Ontojärven etelärannan rantaasemakaava. Kuhmo. Ranta-asemakaava Asemakaavan selostusluonnos, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan.

Transkriptio

1 Ontojärven etelärannan rantaasemakaava Kuhmo Ranta-asemakaava Asemakaavan selostusluonnos, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan. Mäkelininkatu 17 A Oulu Puh Fax etunimi.sukunimi@airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginhallituksessa.. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa..

2 tyhjä sivu

3 1 Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen sijainti. Kaava-alueiden rajaukset. Suunnittelualue sijaitsee Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannalla ja käsittää UMP- Kymmen omistamat ranta-alueet. Suunnittelualue sijaitsevat n. 18 km Kuhmon kaupungin keskustaajamasta länteen. Alue koostuu neljästä erillisestä rantapalstasta, jotka sijaitsevat Ontojärven rannalla noin 5 kilometrin pituisella rantaosuudella. Ranta-asemakaavan koskee Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannalla sijaitsevia Katerman kylän tiloja 404:14:15, 404:22:17, 404:22:20, 404:31:35, 404:32:6, 404:32:8, 404:32:12, 404:32:14-17, 404:32:19-22 ja 404:32: Ranta-asemakaavalla muodostuvat Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannan rantaasemakaavan korttelit 1-11 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. 1

4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettuympäristö Muinaismuistot ja sotahistoria Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavoituksen vaiheet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset

5 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Luontoselvitys 2. Kuvia suunnittelualueelta 3. Mitoituslaskelma 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke käynnistyi vuonna 2007 jolloin tehtiin ensimmäiset maastokäynnit ja luontoselvitykset. Viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaluonnos ja OAS asetettiin nähtäville alkaen. 2.2 Asemakaava Tavoitteena on laatia ranta-alueille ranta-asemakaavat, jotka mahdollista loma-asuntojen rakentamisen. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonympäristö, maisema, kulttuurihistoria, muinaismuistot ja olevat rakennuspaikat (mitoitus). Alueelle on laadittu sovellettu kantatilatutkimus siten, että on selvitetty olevat rakennuspaikat ja muunnettu rantaviiva suunnittelualuetta hieman laajemmalta alueelta. Kaavan rakenne perustuu loma-asutukseen. Pysyvien asuinrakennusten rakennuspaikkoja kaava ei osoiteta. Tonttien sijoittelussa on huomioitu luonnonympäristö, oleva rakenne, muinaismuistot, kokonaismitoitus ja vapaaksi jäävän rannan osuus. Kaava on Tuuliniemen venevalkama-aluetta lukuun ottamatta varattu lomarakentamiseen ja maa- ja metsätaloudelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä heti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kuhmon Ontojärven etelärannalla noin 5 kilometrin mittaisella rantajaksolla. Kaava-alue on jaettu kolmeen osaan. Tuuliniemi Tuuliniemi on kaava-alueen läntisin osa-alue. Alue on kulttuurivaikutteista aluetta, jossa pellot ja metsät vuorottelevat. Varsinainen kaava-alue koostuu pääasiassa metsistä. Alueen keskivaiheilla on laajahko avohakkuu. Rannat ovat kivikkoisia, mutta loivarinteisiä. Pienet lahden poukamat jaksottavat erityisesti pohjoisrantaa. Pikku Kalliolahti, Hakolahti ja Levälahti Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitseva n. 2 km pitkä rantajakso. Osa-alue on pääsoin metsää. Rannassa on 8 olevaa lomarakennuksen rakennuspaikkaa, jotka aikoinaan ostettu UPM- Kymmeneltä. Järven ranta on pienehköjen lahtien kuvioima. Rakennuskelpoiset ja osin kivikkoiset pienet niemet työntyvät lahtien välissä järvelle. Rannan edustalla on muutama pieni saari/kari. 4

7 Rakennuslahti Osa-alue on kaava-alueen itäisin osa. Metsäinen niemi rajautuu idässä rakennuslahteen ja pohjoisessa pieneltä osaltaan Ontojärven ulappaan. Osa-alue on rakennettuja kohtia lukuun ottamatta metsää Luonnonympäristö Ks. luontoselvitys Liite Rakennettuympäristö Tuuliniemen osa-alueen välittömässä läheisyydessä on olevaa loma-asustusta. Pikku Kalliolahden, Hakolahden, Levälahden ja Rakennuslahden rannoilla on olevaa, eri ikäistä, lomarakentamista. Rakennukset ovat pää osin pienehköjä perinteisiä suomalaisia lomamökkejä. Rakennuslahden rannalla on hieman uudempaa ja isompaakin rakentamista Muinaismuistot ja sotahistoria Alueen muinaismuistot on kartoitettu syksyllä 2010 niillä kohdin joihin uutta rakentamisesta on suunniteltu. Tutkimuksissa todettiin, että ko. alueilla ei ole muinaismuistoja vesirajan yläpuolella. (Mikroliitti 2010) Sotahistoriallisia kohteita on Tuuliniemessä (II-maailmansodan aikaisia puolustusrakenteita). Suuria taisteluja alueella ei ole käyty. Kainuun Museon mukaan Matolahden kaakkoissuulla olisi linnoitussuunnitelmien mukaan sijoitettu jonkinlainen varustus. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelman (2006) mukaan sodanaikainen puolustuslinja sijoittuisi Matoniemeen, joka on pääosin suunnittelualueen ulkopuolella. Matolahden suulla on oleva veneidenlaskupaikka. Sotahistoriallisista jäänteistä ei ole havaintoja. Kainuussa tervapoltto on ollut historiallisena aikana varsin laajamittaista. Tervahautoja on Kainuun metsissä valtavat määrät. Suunnittelualueella on kaksi tervahauta, jotka on merkitty kaavakartalle. Yksi tervahaudoista sijaitsee olevan kesämökin pihapiirissä eikä sen olemassaolosta tai nykykunnosta ole varmuutta Maanomistus Kartta ote Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmasta (Kainuun Ympäristökeskus 2006) Alue on pääosin UPM-Kymmenen omistuksessa, mutta mukana on myös yksityisiä, aikoinaan UPM:ltä maansa hankkineita maanomistajia. 5

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista tässä kaavassa olleelisimpia ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatu, erityistavoitteet: Alueiden käyttöss on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. 6

9 Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavassa aluetta koskee ainoastaan Kallioniemen arvokas kallioalue merkintä. Alue kuluu Oulu-Kuhmo-Vartius-laatukäytävään, mutta sen tavoitteet ja vaatimukset ovat enemmänkin maakunnallisia. Alueen eteläosan läpi kulkee 110 kv voimajohto. Aluetta koskevat seuraava maakuntakaavamerkinnät määräyksineen: KAJAANI KUHMO VARTIUS KÄYTÄVÄ Kehittämismerkinnällä ok1 esitetään Kajaani Kuhmo Vartius -käytävä. Se on Kainuussa osa valtakunnallisesti tärkeää kansainvälistä Oulu Kajaani Arkangel -käytävää. Suunnittelumääräys: Kajaani Kuhmo Vartius -käytävää kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenne- ja kulttuuriympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantieliikenteen ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISET ALUEET Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa RANTOJEN KÄYTTÖ Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisemaarvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Pohjakartta Asemakaavoituksen pohjakartta on hyväksytty (Pohjois-Savon maanmittaustoimisto, Pekka Ojanen) Rakennusjärjestys Kuhmon kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Kuhmon kaupunginvaltuustossa

10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve UPM-Kymmenellä on tarve suunnitella omistamiensa ranta-alueiden maankäyttöä uudelleen. Maankäytön järjestäminen muuten on vaikeaa, koska alueella ei ole yleiskaavaa eikä sellaista ole tiedossa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: Vireilletulo kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus (alueidenkäyttö) Pohjois-Pohjamaan ELYkeskus (liikenne), Kainuun Museo, Museovirasto ja Kainuun maakuntakuntayhtymä muut erikseen arvioitavat osalliset esim. kaupungin viranhaltijat, toimielimet ja lautakunnat Kaavoitus on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 1. osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan eri vaiheissa: 2. Kun kaava on ilmoitettu vireillä olevaksi, osalliset voivat osallistua ensimmäisen kerran. Luonnosvaiheessa nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta voi lausua mielipiteensä ja ehdotusvaiheessa olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen. 3. neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa 4. viranomaisilta, kuten Kainuun ympäristökeskukselta ja muilta tahoilta tarpeen mukaan pyydettävillä lausunnoilla Viranomaisyhteistyö Alueen kaavoituksesta on pidetty viranomaisneuvottelu

11 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia ranta-alueille ranta-asemakaavat, jotka mahdollista loma-asuntojen rakentamisen. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonympäristö, maisema, kulttuurihistoria, muinaismuistot ja olevat rakennuspaikat (mitoitus). Alustavasti on tarkoitus tehdä sovellettu kantatilatutkimus alueelle siten, että selvitetään olevat rakennuspaikat ja muunnettu rantaviiva suunnittelualuetta hieman laajemmalta alueelta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnonolosuhteiden, maanomistuksen sekä rannan yleisen mitoituksen johdosta alueen rakenteesta ei ole laadittu useampia vaihtoehtoja Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutus Alueen kaavoituksesta on pidetty viranomaisneuvottelu ja sekä useampia työneuvotteluita. UPM-Kymmene on neuvottelut kaavassa mukana olevien muiden maanomistajien kanssa Maanomistajat eivät vastustaneet kaavoitusta. Maanomistajilta pyydetään kirjallinen hyväksyminen. 4.5 Asemakaavoituksen vaiheet Ranta-asemakaava oli luonnoksena nähtävillä Kaavasta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 4 mielipidettä. Lausunnoissa toivottiin mm. täydennystä suunnittelutilanteen kuvaukseen, täydennystä maiseman kuvaukseen, muinaismuistojen merkitsemiseen. Lisäksi mitoituslaskelmien perusteita toivottiin selvennettäväksi. Yhtenäisen vapaan rantaviivan pituuden riittävyyttä epäiltiin ja määräyksiin toivottiin muutoksia ja täsmennyksiä. Mielipiteissä otettiin kantaa puuston käsittelyyn liittyviin määräyksiin, olevien tieyhteyksien käyttöön ja linjauksiin sekä oltiin kiinnostuneita maakaupoista. Palautteeseen laadittiin vastineet. Luonnosvaiheen jälkeen muinaismuistot inventoitiin syksyllä 2010 ja todettiin, että vesirajan yläpuolella tutkittavilla alueilla ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaismuistoalueet poistettiin kaavakartalta. Kaavakartalle tehtiin tarvittavat muutokset ja korjaukset. Rakentamisen määräyksiä täsmennettiin. Kaksi rakennuspaikkaa siirrettiin Hakoniemestä Pikku Kalliolahden rantaan. Luontoselvitystä täydennettiin. Mielipiteen perusteella yhtä tielinjausta muutettiin hieman. 9

12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne perustuu loma-asutukseen. Pysyvien asuinrakennusten rakennuspaikkoja kaava ei osoiteta. Tonttien sijoittelussa on huomioitu luonnonympäristö, oleva rakenne, muinaismuistot, kokonaismitoitus ja vapaaksi jäävän rannan osuus. Kaava on Tuuliniemen venevalkama-aluetta lukuun ottamatta varattu lomarakentamiseen ja maa- ja metsätaloudelle. Lomarakentaminen sijoittuu n metriä syvinä kaistaleina järven rantaan. Tontit ovat joko yksittäisinä tai kahden, kolmen tontin ryhmissä. Loppuosa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta Mitoitus Rakentamisen mitoituksessa on käytetty perustana sovellettua kantatilamitoitusta. Koska kaavoitus ei koske koko rantaviivaa Tuuliniemestä Rakennuslahteen, ei kantatilamitoitusta ole pidetty ehdottomana kriteerinä. Kuitenkin uudet 11 rakennuspaikkaa sijoittuvat kokonaisrakenteeseen siten, että kaava-alueen muunnetulle rantaviivalle tulisi n. 4.2 rakennuspaikkaa/km ja koko rantaviivalle suhteutettuna n. 3.8 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoihin on laskettu uudet paikat sekä aikaisemmin UPM:n maista yksityisille myydyt tontit. Kuhmossa rantojen rakentamisen mitoituksena on pidetty yleisesti 5-6 rakennuspaikkaa/km. Koska Ontojärvelle ei ole laadittu yleiskaavaa, tarkasteltiin rannan mitoitusta hieman laajemmalta alueelta. Muunnettua rantaviivaa Rakennuslahdesta Tuuliniemeen on n. 6.5 kilometriä. Olevia rakennuspaikkoja pohjakartan mukaan alueella on yhteensä 35. UPM:lle olisi tulossa uusia paikkoja 12. Karttatarkastelun perusteella uusia rakennuspaikkoja muille maanomistajille rakentamiseen soveltuville paikoille voisi osoittaa 13. Koko rannan mitoitus olisi siten n. 4.9 rakennuspaikkaa/muunnetturantaviiva kilometri. UPM:llä olisi tämän luonnostelun perusteella omilla ja heiltä ostetuilla mailla tällöin lähes puolet rakennuspaikoista. Tasapuolisuus toteutuu kuitenkin, koska UPM:llä on yli puolet alueen muunnetusta ja muuntamattomastakin rantaviivasta. Vapaata rantaa jää kaava-alueella n. 3 km ja koko rannan osalta n. 15 km. Rakennuspaikkojen koko vaihtelee m². Tonttien koko on suhteutettu rakennuspaikkojen rakentamiskelpoisuuteen. Haastavimmat tontit ovat suurimpia. Rakennusoikeuden määrä on päärakennukselle 120 m² ja 100 m² talousrakennuksille eli yhteensä 220 m² Palvelut Alueella ei ole palveluita eikä niitä kaavassa osoiteta. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin 10 km päässä Kuhmon keskustaajamassa. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet RA Lomarakennusten korttelialueet. Tonteille voi rakentaa varsinaista lomarakennusta varten 120 m² ja talousrakennuksia varten 100 m². Suurin sallittu kerrosluku on 1 ½. Rakennuspaikat on sijoitettu pääasiassa 2-3 tontin ryhmiin muutamaan tonttia lukuun ottamatta. 10

13 5.2.2 Muut alueet M Loma-asuntojen alueiden lisäksi muu alue on maa- ja metsätalousaluetta. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Ontojärvi on säännöstelty, joten tulvauhkaa ei käytännössä ole. Kaavaan on määritelty alin rakentamiskorkeus. Kaavaratkaisussa on riittävästi vapaata rantaviivaa. Maakuntakaava Kaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kajaani-Kuhmo-Vartius-käytävään ratkaisulla ei ole vaikutusta. Kaavassa on huomioitu vapaa rantaviiva ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavan mitoituksen on otettu rantarakentamispaikkoja määriteltäessä rantaviiva kaavaa laajemmalta alueelta Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava lisää alueen rakennettua ympäristöä, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta olevaan tilanteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen vähentää jonkin verran olevaa luonnonympäristöä, mutta luontoarvoiltaan arvokasta ympäristöä ei osoiteta rakentamiseen. Kaavaan on merkitty luonnoympäristöltään arvokkaat alueet rakentamisen ulkopuolelle. Osa rakennuspaikoista sijaitsee alueella, jonne joudutaan perustamaan pitkähkö tieyhteys varsin haastavaan paikkaa. Arvokas luonnonympäristö ei kuitenkaan kärsi, koska alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä Muut vaikutukset Alueen olevat mökkiasukkaat saavat uusia naapureita, joten heidän sosiaalinen ympäristönsä tulee muuttumaan jonkin verran. Rannan yleinen virkistyskäyttö muuttuu ja osaltaan myös hieman heikkenee, koska uutta rantaa leimautuu rakentamiseen. Alueella on kuitenkin kohtuullisesti vapaata rantaa ja erityisesti viehättäviä ja mielenkiintoisia pieniä saaria. Muinaismuistot ja sotahistorialliset kohteet on huomioitu kaavassa eivätkä ne ole vaarassa rakentamisen toimesta. Yksi muinaismuisto sijoittuu tonttialueelle, joten sen osalta on syytä tehdä rasitetoimitus tonttikauppojen yhteydessä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole varsinaisesti häiriötekijöitä. Ontojärven säännöstely saatetaan kokea joissain tapauksissa ongelmalliseksi. 11

14 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 1. Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakenteiden tulee olla vähintään 1 metri mitoitusvedenkorkeutta korkeammalla. Mitoitusvedenkorkeutena käytetään säännöstellyissä vesistöissä säännöstelyn ylärajaa ja säännöstelemättömissä vesistöissä tulvavedenkorkeutta HW1/50. Ellei edellä tarkoitettuja mitoitusvedenkorkeuksia ole tiedossa, tulee em. rakenteiden alimman tason olla vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella ja lisäksi tulee huomoida aaltoiluvara. Vesistön mitoitusvedenkorkeuden selvittää rakennushankkeeseen ryhtyvä. 2. Omarantaisen rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Myös rakennus paikan edustan vesialue tulee säilyttää luonnonmukaisena. 3. Rakennuspaikan muokkaanminen on sallittua vain rakennuksen ja kulkuväylien kohdilla. Perustamistavaksi suositellaan pilariperustusta tuulettuvalla alapohjalla. 4. Parkkikenttät kulkureitit ja tiet tulee pääosin päällystää vettäläpäisevillä materiaaleilla. 5. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevesien käsittely tulee hoitaa YSL 103 :n ja asetusten mukaisesti. 5.6 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Oulussa AIRIX Ympäristö Oy Mikko Korhonen Arkkit. yo Tapio Tuuttila DI 12