1 (8) ProAgria Pohjois-Karjala ry PL Joensuu. Pielisen Karjalan Maaseutupalvelut Maaseutujohtaja Esko Saatsi PL Nurmes

Transkriptio

1 1 (8) ProAgria Pohjois-Karjala ry PL Joensuu Pielisen Karjalan Maaseutupalvelut Maaseutujohtaja Esko Saatsi PL Nurmes ESITYS OMISTAJANVAIHDOS- JA INVESTOINTITIEDOTUKSEN JA AKTIVOINNIN SEKÄ URAKOINTISELVITYKSEN TEKEMISESTÄ A) MAATILOJEN OMISTAJANVAIHDOSTEN JA INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN PIELISEN KARJALAN ALUEELLA Tavoitteena on edistää maatilojen omistajanvaihdoksia ja maatilainvestointeja Pielisen Karjalan Maaseutupalvelujen alueella. Toteuttajana on ProAgria Pohjois-Karjala ry. TARVE, TAUSTA JA TARKOITUS Maaseutuohjelmakausi on tuonut muutoksia nuoren viljelijän aloitustukeen. Mm. tukikelpoisten sukupolvenvaihdostilojen yrittäjätulovaatimukset ovat nousseet, tukipäätös on oltava ennen aloittamista ja tukihaku ja päätöksenteko on jaksotettu. Lisäksi hakemuksien on täytettävä vähimmäispistemäärä valintamenettelyssä. Maatiloilta vaaditaan entistä suurempia pinta-aloja ja kannattavampaa tuotantoa, jotta tukiehdot täyttyvät. Aiemmin tuen hakemisen ehtona oleville tilan kannattavuuslaskelmille oli saatavissa ELY -keskuksista elinkeinosuunnitelman tuki, joka helpotti merkittävästi jatkajan mahdollisuutta tarkastella tilan kannattavuutta ennen päätöstä tilanpidon aloittamisesta. Nyt uudella ohjelmakaudella tätä tukea ei ole, vaan tilanpitoa suunnittelevalle tulee kustannettavaksi vaatimusten mukainen liiketoimintasuunnitelma laskelmineen, jonka hinta on tällä hetkellä ProAgria Pohjois-Karjalassa alv. Uuden ohjelmakauden aikana, vuonna 2018 päättyy myös LUTU-eli luopumistukijärjestelmä. Edellisen ohjelmakauden LUTU -muutokset aiheuttivat SPV -suunnittelun ruuhkan vuosina 2013 ja 2014, kun tieto ikämuutoksista tavoitti viljelijät. Muutaman vuoden päässä olevaan LUTU- muutokseen olisi hyvä reagoida nyt ja päästä aloittamaan SPV -suunnittelu määrätietoisesti niillä tiloilla, joilla ikä mahdollistaa luopumisen vielä ennen Merkittäviä muutoksia tukipolitiikassa ovat nuoren viljelijän tuen rajoittuminen viiteen vuoteen, sekä maatalous- ja investointitukien ikärajojen poistuminen. Tämä heikentää maatalouden myönteistä rakennekehitystä, aktiivitiloille tarjolla olevan pellon määrää ja SPV -kauppoja tiloilla, joissa jatkajan suhteen on epävarmuutta. Kaikilla maaseutualueilla tavoitteena on kuitenkin elinvoimainen ja kehittyvä maaseutuympäristö sekä maatalousyrittäjille kokopäiväisen työn ja riittävän yrittäjätulon tuova maatalous. Tuomalla tietoa sukupolvenvaihdoksista niin luopujille kuin jatkajille voidaan aktivoida elinkelpoisten tilojen omistajanvaihdoksia. HANKKEEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Viiden viimeisen vuoden aikana aloitustukea saaneet sukupolvenvaihdoskaupat ovat esitetty alla olevassa taulukossa. Aloitustukea saaneet kpl

2 2 (8) Joensuun maaseutupalvelualue Keski-Karjalan maaseutupalvelualue Ylä-Karjalan alue Yhteensä Vuoden 2014 piikki johtuu rakennetukikauden vaihtumisesta ja sukupolvenvaihdoksen kiirehtimisestä uuden rahoituskauden säädösten muutosten ja LUTU-jatkon epävarmuuden vuoksi. Toisaalta aiempaan rahoituskauteen verrattuna uusi yrittäjätulovaatimus estää jatkossa pienten ja keskikokoisten viljanviljelytilojen tukikelpoisuuden. Tiedon jakaminen SPV -vaatimuksista on tärkeää, sillä se mahdollistaa suunnitelmallista tilakoon ja toiminnan kehittämistä jatkajan yrittämisedellytyksien varmistamiseksi. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella aloitustukea saavien tilojen tavoite on tällä rahoituskaudella 8 % tiloista, eli 25 tilaa/vuosi (ELY, Maaseuturahaston tilannekatsaus ) Tavoite on siten hieman edellisen rakennetukikauden toteumaa matalampi. Maatalousyrittäjien ikärakenne Valtakunnallisesti maatalousyrittäjien keski-ikä on noussut vuodesta 1995 vuoteen ,1 vuodesta 48,7 vuoteen. Samalla ajanjaksolla eläkkeelle siirtyvien keski-ikä on noussut 60,2 vuodesta 62,5 vuoteen. Pohjois-Karjalan viljelijöiden keski-ikä vuonna 2014 oli 50,3 vuotta. Tästä joukosta 25 % oli alle 43 -vuotiaita ja 25 % viljelijöistä oli yli 59 -vuotiaita. Taustaa investointien edistämiselle Pielisen Karjalan alueella Navettainvestointi on maatilalle aina suuri haaste, johon kuuluu valtavasti huomioon otettavia asioita. Ennen varsinaista rakentamista on käytävä läpi joukko erilaisia prosesseja, joihin lähes jokaiseen on varattava sekä aikaa että rahaa. Kun investointi suunnitellaan ja valmistellaan hyvin, voidaan rakennuskustannuksia saada alaspäin. Mutta myös suunnitteluvaiheen kustannuksiin voidaan vaikuttaa ottamalla selvää asiaan vaikuttavista lakiasioista ja säädöksistä sekä tekemällä lupahakemukset ym. tarvittavat asiat oikea - aikaisesti. Pielisen Karjalaan on totutusti ollut aktiivista maatilainvestointien aluetta. Nyt kun ohjelmakausi on käynnistynyt ja tiedossa on maatilayrityksille suunnatut investointituet- ja avustukset, on tarpeen selvittää ja edistää maatilainvestointien jatkuminen. Erityisesti maidon- ja lihantuotannon lisääminen alueella on tärkeää. Hankkeen laadulliset tavoitteet: Luopujan kannalta oikea-aikainen ja hallittu toiminnan lopettaminen Jatkajan kannalta kannattavan yritystoiminnan aloittaminen Vertaistuki pienryhmätoiminnan avulla niin luopujille, kuin jatkajille Maaseudun elinvoiman ylläpitäminen aktivoimalla maatilayritysten SPV omistajanvaihdoksia Alkutuotannon raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen alueen elintarviketeollisuudelle SPV -prosessien kehittäminen maatilayritysten erilaisten yritysmuotojen yleistyessä Uuden rakennetukikauden ja viimeisen LUTU-kauden säännöksistä tiedottaminen

3 3 (8) Edistetään tasavertaisesti maito- ja lihasektorin investointeja järjestämällä infotilaisuudet kunnittain maito- ja liha-alan investointeihin liittyvistä avustuksista ja mahdollisuuksista. Määrälliset tavoitteet: Tavoitetaan kaikki luopumisikää lähestyvät aktiivitilat, joilla ei vielä ole aloitettua SPV -prosessia ja tehdään alkukartoitus -palvelu, yhteensä hankeaikana Pielisen Karjalan alueella 30 kpl. Laaditaan liiketoimintasuunnitelma tiloille, joilla on jatkamisen edellytykset ja joilla maatalous on luopujan ja jatkajan pääelinkeinona. Tavoite 15 kpl. Järjestetään maatilan omistajanvaihdos ja investointi info-tilaisuuksia Nurmeksessa, Valtimolla ja Lieksassa marras- tammikuulla Perustetaan luopujien ja jatkajien ja investoijien pienryhmiä seutukunnittain ja koordinoidaan niiden tapaamisia. Sukupolvenvaihdokseen tähtäävään suunnitteluprosessiin aktivoitavien tilojen määrän tavoitteena on Pielisen Karjalan maaseutualueella yhteensä 15 kpl. Järjestetään maatilainvestointeja suunnitteleville tiloille 3 tiedotuspäivää, joissa esitellään voimassaolevat investointiavustukset, yhteisnavettainvestoinnit ja yhtiöittämisen mahdollisuudet. Investoinneista kiinnostuneille ja niitä suunnitteleville tiloille tehdään alkukartoitus yhteensä 10 tilalla. Alkukartoituksessa selvitetään tilan/ yhteisinvestointitilojen mahdollisuudet investointiin ja käydään yhdessä tilan/tilojen kanssa läpi investoinnin aikataulutus ja ennakoivat ja ohjaavat toimenpiteet. HANKKEEN TOIMENPITEET, AIKATAULU, KOHDERYHMÄ JA TOTEUTTAJA Hankkeen tehtävänä on tiedottaa uudesta rahoituskaudesta, selvittää SPV:n edellytykset luopujille ja tukea aloittamista suunnittelevaa yrittäjää liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Lisäksi luopujille ja jatkajille koordinoidaan pienryhmätapaamisia muutostilanteen vertaistueksi. Hankkeen tehtävänä on edistää Pielisen Karjalan alueella maatilainvestointeja ja siten edesauttaa maaseutualueiden aktiivisuutta. 1. Ohjelmakauden info ja yrittäjien aktivointi Tiedotetaan uuden ohjelmakauden ja hankkeen sisällöstä yhteistyössä kuntien maaseutupalvelujen, MELAn, Elyn ja Työtehoseuran sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hanke järjestää SPV ja investointitiedotustilaisuuksia. 2. SPV:sta ja investoinneista kiinnostuneille tehdään alkukartoitus tilalla. Sukupolvenvaihdos on taloudellinen sekä henkinen prosessi. Taloudellisesti se on useimmille elämän suurin kauppa, johon sisältyy lisäksi etenkin luopujalla myös suvun historiaa ja arvoja.

4 4 (8) Sukupolvenvaihdoskauppa ansaitsee ja vaatii tarkan ja perustellun asianomaisille ymmärrettävän selvityksen ja eri vaihtoehtojen punnintaa, mikä vaatii ulkopuolista asiantuntemusta ja aikaa. Alkukartoituksessa selvitetään tilan nykytilanne, resurssit ja luopujien ja jatkajien tahtotila. Lisäksi alkukartoituksessa määritellään tilan arvo ja sukupolvenvaihdoksen taloudelliset vaikutukset erilaisilla omistajanvaihdoksen toteuttamisvaihtoehdoilla. Omistajanvaihdossuunnitelma aikataulutetaan toimenpiteineen, mikä helpottaa ja varmistaa monitahoisten asioiden käytännön toteutuksen mutta myös henkiseen muutokseen valmistautumisen. Investoivan tilan alkukartoituksessa selvitetään tilan/ yhteisinvestointitilojen mahdollisuudet investointiin ja käydään yhdessä tilan/tilojen kanssa läpi investoinnin aikataulutus ja ennakoivat ja ohjaavat toimenpiteet. Alkukartoitukset toteutetaan kaikille hankkeen kohderyhmässä oleville, siitä kiinnostuneille tiloille. Toteutuksen ajankohta painottuu vuodelle ProAgria Pohjois-Karjalan SPV-asiantuntijat (Seppo Kinnunen, Vuokko Mähönen, Marjaana Olenius) toteuttavat SPV alkukartoitukset ja investoivan tilan alkukartoitukset toteuttavat Anna Liimatainen, Eero Heittokangas, Antero Stedt ja Soile Tervakangas. 3. Jatkajan liiketoimintasuunnitelman laadinta Liiketoimintasuunnitelma sekä siihen kuuluva kymmenen vuoden tarkastelujakson talouslaskelmat ovat aloitus- ja luopumistuen sekä rahoituksen ehtona. Jatkajan kannalta on tärkeää käydä tilan tuotantoprosessit tarkasti läpi ulkopuolisen asiantuntijan kanssa ja selvittää yritystoiminnan kannattavuus mahdollisimman realistisesti. Uuden rahoituskauden yrittäjätulovaatimuksena on suurempaan aloitustukeen :n yrittäjätulo ja pienempään aloitustukeen :n yrittäjätulo (yrittäjätulo= tulot -menot-korot-poistot), joka on myös MELAn Luopumistuen saamisen ehtona. Osa tiloista tulee jäämään jatkossa näiden tukien ulkopuolelle yrittäjätulon pienuuden takia. Laskelmia tarvitaan, jotta jatkajan ja luopujan mahdollisuus em. tukien saamiseen voidaan selvittää ja tilan kehittämistoimilla mahdollistetaan sukupolvenvaihdos myös tilalla, joka ei nykyhetkellä täytä ehtoja. Myös niiden tilojen osalta, joilla ei ole jatkajaa etsitään joko perheen ulkopuolista jatkajaa tai vaihtoehtoja, jotta hyvät viljelymaat ja rakennukset pysyisivät aktiivituotannossa. Hankkeessa selvitetään jatkajan taloudelliset resurssit maatilan kannattavaan toimintaan tiloilla, joilla on a) tiedossa jatkaja b) lähtökohtaisesti riittävä tilakokonaisuus tuettavaan yritystoimintaan c) selkeä tavoite toteuttaa sukupolvenvaihdos ProAgria Pohjois-Karjalan SPV-asiantuntijat toteuttavat liiketoimintasuunnitelmien laatimisen. Toteutuksen ajankohta on koko hankeaika, painottuen vuodelle Jatkajien ja luopujien sekä investoivien tilojen pienryhmäkokoontumiset Perustetaan vertaistukipienryhmät jatkajille ja luopujille sekä investointia suunnitteleville tiloille. Ryhmien tavoitteena on luoda tukiverkko sukupolvenvaihdokseen liittyvään muutosprosessiin ja investoinnin arvioinniksi ja sparraajiksi.

5 5 (8) Pienryhmissä hanketyöntekijä koordinoi ryhmän toimintaa ja tapaamiset, alustaa keskusteluja sekä hankkii tapaamisiin asiantuntijaluennoitsijoita erilaisista aihepiireistä esim. oman itsensä ja yrityksen johtamiseen, työhyvinvointiin sekä talousosaamiseen liittyviin aiheisiin. B) SELVITYS MAATILOJEN URAKOINTIPALVELUJEN TARPEESTA JA TARJONNASTA PIELISEN KARJALAN ALUEELLA Tilakokojen kasvaessa tulevat maatiloilla urakointipalvelujen tarpeet kasvamaan. Erityisesti suurilla lypsykarjatiloilla säilörehunkorjuu, lannanlevitys ja puiminen sitovat yrittäjän aikaa sekä vaativat mittavia koneinvestointeja, jolloin yhä useammin kannattaa harkita näiden toimenpiteiden ulkoistamista. Toisaalta, tilat, joilla ei enää ole jatkajaa tarvitsevat urakointipalveluja, kun ei enää haluta investoida uusiin maatalouskoneisiin. Urakointipalveluja joudutaan kuitenkin hankkimaan kauempaa kuin omasta pitäjästä, jolloin kynnys palvelun ulkoistamiseen saattaa kasvaa. Pitäisikin miettiä, olisiko omassa pitäjässä halukkuutta aloittaa urakointiyrittäminen tai perustaa urakointirengas palvelemaan oman alueen viljelijöitä. Pielisen Karjalan alueella toteutetaan syksyn 2015 aikana selvitys, jossa toisaalta kartoitetaan urakointipalvelujen tarpeita Nurmeksen, Valtimon ja Lieksan maatiloilla ja toisaalta selvitetään ja haetaan mahdollisia uusia urakoijia. Kysely tehdään webpropol - ja kirjekyselynä ja sen toteuttaa ProAgria Pohjois-Karjala ry yhdessä Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen kanssa. Kysely lähetetään kaikille tuotantosuunnille. Kyselyn tulosten perusteella tiedetään urakointitarpeet ja mahdolliset urakointipalvelujen tarjoajat. Kyselyn tulokset julkaistaan työpajassa, jossa molemmat osapuolet ovat edustettuina, jolloin myös päästään kehittämään urakointipalveluja Pielisen Karjalan alueella. Työpajassa ohjaajina toimivat Pielisen Karjalan maaseutupalvelun edustajat ja ProAgria Pohjois-Karjalan toimihenkilöt ja alustajina käytetään jo toimivia urakoijia muualta Suomesta. Selvityksen ja työpajan tavoitteena on saada aikaan Pielisen Karjalan alueelle toimiva maatilaurakointi järjestelmä, jolloin urakointipalvelujen käyttäminen on helppoa ja kustannustehokasta myös urakointia tarvitsevan maatilan näkökulmasta. Hankkeen kaikkien osioiden toteutusaika on välinen aika. Hankkeen koordinointi Hankevetäjä vastaa hankkeen toiminnasta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Hän vastaa myös hankkeen raportoinnista sen projektiryhmälle ja kutsuu projektiryhmän koolle. Hankkeen talous hoidetaan ProAgria Pohjois-Karjalan taloustoimiston toimesta. Hankevetäjä sijoittuu ProAgria Pohjois-Karjalan toimitiloihin. Hankevetäjä ja muut ProAgria Pohjois-Karjalan SPV- ja investointi -asiantuntijat toteuttavat tulevaisuuskeskustelu/alkukartoituskäynnit, aloittavien yrittäjien liiketoimintasuunnitelmien laatimisen sekä urakointiselvityksen tekemisestä. Hankevetäjä koordinoi muut tilakäynnit ja järjestää koulutukset, tapahtumat, seminaarit ym. toimenpiteet käyttäen eri asiantuntijoita apunaan. Hankevetäjä on tarvittaessa myös mukana

6 6 (8) maatalouteen liittyvien maakunnallisten hankkeitten ja toimijoiden yhteisissä tapahtumissa ja tapaamisissa, joissa ylläpidetään tiedonvälitystä eri hankkeiden välillä. Hankevetäjä toimii tiiviissä yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Hankkeesta tiedotetaan esim. lehdistötiedottein, infotilaisuuksissa ja jakamalla tietoa muiden keskeisten sidosryhmien tilaisuuksissa. Hankkeessa työstetyt materiaalit jaetaan myös sidosryhmien käyttöön. Esityksen vaatimiin tehtäviin koko hankkeen aikana yhteensä 177 työpäivän verran. Alkukartoituksia on tavoitteena tehdä 30 kpl, joihin SPV asiantuntijoiden työmäärä on raportointeineen yhteensä 45 työpäivää, eli 1,5 työpäivää / kartoitus. Liiketoimintasuunnitelmiin, joita on tavoitteena tehdä 15 kpl, sitoutuva työmäärä on kolme työpäivää = 24 h /suunnitelma. SPV asiantuntijoiden työmäärä näihin on yhteensä 45 työpäivää. Infotilaisuudet (SPV ja investointi-infot) 3 kpl (paikkakunnat; Nurmes, Valtimo, Lieksa) yhteensä 4 työpäivää. Investointiselvitykset 10 kpl yhteensä 20 työpäivää (ennakkoselvitykset, tilakäynti ja jatkotoimenpidesuositukset) Urakointiselvitys 10 työpäivää (kyselyn koostaminen, lähetys, yhteenveto, työpajapäivä) Pienryhmätoiminta kolme ryhmää(spv luopujat, SPV jatkajat, investoijat) 4 tapaamista/ryhmä, työpäiviä yhteensä 8 (ryhmien kokoaminen ja yhteydenpito, ryhmien vetäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet). Osa tapahtumista toteutetaan webex- internet alustalla. Toimenpiteiden koordinointi, tiedotus ja hankehallinnointi yhteensä 45 työpäivää. HANKKEEN TULOKSET JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Hanke jakaa tietoa uuden rakennetukikauden luopumis- ja aloitustukiehdoista ja sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta sekä investointituista ja avustuksista ydinkohderyhmälleen, eli vuonna -60 tai sitä aiemmin syntyneille viljelijöille sekä viljelyn aloittamista ja investointeja suunnitteleville yrittäjille. Hankkeen tuloksena saadaan elinvoimaisille perusmaataloustiloille jatkaja(t), jotta maaseudun pelto- ja rakennusresurssit pysyvät aktiiviviljelyssä ja kehittyvässä tuotantokäytössä. Maatilat, joilla on tarvetta yritysmuodon muutoksiin ja omistuspohjan laajentamiseen tai muihin selvityksiin, ohjataan eteenpäin jatkamaan suunnittelua erityisasiantuntijoiden kanssa. Luopujat ja jatkajat saavat tuekseen asiantuntijaverkoston omistajanvaihdosprosessin läpiviemiseksi. Hankkeen tarkoituksena on myös aktivoida sukupolvenvaihdokseen liittyvien asiantuntijatahojen yhteistyö. Hankkeessa mahdollisesti tuotettu SPV- suunnittelun tukiaineisto jaetaan myös sidosryhmille. Investointia suunnittelevat tilat saavat ajantasaisen tiedon investointi tuista ja avustuksista, sekä tilakohtaisen ohjauksen investointiprosessin käynnistämisestä. Urakointiselvityksen avulla on mahdollista saada aikaan urakointiyhteistyötä ja sitä kautta optimoida tilojen ihmis- ja konetyötä. Hanke lisää myös sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT JA RESURSSIT

7 7 (8) Hankkeelle esitetään projektiryhmää, joka seuraa ja ohjaa hanketta. Projektiryhmän kokoonpanoksi esitetään: Hankevetäjä Pielisen Karjala maaseutupalvelut (1-3 hlöä) ProAgria Pohjois-Karjala (1 hlö) ELY keskus (1 hlö) Hankkeen sidosryhmänä ovat mm. kohdealueen kuntien maaseutupalvelut, MTK, ELY-keskus, MELA, pankit, vakuutusyhtiöt, Työtehoseura, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto/ luonnonvara-alojen palvelut ja alueella toimivat meijerit. HANKEKUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen kustannusarvio on yhteensä euroa. Hanke käynnistetään , mikäli rahoituspäätös siihen mennessä saadaan, ja toteutetaan kuluvan vuoden aikana niin suurelta osin kuin mahdollista. Myönnetystä rahoituksesta puolet haetaan maksuun mennessä ja loput mennessä. Hankkeelle perustetaan ProAgrian kirjanpidossa oma kustannuspaikka, jolla kustannusten toteutumista seurataan. Kustannuksia hankkeelle kirjataan omakustannusperiaatteella niin kuin muussakin hanketoiminnassa. Mikäli kaikkia toimenpiteitä ei ennätetä kuluvan vuoden aikana toteuttaa, ja määrärahaa jää käyttämättä, voidaan käyttämättä jäävä määräraha jaksottaa ProAgrian kirjanpidossa ensi vuodelle ja toteuttaa loppuosa toimenpiteistä ensi vuoden puolella, tai, kuntien niin halutessa voidaan käyttämättä jäänyt määräraha palauttaa kunnille ja päättää hanke vuoden vaihteessa. Kustannusarvio Yhteensä Palkat Kouluttajat, asiantuntijat 6000 Matkakulut, päivärahat 4000 Muut kulut 600 Yhteensä Rahoitussuunnitelma Yhteensä Kuntarahoitus