Sastamalan koulutuskuntayhtymän. Hallintosääntö

Transkriptio

1 Sastamalan koulutuskuntayhtymän Hallintosääntö

2 Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Hallintosäännön soveltaminen Päätösvallan siirtäminen Organisaatio Johtosuhteet Tulosalueet ja tulosyksiköt Organisaatiota tukevat toimielimet Johtoryhmä Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet Alueelliset ammatilliset neuvottelukunnat Muut monijäseniset toimielimet LUKU TOIMIVALTA Henkilöstöhallinto Viran julistaminen haettavaksi ja virkaan valitseminen sekä työsopimussuhteeseen palkkaaminen Esimiestehtävät Palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen ja virasta pidättäminen Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen toimivalta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Konsernijohto Henkilöstön toimivalta Kuntayhtymäjohtaja Hallintojohtaja Kehittämisjohtaja Rehtori Aikuiskoulutusjohtaja Henkilöstö Päätöksenteko ja päätöspöytäkirja LUKU KOKOUSMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen... 13

3 10 Kokousaika ja -paikka Kokousten koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Yhtymähallituksen otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kokoukseen osallistuminen videoneuvotteluyhteyden avulla LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Tiedottaminen Kuntayhtymän nimen kirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen lunastus Tiedoksiantojen vastaanottaminen Hallinnon ja talouden tarkastus Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Taloudenhoito Soveltaminen Voimaantulo... 19

4 3 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen Tällä hallintosäännöllä määrätään perussopimuksen ohella kuntayhtymän ja oppilaitosten organisaatiosta, toimivallasta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla säännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - lainsäädäntö - perussopimus - tarkastussääntö - muut yhtymäkokouksen hyväksymät säännöt Lentokoneasennuksen koulutuksen järjestämisessä noudatetaan Euroopan Komission asetuksen nro 2043/2003 liitteen IV (PART-147) asetusta 147.A.105. sekä koulutuskäsikirjaa. Asesepänalan koulutuksessa noudatetaan Ampuma-aselakia (1/1998) sekä Ampuma-aseasetusta (145/1998), lisäksi asealan opetussuunnitelmaan on sisällytetty opinnot (aselainsäädäntö ja määräykset 2 ov) sekä suoritetaan Poliisihallinnon (AAHY) hyväksymä ase-elinkeinonharjoittajan tentti. Poliisihallitus voi hyväksyä kokeen suorittamiseksi sellaisen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoitetun ammatillisen tutkinnon tai ulkomailla suoritetun muun tutkinnon suorittamisen, jonka tutkintovaatimukset vastaavat ampuma-aseasetuksen 16 a :n mukaista aseelinkeinonharjoittajan vastuuhenkilön koetta. 2 Päätösvallan siirtäminen Toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää käsiteltäväkseen säädetyt tai hallintosäännöllä määrätyt, päätöksessään mainitut asiat alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Viranhaltija voi toimivaltansa rajoissa siirtää käsiteltäväkseen säädetyt tai hallintosäännöllä määrätyt, päätöksessään mainitut asiat alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirtopäätöksistä on pidettävä erillistä ajan tasalla olevaa luetteloa. Se, jolle toimivaltaa on siirretty päätöksellä, ei voi enää siirtää tätä toimivaltaa edelleen.

5 4 3 Organisaatio 3.1 Johtosuhteet Yhtymäkokouksen, yhtymähallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan valinnasta määrätään kuntalain lisäksi kuntayhtymän perussopimuksessa. Kuntayhtymän muusta luottamushenkilöhallinnosta ja niihin liittyvistä valinnoista päättää yhtymähallitus. Kuntayhtymää johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymäjohtaja. 3.2 Tulosalueet ja tulosyksiköt Kuntayhtymän toiminnot jaetaan tulosalueisiin, joita ovat - kuntayhtymän johto, jota johtaa kuntayhtymäjohtaja - kuntayhtymän hallinto, jota johtaa hallintojohtaja - kehittämistoiminnot, jota johtaa kehittämisjohtaja - oppilaitoskokonaisuudet, joita johtavat rehtorit - yleissivistävä koulutus, jota johtaa rehtori - aikuis- ja oppisopimuskoulutus, jota johtaa aikuiskoulutusjohtaja Tulosalueiden johtajat ovat kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita. Tulosalueen jakamisesta tulosyksiköihin päättää yhtymähallitus. 4 Organisaatiota tukevat toimielimet 4.1 Johtoryhmä Kuntayhtymässä on toimintojen yhteensovittamista ja kehittämistä varten johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden johtajat, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmä kokoontuu kuntayhtymäjohtajan kutsusta ja hänen puheenjohtajuudellaan. Johtoryhmä varapuheenjohtajana toimii kuntayhtymäjohtajan sijainen. Kuntayhtymäjohtaja nimeää johtoryhmän sihteerin.

6 5 4.2 Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet Yhtymähallitus asettaa (enintään 3 vuodeksi) ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten toimielimet. Yhtymähallitus hyväksyy toimielimien toimintasäännöt ja valitsee toimielimien puheenjohtajat sekä antaa toimielimien puheenjohtajille valtuuden päättää toimielimien kokoonpanoista. Toimielimen tehtävät: - hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista - valvoo näyttötoimintaa - päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista - käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset Alakohtaiset jaostot Kuntayhtymässä voi toimia alakohtaisia jaostoja. Jaostojen tehtävät: - edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämäkytkentää - antaa pyydettäessä lausuntoja alakohtaisista koulutustarpeista, opetussuunnitelmista, investointisuunnitelmista, näyttöperusteisen koulutuksen näyttöjen järjestämissuunnitelmista, näyttösuunnitelmista ja muista koulutuksen kehittämiseen liittyvistä olennaisista asioista. Jaostojen toimikausi on yhtymäkokouksen toimikausi. 4.3 Alueelliset ammatilliset neuvottelukunnat Kuntayhtymän toiminta-alueen ammatilliset neuvottelukunnat toimivat perussopimuksen mukaisesti. 4.4 Muut monijäseniset toimielimet Yhtymähallitus päättää erikseen yhteistoiminnan sekä muista monijäsenisistä toimielimistä.

7 6 2. LUKU TOIMIVALTA 5 Henkilöstöhallinto Sastamalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö on virka- tai työsuhteessa. Virkaan palkataan viranomaistehtäviä varten henkilö, joka käyttää työssään julkista valtaa. 5.1 Viran julistaminen haettavaksi ja virkaan valitseminen sekä työsopimussuhteeseen palkkaaminen Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita henkilö avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Viran, johon yhtymäkokous valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi yhtymähallitus. Virkaa ei voida julistaa haettavaksi ennen kuin virka on perustettu. Perustellusta syystä henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman, että tehtävää varten on perustettu virka (esim. tuntiopettaja). Yhtymähallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Se, jonka tehtävänä on valita henkilö virkaan tai toimeen, keskustelee palvelussuhteen palkkauksen perusteista ja suuruudesta palkka-asiamiehen kanssa ennen palkkauksen perusteiden ja suuruuden vahvistamista. Se, jonka tehtävänä on valita henkilö virkaan tai toimeen, vahvistaa palvelussuhteen palkkauksen perusteet ja suuruuden kuntayhtymän palkkapolitiikan mukaisesti. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää yhtymähallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa säännössä muuta määrätty. Kelpoisuusvaatimusten lainmukaisuuden tarkastaa ja tarvittaessa kelpoisuusvaatimuksista päättää se, joka julistaa palvelussuhteen haettavaksi. Yhtymähallitus päättää kelpoisuusehtojen ja nimikkeen muuttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteiseksi niiden palvelussuhteiden osalta, joiden täyttämisestä päättää yhtymäkokous tai yhtymähallitus. Muiden palvelussuhteiden kelpoisuusehtojen ja nimikkeen muuttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteiseksi päättää palvelukseen ottava toimielin tai viranhaltija. Vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden täyttämisestä päättää tulosalueen johtaja lukuun ottamatta niitä palvelussuhteita, joiden täyttäminen tämän hallintosäännön mukaan kuuluu yhtymäkokoukselle tai yhtymähallitukselle. Kuntayhtymäjohtajan vaalin vahvistaa yhtymähallitus. Muiden palvelussuhteeseen valittujen viranhaltijoiden ehdollisen valinnan vahvistaa viranhaltijan tuleva esimies. Koeajasta päättää palvelussuhteeseen ottava toimielin tai viranhaltija. Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella hakumenettelyllä, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentin tai tämän hallintosäännön tämän luvun määräyksistä muuta johdu. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä, jos kyseessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, viran kelpoisuusvaatimukset täyttävien joukosta. Näin voidaan toimia silloin, kun virkaan valittu on irtisanoutunut ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoit-

8 tanut, ettei ota virkaa vastaan. Näin voidaan toimia myös silloin, kun virkasuhde puretaan koeaikana, taikka siitä syystä, että virkaan ottamista koskeva päätös on lainvoimaisella päätöksellä kumottu ja asia on palautettu uudelleen käsiteltäväksi. Työntekijä voidaan siirtää toiminnan uudelleen järjestelyn tai muun perustellun syyn vuoksi ilman hakumenettelyä virkaan tai toimeen, mikäli hän täyttää viran tai toimen kelpoisuusehdot ja hänen työhönsä kuuluneet tehtävät lakkaavat tai siirretään pääosin virkaan tai toimeen. Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta Esimiestehtävät Esimiesasemassa olevan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on määrätty: johtaa organisaatiota tulosvastuullisesti siten, että talousarviossa ja -suunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan toimia työnantajan edustajana johtamassaan organisaatiossa valvoa säännösten, suunnitelmien, talousarvion ja muiden määräysten, päätösten ja tehtyjen sopimusten noudattamista vastata työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta sekä välittömästä työsuojelusta Muista henkilöstöasioista, kuten vuosiloman vahvistamisesta ja siirrosta koulutukseen osallistumisesta matkamääräysten antamisesta palvelussuhteessa olevalle matkakustannusten korvaamisesta virkavapauksien, työvapaiden ja sairauslomien myöntämisestä enintään vuoden pituisten harkinnanvaraisten virka- tai työvapaiden myöntämisestä oikeudesta tehdä osa-aikatyötä terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä päättää kuntayhtymäjohtajan osalta yhtymähallituksen puheenjohtaja, tulosalueiden johtajien osalta kuntayhtymäjohtaja, muun henkilöstön osalta tulosalueen johtaja 5.3 Palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen ja virasta pidättäminen Irtisanoutumisilmoitukset vastaan ottaa ja palvelussuhteen päättämisestä sekä lomautuksesta päättää se, joka valitsee henkilön palvelussuhteeseen. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhtymähallitus valitsemiensa ja yhtymäkokouksen valitsemien viranhaltijoiden osalta. Muiden viranhaltijoiden osalta virantoimituksesta pidättämisestä päättää henkilön palvelussuhteeseen ottanut toimielin tai viranhaltija.

9 8 6 Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen toimivalta Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen toimivalta on määrätty kuntalaissa ja kuntayhtymän perussopimuksessa. 6.1 Yhtymäkokous Yhtymäkokous on ylin päätöksentekijä, joka - hyväksyy talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman - hyväksyy tilinpäätöksen sekä päättää vastuuvapaudesta - vahvistaa hallinto- ja muut säännöt - vahvistaa omistajapolitiikan ja konserniohjeen - valitsee hallituksen ja tarkastuslautakunnan sekä tilintarkastajan - päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista - valitsee kuntayhtymäjohtajan ja vahvistaa tätä koskevan johtajasopimuksen - päättää poistojen perusteista 6.2 Yhtymähallitus Yhtymähallitus on ylin toimeenpanija, joka perussopimuksessa mainittujen tehtävien lisäksi - valitsee tulosalueiden johtajat - valitsee kuntayhtymän johtajan sijaisen tai tehtävän väliaikaisen hoitajan - päättää kaikista niistä asioista, jotka kuntalain, kuntayhtymän perussopimuksen ja tämän hallintosäännön mukaan eivät kuulu jollekin muulle toimielimelle tai viranomaiselle - päättää kohdan 5.1 mukaisesti viran hakuun ja valitsemiseen liittyvistä asioista - päättää talous- ja toimintasuunnitelman valmistelun sekä raportoinnin periaatteista - päättää tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmista - päättää kuntayhtymän koulutustehtävän määrällisten ja laadullisten tavoitteiden perusteista - päättää järjestämisluvista, mitkä vaativat valtioneuvoston lupaa - päättää kuntayhtymän hankintavaltuuksista - hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat - vastaa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimeenpanosta ja ohjeistamisesta yhtymäkokouksen vahvistamien perusteiden mukaisesti sekä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan säännönmukaisesta arvioinnista - valmistelee yhtymäkokouksessa käsiteltävät asiat - tekee tarvittavat koulutustehtävän muutosesitykset Taloussäännössä määrätään tarkemmin talousasioita koskevasta toimivallasta.

10 9 6.3 Konsernijohto Konsernijohdon velvollisuutena on ohjata konserniyhteisöjä sekä valvoa niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta. Konsernijohdon muodostavat yhtymähallitus sekä kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat tulosalueiden johtajat ja talouspäällikkö. 7 Henkilöstön toimivalta 7.1 Kuntayhtymäjohtaja - vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta - vastaa strategian laadinnasta ja toimeenpanosta - vastaa kuntayhtymätason sidosryhmäyhteistyöstä ja edustamisesta - vastaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimeenpanosta - vastaa talouden toteutumasta - vastaa kuntayhtymän puolesta tehtävistä sopimuksista tai sitoumuksista - päättää muista kuin valtioneuvoston lupaa edellyttävistä oppilaitoksen koulutustehtävän ja - toiminnan muutoksista - päättää järjestämislupien mukaisten koulutusten järjestämisestä tulosalueittain - vastaa kuntayhtymän kansainvälisestä toiminnasta - vastaa kuntayhtymän ennakointityöstä - vastaa kuntayhtymän tiedottamisesta - vastaa kuntayhtymää koskevien aloitteiden ja esitysten tekemisestä sekä lausuntojen antamisesta - valitsee koulutuspäälliköt, aikuiskoulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, henkilöstöpäällikön, kehittämispäällikön, kiinteistöpäällikön ja talouspäällikön - päättää rehtorien ja aikuiskoulutusjohtajan opetusvelvollisuudesta - määrää tulosalueiden johtajien sijaiset tai tehtävän väliaikaisen hoitajan - toimii yhtymähallituksen esittelijänä - toimii vastuualueensa esimiehenä (kohta 5.3) 7.2 Hallintojohtaja - vastaa tulosalueelleen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta tulosalueellaan ja raportoi siitä ohjeen mukaisesti - vastaa talous- ja henkilöstöhallinnon tietohallinnon järjestämisestä - vastaa kuntayhtymän hankinnoista ja kilpailuttamisesta sekä niiden ohjeistamisesta - vastaa henkilöstöohjelman laadinnasta ja päivittämisestä - vastaa henkilöstöhallinnon perusteista, menettelyistä ja raportoinnista

11 - vastaa henkilöstön rekrytoinnin ja valinnan sekä palvelussuhteiden keskeytysten ja päättämisten periaatteista - vastaa työkykyä ylläpitävästä ja kehittävästä toiminnasta sekä työterveyshuollon järjestämisestä - vastaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon noudattamisesta ja kehittämisestä - vastaa henkilöstön kehittämisestä ja kouluttamisesta - vastaa yhteistoiminnasta ja sitä koskevista sopimuksista - vastaa työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista - päättää henkilökohtaisen lisän ja kokemuslisän myöntämisestä tulosalueen johtajan esityksestä - vastaa kuntayhtymän palkka-asioista - toimii yhtymähallituksen sihteerinä - toimii vastuualueensa esimiehenä (kohta 5.3) Kehittämisjohtaja - vastaa tulosalueelleen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta tulosalueellaan ja raportoi siitä ohjeen mukaisesti - vastaa kuntayhtymän yhteisestä hanketoiminnasta ja projekteista - vastaa kuntayhtymän kansainvälisyystoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä - vastaa kuntayhtymän markkinoinnista ja sisäisen viestinnän kehittämisestä - vastaa kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmistä - vastaa kuntayhtymän sidosryhmäyhteistyöstä kehittämisen osalta - vastaa IT-toimintojen kehittämisestä yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa - vastaa muista kuntayhtymäjohtajan määräämistä yhtymän yhteisistä kehittämistoiminnoista - toimii vastuualueensa esimiehenä (kohta 5.3) 7.4 Rehtori - vastaa omien oppilaitostensa rehtorin tehtävistä toimien oman tulosalueensa esimiehenä (kohta 5.3) - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta tulosalueellaan ja raportoi siitä ohjeen mukaisesti - vastaa tulosalueelleen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta - vastaa oman tulosalueensa toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvittavasta resursoinnista. - vastaa oman tulosalueensa koulutuksen järjestämiseen liittyvistä sopimuksista - vastaa oppilaitosta koskevien esitysten, lausuntojen ja raporttien antamisesta - vastaa näyttötutkintoperusteisten perustutkintojen opetuksen järjestämisestä (ei koske yleissivistävän koulutuksen rehtoria) - vastaa työelämäyhteistyöstä ja ammatillisten neuvottelukuntien toiminnasta (ammatillisten neuvottelukuntien toiminnasta vastaaminen ei koske yleissivistävän koulutuksen rehtoria) - vastaa vastuualueensa työturvallisuudesta työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti

12 - vastaa tulosalueensa markkinoinnista ja tiedotustoiminnasta - päättää oppilaitostensa kiinteistöjen ja irtaimiston tilapäisestä luovuttamisesta ulkopuolisten käyttöön - päättää opiskelijaryhmien koulutuksen alkamisesta ja alkamatta jättämisestä - päättää opetuksen prosesseista, opetussuunnitelman yhteisen osan sekä oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien periaatteista - päättää opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä, opiskelijavalinnoista, erityisopetuspäätöksistä sekä opiskelun päättymisestä - päättää apulaisrehtorien ja koulutuspäälliköiden opetusvelvollisuudesta - valmistelee opetuksen koulutustarjonnan - hyväksyy koulutuksen lukuvuosisuunnitelmat - allekirjoittaa oppilaitoksiensa tutkintotodistukset - allekirjoittaa tulosaluettaan koskevat sopimukset Aikuiskoulutusjohtaja - vastaa tulosalueelleen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta tulosalueellaan ja raportoi siitä ohjeen mukaisesti - vastaa aikuiskoulutuksen prosesseista - vastaa aikuiskoulutusta ja oppisopimustoimistoa koskevista esityksistä, lausunnoista ja raporteista - vastaa aikuiskoulutuksen hinnoittelun periaatteista ja tarjouksista - vastaa aikuiskoulutuksen opiskelijapalveluista ja hallinnosta - vastaa aikuiskoulutuksen hankkeista ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamisesta - vastaa aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoiminnan ja talouden raportoinnista - päättää aikuiskoulutustarjonnasta - päättää aikuiskoulutuksen opiskelijavalinnoista - päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämissopimusten prosesseista - päättää aikuiskoulutuspäälliköiden opetusvelvollisuudesta - hyväksyy aikuiskoulutuksen lukusuunnitelmat - johtaa oppisopimustoimistoa - toimii vastuualueensa esimiehenä (kohta 5.3). 7.6 Henkilöstö Yhtymähallitus päättää erikseen aikuiskoulutuspäällikön, apulaisrehtorin, henkilöstöpäällikön, kehittämispäällikön, kiinteistöpäällikön, koulutuspäällikön, koulutustarkastajan ja talouspäällikön tehtävistä. Jokainen palvelussuhteessa oleva henkilö vastaa työstään ja sen kehittämisestä tehtäväkuvansa mukaisesti sekä huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Jokainen on vastuussa oppilaitoksen perustehtävän toteuttamisesta ja imagosta. Kaikki henkilöstöön kuuluvat vastaavat osaltaan toiminta-

13 ja taloussuunnitelman mukaisten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteuttamisesta. Lisäksi jokainen huolehtii osaltaan turvallisesta ja viihtyisästä työympäristöstä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Henkilöstön tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa Päätöksenteko ja päätöspöytäkirja Päätöksenteossa on soveltuvin osin noudatettava, mitä kuulemisesta on hallintolaissa määrätty. Päätökset on tehtävä, mikäli mahdollista, esittelystä. Viranhaltijan on pidettävä päätöksistään kirjaa. Johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden päätökset on saatettava yhtymähallituksen tietoon kohdan 24 mukaisesti, lukuun ottamatta niitä päätöksiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Muiden viranhaltijoiden päätökset on saatettava lähimmän esimiehen tietoon.

14 13 3. LUKU KOKOUSMENETTELY 9 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kuntayhtymän yhtymähallituksessa sekä soveltuvin osin toimielimissä. 10 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokouksensa ajasta ja paikasta. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 11 Kokousten koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään jäsenille toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään samalla tavalla muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen. Esityslista lähetetään, mikäli mahdollista, kokouskutsun yhteydessä. 12 Jatkokokous Mikäli kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, jäljellä olevat kokousasiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin, mikäli mahdollista, annettava tieto jatkokokouksesta. 13 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

15 14 14 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi yksimielisesti päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Toimielimen kokouksessa pitää pöytäkirjaa toimielimen määräämä pöytäkirjanpitäjä. 15 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 16 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 17 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus - yhtymähallituksen kokouksessa yhtymäkokouksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla - muun toimielimen kokouksissa yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymäjohtajalla tai hänen sijaisellaan. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta yhtymäkokouksessa määrätään yhtymäkokouksen työjärjestyksessä. 18 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Yhtymähallitus voi määrätä muihin toimielimiin, ei kuitenkaan tarkastuslautakuntaan, edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös yhtymähallituksen varajäsen tai kuntayhtymäjohtaja.

16 15 19 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 20 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden syy kirjataan pöytäkirjaan. 21 Äänestys ja vaalit Äänestyksessä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymäkokouksen työjärjestyksessä määrätään. Sähköisesti tapahtuvassa äänestyksessä ja vaalin toimittamisessa kuntayhtymän tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisesti vain, jos vaalisalaisuus on turvattu. Kuntayhtymä huolehtii tekniset välineet ja yhteydet, jotka turvaavat vaalisalaisuuden. Sähköisessä äänestyksessä ja vaalin toimittamisessa kaikkien on annettava äänensä sähköisesti. 22 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) Järjestäytymistietoina - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

17 16 2) Asian käsittelytietoina - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys ja äänestyksen tulos - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide 3) Laillisuustietoina - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja tulee olemaan yleisesti nähtävillä Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen ja hankintaoikaisun tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Edellä määrättyä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 23 Yhtymähallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallituksen, yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymäjohtajan lisäksi hallintojohtaja toimialaansa liittyvissä asioissa. Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi ilmoitetaan kirjallisesti sille toimielimelle/viranhaltijalle, jonka päätöstä otto-oikeus koskee. 24 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava yhtymähallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa yhtymähallituksen käsiteltäväksi lukuun ottamatta niitä päätöksiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, ettei se käytä ottooikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

18 17 25 Kokoukseen osallistuminen videoneuvotteluyhteyden avulla Kuntayhtymän yhtymähallituksen ja yhteistyötoimikunnan jäsenet ja henkilöt, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, voivat osallistua kokoukseen käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa. Kokoukseen osallistuvilla on oltava puhe- ja näköyhteys keskenään. Puheenjohtajan on huolehdittava, että kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla osallistuva voi seurata kokousta sekä osallistua asioiden käsittelyyn koko kokouksen ajan. Puheenjohtajan on keskeytettävä kokous, jos yhteys katkeaa. Kokouksen kulun turvaamiseksi vähintään kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin tulee olla kokouskutsussa ilmoitetulla kokouspaikalla. Kokouksiin voi osallistua kuntayhtymän yksiköiden neuvotteluhuoneissa.

19 18 4. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa yhtymähallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet ja päättää tiedottamisesta vastaavista viranhaltijoista. 27 Kuntayhtymän nimen kirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa yhtymähallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai kuntayhtymäjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai talouspäällikkö tai asianomaisen tulosalueen johtaja, jollei yhtymähallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä. Toimielimen puheenjohtaja tai sihteeri voi yksinkin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksinkin todistaa oikeaksi. Tulosalueen johtajat ja talouspäällikkö voivat allekirjoittaa toimivaltaansa kuuluvan asiakirjan. Kuntayhtymän hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi hallintosihteeri todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 28 Asiakirjojen lunastus Yhtymähallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusmaksu. 29 Tiedoksiantojen vastaanottaminen Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja ottavat vastaan yhtymähallituksen puolesta puheenjohtajan lisäksi kuntayhtymäjohtaja, sekä toimialaansa kuuluvissa asioissa tulosalueiden johtajat.

20 19 30 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisesta määrätään tarkastussäännössä. 31 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeissa. 32 Taloudenhoito Kuntayhtymän taloudenhoidosta määrätään taloussäännössä sekä yhtymähallituksen sen nojalla antamissa ohjeissa. 33 Soveltaminen Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa tarvittaessa yhtymähallitus. 34 Voimaantulo Tämä hallintosääntö tulee voimaan