Turun Sataman kantasataman ympäristöluvan mukaiset typen oksidien päästöjen vähentämistä ja meluntorjuntaa koskevat selvitykset, Turku

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 36/2011/1 Dnro ESAVI/629/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Turun Sataman kantasataman ympäristöluvan mukaiset typen oksidien päästöjen vähentämistä ja meluntorjuntaa koskevat selvitykset, Turku Turun Satama Linnankatu Turku TOIMINTA JA SIJAINTI Turun kantasatama sijaitsee Turun kaupungin keskustan läheisyydessä Ruissalon saaren itäpuolella. Kantasatamaan kuuluvat Kanavaniemen matkustajasatama sekä Linnanaukon ja Länsisataman tavarasatamat. Satama-alue rajautuu lännessä Ruissalon Puistotiehen ja mereen, pohjoisessa Pansiontiehen ja idässä Juhana Herttuan puistokatuun. Satama-alueen ja siihen liittyvät vesialueet omistaa Turun kaupunki. ASIAN VIREILLETULO Selvitys on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 12 a) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 SATAMAN YMPÄRISTÖLUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 8/2006/2 myöntänyt Turun Satamalle ympäristöluvan Turun kantasataman toimintaan. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 6 8 kuuluvat seuraavasti: "6. Sataman toiminnoissa syntyvien typen oksidien kokonaispäästöjä on pyrittävä vähentämään 10 % vuoden 2002 päästötasosta. Sataman on laadittava selvitys satamatoiminnan (lastin käsittely, ajoneuvoliikenne, laiturissa olevat alukset) typen oksidien päästöjen vähentämisestä. Selvityksessä on tarkasteltava käytettävissä olevat toimenpiteet typen oksidien päästöjen vähentämiseksi, niiden kustannukset ja vaikutukset päästöihin sekä sisällytettävä ehdotus toteutettavista toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä tulee tarkastella mahdollisuuksia maasähkön käyttöön satamassa. Selvitys on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi mennessä. Selvityksen perusteella lupavirasto voi täsmentää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 7. Satamatoimintojen aiheuttama melutaso L Aeq ei saa a) asuinrakennusten piha-alueilla ylittää päivällä klo melutasoa 55 db eikä yöllä klo melutasoa 55 db b) lomarakennusten piha-alueilla ylittää päivällä klo melutasoa 45 db eikä yöllä klo melutasoa 40 db, lukuun ottamatta aluetta, josta on määrätty kohdassa d) c) Ruissalossa sijaitsevilla luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla ylittää päivällä klo melutasoa 45 db eikä yöllä klo melutasoa 40 db, lukuun ottamatta aluetta, josta on määrätty kohdassa d) d) Marjaniemen luonnonsuojelualueella Ruissalon puistotien ja Marjaniementien välisellä alueella ylittää päivällä klo melutasoa 50 db eikä yöllä klo melutasoa 45 db. Melutasoja määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon vaikutusalueella ilmenevä melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti. Määräys ei koske satamaa vastapäätä olevaa ranta-aluetta, joka rajoittuu Ruissalon puistotiehen ja Hevoskarintiehen. 8. Luvan saajan on esitettävä sataman meluntorjunnasta selvitys, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia melutason alentamiseksi määräyksen 7 kohdan d) tarkoittamalla alueella siten, että alueella saavutetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mu-

3 kaiset melutasot. Selvityksessä on tarkasteltava eri toimenpiteitä ja niiden kustannuksia sekä mahdollisia toteuttamisaikatauluja. Tavoitteena tulee olla melutason alentaminen ainakin sellaisilla luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden osilla, joissa melun voidaan katsoa voivan aiheuttaa erityistä häiriötä alueiden käytölle. Selvitys on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle mennessä. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi täsmentää tai täydentää päätöksessä annettuja lupamääräyksiä." Typen oksidien vähentämistarvetta perusteltiin päätöksessä muun muassa sillä, että typen oksidien vuosikeskiarvo Ruissalon Marjaniemen luonnonsuojelualueella ylittää valtioneuvoston asetuksessa ilman laadusta määrätyn ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetun raja-arvon 30 µg/m 3, josta noin puolet on arvioitu olevan peräisin kantasatamasta ja sen alusliikenteestä. Vuoden 2004 leviämislaskelman mukaan kantasataman päästöt aiheuttavat satama-alueella ilman typen oksidien raja-arvon ylittävän vuosipitoisuuden >30 µg/m 3. Sataman toiminnan lisääntyminen arviolta keskimäärin 4 % vuodessa lisää seuraavien 10 vuoden aikana merkittävästi typen oksidien päästöjä, jos päästöjen syntymistä ei rajoiteta. Melun osalta perusteluissa todetaan muun muassa, että sallittavat melutasot Marjaniemen luonnonsuojelualueella Marjaniementien itäpuolella on määrätty muista Ruissalon alueista poiketen arvioitujen tämänhetkisten melutasojen mukaisesti kantasataman toimittua alueella vuosisatoja. Satamatoimintojen aiheuttama melutaso Ruissalon alueelle on ollut samantasoista jo liitettäessä Ruissalo Natura verkostoon. Lisäksi alueella melutasoon vaikuttavat mm. tie-, vesi- ja lentoliikenne, telakka ja kaupungin taustamelu. Sataman ja Ruissalontien puistotien välissä oleva kapea rantakaistale sekä Ruissalon puistotien varrella oleva alue eivät ole luonnonsuojelualueilla suojeltavaksi tarkoitettuja alueita eivätkä ne ole tosiasiallisia virkistysalueita. Näillä alueilla tieliikenteen melu määrää ainakin ajoittain melutason. Meluntorjunnan suunnittelun tavoitteena on, että myös Marjaniemen luonnonsuojelualueella Ruissalon puistotien ja Marjaniementien välisellä alueella saavutetaan lupamääräyksen 7 a) c) kohdissa määrätyt melutasot hakijan kannalta kohtuullisin toimenpitein. Suunnittelussa on otettava huomioon myös alueen suojelu-, virkistys- ja maisema-arvot. Luvassa luvan saaja velvoitettiin tarkkailemaan ilman laatua ja melua seuraavasti: "17. Luvan saajan tulee osallistua sataman päästöjen mukaisella osuudella ilman laadun yhteistarkkailuun Turun kaupungissa. 18. Luvan saajan tulee tarkkailla ilman laatua sataman lähiympäristössä. Ilman typen oksidien (typpimonoksidi ja typpidioksidi) pitoisuuksia on mitattava Ruissalossa luonnonsuojelualueella kahden vuoden ajan. Il- 3

4 man hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienten hiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia on mitattava keväällä puolen vuoden ajan sataman läheisellä asuinalueella, esim. Patterihaassa. Tarkkailu voi sisältyä Pansion sataman ja kantasataman yhteiseen tarkkailuun. 20. Luvan saajan tulee olla selvillä satamatoimintojen aiheuttamasta melusta sataman lähiympäristössä. Melun leviämislaskenta on uusittava, jos päivätyn meluselvityksen perusteet muuttuvat (mm. satamassa käyvät alukset ja käytettävät työkoneet tai niiden melupäästö, lastin käsittelyn tavat, ajat tai paikat). Luvan saajan tulee ilmoittaa vuosittain määräyksen 14 mukaisessa vuosiraportissa valvontaviranomaisille käsityksensä siitä, onko melun leviämislaskennan uusiminen tarpeen. Melumittauksia on tehtävä vuosittain vähintään kahdessa paikassa Ruissalossa asuntojen tai loma-asuntojen piha-alueilla, luonnonsuojelualueella tai virkistyskäytössä olevalla alueella, esim. ulkoilureitin varrella. Mittaukset tulee suunnitella ja toteuttaa ympäristömelun mittaamisesta annetun ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaisesti. Ensimmäiset mittaukset tulee tehdä mennessä. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään kuukausi ennen mittausten aloittamista Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja tiedoksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittaustulokset on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta mittausten jälkeen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle." Lisäksi luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamista varten mennessä. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaiset asiat. 4 SELVITYS TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ Ilman laadun mittaukset Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto mittasi siirrettävällä asemalla typen oksidien (NO, NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja rikkidioksidin (SO 2 ) pitoisuuksia vuonna 2008 kantasataman päästöjen vaikutusten selvittämiseksi. Mittausasema sijaitsi Ruissalon Tammenterhon opastuskeskuksen alueella (vastapäätä Länsisataman eteläkärkeä lännessä). Mitattujen ilman laadun epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylittäneet rajatai ohjearvoja v Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 10 µg/m 3 ja typen oksidien (NO x laskettuna NO 2 :ksi) vuosikeskiarvo oli 14 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin marraskuussa (vuorokausipitoisuus 29 µg/m 3 ja tuntipitoisuus 49 µg/m 3 ). Typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa idästä, jossa kantasatama sijaitsee. Tu-

5 run keskusta-alueen vaikutusta Tammenterhon ilman laatuun on vaikea erottaa kantasataman päästöistä. Pitoisuudet Tammenterhon mittausasemalla olivat huomattavasti alhaisemmat kuin Turun keskustan Kauppatorin mittausasemalla, mutta korkeammat kuin Ruissalon Saaronniemen pitoisuudet. Laivaliikenteen päästöjen vaikutus näkyi vain, kun tarkasteltiin typen oksidien minuuttikeskiarvoja. Ilmatieteen laitoksen aikaisemmin, vuonna 2004 tekemän leviämislaskelman mukaan typen oksidien vuosikeskiarvo oli vuonna 2002 Ruissalon koillisosassa µg/m 3 ja pienellä alueella Ruissalossa lähellä satamaa µg/m 3. Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys 2009 Tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyjä leviämismalleja ja mallilaskelmien tuloksia verrattiin ilman laadun ohje- ja rajaarvoihin sekä Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän tekemien ilman laadun mittausten tuloksiin vuoden 2007 päästöjä kuvaavassa tilanteessa. Tulosten mukaan Turun seudun päästöjen aiheuttamat korkeimmat typpidioksidin pitoisuudet aiheutuvat autoliikenteen päästöjen ja kaukokulkeuman vaikutuksesta. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt aiheuttavat vain vähäisen lisän typpidioksidin pitoisuuksiin. Typpidioksidin kokonaispitoisuudet ylittävät paikoittain voimassaolevat ohjearvot etenkin vilkkailla liikennealueilla ja kaupungin keskustassa. Laivaliikenteen kokonaispäästöiksi vuonna 2007 saatiin t/a typen oksideja (Turun kantasatama 724 t, Pansion satama 94 t, Naantalin satama 942 t). Kantasataman laivaliikenteen päästöt olivat satamassa 340 t ja reitillä noin 384 t. Ilmatieteen laitoksen vuoden 2004 selvityksessä arvioitiin kantasataman typen oksidien päästömäärän olleen vuonna 2002 satamassa 247 t ja reitillä 659 t. Suurimmat laivaliikenteen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet muodostuvat laivareittien varsille ja satama-alueiden läheisyyteen. Portensys-päästölaskelmat Turun Satama seuraa vuositasolla satama-alueiden maaliikenteen sekä laivaliikenteen päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Maaliikenne käsittää kaiken sataman porttien läpi kulkeneen liikenteen. Väyläpäästöt on laskettu sataman hallinnollisen alueen rajalle (Ruissalon kärki). 5

6 6 Toiminto NO x t/a, 2007 NO x t/a, 2008 NO x t/a, 2009 %-osuus 2009 Alusliikenne satamaväylällä ajo ,6 manöveeraus ,1 laiturissaolo ,9 Maaliikenne ei tietoa ei tietoa 10 2,4 Yhteensä IMO:n uudet päästöjä ilmaan koskevat säädökset IMO:n meriympäristön suojelukomitea on hyväksynyt liitteen "VI Ilmansuojelu" kokonaisuudistuksen. Uudistettu liite tulee voimaan Sen mukaan alusten typenoksidipäästöjä rajoitetaan vaiheittain tai sen jälkeen aluksiin asennettavien dieselmoottoreiden päästöjä vähennetään noin 20 % nykytasosta. Vuonna 2016 ja sen jälkeen rakennettavien alusten dieselmoottoreiden typenoksidipäästöjä tulee vähentää 80 % nykyisestä, jos alus liikennöi typenoksidien valvontaalueella (NO x Emission Control Area, NECA). Itämeren nimeämistä NECA-alueeksi valmistellaan. Myös 1990-luvulla rakennettujen alusten, joiden teho > kw ja sylinteritilavuus vähintään 90 l, dieselmoottoreiden typenoksidipäästöjä rajoitetaan siten, että niiden tulee täyttää nykyiset päästömääräykset. Maasähkö Aluksen sähköjärjestelmän taajuus vaihtelee laivatyypin ja -koon mukaan. Euroopan satamissa käyvillä isoilla valtamerialuksilla on enemmän käytössä 60 Hz:n sähköjärjestelmiä, kun taas pienemmillä aluksilla on tyypillisesti 50 Hz:n järjestelmiä. Sataman verkossa taajuus on 50 Hz. Myös laivoissa olevat jännitetasoliitännät vaihtelevat tai saattavat kokonaan puuttua. Maasähkön kytkemisen laivaan tulee tapahtua osana normaalia laituriin kiinnittymistä eikä se saa aiheuttaa ylimääräisiä vaaratilanteita. Lisäksi Turun matkustaja-alusten (aikataululiikenne) 1 2 tunnin vaihtoaika on liian lyhyt maasähkön hyödyntämiseen. Maasähkön kustannukset muodostuvat liityntämaksuista, uusista muuntoasemista, kaapelin ja maasähköliitynnän rakentamisesta satamaalueelle, laivoissa tapahtuvista muutostöistä sekä normaaleista käyttökuluista. Maasähkön käytön energiakustannukset laivoille muodostuvat keskijännitesiirrosta ja sähköenergian myyntihinnasta. Laivojen oman tuotannon kustannukset ovat noin 75 % maasähkön kustannuksista. Yhdestä maasähköliitännästä ilman taajuusmuuntajaa aiheutuisi satamalle kustannuksia noin , taajuusmuuntajan kanssa Aluksen osalta maasähkövalmiuden rakentaminen maksaisi /laiva. Maasähköjärjestelmän hyödyiksi lasketaan yleensä aluksen laiturissaolon aikaisten ilmaan joutuvien päästöjen vähentyminen, melun ja täri-

7 nän väheneminen sekä imagohyöty. Haittoina ovat korkeat investointikustannukset, standardoitujen sähkönsyöttöjärjestelmien puuttuminen ja alusten sähkötaajuuserot. Lisäksi päästöt vähenevät vain aluksen laiturissaolon ajan (ei vaikutusta laivaväylille). Sataman toimenpiteet typen päästöjen vähentämiseksi Turun Satama tarjoaa jo nyt varustamoille alennuksia satamamaksuista, mikäli ne käyttävät tai ottavat käyttöön joko vähärikkistä polttoainetta tai niillä on käytössä typenoksideita vähentävää tekniikkaa. Merkittävän osan sataman laivaliikenteestä (noin 60 %) muodostavat matkustajaalukset, joista osalla on käytössä katalysaattorit pääkoneissa. Edelleen matkustaja-aluskannan lähivuosina uusiutuessa Turku-Tukholma-reitillä tulee käyttöön entistä vähempipäästöisiä aluksia kansainvälisten säädösten tiukentuessa. Näin kantasatamasta Ruissaloon aiheutuvat typen oksidien kokonaispäästöt tulevat huomattavasti vähenemään. Kantasataman alusten laiturissaolon aikaisten NO x -päästöjen osuus on laskentatavasta riippuen % kantasataman alusliikenteen kokonaispäästöistä Turun alueella. Eli valtaosa päästöistä syntyy aluksen liikkuessa laivaväylällä. Typenoksidipäästöjä voidaan vähentää muun muassa maasähkösyötöllä tai asentamalla alukseen katalysaattori. Yleensä laivojen apukoneet ovat niin pieniä, että niihin ei ole valmiina sopivaa katalysaattorilaitteistoa, jolloin se pitää suunnitella erikseen. Kustannusarviona ammoniakkipohjaiselle katalysaattorille on esitetty noin Pääkoneeseen asennettua katalysaattoria voidaan pitää kustannustehokkaampana tapana vähentää kokonaispäästöjä kuin apukoneen katalysaattoria taikka maasähköä, koska pääkoneessa se vähentää päästöjä myös matkan aikana. Maasähköä ei nykyisten aikataulujen puitteissa voida hyödyntää matkustajaliikenteessä. Yhden roro-aluksen osuus NO x -päästöistä on pieni, koska tyypillisesti käyntejä on satamassa noin 1 kerta viikossa (matkustaja-aluksia 7 kertaa 7 viikossa). Ei ole realistista ajatella, että roro-varustamo ottaisi yksittäiseen alukseensa maasähkön, ottaen huomioon kustannukset, sillä nykyään roro-aluksia vaihdellaan usein linjalta toiselle. 7 SELVITYS SATAMAN MELUN VÄHENTÄMISESTÄ MARJANIEMEN LUONNONSUOJELU- ALUEELLA Vuosittaiset melumittaukset Ruissalossa on tehty vuosittain melumittauksia laaditun mittaussuunnitelman mukaisesti. Mittauspisteitä on neljä: 2.1 (Rantapromenadin varrella), 2.2 (Hevoskarintien loppupäässä, vastapäätä sataman IMDG-varastoa), 2.3 (Onnela) ja 2.4 (Marjaniementie 50). Pisteet

8 ovat samoja, joissa melua on mitattu ympäristölupahakemuksen valmistelun yhteydessä. Mittausten tarkoituksena on ollut mitata alueelle kantasataman toiminnasta aiheutuvaa melua. 8 mittauspiste Pitkäaikainen mittaus 2006 keskiarvo 2007 keskiarvo 2008 keskiarvo 2009 keskiarvo 2010 vaihteluväli , ,8 62,2 46, , ,5 60,5 47,0 2.3 < , ,0 77,5 50,7 2.4 < , ,8 52,7 40, keskiarvo Ulkoiset häiriöt mittauksissa ovat saattaneet aiheuttaa joissain pisteissä tason nousuja. APL Systems suoritti Länsisataman terminaalialueen länsirajalla ja Ruissalon Marjaniemen luonnonsuojelualueella (Onnelaan vievän tien kaarteen kohdalla) ympäristömelumittauksia Mittauspaikkojen etäisyys oli noin 300 m. Mittaukset suoritettiin kahdella jatkuvasti mittaavalla Aures-laitteella, jotka mittaavat melutasoja A-taajuuspainotettuina ekvivalenttitasoina (L Aeq ). Viikkokohtaisten päiväkeskiarvojen perusteella Marjaniemen luonnonsuojelualueella mittaukset ylittivät raja-arvon (50 db) 24 kertaa 41:stä mittauspäivästä. Yöarvo (45 db) ylittyi samana ajanjaksona 14 kertaa. Satamatoiminta vaikuttanee lisäävästi Ruissalon luonnonsuojelualueen melutasoihin. Mittaustulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset, sillä satamatoiminnan hiljentyessä melutaso pysyy Marjaniemessä usein raja-arvojen tuntumassa tai ylittää ne. Tämä viittaa siihen, että Ruissalossa on tietty, satamatoiminnasta riippumaton perusmelutaso. Todennäköisin syy on ympäröivän alueen autoliikenne. Sataman toimenpiteet melutason alentamiseksi Ruissalossa havaittava kantasataman melu aiheutuu pääosin toiminnasta Länsisataman konttikentällä. Konttikentällä toimiva lukki lienee merkittävin melun aiheuttaja sijaitessaan noin 5 m maanpinnasta, jolloin melu leviää laajalle alueelle. Myös Länsisataman tulevien alusten pakoputkien päät sijaitsevat korkealla ja niiden aiheuttama melu saattaa levitä laajalle alueelle. Ainoa käytännön tapa, jolla voitaisiin ehkäistä melun leviämistä Ruissalon suuntaan, on rakentaa melueste Ruissalon puoleiselle satamaalueelle. Käytännössä meluesteen pitäisi olla riittävän pitkä ja korkea, jotta se ehkäisisi mm. lukin moottorista peräisin olevan äänen leviämisen Ruissalon puoleiseen nousevaan rinteeseen. Käytännön syistä tä-

9 mä ei ole mahdollista. Tällaisen meluesteen rakentamiseen liittyy myös merkittäviä kaupunkikuvallisia kysymyksiä. Nykyisillä sataman liikennemäärillä ei ole tarpeen eikä taloudellisesti mielekästä ryhtyä meluhaitan rajoittamistoimenpiteisiin. Mikäli konttiliikennemäärät kasvavat ja siten myös työskentelyaika konttivaraston alueella lisääntyy, tulee uudelleen harkittavaksi keinot melun leviämisen ehkäisemiseksi. Satamatoiminnosta aiheutuvan melutason alentamisella, esim. rakentamalla melueste, ei ole merkittävää vaikutusta nyt tarkasteltavana olevan Ruissalon alueen kokonaismelutasoon. Merkittävin melulähde on kuitenkin kaupunkialueeseen olennaisesti liittyvä muu liikenne. Maasähkön käyttöönotto ei liioin ole tällä hetkellä realistista. Hakijan käsityksen mukaan satamatoimintojen aiheuttamalla nykyisellä melutasolla Ruissalossa ei ole haittaa alueiden käytölle nykyisessä muodossaan. Kantasataman ympäristöluvan yhteydessä laaditussa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa esiarviossa todettiin, että "kantasataman toiminta ei merkittävästi kuormita Ruissalon Natura-aluetta ja vaikka meluohjearvo (45 db) ylittyykin pienellä vyöhykkeellä, ei melu todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen direktiivilajiston elinmahdollisuuksia". Turun Satama ehdottaa, että satamatoiminnan meluvaikutuksia seurataan Ruissalossa tapahtuvilla melumittauksilla. Lyhytaikaisia melun tarkistusmittauksia toteutetaan niissä tilanteissa, joissa satamatoiminnoissa Länsisataman alueella tapahtuu operatiivisesti merkittäviä muutoksia. Näin voidaan varmistaa, etteivät muutokset lisää melutasoa. Tulevaisuudessa jatkuvatoimiset melumittausjärjestelmät saattavat tuoda uusia mahdollisuuksia alueen meluseurannan kehittämiseen. 9 ASIAN KÄSITTELY Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti aluehallintovirasto on pyytänyt selvityksistä lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa, ettei kantasatama ole ainoa, vaikkakin varsin merkittävä päästölähde, jonka vaikutukset Ruissalon Natura-alueeseen saattavat merkittävästi heikentää sen suojeluarvoja. Merkittävimpiä vastaavanlaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat Pansion sataman asemakaava ja sen mahdollistama Pansion satama. ELY-keskus katsoo, että luonnonsuojelulain Natura-verkostoa koskevat säännökset ja luontodirektiivin sisältämä varovaisuusperiaate huomioon ottaen Ruissalon lehtojen luonnonarvot on mahdollista turvata vain sisällyttämällä lupamääräyksiin velvoite herkkien luontotyyppien kasvillisuustarkkailuun ja oikein kohdistettuun, yhteisvaikutukset huomioivaan ilman laadun tarkkailuun.

10 Hakijan vastine Melun osalta ELY-keskus toteaa, että lupamääräyksen 7 valvonta on käytännössä yksiselitteisesti mahdotonta. Lupamääräyksessä tulisi ottaa kantaa, aiheutuuko melutasojen ylityksistä (satamatoiminnoista yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa) ympäristön pilaantumista ja jos aiheutuu, miten satamatoiminnoista aiheutuvaa melua tulee rajoittaa ympäristöluvan myöntämisedellytysten ja lupamääräyksen 7 täyttämiseksi. Meluntorjuntaa koskevat määräykset tulee kohdistaa suoraan satamassa harjoitetusta toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamistoimiin, kuten satamassa käyvien alusten enimmäisäänitasoihin, ajallisiin rajoituksiin, meluestevaatimuksiin jne. Meluntorjuntatoimien riittävyyden arviointi ja tarvittavat meluntorjuntatoimet, erikoisesti sataman toimintojen muutostilanteissa, tulisi todentaa melun leviämismallilaskelmien ja melumittausten tulosten perusteella. 2) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta katsoo, että satama ei ole antamassaan selvityksessä varsinaisesti esittänyt mitään erityisiä uusia toimenpiteitä typenoksidipäästöjen ja melun vähentämiseksi. Vuonna 2006 satamassa käyttöön otettuja ympäristöperusteisia satamamaksuja voitaneen kuitenkin pitää merkittävänä kannustimena etenkin säännöllistä liikennettä harjoittaville laivayhtiöille. Lisäksi IMO:n alusten dieselmoottoreiden päästöjä koskevat määräykset vähentävät päästöjä vähitellen. Aluskannan uusiutuminen lähivuosina tulee alentamaan päästöjen määrää niin laivareiteillä kuin satamassa. Sataman tulee jatkossa edelleen kehittää ympäristöperusteisia satamamaksuja ja tehdä niistä entistä houkuttelevampia laivayhtiöille. Maasähkön käytön mahdollistavaa kehitystä tulee seurata ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen kantasatamassa tulee myöhemmin arvioida uudelleen. Hakijan mukaan perusmelutaso Ruissalon Marjaniemen luonnonsuojelualueelle aiheutuu pääasiassa lähialueen liikenteestä. Meluesteen rakentamisella kantasataman Ruissalon puoleiselle sivulle tuskin saavutettaisiin merkittävää hyötyä ottaen huomioon melulähteiden korkea sijainti ja etäisyys meluesteestä. Lyhytaikaisten, muutosten yhteydessä tehtävien melutasojen tarkistusmittausten tekemistä voidaan tässä vaiheessa pitää riittävinä jatkotoimina. Mittaustulosten niin vaatiessa tulee satamalta edellyttää, että se ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin syntyneen meluhaitan poistamiseksi. Turun Satamalle on varattu tilaisuus antaa vastine em. lausuntojen johdosta. Satama toteaa, että sen toimittaman selvityksen pohjana on ollut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä Turun kantasataman päästöjen tarkkailusuunnitelma. Satama tule edelleen osallistumaan ilman laadun yhteistarkkailuun Turun kaupunkiseudulla sopimuskaudella

11 Tehtyjen mittausten mukaan mitkään ohje- tai raja-arvot eivät ylity sataman vaikutusalueella. Vuoden 2009 selvityksen mukaan kantasataman laivaliikenteen aiheuttamat typpipitoisuudet ovat alentuneet merkittävästi vuoden 2004 leviämisselvityksen tasosta. Typpioksidien osalta Satama viittaa vielä IMO:n säädöksiin, jotka tulevat alentamaan merkittävästi päästöjä tulevina vuosina. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisten arvioiden (Pansion asemakaavan yhteydessä ja kantasataman ympäristöluvan yhteydessä) todettiin, etteivät kantasataman toiminnot yksin tai mahdollisesti lähiaikoina toteutuvien muiden hankkeiden kanssa aiheuta merkittävää haittaa Ruissalon Natura-alueen luontotyypeille tai laskeumalle herkälle eliölajistolle. Melusta ei selvitysten perusteella aiheudu haittaa Ruissalon alueiden käytölle nykyisessä muodossa. Riittävänä seurantana voidaan pitää toimintojen muuttuessa suoritettavia lyhytaikaisia melutasojen tarkistusmittauksia. Satama ei näe perusteita ELY-keskuksen edellyttämiin lisämääräyksiin tai selvityksiin, vaan tarvittavat lisäselvitykset tulee tehdä toimintojen muutosten edellyttämällä tavalla ja niiden ajankohtina. 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Turun Sataman Turussa sijaitsevan kantasataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 8/2006/2 lupamääräyksessä 6 edellytetyn typen oksidien vähentämistä koskevan selvityksen sekä lupamääräyksessä 8 edellytetyn melua koskevan selvityksen mahdollisuuksista saavuttaa Marjaniemen luonnonsuojelualueella (Ruissalon puistotien ja Marjaniementien välisellä alueella) VNp:n (993/1992) mukaiset loma-asumista, virkistysaluetta ja luonnonsuojelualuetta koskevat melutason ohjearvot (lukuun ottamatta satamaa vastapäätä olevaa ranta-aluetta, joka rajoittuu Ruissalon puistotiehen ja Hevoskarintiehen). Esitetyn selvityksen johdosta aluehallintovirasto täydentää sataman toimintaa koskevaa ympäristölupaa nro 8/2006/2 lisäämällä uuden määräyksen 8 a. seuraavasti: 8 a. Luvan saajan on toteutettava meluntorjuntatoimia melutason alentamiseksi Marjaniemen luonnonsuojelualueella. Toimet on suunniteltava siten, että melutaso alenee luonnonsuojelualueella yöllä ja päivällä ainakin L Aeq 3 5 db. Meluntorjuntatoimista on tehtävä teknistaloudellinen suunnitelma, joka on esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi mennessä. Suunnitelmassa on esitettävä seuraavien meluntorjuntatoimenpiteiden sekä niiden yhdistelmien toteuttamismahdollisuudet, kustannukset sekä vaikutus melutasoon:

12 - Sataman alueelle rakennettava melueste, joka rakennetaan yhtenäisenä vähintään 5 m korkeana seinämänä tai vähintään 2 kontin korkuisena - Varastohallien rakentaminen meluesteeksi - Sataman työkoneiden meluvaimennuksen parantaminen tai koneiden vaihtaminen - Iskumaisten äänten vähentäminen konttien siirroissa - Sataman työskentelyaikojen ja -tapojen muuttaminen sekä riittävän tehokas ohjeistaminen Aluehallintovirasto täydentää lupamääräyksiä suunnitelman perusteella asettamalla melutason raja-arvon luonnonsuojelualueelle sekä määräämällä toteutettavista toimista. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitetun, lain 43 :n 1 momentin kohdan 5) mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Ruissalossa vuonna 2008 tehdyn pitempiaikaisen ilman laadun mittauksen perusteella typen oksidien vuosikeskiarvo oli 14 µg/m 3, joka jää alle kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi asetetun (VNA 38/2011 ilmanlaadusta) kriittisen tason, 30 µg/m 3. Ruissalon aluetta on kuitenkin pidettävä tavanomaista haavoittuvaisempana typpilaskeumalle muun muassa siellä sijaitsevien kasvipeitteisten silikaattikallioiden ja runsaslajisten kuivien niittyjen luonnonarvojen takia. Lisäksi on otettava huomioon kumuloituminen vuosien mittaan. Arvion mukaan typen oksidien pitoisuus alueella on laskenut viime vuosina, ainakin vuoden 2002 päästötietojen pohjalta tehdyn leviämislaskelman tuloksiin verrattuna. Tuolloin typen oksidien vuosikeskiarvo oli pienellä alueella Ruissalossa lähellä satamaa µg/m 3 ja Ruissalon koillisosassa µg/m 3. Toisaalta Portensys-päästölaskelman mukaan typenoksidien vuosipäästöt ovat kasvaneet alusten laiturissaoloaikana noin 38 t vuodesta 2007 vuoteen Alusten typenoksidipäästöt tulevat kuitenkin vähenemään vähitellen lähivuosina uusien, aluksia koskevien tiukentuvien kansainvälisten normien johdosta. Edellä mainituista syistä johtuen nyt ei ole tarpeen antaa lisämääräystä typpipäästöjen vähentämisestä. Maasähkön käyttöönottomahdollisuutta koskeva tarkastelu on kuitenkin syytä päivittää ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Maasähkön käytöllä voidaan paitsi vähentää haitallisia päästöjä ilmaan alusten laiturissaoloaikana, myös vähentää melua.

13 13 Melun osalta sitä vastoin ei ole tapahtunut vähentymistä. Tehtyjen yksittäisten melumittausten perusteella melutaso on noussut Marjaniemessä (piste 2.3) jopa 4 5 db vuodesta Pidempiaikaisen melumittauksen mukaan Marjaniemen luonnonsuojelualueella päiväajan keskiäänitaso ylitti tason 50 db päiväaikaan 24 päivänä 41:stä ja yöajan keskiäänitaso ylitti tason 45 db 14 päivänä 41:stä, eli ympäristöluvan mukaiset raja-arvot ylittyivät. Ylityksiä voidaan pitää merkittävinä, varsinkin kun tavoitteena on päästä alueella valtioneuvoston ohjearvoihin (45 db päivällä, 40 db yöllä) ja alueella on todellista virkistyskäyttöä. Turun Satama ei selvityksen mukaan ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin melutason alentamiseksi. Tämän vuoksi Turun Satamaa on velvoitettu ryhtymään konkreettisiin toimiin satamasta aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi ja esittämään toimenpiteitä mennessä aluehallintovirastolle. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto täydentää lupamääräysten melutason raja-arvoa ja määrää toteutettavista toimenpiteistä. Satama-alueella on mahdollista tehostaa meluntorjuntaa esimerkiksi rakentamalla suojaviheralueen sataman puoleiselle osalle melueste ja istuttamalla korkeakasvuista puustoa suojaviheralueelle esteen maisemoimiseksi. Satamavarastoja rakennettaessa ne kannattaa sijoittaa meluesteeksi Ruissalon suuntaan. Kone- ja laiteratkaisuilla sekä toimintatapojen kehittämisellä voidaan myös vaikuttaa melutasoja vähentävästi. On mahdollista, että osa melun lisääntymisestä johtuu Ruissalon autoliikenteestä, jolloin voisi olla perusteltua, että Turun Satama suunnittelisi yhdessä kaupungin kanssa esimerkiksi meluesteen Ruissalon puistotien länsireunaan Länsisataman kohdalla tai kaupunki pyrkisi rajoittamaan ajonopeuksia Ruissalossa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN KANNANOTTOIHIN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausunnot on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. Tarkkailua koskevia lupamääräyksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa tai lisätä tässä yhteydessä, vaan niiden riittävyyttä arvioidaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 28, 31, 36, 41, 42, 43, 53, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus (38/2011) ilmanlaadusta 7

14 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän lupa-asian käsittelystä perittävä maksu on Maksu laskutetaan erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksua 48 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 30 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun Satama Linnankatu Turku Jäljennös päätöksestä Turun kaupunginhallitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Turun kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mika Seppälä ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/ts

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.