Palvelevat puuyritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelevat puuyritykset"

Transkriptio

1 Palvelevat puuyritykset Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostuksen toimialahanke Etelä-Pohjanmaalla Hankesuunnitelma Manner-Suomen maaseutuohjelma Toimintalinja 3, toimenpide 312

2 Sisältö Yhteenveto ja hankkeen keskeiset tehtävät 1. Hankkeen tausta 2. Kohderyhmät ja hyödynsaajat 3. Hankkeen toiminta ja tavoitteet osahankkeittain 3.1 Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan yleinen kehittäminen 3.2 Puutuotealan yritysten kehittäminen 3.3 Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen 3.4 Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus 3.5 Hankkeen toimenpiteet Tiedon välittäminen 4. Avaintulokset, mittarit 5. Toteutusstrategia 6. Työsuunnitelma 7. Viestintäsuunnitelma 8. Resurssit 9. Projektibudjetti 10. Projektin riskit 11. Projektin organisaatio ja johtaminen 12. Raportointi ja seuranta

3 YHTEENVETO Palvelevat puuyritykset -hanke on Etelä-Pohjanmaan pienten puualan yritysten toimialahanke. Hankkeessa kehitetään sekä alan yrityksiä, yritysverkostoja että koko toimialan toimintaympäristöä. Keskeinen asiakokonaisuus hankkeessa on uusien erilaisia avaimet käteen -palveluja tarjoavien yritysverkostojen liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Hanke tukee ja aktivoi maaseudun mikroyrityksiä osallistumaan toimialan kehittämistoimintaan ja käynnistämään myös omia kehityshankkeitaan sekä hakemaan niihin ulkopuolista kehittämis- ja investointirahoitusta. Hanke toimii omalta osaltaan myös yritysten linkkinä ja yhteyksien luojana muiden paikallisten, alueellisten, valtakunnallisten ja tarvittaessa myös kansainvälisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Kehittämistoimintansa tueksi hanke käynnistää ja organisoi alan yritystoimintaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja välittää tutkimustietoa yritysten käyttöön. Toimialan ja yritysten kehittämistä tukevan soveltavan tutkimuksen toteutus tapahtuu yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tuensiirtosopimuksella. Hanke huolehtii myös muusta pienille yrityksille suunnatusta toimialan yleisestä tiedotuksesta ja aktivoinnista Etelä- Pohjanmaalla. Hankkeen pääkohderyhmän muodostavat maaseudulla toimivat enintään 10 htv työllistävät puutuotealan yritykset. Hanke toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellista metsäohjelmaa sekä soveltuvin osin myös valtakunnallisia toimialan kehittämisohjelmia kuten PuuSuomi ohjelma ja Metsäalan strateginen ohjelma MSO.

4 1. Hankkeen tausta Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma ja sen kanssa yhteen sovitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma sisältävät keskeiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan puutuotetoimialan kehittämiselle. Alueellisten ohjelmien lisäksi alan kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä on kirjattu myös valtakunnan tason eri ohjelmiin. Laadittujen ohjelmien toteuttamiseksi tarvitaan käytännön kenttätyötä. Tämä hanke on tarkoitettu konkreettiseksi työkaluksi, jonka avulla eri ohjelmissa asetettuja kehittämistavoitteita pyritään saavuttamaan. Hankkeen vastuuorganisaatio on Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö. Metsäkeskus toteuttaa hanketta yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden, yrittäjyyden sekä ravitsemisalan yksikön (lyhyemmin SeAMK Liiketoiminta) kanssa. Metsäkeskus vastaa hankkeen hallinnoinnista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiedon (TKI) välittämisestä puutuotealan yrityksille ja toimijoille. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa soveltavan tutkimuksen keinoin tietoa puutuotteiden ja niihin kytkettyjen palveluiden markkinoista sekä toimintakonsepteista (esim. verkostot), joiden avulla yritykset voisivat ottaa kyseisiä markkinoita haltuunsa. Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat metsäkeskuksen johtaja Jorma Vierula ja tutkimusosion osalta tutkijayliopettaja, tutkimuspäällikkö Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Metsäkeskuksella hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeen projektipäällikkö Yrjö Ylkänen ja yritysneuvoja Martti Kangasniemi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta hankkeen toteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä toimii markkinatutkija Hannu Tuuri. Hänen lisäkseen hanketta toteuttavat myös markkinatutkija Marja Katajavirta sekä tutkijat Heikki Holma ja Terhi Anttila. SeAMKin osalta hankkeen toteutukseen osallistuvat myös tutkimuspäällikkö Elina Varamäki, tutkijayliopettaja Kirsti Sorama, projektiassistentti Miska Kaihlamäki ja Johanna Hautamäki. Hautamäen tehtävänä on lähinnä avustaminen hankkeen markkinointi- ja esitemateriaalin työstämisessä. Tiedonkeruisiin osallistuu myös muita avustajia, jotka ovat lähinnä opiskelijoita, mutta joille kuitenkin maksetaan palkkaa. Hankkeen taloushallinnon hoitavat metsäkeskuksen hallintopäällikkö Åsa Östergård-Jakas ja hankesihteeri Terttu Yli-Koski sekä SeAMK Liiketoiminnan T&K -taloussihteeri. Hankkeen molemmat päätoteuttajat käyttävät tarvittaessa myös muuta tilapäistä työvoimaa hankkeen toteuttamisessa.

5 Hakija Suomen metsäkeskus on puolueeton valtakunnallinen toimija metsään ja puuhun perustuvien elinkeinojen kehittämisessä. Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön toimialueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakunta sekä Kyrönmaan, Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikössä toimii puutuotealan kehittämistehtävissä vakituisesti kolme puutekniikan insinööriä / metsätalousinsinööriä. Erityyppisten puualan aluekehityshankkeitten toteuttamisesta metsäkeskuksella on lähes 20 vuoden kokemus. Aluekehitystoiminta sisältyy metsäkeskuksen ISO 9001 sertifioituun laatujärjestelmään. SeAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulu on laaja-alainen maakunnallinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja useilla eri koulutusaloilla. Tutkinto-opiskelijoista 70 % on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, jonne myös yli puolet valmistuneista jää töihin. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kaikilla eri koulutusaloilla. SeAMK toimii monipuolisesti verkostoituneena alueensa elinkeino- ja työelämän kanssa. 2. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat maaseudulla toimivat max. 10 htv työllistävät puutuotealan mikroyritykset. Yli 10 htv työllistävät yritykset hyötyvät hankkeesta lähinnä niiden toimintaa (alihankintaa) helpottavien yritysverkostojen syntymisen kautta sekä toimintaympäristön yleisen parantumisen myötä (esim. puutuotteiden kysynnän lisääntyminen rakentamisessa). Hankkeen ensisijaisina hyödynsaajina ovat puutuotealan pienet maaseutuyritykset ja toissijaisina isommat puualan yritykset, puutuotealan työntekijät, metsänomistajat sekä muiden toimialojen yritykset. 3. Hankkeen toiminta ja tavoitteet Hanke tuottaa viiteen eri asiakokonaisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittymistä tämän hetken ja tulevaisuuden olosuhteita ja tarpeita vastaaviksi. Tavoitteensa saavuttamiseksi hanke tekee yhteistyötä myös muiden kehittämishankkeiden ja yrityspalvelujen tuottajien kanssa.

6 Hankkeessa edistettävät asiakokonaisuudet ovat seuraavat: Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan kehittäminen Puutuotealan yritysten kehittäminen Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus Tiedon välittäminen 3.1 Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan yleinen kehittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke toimii maakunnallisena puualan yhteyksien luojana ja asiantuntijana mikroyritysten, yhteisöjen ja muiden kehittäjätahojen ja hankkeiden välillä Hanke tarjoaa asiantuntija-apua yritysten lisäksi myös muille toimijoille maaseudun pienimuotoista mekaanista puunjalostusta palvelevien kehittämishankkeitten ja palvelujen toteuttamisessa Hanke valmistelee ja tekee aloitteita, joilla tähdätään pienten puutuotealan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen Hanke edistää erityisesti puurakentamisen ja puutuotteiden käytön lisäämistä maatila- ja muussa rakentamisessa, sisustamisessa, piha- ja puutarhatuotteissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa Hanke ennakoi ja seuraa puutuotealan mikroyritysten kehittämistarpeita yhteistyössä yritysten ja muiden kehittäjätahojen kanssa Hanke päivittää ja pitää yllä puutuotealan yritystietokantaa Hanke päivittää ja ylläpitää Puu-Elma hankkeessa ensimmäisen kerran vuonna 2007 koottua Etelä-Pohjanmaan Puuklusterin tietopakettia Hanke toimii maaseudun mikroyritysten linkkinä valtakunnallisissa ja alueidenvälisissä puutuotealan kehittämisohjelmissa (mm. PuuSuomi, Länsi-Suomen Puuverkko ym.) sekä tarvittaessa myös kansainvälisissä hankkeissa 3.2 Puutuotealan yritysten kehittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke kannustaa yrityksiä kehittämään ja parantamaan kilpailukykyään aktivoimalla niitä osallistumaan alan kehittämishankkeisiin, käyttämään t&k -palveluja ja investoimaan nykyaikaiseen konekantaan, tuotekehitykseen, markkinointiin, toimitiloihin sekä muuhun kehittämiseen Hanke edistää uusien yritysten perustamista, laajentumista, kehittymistä sekä omistajanvaihdoksia välittämällä tietoa toimialasta ja sen näkymistä, rahoitus-

7 mahdollisuuksista, viranomaismääräyksistä sekä muista muutostilanteissa huomioon otettavista seikoista Hanke monipuolistaa yritysten toimintamalleja tutkimuksen ja tiedonvälityksen keinoin Hanke edistää puutuotealan yritysten kansainvälistymistä ja vientivalmiuksia järjestämällä kv-opintomatkoja ja yritysvierailuja 3.3 Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke etsii yrityskentästä verkostojen ja yritysryhmähankkeiden aihioita ja toimii verkostojen ja yritysryhmähankkeiden kokoon juoksijana Hanke edistää mikroyritysten pääsyä markkinoille aktivoimalla niitä yhteistoimintaan markkinoiden haltuunotossa Hanke edistää puualan yritysten verkostoitumista myös muiden toimialojen yritysten kanssa 3.4 Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke etsii tutkimuksen keinoin puutuotealan mikroyrityksille soveltuvia uusia ja uudistettuja liiketoimintamahdollisuuksia, liiketoimintaideoita, toimintakonsepteja ja muita kasvun eväitä tulevaisuuden menestysyritysten aikaansaamiseksi. Tutkimustyö pitää sisällään eri laajuisia tutkimuksia, selvityksiä ja kartoituksia. Hankkeessa tutkitaan mm. allianssikonseptin soveltamismahdollisuuksia (vrt. Etelä-Pohjanmaan Puuhalli kumppanit, ) eri puutuotteille, markkinoille ja jakelukanaville. Hanke selvittää ratkaisuvaihtoehtoja yritysten tunnistamiin yleisiin pienimuotoisen puunjalostusalan toimiala-, tuotantosuunta- ja aluekohtaisiin ongelmiin Hanke laatii muiden toimijoiden tuloksista koostettuja toimialan kehittämistä palvelevia yhteenvetoja ja katsauksia Hankkeessa tehtävät tutkimukset tehdään tieteellisin menetelmin mutta ei kuitenkaan tieteellisiä julkaisuja tms. silmälläpitäen. Tuloksia julkaistaan hankkeen aikana sitä mukaa kun selvästi hyödynnettävissä olevaa tietoa saadaan selville. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen keskiössä on rakentamiseen, remontoimiseen tai muuhun vastaavan tarkoitukseen liittyviä puutuotteita tarvitseva asiakas, joka haluaa tai tarvitsee tuotteen lisäksi myös palvelua.

8 Asiakkaan tarvitsema palvelu voi olla esimerkiksi tuotteen, rakennuksen, rakennelman tms. suunnittelu ja valmistus asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiseksi sisältäen mahdollisesti myös asennuksen ja muita lisäpalveluja. Palvelu voi olla myös erilaisista (vakio)puutuotteista, niitä täydentävistä muista tuotteista ja palveluista koostuvien kokonaisuuksien tarjoaminen ja toimittaminen keskitetysti asiakkaalle siten, että asiakkaan itse ei tarvitse etsiä ja selvittää eri vaihtoehtoja ja hankkia tuotteita ja palveluita monesta eri paikasta. Markkinatutkimusten kohteena olevia asiakasryhmiä ovat mm. yksityiset kuluttajat, taloyhtiöt, julkinen sektori, maatilat, rakennusliikkeet, isännöinti- ja talohuoltoyhtiöt, suunnittelutoimistot, kauppaliikkeet ja -ketjut, muut yritykset jne. Markkinatutkimusten avulla selvitetään minkä tyyppisiä puutuotteisiin liittyviä palveluita eri asiakasryhmät tarvitsisivat sekä sitä mistä ja miten he ovat niitä tähän saakka etsineet ja hankkineet. Tutkimuksilla selvitetään myös sitä, minkälaisia kokemuksia hankinnoista on asiakkaille kertynyt. Tutkimuksen tuloksena saadaan tietoa siitä, minkä tyyppisille puutuotteisiin liittyville palveluille on kysyntää sekä ajatuksia ja malleja siitä, miten tuotteiden ja palvelujen yhdistelmiä kannattaisi eri asiakasryhmille tarjota. Lisäksi tutkimusta tehdään puutoimialan yrityksille selvittäen mm. niiden verkostoitumispotentiaalia ja aihioita sekä palvelutarpeita liittyen esim. omistajanvaihdoksiin, kasvuun ja kehittämiseen. Soveltavan tutkimuksen osiossa hankittua tietoa välitetään hankkeen kohderyhmänä oleville yrityksille erilaisissa tiedonsiirtotapahtumissa (seminaarit, teemapäivät, tietoillat, opintoretket jne.), yrityksille lähetettävillä tiedotteilla ja hankkeen nettisivujen kautta. Tiedonvälityksen lisäksi tutkimustietoa käytetään hyväksi myös aktivoitaessa yrityksiä monipuolistamaan liiketoimintamallejaan ja verkostoitumaan toisten yritysten kanssa kokonaispalvelukonseptien aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että tutkimustoiminnan ja hankkeen muiden toimien yhteisvaikutuksena toimialalle syntyy eri tavoin organisoituneita yritysryhmiä ja verkostoja (esim. alliansseja), jotka kykenevät tuottamaan asiakkaille puutuotteita sisältäviä palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien tarjoamisen tavoitteena on saada haltuun sellaisia pienille yrityksille soveltuvia uusia markkinoita, joilla on edellytyksiä taloudellisesti hyvin kannattavaan liiketoimintaan ja joita yritysten yksittäisten tuotteitten tarjoajina olisi vaikea saavuttaa.

9 Tutkimusten kohdentaminen Markkinatutkimusten kohteeksi valitaan erilaisia asiakassegmenttejä 3-5 kpl kasvukeskuksesta eri puolilta Suomea (esim. pääkaupunkiseutu, Tampere, Oulu, Seinäjoki). Erilaisia asiakassegmenttejä loppukäyttäjän kautta johdettuna ovat esim. omakotiasujat, rivi- ja kerrostaloasujat, maatilat, yritykset ja julkinen sektori. Tutkimusten kohderyhmien tarkempi segmentointi tapahtuu tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisimmaksi harkittavalla tavalla. Lisäksi tutkimusta tehdään puutoimialan yrityksille selvittäen mm. niiden verkostoitumispotentiaalia ja aihioita sekä palvelutarpeita liittyen esim. omistajanvaihdoksiin, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Täydentävät tutkimukset ja selvitykset Edellä kuvattujen tutkimusten painopistealueiden lisäksi hanke tekee tarvittaessa myös hankkeen tavoitteita tukevia täydentäviä tutkimuksia. Mahdollisia täydentävien tutkimusten aihepiirejä voivat olla esim. erilaiset rakentamismääräykset ja lupaasiat ja muut vastaavat käytännöt tutkimuksen kohteena olevissa kasvukeskuksissa, verkostoyhteistyöstä kiinnostuneiden paikallisten toimijoiden selvittäminen tutkimusten kohdealueilla jne. Tärkeää on myös selvittää jo olemassa olevia tutkimuksia ja muita tietolähteitä, joita yritykset voisivat hyödyntää sekä välittää myös niistä tietoa kohderyhmän yrityksille. Tutkimussuunnitelman täydentäminen ja tarkentaminen Hankkeessa tehtävä tutkimus tuo todennäköisesti mukanaan myös sellaisia uusia tietotarpeita ja näkökulmia, joita ei ole osattu ennakoida hankesuunnitelmaa laadittaessa. Tästä syystä alustavaa tutkimussuunnitelmaa täydennetään ja täsmennetään vuosittain tarpeen mukaan. Jos ilmenee tarvetta tehdä suuria muutoksia tutkimussuunnitelman pääsisältöön, muutokset hyväksytetään etukäteen ELYkeskuksessa. Hankkeen alustava tutkimussuunnitelma, päätoimenpiteet ja alustavat vuosittaiset aikataulut on esitetty seuraavien sivujen taulukoissa. Vuoden 2014 osalta suunnitelmat on esitetty luvussa 3.5.

10 Hankkeen alustava tutkimussuunnitelma, päätoimenpiteet ja niiden aikataulut: 2011 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 1. vuodelle Markkinatutkimusten valmistelu ja toteutuksen käynnistäminen Laajempi verkostoitumiskartoitus alan yrityksille (kyselytutkimus) Olemassa olevan tiedon ja mallien selvittäminen Ajoitus Markkinatutkimukset kohdealueen rakennusmessuilla Markkinointitutkimusten tulosten analysointi ja muokkaus Olemassa olevien verkostojen (2-3 kpl) analysointi ja benchmarkkaus (haastattelut) Muu mahdollinen tutkimus (esim. isännöitsijöille tai palvelutarve puuyrityksille) Seinäjoki Pytinki Vantaa omakoti, Helsinki kiinteistö Ensimmäisten tutkimustulosten julkaiseminen Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 2. vuodelle Pytinki, Verkostojen haastattelututkimuksen tulokset

11 2012 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 2. vuodelle Laajempi verkostoitumiskartoitus alan yrityksille (kyselytutkimus) Verkostoitumiskartoituksen tulokset (kyselytutkimuksen tulokset) Ajoitus Markkinatutkimukset kohdealueen rakennusmessuilla Muu tutkimus (esim. tutkimus alueiden kaavamääräyksistä ja toimenpideluvista, tutkimus alan uusille yrityksille) Seinäjoki Sarka, Tampere Asta Oulu Rakentaja Kyselytulosten julkaiseminen Vantaa omakoti, Helsinki kiinteistö Seinäjoki Sarka, Tampere Asta Oulu Rakentaja Liiketoimintakonseptien kehittäminen, tuotteistaminen, verkostojen kokoonjuoksu Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 3. vuodelle 2013 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 3. vuodelle Liiketoimintakonseptien kehittäminen, tuotteistaminen, verkostojen kokoonjuoksu Täydentävä tutkimus, aihe tarkentuu päätutkimusten tulosten perusteella Liiketoimintakonseptien/tuotteistusten testaaminen Mahdollinen muu tutkimus (hankkeen evaluointitutkimus) Hankkeen raportointi Ajoitus

12 3.5 Hankkeen toimenpiteet 2014 Edistämistoiminnassa hankkeen pääkohderyhmänä vuonna 2014 ovat puusepänteollisuuden yritykset. Edistämistoiminnan painopistealueita ovat yritysverkostojen ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen, kansainvälistyminen ja vientimarkkinointi, uusien yritysten perustaminen sekä tiedon jakaminen hankkeen tutkimustuloksista, investointi- ja kehittämistuista ja muista alan ajankohtaisista asioista. Hankkeen tutkimustoiminta keskittyy vuonna 2014 kolmeen päälinjaan, jotka ovat palvelut, verkostoituminen ja liiketoimintakonseptien kehittäminen. Edistämistoiminta 2014 Puutuotealan seminaarit, yritysillat ja muut tapahtumat jo toimiville puusepänalan yrityksille: tutkimustulosten esittely, verkostoituminen, investointi- ja kehittämistuet, kansainvälistyminen Puutuotealan yritysillat ja muut tilaisuudet yritystoimintaa harkitseville maaseudun asukkaille: perustietoa puualan yritystoiminnasta, tutkimustulosten esittely / palveluliiketoiminnan mahdollisuudet, yhteistyökumppanien etsiminen ja verkostoituminen, investointi- ja kehittämistuet Verkostojen ja yritysryhmien kokoaminen, paikallisesti, ylimaakunnallisesti Puurakentamisen kontaktipäivän 2014 järjestelyihin osallistuminen Kansainvälistyminen ja vientimarkkinointi: opintoretket, vientimahdollisuuksien etsiminen, yhteistyö ja verkostoituminen ulkomaisten yritysten kanssa Tutkimustoiminta 2014 Arvonluonti huonekalualalla -tutkimuksen loppuunsaattaminen, raportointi ja tiedotus (palvelujen kehittäminen) Puu maatilarakentamisessa -ennakointitutkimuksen loppuunsaattaminen, raportointi ja tiedotus (ennakointi) Rakennusliikkeiden tuote/palveluhankinnat ja -mallit tulevaisuudessa puutuotealan yrityksiltä ja tähän liittyvä verkostoitumisselvitys (verkostot, palvelujen kehittäminen, ennnakointi) Huonekalujen ja muiden puutuotteiden vienti: olemassa olevan markkina- ym. tiedon hankinta, selvitykset ja tutkimukset (verkostoituminen) Alan menestyvien yritysten benchmarkkaus, miten ja millä liiketoimintakonsepteilla menestyvät yritykset toimivat, selvitetään 2-3 toimialaa (liiketoimintakonseptit, markkinaorientaatio)

13 Viimeisen viiden vuoden aikana perustettuihin puualan yrityksiin kohdistuva selvitys (ongelmat, kehittämistarpeet, yms.) Tutkimustulosten raportointi ja tiedonvälitystä: tutkimusraportit, nettisivut, seminaarit, lehtijutut, radio- ja televisio (palvelujen kehittäminen) Mahdolliset jatkotutkimukset ja selvitykset liittyen edellisiin aiheisiin Raportointi ja muu dokumentointi 2014 Asiakaspalautteen yhteenveto Loppuraportin laatiminen Hankkeen tuottaman tutkimusmateriaalin kokoaminen yhdeksi tietopaketiksi / nettisivuksi Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen tuloksista tiedottaminen 3.6 Tiedon välittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke välittää tuottamaansa sekä muualta saatua tutkimus- ja markkinatietoa yrityksiin Hanke välittää yrityksille tietoa käynnissä olevista kehittämisohjelmista ja hankkeista sekä muista toimialan ajankohtaisista asioista Hanke välittää tietoa yritysten kehittämistarpeista tutkimuslaitoksille ja muille kehittämistahoille Hanke järjestää yrityksille suunnattuja seminaari- ja teemapäiviä sekä tutustumis- ja opintoretkiä sekä kotimaassa että ulkomaille. Ulkomaille suuntautuvien opintoretkien tavoitteena on tiedonjakamisen ja yrittäjien keskinäisen verkostoimisen lisäksi myös tutustuminen EU:n sisämarkkina-alueen puutuotealan yritystoimintaan, yhteistyömahdollisuuksiin ja erilaisiin toimintakulttuureihin. Mahdollisia ulkomaisia kohdemaita ovat lähialueella Ruotsi, Viro ja Venäjä ja kauempana sijaitsevista esim. Latvia, Liettua, Saksa ja Puola. Hanke neuvoo yrityksiä ja muita kohderyhmiä puualaan liittyvissä yleisissä asioissa yrityskäynnein, puhelimitse, sähköpostilla ja internet sivujen välityksellä Hanke jakaa suurelle yleisölle kohdistettua tietoa pienimuotoisen puunjalostusalan yritystoiminta- ja työnsaantimahdollisuuksista

14 4. Projektin avaintulokset / mittarit Pienimuotoinen mekaaninen puunjalostustoimiala kehittyy Mittarit: 1. Puutuotteitten käyttö lisääntyy erityisesti rakentamisessa. Eteläpohjalaiset pienet yritykset toimivat uusien ja räätälöityjen rakentamiseen liittyvien tuotteitten ja palvelujen merkittävänä kehittäjänä ja tuottajana 2. Pienet yritykset osallistuvat maakuntarajat ylittäviin toimialan kehittämishankkeisiin 3. Uusia yrityksiä syntyy 5 kpl Puutuotealan yritykset kehittyvät Mittarit: 1. Hankkeeseen osallistuvat yritykset parantavat kilpailukykyään t&k - investoinnein 2. Yritykset ottavat käyttöön uusia/uudistettuja liiketoimintamalleja sekä tuoteja palvelukonsepteja Yritystenvälinen yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy Mittarit: 1. Syntyy uusia yritystenvälisiä yhteistyösuhteita (myös yli maakuntarajojen ja kansainvälisesti) 2. Syntyy uusia yhteistyömuotoja, ei pelkästään tuotannollista yhteistyötä 3. Yritysten tarjoamat avaimet käteen -palvelut (suunnittelu, valmistus, asennus) lisääntyvät Yritysryhmähankkeita tai vastaavia yhteistyökuvioita syntyy yht. 1-3 kpl Tutkimustietoa hyödynnetään toimialan ja yritysten kehittymisessä Mittarit: 1. Yritykset ottavat käyttöön uusia tai uudistettuja liiketoimintamalleja, joiden luomisessa tai kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa

15 2. Syntyy uusia tuotteita tai palveluita, joiden kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa 3. Yritykset osallistuvat hankkeen tutkimustoimintaan Tiedon välittäminen Mittarit: 1. Järjestettyjen seminaarien, teemapäivien, opintoretkien yms. määrä / osallistuvien yritysten määrä / niistä saatu asiakaspalaute 2. Muu asiakaspalaute 5. Toteutusstrategia Hanke on luonteeltaan toimialahanke, jonka päätehtävänä on maaseudulla toimivien puutuotealan pienten alle 10 htv työllistävien yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittäminen. Hanke pyrkii tavoitteisiinsa paitsi omilla toimillaan myös panostamalla erityisesti yhteyksien luomiseen ja yhteistyöhön muiden hankkeiden, kehittäjätahojen, tutkimustoiminnan sekä asiakasrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden (esim. suunnittelijat) sekä jakelukanavien kanssa. Yhteistyön synnyttämisen tavoitteena on aktivoida ja suunnata eri tahojen tarjoamia kehittämispalveluja ja muuta toimintaa siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin myös pienten yritysten kehittymistä. Strategiaan sisältyy verkottuminen paitsi maakunnallisten myös alueellisten, valtakunnallisten ja tarvittaessa myös kansainvälisten toimijoiden kanssa.

16 6. Työsuunnitelma Alla olevassa taulukossa on esitetty karkea aikataulu hankkeen päätehtävistä Vuoden 2014 suunnitelma on esitetty aiemmin luvussa 3.5. Varsinainen työsuunnittelu tehdään joustavasti tilanteet, olosuhteet ja yhteistyökumppaneiden toiveet huomioiden. Toimenpide Aikataulu Hankkeen toimintasuunnitelman viimeisteleminen ja käynnistämisvaiheen järjestelyt. Hanketiedotuksen ja tiedotusmateri- 1-6 / 2011 aalin valmistelu. Yleisen tutkimussuunnitelman laatiminen, keskeisten tutkittavien asioitten määrittäminen 1 6 / 2011 Toimialaverkottuminen, kontaktit ja yhteistyöneuvottelut muiden toimijoiden, ohjelmien jne. kanssa. 1-6 / 2011 Päätutkimushankkeitten käynnistäminen 4-12 / 2011 Täydentävien tutkimusten käynnistäminen Yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeitten aktivointi ja 1/ /2013 käynnistäminen Puurakentamisen ja puutuotteiden käytön lisäämistoimien 1/ /2013 käynnistäminen ja toteuttaminen Tutkimustiedon välittäminen yrityksille ja hyödyntäminen 6 / /2013 Yritysverkostojen ja yritysryhmähankkeiden aihioiden haku ja 1/ /2013 verkostojen / hankkeiden kokoon juoksu Yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeitten aktivointi ja 1/ /2013 käynnistäminen Muu tiedotus ja aktivointi 1/ / Hankkeen viestintäsuunnitelma Viestinnän tavoitteet Hankkeen viestinnällä on kaksi tiedotustavoitetta: tiedottaa hankkeen toiminnasta ja tuotoksista kohderyhmälle, sidosryhmille ja suurelle yleisölle sekä huolehtia hankkeen ja sen taustaorganisaatioiden sisäisestä tiedottamisesta. Ulkoinen tiedotus Hankkeen kohderyhmänä oleville yrityksille järjestettävä tiedotus pitää sisällään mm. seuraavia toimenpiteitä:

17 - hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista tiedottaminen - maakunnalliset ja alueelliset seminaarit, teemapäivät, tiedotustilaisuudet, tietoillat ja opintoretket - hankkeen tutkimustuloksia esittelevät erilaiset raportit - yrityskäynnit - sähköpostilla ja kirjeitse lähetetyt tiedotteet ja puhelinsoitot - hankkeen nettisivut - hankkeen yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuva tiedotus - lehtijutut toimialan lehdissä - hankkeen messuosastot alan messuilla Sidosryhmille suunnattuun tiedotukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. - tiedote hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista - hanke-esittelyt - yhteistyöpalaverit ja kokoukset - hankkeen messuosastot alan messuilla Suurelle yleisölle suunnattu tiedotus käsittää mm. - lehdistötiedotteet hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista - lehtijutut maakunta- ja paikallislehdissä - hankkeen messuosastot alan messuilla - lehti-ilmoitukset hankkeen järjestämistä tapahtumista Sisäinen tiedotus Hankkeessa pidetään neljä kertaa vuodessa henkilöstön palaveri, jossa käydään läpi menneitä ja tulevia tapahtumia, tutkimustuloksia ja työn alla olevia asioita molemmissa organisaatioissa. Säännöllisillä tilannekatsauksilla varmistetaan sisäinen tiedonkulku. Tehokas tiedonkulku on tärkeää kahteen suuntaan: yritysneuvojien välittämä tieto kentältä nousseista selvitystarpeista kohtaa SeAMK:n tutkijat ja hankkeessa tuotettu tutkimustieto välittyy nopeasti kentälle neuvojien kautta. Vähintään puolen vuoden välein henkilöstöpalaverissa tehdään suunnitelma seuraavan jakson ulkoisesta tiedottamisesta. Palaverissa käydään läpi ajankohtaiset tiedotettavat teemat ja päätetään tiedotuksen toteuttamisesta ja vastuista.

18 Hankkeen projektipäällikön vastuulla on tiedottamisen kokonaisuus; henkilöstöpalaverien toteutuminen, henkilöstölle tiedottamisen ja ulkoisen tiedottamisen toteutuminen suunnitelman mukaan. Projektipäällikön tehtävänä on huolehtia, että tiedotuksen tavoitteet saavutetaan. Jokainen hankkeen työntekijä osallistuu tiedotuksen tehtäviin. 8. Resurssit Hankkeen toteutuksesta vastaa projektipäällikkö apunaan yritysneuvoja. Projektipäällikön ja yritysneuvojan lisäksi hankkeessa toimii tuensiirtosopimuksella yhteensä n. 1,25 htv /v tutkijaresurssi. Hankkeen taloushallintoon, kirjanpitoon yms. toimistopalveluihin liittyvät palvelut tuottaa metsäkeskuksen ao. toimistohenkilökunta. Tarvittaessa hankitaan henkilöresursseja myös ostopalveluna erikoisosaamista vaativissa toimenpiteissä. Hankkeen resursseihin kuuluvat välillisesti myös muut hankkeet ja tahot, joiden kanssa hanke tekee yhteistyöstä. 9. Budjetti ja rahoitussuunnitelma Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä euroa jakaantuen vuosille seuraavasti: Hankkeen rahoitus on 98 % julkista rahoitusta, joka tulee Euroopan Unionin Maaseuturahastosta / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä 2 % yksityistä rahaa, jonka maksavat hankkeeseen osallistuvat yritykset. Kokonaisbudjetti koostuu edistämistoiminnan ja tutkimustoiminnan osabudjeteista. Budjetit on eritelty seuraavan sivun taulukoissa.

19 Hankebudjetti Metsäkeskus yht Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkat Ulkomaan matkat Muut kustannukset Menot yhteensä SeAMK Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkat Ulkomaan matkat Muut kustannukset Menot yhteensä Yhteensä Metsäkeskus ja SeAMK Rahoitus Suomen valtio ja EU Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Budjetti yhteensä Menot Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkat Ulkomaan matkat Muut kustannukset Menot yhteensä Rahoitus Suomen valtio ja EU Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä

20 10. Riskit Rahoitus Hankkeen suunnitellulla rahoitusrakenteella rahoitusriskit kohdistuvat lähinnä hankkeessa syntyvien kustannusten rahoituskelpoisuuteen. Riskien torjunnassa kiinnitetään erityistä huomioita hankintojen kilpailutukseen sekä toimialan yleisen kehittämisen ja yksittäisten yritysten yrityskohtaisen neuvonnan välisen rajan huomioimiseen hankkeen toiminnasta. Hankintoihin liittyvien riskien välttämiseksi laaditaan hankkeelle asianmukaiset kilpailutusasiakirjat ja sovitaan menettelytavat sekä huolehditaan riittävästä dokumentoinnista. Menetelmien ja dokumentointitavan vaatimustenmukaisuus varmistetaan rahoittajalta etukäteen. Tuensiirtosopimuksen avulla pienennetään ja jaetaan rahoitusriskiä tekemällä yksityiskohtainen sopimus osatoteuttajan kanssa siten, että sopimuksessa on huomioitu myös osatoteuttajan vastuu- ja tiedonhankintavelvollisuus hankkeen kustannusten rahoituskelpoisuudesta. Yrityskohtaisen neuvonnan osalta rahoitusriskiä torjutaan huolehtimalla siitä, että hankkeen yrityksille tarjoama neuvonta on luonteeltaan yleistä neuvontaa. Epäselvissä rajatapauksissa sallitun neuvonnan yksityiskohdista keskustellaan ennakkoon rahoittajan kanssa. Toimintariskit Hankesuunnitelma sisältää sekä selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kuten tiedotustilaisuuksien järjestäminen että monitahoisempia toimenpiteitä kuten yhteistyön aktivointi. Selkeiden toimenpiteiden ja tutkimustoiminnan tekniseen toteuttamiseen ei liity suurta riskiä, ne ovat toteutettavissa mikäli suunnitellut henkilö- ja muut resurssit ovat käytössä. Riski siitä, että toimenpiteet eivät tuota tulosta, on luonnollisesti olemassa, koska onnistuminen edellyttää keskeisesti yritysten sitoutumista. Riskiin varaudutaan tulosten systemaattisella seurannalla (raportit, ohjausryhmän kokoukset) ja varautumalla tarvittaessa kohdistamaan toimintaa uudelleen. Monitahoisessa toiminnassa riskejä on enemmän. Esimerkiksi ylimaakunnallisten yhteistyöverkostojen syntymiseen voivat vaikuttaa myös muutokset taloudellisissa suhdanteissa tai muut epäsuotuisat olosuhteet, yrittäjien väliseen henkilökemiaan yms. liittyvät tekijät jne. Riskiä pienennetään valitsemalla hanketoimijoiksi henkilöitä, joilla on hyvä yrityskentän tuntemus ja pitkä kokemus kehittämishankkeiden toteuttamisesta.

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta

Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Kokemuksia metsäsektorin hanketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalta Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Maaseutuohjelman toteutus Keski-Suomessa; info/verkostoitumistilaisuus

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Jari Komulainen Ohjelmajohtaja Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun Etu Oy Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Päätavoite:

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot