Pelastuksen yhtälö. Ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitys sekä suhde sanaan δικαιοσύνη Paavalin kirjeissä. Itä-Suomen yliopisto

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelastuksen yhtälö. Ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitys sekä suhde sanaan δικαιοσύνη Paavalin kirjeissä. Itä-Suomen yliopisto"

Transkriptio

1 Pelastuksen yhtälö Ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitys sekä suhde sanaan δικαιοσύνη Paavalin kirjeissä Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Teologian osasto Eksegetiikka Pro gradu -tutkielma Maarit Kenttälä,

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Teologian osasto Tekijät Author Maarit Hannele Kenttälä Työn nimi Title Pelastuksen yhtälö Ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitys sekä suhde sanaan δικαιοσύνη Paavalin kirjeissä. Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Eksegetiikka Pro gradu -tutkielma X Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Paavalin kirjeiden uskon ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitystä sekä suhdetta sanaan δικαιοσύνη. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko Kirkkoraamattu 1992 (KR92) onnistunut välittämään Paavalin ilmaiseman uskon ja vanhurskauden suhteen oikein. Tutkimusaineisto koostuu Paavalin kirjeiden jakeista, joissa ilmaisut διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως esiintyvät. Tutkimus koostuu johdantoluvusta ja kahdesta pääluvusta. Kiinnostuin aiheesta perehdyttyäni Raamatunkäännöskomitean (RKK) uusien UT:n suomennosehdotusten saamaan kritiikkiin. RKK:n käännösehdotuksia lukeneessa kohdeyleisössä syntyi reaktio, jonka mukaan pelastuksen perusteen pelättiin muuttuneen. Kritiikkiä sai erityisesti ilmaisun uskon kautta tilalle tulleet vastineet uskon peruste ja uskon tähden. Paavalin kirjeitä kääntäessään komitea piti ilmaisua uskon kautta epäsuomalaisena ja epäselvänä. Tekstiyhteytensä mukaan ilmaisu sai käännöksessä useita vastineita. Johdannossa tarkastelen asiasta käytyä julkista keskustelua käännöksen työvaiheessa sekä kirkkoraamatun 20 vuotisjuhlavuonna Tutkimushistoriassa katsahdan myös ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως tutkimushistoriaan, sekä tarkastelen ratkaisematonta eksegeettistä debattia, jota ilmaisusta πίστεως Ἰησοῦ on käyty. Seuraavaksi tarkastelen Raamatunkäännöstyön yleisiä teorioita sekä RKK:n käännösperiaatteita. Raamatunkäännösten luonnehdinnassa RKK nojasi ruotsalaisen Raamatunkäännöskomitean mietinnön (Inför en ny bibelöversättning) esittämään viiteen eri teoriamalliin. Komitea katsoi nykykielisen käännöksen teoriamallin, joka noudattaa alkutekstin sisältöä ja tyyliä, vastaavan parhaiten KR92:n käännösperiaatteita. Tutkimuksessani osoitan useita käännösvirheitä, joita teoriamallin selkeän nykykielen ja merkitysrakenteesta käsin kääntämisen vaatimus aikaansai. Raamatunkäännöskomitean käyttämään ilmaisuun pelastuksen yhtälö sisältyy πίστις (usko) sanan lisäksi sana δικαιοσύνη (vanhurskaus). Ymmärtääkseni uskon ja vanhurskauden välistä suhdetta Paavalin ajattelussa, luvussa kaksi tarkastelen sanan πίστις lisäksi myös sanaa δικαιοσύνη. Tarkastelussa käytän semanttista analyysiä. Semanttinen analyysi kohdistuu myös prepositioihin ἐκ ja διά. Luvussa kolme analysoin Paavalin kirjeiden jakeet, joissa uskon ilmaisut διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως esiintyvät. Tarkastelen ensin Galatalaiskirjeen jakeet (Gal. 2:16, 3:7 9, 11, 12, 14, 22, 24, 26 5:5), seuraavaksi Roomalaiskirjeen jakeet (Room. 1:17, 3:22, 3:25 26, 3:30 31, 4:16, 5:1, 9:30, 32, 10:6, 14:23) ja viimeiseksi ilmaisun διὰ πίστεως jäljelle jääneet, yksittäiset esiintymät Paavalin kirjeissä (Ef. 3:8, 12, 17. Kol. 2:12, Fil. 3:9, 2 Tim. 3:15) Taulukoiden avulla osoitan, miten RKK:n käännös ehdotuksen tekstit muokkautuivat työvaiheessa. Jakeiden argumentaatioanalyysissa käytän Beekmanin & Callowin metodia, joka perustuu merkityksen rakenteen teoriaan (Theory of the Structure of Meaning). Teoria luokittelee ja kategorisoi rakenteet semanttisten suhteiden mukaan. Ilmaisun ἐκ πίστεως on tulkittu viittaavan Aabrahamin uskoon, Habakukin lainaukseen, tai antiteesiin uskon ja lain tekojen välillä. Tutkimukseni mukaan ilmaisun ei voi osoittaa viittaavan mihinkään yksittäiseen asiaan, vaan ilmaisu viittaa kaikkiin edellä mainittuihin. Kun Paavali käyttää ilmaisuja διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως, hänellä on mielessä uskon sisältö. Analyysin perusteella voi todeta, että Paavalin uskossa on kysymys uskosta, jonka sisältö on Jeesus. Tutkimukseni pohjalta esitän, että ilmaisujen ἐκ πίστεως Χριστοῦ (Room. 3:26 ja Gal. 3:22) sekä διὰ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ (Room. 3:22 ja Gal. 2:16) kohdalla on kyseessä subjektiivinen genetiivi, viittaus Jeesuksen omaan uskoon/uskollisuuteen. Seuraavaan viralliseen Raamatunkäännöstyöhön ryhdyttäessä komitean tulisi jo käännösperiaatteissaan ottaa kantaa tähän kristillisen uskon kannalta keskeiseen kysymykseen, kenen uskosta pelastuksen yhtälön ilmaisuissa on kyse. Tulisi myös tutkia huolellisesti, mitkä suomen kielen sanat ilmaisisivat Paavalin käyttämissä ilmaisuissa uskon ja vanhurskauden suhteesta mahdollisimman tarkasti niiden alkuperäisen merkityksen. Pelastuksen yhtälö tarvitsee ja ansaitsee uskollisen ja johdonmukaisen käännöksen. Avainsanat Keywords 1 Pelastus, usko, vanhurskaus, Paavali, Uusi Testamentti, raamatunkäännöstyö

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Theology Tekijät Author Maarit Hannele Kenttälä Työn nimi Title The equation of Salvation The meaning of διὰ πίστεως and ἐκ πίστεως in the expressions of Paul's letters and their relationship to δικαιοσύνη. Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Biblical Studies Pro gradu -tutkielma X Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract In this thesis I will examine the meaning of διὰ πίστεως and ἐκ πίστεως in the expressions of Paul's letters and their relationship to δικαιοσύνη. In addition, the aim is to find out whether the Finnish Bible 1992 (KR92) has succeeded in conveying the faith and righteousness expressed by Paul? The research material consists of the verses of Paul's letters in which the expressions διὰ πίστεως and ἐκ πίστεως appear. The study consists of an introduction and two main chapters. After studying the subject, I became interested in the criticism of the new UT translation proposals of the Bible Translation Committee (RKK) After reading RKK's translation proposal, the target audience`s reaction was the fear that the basis for salvation was changed. Criticism was that the phrases on the basic of the faith and by faith, replacing the phrase through faith. When translating the letters of Paul, the Committee considered the expression "through faith" as non-finnish and unclear. According to its text connection, the expression received several equivalents in the translation. In the introduction, I will examine the public debate on the subject in the translation work phase and the 20th anniversary of the Finnish Bible in In my research history, I will also look at the research history of the expressions διὰ πίστεως and κ πίστεως, as well as the unsolved exegetic debate that πίστεως Ἰησοῦ has expressed. Next, I will examine the general theories of Bible translation and the RKK's translation principles. In characterizing the Bible, the RKK relied on five different theoretical models presented by the Swedish Bible Translation Committee (Inför en ny bibelöversättning). The Committee considered the theory of modern language translation, which follows the content and style of the original text, to be most consistent with the KR92 translation principles. In my research, I point to several translation errors that were made by the theory of clear language and the need to translate from the meaning structure. The term "The equation of Salvation" used by the Bible translation committee includes the word δικαιοσύνη (righteousness) in addition to the word πίστις (faith). To understand the relationship between faith and righteousness in Paul's thinking, in chapter two I will examine the word δικαιοσύνη in addition to the word πίστις. I will do it by using semantic analysis. Semantic analysis is also used to examine prepositions ἐκ and διά. In chapter three, I analyzed the verses of Paul's letters in which the expressions of faith, διὰ πίστεως and ἐκ πίστεως occur. I will first look at the verses of the Letter to the Galatians (Gal. 2:16, 3: 7 9, 11, 12, 14, 22, 24, 26 5: 5), next to the verses of the Letter to the Romans (Rom. 1:17, 3:22, 3:25). 26, 3: 30 31, 4:16, 5: 1, 9:30, 32, 10: 6, 14:23) and lastly, the remaining individual expressions of διὰ πίστεως in Paul's letters (2 Cor. 5:7, Eph. 2:8, 3:12, 17. Col. 2:12, Phil. 3: 9, 2 Timothy 3:15) By using the tables I will show how the texts of the RKK's translation proposal were modified during the work. I will use the Beekman & Callow method, which is based on Theory of the Structure of Meaning. The theory classifies and categorises structures according to their semantic relationships. The expression ἐκ πίστεως has been interpreted as referring to Abraham's faith, Habakkuk's quote, or antithesis between faith and law. According to my research, the expression cannot be shown to refer to any single matter, but the expression refers to all the above. When Paul uses the terms διὰ πίστεως and ἐκ πίστεως, he has the content of faith in mind. Based on the analysis, it can be said that Paul's faith is a faith the content of which is Jesus. Based on my research, I suggest that the terms ἐκ πίστεως Χριστοῦ (Rom. 3:26 and Gal. 3:22) and διὰ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ (Rom. 3:22 and Gal. 2:16) are subjective genetives, a reference to Jesus' own faith/loyalty. In the next official Bible translation work, the Committee should already take its position on the key issue of Christian faith in its translation principles. Whose faith is the expression of the equation of salvation? As well, they should carefully examine which words of the Finnish language would express faith and righteousness in the expressions used by Paul, as precisely as possible in their original meaning. The equation of salvation needs and deserves a loyal and consistent translation. Avainsanat Keywords 2 Salvation, faith, righteousness, Paul, New Testament, Bible translation

4 Sisällys 1 Johdanto Tutkimushistoria Tutkimusmetodi Raamatunkäännöstyön yleiset teoriat Kirkkoraamattu 1992:n Raamatunkäännöskomitean käännösperiaatteet Sanojen semanttinen analyysi Prepositiot ἐκ ja διά Sanan πίστις merkitys Sanan δικαιοσύνη merkitys Paavalin uskon ilmaisujen analyysi Ilmaisu ἐκ πίστεως ja διὰ πίστεως Galatalaiskirjeessä Ilmaisut ἐκ πίστεως ja διὰ πίστεως Roomalaiskirjeessä Ilmaisun διὰ πίστεως yksittäiset esiintymät Paavalin kirjeissä Tutkimustulokset Lähteet ja kirjallisuus Lähteet Apuneuvot Kirjallisuus

5 1 Johdanto Vuonna 1988 Raamatunkäännöskomitea (RKK) julkaisi Paavalin kirjeistä erillisniteenä ensimmäisen version nimeltä Paavalin kirjeet. 1 RKK:n tavoitteena oli saada palautetta jo työvaiheessa ja Sanansaattaja-lehti kannustikin pääkirjoituksessa , lukijoitaan julkiseen keskusteluun aiheesta. 2 Joukko nuoria raamatuntutkijoita otti haasteen vastaan ja heidän kritiikkinsä tuloksena lehti julkaisi haastattelun otsikolla: Paavalin vanhurskauttamisoppi on vaarassa Jos käännöksen sanonnat siitä että, meidät vanhurskautetaan uskon perusteella eikä uskon kautta hyväksytään uuteen kirkkoraamattuun, Paavalin vanhurskauttamisoppi on vaarassa. Raamatunkäännöskomitea on asettanut opilliset suomen kielen vaatimukset niin tärkeälle sijalle, että ne voittavat teologiset syyt. Suomen kielen asiantuntijat sanovat, ettei suomessa voida käyttää kautta -sanaa muuten kuin paikallisessa merkityksessä (Riihimäen kautta Helsinkiin). Komitea ei ole vaivautunut tutkimaan muita mahdollisuuksia kääntämiseksi kuin kausaalisuutta tarkoittavat ilmaisut. 3 Haastattelussa nuorten tutkijoiden ryhmä kehotti komiteaa miettimään asiaa, sillä jos vanhurskauttaminen tapahtuu uskon perusteella, käännös ei heidän mukaansa olisi käyttökelpoinen. Teologinen Aikakauskirja liittyi julkiseen keskusteluun ja julkaisi vuonna 1990 useita artikkeleita, joissa käsiteltiin käännösehdotuksen sisältämiä muutoksia. Artikkelissa Sujuva suomen kieli vai asiallinen tarkkuus? Erkki Koskenniemi yhtyi nuorten tutkijoiden kritiikkiin todeten, että käännösehdotus toi syy seuraussuhteen uskon ja vanhurskauden välille. Kritiikkiä sai erityisesti ilmaisun 1 Raamatunkäännöskomitea Sanansaattaja 1988, s2. 3 Sanansaattaja 1989, nro 2 s. 5. Tutkijaryhmään kuuluivat Antti ja Timo Laato, Lauri ja Petri Thurén ja Olli Koskenniemi. 2

6 uskon kautta tilalle tulleet vastineet uskon peruste ja uskon tähden. Paavalin kirjeitä kääntäessään komitea piti ilmaisua uskon kautta epäsuomalaisena ja epäselvänä. Tekstiyhteytensä mukaan ilmaisu sai käännöksessä useita vastineita. Paavalin kirjeissä käytetään useita erilaisia kieliopillisia ratkaisuja, kun kerrotaan siitä, miten ihminen omistaa Jumalan lahjoittaman pelastuksen. Syy seuraussuhdetta Paavali kuitenkin Koskenniemen mukaan karttaa. Paavalin käyttämät ilmaisut ovat διὰ πίστεως (uskon kautta), ἐκ πίστεως (uskosta) mutta ei koskaan διὰ τὴν πίστιν (uskon tähden). 4 Syy seuraussuhteen lisäksi Tuomo Mannermaa toi omassa artikkelissaan ongelmallisena esille, miten esim. käännösjakeissa Fil. 3:9 10 vanhurskaudesta tulee Jumalasta erillinen asia, joka annetaan (vaikutetaan) sellaiselle ihmiselle, joka itse harjoittaa toimintoa, jota nimitetään uskoksi. Käännöstyön tarkoituksena ei ollut Paavalin omien ilmausten mahdollisimman tarkka ilmaiseminen suomenkielellä, vaan uusien, helpommin ymmärrettävien ilmausten löytäminen. Mannermaa näki tämän johtaneen Paavalin ilmausten uudelleentulkintaan. 5 RKK otti saamansa palautteen huomioon ja teki sen pohjalta muutoksia Uuden testamentin ehdotukseen, joka julkaistiin vuonna Muutoksia tehtiin etenkin Paavalin kirjeiden kiistanalaisiin ilmaisuihin. Komitea kuitenkin painotti, ettei yhdy kritiikkiin, jonka mukaan ilmaisut vähentäisivät Kristuksen ratkaisevaa merkitystä pelastuksen yhtälössä. 6 Viimeisenä asiasta päättävänä elimenä toimi kirkolliskokous, joka teki vielä RKK:n Uuden testamentin ehdotukseen muutosesityksiä. Kirkollisokouksen päätösesitysten pohjalta syntyi viimeinen ja virallinen tekstimuoto KR92. Erityisesti Koskenniemen artikkeli herätti kiinnostukseni näitä uskon ilmaisuja kohtaan, sekä siihen miten ne muokkautuivat KR92:n lopulliseen tekstiin. Miten πίστις sanan merkitys välineenä, jolla Jumala vanhurskauttaa meidät on alkutekstissä ilmaistu? Kun uskon kautta ei ole hyväksyttävä ilmaisu, onko kielessämme sanaa, jolla kreikan kielinen prepositio διά voitaisiin kääntää? 7 Pohdinta herätti kysymyksiä: Mitkä olivat ne jakeet, joissa ilmaisut διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως esiintyvät ja missä ne aiheuttivat ongelmia? Sekä tuoko vuoden 1992 käännös Paavalin ajattelulle vierasta 4 Koskenniemi 1990, Mannermaa 1990, Raamatunkäännöskomitea 1990, 18, Koskenniemi 1990,

7 sisältöä uskon ja vanhurskauden suhteeseen? Mikä oli sen uskon sisältö josta ja jonka uskomalla vanhurskas elää? Uskon ja vanhurskauden suhteesta käytetyt ilmaisut ovat teologisesti merkittäviä, sillä ne liittyvät kristinuskon ydintapahtumaan: Jeesuksen ristinkuolemaan ja sen tulkintaan vanhurskauttavana tapahtumana. Tapahtuman merkitystä selittävän käännöksen tavoitteena tulisi olla teksti, joka aikaansaa kohdeyleisössä saman reaktion, jonka alkukielen teksti herätti alkuperäisessä yleisössä. RKK:n käännös sai kohdeyleisössä aikaan reaktion, jossa pelastuksen perusteen pelättiin muuttuneen. Tutkimuskysymys ja tutkimusaineisto Raamatunkäännöskomitean käyttämään ilmaisuun pelastuksen yhtälö sisältyy πίστις sanan lisäksi sana δικαιοσύνη (vanhurskaus). Ymmärtääkseni uskon ja vanhurskauden välistä suhdetta Paavalin ajattelussa, tarkastelen sanan πίστις lisäksi myös sanaa δικαιοσύνη. Tutkimuskysymykseni on: Mikä on ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως merkitys sekä suhde sanaan δικαιοσύνη Paavalin kirjeissä? Onko Kirkkoraamattu 1992 onnistunut välittämään suhteen oikein? Ilmaisu ἐκ πίστεως esiintyy, kahta yksittäistä esiintymää lukuun ottamatta, ainoastaan Roomalais- ja Galatalaiskirjeissä. Ilmaisu διὰ πίστεως esiintyy Uuden testamentin kirjeissä kuusi kertaa ja yhdessä artikkelin τῆς kanssa yhdeksän kertaa. 8 Seuraavasta taulukosta käy ilmi ilmaisujen esiintymät NA26:ssa. διὰ τῆς πίστεως Room. 3:25, 30, 31. Gal. 3:14, 26. Ef. 3:12, 17. Kol. 2:12. Heb. 11:39 διὰ πίστεως Room. 3:22, 2 Kor. 5:7, Gal. 2:16, Ef. 2:8, Fil. 3:9, 2 Tim. 3:15, Heb.6:12, 11:33, 1 Piet. 1:5 ἐκ πίστεως Room. 1:17, 3:26, 30, 4:16, 5:1, 9:30, 32, 10:6, 14:23 Gal. 2:16, 3:7, 8, 9, 11, 12, 22, 24, 5:5, Heb. 10:38, Jaak. 2:24 Paavalin nimiin merkittyjen kirjeiden lisäksi ilmaisut esiintyvät siis yksittäisinä esiintyminä Hebrealaiskirjeessä, 1. Pietarin kirjeessä ja Jaakobin kirjeessä. Paavali on selkeästi uskon ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως aktiivisin käyttäjä. Koska ilmaisuja esiintyy eniten Galatalais- ja Roomalaiskirjeessä, tarkastelen näiden 8 BibleWorks 10, Haku sanoilla ἐκ πίστεως, διὰ πίστεως ja διὰ τῆς πίστεως.na28 4

8 kirjeiden esiintymät kirjeittäin. Ilmaisujen seitsemän muuta esiintymää, jotka yksittäisinä löytyvät Paavalin kirjeistä, tarkastelen yhteisessä analyysissä. Tavoitteena on selvittää, onko prepositioiden vaihtelulla merkitystä itse sanoman sisällölle, vai onko kyse vain Paavalin mielivaltaisesta prepositioiden vaihtelusta? Osoittaako prepositioiden vaihtelu, miten Paavali itse uskon ja vanhurskauden suhteen ymmärsi? KR92 on suomentanut Paavalin uskon ilmaisuja tekstiyhteytensä mukaan eri vaihtoehdoilla. Tarkastelen näitä ilmaisuja ja niiden käännösten kehitystä taulukon avulla luvussa kolme. Lähteenä käytän NA26 versiota, sillä se oli KR92:n lähdeteksti. Sama teksti oli edelleen Nestle Aland 27:ssä ja uusimpaan laitokseen NA28:een on tehty runsaat 30 muutosta, mutta ainoastaan katolisten kirjeiden tekstiin. 9 Tehdessäni sanahakuja konkordanssista käytän apuvälineenä sähköistä Raamattuohjelmaa BibleWorks10 (BW10). 10 Ohjelman pohjateksti on NA28, mutta koska teksti on Galatalais- ja Roomalaiskirjeiden osalta yhtenevä NA26:n tekstin kanssa, on BW10 näin ollen käyttökelpoinen tässä tutkimuksessa. Ohjelma sisältää seitsemän kansainvälistä sanakirjaa sekä kolme aakkosellista sanaston selitysteosta. 11 Käyttämäni apuvälineet ilmoitan alaviitteissä tai tekstissä lyhenteinä. 1.2 Tutkimushistoria Tässä alaluvussa käyn lyhyesti läpi julkista keskustelua, jota käytiin KR92 käännöstyön loppuvaiheessa ja 20-vuotisjuhlavuonna. Sekä tarkastelen ilmaisujen διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως tutkimushistoriaa. Vuonna 1988 RKK julkaisi Paavalin kirjeet Raamatunkäännöskomitean uutena suomennoksena. Paavalin kirjeiden käännösyksikköön kuuluivat piispa Nikolainen (pj) dosentti Jaakko Frösen (osan ajasta) fil. maist. Marja Itkonen-Kaila sekä professori Maarit Kaimio. Komitean nimeämän tarkastusjaoston muodostivat professorit Osmo Ikola (pj), Heikki Koskenniemi ja Jukka Thuren. Kirkolliskokous kävi vuonna BNT - Nestle-Aland, Novum Testamentum Graece, 28th Revised Edition, edited by Barbara and Kurt Aland, Johannes Karavidopoulos, Carlo M. Martini, and Bruce M, Metzger in cooperation with the Institute for New Testament Textual Research, Münster/Westphalia, 2012 Deutsche Bibelgesellschaft, Stuttgart. Used by permission. 11 Friberg Greek lexicon, Louw-Nida Greek lexicon, LS Greek lexicon, Thayer Greek lexicon, VCNT Greek lexicon, Gingrich Greek lexicon ja Danker Greek lexicon. Fausset dictionary, ISBE encyclopedia ja Easton dictionary. 5

9 lähetekeskustelun raamatunkäännöskomitean ehdotuksesta. Komitea sai tunnustusta työstään mutta myös runsaasti kritiikkiä. Paavalin kirjeiden käännösratkaisut puhuttivat useita läsnäolijoita. Kirkolliskokousedustaja Liisi Jokiranta piti erityisen ongelmallisina kohtia, joissa puhutaan uskosta ja vanhurskaudesta. Uskolla on vain välineellinen arvo. Me emme pelastu uskon perusteella vaan uskoen, uskosta tai uskomalla tai jopa ilmaisten uskon kautta. Tämä on meidän uskomme kannalta niin olennainen ja tärkeä asia, että näissä kohdissa käännöksen pitää olla erityisen tarkka. Näitä ei voi laittaa ilmaisuiksi, jotka vievät meiltä todellisen vanhurskauttamisen syyn ja perusteen, joka on Kristus ja hänen ristinkuolemansa. 12 Keskustelun loppupuolella silloinen Oulun piispa Olavi Rimpiläinen nosti yhteenvedossaan vanhurskauttamis- ja sovitusopin tärkeimmäksi korjattavaksi asiaksi. Hän nimesi myös vanhurskaus sanan yhdeksi uudelleen mietittäväksi asiaksi. 13 Vuonna 2012 uuden käännöksen 20 vuotisjuhlavuonna käytiin jälleen julkista keskustelua käännöstyöstä. KR92:n käännöstyössä mukana ollut kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio painotti, miten vanhurskaus käsitteeseen liittyy toinen tärkeä sana πίστις, jonka tarjoamaa ongelmaa on käsitelty paljon vähemmän. Kaimion mukaan sana valaisee hyvin sitä kääntämistyön yleistä ongelmaa, jossa sana ei kielestä ja kulttuurista toiseen siirryttäessä kanna mukanaan samanlaista merkityskenttää. Kaimion mukaan πίστις käsitteellä on ollut kreikankielessä oma tuttu merkityssisältönsä. Siinä luottamus virtaa kahteen suuntaan: on lupaus, johon voi luottaa ja uskoa, koska sen lupaajan vakuutena on luottamus. 14 Kaimio määrittelee: Usko Jeesukseen eli pistis, jonka kautta ihmisestäkin tulee dikaios eli vanhurskas, on samalla Jumalan antama lupaus tai vakuus, jonka hän on antanut antamalla Poikansa. Suomalaisen saattaa olla vaikeampi ymmärtää Paavalin ajatuskulkua, sillä suomen 12 Sanansaattaja 1989, nro Sanansaattaja 1989, nro Kaimio antaa merkityssisällöstä seuraavat esimerkit: Usein esiintyy sanonta χειρὸς πίστις, käden vakuus, jolla tarkoitetaan oikean käden puristuksella vahvistettua sopimusta. Usein pistis liittyy myös käsitteeseen horkos, vala. Aiskhylos valaisee näiden suhdetta varsin osuvasti ja tiiviisti säkeessään οὐκ ἀνδρὸς ὅρκοι πίστις, ἀλλ ὅρκων ἀνήρ (frg. 394, Radt). Ajatus on avoimesti käännettynä suunnilleen, että valat eivät ole tae ihmisen luotettavuudesta, vaan ihminen on tae valojen luotettavuudesta. Kaimio 1990,

10 usko sana ei sisällä näitä kreikankielen eri merkitysvivahteita. Toisaalta Kaimio myöntää, ettei kielessämme ole mitään muutakaan sopivaa sanaa πίστις sanan käännökseksi. 15 Tapani Harviainen esitti artikkelissaan, ettei vuoden 1992 suomennoksesta olisi kahdessakymmenessä vuodessa osoitettu aitoja asia- tai käännösvirheitä. Hänen mukaansa keskeisintä on käännöksen luettavuus eli viestivä normaalisuomi ja toteaa latistamisväitteiden olevan pelkkää nostalgiaa ja omien namujen ikävöintiä. 16 Palautteen julkisesta käsittelystä, jo työvaiheen aikana, oli Harviaisen mukaan suurin hyöty käännöksen vastaanotolle. Lukijoita ei yllätetty uudella käännöksellä, vaan heillä oli reagoinnin mahdollisuus vielä käännöksen työvaiheessa. Raamatunkäännöksen vanhentumisajaksi artikkelissa mainitaan Nidan hengessä 50 vuotta. Tämä tarkoittaisi 2040-lukua seuraavan käännöksen ajankohdaksi. Harviainen ei itse kuitenkaan usko näin nopeaan vanhentumiseen. Raamatun uskonnollista erityissanastoa hän piti kuitenkin jo vuonna 2012 miettimisen arvoisena asiana. Esimerkki sanoiksi Harviainen nosti mm. sanat vanhurskas ja vanhurskaus. Kuinka nämä sanat pidetään elävinä ja jotain merkitsevinä sanoina? 17 Harviaisen väite, ettei 1992 käännöksestä ole osoitettu asiavirheitä on sinänsä outo, sillä jo itse RKK:n ehdotus sisälsi kahden mukana työssä olleiden professoreiden Jukka Thurénin ja Heikki Koskenniemen eriävät mielipiteet. Thurén ei kritisoi itse käännösperiaatteita vaan nostaa esiin kolme kriittistä havaintoa siitä, millä tavoin käännösperiaatteita on tulkittu ja noudatettu väärin. Komitea ei ole ollut johdonmukainen alkutekstin kirjoittajan tarkoituksen ilmaisemisessa, jotkut nykykieliset ilmaukset ovat tehneet käännöksestä yliselvän ja sanakonkordanssia olisi tullut noudattaa terminomaisten ilmaisujen kohdalla. Thurén myös antaa esimerkkejä mainituista virheistä. 18 Koskenniemi ei myöskään kritisoi itse käännösperiaatetta, vaan sen noudattamista. Hän kiinnittää Thurénin lailla huomiota mahdollisimman tarkkaan alkutekstin sisällön ja kirjoittajan tarkoituksen noudattamiseen. Koskenniemi nostaa esiin erityisesti sen, miten inessiivillä on alkutekstissä laaja jossain olemisen merkitys. Paavalin kirjeissä se korvataan erilaisilla ratkaisuilla, jotka ilmaisevat vain osan tästä merkityksestä. 15 Kaimio 2012, Harviainen 2012, Harviainen 2012, RKK 1990,

11 Käsitepareista Koskenniemi nimeää liha henki käsitteen ja esittää korjausehdotuksia, joissa käsiteparia tulisi käyttää. Lopuksi Koskenniemi esittää 53 yksittäistä tekstikohtaa, joissa käännös on hänen käsityksensä mukaan liian etäällä alkutekstistä tai suoraan sen vastainenkin. 19 Harviaisen väite tekstin virheettömyydestä kumoutuu siis jo edellä mainittujen eriävien mielipiteiden pohjalta. Kirkkoraamattu 1992:n ilmestymisvuonna ilmestyi myös Thurénin ja Koskenniemen kirjoittama Uusi Testamentti lyhyesti selitettynä. 20 Julkaisu sisältää KR92 käännöksen, jonka jakeita on tarvittaessa selitetty alaviitteissä. Joidenkin jakeiden kohdalla selvennetään hyvin tarkasti RKK:n ehdotuksen ja KR92 välisiä eroja. Thurén ja Koskenniemi ovat mitä ilmeisemmin nähneet tarpeelliseksi julkaista selityksen. Esipuheessa mainitaan teoksen olevan tarkoitetun yhtä hyvin sananpalvelijoille, kuin tavallisille Raamatun lukijoille. 21 Ilmaisuja διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως on luonnollisesti tutkittu jo varhaiskirkon ajoista lähtien. Stanley K. Stowers on tehnyt katsauksen tähän tutkimushistoriaan vuonna Hänen tutkimuksensa lähtökohta on jae Room. 3:30, jossa molemmat ilmaukset esiintyvät. Stowersin mukaan ilmaisujen tulkinnassa on kaksi päälinjaa. Suurin osa tutkijoista seuraa Augustinuksen viitoittamaan linjaa, jonka mukaan ilmaisut ovat toisiinsa rinnasteisia ja pääasiassa vain retorisia tai tyylillisiä keinoja ilmaista asia. 22 KR92:n käännöstyössä mukana olleen Thurénin mukaan nämä prepositioilmaukset Galatalais- ja Roomalaiskirjeissä merkitsevät samaa ja ne voidaan vaihtaa toisiinsa. 23 Tämä linja myös näkyy KR92 käännöksessä. Pieni vähemmistö tutkijoita seuraa Origeneesta alkanutta linjaa, jonka mukaan prepositioilla on eroa. Origenes on nostanut esimerkiksi jakeen Room. 11:36 ὅτι ἐξ αὐτοῦ καὶ δι αὐτου. Kaikki on Jumalasta ὅτι ἐξ αὐτοῦ, Jumala on kaiken lähde ja alkuperä. Kaikki tapahtuu Jumalan kautta δι αὐτοῦ, Jumala ylläpitää elämää maailmankaikkeudessa. Origeneen mukaan ἐκ viittaa intiimimpään ja suorempaan suhteeseen kuin διὰ. 24 Tutkimuksessa ei siis ole selkeää yksimielisyyttä siitä, onko prepositioiden vaihtelulla merkitystä itse sanoman merkitykseen. 19 RKK 1990, Koskenniemi & Thurén Koskennimie & Thurén 2007, lukijalle. 22 Stowers 1989, Thurén 1993, Stowers 1989,

12 Ilmaisuihin διὰ πίστεως ja ἐκ πίστεως liittyy vielä eräs UT:n tutkimuksen ratkaisematon ongelma, ilmaisu πίστις Χριστοῦ. Ilmaisu διὰ πίστεως Ἰησοῦ esiintyy jakeissa Room. 3:22 ja Gal. 2:16. Ilmaisu ἐκ πίστεως Ἰησοῦ esiintyy jakeissa Room. 3:26 ja Gal. 3:22. Koska nämä jakeet ovat osa luvun kolme analyysiä tarkastelen ilmaisun πίστις Χριστοῦ tutkimushistoriaa. Tutkijat ovat kiistelleet siitä onko kysymyksessä subjektiivinen usko/uskollisuus Kristuksen vai objektiivinen usko Kristukseen genetiivin luentatapa? Terminologisesti subjektiivista genetiiviä voidaan kutsua kristologiseksi ja objektiivista antropologiseksi. Kristologinen ilmaisee Kristuksen uskoa/uskollisuutta ja antropologinen ihmisen uskoa Kristukseen. 25 Matthew C. Easter on perehtynyt keskusteluun ja esittelee artikkelissaan debatin viisi pääargumenttia kummaltakin kannalta. Käyn nämä argumentit läpi, sillä debatilla on merkitystä tutkimukselleni. Jos pelastuminen tapahtuu uskon perusteella, niin kenen usko on tämä perusta? Kristologisen luennan argumentit ovat tutkijoilta kuten Barth, Campbell ja Hays. Antropologisen luennan argumentit ovat pääosin Hultgrenin, Dunnin ja Silvan. 26 Käyn ensin läpi antropologista luentaa puoltavat argumentit. Yleinen argumentti on määräisen artikkelin esiintyminen tai puuttuminen. Argumentin mukaan artikkelin esiintyessä genetiivi on kristologinen ja sen puuttuessa antropologinen. Molemmat puolet ovat lopulta torjuneet argumentin kieliopillisesti kestämättömänä. Porter ja Pitts ovat kuitenkin tehneet uuden keskustelunavauksen antropologista näkökulmaa puoltaen. 27 Antropologisen luennan toinen kieliopillinen argumentti on, että sanonta ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ ei olisi Paavalin sanonta, vaan Paavali käyttää sanontaa πίστις Χριστοῦ. Argumentin mukaan natiivi kreikkalaiset olisivat ymmärtäneet tämän genetiivirakenteen antropologisesti. Todisteena käytetään P 46 käsikirjoitusta, jossa Gal. 3:26 jakeen teksti eroaa muista käsikirjoituksista. P 46 käsikirjoitus ilmaisee yksinkertaisesti πίστεως Χριστοῦ. Prepositio ἐν ja datiivi Χριστῷ korvautuvat genetiivillä Χριστοῦ Easter 2010, Easter 2010, Easter 2010, Easter 2010,

13 Kolmas argumentti on jakeessa Gal. 2:16. Jakeessa esiintyy kolmesti πίστις ja Χριστοῦ sanat. Argumentin mukaan keskimmäinen lause olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen todistaisi myös kaksi muuta genetiiviä antropologisiksi. Vastapuolen mukaan keskimmäinen lause selittää edellistä ja seuraavaa ilmausta. 29 Neljäs argumentti esittää miten lain teot vastaan usko ilmaistaan usein pareittain, toistensa vastakohtina. Koska lain teoissa on kyse ihmisen teoista, on uskossa silloin oltava kyse ihmisen teoista. Vastapuoli torjuu tämän esittäen jumalallisen teon ihmisen tekoja vastaan. Barthin mukaan ihmisen pelastuminen olisi epävarmalla pohjalla, jos ihminen pelastuisi oman uskonsa vilpittömyyden, syvyyden ja varmuuden mukaan. Mutta Jeesuksen täydellisestä uskosta ei ole epäilystä. 30 Viides argumentti on Abrahamin usko, joka tulee esille sekä Galatalais- että Roomalaiskirjeissä. Abraham uskoi Jumalaan ja oli uskon malli. Jos πίστις Χριστοῦ on esimerkki Abrahamin uskosta, niin πίστις Χριστοῦ edustaa samanlaista mallia. Vastapuoli näkee tämän argumentin luentatavan mahdollistavan myös kristologisen mallin. Paavalin mukaan Jeesuksella oli uskoa ja Abraham uskon mallina voi hyvin viitata Jeesuksen uskoon. Vastapuoli esittää kysymyksen. Jos Abraham vanhurskautettiin, kun hän uskoi Jumalaan, miksi meidän pitäisi uskoa Jeesukseen? Miksei pelkkä usko Jumalaan riitä? Vastapuoli vetoaa myös Gal. 3:23 jakeeseen, jossa sanotaan uskon tulleen. Jos usko ei ollut vielä Abrahamin aikoina, miten Abraham voi olla uskon esimerkki? 31 Kristologiset argumentit alkavat jakeen Room. 3:22 avulla. Barthin teesi on, että jos jakeen ilmaisu διὰ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ luetaan uskoksi Jeesukseen, on lauseen loppuosa εἰς πάντας τοὺς πιστεύοντας turhaa. Vastapuoli perustelee, ettei toisto ole aina pahasta, sillä toiston avulla voidaan painottaa asiaa. 32 Toinen argumentti on, ettei πίστις, jota seuraa genetiivimuotoinen persoonapronomini koskaan viittaa siihen, että uskottaisiin kyseiseen henkilöön. Vastapuoli nostaa esiin useita UT:n tekstejä, jotka nousevat väitettä vastaan, tosin mitkään niistä eivät ole Paavalin tekstejä Easter 2010, Easter 2010, Easter 2010, Easter 2010, Esim. Mar. 11:22, Apt. 3:16, Ilm. 2:14 ja 14:12. 10

14 Kolmas argumentti on kysymys. Miten ihmisen usko paljastaa Jumalan vanhurskauden? Room. 3:21-22 jakeissa Paavali esittää, että Jumalan vanhurskaus on tuotu ilmi uskon avulla. Campbell argumentoi, ettei ihmisen usko voi tuoda näkymätöntä näkyväksi. Kuitenkin nämä tekstit puhuvat paljastuksesta, jumalallisen todellisuuden ilmestymisestä ihmisille. Campbellin mukaan ihmisen usko on suostumus, luottamusta paljastettuun. Kristologisesti lukien vanhurskaus on paljastettu Kristuksen uskollisuudessa/uskossa. Vastapuolelta Dunn ja Schlatter ymmärtävät Jumalan vanhurskauden tapahtumana, joka vahvistaa yksilöllisen käyttäytymisen, uskon, joka perustuu Kristukseen ja on suunnattu häneen. 34 Easternin mukaan Paavalin käyttämä Habakukin kirjan lainaus 2:4 jakeesta on avain keskusteluun. Kristologisen kannan mukaan vanhurskas, johon Room. 1:17 ja Gal. 3:11 jakeissa viitataan, on Jeesus. Perusteena tälle on jakson narratiivi Kristuksen uskollisuudesta kuolemaan asti sekä hänen ylösnousemuksensa. Vastapuoli kysyy miten Paavali voisi olettaa lukijoidensa tietävän vanhurskaan jakeessa Room. 1:17 olevan Jeesus, sillä Jeesus on edellisen kerran mainittu jakeessa 1:8-9. Vastapuoli kyseenalaistaa myös sen, että mikäli vanhurskas oli messiaaninen titteli, mikään ei todista, että titteli olisi lähtöisin juuri Hab. 2:4 jakeesta. 35 Antropologisen tulkinnan edustajien mukaan kristologinen tulkinta muodostaa kestämättömän rinnastuksen Gal. 3:11 jakeessa. Lauseen alkuosa puhuu yleisestä ja universaalista lain täyttämisen mahdottomuudesta ja loppuosa viittaa erityisesti Jeesukseen. Jos Paavali tarkoittaa alkuosalla yleistä ahdinkoa, pitäisi loppuosan tarjota siihen yleinen kaikkia koskeva vastaus. Kristologinen tulkinta kuitenkin pätee tässäkin tapauksessa, jos painotetaan keinoa eikä yleistä/erityistä kysymystä. Laki ei pelasta ketään, mutta Kristus pelastaa. 36 Campbell laajentaa Hab. 2:4 teemaa vielä pidemmälle. Campbell esittää, että ilmaus ἐκ πίστεως olisi aina viittaus tähän lainaukseen, merkiten Kristuksen uskollisuutta. Väitteen perusteena on se, että Paavali käyttää ἐκ πίστεως ilmaisua ainoastaan Roomalais- ja Galatalaiskirjeissä, joissa hän myös lainaa Hab. 2:4 jaetta. Vastapuolelta Johnson ja Dunn kiistävät tämän vetoamalla Gal. 3:11, jossa ilmaisu ἐκ πίστεως tulee ennen viittausta Habakukiin. Dunnin mukaan ilmaisu ἐκ πίστεως viittaisi Aabrahamin 34 Easter 2010, Easter 2010, Easter 2010,41. 11

15 uskoon. Matlock esittää lisäksi, että käyttäessään ilmaisua Paavali viittaa antiteesiin ἐκ πίστεως ja ἐξ ἔργων sanaparien välillä. 37 Kristologisen luentatavan viides ja viimeinen argumentti on yksittäinen πίστις sana jakeessa Gal. 3:23 ennen kuin usko tuli. Lauseessa ei ole kyse mahdollisesta uskon heräämisestä vaan selkeästi on ilmestynyt asia nimeltä usko. Aiemmassa jakeessa 3:16 Paavali väittää siemenen olleen Kristus ja jakeessa 3:19 lain olleen osoittamassa rikkomuksia, kunnes siemen tulee. Jakeessa 3:23 siemen muuttuu uskoksi, ennen kuin usko tuli. Usko ja siemen ovat Paavalin mukaan sama henkilö. Dunnin mukaan uskon tuleminen merkitsee uskon ajan tulemista. 38 Debatin loppupäätelmä on, että kieliopillisesti, sekä kontekstin osalta molemmat käännöstavat ovat mahdollisia. Kääntäjien on päätettävä kumpaa he suosivat tai perustellusti käytettävä niiden yhdistelmää. Ilmaisun ἐκ πίστεως nähdään siis viittaavan joko Kristuksen uskoon, Aabrahamin uskoon tai antiteesiin uskon ja tekojen välillä. Palaan tähän keskusteluun tutkimusluvussa kolme tutkiessani jakeita, joissa kyseessä oleva ilmaus esiintyy. Totean kuitenkin jo tässä, että KR92 käyttää jakeessa Gal. 3:23 Dunnin ilmaisua uskon aika tuli vaikka alkuteksti selkeästi ilmaisee uskon tulleen: Πρὸ τοῦ δὲ ἐλθεῖν τὴν πίστιν. Tämä ei ole uskollinen käännös. Katsaus tutkimushistoriaan osoittaa, että vaikka Paavalin käyttämiä ilmaisuja on tutkittu paljon, niissä on yhä ratkaisemattomia kysymyksiä. Seuraavaksi käyn läpi tutkimusmetodia, jonka avulla analysoin otantaa. 1.3 Tutkimusmetodi Luvussa kaksi tutkimusmetodina on semanttinen analyysi. Semantiikka on keskeinen osa raamatunkääntämistyötä. Analyysin tarkoituksena on saada selville tutkimuksen kohteena olevien sanojen ja lauseiden erityinen merkityssisältö. 39 Apuvälineinä käytetään sanakirjoja, kielioppia, kommentaareja ja konkordanssia. Merkitys johdetaan kielen rakenteesta ja tulkitaan se toiselle kielelle. Semantiikan avulla sanaa voi tutkia kahdesta eri näkökulmasta, sanakirjasanana tai sanan käyttöä konkreettisessa kielenkäyttötilanteessa. Sanakirjamerkitys osoittaa miten sanaa on tähän mennessä käytetty, kertoo sanan etymologiasta ja merkityksestä sukukielissä. 37 Easter 2010, Easter 2010, Riekkinen & Veijola 1983,

16 Sanalla ei luonnollisesti ole esiintymisyhteydessään kaikkia niitä merkityksiä, joita sanakirja antaa. Sanojen merkityksen tarkastelussa on tapahtunut olennainen muutos aikaisempaan. Aiemmassa tutkimuksessa sanojen etymologia, aiempi käyttö, määritteli vahvasti sanan merkityksen, mutta nykytutkimus pitää sanakirjan sanalle antamaa yleismerkitystä vasta lähtökohtana. Sana saa varsinaisen merkityksensä vasta käyttöyhteydessään. Uuden testamentin sanojen tutkimuksessa on siis olennaista, miten sanoja käytetään UT:n omissa teksteissä. 40 Sanojen merkityksen lisäksi sanoilla on syvyysulottuvuus, sivumerkitys, joka sanaan liittyy. Ei ainoastaan sillä ole merkitystä mitä asiaa sana kuvaa, vaan merkitystä on myös sillä, miten se kuvaa sitä. 41 Syvyysulottuvuus vaikuttaa sanan käännettävyyteen toiselle kielelle. Sanojen merkitystä tutkiessani haen konkordanssin avulla sanojen esiintymät Paavalin kirjeistä. Erityisen tärkeitä ovat jakeet, joissa esiintyy samanlaisia lauseenrakenteita. Luvussa kolme analysoin jakeita, joissa tutkimuksen kohteena olevat ilmaisut esiintyvät. Otannassa on mukana jakeet, joihin ehdotettiin käännöstä uskon perusteella. Raamatun tutkimukseen ja tulkintaa on kehitetty lukuisia metodeja. Eri tulkintoihin tutustuminen tekee tutkijan tietoiseksi monista eri näkökulmista. Mutta vuosisatojen tulkintaprosessien tulosten myötä teksti voi saada sellaisia merkityksiä, jotka nousevat itse tekstin yläpuolelle. Toisin sanoen tekstistä voi tulla niin merkittävä teologisesti tai kirkollisesti, että tulkinnan merkitys muodostuu alkuperäisen tekstin merkitystä suuremmaksi. 42 Välttääkseni tulkinnan kahleet käytän tässä tutkimuksessa sosioretorista metodia, joka tutkii tekstiä sellaisena kuin se omassa kontekstissaan on. Semanttiset rakenteet ovat suhteessa toisiinsa. Beekmanin ja Callowin (B&C) Theory of the Structure of Meaning eli merkityksen rakenteen teoria luokittelee ja kategorisoi rakenteet semanttisten suhteiden mukaan. 43 B & C:n kehittämän metodin avulla voi tutkia erityisesti Uuden testamentin genetiivirakenteita. Koska tutkimuskysymykseeni liittyy genetiivimuotoisia ilmaisuja, käytän metodia siltä osin kuin se soveltuu tutkimukseeni. Uuden testamentin kreikan kielessä käytetään genetiivirakennetta hyvin yleisesti. Paavalin kirjeistä genetiivirakenne löytyykin lähestulkoon jokaisesta lauseesta. 40 Eskola 2018, Palola 2011, Eskola 2018, Beekman, Callow & Kopesec 2018,

17 Genetiivi rakenteiden kääntäminen on haasteellista monista syistä. Kommentaareissa esiintyy samalle genetiiville useita erilaisia tulkintoja, tai sen kohdalla on pelkkä maininta, että muodot ovat läheisessä suhteessa toisiinsa (associated, closely connected). Oman haasteensa tuo myös se, että toiset genetiivirakenteet voivat merkitä aivan eri asiaa eri konteksteissa. Lisäksi genetiivirakenteet sisältävät usein abstrakteja nomineja sekä vertauskuvallista kieltä. B & C:n metodin pääperiaate on, että kaikkein hyödyllisin tapa määritellä genetiivin merkitys on ilmaista se yhden tai useamman proposition avulla. 44 Propositiot jaetaan tapahtuma- ja asia propositioiksi. Analyysi aloitetaan tunnistamalla tapahtuma prepositiot, joita ovat verbien (finiittimuoto, partisiippi ja infinitiivi) lisäksi abstraktit nominit, jotka edustavat tapahtumia semanttisesti. Esimerkkinä Kol. 1:4 ἀκούσαντες τὴν πίστιν ὑμῶν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ καὶ τὴν ἀγάπην ἣν ἔχετε εἰς πάντας τοὺς ἁγίους Kuultuamme uskosta teidän Jeesuksessa Kristuksessa ja rakkaudesta, joka teillä on kaikkia pyhiä kohtaan. Lause sisältää kaksi verbiä kuulla ja teillä on, joten lauseessa on ainakin kaksi tapahtuma propositiota. Lisäksi πίστιν ja ἀγάπην ovat abstrakteja nomineja, jotka edustavat tapahtumia uskoa ja rakastaa. Joten tässä lauseessa on neljä tapahtuma prepositiota. 45 Abstrakti nomini rakkaus on liitetty verbiin, teillä on, relatiivipronominilla joka. Teillä on rakkaus, on semanttisesti vastaava ilmaisun, te rakastatte ilmaisun kanssa. Nominia usko seuraa subjektiivinen genetiivi teidän. Te on tapahtuman `uskoa johonkin` agentti, propositiona lause kuuluu, te uskotte. Tapahtuma kuulla on vielä analysoimatta. Kuka kuuli? Mitä kuultiin? Kuultuamme on mask. mon. ja viittaa edellisen jakeen kiitämme verbiin. Kuulijoina ovat siis Paavali ja Timoteus, me. Toisen kysymyksen vastaus on akkusatiivissa olevat nominit usko ja rakkaus. Propositiot saavat muodon: a (me) kuulimme Syy Kappaleen ensimmäiseen propositioon Beekman & Callow 1988, Tapahtumia ei läheskään aina ilmaista näin eksplisiittisesti. Esim. Τιμοθέῳ Paavali ei kirjoita, että tervehdin sinua Timoteus vaan yksinkertaisesti Timoteukselle. Myös genetiivirakenne tai metafora voi viitata tapahtuma propositioon. Beekman & Callow 1988, Me kiitämme aina Jumalaa Herramme Jeesuksen Kristuksen isää kun rukoilemme teidän puolestanne. Kol. 1:3 on kappaleen ensimmäinen propositio. 14

18 b että te uskotte Jeesukseen Kristukseen Sisältö mitä kuultiin c että te rakastatte kaikkia pyhiä Lisätty sisältö mitä kuultiin 47 Propositiot toimivat diskurssissa kahdella tapaa. Ne joko vievät keskustelua eteenpäin kehittäen sitä tai ne tukevat toisiaan. Propositiot, jotka tukevat toisiaan jaetaan kolmeen joukkoon. Propositiot, jotka selventävät toista, korostamalla tai selittämällä sitä, propositiot, jotka antavat toiselle suuntaa ilmaisten aikaa, tilaa tai tapahtumaa ja propositiot, jotka väitteiden avulla ilmaisevat loogisia suhteita. Loogisten suhteiden ryhmään kuuluvat (väittämä) propositiot toimivat yleisten syy-seuraussuhteiden mukaan. Toisin sanoen toinen kahdesta propositiosta edustaa syytä ja toinen sen seurausta. B & C esittävät seuraavan syy-seuraussuhteita vertailevan tiivistelmän. Kaaviossa on kuusi erilaista suhdetta, jotka käsittelevät syy-seuraussuhdetta eri näkökulmista. 48 Syy Seuraus Syy Vaikutus Syy Seuraus Miksi tämä tulos? lopullinen Keino Seuraus Miten tähän lopullinen tulokseen päädyttiin? Keino Tarkoitus Mitä tehtiin, jotta toivottu päästiin haluttuun tulokseen? Olosuhteet Seuraukset Mikä oletettu tai lopullinen hypoteettinen olosuhde voisi tehdä seuraukset todellisiksi? Aikomus Vastoin odotuksia Miksi tulos on lopullinen oleva odottamaton? muttei odotettu tulos Perustelu Johtopäätös Mihin johtopäätös saatuaan perustuu? perustelut 47 Beekman & Callow 1988, Beekman & Callow 1988,

19 puhuja päättelee lopputuloksen 1. Syy-seuraus (reason-result) Syy osoittaa miksi seuraus tapahtui. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen Matt.8:24 2. Keino-seuraus (means-result) Suhde on läheinen edellisen kanssa mutta kysymys, miten erottaa syyseuraussuhteesta. hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa Kol. 1:20 Keinoseuraus suhteinen lause on mahdollista muuttaa syy-seuraussuhde muotoon. Esim. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi voidaan muuttaa Hän pesi meidät puhtaaksi pelastaakseen meidät. Mutta syyseuraussuhteista lausetta ei voi muuttaa keino-seuraus lauseeksi. Esim. Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Lausetta ei voida muuttaa muotoon, He eivät uskoneet, jotta hän hämmästelisi. 3. Keino-tarkoitus (means-purpose) Erona edelliseen tässä keino-tarkoitus suhteessa, lopputulos on toivottu mutta ei kerrota toteutuiko se. tungeksivat häntä kohti yrittäen koskettaa häntä Mark. 3:10. Ihmisten tarkoitus oli koskea Jeesusta ja keino siihen oli tungeksia hänen ympärillään. Tästä muodostuu selkeä syy-seuraussuhde. He halusivat koskea Jeesukseen, joten he tungeksivat häntä kohti. Kun syy osoitetaan eksplisiittiseksi, keino-tarkoitus muuttuu syy-seuraussuhteeksi. Keinotarkoitus suhde on kuitenkin Uuden testamentin yleisin suhde propositioiden välillä, joten se säilytetään analyysissa. Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne Mark.7:9. 4. Olosuhde-seuraus (condition-consequence) Tässä olosuhde-seuraussuhteessa syy-seuraussuhde on ilmaistu, mutta se muodostuu puhujan omista olosuhteiden pohjalta tekemistä päätelmistä tai hän on epävarma syystä. Hän voi vakuuttaa, että seuraus ei tapahdu tai hän voi olla epävarma toteutuuko se tai milloin se tapahtuu. Suhdetta ilmaistaan usein, että se on vastoin odotuksia. Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee Luuk. 7:39. Herra! Jos vain tahdot, sinä voit puhdistaa minut. Matt. 8:2. 5. Aikomus-vastoin odotuksia oleva (consession-contraexpectation) 16

20 Lopputulos on lopullinen kuten syy-seuraus- ja keino-seuraussuhteissa, mutta se ei ole odotettu tulos, vaan pikemminkin täyskäännös. Se mitä odotetaan, on keskeisintä. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt kun sovinto on tehty. Room. 5:10. Kirjoitusten pohjalta ei ollut odotettavissa, että Jumala sovittaisi viholliset (pahat ihmiset) kanssaan. Tässä on syy kiittää ja ylistää häntä, että hän teki niin. 6. Perusteet-johtopäätös (grounds-conclusion) Uuden testamentin teksteissä perusteet-johtopäätös suhde ilmaistaan kahdella tapaa. Johtopäätös perustuu tosiasioiden pohjalta tehtyyn johtopäätökseen tai se ilmaistaan käskynmuodossa. tehnyt meidät vanhurskaiksi pelastaa meidät tulevalta vihalta Room. 5:9 Hän sanoo Moosekselle:»Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.» Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. Room. 9:15. Imperatiivinen käskymuoto- kuulijoiden käsketään, perusteiden pohjalta, toimimaan tietyllä tavalla tai olemaan toimimatta. Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. Matt. 9: Tekstin semanttisen rakenteen analyysin on tarkoitus tuoda lopputulos näkyväksi, sekä vakuuttaa, että analyysi antaa oikean ja luotettavan merkityksen. Näin se osoittautuu teoreettiseksi lähestymistavaksi. Analyysillä on myös käytännöllinen tarkoitus. Se auttaa tekemään idiomaattisen ja tarkan käännöksen. 50 Tutkimuksessani on perusteltua käyttää metodina B & C:n argumentaatio analyysia, sillä valituissa jakeissa Paavali argumentoi pyrkien vaikuttamaan kuulijoiden ajatteluun. Mitä Paavali siis haluaa sanoa ja miten hän pyrkii vaikuttamaan yleisöönsä? Analyysin pääpaino on yksittäisten argumenttien rakenteen ja keskinäisen suhteen ymmärtämisessä. Retoriset keinot, joita Paavali käyttää ovat luonnollisesti myös analyysin kohteena. Miksi Paavali kirjoittaa, niin kuin kirjoittaa? 49 Beekman & Callow 1998, Beekman & Callow 1988,

21 1.4 Raamatunkäännöstyön yleiset teoriat RKK valitsi käännöstyönsä pohjaksi tietyt periaatteet, jotka pohjautuvat raamatunkäännöstyön teorioihin. Tässä alaluvussa tarkastelen näitä teorioita alkukirkon ajoista nykypäivään. Raamattua tai osia siitä on käännetty eri kielille jo yli kahden vuosituhannen ajan. Ensimmäisillä vuosisadoilla Raamatun tekstejä käännettiin latinaksi, vanhalle kirkko slavonian kielelle, goottilaisille kielille, koptin-, syyrian-, etiopian-, georgian ja armenian kielille. Hieronymyksen Biblia Vulgata oli jo aikanaan arvostelun kohteena koska käännöksen latina oli yleislatinaa. 51 Hieronymys paneutui käännösongelmiin systemaattisesti, mutta Räisäsen mukaan hänen esityksensä sisältää monia ristiriitoja. Toisaalla hän suosii sana sanalta tapahtuvaa kääntämistä ja toisaalla ajatus ajatukselta. 52 Hänen kerrotaan todenneen: Minä pystyin kääntämään vain sen mitä olin ymmärtänyt. Hän oli tietoinen, että kääntäessään hänen täytyi ymmärtää tekstin merkitys. 53 Myös Luther oli tietoinen tästä joutuessaan perustelemaan päätöstään kääntää Raamattu reformaation aikana saksan kansankielelle. Luther ymmärsi, ettei sanasta sanaan käännös voinut aikaansaada kirjallisesti ja tunnelmaltaan alkuperäistä vastaavaa käännöstä. Hänen kerrotaan todenneen, että jos enkeli olisi Marian luona vieraillessaan puhunut tälle saksankielellä, olisi enkeli käyttänyt saksankielelle sopivaa sanastoa. 54 Lutherin Raamatun käännöstyö vapautti muutkin eurooppalaiset kielet kirkkolatinan vankeudesta. Nida mainitsee Campbellin (1789) määritelleen ja kuvanneen kääntämisen perusperiaatteita oman The four Gospels käännöksen johdannossa. Nidan mukaan Tytler (1790) otti nämä periaatteet käyttöön omassa teoksessaan Essay on the principles of translating. Teosta pidetään yhä merkittävänä saavutuksena, joka on myötävaikuttanut kääntämisen teoriaan. 55 Nida itse julkaisi vuonna 1964 kääntämisen teoriaa selvittävän teoksen Toward a Science of Translating. Seurauksena kääntäjät 51 Nida 2002, Räisänen 1969, Beekman & Callow 1988, Beekman & Callow 1988, Nida 2002,

22 alkoivat kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten lukija ymmärtää tekstin. Ihanteeksi nousi tilanne, jossa käännöksen lukija ymmärtää alkutekstin samalla tavalla kuin alkuperäisen viestin lukija on sen ymmärtänyt. 56 Käännösprosessissa on aina mukana vähintään kaksi kieltä ja sanoma. Näitä komponentteja kutsutaan muodoksi ja merkitykseksi. Kääntäjät ovat yksimielisiä siitä, että Raamattua kääntäessä on käännettävä alkutekstin alkuperäinen merkitys. Siinä miten se tehdään, on jako kahteen. Toisten tutkijoiden mukaan on paras tehdä kirjaimellinen käännös, joka seuraa alkukielen sanoja ja muotoja. Toiset taas suosivat idiomaattista käännöstapaa, joka seuraa kohdekielen sanojen luonnollista muotoa. Käännökset eivät ole aina selkeästi jompaakumpaa, mutta johtavana periaatteena on joko kirjaimellinen tai idiomaattinen. 57 Käännösperiaatteet voidaan jakaa neljään eri kategoriaan. Vahvasti kirjaimellinen (highly literal), muokattu kirjaimellinen (modified literal), idiomaattinen (idiomatic) ja liian vapaa käännös (unduly free). 58 Kategorian ensimmäinen ja viimeinen periaate hylätään sillä perusteella, että kumpikaan periaate ei tuo esiin alkuperäisen tekstin merkitystä. Kirjaimellisen vastaavuuden periaatteelle rakentuvaa käännöstä pidettiin aiemmin uskollisena ja luotettavana. Beekman & Callow (B & C) tuovat kuitenkin esille monia lähetyskentän esimerkkejä, joissa kirjaimellinen käännös saattaa antaa täysin virheellisen ajatuksen. 59 Vahvasti kirjaimellinen käännöksen esimerkkinä on interlineaarinen käännös, joka kääntää sanasta sanaan säilyttäen lähdekielen sanajärjestyksen. Käännös voi sisältää sanoja, jotka eivät kohdekielessä normaalisti esiinny yhdessä. Tämä tekee tekstistä hölynpölyä, eikä interlineaarinen käännös näin ollen sovi yleiseen, vaan ainoastaan tutkijan käyttöön. Vahvasti kirjaimellinen periaate pitää sisällään olettamuksen, että lähde- ja kohdekielet ovat syntaktiselta ja leksikaaliselta rakenteeltaan samanlaiset. Olettamus ei pidä paikkaansa esim. kreikan prepositioiden vastineena suomen kielessä käytetään vain harvoin prepositioita. Kreikan prepositio ilmaistaan suomen kielessä enimmäkseen sijapäätteiden avulla Räisänen 1969, Beekman & Callow 1988, Beekman & Callow 1988, Beekman & Callow 1988, Räisänen 1969,

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kuinka ymmärtää ja tulkita Raamattua oikein?

Kuinka ymmärtää ja tulkita Raamattua oikein? Kuinka ymmärtää ja tulkita Raamattua oikein? Raamattu Jumalan sana Kirjasto tai kirjakokoelma: 66 kirjaa kirjoitettiin n. 1600 vuoden aikana (1500 ekr.-96 jkr.) Vanha Testamentti 39 kirjaa, heprea ja aramea

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 1 Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 Abrahamin tapaus Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava.

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su )

KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su ) Ryttylä 19. 01.2007 Matti Väisänen 1/7 KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su 21.01.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Kalle Väätäinen ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Halu on olla uudestisyntyneen henkeni varassa kaikessa; usko on hengen toimintaa - ei sielun! (Ketola Juha)

Halu on olla uudestisyntyneen henkeni varassa kaikessa; usko on hengen toimintaa - ei sielun! (Ketola Juha) USKO JA SEN MERKITYS Sisällysluettelo: USKO JA SEN MERKITYS...1 USKO JA EPÄUSKO...2 OLEMMEKO USKOVAISIA...2 PYRI USKOON...2 Uskossa kasvaessamme, voimme pyrkiä siihen yhä enemmän...2 Vakuuttelua, rohkaisua,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

RAAMATTU 1992 ELI NS. UUSI KIRKKORAAMATTU (UKR)

RAAMATTU 1992 ELI NS. UUSI KIRKKORAAMATTU (UKR) RAAMATTU 1992 ELI NS. UUSI KIRKKORAAMATTU (UKR) Raija Sollamon luento 19.11.2008 Teologinen tiedekunta RAAMATUNKÄÄNNÖSKOMITEA PJ. PIISPA AIMO T. NIKOLAINEN PROFESSORI AARRE LAUHA PROFESSORI TIMO VEIJOLA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Vanhurskauden seppele, elämän kruunu, ikuinen elämä

Vanhurskauden seppele, elämän kruunu, ikuinen elämä Vanhurskauden seppele, elämän kruunu, ikuinen elämä Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä [ensimmäisen ylösnousemuksen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Nettiraamattu lapsille Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Onko toista ylösnousemusta Jumalan valtakuntaan?

Onko toista ylösnousemusta Jumalan valtakuntaan? Onko toista ylösnousemusta Jumalan valtakuntaan? Ensimmäiseen ylösnousemukseen pääsevät valitut ovat onnellisia, koska toisella kuolemalla ei ole heihin valtaa. He siis saavat ikuisen elämän jo ensimmäisen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn

Lisätiedot

PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat

PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat Raija Sollamo 12. 11. 2008. Teologinen tiedekunta Yleisohjeet psalmianalyyseja varten Johdanto-opilliset tiedot Psalmin laji Psalmin ajoitus Tekstikritiikki Tärkeimmät

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. Liikkuvat määreet

1. Liikkuvat määreet 1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Daniel leijonien luolassa

Daniel leijonien luolassa Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel leijonien luolassa

Nettiraamattu lapsille. Daniel leijonien luolassa Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Vainoajan tie saarnaajaksi

Nettiraamattu lapsille. Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ennalta määrätyt Kristukseen

Ennalta määrätyt Kristukseen 1 Efesolaiskirjeen selitys 2 Ef. 1:4 7 Ennalta määrätyt Kristukseen Olemme aloittaneet Paavalin Efesolaiskirjeen selittämisen. Pääsimme ensimmäisellä luennolla vasta ensimmäisen luvun jakeeseen kolme.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot