Päätös Nro 89/2011/1 Dnro ESAVI/330/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2011/1 Dnro ESAVI/330/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vesialueen täytössä käytettävän asfaltin ja betonin hyödyntämistä koskeva ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Helsinki Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL HELSINGIN KAUPUNKI VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät alueellisesti toimivaltaiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Helsingin kaupungin rakennusvirasto on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Helsingin kaupungissa (Dnro ESAVI/221/04.09/2010). Ympäristölupavirasto on erottanut erilliseksi ympäristönsuojelulain mukaiseksi lupahakemukseksi Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksen asfaltin ja betonin hyödyntämisestä Sörnäistenniemen vesialueen täytössä. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelman asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS SUUNNITELMA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan ympäristölupaa on haettava toiminnalle, josta voi aiheutua vesistön pilaantumista ja 4 kohdan mukaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 f kohdan mukaan luvanvaraista on muu kuin 13 c e alakohdissa tarkoitettu jäteasetuksen liitteissä 5 tai 6 määritelty jätteen hyödyntäminen tai käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g kohdan mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen muussa kuin 13 kohdan c f alakohdissa tai 7 :n 13 kohdan a b alakohdissa tarkoitetussa jätteen ammattimaisessa tai laitosmaisessa hyödyntämisessä tai käsittelyssä, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan ja lainvoiman saaneella päätöksellä nro 174/2010/4 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle vesilain mukaisen luvan Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön Helsingin kaupungissa. Aluehallintoviraston päätöksen nro 174/2010/4 lupamääräyksen 5 mukaan louhepenger, tukimuuri ja täyttö on tehtävä piirustusten 29439/557, 29439/558, 29439/562 ja 29439/566 periaatteiden mukaisesti. Täytössä saa käyttää puhtaita massoja tai muita tämän alueen täyttämiseen erillisen luvan saaneita materiaaleja. Päätöksen lupamääräyksen 12 mukaan työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Sijainti Kaavoitus Sörnäistenniemi sijaitsee Kalasataman alueella, noin kaksi kilometriä Helsingin ydinkeskustan koillispuolella. Täyttötyöt tehdään vesialueella, joka kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Vesialue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Betonia ja asfalttia hyödynnetään korttelin alueella ja sen viereisillä katualueilla. Korttelin pinta-ala on noin m 2, ja se on kaavoitettu asuinkäyttöön. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman (Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan) osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, joka sai lainvoiman

3 3 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sörnäistenniemen uuden asemakaavan, joka tuli voimaan Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin satamakäytössä olleen Sörnäistenniemen muuttamisen asuinja toimipaikka-alueeksi. Sörnäistenniemelle tulee lisäksi puisto (Kalasatamanpuisto), rantapromenadi sekä merellinen katuaukio. Asemakaava toteutetaan Sörnäistenniemen osalta vaiheittain vuosina Kuvaus hankkeesta Sörnäistenniemen merialuetta on kaavoitettu täytettäväksi ja rakennettavaksi m 2 :n suuruinen alue korttelin 10590, Capellan puistotien ja Parrulaiturin alueella. Täyttöalueelta ruopataan sedimenttejä yhteensä noin m 3 ktr, josta pilaantuneita (tason 1 ylittäviä) pintasedimenttejä on arviolta noin m 3 ktr. Pilaantuneet pintasedimentit kuoritaan ensin ja sijoitetaan maalle vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Alapuoliset massat ovat meriläjityskelpoisia ja ne läjitetään Taulukarin meriläjitysalueelle. Kortteli täytetään mereen nykyisen reunapenkereen ulkopuolelle. Ensin rakennetaan louheesta uusi reunapenger, jonka massamääräksi on arvioitu noin m 3. Penkereen harjan leveys on noin 6 m. Harjan korkeustaso on NN + 3,00 m lukuun ottamatta sillan kohtaa, jossa harja nousee tasolle NN + 4,00 m. Louhepenkereen sisäpuolelle syntyvien altaiden täytöissä (massamäärä noin m 3 ) täyttömateriaalina käytetään hyötykäytettävää asfalttia ja / tai betonia. Asfaltin määrä on enintään noin m 3 ja betonin määrä enintään noin m 3. Materiaaleilla voidaan korvata luonnon kitkamaata tai merihiekkaa, jotka jouduttaisiin tuomaan alueen ulkopuolelta. Kohteesta ruopataan pehmeä savikerros. Betonia ja asfalttia hyödynnetään rakennettavan louhepenkereen ja nykyisen rantaviivan välisen alueen täyttöön syvimmillään tasoon -14 ja tasoon noin +0 asti. Lopullinen maanpinta tulee tasolle noin +3. Pohjanvahvistus tehdään osalla alueesta pudotustiivistämällä. Tiivistetty betoni- ja asfalttitäyttö saattaa lujittua uudelleen ja muodostaa materiaalia, jolla on puristuslujuutta ja vähäisessä määrin vetolujuutta. Asuinrakennusten perustamistapa on paaluperustus. Porapaalujen tekeminen betoni- ja asfalttitäytön läpi on teknisesti mahdollista ja mahdollisesti myös muiden paalujen. Raskaiden rakennusten tai muun painumaherkän maanvarainen perustaminen asfalttitäytön päälle ei ole mahdollista ilman kohdekohtaista perustamistapaselvitystä, jossa huomioidaan asfaltin erityispiirteet. Asfaltti Asfaltti on peräisin pääasiassa Kalasataman aluerakentamishankkeen alueelta. Asfaltti ei ole todennäköisesti tasalaatuista; osa on jopa sata vuotta vanhaa ja osa vain muutaman vuoden ikäistä. Asfaltti irrotetaan palakoneella ja sen palakoko vaihtelee. Mereen läjitetyt asfalttikappaleet saattavat paikoin pudotustiivistettynä tiivistyä tiiviiksi kerrokseksi, joten asfalttitäyttöön on lisättävä kitkamaakerroksia (esimerkiksi murske ja sora) lisäämään täytön vaaka- ja pystysuuntaista vedenjohtavuutta. Hyvä vedenjohtavuus parantaa täytön tiivistymisominaisuuksia estäen huokosveden yli-

4 4 paineen muodostumista. Asfaltin pitkäaikaisesta virumisesta (lämpötilassa C) johtuva painuma on vähäinen. Betoni Betoni on peräisin Helsingin kaupungin alueen purkukohteista kuten Länsisataman ja Sörnäisten sataman puretuista terminaalirakennuksista. Betonimurskeilla on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella. Lujittuminen perustuu murskauksessa syntyvien sitoutumattoman sementin reaktiopintojen sitoutumiseen. Käytännössä betonimursketta käytetään luonnon maa- ja kiviaineksen tavoin. Riskinhallinta Yleistä asfaltin ympäristökelpoisuudesta Asfaltin kemiallinen koostumus Asfaltin koostumus vaihtelee, mutta tyypillisesti siinä on kiviainesta yli 90 %, sideainetta eli bitumia noin 4 6 %, täyteainetta kuten kalkkia ja lentotuhkaa noin 4 10 % sekä muita lisäaineita kuten selluloosakuitua 0,3 1,5 %. Bitumit ovat luonnonmukaisia tai teollisesti valmistettuja, mutta molemmissa on lähtöaineena maaöljy. Bitumi sisältää suurimolekyylisiä rengasmaisia ja tyydyttyneitä hiilivetyjä, mutta myös pieniä määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet, tavallisimmin <100 mg/kg), alkyloituja PAH-yhdisteitä ja rikkiä sisältäviä aromaattisia orgaanisia yhdisteitä. Osan PAH-yhdisteistä on todettu olevan ympäristölle ja terveydelle vaarallisia. Asfaltin sisältämät haitta-ainepitoisuudet ovat varsin pieniä, mutta esimerkiksi PAH-yhdisteiden pitoisuudet voivat vaihdella asfaltin laadusta ja muun muassa iästä riippuen. Puhtaasta asfaltista ei ole todettu liukenevan merkittäviä määriä haitta-aineita, ellei asfalttiin ole käytön aikana imeytynyt merkittäviä määriä haitallisia aineita (esimerkiksi öljyä, liuottimia, bensiiniä) tai asfaltissa ole käytetty sellaisia raaka-aineita (esimerkiksi jätteitä), joista haitta-aineita voi liueta. Asfaltin käyttö päällysteenä Asfalttia on käytetty vuosikymmenien ajan ja Helsingissä 1870-luvulta alkaen pääasiassa katujen, teiden ja kenttien päällystämiseen. Viimeisten vuosien aikana asfalttia on käytetty myös vesitiiviissä rakenteissa kuten kaatopaikkojen ja erilaisten altaiden pohjarakenteissa. Bitumia on käytetty muun muassa vesiputkien pinnoitteena ja vesieristeissä. Asfaltin laatu voi vaihdella raaka-aineista riippuen. Asfaltin heikkeneminen johtuu yleensä sen sisältämän bitumin ominaisuuksien heikkenemisestä, jota tapahtuu bitumin altistuessa lämpötilojen vaihtelulle, auringonvalolle tai hapelle. Lämpötilan kohoaminen pehmentää ja lämpötilan laskeminen haurastuttaa rakenteita. Bitumin biohajoaminen on erittäin hidasta, mikä tukee bitumin käyttöä pitkäikäisissä katu-, tie- ja

5 5 kenttärakenteissa. Tutkimuksissa bitumin on todettu kestävän erilaisia kemiallisia aineita hyvin, mutta öljyt, rasvat ja luottimet liuottavat bitumia. Tie- ja kenttärakenteissa asfaltti on kosketuksissa veden kanssa pääsääntöisesti vain lyhyen aikaa kerrallaan, mutta sen on kestettävä myös liukkaudentorjunta-aineita. Tällaisissa käyttökohteissa asfaltista ei ole todettu liukenevan merkittäviä määriä haitta-aineita. Kaatopaikkojen ja altaiden pohjarakenteissa asfaltti joutuu veden kanssa kosketuksiin jatkuvasti, ja usein veden laatu poikkeaa myös huomattavasti puhtaiden sade- tai suotovesien laadusta. Kaatopaikkojen suotovedet voivat olla hyvin väkeviä, sisältää esimerkiksi liuottimia tai vesien ph voi vaihdella suuresti. Tällaisissa rakenteissa asfaltista ei saa liueta haitallisia aineita suotoveteen ja asfaltin tulee säilyttää ominaisuutensa pitkän aikaa. Asfaltin ympäristövaikutukset meritäytöissä Merivesi ja sen sadevettä korkeampi suolapitoisuus saattaa vaikuttaa asfaltin sisältämien haitta-aineiden liukoisuuteen. Meriveden suolapitoisuus Suomenlahdella on noin 5 6. Merivesi sisältää eniten natriumkloridia ja pienempiä määriä muita suoloja kuten sulfaattia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Haitta-aineiden liukenemisesta asfaltista / bitumista ei ole juuri tutkimustietoja. Suomen ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen perusteella liukkaudentorjunta-aineena käytettävät suolat eivät merkittävästi lisää PAH-yhdisteiden liukoisuutta asfaltista. Purettavien asfalttirakenteiden jyrsintä ja purku voivat lisätä haitta-aineiden liukoisuutta rakenteen ominaispinta-alan kasvaessa. Lisäksi paksujen rakennekerrosten sisältä voi paljastua pintoja, joista vesiliukoisia haittaaineita voi liueta helpommin kuin rakenteiden vanhoista pintarakenteista. Meritäytöissä asfaltti voi hajota edelleen pienemmäksi myös fysikaalisen rasituksen seurauksena, kun yläpuolelle tuleva täyttö murtaa syvemmällä olevia asfalttikappaleita. Palakoon pieneneminen ja ominaispinta-alan kasvu meritäytössä voivat lisätä haitta-aineiden liukoisuutta asfaltista, mutta haitta-aineet voivat kulkeutua myös hienoaineksen mukana kauemmas ranta-alueelta. Asfaltti on suunniteltu hyödynnettäväksi louhepenkereen sisällä siten, ettei eroosion vaikutus ole merkittävä. Täytön jäätyminen ei ole mahdollista, koska asfaltti hyödynnetään routarajan alapuolella. Auringon UV-valo ei pääse haurastuttamaan asfalttia auringonvalolta suojassa olevissa täyttökerroksissa. Asfaltin sisältämän bitumin suurimolekyyliset hiilivetyrakenteet hajoavat hitaasti pienemmiksi yhdisteiksi muun muassa kemiallisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Raskaat, suurimolekyyliset yhdisteet ovat veteen niukkaliukoisia, mutta hajoamisen seurauksena voi muodostua myös vesiliukoisempia yhdisteitä. Meritäytöissä hyödynnettävä asfaltti on osittain vanhaa, joten asfaltin bitumin vesiliukoisimmat yhdisteet ovat todennäköisesti suurimmalta osin jo liuenneet tai hajonneet. Raskaiden hiilivetyyhdisteiden hajoamistuotteina voi muodostua vesiliukoisempiakin yhdisteitä. Bitumista liukenevia yhdisteitä (metalleja, PAH-yhdisteitä ja muita hiili-

6 6 vety-yhdisteitä) on tutkittu erilaisissa liukoisuustutkimuksissa. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu asfaltista / bitumista tapahtuvan haitta-aineiden liukenemista, mutta niiden pitoisuudet ovat olleet varsin pieniä. Tutkimuksissa pitoisuuksien on todettu alittavan EU:n talousveden raja-arvot. Täytön sisällä lämpötilaolosuhteet ovat tasaisemmat kuin ulkoilmassa. Bitumin hajoamiseen vaikuttava happipitoisuus on täytön sisällä pohjavesipinnan alapuolella todennäköisesti hyvin alhainen, jolloin bitumin orgaanisten yhdisteiden hajoaminen hidastuu. Hakijan esitys asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämiseksi Näytteenotto Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen toimittamassaan vastineessa tehnyt esityksen asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämiseksi. Näytteenottotapaan vaikuttaa se, onko jätemateriaali paikallaan rakenteissa vai purettuna esimerkiksi kasalla. Myös puretun materiaalin palakoko vaikuttaa näytteenottotapaan. Näytteenotto betonirakenteista tehdään poraamalla betonista lieriöitä (halkaisija 5 10 cm) siten, että näytteenotto ulotetaan mahdollisuuksien mukaan koko materiaalin läpi. Samanlaisesta jätemateriaalista tai samalta alueelta otetaan näytteitä useista pisteistä (esimerkiksi 10 pistettä / alue). Näytteitä otetaan niin, että osanäytteistä muodostettava kokoomanäyte on edustava (koko noin 30 kg). Kokoomanäyte murskataan tarvittavaan palakokoon ennen laboratorioanalyysejä. Murskatusta kokoomanäytteestä toimitetaan laboratorioon pienempi osanäyte (1 2 kg). Näytteet rakenteissa olevista asfalteista otetaan kairaamalla / poraamalla vastaavalla tavalla. Mikäli materiaali on jo purettu ja se on kasalla, tehdään näytteenotto ottamalla useita osanäytteitä (vähintään 10) tasapuolisesti eri puolilta kasaa ja mahdollisuuksien mukaan myös kasan keskiosista. Suurikokoiset kappaleet hajotetaan pienemmiksi ennen varsinaista näytteenottoa. Kokoomanäytteeseen otettavan näytteen palakoko on halkaisijaltaan noin 5 10 cm. Analysoitavaksi tulevan kokoomanäytteen koko on noin 30 kg, kuten kairattavissakin näytteissä, ja otettu kokoomanäyte murskataan analyysipalakokoon ennen analysointeja. Näytteenotossa varmistetaan, että näyte on edustava (kappaleiden koko ja materiaalin lajittuminen kasassa). Kokonaispitoisuusanalyysejä tehdään alustavan arvion mukaan kymmenestä betonikokoomanäytteestä ja kymmenestä asfalttikokoomanäytteestä. Kokonaispitoisuuksien perusteella valitaan näytteet liukoisuustesteihin. Alustavan arvion perusteella pitkäkestoisiin liukoisuustesteihin valitaan sekä betoni- että asfalttieristä kummastakin kaksi kokoomanäytettä, jotka edustavat korkeimpia pitoisuuksia maksimiliukoisuuksien tutkimiseksi. Samoista kokoomanäytteistä tehdään myös 1-vaiheiset ravistelutestit, joiden suodoksista tehdään toksisuustestit (2+2 ravistelutestiä). Samoille näytteille tehdään myös 1-vaiheinen ravistelutesti merivedellä (2+2 testiä merivedellä).

7 7 Betonista ja asfaltista otetut kokoomanäytteet esikäsitellään murskaamalla ne analyysin vaatimaan palakokoon (<4 mm). Näytteenotto tehdään siten, että otettu näyte edustaa mahdollisimman hyvin tutkittavaa materiaalia. Mikäli asfaltissa tai betonissa on silmämääräisesti tarkasteluna laadullista vaihtelua, tutkitaan erilaiset jäte-erät erikseen ja muussa tapauksessa alueittain. Osanäytteet yhdistetään mahdollisimman hyvin samankaltaisia materiaalieriä edustaviksi kokoomanäytteiksi. Tutkimukset Hakijan esityksen mukaan asfaltti- ja betonijätteelle tehdään seuraavat tutkimukset: Haitta-aineiden kokonaispitoisuusanalyysejä sekä metallien että orgaanisten haitta-aineiden (esimerkiksi PCB-ja PAH-yhdisteet) selvittämiseksi. Pitkäkestoinen liukoisuustesti läpivirtaustestinä, jonka avulla arvioidaan jätteestä pitkällä aikavälillä tapahtuvaa haitta-aineiden liukoisuutta. Lyhytkestoisia 1-vaiheisia ravistelutestejä, joiden avulla voidaan arvioida jätteestä lyhyellä aikavälillä liukenevia haitta-aineita. Liukoisuustesti merivedellä, jolloin voidaan arvioida meriveden vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen. Toksisuustestejä, joiden avulla voidaan arvioida ympäristöön kohdistuvia riskejä sekä testattavan jätteen haitallisuutta ympäristölle. Kokonaispitoisuustutkimukset Kokonaispitoisuustutkimuksia käytetään hyödyksi valittaessa näytteitä liukoisuustutkimuksia varten. Maksimiliukoisuustasojen selvittämiseksi liukoisuustutkimukset tehdään jätejakeista, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurimpia. Näytteistä analysoidaan seuraavassa taulukossa esitetyt haitta-aineet: Analyysit Betoni Asfaltti Kuiva-aine kyllä kyllä Esikäsittely, mikroaaltouunihajotus kyllä kyllä Metallit; As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, kyllä kyllä Sb, Se, Zn, V TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) kyllä ei PAH-yhdisteet tarvittaessa kyllä PCB-yhdisteet tarvittaessa tarvittaessa Mineraaliöljyt (hiilivetyjakeet C 10 -C 40 ) tarvittaessa ei Haponneutralointikapasiteetti (ANC) kyllä kyllä

8 8 Läpivirtaustesti Läpivirtaustestissä (pren 14405) murskattua (<4 mm) näytettä pakataan kolonniin ja kolonnin läpi pumpataan hitaasti MilliQ-vettä. Kolonnin toisesta päästä kerätään useita fraktiota analysoitavaksi. Läpivirtaustestin suorittaminen kestää viikkoja. Fraktioista analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, metalleista As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn ja V sekä DOC, kloridi, sulfaatti ja fluoridi. 1-vaiheinen ravistelutesti Ravistelu tehdään yksivaiheisena MilliQ-vedessä neste-kiinteä -suhteessa L/S=10. Ravistelusta saaduista suodoksista tehdään seuraavat analyysit: Analyysit Betoni Asfaltti ph kyllä kyllä Sähkönjohtavuus kyllä kyllä Metallit; As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, kyllä kyllä Se, Zn, V DOC kyllä ei Kloridi kyllä kyllä Sulfaatti kyllä kyllä Fluoridi kyllä kyllä PAH-yhdisteet tarvittaessa kyllä Mineraaliöljyt (hiilivetyjakeet C 10 -C 40 ) kyllä kyllä 1-vaiheista ravistelutestiä käytetään myöhemmin rakennusvaiheessa jätteiden laadunvalvonnassa, mikäli sen antamat tulokset ovat vertailukelpoisia läpivirtaustestillä saatuihin tuloksiin. Vaikka orgaanisten haitta-aineiden liukoisuuksille ei ole virallisia standardeja kuten epäorgaanisille yhdisteille, voidaan orgaanisten aineiden liukoisuutta (esimerkiksi PAH-yhdisteet, mineraaliöljyt) tutkia vastaavasti samoista uuttoliuoksista samalla tavoin kuin epäorgaanisten. Liukoisuustesti merivedellä Meriveden vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen esitetään tutkittavaksi 1-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457). Liukoisuustesti tehdään kuten edellä mainittu ravistelutesti, mutta MilliQ-veden tilalla käytetään merivettä. Suodoksista analysoidaan vastaavat haitta-aineet. Ennen liukoisuustestiä analysoidaan käytettävästä merivedestä vastaavat haitta-aineet kuin varsinaisessa testissä taustapitoisuuksien selvittämiseksi. Toksisuustestit Toksisuuden arviointiin käytetään valobakteeri-, vesikirppu- ja / tai levätestiä. Testit tehdään liukoisuustestin suodoksesta. Jätteiden esikäsittelynä toksisuustesteihin käytetään yleensä 1-vaiheista ravistelutestiä (L/S= 10).

9 9 Valobakteeritestissä (BioTox; perustuu standardiin SFS-EN ISO ) testieliönä käytetään kylmäkuivattua Vibrio fischeri-bakteeria. Testi perustuu valobakteerien valontuoton vähenemiseen bakteerien altistuessa haitallisille aineille. Testissä näytteen myrkyllisyys valobakteerille ilmoitetaan EC 50 -arvona. EC 50 -arvo tarkoittaa näytelaimennosta, joka aiheuttaa kasvatuksen aikana bakteerille 50 %:n valontuoton estymisen (inhibition) kontrolliliuokseen verrattuna. Vesikirpputestissä (Daphtoxkit F TM magna; perustuu OECD:n ohjeistukseen 202) testieliönä käytetään Daphnia magna-vesikirppua. Testi perustuu näytteen vesikirpulle aiheuttamiin akuutteihin toksisuusvaikutuksiin (kuolema, liikuntakyvyn menetys). Testissä tarkastellaan näytteen laimennosten aiheuttamia toksisia vaikutuksia vesikirpuille 24 ja 48 tunnin altistuksen aikana. Tuloksista määritetään EC 50 -arvo eli pitoisuus (laimennos), jolla on toksisia vaikutuksia 50 %:lle tarkasteltavia vesikirppuja. Levätestissä (Algaltoxkit F TM ; perustuu OECD:n ohjeistukseen 201) testieliönä käytetään Selenastrum capricornutum- levää. Testi perustuu haitallisten aineiden aiheuttamaan levän kasvun vähenemiseen. Testissä leväliuosta altistetaan 72 tunnin ajan näytteen laimennoksille ja levän kasvua seurataan mittaamalla näytteen absorbanssia spektrofotometrisesti. Tuloksista määritetään näytteen EC 50 -arvo eli pitoisuus (laimennos), joka aiheuttaa 50 %:n inhibition levän kasvuun kontrolliliuokseen verrattuna. Raportointi Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista Laaditaan raportti, jossa esitetään: - Kuvaus tutkittavasta materiaalista - Näytteenotto - Tutkimustulokset - Johtopäätöksenä arvio materiaalin ympäristökelpoisuudesta tämän kohteen meritäytöissä Raportti toimitetaan valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi kuukautta ennen hyödyntämisen aloittamista. Meritäytössä vallitsevat olosuhteet hidastavat asfaltin hajoamista. Asfaltin käyttöä meritäytöissä voidaan pitää ympäristön kannalta turvallisena. Täyttöalueen sisäisen veden laatua ja alueen ympäristön meriveden laatua seurataan täyttöjen valmistumisen jälkeen. Orsiveden taustapitoisuudet määritetään olemassa olevasta tarkkailuputkesta, josta on jo pidempiaikaista tutkimustietoa. Hyödyntämisalueelle asennetaan tarkkailuputki, jossa siivilä on hyödynnettävän materiaalin sisällä. Kolmas tarkkailupiste on meriveden tarkkailupiste hyödyntämisalueen kohdalla. Seurantaa jatketaan

10 10 vähintään kolme vuotta hyödyntämisen päättymisestä. Ympäristöseurantaohjelmaa päivitetään tulosten mukaan. Hienoaineksen kulkeutuminen voidaan estää suoja- tai eristerakenteilla, jos käy ilmi, että asfaltista tai betonista vapautuu merkityksellisiä määriä haitta-aineita. Kirjanpito Seuraavat asiat kirjataan: HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen - Betonin ja asfaltin hyödyntämisalueesta ja syvyydestä - Hyödynnettävän betonin ja asfaltin määrästä - Betonin ja asfaltin alkuperästä - Asfaltin palakoosta - Laadunvalvonnan tuloksista - Ympäristöseurannan tuloksista Kirjanpidon pohjalta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan aluehallintovirastolle ja Helsingin ympäristökeskukselle. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa täydentänyt suunnitelmaa esityksellä asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämisestä. Esitystä on selostettu tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt, ettei asfaltti- ja betonijätteen hyödyntämisestä aiheudu meren pilaantumista tai muuta haittaa tai vahinkoa vesialueelle. Hienoaineksen kulkeutuminen veden mukana louhepenkereen ulkopuolelle on estettävä, jos hyödynnetään hienoainesta sisältävää betonimursketta. Hakemuksen mukaan haitta-aineiden liukenemisesta meriveden vaikutuksesta asfaltista ei ole juuri tutkimustietoja. Asfalttijätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on selvitettävä. Ympäristökelpoisuuden selvittämisessä ja tulosten arvioinnissa on huomioitava jätteen hyödyntämispaikan olosuh-

11 11 Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys teet, kuten meriveden vaikutus haitta-aineiden liukoisuuteen. Eri-ikäiset ja erilaatuiset asfalttijäte-erät on tarvittaessa tutkittava erikseen. Pitoisuus- ja liukoisuustutkimusten perusteella on arvioitava päästöjen vaikutus meressä. Vastaavat vaatimukset koskevat myös betonijätteen hyödyntämistä. Betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämisessä voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa nro 591/2006 esitettyjä menettelyjä. Likaantuneet asfaltti- ja betonijätteet on eroteltava jo purkuvaiheessa hyödynnettäväksi aiotusta jätteestä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hyötykäytön vaikutuksia orsi- ja meriveteen on seurattava vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antamassaan lausunnossa puoltanut Kalasataman alueella syntyvän asfalttijätteen ja eri purkukohteissa syntyvien betonijätteiden käyttöä Sörnäistenniemen meritäytössä. Jätteen käytöllä voidaan korvata luonnon maa-ainesten käyttöä. Ympäristölautakunta on edellyttänyt, ettei täytöstä aiheudu meren pilaantumista. Asfalttipinnoitteet ovat hyvin eri-ikäisiä ja niiden laadussa voi olla vaihtelua. Pinnoitteet saattavat olla käytössä eri tavalla ja hyvinkin paikallisesti likaantuneita. Hakijan on esitettävä luotettavilla menettely- ja dokumentointitavoilla, että haitta-aineille käytön aikana merkittävästi likaantunut asfalttijäte voidaan jo päällysteen irrotuksessa pitää erillään täyttöön käytettävästä asfalttijätteestä. Haitta-aineita sisältävä asfalttijäte on toimitettava jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Täyttöön aiotun asfalttijätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on lisäksi selvitettävä asiantuntijalaitosta käyttäen ja kelpoisuustutkimukset on tarvittaessa tehtävä erikseen eri-ikäiselle asfaltille. Kelpoisuusarvioinnissa ja jätteen laadunhallinnassa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä menettelyjä. Vastaavat vaatimukset koskevat myös betonijätteen hyödyntämistä täytössä. Betonijätteiden hyödyntämiskelpoisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että jäte on jatkuvasti kosketuksissa meriveden kanssa. 3) Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Kaupunginhallitus on viitannut Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon kohdassa 2) ja edellyttänyt lisäksi, että asfaltin ja betonin hyötykäytössä huomioidaan myös täyttöjen päälle myöhemmin toteutettavan Sörnäistenniemen asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen asettamat ja muut rakennetekniset vaatimukset. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Helsingin kaupunginhallituksen 3) antamaan lausuntoon. Hakija on toimittanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 2) lausuntojen johdosta esityksen asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämisestä, jota on selostettu tämän päätöksen kertoelmaosassa.

12 12 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä aluehallintoviraston päätös nro 174/2010/4 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan asfaltin ja betonin yhteensä enintään noin m 3 hyödyntämiseen aluehallintoviraston päätöksen nro 174/2010/4 mukaisessa Sörnäistenniemen vesialueen täytössä Helsingin kaupungissa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Töiden suorittaminen Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 1. Betonin ja asfaltin hyödyntäminen aluehallintoviraston päätöksen nro 174/2010/4 mukaisessa täytössä on tehtävä mainitun päätöksen perusteena olleiden piirustusten nrot 29439/557, 29439/558, 29439/562 ja 29439/566 periaatteiden mukaisesti tason 0 alapuolelle. Likaantuneet asfaltti- ja betonijätteet on erotettava puhtaista jo purkuvaiheessa. Täyttöön ei saa käyttää likaantunutta asfaltti- ja betonijätettä. 2. Luvan saajan on kuukautta ennen betonin ja asfaltin hyödyntämistä täytössä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi selvitys asfalttija betonijätteen ympäristökelpoisuudesta täyttöön. Selvitys on tehtävä hakemukseen liitetyn suunnitelman "Esitys asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden selvittämiseksi, " mukaisesti. Hienoaineksen kulkeutuminen louhepenkereen ulkopuolelle on estettävä sijoittamalla suodatinkangas tason 0 alapuoliselle osuudelle louhepenkereen sisäluiskaan. Häiriö- ja poikkeustilanteet 3. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13 13 Tarkkailu LUVAN VOIMASSAOLO Kirjanpito ja raportointi 4. Luvan saajan on tarkkailtava täyttöalueen veden laatua ja jätteen sijoituksen vaikutuksia mereen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 5. Hyödynnettävän asfaltin ja betonin hyödyntämisalueesta ja syvyydestä, asfaltin ja betonin alkuperästä, määrästä ja laadusta, asfaltin palakoosta sekä laadunvalvonnan ja ympäristöseurannan tuloksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 6. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden tarkkailuja koskeva raportti. Vastuuhenkilön nimeäminen Luvan voimassaolo 7. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen lupamääräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lähialueilta peräisin olevalla asfaltilla ja betonimurskeella voidaan korvata luonnon kitkamaa tai merihiekka. Betonimurskeella on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella. Asfaltti on peräisin pääasiassa Kalasataman aluerakentamishankkeen alueelta ja betoni Helsingin kaupungin alueen purkukohteista kuten Länsisataman ja Sörnäisten sataman puretuista terminaalirakennuksista. Asfalttia on enintään noin m 3 ja betonia enintään noin m 3, ja niiden yhteismäärä on enintään noin m 3. Lupamääräyksessä 2 luvan saaja on velvoitettu toimittamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi selvitys asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuudesta täyttöön. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hankealue kuuluu rannikkovesimuodostumaan Kruunuvuorenselkä, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi rehevöitymisen takia. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty ja annetut lupamääräykset hankkeesta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan menettelyn katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Luvan saajalta ei tämän vuoksi vaadita vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan saajalla on jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

15 15 Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN Hanke liittyy aluehallintoviraston antamaan päätökseen nro 174/2010/4, jossa Helsingin kaupungin rakennusvirastolle on myönnetty vesilain mukainen lupa Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön Helsingin kaupungissa. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa, sillä se viivästyttäisi Sörnäistenniemelle rakennettavan uuden asuin- ja toimipaikka-alueen rakentamista. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on siten perusteltu syy, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräykset 1 ja 2 ovat tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Suodatinkangas on sijoitettava estämään hienorakeisen aineksen pääsy mereen. Lupamääräys 3 on tarpeen toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Tarkkailua koskeva lupamääräys 4 on tarpeen mereen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa koskeva lupamääräys 5 on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja raportointia koskeva lupamääräys 6 luvan noudattamisen valvomiseksi. Lupamääräys 7 on tarpeen, koska jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. Vaatimukset asfaltin ja betonin ympäristökelpoisuuden selvittämisestä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimus hienoaineksen kulkeutumisen estämisestä louhepenkereen ulkopuolelle otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

16 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 28, 41 43, 46, 55, 56, 62, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 ja 12 Jätelaki 51 Jäteasetus 3, 4 ja 22 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa oli ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). Asetuksen 1387/2006 maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä yli tonnia vuodessa, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Asian käsittelymaksu on siten euroa.

17 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Valitusosoitus Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tv

19 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.