LAUANTAI VIIKKO 48. Päivähoidon johtaja Marja Viirret 60 vuotta

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 48 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Onnittelemme Päivähoidon johtaja Marja Viirret 60 vuotta JANNE KESKITALO Marja Viirret on työskennellyt päiväkodeissa jo vuodesta 1975 lähtien eli yli 40 vuotta. Vuoden 2012 alusta alkaen hän on toiminut myös koko päivähoidon johtajana. Viirret on syntynyt 30. marraskuuta vuonna 1952 Antin päivän aamuna: Pappani nimi oli Antti, joten oletan, että jos olisin ollut poika, nimeni olisi varmaankin ollut Antti. Perheeseeni kuuluivat äiti, isä ja neljä sisarta. Viirret muutti Oulusta Pyhäjoelle 6-vuotiaana. Keskikoulun hän kävi Pyhäjoella, jonka jälkeen lähti Raaheen lukioon niin kuin oli tapana silloin. Muuten hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kuluivat Pyhäjoella. Nuori nainen opiskeli Jyväskylän vanhassa lastentarhaseminaarissa, mutta nykypäivänä lastentarhanopettajat valmistuvat yliopistoista. Ensimmäisenä työpaikkana oli päiväkoti Raahessa Kirkkokadulla, kaupungin vanhimmassa päiväkodissa: En koskaan haaveillut mistään muusta ammatista. Nykyisen työnsä hän on aloittanut päiväkoti Kivitaskussa elokuussa vuonna 1982, jossa on toiminut johtajana alusta saakka. Nykyään Viirret ei toimi paljoa lapsiryhmien kanssa, vaan hänen työ- jokainen päivä on aina erilainen: Tapaan paljon ihmisiä, mikä on mukavaa, vaikka välillä raskasta. Päivähoidon johtajan työ on muutenkin vaativaa ja kiireistä, koska yhteistyökumppaneita ja lapsia on entistä enemmän. Perheiden elämäntilanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, mikä vaikuttaa Sosiaalisuus, toisten kuvaansa kuuluu myös hoitopaikkojen tarpeeseen. huomioonottaminen enemmän hallinnoimista: ja suvaitsevaisuus ovat mielestäni toimisto- työtä, laskutusta, Päiväkoti Kivitaskussa on tällä hetkellä 24 lasta hoidettavana. Kivitasku on tärkeimpiä sijaisten hankkimista, hoitopaikkojen järjestämistä väkoti. Ryhmäperhepäiväko- Pyhäjoen kunnan ainut päi- asioita lasten kasvatuksessa tänä yms: Onneksi minulla on toimisto meisimpänä Kanttorila, joka teja löytyy neljä, joista vii- päivänä. Marja Viirret vietti 60-vuotissyntymäpäiväänsä eilen perjantaina päiväkodilla, että aloitti toimintansa elokuussa na. on viisi, joista yksi työskentelee lasten kodissa, lisäksi Viirteen mielestä lapset pystyn osittain olemaan lasten kanssa ja varalla sijaise- vakinaisia perhepäivähoitajia Kotonansa hoitavia, Pyhäjoen itsenäisyyspäivä torstaina eivät ole muuttuneet, kolme tilapäistä hoitajaa. mutta elinolosuhteet ovat. Syntymäpäiväsankarin * klo 11 Jumalanpalvelus kirkossa Elämänmeno on paljon kiireisempää, mikä heijastuu olleet lasten ja lastenlasten elämän käännekohtia ovat Saarnaa pastori Kai Juvila, mukana seurakunnan lapsikuoro Kunniakäynti sankarihaudoille lapsissa rauhattomuutena ja syntymät. Elämä muuttui lyhytjännitteisyytenä. Sosiaalisuus, myös paljon avioeron ja vanhempien * klo 12 Kahvitarjoilu lukiolla, Nuori yritys Dessert toisten huomioon- ottaminen ja suvaitsevaisuus kuolemien myötä. Hän uskoo, että seuraava ovat mielestäni tärkeimpiä käännekohta on luultavasti asioita lasten kasvatuksessa eläkkeelle siirtyminen: En tänä päivänä. osaa vielä sanoa, odotanko Työpäivän pituus vaihtelee, sitä innolla vai en. koska kaikki asiat eivät hoidu Syntymäpäivääni vietin läheisteni Kunnanvaltuutettu Anna-Liisa Tuuttila: Tervetuloa kanssa juhlien. toimistoajalla. Hän kertoo, että työ on monipuolista ja * klo 13 Itsenäisyysjuhla lukion Pauhasalissa Meri-Tuuli Pahkala (sello): Kehtolaulu (A. Järnefelt) Samuli Heinula (harmonikka) ja Inka Pisilä (viulu): Ellun sottiisi (A. Järvelä:), Ylivieskan seudun musiikkiopisto Saaren koulun valinnaismusiikkiryhmä, joht. Sari Pahkala: Nää maat (säv. /san. Antti Kleemola), Laulu Oravasta (säv. Kaj Chydenius, san. Aleksis Kivi) Huong Rahlan Kallio laulaa, säestää Jukka Partanen: Laula tyttö (Oskar Merikanto), On neidolla punapaula (suom. kansansävelmä) Matti Pirkola lausuu Tule kulkemaan kuumat kalliot (Jorma Hannula), Pieni jalka (Aaro Hellaakoski) Soliseva-kuoro, joht. Jukka Partanen: Kastunut rantakivi, Kotiseutuni (Antero Vuoti) Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Kestilä: Juhlapuhe Soliseva-kuoro, joht. Jukka Partanen: Suomen laulu (F. Pacius) Yhteislaulu Maamme, säestää Jukka Partanen * klo Partiolaisten soihtukulkue pappilan renkituvalta sankarihaudoille. * klo 17 Kynttilöiden sytytys sankarihaudoilla (Pyhäjoki-Merijärvi Lionsit) Hyvää itsenäisyyspäivää! Vuonna 1982 nautittiin ensimmäinen jouluateria Kivitaskussa Pyhäjoen kunta, seurakunta ja järjestöt

2 sivu 2 TERHI PIILOLA Monet ovat varmaan ihmetelleet, mitä nämä majakkakyltit ovat? Kyse on Pohjanlahden Rantatie-hankkeesta. Pohjanlahden rantatie on uusin valtakunnallinen matkailutie, joka kulkee 900 kilometriä Etelä- Suomesta Vehmaalta pohjoiseen Tornioon asti. Pyhäjoella reitti kiertää kylän läpi Etelänkylän Vanhansillan ja Etelänkyläntien kautta takaisin kasitielle. Museosilta on ainoa koko reitillä. Kyltin majakka kuvastaa matkailutien meren läheisyyttä. Merinäkymä on edelleen kymmenissä kohdissa reitin varrella arkipäivää. Tosin Pohjanlahden rannikolla maan kohoaminen on aiheuttanut sen, että esimerkiksi 1500 luvulta lähtien maa on kohonnut alueella noin 3,5 metriä. Myöhäiskeskiajalla Pohjanlahden Rantatie on toiminut kulkureittinä ja postitienä, joka on jatkunut Pohjanlahden rajalta eteläiseen Ruotsiin saakka. Matkan varrella näkee häivähdyksiä historiasta, luonnon rauhasta, kulttuurista ja meren läheisyydestä; matkalla voi kokea läpileikkauksen suomalaisten rannikkokaupunkien historiasta. Reitin merkitys ei ole juurikaan muuttunut entisajan postireitistä, kertoo projektipäällikkö Mikael Lähteenmäki. Reitin varrella asuu vielä nykypäivänäkin paljon ihmisiä. Maisemallisesti sekä kulttuurisesti reitti on erittäin näyttävää maaseutumaista ympäristöä. Pyhäjoen Kuulumiset Vanhasta postireitistä matkailutieksi Majakkakyltti kertoo Pohjanlahden Rantatie-hankkeesta. Valtatiet ovat nopeita ja suoria, vanhat tiet mutkittelevia ja mielenkiintoisia. Lähteenmäki sanoo idean hankkeeseen lähteneen Satakunnasta ja Pohjanmaan alueelta: Pohjanmaan maakunnissa matkailullista kehittämistä oli toivottu myös maakuntasuunnitelmissa. Hankkeessa ovat mukana reitin varrella sijaitsevien kuntien ja kaupunkien lisäksi Kasitie ry, Ely-keskukset, Liikennevirasto oy sekä lukuisia muita kulttuurialan toimijoita. Maaseutumaiselle rannikkoseudulle lisää matkailijoita. Matkailutien tavoitteena on lisätä Pohjanlahden rannikkoseudun matkailijoiden määrää, tuoda yrityksille lisätuloja ja edistää alueen tunnettavuutta ja elinvoimaisuutta. Lähteenmäki kertoo myös hankkeen tulevaisuuden suunnitelmista: Matkailutietä pyritään kehittämään muun muassa koostamalla tielle markkinointimateriaalia ja oma nettiportaali, asentamalla matkailutiekyltit ja luomalla valmiudet tien laajentamiseksi tulevaisuudessa jopa kansainväliseksi reitiksi Suomen ja Ruotsin välille. Matkailutietoimikunta tulee kehittämään, ideoimaan ja markkinoimaan matkailutietä vielä tulevaisuudessakin, vaikka varsinainen matkailutiehankkeen toteutus kestää tämän vuoden. Museosilta kuuluu vanhaan postireittiin.

3 Haaveesta totta HENNA PIHLAJAMAA Parhalahdelta kotoisin oleva Tytti Muurinen pakkasi viime vuonna laukkunsa ja lähti puoleksi vuodeksi Kortrijkin kaupunkiin Belgiaan vaihtooppilaaksi. Tiesin, että Bryssel on EU:n keskus, Belgia on oluen ja suklaan maa ja että Tintti sekä Hercule Poirot ovat belgialaisia hahmoja, Tytti kertoo. Muuta hän ei Belgiasta tiennytkään. Tuo tietämättömyys saikin valitsemaan juuri Belgian muiden vaihtoehtojen joukosta. Tämän lisäksi koulu vaikutti mielenkiintoiselta ja siellä oli tarjolla vaihto-oppilaille suunnattu kurssikokonaisuus, jonka opetuskielenä oli englanti. Myös lyhyet välimatkat ja helppo kulkeminen muualle Eurooppaan olivat asioita, jotka auttoivat valinnassa. Tytti kertoo jännittäneensä matkaa todella paljon. Hän lähti vaihtoon yksin, mikä vain lisäsi jännitystä entisestään. Oli nimittäin pakko selviytyä yksin, ilman ystävien turvaa. Vaikka jännitys olikin valtava, nuori nainen muistutti itseään siitä, että vaihtoon lähteminen oli ollut unelma lukiosta saakka. Ja jos hän ei olisi tehnyt sitä silloin, ei hän olisi ehkä koskaan saanut toista tilaisuutta. Vanhemmat suhtautuivat tyttärensä lähtöön hyvin, vaikkakin alussa hieman epäilevästi. Tytti kuitenkin sanoo, että suhtautui asiaan silloin itsekin hieman epäillen, sillä ei halunnut innostua asiasta, ennen kuin saisi vahvistuksen valinnasta. Viikot ennen päätöksen saamista olivat hermoja raastavia. Tytti muistaa yhä sen aamupäivän, jolloin sai koululta tiedon. Silloin oli joulukuun toinen viikko. Hän istui opiskeluystävänsä Hannan kanssa ja tarkisti sähköpostinsa varmaankin kolmatta kertaa sen aamupäivän aikana, niin kuin joka päivä aikaisemmin. Silloin vastaus olikin tullut. Hän luki vastauksen monta kertaa ääneti, ennen kuin hihkaisi Hannalle: Mä lähden Belgiaan! Matkan ensimmäisen viikon Tytti asui hostellissa, jonka jälkeen hän muutti loppuajaksi koulun järjestämään opiskelijaasuntoon keskustan tuntumaan. Asunto oli vanha, valkoinen omakotitalo, jonka huhuttiin aiemmin olleen munkkiluostari. Jokaisella opiskelijalla oli oma huone, mutta keittiö ja olohuone olivat yhteiset. Tonttiin kuului myös iso aidattu takapiha, jossa opiskelijat viettivät aikaa niin barbequekemuja pitämällä kuin pingisturnauksia pelaamalla. Talossa asui niin tyttöjä kuin poikiakin, ja kaikki kahta lukuun ottamatta olivat vaihto-oppilaita. Yhden talon sisältä löytyikin monia eri kansalaisuuksia: meksikolaisia, italialainen, slovakialainen, belgialainen, espanjalainen, portugalilainen. Toinen perhe Belgiasta Kämppäkavereilla oli myös osuutta siihen, että Tytin ei ollut kovinkaan vaikeaa sopeutua Belgiaan. Sen lisäksi Belgia on monilta osin samantyyppinen maa kuin Suomi, eikä sen takia kovin hurjaa kulttuurishokkia tullut. Oli kuitenkin joitakin asioita, jotka vaativat totuttelua. Niitä olivat muun muassa talossa oleva kaasuliesi, sekä se, että ulko-ovet aukeavat Belgiassa toisin päin kuin Suomessa. Tytti kävelikin kaupanovia päin toisen suomalaisen kanssa. Keittiöjätteiden lajittelu oli Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Tytti vieraili ystäviensä kanssa Gay Pride-paraateilla. Kuvassa vasemmalta Tytti, meksikolaiset Caro ja Dani sekä portugalilainen André. monimutkaista. Suurta totuttelua vaati myös se, että kaupat ja kahvilat olivat kiinni sunnuntaisin. Kielenkin kanssa sattui välillä vahinkoja. Tytti oli esimerkiksi lähettänyt vahingossa turkkilaiselle koulutoverilleen suomenkielisen tekstiviestin ja puhunut suomalaisille vierailleen englantia. Tytti sai Belgiasta parempia ystäviä, kuin ikinä osasi toivoakaan: toisen perheen. Kun hän lähti, oli toiveena saada kämppikset, joiden kanssa tulisi edes toimeen. Kuitenkin heti ensimmäisestä päivästä saakka hän ja muut opiskelijat tulivat loistavasti toimeen. Jo parin viikon jälkeen heistä oli tullut käytännössä perhe. He viettivät lähes kaiken vapaa-aikansa yhdessä ja matkustelivat paljon. Lähtöpäivänä olivat edessä Tytin elämän vaikeimmat hyvästit. Hän ja muut vaihto-oppilaat pitävät kuitenkin yhä yhteyttä niin facebookin kuin skypen avulla. Yhteyden pitäminen on nykyään helppoa, vaikka välimatkat ovatkin pitkät ja aikaerot suuret. Seuraava haaste ja aikomus onkin lähteä rahatilanteen salliessa ja tilanteen tullen vierailemaan lähimpien ystävien kotimaassa. Ensimmäisenä tältä listalta löytyvät Turkki, Meksiko ja Portugali. Erilaista opiskelua ja ikimuistoisia hetkiä Opiskelu Belgiassa oli erilaisempaa kuin Suomessa: Seinäjoella olen tottunut käytännön kautta tekemiseen ja siihen, että kurssit arvioidaan tehdyn työn, ei tenttien perusteella. Belgiassa kurssit olivat teoreettisempia ja tentit pidettiin viimeisillä viikoilla lähes joka aineesta. Myös vaatimustaso kurssin sisältöön nähden oli korkea, minkä vuoksi myös numerot olivat tiukemmassa. Tenttien jälkeen ymmärsin, miksi niin monet belgialaiset joutuvat uusimaan kurssejaan. Itse onneksi läpäisin kaikki ensimmäisellä kerralla. Belgiassa opettaja-oppilas hierarkia on lähes yhtä vapaa kuin Suomessa. Opiskelun ohella ehti tekemään kuitenkin paljon muutakin. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista oli road trip, jolle vaihto-oppilaat lähtivät pääsiäislomalla. He vuokrasivat pakettiauton viikoksi ja lähtivät kiertämään Belgiaa ja sen naapurimaita. Mittariin matkalla kertyi kilometrejä 1500, jonka aikana he ehtivät vierailla neljässä eri maassa ja 20 kaupungissa. Joukolla ei ollut tarkkoja suunnitelmia, eivätkä he stressanneet yöpymisestä tai muustakaan etukäteen. Viimeisen yön he viettivätkin Haagissa meren rannalla autossa, koska hostellit olivat täynnä. Eräs muista vaihto-oppilaista olikin kysynyt reissun toisena päivänä, että olisiko suomalainen Tytti vuosi sitten uskonut, että hän tulisi olemaan neljän meksikolaisen kanssa road tripillä Belgiassa. Ei, sitä nuori nainen ei olisi uskonut. Toinen mieleenpainuva asia oli belgialaisten ystävällisyys. Jo heti ensimmäisenä päivänä kaksi miestä tarjoutui kantamaan Tytin laukun portaissa. Myös eräs bussikuski oli ystävällisesti neuvonut tytön oikeaan bussiin, kun hän nousi ensin väärään linja-autoon. Linja-autokuski nousi autostaan ja ojensi lapun, jossa luki pysäkin nimi. Kuski neuvoi, että kun antaa vain lapun oikean bussin kuljettajalle, hän tietää, missä täytyy jäädä pois. Ystävällisyyden ohella parasta Belgiassa olivat herkut (konvehdit, vohvelit, ranskalaiset, olut, jäätelö), ajokulttuuri ja junien helppous. Tytti on varma eräästä asiasta: hän käy Belgiassa vielä uudelleen. Hän ei nimittäin ehtinyt tehdä kaikkia asioita, joita olisi halunnut. Sen takia onkin pakko mennä takaisin. Suunnitelmissa on myös järjestää Kortrijkissa jälleennäkeminen muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Vinkkejä vaihdosta haaveileville 1. Lähde jos siltä tuntuu älä huolehdi turhista 2. Etukäteen ajateltuna esimerkiksi puoli vuotta voi tuntua pitkältä, mutta se kuluu liian nopeasti 3. Kannattaa kerätä säästöjä matkaan, että on varaa reissata ja tehdä asioita. 4. Yritä ottaa mennessä niin vähän tavaraa kuin voit. Tullessa laukku on joka tapauksessa liian pieni, ja joudut maksamaan postilähetyksestä painon mukaan. 5. Mene kimppakämppään! Kämppää voi aina vaihtaa, jos sattuu tosi huono mäihä. Positiiviset puolet ovat todellakin riskin arvoisia. Brugge maaliskuussa. Tytti istuu Caron ja Danin kanssa nauttimassa auringosta luostarin sisäpihalla kukkien keskellä. Kuntopiiri tiedottaa: Pe peruttu Pe kuntopiiri normaalisti, jonka jälkeen kuntopiiri jää joulutauolle

4 sivu 4 Haastettu kirkko Kirkon Tutkimuskeskus on vuodesta 1967 lähtien julkaissut kirkon nelivuotiskertomuksen. Sen tarkoituksena on kertoa, mitä kirkossa tapahtuu, miten kirkolla menee. Kuukausi sitten ilmestyneen vuosikirjan nimi on Haastettu kirkko. Julkaisu perustuu seurakuntien tilastoihin, tutkimuskeskuksen omiin erityistutkimuksiin (esimerkiksi vuonna 2011 Callup Ecclesiastica) ja kansainvälisiin uskontoja ja kirkkoja koskeviin raportteihin. Nyt julkaistu vuosikirja on erityisen mielenkiintoinen. Se nostaa esiin paljon hätkähdyttäviäkin näkökohtia kirkon tilasta. Pyhäjoen entinen kirkkoherra, rovasti Aaro Leipälä kuvaa tutkimuksen tuloksia pyhäjokisesta näkökulmasta juttusarjassa Haastettu kirkko. Haastettu kirkko AARO LEIPÄLÄ Kirkon Tutkimuskeskuksen julkaisu 2012 Miltä näyttää kirkko ja sen tulevaisuus tänään? Kirkon toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja nopeasti. Kirkon Tutkimuskeskuksen julkaisema nelivuotiskertomus vuosina osoittaa, että kirkko seisoo nyt keskellä rajumyrskyä. Tutkimus ravistelee kirkkoa tarkastelemaan, miten hyvin sen toimintatavat sopivat tähän hetkeen. Eräät englantilaiset uskontososiologit väittävät, että länsimaissa on käynnissä suurin kulttuurinen murros sitten Euroopan kristillistämisen. Taustalla on taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia, henkisiä, uskonnollisia ja informatiivisia tekijöitä. Seuraavassa on muutamia huomioita tutkimuksesta. On totuttu ajattelemaan, että kirkko on toiminnassaan hyvin vakaa. Kirkko seisoo lujasti omalla perustuksellaan. Ajan virtaukset eivät sitä paljon hetkauta. Uusi vuosikertomus panee kysymään, olisikohan kirkon syytä tarkistaa asemiaan. Epävarmuus Suomi muuttuu muun maailman tahdissa. Markkinavoimat heiluttelevat taloutta, jossa neljännesvuosi on jo liian pitkä aika. Yksilöllä ei ole paljon arvoa tässä vauhdissa. Ihmiset liikkuvat paljon ja heitä liikutellaan. Tiedon kulku ja informaatiotekninen kehitys on häkellyttävää. Muun muassa nämä tekijät luovat elämään epävarmuutta, epävarmuutta lähes kaiken suhteen. Tästä seuraa juurettomuutta. Moni kokee joutuvansa sivustakatsojaksi omassa elämässään. Häntä ei kuunnella. Traagisina osoituksina tästä ovat muun muassa koulu- ja perhesurmat Tätä runoa en unohda Pyhäjoen Kuulumiset tai summittainen ammuskelu. Eihän tällaista pitäisi tapahtua Suomessa. Ihminen kokee irrallisuutta. Hän on kadottanut luottamuksen. Yhteydet katkeavat Ihmisten rauhattomuus näkyy myös voimakkaana muuttoliikkeenä muutti paikkakunnalta toiselle ja lähes muutti kunnan sisällä yhden vuoden, 2011 aikana. Suurin osa muuttajista on nuoria. Muutto ulkomailta Suomeen vuoden 2011 aikana oli suurinta koko itsenäisyyden aikana. Muuttaessaan ihminen katkoo juuriaan. Uudessa ympäristössä yhteyttä kirkkoon ja seurakuntaan ei enää löydy. Suurinta kirkosta vieraantuminen on juuri muuttavassa ikäluokassa vuotisten ryhmässä. Mitä lähtöseurakunnassa jäi tekemättä, miten tuloseurakunta otti muuttajan vastaan? Suuren muuttoliikkeen vuoksi kirkko ei enää tunne jäseniään. Monet ovat myös luopuneet kirkon jäsenyydestä. Arvot ja asenteet Kirkon kannalta nelivuotiskauden rajuimmat muutokset koskevat arvoja ja asenteita. Omaehtoisuus ja valinnanvapaus ovat myös arvomaailmassa nousseet yhä tärkeämmälle sijalle. Arvottomuus heijastuu kaikille elämänalueille: se muuttaa seksuaalimoraalia, sukupuolirooleja, perhearvoja, työmotivaatiota, luontosuhdetta, äänestyskäyttäytymistä myös suhdetta uskontoon. ja Sallivuus on selvästi lisääntynyt ja yksilöllisyys korostunut. Kirkko tai joku muu ulkopuolinen taho eivät enää ohjaa valintoja. Juurensa kadottaneen mielestä vain hänen oma hyväksyntänsä on tarpeen. Suomalaisten uskonnollisuus on vahvasti henkilökohtaista. Osallistuminen yhteisiin tapahtumiin esim. jumalanpalveluksiin on muiden pohjoismaiden tapaan vähäistä. Mutta silti yli puolet (53%) ilmoittaa rukoilevansa ainakin joskus. 62% kansasta kokee itsensä luterilaiseksi, ja luku on viime vuosina jopa kasvanut Voisi olettaa, että meneillään olevassa muutosvaiheessa erilaiset uudet suuntaukset ns. uusi henkisyys saisivat laajasti jalansijaa. Mutta näin ei silti ole käynyt. Monet maailmalta tulleet trendit ovat ensireaktion jälkeen kuitenkin jääneet hyvin pieniksi. Ilmeisesti ne eivät lopulta tarjoa ihmiselle jatkuvasti kantavaa sisältöä. Suomalaiset ovat hyvin suvaitsevaisia myös uskonnollisten symbolien käytössä julkisessa elämässä. Kun Ranskassa kohutaan huivipakosta ja Italiassa krusifikseista koulussa, Suomessa 84% hyväksyy suvivirren kouluissa, 79% hyväksyy vankilapappien, 74% sotilaspappien toiminnan ja 61% valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukset. Turvasta toimintaan Suuri kysymys kuuluu, miten hyvin kirkon nykyiset toimintamuodot palvelevat tässä ympäristössä. 60-luvulta lähtien on kyselty voisiko sen sanoa toisin. Kirkko on viime vuosina uudistanut Raamatun käännöksen, virsikirjan, kirkkolakia, hallintoa ja seurakuntajakoa. Mutta miten nämä uudistukset ovat palvelleet seurakunnan jäsentä, joka elää edellä hahmotellun myllerryksen keskellä. Kirkon toimintatavat ovat peräisin viime vuosisadalta, jopa 1800-luvulta. Onko kirkolla ollut liian turvallinen asema niin, ettei sen ole tarvinnut uudistua. Kirkossa tulee pohtia, mitä on tehty väärin, mitä on jäänyt tekemättä, miten tulee toimia nyt. Positiivisen haasteen kirkolle asettaa se, että nykytilanteen ilmiöt viestittävät lisääntyneestä merkityksettömyyden ja tarkoituksettomuuden kokemuksesta. Kirkon kannalta positiivinen viesti on myös, että kirkon diakoniatyö on erittäin arvostettua ja se on monille syy maksaa kirkollisveroa. Kyselytutkimukset osoittavat myös, että enemmistö, noin 66% suomalaisista odottaa kirkolta aktiivisempaa roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja aloitteellisuutta ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin niin kirkon sisällä kuin muussakin yhteiskunnassa. Kirkolla on tilaisuutensa. Ottaako kirkko vastaan haasteensa? Mikä on sinun mielirunosi? Mikä on runo, jota et voi unohtaa? Ja miksi? Valittu runo saattaa olla muisto lapsuudestasi, ystävyydestä, runo, joka liittyy tärkeään elämänvaiheeseen, runo, joka saa sinut ajattelemaan tai yksinkertaisesti runo, johon olet vuosien varrella kiintynyt. Tavoitteenamme on julkaista Kuulumiset -lehdessä lukuvuoden aikana teidän valitsemianne runoja ja runoihin liittyviä tekstejä. Ota rohkeasti yhteyksiä ja lähetä oma tuotoksesi. Toivoisin, että lähettäisit runosi ja tekstisi osoitteeseen Pyhäjoen lukio/kuulumiset/sari Rintamäki Koulutie Pyhäjoki Voit käydä myös tuomassa runosi ja tekstisi lukiolle tai käyttää sähköpostia sari.rintamaki@pyhajoki.fi Tässä lehdessä runosta kirjoittaa Sinikka Kallio. Eräänä lauantai-iltana tuli radiosta toiveruno-ohjelma. Herkistyneenä kuuntelin, kun lausuja esitti Uuno Kailaan runon Pallokentällä. Samalla siinä nousi mieleeni se lettipäätyttö, joka kauan sitten öljylampun valossa luki koulun lukukirjasta runoa rampapojasta pallokentän laidalla. Tyttö luki ja itki. Hänen sydäntään riipaisi sääli, kun eteen tulivat sanat: Hän askelen astui mutta kuin unesta havahtuin näki itsensä Oikea jalka oli kuihtunut tynkä vain. Tuo lapsuusmuisto koskettaa vieläkin. Ja runo! Luojalle terveydestä kiitollisena, Sinikka Kallio Pallokentällä Näin: pallokentän laitaan eräs rampa poikanen oli seisahtunut alle sen lehmuksen. Hän seisoi nurmikolla nojas kainalosauvoihin; pelin tiimellystä katsoi hän silmin kuumeisin. Yli aurinkoisen hiekan, johon lehmus varjon loi, moni riemukas huuto kiiri, moni kirkas nauru soi. Pojat juoksivat notkein säärin yli pallokentän sen. Eräs seisoi hievahtamatta, eräs raajarikkoinen. Vaan hänkään totisesti ei muistanut sauvojaan. Oli haltioitunut hehku hänen kalpeilla kasvoillaan. Ilost, innosta värähtelevän hänen sieraintensa näin joka kerta, kun maila pallon löi puidenlatvoja päin. Rajaviivan takaa milloin joku rohkeni juosta pois, oli niin kuin lehmuksen alta eräs myöskin juossut ois kuin jättänyt ramman ruumiin olis sielu poikasen ja syöksynyt kilpasille kera toisten, riemuiten. Hän askelen astui mutta kuin unesta havahtain näki itsensä... Oikea jalka oli kuihtunut tynkä vain. Pojat juoksivat notkein säärin yli pallokentän sen, mut lehmuksen alla seisoi eräs raajarikkoinen, joka, ruumis tärisevänä, iho harmaana kääntyi pois kuin ruskean nutun alla sydän pakahtunut ois. Yhä riemukas huuto kiiri, yhä kirkas nauru soi yli aurinkoisen hiekan, johon lehmus varjon loi. Uuno Kailas LAHJAKSI kulmien muotoilu+värjäys ennen joulua käyneille permanentti-ja väriasiakkaille. Parturi-kampaamo Eija Flink Sortintie 29 Parhalahti Puh Palvelemme maanantaisin ilman ajanvarausta 9-18 ti-la sopimuksen mukaan. Myös ilta-aikoja. Tervetuloa!

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Pyhäjoen seurakunnan Joulunajan tapahtumia la Lähetyksen joulumyyjäiset seurakuntatalolla klo su Perhejumalanpalvelus kirkossa klo 11. Nuorten musiikkiryhmä, Kalajoen puhallinorkesteri. Rippikouluun ilmoittautuminen jumalanpalveluksen jälkeen Joulukonsertti kirkossa klo 18. Vieska-sinfonietta. Ohjelma 7 /aikuiset, 3 /lapset ke Veteraanien puurojuhla Jokikartanossa klo Kiimingin poikakuoro, Kai Juvila. Kirkkokonsertti kirkossa klo 18. Kiimingin poikakuoro Pohjantähdet. Isänmaallisia ja hengellisiä lauluja. Joht. Ulla Metsänheimo. Ohjelma 10 eur. to Jumalanpalvelus kirkossa klo 11. Seppeleiden lasku sankarihaudoille. Itsenäisyyspäivän juhla Pauhasalissa klo 13. Partiolaisten kokoontuminen renkituvalle klo 16.30, lähtö sankarihaudoille klo 16:45. Partiolaisten kynttilöiden sytytys sankarihaudoille klo 17. pe Kauneimmat joululaulut Pirttikosken rukoushuoneella klo 19. su Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa klo 10. Kauneimmat joululaulut Keskikylän koululla klo 19. ma Musiikkiopiston konsertti seurakuntatalolla klo 19. ke Perhekerhon joulupuuro seurakuntatalolla klo 12. to Kauneimmat joululaulut Parhalahdella Leena ja Martti Mattilalla, Ojalantie 67, klo 19. pe Kauneimmat joululaulut Yppärin koululla klo 19. la Nuorten joulujuhla alkaen jumalanpalveluksella ja ehtoollisella kirkossa klo 19, jatkuen Sarpatissa. su Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 18. ma Omaishoitajien ja hoidettavien joulujuhla seurakuntatalolla klo 12. ti Päiväkerhon joulujuhla seurakuntatalolla klo ke Kaikille avoin Lasten jouluhartaus kirkossa klo 10. Ystäväkerhon ja veteraanijärjestöjen joulujuhla seurakuntatalolla klo 12. to Matalan kynnyksen ilmainen jouluruokailu Räihän karaokekorjaamolla klo pe Luomakunnan joulurauhan julistus Ylisenojan grillikodalla klo 19. su Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su klo 10. ma Jouluaaton hartaus kirkossa klo 15. Saaren koulun kuoro. ti Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa klo 8. Kirkkokuoro. ke Tapaninpäivän jumalanpalvelus Pirttikosken rukoushuoneella klo 11. Konsertti kirkossa klo 15. Erkki Vanhatalo laulu, Pekka Luukkonen urut ja piano. Ohjelma 10 u. su Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. ti 1.1. Uudenvuodenpäivän Jumalanpalvelus Yppärin rukoushuoneella klo 11. su 6.1. Loppiaisen jumalanpalvelus seimen äärellä klo 10. leikkaa talteen PYHÄJOEN KUNTA URHEILIJOIDEN APURAHAN HAKUAIKAA JATKETTU MA ASTI Pyhäjoen kunta muistaa vuosittain urheilijoiden apurahalla menestyneitä pyhäjokisia tai pyhäjokista urheiluseuraa edustavia urheilijoita. Urheilijoiden apuraha on haettavissa ma klo 15 mennessä erillisellä hakukaavakkeella ja se on toimitettava osoitteeseen: Pyhäjoen kunta / vapaa-aikatoimi, PL 6, Pyhäjoki. Hakukaavakkeita ja urheiluapurahasääntöjä saa kunnantalon neuvonnasta ja niitä voi tulostaa kunnan www-sivuilta: vapaa-aika / liikunta/ avustukset /urheilu-apurahat -otsikoiden alta. Lisätietoja vapaa-aikaohjaajalta puh Kuntatie 1, Postilokero 6, Pyhäjoki Puhelin: , Faksi: (08)

6 sivu 6 Tonttumusiikkia Pauhasalissa Kuten tunnettua Soliseva on joululauluja rakastava porukka. Kuoron ohjelmisto on vankasti joululaulu-painotteinen ja joka jouluksi otetaan mukaan uusia. Yhtä lailla on ilmiselvää, että Solisevan sielu on tontun sielu. Emme väheksy joulun hengellistä puolta, mutta tahdomme tontun pysyvän tasavertaisena seimenlapsen rinnalla. Tonttuilu tuottaa railakasta ilakointia, mutta myös mystiikkaa ja tunnelmointia jouluhämärässä. Näissä aineksissa on tontun sielu. Tässä vaiheessa emme ole varmoja siitä, millainen rosolli tai soaree Pauhasalissa tarjoillaan klo 19. Varmaa on vain, että kuulet jouluisia kuoroesityksiä, näet tonttuilua ja saat itsekin laulaa tunnelmallisia joululauluja. Pyrimme välttämään Pyhäjoen Kuulumiset muodollisen konsertin sävyt ja antamaan mahdollisuuden rauhoittaa mielesi joulu-unelmiin. Solisevalla on suunnitteilla uusi äänite. Se pakottaa meidät perimään pääsymaksuna 5e. Tällaista. Johtajatonttuna toivon että vasen polveni kestää hipat viime Joulugaalaa paremmin ja että tulet sen toteamaan. Mutta ennen kaikkea: tervetuloa nauttimaan tonttumusiikista! -

7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Martta Mirjami Lohikoski e. Nokela Pohjankylältä 81 v 9 kk 18 pv Perhejumalanpalvelus kirkossa su klo 11. Nuorten musiikkiryhmä ja Kalajoen puhallinorkesteri. Rippikoululaisten ilmoittautuminen rippikouluun. Joulukonsertti kirkossa su klo 18. Vieska sinfonietta. Ohjelma 7 /aikuiset, 3 / lapset. Perhekerho Sarpatissa ke klo 12. Evelace-esittely. Veteraanien puurojuhla Jokikartanossa ke klo Kiimingin poikakuoro, Kai Juvila. Kirkkokonsertti kirkossa ke klo 18. Kiimingin poikakuoro Pohjantähdet, Joht. Ulla Metsänheimo. Isänmaallisia ja hengellisiä lauluja. Ohjelma 10. Jumalanpalvelus kirkossa to klo 11. Seppeleenlasku sankarihaudoille. Klo 17 Partiolaisten kynttilöiden sytytys sankarihaudoille, lähtö renkituvalta kulkueena klo 16:45. Avoin raamattupiiri peruttu itsenäisyyspäivältä! Kauneimmat joululaulut Pirttikosken rukoushuoneella pe klo 19. Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Kauneimmat joululaulut Keskikylän koululla su klo 19. TULOSSA: -Musiikkiopiston konsertti seurakuntatalolla ma klo 19. -Perhekerhon joulupuuro seurakuntatalolla ke klo 12. -Kauneimmat joululaulut Leena ja Martti Mattilalla Parhalahdella Ojalantie 67. -Kauneimmat joululaulut Yppärin koululla pe klo Joulukuun kirkkaat soinnut ma klo 19 Pyhäjoen seurakuntatalolla. Musiikkiopiston oppilaskonsertti. Vapaa pääsy. 19. Nuorisotyö: -Kasvuryhmä (rippikoulun jo käyneille nuorille) Sarpatissa torstaisin klo Liity jäseneksi Facebookissa: Pyhäjoen seurakunnan nuoret Tiedustelut ja ilmoittautuminen Hannulle p tai hannu.louhimaa@evl.fi tai facessa. Kouluikäiset: -Yppärin koululla tyttökerho 3-6 luokkalaisille tiistaisin kerho klo Sarpatin tyttökerho 3-6 luokkalaisille torstaisin klo Partiolippukunta Hanhiven kiertäjien toiminnasta tarkemmin Kuulumiset lehden järjestö -palstalla. RY: Joulumyyjäiset la klo ry:llä, alkaen ruokailulla Pyhäkoulu su klo 12 Eetu Nikillä ja Tenho Kalliolla Hartaus ti klo Jokikartanossa, Jouko Piilola Kerho la klo 11 ry:llä Raamattuluokka la klo Timo Impolalla Seurat su klo 16 ry:llä, Pasi Kurtti, Vesa Lahti Joulujuhla su klo 14 ry:llä Kirkkoherranvirasto p avoinna ma klo 8-12, ti 12-16, ( suljettu) ja ke Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Vapaaehtoistoiminnan piiri kokoontuu Yppärin Nesteelle jouluruokailuun klo 15 Vapaaehtoistoiminnan piirin ruokailuun tulevat kokoontukaa Shellille, josta kimppakyydillä Yppäriin. Lähtöaika Shelliltä Harmaahapset Puhtolaan ma klo 18 joulu mielessä... Ti klo 12 Puurojuhla seurakuntatalolla. Yhdistys tarjoaa puuron ja torttukahvit. Tervetuloa joukolla mukaan. Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Kranssitalkoot pe klo 17 kololla, mukaan työhanskat ja pienet oksasakset, voit myös tehdä jo ennakkoon pajukehikkoja. Lähetysmyyjäiset la srktalolla klo 11-13, myytävää voi tuoda klo 10 lähtien, elintarvikkeisiin tuoteselosteet! Tervetuloa myös ostoksille ja tukemaan lippukunnan toimintaa! Soihtukulkue ja puurojuhla, kokoontuminen vanhalle Renkituvalle klo 16.30, kulkue liikkeelle sankarihaudoille klo Sudenpennut voivat ottaa oman lyhdyn mukaan. Soihtukulkueen jälkeen puurojuhla srk-talolla. Olette lämpimästi tervetulleita koko perheellä! Kts. lisätietoa kotiin jaetusta tiedotteesta! Lisätietoja /lpkj. Kaisa. Pirttikosken maaseutunaiset. Kökkä ja Perfect Home sisustuskutsut Tuula Sarpolalla ti klo 18 alkaen. Petra Ukonsaari esittelee. Kahvia ja arpoja. Lämpimästi tervetuloa! Pyhäjoen Nuorisoseura ry. Yleinen kokous pe klo Pyhäjoen pääkirjastolla. Käsitellään Valistustalon mahdollista purkua ja Nuorisoseuran tontin myyntiä. Pyhäjoen reserviläiset ry. Tervetuloa sääntömääräiseen vuosikokoukseen ti klo Seurantie 5, Pirttikoski. Huom! Johtokunnan kokous ennen vuosikokousta klo 18 samassa osoitteessa. Tervetuloa! Pyhäjoen Sotainvalidit, Sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Jouluinen puurojuhla Jokikartanossa ke klo Tilaisuudessa esiintyy Kiimingin poikakuoro Pohjantähdet, mukana myös seurakuntapastori Kai Juvila. Jos tarvitset kyydin, soita Jukalle tai Tervetuloa! Rannikon Venäjä-seuran pikkujoulut pidetään perjantaina Kalajoella pizzeria Mamma Leonessa. Ruokailu alkaa kello 19. Osallistujilla on mahdollisuus edulliseen yhteiskuljetukseen. Ilmoittautuminen ja lisätiedot puheenjohtajalta , varapuheenjohtajalta tai sihteeriltä Kaikki ovat tervetulleita. SPR Pyhäjoen osasto. Nukke-/kehtoarvat myynnissä Jokikartanossa. Kalenteri * pe klo 19 Pauhasalissa Soliseva-kuoro joht. Jukka Partanen, Joululaulukonsertti, myös yhteislauluja * ke (Tapaninpäivänä) ** klo 17.00: Helinä-keiju ja siipien salaisuus (animaatio). Lippu 5 ** klo 18.30: 007 Skyfall (K16). Lippu 6 PYHÄJOEN KUNTA KUULUTUS VUODEN 2012 KAAVOITUSKATSAUKSEN NÄHTÄVILLÄ OLOSTA Pyhäjoen kunnanhallitus asettaa vuoden 2012 kaavoituskatsauksen MRL:n 7 :n tarkoituksessa julkisesti nähtäville. Kaavoituskatsauksen sisältö on tiivistelmä vuoden 2012 aikana tehdyistä muutoksista Pyhäjoen kunnan voimassa oleviin kaavoihin tai vireille tuleviin kaavoihin. Kaavoituskatsaus lähetään tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaavoituskatsaus pidetään nähtävillä välisen ajan Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Hanhikiven Kiertäjien kynttiöiden sytytys haudoille jouluaattona Pyhäjoella, tilaus kirkkoherran virastosta mennessä puh Pyhäjoella Kunnanhallitus Kuntatie 1, Postilokero 6, Pyhäjoki Puhelin: , Faksi: (08) P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TOIMITUS Johanna Hirvikoski Anna Kronqvist Leena Lindelä Henna Pihlajamaa kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Taittaja: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 49) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 48: 1810 kpl >> vko 49: 2010 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset TARJOUS 4Voimassa rs 7,13 /kg ilman korttia 7,95 /rs (11,36 /kg) Rajoitus 2rs/talous ERÄ! Atria karjalanpaisti 700g perinteinen Putaan Pullan leipäkonsulentti paikalla ke klo 10 alkaen. -37% -kortilla Palvelemme: ma pe 8 21, la 8 21, su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki Puh teemu.martikainen@k-market.com