KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN"

Transkriptio

1 KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala LASTENPSYKIATRIAN PERUSTEHTÄVÄ: LAPSEN NORMAALIN KEHITYKSEN TUKEMINEN Erilaiset oireet ovat merkkinä kasvun vaikeuksista Pysähtyneen tai häiriintyneen kasvun tukeminen voi riittää oireiden/häiriöiden tilanteessa OCD-oireita esiintyy normaalikehityksessä etenkin vaiheissa joissa lapsen sisäisessä maailmassa tapahtuu paljon. Normaalin kehityksen edellytysten ja polkujen tunteminen on erikoisalalla keskeistä, samoin kuin kyky arvioida kehitystä sen eri osa-alueilta Vaikka Anna Freud oli psykoanalyytikkona vahvasti tätä mieltä, on ajatus viitekehyksestä riippumaton sopii yhtä lailla systeemiseen perheterapiaan kuin psykoanalyyttiseen psykoterapiaan kehityksen arvioinnin ja tukemisen keinot vain vaihtelevat 1

2 PSYKODYNAAMISIA PERUSNÄKÖKULMIA Psykodynaamisen ajattelun mukaan pakko-oire on oire taustalla olevasta psyykkisestä konfliktista Psyykkinen konflikti tarkoittaa tällöin mielen sisäistä konfliktia, ei esim lapsen halujen ja vanhemman kiellon välistä Sisäinen konflikti on halun/toiveen ja siihen liittyvän koetun uhkan/kiellon välinen Oireen muodostus liittyy nimenomaan siihen, että konflikti on lapselle tiedostamaton Tietoinen konflikti ei tarvitse oiretta, joka samalla kätkee pakko-oire on tyypillinen esimerkki oireesta joka on absurdi, sillä sen määritelmään kuuluu ainakin osittainen tietoisuus sen ristiriidasta realiteettien kanssa PSYKODYNAAMISIA PERUSNÄKÖKULMIA - 2 Intrapsyykkinen konflikti voi koskea esimerkiksi kiintymyssuhdetta, lähentymiseen liittyviä ristiriitaisia tunteita, aktiivisuuden esteitä, aggression ilmaisun esteitä jne Tai seksuaalisuutta, se eri kehitysvaiheita Intrapsyykkisen konfliktin taustalla on yleensä monentahoinen representaatioiden vyyhti, eri vaiheissa sisäistettyjä, muodostettuja, keksittyjä, arveltuja (ei siis vain opetettuja) käsityksiä, joiden kautta mieli hallitsee haluja ja uhkia Psykoanalyyttisen hoidon perusajatus on, että oireesta vapaudutaan, kun tiedostamaton konflikti tulee asteittain tietoiseksi, halut/toiveet, uhkan tunteet, defenssit, realiteetit 2

3 PSYKOANALYYTTISEN HOIDON HEIKOT TULOKSET PAKKO-OIREISESSA HÄIRIÖSSÄ E.Rice: Ei yhtään menestyksellistä aikuisten hoitoa julkaistuna tapauksena Onko tilanne kehitysiässä erilainen? Suomalaisten psykodynaamisten lapsiterapeuttien haastattelu: Ovat vaikeita potilaita hoitaa tulokset? Miksi tiedostamattoman tulkitseminen ei tässä toimi, kun se niin monessa toimii? Onko pakko-oireessa sittenkin jotakin erityistä? Lähdetään seikkailemaan... OHEISARTIKKELI Tapausselostus: OCD:n psykoanalyyttinen hoito McGehee RH. Child psychoanalysis and obsessive-compulsive symptoms: the treatment of a ten-year-old boy. J Am Psychoanal Assoc Winter;53(1): Ainutlaatuinen tuore artikkeli, hoidon yksityiskohtainen kuvaus. 3

4 Perhe ja suku McGehee 2005 korkeasti koulutetut vanhemmat perheen/suvun taustassa alttiutta paniikkihäiriölle, depressiolle, alkoholismille ja syömishäiriölle, yksi etäisempi sukulainen laitoshoidossa ilmeisesti vaikean pakko-oireisen häiriön vuoksi vanhemmat hakeutuneet omien vaikeuksien vuoksi psykoterapiaan ja kokeneet sen hyödylliseksi Perhe ja suku Kehityshistoria korkeasti koulutetut vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, varhainen ravinnonotto depressiolle, sujui hyvin ja alkoholismille unirytmi oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi motorisen sukulainen kehityksen laitoshoidossa etapit ajallaan ilmeisesti siisteyskasvatus vaikean sujui pakko-oireisen ongelmitta häiriön 2.5- vuoksi vuotiaana vanhemmat nukkui jo omassa hakeutuneet huoneessa omien 3-vuotiaana vaikeuksien kunnes oireet vuoksi alkoivat psykoterapiaan 3.5-vuotiaana ja kokeneet sen hyödylliseksi McGehee

5 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, varhainen 3.5-vuotiaana ravinnonotto julisti depressiolle, että sujui isän hyvin on ja alkoholismille unirytmi lähdettävä oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi motorisen halusi muuttaa sukulainen kehityksen äidin laitoshoidossa viereen etapit ajallaan nukkumaan ilmeisesti siisteyskasvatus kun isä sanoi vaikean pysyvänsä, sujui pakko-oireisen ongelmitta ehdotti häiriön 2.5- vuoksi vuotiaana kompromissia: isä hänen huoneeseensa vanhemmat nukkui edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien kunnes kuukausien oireet vuoksi vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana välillä ja kokeneet tarhaan sen mennessä hyödylliseksi niin ahdistunut että vuoden lykkäys hoitoon tullessa 4. luokalla hyvä oppilas, onneton, perfektionisti McGehee 2005 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, Pelot 10-vuotiaana varhainen 3.5-vuotiaana ravinnonotto julisti depressiolle, että sujui isän hyvin on ja alkoholismille unirytmi oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi lähdettävä ettei heräisi sukulainen enää jos motorisen kehityksen laitoshoidossa menee nukkumaan etapit ajallaan ilmeisesti halusi että terroristit muuttaa äidin siisteyskasvatus vaikean pommittaisivat viereen nukkumaan sujui pakko-oireisen kotia ongelmitta häiriön tai kun 2.5- vuoksi vahingoittaisivat isä sanoi pysyvänsä, häntä kun ehdotti hän on vuotiaana kompromissiä, isän hänen huoneeseensa vanhemmat koulussa nukkui edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien että ruoka kunnes kuukausien oireet vuoksi myrkytettäisiin vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana välilllä ja kokeneet että hän tarhaan sen saisi mennessä hyödylliseksi kuolettavan sairauden niin ehdistunut että vuoden lykkäys hoitoon tullessa 4. luokalla hyvä oppilas, onneton, perfektionisti McGehee

6 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, Pelot 10-vuotiaana varhainen ravinnonotto depressiolle, sujui hyvin ja alkoholismille unirytmi Rituaalit 3.5-vuotiaana julisti että isän on oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi lähdettävä ei heräisi motorisen sukulainen enää jos kehityksen laitoshoidossa menee nukkumaan etapit ajallaan ilmeisesti siisteyskasvatus halusi terroristit hänen muuttaa vaikean ja pommittaisivat äidin äidin sujui pakko-oireisen oli yhdessä viereen kotia ongelmitta sanottava nukkumaan häiriön tai kun isä sanoi pysyvänsä, ehdotti2.5- vuoksi vahingoittaisivat vuotiaana tietyt sanat aina häntä kun hän kun lähtee hän onkotoa kompromissiä, isän hänen huoneeseensa vanhemmat koulussa nukkui kouluun edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien kunnes ruoka häntämyrkytettäisiin kuukausien oireet piti vuoksi tarkastaa vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana toistamiseen välilllä jaettei kokeneet hänessä saisi tarhaan sen kuolettavan mennessä hyödylliseksi täitä sairauden yöllä piti ryhtyä järjestämään niin ehdistunut huonetta että vuoden vanhempien lykkäys piti lukea aina tietty satu hoitoon piti laittaa tullessa jalkaan 4. luokalla ja ottaa hyvä pois oppilas, jalasta onneton, cowboy-kengät perfektionisti monta kertaa peräkkäin piti käyttää tietynlaisia vaatteita McGehee 2005 Hoidon kulku aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään edistymistä -> analyysi 4x/vko ongelmat heti transferenssiin, analyysi kesti 2 v, säännölliset vanhempien tapaamiset ohessa, sosiaalinen selviytyminen alkoi kohentua nopeasti ja oireet väistyä, vaikka terapiassa todella tiukat tunteet 8v hoidon päättymisestä edelleen oireeton, kyennyt etenemään elämässään seurusteluun ja opiskeluun McGehee

7 Hoidon kulku Tulkinnoista aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään transferenssi- edistymistä ja defenssitulkintoja -> analyysi 4x/vko ongelmat Pojan halu heti asettaa transferenssiin, terapeutti analyysi tuomariksi, kesti tai saada 2 v, säännölliset hänet täydellisesti vanhempien kontrolliinsa tapaamiset Lähtemisen ohessa, vaikeus -> Pelko että raivo sosiaalinen vahingoittaisi selviytyminen terapeuttia alkoi tai saisi kohentua tämän nopeasti suuttumaan. ja oireet Vaikeimpien väistyä, vaikka kiduttamispyrkimysten todella vaiheessa tiukat tunteet myös rajojen terapiassa 8vsäilymisen hoidon päättymisestä turvaaminen edelleen ja selvennys oireeton, Tervehtymisen kyennytvaiheessa etenemään etiologinen elämässään seurusteluun tulkinta: viittaus ja opiskeluun hänen haluunsa aikoinaan työntää isä pois ihmetteli, tarkisti vanhemmiltaan, hyväksyi McGehee 2005 Hoidon kulku Tulkinnoista aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään Arviointi transferenssi- edistymistä ja defenssitulkintoja -> analyysi 4x/vko ongelmat Ei Pojan neuropsykiatrista halu heti asettaa transferenssiin, komorbiditeettia terapeutti analyysi tuomariksi, kesti Psykiatrisesti tai saada 2 v, säännölliset hänet voisi täydellisesti löytää vanhempien komorbiditeettia: kontrolliinsa tapaamiset Lähtemisen separaatio-ahdistus, ohessa, vaikeus -> muut Pelko ahdistushäiriöt että raivo sosiaalinen Kehityksellisessä vahingoittaisi selviytyminen terapeuttia anamneesissa alkoi tai saisi kohentua tämän nopeasti suuttumaan. varhaisvaiheet ja oireet Vaikeimpien menty väistyä, hyvin, vaikka kiduttamispyrkimysten oidipaalivaiheessa mutta terapiassa todella vaiheessa tiukat selkeä tunteet myös juuttuminen rajojen ja 8vsäilymisen regressio hoidon päättymisestä sen turvaaminen äärellä edelleen ja selvennys oireeton, Psykodynaaminen Tervehtymisen kyennytvaiheessa etenemään työskentely etiologinen elämässään edellytti seurusteluun tulkinta: riittävän viittaus tiivistä ja opiskeluun hänen frekvenssiä, haluunsa jotta aikoinaan ongelmat työntää tulivat transferenssiin isä pois ihmetteli, Hoito tarkisti muistutti vanhemmiltaan, monia osastolasten hyväksyi hoitoja McGehee

8 Episodeja McGehee 2005 Evanin analyysi alkoi taistelulla tapaamisajoista. Aiemmin hän oli nähnyt terapeutin auttavana henkilönä. Nyt hän alkoi kokea terapeutin sellaisena, joka haluaa kontrolloida hänen elämäänsä. Hän alkoi tulla yhä vihaisemmaksi, mutta samaan aikaan uteliaaksi terapeutista ja muista hänen elämässään. Hänen aggressionsa suuntautuivat taisteluun tapaamisajoista, mutta myös yrityksiin huijata peleissä, jotta voittaisi. Kun terapeutti kiinnitti tähän huomiota, hän syytti terapeuttia tuomitsevaksi ja toi esille epätoivoista tarvettaan voittaa ja olla täydellinen. Episodeja McGehee 2005 Erään tunnin Evan aloitti ilmoittaen että hän haluaa pelata shakkia. Melkein heti hän huijasi ja kysyi: Oliko se huijausta? T tulkitsi, että E haluaa T:n olevan hänelle tuomarina. E tiukkasi, että hänelle pitää vastata! T arveli, että E:lle on varmaan helpompaa, jos T on tuomarina kertomassa mikä on huijausta sen sijaan, että hän yrittäisi kuunnella mitä hänen omassa päässään oleva tuomari sanoo. E tuli raivoihinsa ja tiukkasi, minkä ikäinen T on. Minusta tuntuu, että sinua auttaa enemmän, jos yritetään ymmärtää mikä sinua järkyttää nyt. E alkoi vaeltaa hajanaisena ja sanoi: Ei se sua tapa, jos vastaat vain yhteen kysymykseen. Tunnin lopulla pojan oli vaikeata lähteä. T tulkitsi, että voi olla vaikea lähteä kun on ollut niin poissa tolaltaan. Kun on ollut niin vihainen, voi pelottaa vahingoittaako se T:ia tai tuleeko T hänelle vihaiseksi. Häntä voi huolettaa, pitääkö T hänestä enää huomenna vai pilaako hänen kiukkunsa kaiken. Poika rauhoittui huomattavasti ja hyvästeli. 8

9 Episodeja McGehee 2005 E sanoi ettei enää halua käydä tunneilla neljästi viikossa, vaan ainoastaan kuukausittaisilla kontrollikäynneillä. Asiasta keskusteltaessa E halusi leikkiä käsiraudoilla ja laittaa ne T:n käsiin selän taakse. Saat olla siinä niin kauan kuin suostut suunnitelmaan, E julisti. T tulkitsi, että E haluaa 100% kontrolloida ja joutuu helposti suunniltaan jos ei siihen ole mahdollisuutta. E alkoi riehua, T turvautui hätäpainikkeeseen, mikä lisäsi E:n raivoa. T selosti ettei anna E:n (kiukun) vahingoittaa itseään, ei itse vahingoita E:tä, eikä päästä asioita karkaamaan kontrollista. E kysyi ahdistuneena, miten T voi olla tästä varma. Kun T:n vastatunteet olivat kidutettuna olemisen tunteita, hän kysyi onko E joskus kokenut tunneista kiinnipitämisen kidutuksena. Lopultakin sä tajuat miten kamalaa mun elämä on. Sä olet tehnyt kaiken muun paitsi tappanut mut. Sä tuhoat mun elämää ja teet mulle pelkän kurjan olon. Episodeja McGehee 2005 Eräällä tunnilla E alkoi taas olla poissa tolaltaan ja T kysyi voisivatko he puhua siitä, mikä tuntuu niin pahalta. Kyynelet silmissä E huusi: Mä olen sairas siitä, kun sä ja mun vanhemmat tekee asioita mun selän takana. Mä vihaan sua. Mä olisin mieluummin Freddie Kruger kuin tulisin tunneille, mieluummin mä olisin vankilassa rosvojen ja murhaajien kanssa. T vastasi: Näyttää että kaikki ne pahat tunteet, joita sulla on ollut ja joiden takia sä olet tehnyt niitä traditioita ja pelännyt että sä kuolet yöllä, sä nyt tunnet minua kohtaan. Ihan kuin minusta olisi tullut sulle Freddie Kruger eikä joku joka pitää sinusta ja haluaa auttaa. E:n tunteet tihenivät, ilmaistu epätoivo, kidutettuna olemisen kokeminen, huutaminen ja itkeminen. 9

10 Episodeja McGehee 2005 T soitti vanhemmille ja kysyi miten siellä menee. (T:n ja vanhempien tapaamisia oli useamman viikon välein.) Yllättäen vanhemmat kertoivat pakko-oireiden lähes kadonneen, asioiden sujuvan paljon paremmin kotona ja koulussa, hän oli vähemmän estynyt depressiivinen vihainen ja teki koulutyöt paremmin. Ilman tätä tarkistusta terapeutti olisi todella voinut uskoa että raunioittaa pojan elämää. Seuraavalla kerralla hän protestoi voimakkaasti, että terapeutti on kaikkitietävä, aina oikeassa, eikä koskaan kuuntele. Kuitenkin hän sen jälkeen piirsi tyrannosaurus rexin kuvan ja siihen puhekuplan, joka kiitti ja hän sanoi tietävänsä, että T yrittää auttaa harvinainen hetki analyysin viidennellä kuukaudella. E alkoi päästää T:n mukaan leikkiinsä Teini-ikäisillä Mutantti Ninja-Kilpikonnilla, jossa leikattiin irti toistensa perhekalleuksia. Episodeja McGehee 2005 T arveli E:n olevan vihainen myös siitä, millaisia muutoksia kotona oli tapahtunut äskettäin: äiti ei enää laskenut häntä viereensä nukkumaan silloin kun isä oli työmatkalla. E kielsi aluksi, ettei ole koskaan halunnutkaan nukkua äidin sängyllä. T kohotti kulmakarvojaan kysyvästi ja E vastasi, että jokainenhan haluaa tehdä niin, sillä se kuuluu vaistoon. T oli huomannut odotustilassa, miten seksualisoituneena E koki suhteensa äitiinsä ja opasti vanhempia tässä asiassa. E ei enää sen jälkeen istunut äidin sylissä ja isä otti aktiivisemman roolin. E:n ja hänen äitinsä suhde kävi läpi monenlaisia tärkeitä vaiheita tämän jälkeen. Puolen vuoden jälkeen kesälomalla E:n ahdistus ja pakko-oireet palasivat välittömästi. Terapeutin palattua hän kykeni olemaan iloinen, sillä hänen pelokkuutensa huojentui. 10

11 Episodeja McGehee 2005 Kun E ja T pelasivat shakkia ja E voitti, hän tuli hyvin kiihtyneeksi ja lauloi Haisunäätälaulua, jossa T haisi E:n pierulle. Toisina hetkinä hän nimitti T:tä naiseksi tai hän saattoi kiihdyksissään törmäillä T:tä vasten tavalla jossa oli sekä seksuaalista että vihamielistä sävyä. Hän myös teki liikkeitä, jotka näyttivät masturbatorisilta ja meni sitten vessaan. Kun terapeutti kiinnitti huomiota siihen, miten kiihtyneeltä hän vaikuttaa, hän palasi Haisunäätälauluun. Vähäisenkin huomion kiinnittäminen hänen seksuaaliseen kiihottumiseensa tai pelivoiton tuomaan kiihtymykseen johti välittömästi regressiiviseen suojautumiseen heränneen ahdistuksen vuoksi. Kun tällainen tapahtumasarja oli toistunut useita kertoja, hän alkoi hidastaa sitä niin, että sitä saattoi huomata ja ymmärtää voimistuvaa ahdistusta. Erityisesti E:n tällainen tunnekuohu näytti herättävän hänessä pelon, että myös T joutuisi tolaltaan. Episodeja McGehee 2005 Kun työskentely oli pitkällä E kesti yhä enemmän tulkintoja, kunhan T vain otti jatkuvasti huomioon hänen itsetuntonsa haavoittuvaisuuden. Niinpä T saattoi todeta, että E koki T:n tekevän hänen elämänsä kurjaksi aivan kuten hän oli kokenut aikoinaan pienenä, että hänen isänsä pilasi hänen elämänsä tunkeutumalla hänen ja hänen äitinsä läheisyyden väliin. Hän halusi päästä T:sta eroon, koska kuvitteli sillä tavalla tulevansa onnelliseksi. E kysyi äidiltä siitä mitä T oli sanonut ja äiti vahvisti, että 3-4- vuotiaana E oli monta kertaa halunnut, että isä muuttaa pois. Seuraavalla tunnilla E sanoi, ettei hän ollut uskoa, mutta T oli oikeassa. Tämä episodi auttoi työskentelyssä ymmärryksen lisäämiseksi sen suhteen, miten konfliktit vihan ympärillä johtivat E:tä käyttämään projektiota ja pelkäämään häneen kohdistuvaa kostoa. E ei itse kyennyt muistamaan enää isään kohdistuvaa suhtautumistaan, mutta muisti veljeensä kohdistuvan vastaavan tunteen. 11

12 Episodeja McGehee 2005 Kolme vuotta analyysin päättymisen jälkeen E:n isä soitti T:lle kysyäkseen itselleen terapeuttia. Samalla hän kertoi hyvin tyytyväisenä, että nyt 15v E oli edelleen terve, minkäänlaiset pakkoajatukset tai rituaalit eivät olleet palanneet, hän menestyi erinomaisesti urheilussa ja opinnoissa, mutta antoi välillä löysätä ja oli kotona välillä hapannaama. Viisi vuotta myöhemmin T soitti perheelle, jolloin isä kertoi 20v pojan oleva collegessa ja menestyvän hyvin. He olivat usein puhuneet terapeutista ja miten paljon duunia he olivat tehneet yhdessä. Mitään OCD-oireita ei edelleenkään ollut palannut. Hänellä oli pitkäaikainen tyttöystävä. T pyysi isää kertomaan E:lle soittaneensa heille ja kertomaan, että jollei E kokenut sitä tungettelevana T juttelisi mielellään myös E:n kanssa. Viiden minuutin kuluttua E soitti takaisin. Isä oli soittanut hänelle collegeen ja kertonut soitosta. E sanoi olevansa ilahtunut T:n soitosta, he juttelivat E:n elämästä sillä hetkellä. Lopuksi E sanoi: Mä olin sulle aika kelju silloin kun tavattiin terapiassa. Mun elämä on nyt tosi hyvin ja sun ansiosta tiedän siitä paljon enemmän, halusin kiittää sua. POHDINTAA Oliko hoidon tulos spontaania paranemista? Tuskin kun kuuntelee oirehdinnan laatua, vaikeusastetta ja hoitoprosessin kulkua. Harvoin oireet poistuvat kokonaan edes hoidolla. Mitkä seikat edesauttoivat hoidon onnistumista, kun yleinen sävy psykoanalyyttisen OCD-hoidon tehosta on ollut niin heikko? Lapsilla sisäinen pyrkimys saattaa keskeneräinen kehitys eteenpäin on aikuisia valtavasti suurempi (Anna Freud). Yleisesti psykoterapeuttisen hoidon tulokseen auttavat preadolesentti ikä, ahdistushäiriön diagnoosi, perheen tuki hoidolle ja vanhempien hyvä psyykkinen sopeutumiskyky. 12

13 POHDINTAA Diagnoosi oli kenties olennainen diagnoosi ajateltuna laajemmin kuin vain oirediagnoosina, sillä hoidon kohteena eivät ole oireet vaan lapsi kokonaisuutena. Manifestit oireet täyttivät OCD:n kriteerit. Tarkka kehityshistoria ja psyykkinen profiili osoittivat että hänen persoonallisuutensa rakenne oli neuroottinen, kehitys oli edennyt oidipaalivaiheeseen, minkä konfliktien ääreltä oli tapahtunut regressio eikä mukana ollut preoidipaalisia fiksaatioita. Oirekuvassa ei myöskään ollut neuropsykiatrista komorbiditeettia. Hoidon tiivistäminen teki dramaattisen muutoksen, se toi ongelmat transferenssiin ja samalla oireet hävisivät. Transferenssineuroosin kehittyminen ei vielä riittänyt paranemiseen, mikä näkyi oireiden palatessa ensimmäisellä kesälomalla. Tarvittiin vielä lisää työskentelyä. POHDINTAA Tapausselostusten merkitys on siinä, että ne auttavat kokemaan, miten hoito toimii tilastollinen tulosmuuttujien tarkastelu ei tätä tarjoa. Psykoanalyyttinen hoito eteni spontaanisti potilaan tarjoaman materiaalin varassa, sen suunta ei ollut ennalta määritetty. Hoito ei ollut ongelmalähtöistä potilaan kannustamista puhumaan ongelmistaan (kuten ratkaisu- ja voimavarakeskeinen koulukunta joskus syyttää psykoanalyyttistä hoitoa), vaan terapeuttisen kontaktityöskentelyn tarjoamista turvalliset puitteet oirehtimiseen, jäsentymättömien tunteiden kokemiseen 13

14 POHDINTAA Anna Freud totesi, että OCD-potilaiden analyyttinen hoito tyypillisesti on vaikeata, ainakin silloin jos patologia on itse ajattelun prosesseissa ja siten rajoittaa potilaan kykyä kommunikoida analyysissa. Tämä ilmaisu on hyvin lähellä sitä kysymystä, onko potilaalla neuropsykiatrista komorbiditeettia vai onko kyseessä selkeämmin neuroottinen konflikti. PDM TASK FORCE: PSYCHODYNAMIC DIAGNOSTIC MANUAL Neurotieteen tutkimustuloksien integrointi kehityspsykologiseen ajatteluun Aikuisille ja kehitysikäisille omat tarkastelunsa Metapsykologian osuus kaventunut (vrt Anna Freudin lapsiprofiili) Dynaaminen tiedostamaton on olennainen 14

15 LASTEN PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN LUOKITUS Profile of Mental Functioning MCA axis Personality Patterns and Disorders PCA axis Symptom Patterns: The Subjective Experience SCA axis CA kaikissa em lyhenteissä tarkoittaa Child and Adolescent Profile of Mental Functioning MCA axis Capacity for regulation, attention, and learning Capacity for relationships and intimacy Quality of internal experience (level of confidence and self-regard) Affective experience, expression, and communication Defensive patterns and capacities Capacity to form internal representations Capacity for diffenrentiation and integration Self-observing capacity (psychologicalmindedness) Capacity to construct or use internal standards and ideals: sense of morality Itsesäätelyn, tarkkaavaisuuden ja oppimisen kyky Suhteessa olemisen ja läheisyyden kyky Sisäisen kokemisen laatu (itseluottamus) Tunnekokeminen, ilmaisu ja kommunikaatio Suojautumiskeinot ja kyvyt Sisäisten representaatioiden muodostamisen kyky Eriytymisen ja integraation kyky Itsearvioinnin kyky (psychologicalmindedness) Kyky muodostaa ja ylläpitää sisäisiä toimintaohjeita ja ihanteita 15

16 POHDINTAA On olemassa hyvin operationalisoitu laaja-alainen psyykkisen kehityksen psykodynaaminen malli Se sopii kehityksen arviointiin Se on Anna Freudin lapsiprofiilia laaja-alaisempi Se soveltuu kehitystarpeiden arviointiin KESKEISIN SPESIFI OCD:n OIREKARTOITUSLOMAKE CY-BOCS Children s Yale-Brown Obsessive Compulsive Scale Sisältää 10-kohtaisen osion, jossa arvioidaan yhteensä kaikkien OCDoireiden vaikeusastetta ja invalidisoivaa vaikutusta OCD-oirekartoitusosion, jossa kysellään mitä oireita tarkemmin on esiintynyt aiemmin tai esiintyy tällä hetkellä ja mikä on niiden määrä 16

17 CY-BOCS CY-BOCS 17

18 CY-BOCS Lasten pakkotoiminnot Pesemisen/Puhdistamisen pakkotoiminnot Tarkistamispakot Toistamispakot Laskemispakot Järjestämispakot Esineiden säästämiseen liittyvät pakkotoiminnot Ylenmääräiset pelaamiset tai taikauskoiset toimet Rituaalit joihin liittyy toisia ihmisiä Sekalaiset pakkotoimet POHDINTAA Tutustutaan seuraavaksi, miten OCD:n mitattavaan oirekuvaan voidaan vaikuttaa eri hoidoilla niillä jotka tällä hetkellä ovat käyvän hoidon asemassa - ja miten kehityspsykologinen näkemys rikastuu näiden kautta 18

19 Hoidon erilaiset vaikutukset Vaaka-akseli: CY-BOCS pisteet Pystyakseli: Pistemäärän saaneiden lkm 8 7 Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin Vaikutus suurempi terveimpiin Vaikutus suurempi sairaimpiin Erilainen Effect Size (ES) Effect Size = keskiarvojen erotus/hajonta 8 7 Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin ES hyvin suuri Vaikutus suurempi terveimpiin ES suuri ES erittäin suuri Vaikutus suurempi sairaimpiin

20 Erilainen parantuneiden määrä Olkoon parantumisen ehtona pisteet < Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin Parantuneita Vaikutus suurempi terveimpiin 10 Parantuneita 10 8 Parantuneita Vaikutus suurempi sairaimpiin OHEISARTIKKELI Meta-analyysi 1) : SSRI 2) -lääkehoitojen vaikuttavuus Geller DA et al Which SSRI? A meta-analysis of pharmacotherapy trials in pediatric obsessive-compulsive disorder. 12 satunnaistettua kontrolloitua (RCT) tutkimusta 1) Meta-analyysi = useiden tutkimusten tulosten tilastollinen yhteiskäsittely kokonaiskuvan saamiseksi 2) SSRI-lääkkeet, selective serotonin reuptake inhibitors, ryhmä mm depression, pakko-oireen, bulimian ja paniikkihäiriön hoitoon käytettyjä lääkkeitä, mm sitalopraami, fluoksetiini, paroksetiini 20

21 SSRI-lääkehoitojen vaikuttavuus CY-BOCS-arviointilomakkeen pisteiden merkitys JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SSRI-lääkehoitojen vaikuttavuus Erittäin merkitsevä tilastollinen ero hoitoryhmän ja plaseboryhmän kesken lähes kaikissa (=ei selity sattuman kautta), mutta aineistoa kannattaa katsoa tarkemmin Tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta missään tutkimuksessa hoitoryhmäkään ei päässyt subkliiniselle tasolle, vaikka lähtötilanne oli yleensä vaikean ja kohtalaisen rajoilla Myös plaseboryhmässä tilanne koheni Ei voida puhua sairauden paranemisesta vaan lievittymisestä 21

22 OHEISARTIKKELI RCT 1) -tutkimus: CBT-hoidon vaikuttavuus Pediatric OCD Treatment Study (POTS) Cognitive-Behavior Therapy, Sertraline, and Their Combination for Children and Adolescents With Obsessive-Compulsive Disorder. JAMA 292(16): ) RCT = randomized controlled trial, satunaistettu kontrolloitu tutkimus, parhaan näytön antava vaikuttavuustutkimuksen asetelma CBT-hoidon vaikuttavuus 112 potilasta satunnaistettuna neljään ryhmään 97 pot eli 87 % osallistui loppuun asti Poistuneet mukana siinä ryhmässä johon kuuluivat (intention to treat) 22

23 CBT-hoidon vaikuttavuus Parantumisen määritelmä tässä tutkimuksessa: CY-BOCS-arvo 10 jakson lopussa eli 12 vk kohdalla NNT-luku: montako pitää hoitaa ao keinolla, jotta yksi paranee sen hoidon vaikutuksesta vertailu plaseboon. Kaava: round(1/[osuuksien erotus]) Yhdist. CBT Lääke Plasebo Parantunut 53,6 % 39,3 % 21,4 % 3,6 % NNT-luku OHEISARTIKKELI Cochrane-katsaus 1) : OCD:n CBT/BT-hoito O Kearney RT, Anstey KJ, von Sanden C Behavioural and cognitive behavioural therapy for obsessive compulsive disorder in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. 1) COCHRANE-katsaus = Cochrane-kollaboraation piirissä toteutettu systemaattinen katsaus tietystä aiheesta. Katsauksen piiriin on eri tavoin pyritty löytämään kaikki aiheesta tehty tutkimus, mutta ennen tulosten meta-analyysiä kunkin tutkimuksen menetelmällinen laatu arvioidaan tarkasti. Second Order tutkimusta, tutkimusta tutkimuksista omalla metodologiallaan. 23

24 COCHRANE-katsaus (CBT/BT) Included studies were randomised controlled trials or quasirandomised trials with participants who were 18 years of age or younger and had a diagnosis of OCD, established by clinical assessment or standardised diagnostic interview. Reviewed studies included the standard behavioural or cognitivebehavioural techniques, either alone or in combination, compared with wait-list or pill placebo. Vain 4 tutkimusta voitiin kelpuuttaa tarkempaan analysointiin, niissä yhteensä 222 potilasta. Näistä vain yhdestä oli mahdollista verrata CBT+LÄÄKEHOITO vs PLASEBO (waiting list control) edellä mainittu tutkimus, POTS Although based on a small number of studies, these findings provide some support for the potential value of BT/CBT in the treatment of children and adolescents with OCD. Sufferers and their families may wish to enquire about the appropriateness of BT/CBT, and to request information about the availability of appropriately skilled clinicians. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ottaen huomioon, miten selkeänä jo pidetään CBT/BT(+LÄÄKEHOIDON) ensisijaisuutta lasten OCD:n hoidossa, on luotettava tutkimusnäyttö yllättävän ohut. Valtaosa siitä kokemuksesta, jonka perusteella BT/CBT on saanut käyvän hoidon aseman, on tapausselostuksiin perustuvaa mikä ei psykoterapian kohdalla ehkä olekaan huono asia Se on toisaalta yksi lisäsyy jatkaa myös muiden hoitomuotojen merkityksiin tutustumista. 24

25 OHEISARTIKKELI Tapausselostus: CBT psykodynaamisen terapian vahvistajana Bram A and Bjögvingsson T A Psychodynamic Clinician s Foray into Cognitive- Behavioral Therapy Utilizing Exposure-Response Prevention for Obsessive-Compulsive Disorder. American Journal of Psychotherapy 58(3): CBT psykodynaamisen terapian vahvistajana Terapeutti joutui suuriin vaikeuksiin pakko-oireisen potilaan hoidossa. Potilas ei kestänyt ollenkaan oireisiin kohdistuvaa tutkivaa otetta. Tuntui että se vain olisi pahentanut tilannetta. Terapeutti oli opiskeluaikanaan oppinut, että aikuisten OCD:ssa BT/CBT on suositeltava hoito. Hänellä ei kuitenkaan ollut alan koulutusta, eikä hänen työnohjaajallaan, joka kuitenkin suositteli alan taitajaa toiseksi työnohjaajaksi. Terapeutti liitti ERP-elementtejä jaksona ja niiden kautta OCD tuli hallintaan ja muu terapiatyöskentely saattoi jatkua. 25

26 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Jos OCD-potilaan psyykkinen rakenne ei ole selkeästi neuroottinen ja/tai siinä on neuropsykiatrista komorbiditeettia, voi olla tarpeen varmistaa CBT/BT käytön mahdollisuus, jos potilas ohjataan psykodynaamiseen terapiaan ja terapia ei etene. OHEISARTIKKELI Monimuuttuja-analyysi: Onko lasten OCD:ssa oireenmukaisia alaryhmiä McKay D, Piacentini J, Greisberg S, Graae F, Jaffer M and Miller J The Structure of Childhood Obsessions and Compulsions: Dimensions in an Outpatient Sample. Behaviour Research and Therapy 44: Oireet ovat moninaisia onko niiden nimeäminen samaksi sairaudeksi oikein? Aikuisten kohdalla monimuuttuja-analyysillä erotettu alaryhmiä. Voiko alaryhmien erottelu auttaa tehokkaan hoidon valinnassa? Aikuisten kohdalla näin otaksutaan olevan. 26

KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN

KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala LASTENPSYKIATRIAN PERUSTEHTÄVÄ: LAPSEN NORMAALIN

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Naisten ja lasten sairaala Lastenpsykiatrian vastuualue Neuropsykiatrinen yksikkö A19 Hannu.westerinen@hus.fi LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot