KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN"

Transkriptio

1 KEHITYSPSYKOLOGISIA JA PSYKODYNAAMISIA NÄKÖKULMIA PAKKO-OIREISEEN HÄIRIÖÖN Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala LASTENPSYKIATRIAN PERUSTEHTÄVÄ: LAPSEN NORMAALIN KEHITYKSEN TUKEMINEN Erilaiset oireet ovat merkkinä kasvun vaikeuksista Pysähtyneen tai häiriintyneen kasvun tukeminen voi riittää oireiden/häiriöiden tilanteessa OCD-oireita esiintyy normaalikehityksessä etenkin vaiheissa joissa lapsen sisäisessä maailmassa tapahtuu paljon. Normaalin kehityksen edellytysten ja polkujen tunteminen on erikoisalalla keskeistä, samoin kuin kyky arvioida kehitystä sen eri osa-alueilta Vaikka Anna Freud oli psykoanalyytikkona vahvasti tätä mieltä, on ajatus viitekehyksestä riippumaton sopii yhtä lailla systeemiseen perheterapiaan kuin psykoanalyyttiseen psykoterapiaan kehityksen arvioinnin ja tukemisen keinot vain vaihtelevat 1

2 PSYKODYNAAMISIA PERUSNÄKÖKULMIA Psykodynaamisen ajattelun mukaan pakko-oire on oire taustalla olevasta psyykkisestä konfliktista Psyykkinen konflikti tarkoittaa tällöin mielen sisäistä konfliktia, ei esim lapsen halujen ja vanhemman kiellon välistä Sisäinen konflikti on halun/toiveen ja siihen liittyvän koetun uhkan/kiellon välinen Oireen muodostus liittyy nimenomaan siihen, että konflikti on lapselle tiedostamaton Tietoinen konflikti ei tarvitse oiretta, joka samalla kätkee pakko-oire on tyypillinen esimerkki oireesta joka on absurdi, sillä sen määritelmään kuuluu ainakin osittainen tietoisuus sen ristiriidasta realiteettien kanssa PSYKODYNAAMISIA PERUSNÄKÖKULMIA - 2 Intrapsyykkinen konflikti voi koskea esimerkiksi kiintymyssuhdetta, lähentymiseen liittyviä ristiriitaisia tunteita, aktiivisuuden esteitä, aggression ilmaisun esteitä jne Tai seksuaalisuutta, se eri kehitysvaiheita Intrapsyykkisen konfliktin taustalla on yleensä monentahoinen representaatioiden vyyhti, eri vaiheissa sisäistettyjä, muodostettuja, keksittyjä, arveltuja (ei siis vain opetettuja) käsityksiä, joiden kautta mieli hallitsee haluja ja uhkia Psykoanalyyttisen hoidon perusajatus on, että oireesta vapaudutaan, kun tiedostamaton konflikti tulee asteittain tietoiseksi, halut/toiveet, uhkan tunteet, defenssit, realiteetit 2

3 PSYKOANALYYTTISEN HOIDON HEIKOT TULOKSET PAKKO-OIREISESSA HÄIRIÖSSÄ E.Rice: Ei yhtään menestyksellistä aikuisten hoitoa julkaistuna tapauksena Onko tilanne kehitysiässä erilainen? Suomalaisten psykodynaamisten lapsiterapeuttien haastattelu: Ovat vaikeita potilaita hoitaa tulokset? Miksi tiedostamattoman tulkitseminen ei tässä toimi, kun se niin monessa toimii? Onko pakko-oireessa sittenkin jotakin erityistä? Lähdetään seikkailemaan... OHEISARTIKKELI Tapausselostus: OCD:n psykoanalyyttinen hoito McGehee RH. Child psychoanalysis and obsessive-compulsive symptoms: the treatment of a ten-year-old boy. J Am Psychoanal Assoc Winter;53(1): Ainutlaatuinen tuore artikkeli, hoidon yksityiskohtainen kuvaus. 3

4 Perhe ja suku McGehee 2005 korkeasti koulutetut vanhemmat perheen/suvun taustassa alttiutta paniikkihäiriölle, depressiolle, alkoholismille ja syömishäiriölle, yksi etäisempi sukulainen laitoshoidossa ilmeisesti vaikean pakko-oireisen häiriön vuoksi vanhemmat hakeutuneet omien vaikeuksien vuoksi psykoterapiaan ja kokeneet sen hyödylliseksi Perhe ja suku Kehityshistoria korkeasti koulutetut vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, varhainen ravinnonotto depressiolle, sujui hyvin ja alkoholismille unirytmi oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi motorisen sukulainen kehityksen laitoshoidossa etapit ajallaan ilmeisesti siisteyskasvatus vaikean sujui pakko-oireisen ongelmitta häiriön 2.5- vuoksi vuotiaana vanhemmat nukkui jo omassa hakeutuneet huoneessa omien 3-vuotiaana vaikeuksien kunnes oireet vuoksi alkoivat psykoterapiaan 3.5-vuotiaana ja kokeneet sen hyödylliseksi McGehee

5 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, varhainen 3.5-vuotiaana ravinnonotto julisti depressiolle, että sujui isän hyvin on ja alkoholismille unirytmi lähdettävä oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi motorisen halusi muuttaa sukulainen kehityksen äidin laitoshoidossa viereen etapit ajallaan nukkumaan ilmeisesti siisteyskasvatus kun isä sanoi vaikean pysyvänsä, sujui pakko-oireisen ongelmitta ehdotti häiriön 2.5- vuoksi vuotiaana kompromissia: isä hänen huoneeseensa vanhemmat nukkui edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien kunnes kuukausien oireet vuoksi vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana välillä ja kokeneet tarhaan sen mennessä hyödylliseksi niin ahdistunut että vuoden lykkäys hoitoon tullessa 4. luokalla hyvä oppilas, onneton, perfektionisti McGehee 2005 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, Pelot 10-vuotiaana varhainen 3.5-vuotiaana ravinnonotto julisti depressiolle, että sujui isän hyvin on ja alkoholismille unirytmi oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi lähdettävä ettei heräisi sukulainen enää jos motorisen kehityksen laitoshoidossa menee nukkumaan etapit ajallaan ilmeisesti halusi että terroristit muuttaa äidin siisteyskasvatus vaikean pommittaisivat viereen nukkumaan sujui pakko-oireisen kotia ongelmitta häiriön tai kun 2.5- vuoksi vahingoittaisivat isä sanoi pysyvänsä, häntä kun ehdotti hän on vuotiaana kompromissiä, isän hänen huoneeseensa vanhemmat koulussa nukkui edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien että ruoka kunnes kuukausien oireet vuoksi myrkytettäisiin vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana välilllä ja kokeneet että hän tarhaan sen saisi mennessä hyödylliseksi kuolettavan sairauden niin ehdistunut että vuoden lykkäys hoitoon tullessa 4. luokalla hyvä oppilas, onneton, perfektionisti McGehee

6 Perhe ja suku Kehityshistoria Oireiden korkeasti alku koulutetut ja kulku vanhemmat perheen/suvun raskaus ja synnytys taustassa normaalit alttiutta paniikkihäiriölle, Pelot 10-vuotiaana varhainen ravinnonotto depressiolle, sujui hyvin ja alkoholismille unirytmi Rituaalit 3.5-vuotiaana julisti että isän on oli säännöllinen ja syömishäiriölle, yksi etäisempi lähdettävä ei heräisi motorisen sukulainen enää jos kehityksen laitoshoidossa menee nukkumaan etapit ajallaan ilmeisesti siisteyskasvatus halusi terroristit hänen muuttaa vaikean ja pommittaisivat äidin äidin sujui pakko-oireisen oli yhdessä viereen kotia ongelmitta sanottava nukkumaan häiriön tai kun isä sanoi pysyvänsä, ehdotti2.5- vuoksi vahingoittaisivat vuotiaana tietyt sanat aina häntä kun hän kun lähtee hän onkotoa kompromissiä, isän hänen huoneeseensa vanhemmat koulussa nukkui kouluun edes oma jo omassa sänky hakeutuneet äidin huoneessa sängyn omien 3-vuotiaana viereen vaikeuksien kunnes ruoka häntämyrkytettäisiin kuukausien oireet piti vuoksi tarkastaa vääntöä, alkoivat psykoterapiaan joustoakin 3.5-vuotiaana toistamiseen välilllä jaettei kokeneet hänessä saisi tarhaan sen kuolettavan mennessä hyödylliseksi täitä sairauden yöllä piti ryhtyä järjestämään niin ehdistunut huonetta että vuoden vanhempien lykkäys piti lukea aina tietty satu hoitoon piti laittaa tullessa jalkaan 4. luokalla ja ottaa hyvä pois oppilas, jalasta onneton, cowboy-kengät perfektionisti monta kertaa peräkkäin piti käyttää tietynlaisia vaatteita McGehee 2005 Hoidon kulku aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään edistymistä -> analyysi 4x/vko ongelmat heti transferenssiin, analyysi kesti 2 v, säännölliset vanhempien tapaamiset ohessa, sosiaalinen selviytyminen alkoi kohentua nopeasti ja oireet väistyä, vaikka terapiassa todella tiukat tunteet 8v hoidon päättymisestä edelleen oireeton, kyennyt etenemään elämässään seurusteluun ja opiskeluun McGehee

7 Hoidon kulku Tulkinnoista aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään transferenssi- edistymistä ja defenssitulkintoja -> analyysi 4x/vko ongelmat Pojan halu heti asettaa transferenssiin, terapeutti analyysi tuomariksi, kesti tai saada 2 v, säännölliset hänet täydellisesti vanhempien kontrolliinsa tapaamiset Lähtemisen ohessa, vaikeus -> Pelko että raivo sosiaalinen vahingoittaisi selviytyminen terapeuttia alkoi tai saisi kohentua tämän nopeasti suuttumaan. ja oireet Vaikeimpien väistyä, vaikka kiduttamispyrkimysten todella vaiheessa tiukat tunteet myös rajojen terapiassa 8vsäilymisen hoidon päättymisestä turvaaminen edelleen ja selvennys oireeton, Tervehtymisen kyennytvaiheessa etenemään etiologinen elämässään seurusteluun tulkinta: viittaus ja opiskeluun hänen haluunsa aikoinaan työntää isä pois ihmetteli, tarkisti vanhemmiltaan, hyväksyi McGehee 2005 Hoidon kulku Tulkinnoista aluksi psykoterapia 2x/vko, 3kk:ssa ei mitään Arviointi transferenssi- edistymistä ja defenssitulkintoja -> analyysi 4x/vko ongelmat Ei Pojan neuropsykiatrista halu heti asettaa transferenssiin, komorbiditeettia terapeutti analyysi tuomariksi, kesti Psykiatrisesti tai saada 2 v, säännölliset hänet voisi täydellisesti löytää vanhempien komorbiditeettia: kontrolliinsa tapaamiset Lähtemisen separaatio-ahdistus, ohessa, vaikeus -> muut Pelko ahdistushäiriöt että raivo sosiaalinen Kehityksellisessä vahingoittaisi selviytyminen terapeuttia anamneesissa alkoi tai saisi kohentua tämän nopeasti suuttumaan. varhaisvaiheet ja oireet Vaikeimpien menty väistyä, hyvin, vaikka kiduttamispyrkimysten oidipaalivaiheessa mutta terapiassa todella vaiheessa tiukat selkeä tunteet myös juuttuminen rajojen ja 8vsäilymisen regressio hoidon päättymisestä sen turvaaminen äärellä edelleen ja selvennys oireeton, Psykodynaaminen Tervehtymisen kyennytvaiheessa etenemään työskentely etiologinen elämässään edellytti seurusteluun tulkinta: riittävän viittaus tiivistä ja opiskeluun hänen frekvenssiä, haluunsa jotta aikoinaan ongelmat työntää tulivat transferenssiin isä pois ihmetteli, Hoito tarkisti muistutti vanhemmiltaan, monia osastolasten hyväksyi hoitoja McGehee

8 Episodeja McGehee 2005 Evanin analyysi alkoi taistelulla tapaamisajoista. Aiemmin hän oli nähnyt terapeutin auttavana henkilönä. Nyt hän alkoi kokea terapeutin sellaisena, joka haluaa kontrolloida hänen elämäänsä. Hän alkoi tulla yhä vihaisemmaksi, mutta samaan aikaan uteliaaksi terapeutista ja muista hänen elämässään. Hänen aggressionsa suuntautuivat taisteluun tapaamisajoista, mutta myös yrityksiin huijata peleissä, jotta voittaisi. Kun terapeutti kiinnitti tähän huomiota, hän syytti terapeuttia tuomitsevaksi ja toi esille epätoivoista tarvettaan voittaa ja olla täydellinen. Episodeja McGehee 2005 Erään tunnin Evan aloitti ilmoittaen että hän haluaa pelata shakkia. Melkein heti hän huijasi ja kysyi: Oliko se huijausta? T tulkitsi, että E haluaa T:n olevan hänelle tuomarina. E tiukkasi, että hänelle pitää vastata! T arveli, että E:lle on varmaan helpompaa, jos T on tuomarina kertomassa mikä on huijausta sen sijaan, että hän yrittäisi kuunnella mitä hänen omassa päässään oleva tuomari sanoo. E tuli raivoihinsa ja tiukkasi, minkä ikäinen T on. Minusta tuntuu, että sinua auttaa enemmän, jos yritetään ymmärtää mikä sinua järkyttää nyt. E alkoi vaeltaa hajanaisena ja sanoi: Ei se sua tapa, jos vastaat vain yhteen kysymykseen. Tunnin lopulla pojan oli vaikeata lähteä. T tulkitsi, että voi olla vaikea lähteä kun on ollut niin poissa tolaltaan. Kun on ollut niin vihainen, voi pelottaa vahingoittaako se T:ia tai tuleeko T hänelle vihaiseksi. Häntä voi huolettaa, pitääkö T hänestä enää huomenna vai pilaako hänen kiukkunsa kaiken. Poika rauhoittui huomattavasti ja hyvästeli. 8

9 Episodeja McGehee 2005 E sanoi ettei enää halua käydä tunneilla neljästi viikossa, vaan ainoastaan kuukausittaisilla kontrollikäynneillä. Asiasta keskusteltaessa E halusi leikkiä käsiraudoilla ja laittaa ne T:n käsiin selän taakse. Saat olla siinä niin kauan kuin suostut suunnitelmaan, E julisti. T tulkitsi, että E haluaa 100% kontrolloida ja joutuu helposti suunniltaan jos ei siihen ole mahdollisuutta. E alkoi riehua, T turvautui hätäpainikkeeseen, mikä lisäsi E:n raivoa. T selosti ettei anna E:n (kiukun) vahingoittaa itseään, ei itse vahingoita E:tä, eikä päästä asioita karkaamaan kontrollista. E kysyi ahdistuneena, miten T voi olla tästä varma. Kun T:n vastatunteet olivat kidutettuna olemisen tunteita, hän kysyi onko E joskus kokenut tunneista kiinnipitämisen kidutuksena. Lopultakin sä tajuat miten kamalaa mun elämä on. Sä olet tehnyt kaiken muun paitsi tappanut mut. Sä tuhoat mun elämää ja teet mulle pelkän kurjan olon. Episodeja McGehee 2005 Eräällä tunnilla E alkoi taas olla poissa tolaltaan ja T kysyi voisivatko he puhua siitä, mikä tuntuu niin pahalta. Kyynelet silmissä E huusi: Mä olen sairas siitä, kun sä ja mun vanhemmat tekee asioita mun selän takana. Mä vihaan sua. Mä olisin mieluummin Freddie Kruger kuin tulisin tunneille, mieluummin mä olisin vankilassa rosvojen ja murhaajien kanssa. T vastasi: Näyttää että kaikki ne pahat tunteet, joita sulla on ollut ja joiden takia sä olet tehnyt niitä traditioita ja pelännyt että sä kuolet yöllä, sä nyt tunnet minua kohtaan. Ihan kuin minusta olisi tullut sulle Freddie Kruger eikä joku joka pitää sinusta ja haluaa auttaa. E:n tunteet tihenivät, ilmaistu epätoivo, kidutettuna olemisen kokeminen, huutaminen ja itkeminen. 9

10 Episodeja McGehee 2005 T soitti vanhemmille ja kysyi miten siellä menee. (T:n ja vanhempien tapaamisia oli useamman viikon välein.) Yllättäen vanhemmat kertoivat pakko-oireiden lähes kadonneen, asioiden sujuvan paljon paremmin kotona ja koulussa, hän oli vähemmän estynyt depressiivinen vihainen ja teki koulutyöt paremmin. Ilman tätä tarkistusta terapeutti olisi todella voinut uskoa että raunioittaa pojan elämää. Seuraavalla kerralla hän protestoi voimakkaasti, että terapeutti on kaikkitietävä, aina oikeassa, eikä koskaan kuuntele. Kuitenkin hän sen jälkeen piirsi tyrannosaurus rexin kuvan ja siihen puhekuplan, joka kiitti ja hän sanoi tietävänsä, että T yrittää auttaa harvinainen hetki analyysin viidennellä kuukaudella. E alkoi päästää T:n mukaan leikkiinsä Teini-ikäisillä Mutantti Ninja-Kilpikonnilla, jossa leikattiin irti toistensa perhekalleuksia. Episodeja McGehee 2005 T arveli E:n olevan vihainen myös siitä, millaisia muutoksia kotona oli tapahtunut äskettäin: äiti ei enää laskenut häntä viereensä nukkumaan silloin kun isä oli työmatkalla. E kielsi aluksi, ettei ole koskaan halunnutkaan nukkua äidin sängyllä. T kohotti kulmakarvojaan kysyvästi ja E vastasi, että jokainenhan haluaa tehdä niin, sillä se kuuluu vaistoon. T oli huomannut odotustilassa, miten seksualisoituneena E koki suhteensa äitiinsä ja opasti vanhempia tässä asiassa. E ei enää sen jälkeen istunut äidin sylissä ja isä otti aktiivisemman roolin. E:n ja hänen äitinsä suhde kävi läpi monenlaisia tärkeitä vaiheita tämän jälkeen. Puolen vuoden jälkeen kesälomalla E:n ahdistus ja pakko-oireet palasivat välittömästi. Terapeutin palattua hän kykeni olemaan iloinen, sillä hänen pelokkuutensa huojentui. 10

11 Episodeja McGehee 2005 Kun E ja T pelasivat shakkia ja E voitti, hän tuli hyvin kiihtyneeksi ja lauloi Haisunäätälaulua, jossa T haisi E:n pierulle. Toisina hetkinä hän nimitti T:tä naiseksi tai hän saattoi kiihdyksissään törmäillä T:tä vasten tavalla jossa oli sekä seksuaalista että vihamielistä sävyä. Hän myös teki liikkeitä, jotka näyttivät masturbatorisilta ja meni sitten vessaan. Kun terapeutti kiinnitti huomiota siihen, miten kiihtyneeltä hän vaikuttaa, hän palasi Haisunäätälauluun. Vähäisenkin huomion kiinnittäminen hänen seksuaaliseen kiihottumiseensa tai pelivoiton tuomaan kiihtymykseen johti välittömästi regressiiviseen suojautumiseen heränneen ahdistuksen vuoksi. Kun tällainen tapahtumasarja oli toistunut useita kertoja, hän alkoi hidastaa sitä niin, että sitä saattoi huomata ja ymmärtää voimistuvaa ahdistusta. Erityisesti E:n tällainen tunnekuohu näytti herättävän hänessä pelon, että myös T joutuisi tolaltaan. Episodeja McGehee 2005 Kun työskentely oli pitkällä E kesti yhä enemmän tulkintoja, kunhan T vain otti jatkuvasti huomioon hänen itsetuntonsa haavoittuvaisuuden. Niinpä T saattoi todeta, että E koki T:n tekevän hänen elämänsä kurjaksi aivan kuten hän oli kokenut aikoinaan pienenä, että hänen isänsä pilasi hänen elämänsä tunkeutumalla hänen ja hänen äitinsä läheisyyden väliin. Hän halusi päästä T:sta eroon, koska kuvitteli sillä tavalla tulevansa onnelliseksi. E kysyi äidiltä siitä mitä T oli sanonut ja äiti vahvisti, että 3-4- vuotiaana E oli monta kertaa halunnut, että isä muuttaa pois. Seuraavalla tunnilla E sanoi, ettei hän ollut uskoa, mutta T oli oikeassa. Tämä episodi auttoi työskentelyssä ymmärryksen lisäämiseksi sen suhteen, miten konfliktit vihan ympärillä johtivat E:tä käyttämään projektiota ja pelkäämään häneen kohdistuvaa kostoa. E ei itse kyennyt muistamaan enää isään kohdistuvaa suhtautumistaan, mutta muisti veljeensä kohdistuvan vastaavan tunteen. 11

12 Episodeja McGehee 2005 Kolme vuotta analyysin päättymisen jälkeen E:n isä soitti T:lle kysyäkseen itselleen terapeuttia. Samalla hän kertoi hyvin tyytyväisenä, että nyt 15v E oli edelleen terve, minkäänlaiset pakkoajatukset tai rituaalit eivät olleet palanneet, hän menestyi erinomaisesti urheilussa ja opinnoissa, mutta antoi välillä löysätä ja oli kotona välillä hapannaama. Viisi vuotta myöhemmin T soitti perheelle, jolloin isä kertoi 20v pojan oleva collegessa ja menestyvän hyvin. He olivat usein puhuneet terapeutista ja miten paljon duunia he olivat tehneet yhdessä. Mitään OCD-oireita ei edelleenkään ollut palannut. Hänellä oli pitkäaikainen tyttöystävä. T pyysi isää kertomaan E:lle soittaneensa heille ja kertomaan, että jollei E kokenut sitä tungettelevana T juttelisi mielellään myös E:n kanssa. Viiden minuutin kuluttua E soitti takaisin. Isä oli soittanut hänelle collegeen ja kertonut soitosta. E sanoi olevansa ilahtunut T:n soitosta, he juttelivat E:n elämästä sillä hetkellä. Lopuksi E sanoi: Mä olin sulle aika kelju silloin kun tavattiin terapiassa. Mun elämä on nyt tosi hyvin ja sun ansiosta tiedän siitä paljon enemmän, halusin kiittää sua. POHDINTAA Oliko hoidon tulos spontaania paranemista? Tuskin kun kuuntelee oirehdinnan laatua, vaikeusastetta ja hoitoprosessin kulkua. Harvoin oireet poistuvat kokonaan edes hoidolla. Mitkä seikat edesauttoivat hoidon onnistumista, kun yleinen sävy psykoanalyyttisen OCD-hoidon tehosta on ollut niin heikko? Lapsilla sisäinen pyrkimys saattaa keskeneräinen kehitys eteenpäin on aikuisia valtavasti suurempi (Anna Freud). Yleisesti psykoterapeuttisen hoidon tulokseen auttavat preadolesentti ikä, ahdistushäiriön diagnoosi, perheen tuki hoidolle ja vanhempien hyvä psyykkinen sopeutumiskyky. 12

13 POHDINTAA Diagnoosi oli kenties olennainen diagnoosi ajateltuna laajemmin kuin vain oirediagnoosina, sillä hoidon kohteena eivät ole oireet vaan lapsi kokonaisuutena. Manifestit oireet täyttivät OCD:n kriteerit. Tarkka kehityshistoria ja psyykkinen profiili osoittivat että hänen persoonallisuutensa rakenne oli neuroottinen, kehitys oli edennyt oidipaalivaiheeseen, minkä konfliktien ääreltä oli tapahtunut regressio eikä mukana ollut preoidipaalisia fiksaatioita. Oirekuvassa ei myöskään ollut neuropsykiatrista komorbiditeettia. Hoidon tiivistäminen teki dramaattisen muutoksen, se toi ongelmat transferenssiin ja samalla oireet hävisivät. Transferenssineuroosin kehittyminen ei vielä riittänyt paranemiseen, mikä näkyi oireiden palatessa ensimmäisellä kesälomalla. Tarvittiin vielä lisää työskentelyä. POHDINTAA Tapausselostusten merkitys on siinä, että ne auttavat kokemaan, miten hoito toimii tilastollinen tulosmuuttujien tarkastelu ei tätä tarjoa. Psykoanalyyttinen hoito eteni spontaanisti potilaan tarjoaman materiaalin varassa, sen suunta ei ollut ennalta määritetty. Hoito ei ollut ongelmalähtöistä potilaan kannustamista puhumaan ongelmistaan (kuten ratkaisu- ja voimavarakeskeinen koulukunta joskus syyttää psykoanalyyttistä hoitoa), vaan terapeuttisen kontaktityöskentelyn tarjoamista turvalliset puitteet oirehtimiseen, jäsentymättömien tunteiden kokemiseen 13

14 POHDINTAA Anna Freud totesi, että OCD-potilaiden analyyttinen hoito tyypillisesti on vaikeata, ainakin silloin jos patologia on itse ajattelun prosesseissa ja siten rajoittaa potilaan kykyä kommunikoida analyysissa. Tämä ilmaisu on hyvin lähellä sitä kysymystä, onko potilaalla neuropsykiatrista komorbiditeettia vai onko kyseessä selkeämmin neuroottinen konflikti. PDM TASK FORCE: PSYCHODYNAMIC DIAGNOSTIC MANUAL Neurotieteen tutkimustuloksien integrointi kehityspsykologiseen ajatteluun Aikuisille ja kehitysikäisille omat tarkastelunsa Metapsykologian osuus kaventunut (vrt Anna Freudin lapsiprofiili) Dynaaminen tiedostamaton on olennainen 14

15 LASTEN PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN LUOKITUS Profile of Mental Functioning MCA axis Personality Patterns and Disorders PCA axis Symptom Patterns: The Subjective Experience SCA axis CA kaikissa em lyhenteissä tarkoittaa Child and Adolescent Profile of Mental Functioning MCA axis Capacity for regulation, attention, and learning Capacity for relationships and intimacy Quality of internal experience (level of confidence and self-regard) Affective experience, expression, and communication Defensive patterns and capacities Capacity to form internal representations Capacity for diffenrentiation and integration Self-observing capacity (psychologicalmindedness) Capacity to construct or use internal standards and ideals: sense of morality Itsesäätelyn, tarkkaavaisuuden ja oppimisen kyky Suhteessa olemisen ja läheisyyden kyky Sisäisen kokemisen laatu (itseluottamus) Tunnekokeminen, ilmaisu ja kommunikaatio Suojautumiskeinot ja kyvyt Sisäisten representaatioiden muodostamisen kyky Eriytymisen ja integraation kyky Itsearvioinnin kyky (psychologicalmindedness) Kyky muodostaa ja ylläpitää sisäisiä toimintaohjeita ja ihanteita 15

16 POHDINTAA On olemassa hyvin operationalisoitu laaja-alainen psyykkisen kehityksen psykodynaaminen malli Se sopii kehityksen arviointiin Se on Anna Freudin lapsiprofiilia laaja-alaisempi Se soveltuu kehitystarpeiden arviointiin KESKEISIN SPESIFI OCD:n OIREKARTOITUSLOMAKE CY-BOCS Children s Yale-Brown Obsessive Compulsive Scale Sisältää 10-kohtaisen osion, jossa arvioidaan yhteensä kaikkien OCDoireiden vaikeusastetta ja invalidisoivaa vaikutusta OCD-oirekartoitusosion, jossa kysellään mitä oireita tarkemmin on esiintynyt aiemmin tai esiintyy tällä hetkellä ja mikä on niiden määrä 16

17 CY-BOCS CY-BOCS 17

18 CY-BOCS Lasten pakkotoiminnot Pesemisen/Puhdistamisen pakkotoiminnot Tarkistamispakot Toistamispakot Laskemispakot Järjestämispakot Esineiden säästämiseen liittyvät pakkotoiminnot Ylenmääräiset pelaamiset tai taikauskoiset toimet Rituaalit joihin liittyy toisia ihmisiä Sekalaiset pakkotoimet POHDINTAA Tutustutaan seuraavaksi, miten OCD:n mitattavaan oirekuvaan voidaan vaikuttaa eri hoidoilla niillä jotka tällä hetkellä ovat käyvän hoidon asemassa - ja miten kehityspsykologinen näkemys rikastuu näiden kautta 18

19 Hoidon erilaiset vaikutukset Vaaka-akseli: CY-BOCS pisteet Pystyakseli: Pistemäärän saaneiden lkm 8 7 Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin Vaikutus suurempi terveimpiin Vaikutus suurempi sairaimpiin Erilainen Effect Size (ES) Effect Size = keskiarvojen erotus/hajonta 8 7 Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin ES hyvin suuri Vaikutus suurempi terveimpiin ES suuri ES erittäin suuri Vaikutus suurempi sairaimpiin

20 Erilainen parantuneiden määrä Olkoon parantumisen ehtona pisteet < Lähtötilanne 8 7 Yhtä suuri vaikutus kaikkiin Parantuneita Vaikutus suurempi terveimpiin 10 Parantuneita 10 8 Parantuneita Vaikutus suurempi sairaimpiin OHEISARTIKKELI Meta-analyysi 1) : SSRI 2) -lääkehoitojen vaikuttavuus Geller DA et al Which SSRI? A meta-analysis of pharmacotherapy trials in pediatric obsessive-compulsive disorder. 12 satunnaistettua kontrolloitua (RCT) tutkimusta 1) Meta-analyysi = useiden tutkimusten tulosten tilastollinen yhteiskäsittely kokonaiskuvan saamiseksi 2) SSRI-lääkkeet, selective serotonin reuptake inhibitors, ryhmä mm depression, pakko-oireen, bulimian ja paniikkihäiriön hoitoon käytettyjä lääkkeitä, mm sitalopraami, fluoksetiini, paroksetiini 20

21 SSRI-lääkehoitojen vaikuttavuus CY-BOCS-arviointilomakkeen pisteiden merkitys JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SSRI-lääkehoitojen vaikuttavuus Erittäin merkitsevä tilastollinen ero hoitoryhmän ja plaseboryhmän kesken lähes kaikissa (=ei selity sattuman kautta), mutta aineistoa kannattaa katsoa tarkemmin Tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta missään tutkimuksessa hoitoryhmäkään ei päässyt subkliiniselle tasolle, vaikka lähtötilanne oli yleensä vaikean ja kohtalaisen rajoilla Myös plaseboryhmässä tilanne koheni Ei voida puhua sairauden paranemisesta vaan lievittymisestä 21

22 OHEISARTIKKELI RCT 1) -tutkimus: CBT-hoidon vaikuttavuus Pediatric OCD Treatment Study (POTS) Cognitive-Behavior Therapy, Sertraline, and Their Combination for Children and Adolescents With Obsessive-Compulsive Disorder. JAMA 292(16): ) RCT = randomized controlled trial, satunaistettu kontrolloitu tutkimus, parhaan näytön antava vaikuttavuustutkimuksen asetelma CBT-hoidon vaikuttavuus 112 potilasta satunnaistettuna neljään ryhmään 97 pot eli 87 % osallistui loppuun asti Poistuneet mukana siinä ryhmässä johon kuuluivat (intention to treat) 22

23 CBT-hoidon vaikuttavuus Parantumisen määritelmä tässä tutkimuksessa: CY-BOCS-arvo 10 jakson lopussa eli 12 vk kohdalla NNT-luku: montako pitää hoitaa ao keinolla, jotta yksi paranee sen hoidon vaikutuksesta vertailu plaseboon. Kaava: round(1/[osuuksien erotus]) Yhdist. CBT Lääke Plasebo Parantunut 53,6 % 39,3 % 21,4 % 3,6 % NNT-luku OHEISARTIKKELI Cochrane-katsaus 1) : OCD:n CBT/BT-hoito O Kearney RT, Anstey KJ, von Sanden C Behavioural and cognitive behavioural therapy for obsessive compulsive disorder in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. 1) COCHRANE-katsaus = Cochrane-kollaboraation piirissä toteutettu systemaattinen katsaus tietystä aiheesta. Katsauksen piiriin on eri tavoin pyritty löytämään kaikki aiheesta tehty tutkimus, mutta ennen tulosten meta-analyysiä kunkin tutkimuksen menetelmällinen laatu arvioidaan tarkasti. Second Order tutkimusta, tutkimusta tutkimuksista omalla metodologiallaan. 23

24 COCHRANE-katsaus (CBT/BT) Included studies were randomised controlled trials or quasirandomised trials with participants who were 18 years of age or younger and had a diagnosis of OCD, established by clinical assessment or standardised diagnostic interview. Reviewed studies included the standard behavioural or cognitivebehavioural techniques, either alone or in combination, compared with wait-list or pill placebo. Vain 4 tutkimusta voitiin kelpuuttaa tarkempaan analysointiin, niissä yhteensä 222 potilasta. Näistä vain yhdestä oli mahdollista verrata CBT+LÄÄKEHOITO vs PLASEBO (waiting list control) edellä mainittu tutkimus, POTS Although based on a small number of studies, these findings provide some support for the potential value of BT/CBT in the treatment of children and adolescents with OCD. Sufferers and their families may wish to enquire about the appropriateness of BT/CBT, and to request information about the availability of appropriately skilled clinicians. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ottaen huomioon, miten selkeänä jo pidetään CBT/BT(+LÄÄKEHOIDON) ensisijaisuutta lasten OCD:n hoidossa, on luotettava tutkimusnäyttö yllättävän ohut. Valtaosa siitä kokemuksesta, jonka perusteella BT/CBT on saanut käyvän hoidon aseman, on tapausselostuksiin perustuvaa mikä ei psykoterapian kohdalla ehkä olekaan huono asia Se on toisaalta yksi lisäsyy jatkaa myös muiden hoitomuotojen merkityksiin tutustumista. 24

25 OHEISARTIKKELI Tapausselostus: CBT psykodynaamisen terapian vahvistajana Bram A and Bjögvingsson T A Psychodynamic Clinician s Foray into Cognitive- Behavioral Therapy Utilizing Exposure-Response Prevention for Obsessive-Compulsive Disorder. American Journal of Psychotherapy 58(3): CBT psykodynaamisen terapian vahvistajana Terapeutti joutui suuriin vaikeuksiin pakko-oireisen potilaan hoidossa. Potilas ei kestänyt ollenkaan oireisiin kohdistuvaa tutkivaa otetta. Tuntui että se vain olisi pahentanut tilannetta. Terapeutti oli opiskeluaikanaan oppinut, että aikuisten OCD:ssa BT/CBT on suositeltava hoito. Hänellä ei kuitenkaan ollut alan koulutusta, eikä hänen työnohjaajallaan, joka kuitenkin suositteli alan taitajaa toiseksi työnohjaajaksi. Terapeutti liitti ERP-elementtejä jaksona ja niiden kautta OCD tuli hallintaan ja muu terapiatyöskentely saattoi jatkua. 25

26 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Jos OCD-potilaan psyykkinen rakenne ei ole selkeästi neuroottinen ja/tai siinä on neuropsykiatrista komorbiditeettia, voi olla tarpeen varmistaa CBT/BT käytön mahdollisuus, jos potilas ohjataan psykodynaamiseen terapiaan ja terapia ei etene. OHEISARTIKKELI Monimuuttuja-analyysi: Onko lasten OCD:ssa oireenmukaisia alaryhmiä McKay D, Piacentini J, Greisberg S, Graae F, Jaffer M and Miller J The Structure of Childhood Obsessions and Compulsions: Dimensions in an Outpatient Sample. Behaviour Research and Therapy 44: Oireet ovat moninaisia onko niiden nimeäminen samaksi sairaudeksi oikein? Aikuisten kohdalla monimuuttuja-analyysillä erotettu alaryhmiä. Voiko alaryhmien erottelu auttaa tehokkaan hoidon valinnassa? Aikuisten kohdalla näin otaksutaan olevan. 26

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot