Jeesuksen kärsimystie s. 10

Transkriptio

1 s. 5 s. 6 s. 11 s. 12 Kastettujen puulla muistetaan pieniä Aikuistyö Lappeenrannan seurakuntaan Nuorisotyöntekijöiden tervehdys abeille Lapset viihtyvät päiväkerhossa MAALISkuu Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Jeesuksen kärsimystie s. 10 Lappeenrannan seurakunta 100 vuotta s. 8 Kanttorit yllättivät ostoskeskuksissa s. 4

2 Jeesus sanoi heille: Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Joh. 12:23-24 UUSI KASVO Gallup 3 Pääkirjoitus Kirkkopuistosta ristin tielle PITKÄNPERJANTAIN ILTANA Lappeenrannan keskusta muuttuu muinaiseksi Jerusalemiksi. Maailman kuuluisin kärsimysnäytelmä ja oikeusmurha on hetken ihan tätä päivää. Silloin toteutetaan Ristin tie -näytelmä kello 21 alkaen. Ristin tie on myös talkootyön voimannäyte. Vapaaehtoiset näyttelevät draaman roolit, osallistuvat puvustuksen ja lavastuksen toteutukseen, kutsuvat ystäviään ja tuttaviaan kokemaan pitkäperjantain ja pääsiäisen sanomaa. Ristin tie yhdistää kristittyjä, liberaali ja konservatiivi toimivat rintarinnan. Mielipide- ja opillisista eroista riippumatta Kristus on meille yhteinen. Vallastaan riisuttu, kärsivä vapahtaja ei jätä uskovaa sydäntä kylmäksi. Muitakin kuin kristityiksi tunnustautuvia Ristin tie voi puhutella. Kysymykset oikeudenmukaisuudesta, vallan käytöstä, syyllisyydestä ja syyttömyydestä ovat aina yhtä verisellä tavalla ajankohtaisia. Kristus on läsnä jokaisessa kärsivässä ihmisessä. Hän on läsnä raa asti kuolemaan saakka pahoinpidellyssä lapsessa, slummien köyhissä ja sairaissa ihmisissä, heissä, jotka eivät jaksa enää elää. Se merkitsee, että kärsimys on suorastaan pyhä asia. Tästä kaikesta Ristin tie meille tulevana pitkänäperjantaina kertoo. Sen toteuttavat ihan tavalliset seurakuntalaiset, ne naapurin tytöt ja -pojat ; mutta suurella sydämellä, ammattimiehen ohjauksessa. Näin laajamittaista kärsimysnäytelmää ei Lappeenrannassa ole aiemmin toteutettu. Kyse on kuitenkin vanhasta kristillisestä perinteestä. Vapahtajan ristiinnaulitseminen oli julkinen tapahtuma. Niinpä sen muistaminen on myös kaikkia ihmisiä, koko meidän kaupunkiamme koskettava asia. Tule kanssamme vaeltamaan Kirkkopuistosta Linnoitukseen. Se risti, jolle Jeesus ripustettiin, on nyt tyhjä. Häpeäpaalusta on tullut toivon merkki. Mikko Ojanen kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri Marinella Ruutu puh marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta , maalis kesäkuu 46. vuosikerta Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, Marinella Ruutu, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse lappeenranta.tiedotus@evl.fi mennessä. Näin laajamittaista kärsimysnäytelmää ei Lappeenrannassa ole aiemmin toteutettu. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Halme puh Luottamushenkilöltä Seurakunta tärkeä, mutta rakas Nelivuotias Lauri-poikamme luonnehtii suhdettaan yli kymmenen vuotta vanhempaan isosiskoonsa sanomalla: Tärkeä, mutta rakas. Samoin sanoin voisin kuvata seurakunnan merkitystä minulle. Kirjoitan seurakunnan merkityksestä itselleni kolmesta näkökulmasta. Katselen asiaa ensiksi tavallisen seurakuntalaisen, toiseksi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsenen ja kolmanneksi luottamushenkilön näkökulmasta. Seurakuntalaisena olen kirkon työtä arvostava ja sen perinteitä kunnioittava tavallinen suomalainen perheenisä. Osallistun laiskasti seurakunnan yhteiseen toimintaan. Käyn kirkossa muutaman kerran vuodessa. Kirkkokäynneissä koen aina juhlan tuntua. Kirkkosalit huokuvat pyhyyttä ja arvokkuutta. Voin koko sydämestäni yhtyä jumalanpalvelusmenoon, ehtoollisen viettoon ja yhdessä lausuttavaan uskontunnustukseen. Kastejuhlaa on perheessämme vietetty seitsemän kertaa. Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsenenä olen kokenut liikkeen piirissä erityistä uskonyhteyttä yli seurakuntarajojen. Osallistun aktiivisesti Lappeenrannan rauhanyhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa on mukana seurakuntalaisia kaikista Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnista ja joistakin yhtymän naapuriseurakunnista. Rauhanyhdistyksen seuratilaisuudet ovat julkisia ja niihin ovat kaikki tervetulleita. Julkisessa kirkollisessa keskustelussa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä on aika ajoin maalattu nurkkaan tai liikkeelle on osoitettu kirkon ulko-ovea, joko opillisista tai muista syistä. Liikkeemme nuoret saattavat julkisen keskustelun provosoimina joskus jopa kyseenalaistaa miksi kuulua kirkkoon, jos kirkossa ei meitä suvaita. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että minut hyväksytään ja saan vapaasti tunnustaa uskoani vanhoillislestadiolaisena kristittynä kotiseurakunnassani ja kansankirkkomme piirissä. Luottamushenkilönä haluan toimia kotiseurakuntani ja koko alueemme seurakuntien hyväksi. Haluan olla rakentamassa herätysliikkeemme ja paikallisten seurakuntien välistä yhteistyötä ja seurakuntalaisten yhteyttä kotiseurakuntiinsa. Eri paikallisseurakunnissa toteutettavien rauhanyhdistyksen kirkkopyhien yhtenä tavoitteena on lujittaa herätysliikkeemme jäsenten seurakuntayhteyttä kotiseurakuntiinsa. Erityisen tärkeää olisi saada lapset ja nuoret pienestä pitäen kokemaan kotikirkko tuttuna ja turvallisena paikkana, johon saa aina tuntea olevansa tervetullut. Haastan seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Juha Myllysen kertomaan, mikä motivoi häntä toimimaan seurakunnan luottamustehtävissä. Lasse Jutila Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Arja Husso puh Päivi Imeläinen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Paino Saimaan Lehtipaino Oy Lastenohjaaja Hanne Tikkanen pitää työssään eniten yllätyksellisyydestä ja vaihtelevuudesta. Hanni Tikkanen lasten kerhohuoneen ohjaajana Kun Hanni Tikkanen palasi takaisin äitiyslomalta työelämään, hän jatkoi työtään lasten parissa myös perhe-elämän ulkopuolella. Ensin Pontuksen päiväkerholla, ja nyt hän työskentelee jo toista vuottaan Mäntylän lasten kerhohuoneella, pääsääntöisesti 1- ja 2-luokkalaisten iltapäiväkerhon ohjaajana. Tikkanen muutti vuonna 2000 Lappeenrantaan, kun hänen miehensä sai opiskelupaikan Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tämän myötä Tikkanen alkoi tehdä sijaisuuksia lastenohjaajana ympäri kaupunkia. Välissä hän ehti myös opiskella huonekalupuusepäksi, sekä viettää äitiyslomaa kahden lapsen myötä. Eniten lastenohjaajan työn arjessa hän pitää sen yllätyksellisyydestä ja vaihtelevuudesta. Tässä ovat kaikki päivät ihan erilaisia. Vaikka kuinka suunnittelet, niin aina tulee jotain, joka muuttaa niitä suunnitelmia, kertoo Tikkanen. Päiväkerhossa on lapsia vauvoista kahdeksanvuotiaisiin lapsiin. Hänen mukaansa lasten mielentilaan vaikuttaa hyvin paljon viikonpäivä. Pääasiassa tunnit koostuvat askarteluista ja leikeistä, Ajankohtaista Haku päiväkerhoihin käynnistyy Haku syksyllä ALKAviin Lappeenrannan seurakuntayhtymän päiväkerhoihin on käynnissä huhtikuun ajan. Kerhot on tarkoitettu kolme vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille ja ne toimivat kahden-kolmen tunnin ajan pääosin kaksi kertaa viikossa. Päiväohjelmaan kuuluu esimerkiksi hartaushetki, liikuntaa, luovaa toimintaa, leikkejä sekä yhteisiä laulu- ja satutuokioita. Kerhotoiminta on maksutonta. Hakulomakkeen löydät osoitteesta lappeenrannanseurakunnat.fi/yhteiset_tyomuodot/lapsityo/paivakerhot. Se palautetaan kerhopisteelle tai osoitteeseen Lapsityön toimisto, Koulukatu 12 B, Lappeenranta. Päiväkerhon lopettavien lasten vanhempia pyydetään ilmoittamaan asiasta mahdollisimman pian lapsityön toimistoon tai päiväkerhotyöstä vastaavalle lapsityönohjaajalle p tai lappeenranta.lapsityo@evl.fi. Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja Leena Kinnunen, p mutta myös läksyt tehdään yhdessä kouluikäisten lasten kanssa. Ainoa pysyvyys Tikkasen työnkuvassa on koululaisten iltapäiväkerhon pitäminen Mäntylässä joka arkipäivä, ja usein hänen aamupäivänsä eroavat toisistaan. Esimerkiksi tänään on ollut ensin Nuijamaalla perhekerho, jonka jälkeen piti käydä tekemässä välipalaostoksia kaupassa koululaisille. Vapaa-aikanaan hän rentoutuu askarteluiden ja käsitöiden parissa. Lumien sulaessa ja sään salliessa hän hyppää moottoripyörän selkään. Se on se hetki kun saa kaiken ulkopuolelle eikä tarvitse ajatella hetkeen muita. Tikkanen toivoo, että lapsia riittäisi myös tulevaisuudessa perhe- ja päiväkerhoihin, ja että ne jatkuvat nykyisellä tavallaan. Meillä ei kysellä, kuuluvatko lapset kirkkoon, vaan kaikki ja kaikkien uskokuntien jäsenet ovat tervetulleita, Tikkanen sanoo. Kasukkalan päiväkerhossa leikitään usein ulkoilmassa. Lue kuulumisia päiväkerhosta sivulta Tiedätkö, kuinka paljon Lappeenrannan seurakunta täyttää tänä vuonna? 2. Mitä seurakunnan jäsenyys merkitsee sinulle? Unto Kiljunen 1. Olisiko 100 vuotta? 2. Yhteenkuuluvuutta Lappeenrantalaisen yhteisön kanssa. Siinä on taustalla tietysti se elämänkokemus ja näkemys, mikä on lapsuudesta saakka ollut ja tietty arvomaailma, jonka mukaan tässä työtä tehdään ja elämää eletään. Veikko Lamminpää 1. Mitähän se voisi täyttää? En kyllä lähde edes veikkaamaan. 2. En ole seurakunnan jäsen, mutta yhteisöllisyys on varmaan sellainen, mikä ensimmäisenä tulee itselle mieleen. Sirpa Ohvo 1. Olisiko se nyt 50, en ole varma. Olen Lappeen seurakunnan jäsen. 2. Se merkitsee paljon, saa tuttuja ja hyviä uskovaisia sisaria ja veljiä. Pertti Närhi 1. En tiedä. 2. En ole seurakunnan jäsen, enkä ole pitkiin aikoihin miettinyt, mitä se tällä hetkellä merkitsee. Outi Linden 1. Nyt hävettää tunnustaa, että en tiedä. Olen Joutsenon seurakunnan jäsen. 2. Ehkä se on sellainen tietty tuki ja turva tässä omassa elämässä. Silloin kun on se hetki, niin sitten voi kääntyä sen puoleen. Tilaisuuksissa tulee käytyä omien lasten kautta. Yhtymän työntekijät liikkeelle Noin kolmasosa Lappeenrannan seurakuntayhtymän työntekijöistä osallistui keskiviikkona 13. maaliskuuta aamuja iltapäivänä järjestettyyn, noin puolet työpäivästä vievään liikuntapäivään. Jokakeväinen liikuntapäivä on työntekijöille vapaaehtoista yhteistä virkistäytymistä, joka luetaan työajaksi. Tänä vuonna päivän ohjelma käynnistyi tietoiskulla fyysisen kunnon merkityksestä työkykyyn ja minitesteillä Saimian asiantuntijoiden ja opiskelijoiden tekeminä. Työntekijät saivat valita mieleisensä liikuntamuodon, joita edustivat bootcamp-tehotunti, eniten ilmoittautumisia kerännyt niska-hartia -seudun aktivointi, hiihtoretki ja lumikenkäily, johon osallistui toiseksi eniten työntekijöitä. Liikuntapäivä päättyi puolituntiseen yhteiseen kehonhuoltoon.

3 4 KIRKKOMUSIIKKI PERHEET 5 NEUVOTTELUPÄIVÄT Kanttorit iskivät ostoskeskuksiin Kuudennet valtakunnalliset kanttoreiden neuvottelupäivät kokosivat helmikuussa lähes puolet Suomen kanttoreista kaupunkiin. Järjestelyt saivat osallistujilta kiitosta. Joka kolmas vuosi järjestettävät kanttoripäivät pidettiin edelliskerralla Tampereella. Tällä kertaa vuorossa oli Lappeenranta teemalla Hyvillä mielin, jonka puitteissa tarkasteltiin keinoja löytää ja ylläpitää työniloa. Halusimme, että nämä päivät ovat rohkaisevia ja innostavia, ja että osallistujia varustetaan ja vahvistetaan eri tavoilla, juontajana tilaisuudessa toiminut Lappeen seurakunnan kanttori Marjo-Riitta Lehtonen kertoo. Kun mietittiin, millainen äänimaisema päivillä olisi, toivottiin, että täällä kuuluu laulua, monipuolista musisointia ja naurua. Kolmeen päivään sisältyi yleisölle avoimia konsertteja sekä luentoja kanttoreille. Näillä pohdittiin muun muassa kanttorin asemaa ja työntekijöiden hengellisen elämän hoitamista. Tiistaina Sammonlahden kirkossa paikalla oli useita lapsikuoroja esittämässä virsiä uudesta Lasten virsi -kirjasta. Neuvottelupäivät päätti keskiviikon päätösmessu Lappeen kirkossa. Yllätys ostoskeskuksissa Toisena päivänä ohjelmassa oli kanttoreiden flash mob -esitykset kauppakeskuksissa. Puolet VIRSIPUU kanttoreista jalkautui Iso-Kristiinaan ja puolet Opriin. Kanttorit puhkesivat lauluun käytävillä paikalla olleiden ihmisten ihmetykseksi. Iso-Kristiinan flash mobissa mukana olivat Savonlinnan tuomiokirkon kanttori Esa Pyöriä ja Kotkan Kymin seurakunnan kanttori Jarmo Kaijansinkko. Oli hauska yllättää kauppakeskuksen ihmisiä, jotka tulivat sitten kyselemään, että mikä kuoro tämä nyt on, kaksi virttä muiden mukana laulanut Pyöriä kertoi esityksen jälkeen. Oli kiva sanoa, että tässä ovat Suomen kanttorit ympäri Suomen Rovaniemestä Petsamoon. Pyöriä toteaa kanttorin työn olevan pienissä seurakunnissa usein yksinäistä puurtamista. Näin kollegoiden tapaaminen kanttoripäivillä on tärkeää. Hän kertoo pitäneensä etenkin Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori Marja- Liisa Mankan luennosta. Siinä Manka kertoi, millaiset työyhteisötaidot helpottavat työpäivästä nauttimisesta ja miten jokainen voi löytää työnilon omalla työpaikallaan. Kaijansinkko toteaa päivien toimivan piristysruiskeena töihin palatessa. Kanttoripäiviltä hän saa ideoita oman seurakuntansa musiikkiohjelmistoon tarjolla olevasta nuottivalikoimasta ja kuullessaan, mitä konsertteja muualla on pidetty. Ajankohtainen teema Rovaniemen seurakunnan kanttori Tauno Savioja piti työssä jaksamisen teemaa 33-vuotisen Hyvä Jumala, kiitän kodista! Juttusarjassa Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät vuorollaan heille merkityksellisen virren ja kertovat, minkä suomalaisen puun oksalta sen laulaisivat laululinnun tavoin. Virsivalinnastaan kertoo Lauritsalan seurakunnan kanttori Timo Lampinen. Seuraavan Virsipuu-vuoron hän tarjoilee Sammonlahden seurakunnan kanttori Anu Piutula-Heinonkoskelle. Virren 471 ensimmäisessä säkeistössä kiitetään kodista, perheestä, elämästä ja rakkaista ihmisistä minulle tärkeistä asioista. Tätä virttä kutsutaan usein kodin virreksi ja siinä se palvelee mitä parhaiten. Virren on sanoittanut Heikki Vaahtoniemi vuonna 1984 ja sävelmä on sama kuin virressä Jeesus, johdata, virsi 388. Virren on säveltänyt saksalainen Adam Drese vuonna Koti on ihmiselle tärkeä paikka. Kotiin yhdistetään perhe, oma elämä ja vapaa-aika. Koti on useille ihmisille juuri se paikka, missä voi levätä ja olla oma itsensä. Kotona voi nauraa ja itkeä, huutaa tai kuiskata. Virren ensimmäisessä säkeistössä kiitetään Jumalaa saamistamme lahjoista. Muut säkeistöt ovat luonteeltaan pyytäviä. Niissä pyydetään, että kuuntelisimme toisiamme, iloitsisimme onnestamme, emme riitelisi ja että tekisimme oikeita ratkaisuja elämässämme. Lisäksi virressä pyydetään Jumalalta suojelua, viisautta, ystävyyttä sekä rakkautta. työuran pohjalta hänelle ajankohtaisena. Kanttorin työssä huonoksi puoleksi hän laskee viikonlopputyöskentelyn vaikutukset sosiaaliseen elämään. Usein olen huomannut lähisukulaisistakin, miten heidän on vaikea tajuta sitä, että ilmoittaisivat kekkereitään järjestäessä ajoissa, että pystyisi järjestämään vapaata. Viikon, parin varoitusajalla se ei enää onnistu. Toisaalta Savioja pitää työtään samalla hyvin sosiaalisena. Kanttorihan on tekemisissä ihan lapsista alkaen loppujen lopuksi hautaan siunaamassa. Ammatti on hirveän laaja ja monipuolinen. Lappeenrannassa koulunsa käynyt Savioja piti muka- Kotona saatamme kohdata riitaa, kinastelua, väkivaltaa tai yksinäisyyttä. Voimme kuitenkin omilla teoillamme ja sanoillamme vaikuttaa siihen, minkälainen koti meillä ja perheillämme on. Virren sana antaa viisaita neuvoja kodin arkea varten. Raamatussa kehotetaan: Kunnia sille, joka riitansa sopii, hullu purkaa vihansa julki (Sananl. 20:3). Riitelyn sijaan kuuntele siis, mitä toisella on sydämellään, iloitse hyvistä ja onnellisista asioista sekä mieti välillä, miltä läheisistäsi tuntuu. Puhu heidän kanssaan. Mielestäni tämä virsi sopii erinomaisesti kodin ja perheen juhliin, esimerkiksi vihki- tai kastetilaisuuteen sekä kodin siunaamiseen. Virttä voisi myös pitää jokapäiväisenä kodin rukouksena. Virren melodia on helppo laulaa ja omaksua. Vihkitilaisuuksia varten kannattaa tarkistaa myös uudempi Niilo Rauhalan tekemä vihkivirsi 816, jossa on sama sävelmä kuin virressä 471. Virsipuukseni valitsen suomalaisen männyn, koska se on suomalaisten kotien rakennusmateriaali. Virsiä on mielestäni mukava tutkia paperille painetusta virsikirjasta, mutta virsikirjan löydät myös netistä osoitteesta vimpana kanttoripäivien antina kollegoiden tapaamista. Samaa mieltä oli Toni Timlin, joka on toiminut kymmenen vuotta Kiuruveden seurakunnan kanttorina. Hän näkee haasteena nuorten aikuisten houkuttelemisen kirkkoon. Kohtahan meillä ei ole ihmisiä ollenkaan tilaisuuksissa, jos emme saa heitä liikkeelle. Monenmoista on Kiuruvedellä kokeiltu. Moni asia on onnistunut, ehkä useampi epäonnistunut, mutta en näe ihan toivottamana tätä tilannetta. Myös Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen oli mukana kanttoripäivillä. Olen ollut parikymmentä vuotta seurakuntapappina Kanttorit Jarmo Kaijansinkko (etualalla) ja vieressä laulava Esa Pyöriä esittivät kaksi yhteislaulua kauppakeskus Iso- Kristiinan flash mob -esityksessä. ja tietysti kanttorit ovat olleet siinä mielessä hyvin läheisiä työtovereita. Minusta siinä papin ja kanttorin työtoveruudessa on äärimmäisen tärkeää, että se toimii hyvin. Musiikilla ja sitä myötä kanttorin toiminnalla on iso merkitys koko seurakunnan toimintaan. Kirkon musiikkitilaisuuksissa käy vuosittain 1,7 miljoonaa kävijää, Häkkinen huomauttaa. Tämä on koko suomalaiselle kulttuurielämälle erittäin merkittävää, että meillä on tällainen ammattitaitoinen, korkeasti koulutettu ja hyvin motivoitunut ja sitoutunut ammattikunta. Sini Järvinen Hiihtolomariparin eräs päiväjumalanpalvelus pidettiin luonnossa rummun säestyksellä. Tässä taidetaan jo odotella kirkkokahveja. Ajankohtaista Kastettujen puu kohosi Lappeenrannan kirkkoon Lappeenrannan kirkossa otettiin helmikuussa kynttilänpäivän perhekirkossa käyttöön kastettujen puu. Kartongista askarreltu puu saa jumalanpalveluksien jälkeen lisäväriä, kun siihen asetetaan esirukouksessa kastetuiksi ilmoitettujen lasten nimillä koristellut lehdet. Jos jumalanpalveluksessa on mukana lapsen perhettä tai sukulaisia, voivat he itse lisätä lapsensa nimen puuhun. Muutoin pappi laittaa lehden paikalleen jumalanpalveluksen jälkeen. Halukkuudesta nimen lisäämiseen kastepuuhun kysytään vanhemmilta, jotka voivat myös kieltäytyä osallistumasta. Kastettujen puuhun saavat halutessaan nimensä myös kasteen saaneet nuoret ja aikuiset. seurakuntapastori Reetta Karjalainen sai idean kastettujen puusta palattuaan äitiyslomalta. Hän tiesi Joutsenon kirkossa pitkään käytössä olleesta kastettujen taulusta, johon kiinnitetään vuoden ajaksi kastettujen nimet ja kastepäivät tarroilla. Karjalainen toivoo kastepuun pitävän yllä lasten yhteyttä seurakuntaan kasteenkin jälkeen. Urkuparven alle seinälle kiinnitetty kastepuu syntyi aamupäivän aikana yhteistyössä lastenohjaaja Pirjo Revon kanssa. Karjalainen kertoo puun olevan lehmus, koska Lappeenranta tunnetaan lehmusten kaupunkina. En tiedä, kuinka moni sen on ymmärtänyt tästä meidän taiteellisesta visiosta, hän nauraa. Kynttilänpäivän körökörö-kirkossa oli reilut 60 osanottajaa. Tilaisuuteen oli kutsuttu vuonna 2012 kastettujen perheet ja erityiskutsuttuina perhe- ja vauvakerholaisia sekä tänä vuonna kastettuja, joita paikalla oli muutamia. Puu sai käyttöönotossaan koristeeksi alkuvuonna kastettujen nimet. Kasteesta pohja elämälle Lappeenrannassa muutokset kastettujen määrässä eivät ole aiheuttaneet huolta samalla tavalla kuten pääkaupunkiseudulla, Lastu Kastettujen puu kiinnitettiin seinälle urkuparven alle. jonka tilannetta Karjalainen kertoo seuranneensa. Lappeenrannassa aihe on herättänyt keskustelua työntekijöiden välillä. Mietimme, mitä voisimme tehdä asian eteen täällä meidän päässä. Kaste antaa lapselle pohjan ja turvan elämälle ja kasvulle, Karjalainen kertoo. Moni kirkkoon kuulumaton jättää lapsensa kastamatta, mutta hän haluaisi kiinnitettävän lisää huomiota kirkkoon kuuluviin vanhempiin, jotka eivät kasta lastaan. Jotkut haluavat korostaa lapsen yksilöllisyyttä, kasvattaa tämän arvotyhjiössä ja jättää päätös kirkkoon liittymisestä lapselle itselleen tämän vartuttua, Karjalainen selittää. Hänen mielestään kastetuksi tuleminen ei kuitenkaan vaadi omaa älyllistä ymmärtämistä tilanteesta. Vanhempien ja kummien usko on sitä vauvaa kantamassa. Reetta Karjalainen toivoo, että kastettujen puusta tulisi pysyvä perinne Lappeenrannan kirkossa. Kun Joutsenon kirkossa kastettujen nimiä pidetään esillä noin vuoden ajan, Lappeenrannassa lehdet varisevat puusta vuoden päätteeksi. Kastettujen puu toimii esirukousaiheena seurakuntalaisille. Ohi kulkiessaan he näkevät nimeltä, keitä pieniä meillä on seurakunnassa. Se on heille tehtävä rukoilla näiden pienten puolesta. Mika Kolehmainen Lähetyskäsky Ensimmäisenä törmäsin siihen urheilukentällä. Ikäluokkani pikkupojilla se sai aina sydämen pamppailemaan. Paikoillenne Valmiit Nyt. Vain kolme sanaa johti hengästymiseen. Koulun uskontotunneilla ja viimeistään rippikoululeirillä opin lähetyskäskylle uuden sisällön. Ja hengistyin. Sanoma syveni entisestään, kun äitini lähisukulaisperhe lähti Ambomaalle lähetystehtäviin. Äitini oli läsnä tilaisuudessa, missä kotiseurakunta antoi perheelle siunauksensa. Hän kertoi itkeneensä. Ei jaloa tehtävää vaan sitä, kuinka vanhemmat saattoivat viedä pienet lapsensa vaaroille ja taudeille alttiiksi. Lähettien esikoispojasta varttui sittemmin eräs Suomen tunnetuimmista gospelmuusikoista. Joitakin aikoja sitten näin telkkarissa dokumentin jenkkikirjailija John Irvingistä. Henkilössä oli jotain niin kiehtovaa, että halusin lukea jonkun hänen teoksistaan. Käteeni sattui romaani nimeltä Ystäväni Owen Meany. Se on kertomus kahden miehen läpi elämän jatkuneesta ystävyydestä. Siinä kertoja muistelee ystäväänsä Owenia. Tarinan edetessä Owen kokee hetkiä, joista vakuuttuu olevansa Jumalan työkalu. Hän joutuu tilanteisiin, joissa näkyjen kautta lukee kuolinhetkensä omasta hautakivestään. Owenille selviää myös tapa, jolla tulee kuolemaan. Hän kuolee sankarina uhraten itsensä, jotta muut voisivat elää. Kun puhutaan lähetyskäskystä ja sen antajasta, kuulostaako tutulta? Voiko lähetyskäskyllä olla maallisempia ulottuvuuksia? Eräs läheinen on kirjoittanut runomuotoon oman lähetyskäskynsä. Tämän vaellusta seuratessa olen vakuuttunut, että käsky on otettu todesta. Siinä käydään puhelua Jumalan kanssa, joka antaa tehtäväksi madaltaa kynnyksiä kohdattaessa luovien ihmisten töitä. Kauneutta sen monissa muodoissa tulee jakaa lohduksi kanssaeläjille omana palkkiona tunnevyöryt, joita vain antaminen voi aikaansaada. Kuulun Kotimaa-lehden lukijoihin. Vuoden alussa lehti sai uusia kolumnisteja. Eräs heistä on Rebekka Naatus, joka työskentelee Oulussa seurakuntien tiedottajana. Nuori kolumnisti aloitti räväkästi. Lopetetaan lähetystyö ja siirrytään tekemään puhdasta auttamistyötä. Sanan tyrkyttäminen on ehdollistavaa rakkautta. Syntiä. Lehden seuraava numero pulppusi palauteryöppyä. Myöhemmin päätoimittaja puolusti kolumnistiaan ja selvensi, että lehti ei kaipaa kolumnisteja, jotka vain toistavat pääkirjoitusta. Entä, jos Rebekka Naatus on oikeassa? ARMI AUTTAA Maallinen veli Miten seurakunnat huomioivat 100 vuotta täyttävää jäsentään? Joutsenon, Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan seurakunnat lähettävät hyvissä ajoin päivänsankarille onnittelukortin, jossa pyydetään ottamaan yhteyttä, jos hän tahtoo papin tai diakoniatyöntekijän vierailevan luonaan onnittelukäynnillä. Sammonlahdessa puolestaan seurakunta ottaa itse puhelimitse yhteyden tulevaan 100-vuotiaaseen tai esimerkiksi hoitolaitokseen ja sopii onnittelukäynnin ajankohdan, jos sitä toivotaan. 100-vuotissyntymäpäivät ovat Lappeenrannassa melko harvinaisia ja päivänsankarit ottavat usein mielellään vastaan seurakunnan työntekijän. Palstalla ratkotaan seurakuntalaisten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toimintaan ja käytäntöihin liittyen. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon joko postitse PL 45, Lappeenranta tai sähköpostin välityksellä lappeenranta.tiedotus@evl.fi.

4 6 TYÖMUOTO 7 AIKUISTYÖ AIKUISTYÖ ELOKUVA-ARVOSTELU Aikuistyön haasteena on ruuhkavuosia elävien ihmisten tavoittaminen. Nuoren aikuisen asialla Aikuistyö käynnistää toimintansa Lappeenrannan seurakunnassa tänä keväänä. Ensimmäisenä ohjelmassa on aikuisrippikoulu. Aikuistyö ei ole seurakuntatyössä uusi asia, mutta nyt se on saanut konkreettisen ryhmän, jota vetää kappalainen Mikko Ojanen. Aikuistyö on lähtökohtaisesti työikäisten seurakuntalaisten kanssa tehtävää työtä, jossa ihmiset ovat itse mukana, eivätkä pelkästään työn kohteena, Ojanen kertoo. Ensimmäinen konkreettinen toimintamuoto aikuistyöllä on toukokuussa pidettävä aikuisten rippileiri. Ojasen mukaan aikuistyön kohteena ovat erityisesti nuoret aikuiset. Näitä ovat alle 40-vuotiaat työikäiset, jotka ovat olleet paljon julkisuudessa erityisesti kirkosta eroamisten vuoksi. Määrällisesti he eivät ole edustettuina kirkon muissa työmuodoissa niin suuresti. Tässä suhteessa myös yhteistyö eri työmuotojen, kuten oppilaitostyön kanssa on tärkeää, sillä ne tavoittavat nuoria aikuisia aina kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti. Aika paljon tässä on kysymys siitä, että nuorten aikuisten elämäntilanne on erilainen kuin teini-ikäisten tai vanhempien sukupolvien. Työkentästä ei tule pulaa, sillä aikuisista löytyy monenlaisia kohderyhmiä, kuten perheellisiä, perheettömiä, työttömiä ja työllistyneitä, Ojanen listaa. Ydinkysymyksenä aikuistyöllä on, kuinka tavoittaa aikuiset, jotka ovat elämänsä ruuhkavuosissa eläviä ihmisiä. Näitä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kovin pitkäjänteiseen toimintaan. Sukupuolia ei Ojasen mielestä saisi erotella. Kun eri ikäiset ja eri sukupolvia olevat edustajat kokoontuvat, saadaan kaikista hedelmällisintä vuorovaikutusta. Lähtökohdat aluetyössä Aikuistyön pohjana on Voisalmen ja Ristikankaan aluetyöt, joissa aktiivisuus on ollut pienempää, mutta joissa on ollut selvästi toimintamuotoja, kuten aluejumalanpalveluksia, juhlapyhäaskarteluja ja retkiä. Aikuistyö pyrkii selkeyttämään aluetyöstä omaksuttuja toimintamuotoja ja niitä on liitetty yhteen, jotta ne saataisiin helpommin koskettamaan koko seurakunnan jäseniä. Toimintamuotoja ei ole tarkoitettu ajaa säästösyistä yhden katon alle. Tavoitteena on aktivoida aikuistyötoimintaa ja tehdä hallinnollinen muutos selkeämpään suuntaan, säilyttäen edelleen kuitenkin aluetyön piirteet osana työmuotoa. Aikuistyön haasteet Haasteena aikuistyöllä on järjestää ilmapiiriltään avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka eivät muodostu pelkästään pienten ryhmien ja jäsenten sisäpiiritoiminnaksi. Jo valmiita pienpiirejä, kuten rukouspiirejä kartoitetaan, ja heidän kanssaan pyritään tekemään yhteistyötä. Tärkeintä on toiminnan tarjoaminen eikä niinkään se, kuka toiminnan järjestää. Tavoitteena on saada työhön ja työmuotoihin ilmapiiri, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita osallistumaan järjestettävään toimintaan. Keskeinen tavoite on saada ihmiset sitoutumaan seurakunnan jäsenyyteen. Tavoitteena on järjestää tapahtumia ja toimintamuotoja, joissa ihmiset saavat vertaistukea ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön. Vapaaehtoistoiminnan kautta pyritään siihen, että osallistujat löytävät paikkansa myös seurakunnan sisältä. Kaikkein tärkein asia aikuistyöllä on kuitenkin saada kontakti ihmisiin, jotta odotukset, toiveet ja tarpeet voitaisiin täyttää sisältä päin, sen sijaan että tarjottaisiin vain valmiita ryhmiä. Ideana on siis vastata tarjonnalla kysyntään. Keskeinen tavoite on saada ihmiset sitoutumaan seurakunnan jäsenyyteen. Aivan kuten junan liikkellelähtö, niin pikkuhiljakseen lisätään matkanopeutta, että pystytään vastaamaan jokaiseen huutoon mitä tulee. Toiminta ja työ voivat siis ulottua jo vanhoista ja aikaisemmista piireistä ja ryhmistä aikuistyöryhmän sisältä nouseviin uusiin ryhmiin ja työmuotoihin. Pääpainona on kuitenkin tyydyttää niiden tarpeet, joille ei ole ollut tarjontaa aikaisemmin, Ojanen kertoo. Hiski Hämäläinen Työntekijätasolla on syntynyt idea tarinapiiristä, jossa osallistujat kertovat tarinoita elämästään. Se ei olisi terapiaryhmä, eikä siellä käsiteltäisi akuuttia kriisiä. Pitkään aikaan ei myös ole ollut seurakuntailtoja, joissa jotakin teemaa käsiteltäisiin. Ojanen mainitsee lisäksi seurakuntakoulun, jossa kristinopin ja kristillisen elämän kysymyksiä voitaisiin käsitellä. Paljon on tällaisia mahdollisuuksia, joita voidaan harkita. Kyselyä on jo tullut rantasaunailloista, joissa voitaisiin pohtia suuria kysymyksiä sekä solmia ystävyyssuhteita. Myös leirit ja talkootyöt voisivat olla osa aikuistyön toimintaa. Jos kuitenkin tarjontaa on liikaa, ongelmaksi voi muodostua, ettei kukaan tunne mitään toimintaa omakseen. Kolmen vuoden toimintasuunnitelma Ojanen toivoo, että kolmen vuoden aikana aikuistyö saavuttaisi edes yhden toimintamuodon tai piirin, joka keräisi väkeä, ja jota seurakunnan jäsenet mainostaisivat toisilleen. Mene sinne, siellä on ihan kivaa. Ei tarvitse esittää jotakin, ja siellä keskusteltaisiin uskoon ja elämään liittyvistä asioista ihan ruohonjuuritasolla. Keväällä alkavan aikuisrippikoulun Ojanen toivoo säilyvän pysyvänä osana aikuistyön tarjontaa. Kaikki halukkaat, jotka eivät ole käyneet rippikoulua tai haluavat verestää näitä asioita ovat tervetulleita. Ensimmäinen aikuistyön järjestämä aikuisrippikoulu alkaa 11. huhtikuuta. PEKKA HENELIUS Rippikoulu on aikuistenkin juttu LAPSITYÖ Saimaan Muodostelmaluistelijat esiintyivät jäällä. seurakuntapastori Laura Liikanen ja kappalainen Mikko Ojanen pitävät kevään aikuisrippikoulua. Lähes jokainen suomalainen on rokotettu, mutta rippikoulun käymättömiä on kasvava joukko. Ripari on osa nuorisokulttuuria. Siitä on muodostunut jonkinlainen aikuistumisriitti. Jos sitä ei ole tullut käyneeksi vaikkapa sen vuoksi, ettei kuulu kirkkoon, huomaa sen viimeistään silloin, kun pyydetään kummiksi tai pitäisi järjestää kirkkohäät. Rippikoulu on aikuistenkin juttu. Ihan alunalkuaan se oli juuri sitä. Rippikoulu on kasteopetusta. Sen tarkoituksena on opettaa kastetulle, millaiseen uskoon hänet liitetään tai on jo liitetty. Rippikoulu ei siis ole suinkaan teini-ikäisten leikkikoulu salatupakointeineen tai ikkunoista karkaamisineen, vaan alunalkuaan ihan totista elämän perimmäisten kysymysten pohdintaa. Rippikoulun voi aikuisena tietysti käydä ihan yksityisesti, soittaa vain oman seurakunnan papille ja sopii asiasta. Monin verroin mukavampaa on kuitenkin kokoontua ryhmänä, istua iltaa takkatulen ääressä ja kokea seurakuntayhteyttä. Siksi me Lappeenrannan seurakuntayhtymässä järjestämme tänä keväänä aikuisrippikoulun. Jos rippikoulu on käymättä, tai jos haluat kerrata sen, niin tule mukaan. Siellä sopii morsiusparinkin yhdessä Lapsityön talvitapahtumassa monenlaista ohjelmaa Sää suosi Kisapuiston tekojäällä ja sen ympärillä aamupäivällä pidettyä, Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityön järjestämää talvitapahtumaa 9. maaliskuuta. Järjestäjät olivat pukeutuneet tapahtumassa erilaisiin eläinasuihin. Se on meidän vuotuinen kohokohta. Sitä valmistellaan aina innolla ja siihen ladataan aina toiveita, kertoo lapsityönjohtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta. Ponikaksikko pääsi viihdyttämään paikalle saapuneita lapsia suositun talutusratsastuksen muodossa miinusasteiden pysytellessä kymmenen asteen tietämissä. Se jännitti, kun poneilla oli pakkasraja 15 astetta, Pehkonen-Suoranta toteaa. Ainoa pettymys järjestäjille oli Sai- Pan pelaajien esiintymisen peruuntuminen kaikkien pelaajien ollessa kokoonpanossa, kertoo lapsityönohjaaja Laura Toivanen. Hiski Hämäläinen viettää ikimuistoisia hetkiä kirkkohäitä odotellessa. Mikko Ojanen Ilmoittautumiset ja lisätiedot seurakuntapastori Laura Liikanen, laura.liikanen@evl.fi, p Ilkka Toivanen Saimaan Muodostelmaluistelijat esiintyivät yleisölle jäällä, jolle myös perheet pääsivät luistelemaan. Rajavartiolaitokselta oli paikalla kaksi rajavartijaa toimintaansa esittelemässä sekä koira, joka kiinnosti kovasti lapsia. Nalle-zumbassa lastenohjaaja Virve Lonka tanssitti yleisöä Gangnam Stylen tahtiin. Muuta ohjelmaa tapahtumassa edustivat mäenlasku, lumimaalaus ja lämäritutka. Lapset keräsivät eri pisteillä vieraillessaan merkintöjä saamaansa passiin. Kävijöitä talvitapahtumassa oli vajaat 450 henkeä. Tapahtuman tuotto suunnattiin Meijän kylä -lähetyshankkeelle, josta paikalla kertomassa oli Lappeen lähetyskasvatussihteeri Heidi Jantunen. Tapahtuman tulot saatiin makkaranmyynnistä, kioskitoiminnasta ja ponien talutusratsastuksesta, josta veloitettiin yksi euro. Perheiltä tuli kiitosta, että kiva kun järjestitte. Ajastakin oltiin tyytyväisiä, Toivanen kertoo. Metsän tarina huikea metsäretki! Ystäväni vanhaa vitsiä mukaellen: Suomen luonto sitä ei ole missään muualla! Dokumenttielokuva Metsän tarina (2012) tuo hienosti esiin sen, että ihmeellistä luontoa ja komeita maisemia on Suomessa muuallakin kuin Lapissa, myös Etelä-Karjalassa. Parikkalalainen Hannu Siitonen ja simpeleläinen Mikko Pöllänen ovat kuvanneet lähimetsiään elokuvaa varten neljän vuoden ajan. Yli 20 tunnin materiaalista ohjaaja Kim Saarniluoto on leikannut upean 75-minuuttisen kokonaisuuden. Minua kuvien epätasainen laatu ei häiritse: kuvausoperaatio tulee tavan Avaraa luontoa lähemmäs ajattelen vain kuvaajien ja leikkaajan valtavaa työtä. Kansainvälisesti arvostettu The International Film Music Critics Association palkitsi Panu Aaltion vuoden 2012 parhaasta dokumenttielokuvan sävellyksestä, eikä suotta. Musiikki kuvan tukena on upeaa ja paikoin sopivan mahtipontista. Välillä se antaa tilaa luonnon omille äänille. Toinen ohjaaja Ville Suhonen on tehnyt elokuvan käsikirjoituksen: kehyskertomuksen tai -kertomuksia kuvan ympärille. Isän ja pojan tarinat metsän mytologiasta ovat mielenkiintoisia mutta erikoinen valinta luontodokumenttiin. Ne muodostavat hajanaisen kokonaisuuden, ei oikeaa keskustelua. Välillä kuva ja puhe eivät liity toisiinsa. Toisaalta metsä on ollut pyhä paikka ja sitä on selitetty tarinoilla kautta historian. Koko perheen dokumentissa on opettavainen sävy, ja aikuinenkin oppii uutta. Tarinoista voi ammentaa monenlaista, vaikkapa lohtua siitä, kuinka myrskyn jälkeen alkaa uusi elämänkaari, jossa pienet pärjäävät isoja paremmin. Metsä on sukupolvia yhdistävä asia, ja elokuva haluaa selkeästi herättää uutta kiinnostusta metsää kohtaan. Tyytyväisenä totean, ettei nuorinta sukupolvea ole täysin menetetty, kun kesken elokuvan kuulen lasten innostuneita huudahduksia: Orava!, Karhu!, Mikä tuo on? Eläinten ulostuskohtaukset naurattavat niin lapsia kuin aikuisiakin. Metsän tarina onnistuu tehtävässään. Minulle se merkitsee paluuta lapsuuden tarunhohtoiseen metsään, joka ei ollut istutettua, harvennettua ja hakattua. Näen taas metsän puilta. Laura Liikanen

5 8 9 Ajankohtaista Lappeenranta sata vuotta itsenäisenä seurakuntana KOLUMNI Lappeenrannan kaupunki perustettiin vuonna 1649, mutta erillinen kaupunkiseurakunta aloitti vasta keväällä Lappeen ja Lappeenrannan yhteisseurakunnan aikaa oli yli 260 vuotta. Kaste kantaa Lappeen seurakunta juhlii 600-vuotista olemassaoloaan vuonna Seurakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1415 Turun maaoikeuden päätöksessä. Todennäköisesti seurakunta on aloittanut jo 1300-luvun aikana. Kaupunkia perustettaessa ei perustettu erillistä kaupunkiseurakuntaa. Kaupunkilaiset osallistuivat Lappeen kirkon, tapulin, hautausmaan, pappilan ja papiston palkkauksen ylläpitoon. Vuonna 1865 lappeenrantalaiset saivat oman kirkonkokouksen, ja ajatus omasta seurakunnasta alkoi vahvistua. Lappeen kirkonkokouksessa 1904 oli esillä aloite Lappeenrannan seurakunnan perustamisesta. Seuraavana vuonna Lappeen kirkonkokous hyväksyi aloitteen esiteltäväksi tuomiokapitulille. Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi Lappeenrannan seurakunnan perustamisen. Yksi kehityksen hidaste oli lappeenrantalaisten pieni väestömäärä. Vuonna 1908 Lappeen seurakunnan jäsenistä asui kaupungissa ja Lappeen kunnassa. Seurakuntien ero vahvistettiin lopulta ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin 1914 Juvan kappalainen Hugo Alfred Kalaja. Hän osti talon Ainonkadun varrelta ja sinne sijoitettiin myös kirkkoherran virasto. Kalaja siirtyi 1922 Soanlahden kirkkoherraksi Laatokan Karjalaan. Seurakunta osti pois lähtevän kirkkoherran asunnon ja muutti sen virallisesti pappilaksi Seurakunnan ensimmäiset toimintavuodet olivat monella tavalla hankalia. Suomi oli vielä Venäjän alaisuudessa ja itsenäistymistä seurasi 1918 verinen sisällissota ja taloudellinen lamaaika. Lappeen seurakunnan omaisuuden jako kesti toistakymmentä vuotta. Se vahvistettiin lopulta Lappeenranta sai yhden seitsemäsosan Lappeen omaisuudesta. Kirkko ja hautausmaa jäivät yhteisiksi. Lappeenrannan kirkko vihittiin käyttöön elokuussa Oma kirkko saatava Kirkkolaissa sanottiin: Jokaisella seurakunnalla pitää olla oma kirkko. Lappeenranta ei täyttänyt tätä pykälää. Lappeenrannassa oli seurakunnan syntyaikana venäläinen varuskunta, joka 1912 alkoi rakentaa Pyhän Nikolain valleille punatiilistä ortodoksikirkkoa. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä venäläinen sotaväki joutui poistumaan kaupungista kesällä Kirkon rakentaminen jäi kesken. Suomi itsenäistyi Keskeneräinen kirkkorakennus jäi valtion haltuun, kunnes se 1919 päätettiin luovuttaa Lappeenrannan seurakunnalle, joka päätti rakentaa sen omaksi kirkokseen. Arkkitehti Josef Stenbäck sai rakennussuunnitelmat valmiiksi 1922, mutta ne eivät kelvanneet kirkkoneuvostolle. Seurakunta pyysi uudet suunnitelmat arkkitehti Ilmari Launikselta. Työt saatiin käyntiin, ja Lappeenrannan kirkko vihittiin käyttöön Oman kirkon saaminen vilkastutti seurakuntaelämän. Nyt seurakunta voi järjestää omia jumalanpalveluksiaan ja hartauksiaan. Seurakunnalle palkattiin kanttori ja perustettiin kirkkokuoro. Poika- ja tyttötyö, lähetystyö ja pyhäkoulutyö laajenivat ratkaisevasti 1920-luvulla. Legendaarinen Kaiku Kallio Satavuotisella Lappeenrannan seurakunnalla on ollut vain kuusi kirkkoherraa. Heistä pitkäaikaisin oli legendaarinen Kaiku Kallio, joka johti seurakunnan toimintaa liki 40 vuotta. Hän tuli kirkkoherraksi 1922 Lammin seurakunnan kappalaisen virasta. Kalliosta on säilynyt paljon kaskuja ja tarinoita, hän oli monella tavalla poikkeuksellinen pappismies. Hänen uraansa liittyy myös toimiminen kansanedustajana sotavuosina Kaiku Kallio johti kirkkoherrana seurakunnan toimintaa lähes 40 vuotta. Kallion aloittaessa seurakunnan johdossa oli jäsenmäärä Kun hän 71-vuotiaana 1961 siirtyi eläkkeelle oli jäsenmäärä Ensimmäinen kirkkovaltuusto valittiin 1922 samaan aikaan kuin Kallio aloitti tehtävässään. Päätöksiä toimeenpanevan kirkkoneuvoston lisäksi päätöksiä teki vuodesta 1933 kirkkohallintokunta. Seurakunnan alue laajeni Lappeen kunnasta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin esikaupunkialueet Armila, Ihalainen, Mustola, Kourulanmäki, Lapvesi, Parkkarila ja Mikonsaari. Seurakunnan pinta-ala kasvoi kerralla 8,6 neliökilometristä ja 35,9 neliökilometriin, ja väkiluku nousi yli :n. Uusilla alueilla asui ensisijaisesti tehtaiden työväkeä ja samaan aikaan Suomea koetteli vakava talouslama. Seurakunta joutui panostamaan aikaisempaa enemmän diakoniaan, raittiustyöhön ja kaupunkilähetykseen. Vuonna 1932 aloitti ilmestymisensä myös seurakunnan oma lehti Seurakuntatervehdys. Väkiluvun kasvaessa tarvittiin myös uusi hautausmaa. Ristikankaan hautausmaa vihittiin käyttöön Tarvittiin myös lisää papistoa ja muuta henkilökuntaa. Seurakunnan ensimmäinen vakinainen kappalainen oli Oskar Paarma. Hänen poikansa Jukka Paarma (s Lappeenrannassa) oli arkkipiispana Sota teki tuhojaan Suomi joutui vuosiksi sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Lappeenranta kärsi suuria menetyksiä pommituksissa. Kirkkoherran pappila tuhoutui osittain ja kappalaisen pappila tuhoutui kokonaan. Kirkkokin sai osumia. Sotatapahtumissa kuoli yli 500 seurakuntalaista. Hengellisellä työllä oli valtava merkitys sota-aikana, ja myös sotien jälkeen laman ja jällenrakennuksen alkaessa. Seurakunta selvisi ja 1950-luvulla toiminta laajentui entisestään. Seurakunnan väkiluku nousi yli :n. Voisalmeen rakennettiin seurakuntakoti Piiluva 1954, Ristikankaalle pystytettiin kappeli 1957 ja kappalaisen pappila Kyllikinkatu 1:een rakennettiin iso kivitalo 1951 seurakunnan työntekijöiden asuntoja ja toimintaa varten. Seurakunnan toimintoja siirtyi Koulukatu 12:een vuonna Uusia työmuotoja oli esimerkiksi sairaalapapin tarve, kun Etelä-Karjalan keskussairaala valmistui Perheneuvonta alkoi 1960-luvulla. Kaiku Kallion jälkeen kirkkoherraksi valittiin Herkko Kivekäs Hän oli tullut 1946 Kemistä Lappeenrantaan kappalaiseksi. Kirkkoherraksi hänet valittiin neljänneltä vaalisijalta valtavalla äänivyöryllä. Kivekäs johti seurakuntaa vuoteen Hänet tunnettiin virsirunoilijana ja kirjailijana. Hän eli 100-vuotiaaksi. Vuoteen 1976 seurakuntaa palveli myös kappalainen Urho Kuusela, joka oli tullut seurakunnan palvelukseen viralliseksi apulaiseksi juuri ennen talvisotaa Seurakuntayhtymä perustetaan Seurakunta ei ole yhteiskunnan ulkopuolella. Seurakunta liittyy ihmisten jokapäiväiseen elämään. Vuoden 1967 alusta tapahtui Lappeenrannan kaupungin, Lauritsalan kauppalan ja Lappeen kunnan liitos. Se Martti Asikainen on tehnyt pitkän uran seurakunnan nuorisotyössä. merkitsi myös seurakuntien toiminnan muutosta. Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen seurakunnat siirtyivät 1967 yhteistalouteen, joka laajeni 1977 seurakuntayhtymäksi. Talous ja hallinto yhdistettiin. Seurakunnan oma kirkkovaltuusto lopetettiin, seurakuntalaiset saivat äänestää edustajiaan kolmen seurakunnan yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka valitsi yhteisen kirkkoneuvoston. oma seurakuntaneuvosto säilyi, mutta talousasioista päättäminen siirtyi yhtymälle. Seurakunnan väkimäärä kasvoi vuodesta toiseen ja saavutti ennätyksen Seurakunnan jäseniä oli silloin Herkko Kivekkään jälkeen kirkkoherraksi valittiin 1976 Erkki Lindroos. Hän oli tullut seurakuntaan kappalaiseksi Väkimäärän jatkuvasti kasvaessa seurakunnan papistoakin oli lisättävä, ja toimintamuodot lisääntyivät. Esimerkiksi aktiivinen lähetystyö alkoi 1960-luvulla, nimikkolähettejä lähti eri puolille maailmaa. Kanttorin työmäärä kasvoi ja 1970-luvulta lähtien tarvittiin kaksi kanttoria jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien hoitamiseen. Samalla tehostuivat kuorotoiminta ja muukin musiikkielämä. Seurakunnalla oli oma orkesterikin. Seurakuntayhtymä sai uuden seurakuntakeskuksen Koulukatu 10:een vuonna Seurakuntien työmuotoja järjesteltiin niin, että osa niistä säilyi itsenäisissä seurakunnissa, osa siirtyi yhtymän alaisuuteen. jäsenmäärä alkoi laskea 1970-luvulla ja putosi vuonna 1992 jo alle :n. Siitä alkoi kuitenkin uusi nousu. Sammonlahteen perustettiin oma seurakunta 1988, ja osa alueesta ja väestä siirtyi sinne. Oman seurakunnan alueella kehitettiin aluetoimintaa, joka on toiminut laajimmin Alakylässä. Aluetoimintaa on myös Voisalmessa ja Ristikankaalla. Erkki Lindroosin jäätyä eläkkeelle valittiin kirkkoherraksi vuonna 1987 Jussi Kuusela, Urho Kuuselan poika. Hän tuli Lappeenrantaan Juvan kirkkoherran tehtävistä. Diakoniatyötä tarvittiin erityisesti yhteiskunnan laman aikana 1990-luvulla. Nuorisotyö kehitti vuosikymmenien aikana uusia muotoja, joista yhtenä esimerkkinä oli seurakunnan sählykerhoista vuonna 1994 syntynyt salibandyseura, joka nykyisin pelaa salibandyliigassa nimellä NST-Lappeenranta. Jussi Kuusela siirtyi eläkkeelle Kirkkoherraksi tuli vuoden 2003 alussa Jyväskylästä Juha Tiihonen, joka oli ollut Lappeenrannassa virallisena apulaisena luvulla seurakunnan jäsenmäärä edelleen kasvoi (2003: ), mutta kääntyi sitten taas laskuun. Viime vuodenvaihteessa seurakunnan jäsenmäärä oli Rippikoulu säilyttää asemansa Lappeenrannassa rippikoulu on säilyttänyt hyvin asemansa nuorten keskuudessa. Rippikoulun käy edelleen lähes sata prosenttia ikäluokasta. Yhteiskunnallinen työ on tullut yhä tärkeämmäksi. Sitä on toteutettu yhteistyössä kaupungin suurimpien työpaikkojen kanssa. Kirkkoherrojen lisäksi seurakunnan palveluksessa on ollut useita legendaarisia työntekijöitä, joista mainittakoon nuorisotyöntekijät Hertta Noro, Martti Nenonen ja Martti Asikainen, diakoni Arvo Lauronen ja lukuisat diakonissat, kenenkään muun työtä väheksymättä. Pitkäaikaisia pappeja ja teologeja ovat olleet muiden muassa Kaarina Knaappila ( ), Ilpo Perttilä ( ), Mikko Ojanen (vuodesta 1979) ja Reijo Moilanen (vuodesta 1981). Seurakunnan hallinnossa on vuosisadan aikana ollut mukana satoja seurakuntalaisia valtavalla työpanoksella. Monet heistä ovat osallistuneet päätöksentekoon useiden vuosikymmenien ajan. Kirkkovaltuuston pitkäaikaisimpia jäseniä ovat olleet Laura Korpikaivo-Tamminen 39 vuotta ( ja ), Hilja Heikkinen 36 vuotta ( ), Anton Kolhonen 32 vuotta ( ) ja Eeva Reponen 30 vuotta ( ). Seurakuntaneuvoston pitkäaikaisimmat jäsenet ovat olleet Jooseppi Kaarna 27 vuotta ( ) ja Hilja Heikkinen 26 vuotta ( ). Antti O. Arponen Teksti perustuu tietokirjailija Antti O. Arposen kirjoittamaan seurakunnan 100-vuotishistoriaan, joka ilmestyy toukokuussa. Juhlavuoden ohjelmistoa seuraavalla sivulla. Lappeenrannan kirkkoherrat Hugo Alfred Kalaja Kaiku Kallio Herkko Kivekäs Erkki Lindroos Jussi Kuusela Juha Tiihonen 2003 Moni meistä vanhemmista, isovanhemmista ja kummeista kantaa mielessään koskettavia ristiäismuistoja: miten suloinen pienokainen oli, kun kastepappi valeli vettä hänen hiuksiinsa tai miten hän parkui koko ristiäisten ajan. Syvä kiitollisuus elämän lahjasta täytti vanhempien ja isovanhempien mielen. Veisattiin sukupolvilta toisille siirtynyt ja rakkaaksi tullut virsi 492: Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, Sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee. Voiko parempaa lapselleen toivoa? Lohduttaako meitä tieto, että meidän syliämme kantaa suurempi syli? Ristiäiset eivät ole enää itsestäänselvyys. Jopa joka toinen helsinkiläinen pikkuvauva jätetään kastamatta ja liittämättä seurakuntaan, ja etelän suurissa kaupungeissa kastemäärien käyrät osoittavat alaspäin. Helsingissä yksi syy kastamattomuuteen on maahanmuuttajien muuta maata suurempi määrä. He edustavat usein muuta kuin evankelisluterilaista uskontoa. Seurakunnat ovatkin alkaneet järjestää matalan kynnyksen mahdollisuuksia perustamalla yhteiskastepäiviä. Tämä on itse asiassa vanhaan palaamista: ennenhän useampia lapsia tuotiin kerralla kirkonmäelle kastettaviksi jumalanpalveluksen jälkeen. Näissä yhteiskasteissa on tarkoitus tarjota seurakuntalaisille mahdollisuus järjestää lapsen kastetilaisuus helposti. Jossakin seurakunnassa diakoniatyö on tarjonnut täytekakkukahvit talon puolesta. Lappeenrannassa yhteiskasteita ei ole vielä järjestetty, mutta tilausta varmasti olisi. Kun vauva valvottaa, kotina on pieni kaksio ja isovanhemmat asuvat kaukana, voi tuntua ylivoimaiselta ponnistukselta järjestää ristiäisiä. Reilu neljännes lapsista ja varhaisnuorista osallistuu täällä kaakonkulmalla johonkin seurakunnan järjestämään toimintaan. Rippikoulu on edelleen lippulaivamme, mutta sekään ei ole enää itsestäänselvyys. Perinnesyyt eivät sido kirkkoon enää nuorempia sukupolvia samalla tavoin kuin ennen: nimiäiset ja Prometheus-leiri ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä tapoja viettää elämänkaaririittejä. Muuttuvassa maailmassa on suvun vanhimpien tehtävänä opettaa nuoremmille, miten perinteet kannattelevat, luovat yhteyttä ja rakentavat sillan sukupolvien välille. Lappeenrannan seurakunta täyttää sata vuotta. Toivottavasti seurakunta ja kotikirkko merkitsevät lappeenrantalaisille matalan kynnyksen paikkaa, jossa sanaa saarnataan kuulijalähtöisesti. Toivottavasti moni vapaaehtoinen saa iloa ja siunausta avustaessaan kuorolaisena jumalanpalveluksessa tai kahviringissä keräten tuottoa lähetykselle. Jollekin toiselle riittää se, että kuulee kotikirkon tornista ehtookellojen soiton ja tulee haudatuksi siunattuun maahan. Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta Lapsityönjohtaja, pastori

6 10 KIRKKOVUOSI SANOMA 11 PÄÄSIÄINEN Jeesus jalkautuu Ristin tielle Ristin tien ensi-ilta lähestyy. Valmistelut käyvät kiivaina Lappeenrannassa. LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA 100 VUOTTA Lappeenrannan seurakunta juhlii satavuotista itsenäisyyttään toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Juhlatapahtumia järjestetään pitkin kevättä ja lisää on luvassa syksyllä. Su 7.4. klo kirkossa Vanitatum vanitas trio, keskiaikaista kirkkolaulua Su klo kirkossa Kamarikuoron konsertti Valokuvanäyttely kirkon alasalissa Kirjoittaja-ohjaaja Arto Myllärinen seuraa Timo Mikkolan roolisuoritusta Lappeen Marian kirkossa pidetyissä harjoituksissa. Su 5.5. klo kirkossa Sound Of Faith gospelkonsertti Su klo kirkossa Harmonikkaorkesterin konsertti Su klo kirkossa Tenorissimon konsertti: Reijo Ikonen, Lasse Riutamaa, Anna-Stina Ikonen, harppu, Jussi Makkonen, sello To klo kirkon alasalissa Olen suuri ihme, toimittaja-kirjailija Aino Suhola Pe klo kirkon alasalissa Riparilaulujen ilta On ystävänpäivä, torstai iltakuuden tienoilla Lappeen Marian kirkossa. Via Cruciksen ohjaaja Arto Myllärinen käyskentelee levottoman oloisesti kirkon käytävällä. Alkamassa on rekrytointitilaisuus pääsiäisenä järjestettävään Ristin tie näytelmään, jonka moni tuntee myös nimellä Via Crucis. Siinä seurataan Jeesuksen kärsimystietä Lappeenrannan talvikelissä. Kunnianhimoinen Ristin tie on seurakuntayhtymälle merkittävä taloudellinen satsaus. Samalla koko projektin onnistuminen riippuu vapaaehtoisten osallistumisesta tuotantoon. Vapaaehtoisia on jo tiedossa useita, eikä heidän tarvitse osallistua tilaisuuteen. Silti ilmassa on jännityksen tuntua. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon rekrytointitilaisuuteen on saapumassa väkeä. Myllärinen kiiruhtaa aina oven käydessä kättelemään paikalle saapujia. Kirkon penkeillä istuu lopulta noin kahdeksankymmentä henkeä. Satoja ihmisiä vetävässä kirkossa määrä näyttää suht vaatimattomalta, mutta myöhemmin asiasta kysyttäessä Ristin tietä omien sanojensa mukaan kymmeniä kertoja ohjannut Myllärinen kertoo olleensa osallistujamäärään erittäin tyytyväinen. Aina kun aloitetaan uutta, koskaan ei voi tietää varmuudella, miten se menee; miten helposti tai vaikeasti väen saa liikkeelle. Sammonlahden kirkkoherra Jukka Lehtinen toivottaa paikallaolijat tervetulleeksi ja antaa puheensa jälkeen puheenvuoron Mylläriselle. Tämä kertoo käyneensä tiistaina Köyliössä, missä hän toimii kirjoittaja-ohjaajana paikkakunnan historiasta kertovassa näytelmässä. Nyt hän on saapunut Lappeenrantaan vanhaan rippikirkkoonsa. Seuraavana päivänä edessä on matka kotikaupunkiin Hämeenlinnaan ja lauantaina Parikkalaan. Työtehtävät vievät miestä ympäri Suomen. Tällaista retkeilijän elämää, Myllärinen toteaa. Miesenerginen tarina Ristin tiessä nähdään viisi pääkohtausta. Niiden välissä tarina ja Jeesuksen matka etenevät vaellusvirsien säestyksellä. Draama käynnistyy iltayhdeksältä Keskuspuistosta viimeisellä ehtoollisella. Seuraavaksi kellotapulin edessä nähdään Jeesuksen rukoustaistelu Getsemanessa. Hänet viedään Raatihuoneen eteen Kaifaksen palatsille tämän syyteltäväksi. Pusupuistossa Jeesus kohtaa Pontius Pilatuksen. Linnoituksen portilla hän saa ristin kannettavakseen matkan päättyessä Golgatalle. Myllärinen pyytää yleisössä istuvaa savitaipalelaista Timo Mikkolaa nousemaan seisomaan. Jeesuksena nähtävä Mikkola on kasvattanut lokakuusta lähtien tukkaansa ja partaansa rooliaan varten. Kaksikko on tehnyt aiemminkin yhteistyötä mm. Seitsemän veljestä näytelmässä. Vaikka naisroolitkin ovat tärkeitä, lähes kaikki repliikit menevät miesnäyttelijöille, joista Jeesus on eniten äänessä. Puherooleja on noin parikymmentä. Tämähän on miesenerginen tarina, vaikka naiset siellä taustalla varmasti paljon olivat, Myllärinen selittää. Naiset pääsevät kuitenkin ääneen Ristin tiessä kuultavissa kuorolauluissa. Kirjoittaja-ohjaaja kertoo saavansa rekvisiittaa lainaan Lahdesta, Savitaipaleelta ja Mikkelistä, mutta projekti vaatii myös nikkarointia. Sää luo suuren haasteen tuotannolle ja etenkin puvustukselle. Esityspäivänä lämpöasteita saattaa olla viisi astetta tai pakkasta parikymmentä. Jeesuksen retki kestää 75 minuutista 105 minuuttiin riippuen väen määrästä. Matkan seuraaminen on Myllärisen mukaan koskettava elämys. Se retki kannattaa tehdä ainakin kerran elämässä. Tilaisuuden lopuksi käsikirjoitus, josta Myllärinen on suurelta osin vastuussa, käydään yksityiskohtaisesti läpi. Käsikirjoitusta ei ole kierrätetty aiemmasta tuotannosta, vaan se on tehty Lappeenrantaa silmällä pitäen. Kirkkoväellä ei ole nukahtamisen vaaraa näyttelijänäkin kunnostautuneen Myllärisen heittäytyessä rooleihin antaumuksella. Ohjaajaa ei huoleta lopullisessa esityksessä yleisön joukosta mahdollisesti tulevat herjaukset, päinvastoin. Jos joku pilkkaa meitä tai Jeesusta, jos se ei vain uhkaa meidän turvallisuutta, sehän kuuluu siihen. Niinhän se oli ja niinhän se on, häntä pilkattiin, syrjittiin ja ivattiin. Tahti tiivistyy On 26. helmikuuta ja Arto Myllärinen on jälleen Lappeenrannassa. Hän on saapunut Hämeenlinnasta suunnittelemaan roolitusta sekä puvustusta ja tapaamaan kuorojohtajia. Jotkut roolit ovat vielä täyttämättä, mutta Myllärinen on luottavaisin mielin. Se kuuluu tällaisen tarinan tekemiseen. Tämä on palapeliä, jota kudotaan. Suurin jännityksen aihe on viimeinen viikko, jolloin palaset loksahtelevat lopullisesti paikoilleen. Esiintymislavat, valot ja äänitekniikka eivät voi odottaa paikan päällä viikkotolkulla käyttöön ottoa. Edessä on intensiivistä harjoittelua pitkin La klo kirkon sisätiloissa + kirkonmäellä Avoimet ovet toimintojen esittelyä La klo kirkossa Kamarikuoro, Rukoushetki päivän päättyessä (Jukka Kankaisen Kompletorio) Su klo kirkossa Messu: Piispa Seppo Häkkinen ja oman seurakunnan papit klo kirkonmäellä Juhlavuoden puun istutus kirkon pihalle klo kirkonmäellä maaliskuuta. Yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset järjestetään kiirastorstaina kello 21. Tällöin ohjelma vedetään läpi kuten varsinaisena esityspäivänä, pitkänäperjantaina kello 21. Keskeytyksiä tulee vain pakon edessä, mahdolliset korjaukset tehdään esityksen jälkeen. Myllärisen on vaikea arvella, paljon paikalle saapuu lopulta katsojia. Se on aivan arvoitus, se on sadasta tuhanteen tai jotain, emme voi tietää. Myöskään Ristin tien budjettia ei voitu tietää tarkalleen etukäteen. Tapahtumalle varattu euron määräraha ei seurakuntayhtymän talousjohtaja Irmeli Hakkaraisen mukaan tule todennäköisesti riittämään. Jo äänentoisto ja valaisu vievät lähes euroa. Lisärahoitusta saadaan mm. kiinteistötoimelta, evankelioimistyöltä ja seurakunnilta. Rahoitusta haetaan myös sponsoreilta. Kärsimysdraama on seurakuntayhtymälle uudenlainen tapahtuma, joka on myös oppimiskokemus. Ristin tie esitetään maaliskuun lopussa, olivat olosuhteet mitkä tahansa, Hakkarainen toteaa. Se pitää rakentaa sen pahimman varaan, että tulee vettä ja tuulta, kylmää ja pimeää, siellä vain mennään, tuskien taivalta. Soppatykkistä lohikeittoa klo kirkossa Pääjuhla: - Juhlapuhe ja historiikki, Antti O. Arponen - Pyydetyt tervehdykset klo kirkonmäellä Kirkkokahvit alasalissa Ke klo kirkossa Mukulamessu To klo alasalissa Carmina-lausuntaryhmä Hymyilevä Apollo NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Martti Lähteenmäki seurasi abiajelua haavi auki. Nuorisotyöntekijät muistivat abeja LÄHETYSTYÖ Lappeen seurakunnan nuorisotyöntekijät tervehtivät perinteiseen tapaan Valtakadun varrella abiajelulla olleita nuoria. Parvekkeelle oli ripustettu siunausta sinulle abi kyltti, joka on ollut käytössä 90-luvun puolivälistä lähtien. Nuorisotyö on paljolti tekemisissä vuotiaiden nuorten kanssa. He voivat viettää aikaa seurakunnan nuortentilassa Valtakatu 38:n toisessa kerroksessa. Nuorisotyöntekijä Martti Lähteenmäen mukaan moni lopettaa abivuoden jälkeen nuortentilan käytön esimerkiksi opiskelupaikan myötä, mutta jotkut jatkavat käymistä pidempäänkin. Hän tunnisti kyyditettävien joukosta useita tuttuja nuoria. Työntekijöillä on ollut tapana kurkotella muiden katsojien kanssa abien heittämiä karkkeja. Nykyisin on tullut perinteeksi, että meidän alapuolella alkaa olla väkeä joka tietää, että siihen tippuu karkkia, nuorisotyöntekijä Meijän kylä työllistää Etiopiassa Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien lähetyshanke Meijän kylä Etiopian Kaffan läänissä etenee. 4. helmikuuta pidettyyn Meijän kylä -tilaisuuteen saapui nelisenkymmentä hankkeesta kiinnostunutta. Iloitsimme siitä, että viime vuoden tavoite toteutui, kuulimme Meijän kylän kuulumisia ja suunnittelimme tulevaa vuotta, lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg kertoo. Hankkeen puitteissa on parhaillaan suunnitteilla muun muassa kirpputori ja konsertti. Hienointa on, että ideat tulevat ihan tavallisilta seurakuntalaisilta ja he myös ovat toteuttamassa niitä. Vuoden alusta Meijän kylälle on kerätty rahaa noin 5000 euroa. Vuoden kokonaistavoitteena on euroa. Paikan päällä Etiopiassa Sailemin alueella projektia johtaa Assabe Aderaro. Hänen äidinkielensä on shekka, mutta hän puhuu myös kaffaa sujuvasti, sillä ne ovat sukulaiskieliä. Hän käyttää työkielinä myös amharaa ja englantia. Kolme vuotta Jimman yliopistossa opiskellut Aderaro on koulutukseltaan agronomi. Viime vuonna hän aloitti jatko-opinnot maisterin tutkintoa varten ja opiskelee sadekaudet eli Suomen kesäkuukaudet. Aderaron erityisalaa Assabe Aderaro johtaa Sailemissa Meijän kylä -projektia. ovat kahvin, teen ja mausteiden viljelyyn liittyvät asiat. Henkilöjohtaminen haastavaa Assabe Aderaron maanviljelijäisä kuoli hänen ollessaan pieni. Äiti kasvatti meidät ja piti huolta, että käymme koulua. Olin kymmenvuotias, kun koko perhe tuli kristityiksi. Sitä ennen äidilläni oli tapana käydä henkivälittäjän, eli shamaanin luona, Aderaro kertoo. Hän on perheensä lapsista järjestyksessä viides. Aderaro kertoo olevansa onnekas saatuaan Jari Berg kertoo. Menneinä vuosina abien heittämiä karkkeja haalittiin parvekkeella pahvilaatikkoon, viime vuonna käyttöön otettiin suuri haavi. Karkkisaalis jää lopulta vähäiseksi, Martti Lähteenmäki huomauttaa. Haavi on hupijuttu, kyltti on siinä se oleellinen asia. Kun abit lukevat sen, naama menee messingille. hyvän työn ja auttaa sen turvin muita perheenjäseniään. Teen äidille peltikattotaloa Mashan kaupunkiin, nyt kun hän alkaa tulla vanhaksi. Aderaro saa työnsä ohessa viettää aikaa sosiologiksi valmistuneen vaimonsa kanssa, joka myös sai töitä Shunito Yeri -projektista. Vaikeimmaksi tehtävässä Aderaro on kokenut henkilöjohtamisen. Se vaatii tarkkuutta ja viisautta. Myös ne, joiden parissa työtä tehdään, tulevat monien kysymysten kanssa puheilleni, koska projektille asetettuja toiveita on niin paljon. Hallinnointi on vaativaa! Aderarolle tuottaa työssä eniten iloa suunnitelmien eteneminen mutkattomasti. Hän tunsi ylpeyttä valmistumassa olevaa asuntolaa katsomaan tulleen tarkastajan palautteesta. Hän ihmetteli, että olettepa saaneet tehtyä hyvän rakennuksen vaikka ei ole edes ollut kunnon tietä. Aderaro iloitsee, ettei tee työtään yksin. Apuna ovat hanketta taloudellisesti tukevat suomalaiset ja projektin parissa työskentelevät ihmiset paikan päällä. Nämä asiat, joita täällä teemme, eivät olisi toteutuneet millään, jos projektia ei olisi aloitettu. Valo voittaa Elämänlanka Evankeliumien kertomukset Jeesuksen ylösnousemuksesta pyrkivät kaikin keinoin ilmaisemaan tapahtuman niin, että siitä jotain ymmärtäisimme. Vaikka ylösnousemuskertomusten yksityiskohtien välillä on epäjohdonmukaisuuksia, niissä on kuitenkin kolme tärkeää yhteistä piirrettä, jotka voivat auttaa meitä ymmärtämään miten ylösnousemus voi vaikuttaa elämäämme tässä ja nyt. Ensimmäinen yhteinen piirre on, että ne joille Jeesus ilmestyy ovat tavalla tai toisella surun vallassa: Markuksen evankeliumissa naiset ovat poissa tolaltaan, Emmauksen tienkulkijat ovat surullisia ja pettyneitä. Maria Magdalena on suunniltaan, suljettujen ovien takana olevat opetuslapset ovat peloissaan ja Tuomas epäilee. Tästä voimme päätellä sen, minkä myöhempi kristillinen kokemus vahvistaa. Voimme tulla tuntemaan ylösnousseen Kristuksen, kun olemme kokeneet jonkinlaisen kuoleman, olemme pettyneet itseemme ja toisiin, menettäneet jotakin, suremme, pelkäämme, olemme toivottomia. Vastaus on tuskassa, kivussa, joka paljastaa meille sen, että tarvitsemme Jumalan uudistavaa voimaa. Jos voimme myöntää vajavaisuutemme, jos voimme katsoa kipua silmiin, silloin Kristus voi näyttäytyä loistossaan ja kertoa, että kuolemalla, kivulla ei ole viimeistä sanaa elämässämme. Toinen yhteinen tekijä evankeliumeiden ylösnousemuskertomuksissa on se, että ne jotka kohtaavat Kristuksen, tajuavat sen hitaasti, että kyseessä on todellakin ylösnoussut Kristus. Emmauksen tien kulkijat kulkevat monta kilometriä Jeesuksen kanssa ennen kuin tunnistavat hänet, Maria Magdalena luulee Kristusta puutarhuriksi. Myös omalle ylösnousemususkollemme voi olla tyypillistä, että ymmärrämme vähitellen, että Kristus elää ja on läsnä elämämme jokaisessa yksityiskohdassakin. Saatamme ensin ajatella, että ylösnousemus on vain tapahtuma yli 2000 vuotta sitten. Jos ja kun uskomme kehittyy, alamme hitaasti ymmärtää ylösnousemuksen tapahtuvan meille nyt. Ylösnousemuksen voima voi olla totta elämämme kiemuroissa. Ylösnoussut Kristus tulee yhä mielemme suljettujen ovien läpi, samalla tavoin kuin hän meni huoneeseen, johon opetuslapset olivat juutalaisten pelossa kokoontuneet. Hän astuu tietoisuuteemme. Hänen ylösnousemuksensa voima antaa meille toivoa tilanteessa, jota ennen pidimme toivottomana. Voima antaa rohkeuden kohdata tehtävämme, jota vielä äsken halusimme juosta pakoon. Voima antaa taidon ja uskalluksen olla avoimia ja haavoittuvia tilanteissa, joissa ennen pystyimme ajattelemaan vain omaa suojautumistamme ja turvallisuuttamme. Sama voima voi antaa meille herkkyyttä ja oivalluskykyä tilanteessa, jossa ennen vain suojelimme itseämme. Kolmas yhteinen piirre uuden testamentin pääsiäiskertomuksissa on se, että kelle Kristus ilmestyy, hänelle annetaan tehtävä viedä siitä sanomaa eteenpäin. Kuten Isä lähetti minut, minä lähetän teidät (Joh. 20:21). Apostolien teot kertovat Ylösnousemuksen voiman ilmenemisestä: anteeksiantamisen henkenä, ilona ja rauhana myös konfliktien ja vainojen aikana, juutalaisten ja toisuskoisten, orjien ja vapaiden, naisten ja miesten välisten muurien murtumisena. Kristuksen ylösnousemusvoima on läsnä joka hetki, on vain avauduttava ottamaan se vastaan. Sen voi tehdä hiljentymällä ja katsomalla rehellisesti omaa elämäänsä ja luottamalla siihen, että on uuden voiman arvoinen ja elämä voi olla onnellista ja mielekästä. Mietiskellessäsi päivän tapahtumia anna Kristuksen olla kanssasi ja sanoa sinulle: Rauha Teille (Luukas 24:36). Hän voitti kaiken pahan ja tuhon voimat, niin ettei ole olemassa itseaiheutettua tai toisten aiheuttamaa kriisiä, jossa hän ei olisi kanssasi. Sirpa Kiviniemi-Rosqvist Kappalainen, Joutsenon seurakunta

7 12 13 Viljo Mömmö ensimmäinen Willin miehen teologi Teologinen puuhamaa tosikoille ja veitikolle eli kirkon kehäraakkien kokoontumisajo, Willin miehen teologia, toteutettiin Lappeenrannassa vuosittain kymmenen kertaa 90-luvulla. Se haki avointa keskustelua uskon ja järjen välille sekä sellaista kestävää eettisyyttä, joka hakisi oikeutta moraalista. Mukana olivat mm. Hannu Taanila, Terho Pursiainen ja Torsti Lehtinen sekä silloisista oman kylän miehistä Matti Heiliö, Martti Paloheimo, Heikki Tikkala, Sakari Kiiskinen ja Matti J Kuronen. historian kirjoittamisen yhteydessä vilahtaa Viljo Mömmö, Lappee- kappalainen ja vt. kirkkoherra Nimi herätti muistuman jostain merkittävästä tapahtumasta kirkossamme. Löysin ensimmäisen Willin miehen teologin. Mömmö syntyi papin poikana Sotkamossa 1988 ja kuoli 1918 keuhkotautiin. Lappeenrantaan hän tuli vastavalmistuneena pappina ja koki siihenkin aikaan tavallisen pätkätyöläisen uran. Lyhyen elämänä aikana hän ehti toimia Pielisjärvellä, Tohmajärvellä, Savonlinna-Säämingissä ja Keski- Savon kansanopiston johtajana. Vuonna 1916 hän julkaisi kaksi kirjaa: Uskonnollisia ajankysymyksiä ja sen laajemman version Murrosaikoina. Niiden painosmäärä oli siihen aikaan huikea , kun kaunokirjallisuuden painokset ylsivät parhaimmillaankin 5 000:een. Kustantajina olivat Vapaa Ajatus - jumalankieltäjien äänenkannattajaksi leimattu, mutta itseään kirkollisten ja valtiollisten valheiden paljastajaksi kuvaama vaasalainen lehti, joka lakkautettiin 1918 ja hyvinkääläinen Uus-uskonnollinen kustannusliike. Mömmö kirjoitti Vapaa Ajatus -lehteen artikkeleja, joissa hän hyökkäsi ankarasti kristinuskon alkuperäisen ajatuksen turmellutta kirkkoa vastaan ja ylisti sosialismin ansioita ihmiskunnan vapauttajana ja laupeuden harjoittajana. Oman käsityksensä mukaan hän ei hyökännyt niinkään kirkkoa saati kristinuskoa vastaan, vaan haki parannusta kirkon elämään ja puhdistusta sen oppiin. Poliittisesti hän oli sitoutumaton, mutta lähellä Nuorsuomalaisen Puolueen vasempaa siipeä. Puolueohjelmaa hän ei kuitenkaan hyväksynyt. Viljo Mömmön leimaaminen vasemmistolaisradikaalipapiksi kirjoitusten julkaisemisaikaan oli ymmärrettävää. Kuitenkin mm. Esko M. Laine on Teologisen Aikakauskirjan artikkelissaan 1999 osoittanut Mömmön toimineen johdonmukaisesti omista teologista lähtökohdistaan ja liittyneen hyvin läheisesti aikansa yliopistoteologiaan. Samalla hän törmäsi siihen ristiriitaan, joka vallitsi toisaalta aluillaan olevan kriittisen raamattututkimuksen ja kirkon johdon ns, beckiläisen raamattukäsityksen välillä. Sen edustajat pitivät valtaa kirkossa. Heitä edustivat arkkipiispa Gustaf Johansson ja Savonlinnan, eli Mömmön esimies, piispa O.J. Colliander. Yliopistoteologia, lähinnä lauantaiseuralaiset Lauri Ingman, Erkki Kaila ja G.G. Rosenqvist suhtautuivat Mömmön kirjoitukseen rauhallisen kriittisesti. Mömmö joutui tavallaan ei-kenenkään maalle näiden herrojen oppiriidassa. Hyökkäys Mömmöä kohtaan tuli toisaalta Kotimaa-lehdestä, joka esitti, että jos Mömmö oli toiminut tietoisesti eikä äkkipikaisesti, tulisi hänen erota papinvirasta. Toisaalta piispa Colliander piti Mömmölle ankaran nuhdesaarnan ja olisi ottanut hänet tuomiokapitulin notaarin apulaiseksi, mutta hävisi Kasukkalan päiväkerhon lapset nauttivat ulkona leikkimisestä ohjaajien valvovien silmien alla. Päiväkerhosta evästä elämään Kasukkalan koulun tiloissa käynnistyi seurakuntayhtymän päiväkerho syksyllä Kerhoa lastenohjaaja Ville Piiran kanssa vetävä lastenohjaaja Tuulia Kopperi on ollut tyytyväinen puitteisiin. Kun ollaan koulun tiloissa, pitää aina miettiä vähän eri tavalla, miten asiat tehdään, kun ei olla omissa tiloissa. Se ei kuitenkaan ole millään tavalla häiritsevä tekijä, vaan se tuo myös omat hyvät puolensa. Työntekijät saavat vaikuttaa paljon päiväkerhojen ohjelmaan, Kopperi kertoo. Meillä kun on 15 tyttöä, he askartelevat jostain kumman syystä aika paljon, hän nauraa. Kasukkalan päiväkerhoryhmässä on 16 lasta. Lastenohjaajan työ on äärimmäisen rikasta, Kopperi kertoo. Nämä pienet ovat niin avoimia kaikille jutuille, että ne ovat aivan valloittavia. Työ voi olla myös raskasta työntekijän ollessa vastuussa monen lapsen hyvinvoinnista. Haasteita tuovat myös eri ikäisten lasten odotukset toiminnan suhteen. 4-5-vuotiaat lapset haluavat tehdä enemmän kuin 3-vuotiaat. Kopperi toivoo, että lastenohjaajien työtä arvostettaisiin kapitulin äänestyksessä 1-4 ja Mömmö säilytti pappeutensa. Tukea Mömmö sai opettajaltaan Jaakko Gummerukselta sekä omilta seurakuntalaisiltaan Tohmajärveltä. Erkki Kaila tiivisti hänen kirjojensa ja kirjoitustensa suosion ymmärtävästi: Se, mikä sättii kirkkoa, otetaan laajoissa piireissä jo sinänsä mielihyvällä vastaan. Ja kun yllyttäjä itse on luterilaisen kirkon pappi, niin on hänen tarjoamansa kestitys sitä maukkaampaa. Viljo Mömmö oikeastaan ei tehnyt muuta kuin saman, minkä Terho Pursiainen Uusin testamentti -kirjassaan: kertoi kansankielellä kansalle, mitä yliopistossa opetetaan ja ajatellaan. Kirkossa ei nuorilla papeilla ole varaa puhua ääneen siitä, minkä piispat tietävät ja ovat heille yliopistoaikoina opettaneet. Mömmön raamattutulkintaa voidaan pitää historiallis-kriitti- enemmän. Vanhempia pyydetään ilmoittamaan aktiivisemmin, elleivät he otakaan vastaan päiväkerhopaikkaa tai jos lapsi ei tule tiettynä päivänä kerhoon. Seurakuntayhtymän päiväkerhossa opitaan perusarvoja kuten toisen huomioon ottamista, kerrotaan joulun sanomasta ja juhlistetaan esimerkiksi pääsiäistä. Kirkkovuoden asioista puhutaan lapsenomaisesti. Eihän tämä ole mitään uskonnonopetusta. Tuleepahan vähän evästä elämään, mitä muistaa. senä. Hän piti kiinni siitä, että Raamatun Ydin syntyi Jumalan inspiratsionista, mutta sen päälle kirkon historia rakensi Kuoren, tulkintojen, asenteiden ja tiedostamattomienkin arvojen kupolin. Piispojen biblisismin eli nykykielellä fundamentalismin mukaan koko Raamattu sellaisenaan on Jumalan Sanaa ja se toimii ylimpänä ohjeena kaikelle ja kaikessa. Jos uusi tieto tai tiede tarjoaa uusia tosiasioita, niin sen pahempi tosiasioille. Toinen puoli Mömmön teologiaa rakentuu ajatukselle ihanteellisesta alkuseurakunnasta, jonka kirkko on myöhemmin hämärtänyt. Tämä ajattelu kypsyi vuonna 1913 hänen pastoraaliväitöskirjassaan Alkukristillinen seurakunta ja sen kehitys. Nykyteologia on murtanut käsitystä alkuseurakunnan ihannelaadusta, joka ei todellakaan saa vahvistusta Uuden testamentin kirjeistä, vaikka Apostolin teot antavat sen alkuvaiheista varsin myönteisen kuvan. Mömmö kuvaa sitä ensimmäisen rakkauden ja lämmön ihanaksi ajaksi. Mömmön ajatteluun vaikutti paljon myös Adolf von Harnackin kulttuuriprotestantismi, joka korosti uskonnon eettistä vaikutusta ja kristittyjen velvollisuutta toimia Jumalan valtakunnan toteuttamiseksi. Voidaankin väittää, että nuoruuttaan ja suoruuttaan Mömmö raapi kirjoissaan tulitikkuja kahden ruutitynnyrin päällä. Toinen oli kärjistyvä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuden hakeminen ja toinen kirkon teologian perusongelma: kysymys Raamatun arvovallasta ja kirkon suhteesta valtaan. Seurasi pyhä jysäys, joka kesti silloin vuoden, pari, mutta jatkuu sittenkin kirkkomme nykytilassa, missä kirkko uhkaa joutua marginaaliin pelaamaan omia kieli- ja muita pelejään aivan samoissa asioissa. Viljo Mömmö edusti oman aikansa radikaalia willin miehen teologiaa. Aito radikaali kysyy sitä, mikä ytimessä, juuressa (radix), palvelee parhaiten yhdessä (con-servo) kulloisenkin todellisuuden kanssa. Matti J Kuronen Willin miehen teologi evp. Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax ANTENNIASENNUS MIKKOLA Antenni-, satelliitti- ja laajakaista-antennien asennukset ja vikapalvelu. Omakotitalot, taloyhtiöt ja kesämökit. Puh antenniasennus.mikkola@luukku.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) Kun matkustaminen vaatii erityisjärjestelyitä Hyvän Olon matkat Fuengirolaan, Espanjan aurinkorannikolle Loistavaa palautetta saaneet Hyvän Olon matkat on suunniteltu erityisesti senioreiden, liikuntarajoitteisten ja omaishoitajaa tarvitsevien matkustajien tarpeisiin. Matkoilla on mukana fysioterapeutti yleensä jo Suomesta lähtiessä. Helppoa ja turvallista! Henkilökohtaiset hoidot, hoidot, ohjatut ohjatut aamulenkit, aamulenkit, venyttely-rentoutusryhmätryhmät, ohjausta, ohjausta, neuvontaa, venyttelyrentoutus- yhteinen neuvontaa, illallinen yhteinen ja retkipäivä. illallinen ja retkipäivä. Varaa matkasi! Lähdöt Varaa Helsingistä matkasi! 19.5., 19.5., , ja Myös lähdöt maakunnista Helsingistä. suoria lentoja. Kysy Tilausryhmät lisää. Tilausryhmät sovitusti. sovitusti. Lpr:sta suora lento henkilön ryhmän kerääjälle - 10 hengen ryhmän ilmainen matka Viikon matka alk. 1290,- kerääjälle ilmainen matka. Tiedustelut ja varaukset: Maarit Eskola-Heikkinen, Fysio-Eskola, p , , maarit.eskola-heikkinen@fysio-eskola.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Oy Matka-Vekka Bienvenidos a Costa del Sol! Paras Kevätwire Fysiowirestä! Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys? Erikoisosaamisalueita mm: Kysy tarjous! Huoneistoremontit Sauna- ja kylpyhuoneremontit Vahinkosaneeraukset Uudisrakennukset Sähkö- ja LVI-työt Puh , Ilmainen arviointikäynti Alaraajaongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja hoito Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme: Paikka, jossa erikoistuttu ikääntyneiden kuntoutukseen! Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä! Puh Tietäjänkatu 2, LAPPEENRANTA Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä. Asiat mallillaan VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva ja vakuusmaksu on vain 250. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: VVO-kotikeskus Ainonkatu Lappeenranta Avoinna ma-pe Puh lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme ( xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu +7snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu +17 snt/min.

8 14 TAPAHTUMAKALTENTERI Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2013 Seurakuntatervehdys Maaliskuu 2013 TAPAHTUMAKALENTERI Tapahtumakalenteri Nuoret: joutsenon srk Jumalanpalvelukset Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1: Palmusunnuntain messu su klo 10, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Tero Kalpio ja Toni Pussinen. Vietetään Herättäjän kirkkopyhää. Messun jälkeen kirkkokahvit ja herättäjäseurat srk-keskuksessa. Hiljaisen viikon Taize-ilta ma klo 18 kirkossa, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist ja Henry Sinitalo, lauluryhmä Cantate Domino. Hiljaisen viikon iltakirkko ke klo 18, Minna Koistinen ja Henry Sinitalo, kirkkokuoro. Kiirastorstain iltakirkko to klo 18, Osmo Kontinen, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Tero Kalpio, Minna Koistinen ja Toni Pussinen, Olli-Pekka Paakkonen sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe klo 10, Minna Koistinen ja Henry Sinitalo, kirkkokuoro. Pääsiäispäivän messu su klo 10, Tero Kalpio, Osmo Kontinen, Sirpa KiviniemiRosqvist, Minna Koistinen, Toni Pussinen ja Henry Sinitalo, lauluryhmä Cantate Domino, soitinyhtye. 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 1.4. klo 10, Osmo Kontinen ja Henry Sinitalo. Messu su 7.4. klo 10, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Osmo Kontinen ja Toni Pussinen. Messu su klo 10, Kalle Virta ja Tero Kalpio. Messu su klo 10, Helena Vartiainen, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist ja Henry Sinitalo. Messu su klo 10, Minna Koistinen, Tero Kalpio ja Henry Sinitalo, Joutsenon Naislaulajat. Messu su 5.5. klo 10, Sirpa KiviniemiRosqvist ja Toni Pussinen, Espoonlahden nuorisokuoro. Helatorstain messu to 9.5. klo 10, Tero Kalpio, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist ja Toni Pussinen. Äitienpäivän messu su klo 10, Osmo Kontinen, Helena Vartiainen ja Henry Sinitalo, lauluryhmä Cantate Domino. Jumalanpalvelukset muissa toimipisteissä: 2. pääsiäispäivän messu ma 1.4. klo 13 Korvenkylän srk-kodilla, Osmo Kontinen ja Henry Sinitalo. Messu su klo 13 Korvenkylän srkkodilla, Kuuloyhdistyksen kirkkopyhä, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist ja Henry Sinitalo. Pyhäkoulut: Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12 Liuskan kodissa, Rumput. 10. Lähetyskauppa Viisari ja kirppari auki torstaisin klo srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Askartelu- ja nikkaripiiri maanantaisin klo 18 srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Korvenkylän lähetyspiiri parillisen viikon ti klo 12 srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Pulpin lähetyspiiri parillisen viikon ma klo 13 Pulpin srk-talolla, Linjat. 11. Pääsiäismyyjäiset ke klo srk-keskuksessa. Helatorstain lähetyslaavu 9.5. messun jälkeen Frostilla, Pulmukant. 46. Diakonia: Tiistaikerho parittoman viikon ti klo 12 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Konsertit: Iltamusiikki Kohti hiljaista viikkoa su klo 18 kirkossa, Hannu Musakka laulu, Toni Pussinen urut ja piano. Franz Liszt: Via Crucis -ristin tie ti klo 18 kirkossa. Timo Lampinen ja Emmi Suhonen laulu, Toni Pussinen urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Espoonlahden nuorisokuoron konsertti la 4.5. klo 18 kirkossa. Nuorisotyön viikkotoiminta nuorisotila Arkissa, Penttilänt. 5: Avoimet ovet ke klo ja to klo Isoskoulutus rippikoulun käyneille nuorille ke klo Nuorten ilta pe klo Kiirastorstain iltakirkko to klo 18 kirkossa. Vappugospelin nuortenilta to klo 18 srk-keskuksessa. Kerhot ja piirit: Lampikankaan raamattupiiri ma klo 18 Lampikankaan toimipisteessä, Piranapolku 1. Keskuspappilan raamattupiiri tiistaisin klo 18, Penttilänt. 7. Kristilliset eläkeläiset parillisen viikon ti klo srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Leirit ja retket: Varhaisnuorten leirit Kesärannassa: 4-7-luokkalaisille , ilm alkaen Satu Terävälle p ja 1-3-luokkalaisille , ilm. ma alkaen Ulrika Soikkelille p Nuorten pääsiäistapahtuma Oronmyllyllä. Ilm. ma mennessä Ulrika Soikkelille p Kirkkokahvit ja musiikkijuhla su messun jälkeen srk-keskuksessa, aiheena Elämän Laulu, Kalle Virta. Sanan ja rukouksen ilta ma 1.4. klo 18 kirkossa, Pekka Maaranen ja Osmo Kontinen. Pääsiäisen juhlakahvit su messun jälkeen srk-keskuksessa. Seurakunnan saunailta to Ahvenlammella, Steniuksenkuja 4. Saunat klo , tarjoilut ja iltahartaus n. klo 19. Äitienpäiväjuhla su messun jälkeen srk-keskuksessa. Lappeen srk Jumalanpalvelukset Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35: Messu palmusu klo 10, Mika Lehtola, Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Hanhijärven kinkeripiiri ja tyttöleiri avustaa. Hiljaisen viikon ehtoolliskirkko ti klo 11, Harri Silvolahti, Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Ehtoolliskirkko kiirasto klo 18, Mika Lehtola, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Sanajumalanpalvelus pitkäpe klo 10, Hanna Kilkkinen ja Sauli Ruskeepää, kirkkokuoro. Messu pääsiäispäivänä klo 10, Timo Rosqvist, Mika Lehtola ja Marjo-Riitta Lehtonen, lapsikuoro Lauluvarpuset. Sanajumalanpalvelus 2. pääsiäispäivänä 1.4. klo 10, Mika Lehtola, Maria Kuusiniemi, Pyhän kolminaisuuden kirkon kuoro Pietarista. E-K Pipliaseuran tilaisuus Lappeen salilla jp:n jälkeen. Messu su 7.4. klo 10, Meijän Pyhä, Hanna Kilkkinen, Mika Lehtola ja Marjo-Riitta Lehtonen, poikaleiri avustaa. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Harri Silvolahti, Mika Lehtola ja Marjo-Riitta Lehtonen. Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Messu su klo 10, Timo Rosqvist, Harri Silvolahti ja Sauli Ruskeepää. Kansallisen veteraanipäivän kirkkotilaisuus la klo 11, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Rakuunasoittokunta. Messu su klo 10, Timo Rosqvist, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Messu su 5.5. klo 10, Anni Paukkala, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Afrikkalainen Gospel-messu helato klo 10, Meijän Pyhä, Hanna Kilkkinen, Harri Silvolahti ja Marjo-Riitta Lehtonen. Isosten siunaus. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Mika Lehtola ja Sauli Ruskeepää. Jumalanpalvelukset Ylämaan kirkossa, Koskent. 1: Messu palmusu klo 10, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Ylämaan Marttojen kirkkopyhä, kirkkokahvit. Martat avustavat. Ehtoolliskirkko kiirasto klo 18, Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. Messu pääsiäispäivänä klo 8, Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. Messu su 7.4. klo 10, Jarmo Piispanen, Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi, klarinetti Olli Lehtolainen, kirkkokuoro. Eläkeläisten ja veteraanien kirkkopyhä. Eläkeliiton tarjoamat kirkkokahvit. Messu su klo 10, Meijän Pyhä, Hanna Kilkkinen ja Marjo-Riitta Lehtonen, Martti Lähteenmäki. Kansallisen veteraanipäivän hartaus la klo 13, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Seppeleenlasku ja kahvitilaisuus. Messu su 5.5. klo 10, Harri Silvolahti ja Marjo-Riitta Lehtonen. Sydänyhdistyksen kirkkopyhä. Messu su klo 10, Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi. Yhdistysten tarjoamat äitienpäiväkahvit. Jumalanpalvelukset Nuijamaan kirkossa: Perhekirkko palmusu klo 16, Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen. Ehtoolliskirkko kiirasto klo 18, Harri Silvolahti ja Marjo-Riitta Lehtonen, kirkkokuoro. Messu pääsiäispäivänä klo 10, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Messu su klo 10, Hanna Kilkkinen ja Sauli Ruskeepää. Messu su klo 15, Meijän Pyhä, Mika Lehtola ja Sauli Ruskeepää. Messu su klo 13, Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Muut jumalanpalvelukset: Tervajoen maakirkko 2. pääsiäispäivänä 1.4. klo 13, Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi. Pyhäkoulut: Simolassa su 24.3., 31.3., 14.4., ja klo 12, Rikkilänt Diakonia: Tähkäkerho Vainikkalassa ti 26.3., 9.4. ja 7.5. klo 13 srk-talolla. Tähkäkerho Pontuksella ti 2.4., 16.4., ja klo 13 srk-kodilla. Musiikki: Pääsiäiskonsertti ma 1.4. klo 15 Lappeen Marian kirkossa, Pyhän kolminaisuuden kirkon kuoro Pietarista. Hiljaisen viikon tilaisuudet: PartalaSaarnialassa su klo 14, Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Lilja ja Rauni Kultasella, Kivisaarentie 568. Rapattilan leirimajalla su klo 18, Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen. Vilkjärven koululla ma klo 18, Mika Lehtola ja Marjo-Riitta Lehtonen. Korkeaahon koululla ti klo 18, Mika Lehtola ja Maria Kuusiniemi. Haapajärven koululla ke klo 14.00, Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi. Vainikkalan srk-talolla ke klo 18.30, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. LAPPEENRANNAN SRK Jumalanpalvelukset Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1: Palmusunnuntain perhekirkko su klo 10. Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta, Juha Tiihonen ja Jarkko Lavaste. F5 jumalanpalvelus su klo 17. Jukka Repo. Hiljaisen viikon iltapalvelus ma klo 18. Reetta Karjalainen ja Seija Tapanainen. Hiljaisen viikon iltapalvelus ti klo 18. Tiina Huikuri ja Jarkko Lavaste. Hiljaisen viikon iltapalvelus ke klo 18. Juha Tiihonen ja Jarkko Lavaste. Kiirastorstain messu to klo 18. Tiina Huikuri, Laura Liikanen ja Jarkko Lavaste. 15. ŭr ŇŦ ; Ň r Seniori- ja Seurakuntakuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe klo 10. Juha Tiihonen, Reetta Karjalainen ja Seija Tapanainen. Pääsiäispäivän messu su klo 10. Laura Liikanen, Tiina Huikuri ja Jarkko Lavaste. 2. pääsiäispäivän messu ma 1.4. klo 10. Rovasti Leo Väyrynen, Juha Tiihonen ja Heidi Kunttu. Rauhanyhdistyksen pyhä. Sanajumalanpalvelus su 7.4. klo 10. Rovasti Raimo Mäkelä, Pirkko Hänninen ja Seija Tapanainen. Raamattuopiston pyhä. Kirkkokahvit ja päivätilaisuus Kouluk. 10:ssä. Konfirmaatiomessu su 7.4. klo 12. Reetta Karjalainen, Tiina Huikuri ja Seija Tapanainen. Messu su klo 10. Pirkko Hänninen, Mikko Ojanen ja Seija Tapanainen. Messu su klo 10. Mikko Ojanen, Laura Liikanen ja Heidi Kunttu. F5 jumalanpalvelus su klo 17. Jorma Susi ja Jukka Repo. Messu su klo 10. Laura Liikanen, Tiina Huikuri ja Jarkko Lavaste. Sanajumalanpalvelus su 5.5. klo 10. Reetta Karjalainen, Mikko Ojanen ja Seija Tapanainen. Mukana Gideonit. Helatorstain sanajumalanpalvelus su 9.5. klo 10. Laura Liikanen, teol.yo Jukka Sariola ja Jarkko Lavaste. Äitienpäivän messu su klo 10. Jukka Lehtinen, Juha Tiihonen ja Seija Tapanainen. Back to sixties. Jumalanpalvelukset muissa toimipisteissä: Palmusunnuntain sanajumalanpalvelus su klo 15 Voisalmen koululla. Mikko Ojanen ja Seija Tapanainen. Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe klo 15 Ristikankaan kappelissa. Mikko Ojanen ja Heidi Kunttu. Pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus su klo 8 Ristikankaan kappelissa. Laura Liikanen ja Seija Tapanainen, Kamarikuoro. Äitienpäivän sanajumalanpalvelus su klo 12 Ristikankaan kappelissa. Teol.yo Jukka Sariola, Juha Tiihonen ja Seija Tapanainen. Äitienpäivän sanajumalanpalvelus su klo 13 palvelutalossa, Kauppak. 58. Reijo Moilanen ja Heidi Kunttu. Karjalan Lauluveikot laulavat. Aluetoimikunnan jäseniä. Täytekakkukahvit! Pyhäkoulut: Kivisalmi su klo 11 Kilpukkak. 12. Rukouspiiri ke klo 10 Eilan kamarissa, Kouluk. 10 A. Ilonpisara-lähetyspiiri ti klo Savonk. 34 (parittomat viikot). Neulo ja näprää -piiri ma 8.4. klo Kouluk. 10 A. Teemme käsitöitä Lähetyssoppeen (joka kk 1. arkimaanantai). Kylväjän lähetyspiiri ma klo 14 Lähetyssopessa Kouluk. 10 A (parilliset viikot). Runo ja keskustelupiiri ti ja klo 13 Eilan kamarissa, Kouluk. 10 A. Ritva Asikainen ja Ritva Gerdt. Lähetyssoppi auki ti, ke, to klo Kouluk. 10 A. Käsitöitä, adresseja, arpoja. Kahvit. Vappumyyjäiset ti klo Kouluk. 10. Pertti Huttunen, Ilmestyskirja. Piiri kokoontuu parillisella viikolla. LAURITSALAN SRK Jumalanpalvelukset Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1: Hiljainen viikko Lauritsalan kirkossa: Palmusunnuntain messu klo 10, Pentti Berg, Timo Lampinen. Hiljaisen viikon iltakirkko ti klo 18. Kiirastorstain iltamessu klo 18, Tiina Rantanen, Timo Lampinen, Luukaskuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10, Pentti Berg, Timo Lampinen, kirkkokuoro. Pääsiäispäivän messu su klo 10, Katja Kerkkänen, Timo Lampinen, kirkkokahvit. 2. pääsiäispäivän messu ma 1.4. klo 10, Leena Haakana, Markku Liukkonen, Antero Kokko. Lähetysmyyjäiset ja kahvila avoinna kirkossa (ei tilaisuuksien aikana): Ma-to klo 17-20, pe klo 11-18, la klo 11-16, su klo 11-12, ma 1.4. klo Viikkomessu ke 3.4. klo 10, Katja Kerkkänen, Timo Lampinen. Messu su 7.4. klo 10, Katja Kerkkänen, Timo Lampinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Pentti Berg, Timo Lampinen. Kotikylän messu su klo 16, Tiina Rantanen, Timo Lampinen. Messu su klo 10, Leena Haakana. Messu su klo 10, Pentti Berg, Timo Lampinen. Messu su 5.5. klo 10, Leena Haakana, Timo Lampinen. Messu su klo 10, Pentti Berg. Viikkomessu ke klo 10, Pentti Berg. Konfirmaatiomessu, hiihtolomarippikoulu su klo 10, Katja Kerkkänen, Timo Lampinen. Messu su klo 10, Katja Kerkkänen. Pyhäkoulut: Kananvansuulla su 24.3., 7.4., 21.4, Taaplaajank. 4 A. Arkipyhäkoulu ti 2.4., 23.4, Hallitusk. 15 as. 1, rivitalo, Anne Seino. Diakonia: Eläkeläisten leiripäivä Tuosan leirikeskuksessa pe Lähtö klo 10 ja paluu n. klo 15. Lisätietoja diakoniatoimistosta p Osallistumismaksu 8. Lasku lähetetään kotiin. Päivi Jukkara Etelä-Karjalan Martoista luennoi teemasta hidastamalla hyvinvointiin. Bussireitti: auto lähtee Lauritsalan srk-kodilta klo 10, ajaa Karjalantietä, Asemakatua Luukkaankadulle, Hakalinkatua Hovinpellolle ja Mustolaan, Hakalin kiertoliittymästä Kalevankatua Tirilään ja Kaukaankadun pysäkiltä Tuosan leirikeskukseen. Laulumaatti to 4.4. ja 2.5. klo Puoti ja Pannu, yhteislaulua. Veisu-ilta to 9.5 klo 18 Lauritsalan kirkossa. Nuoren seurakunnan veisuja yhteislauluna. Konsertit: Vko 13 ei päivystystä. Peittokerhot: to klo 13 Mäntylänt. 7 - ti 2.4. klo 13 Savonk. 34. Piirit kokoontuvat parillisilla viikoilla. Eläkeläisten kerho ti 9.4. klo 14 Saarenk. 3:n kerhohuone (23.4. ja 7.5.). Franz Liszt: Via Crucis -ristin tie pe klo 15 kirkossa. Timo Lampinen ja Emmi Suhonen laulu, Toni Pussinen urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Trio Ideale ke klo 19 Lauritsalan kirkossa. Petteri Lehikoinen, laulu. Seeli Toivio, sello. Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 musiikkityön hyväksi. Konsertit kirkossa: Kamarikuoron konsertti su klo 17. Sound of Faith konsertti su 5.5. klo 17. Harmonikkakonsertti su klo 17. Kerhot ja piirit: Raamattu ajassamme to klo kirkon kappelissa ja to 4.4. klo kirkossa. Naistenilta Tuosassa to 2.5. Sauna klo 17.30, iltapala ja illan ohjelma klo Kyytiä tarvitseville yhteislähtö Lauritsalan kirkolta klo SAMMONLAHDEN SRK Jumalanpalvelukset Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7: Mukulamessu su klo 10, Kukka-Maaria Kalpio, Anu Piutula-Heinonkoski, Anne Seino, Tiina Karppi, Lapsikuoro avustaa. Messun jälkeen keittolounas. Hiljaisen viikon päiväehtoollinen ke klo 13, Jukka Lehtinen, saarna Antti Vanhanen, Heidi Kunttu. Kirkkokahvit. Kiirastorstain iltamessu to klo 18, Kukka-Maaria Kalpio, Samuli Suolanen, Anu Piutula-Heinonkoski, Timo Lampi, Heijastus-kuoro, nuoret avustavat. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe klo 10, Samuli Suolanen, Anu PiutulaHeinonkoski, Heidi Kunttu. Pääsiäisyön messu la klo 23, KukkaMaaria Kalpio, Timo Lampi, Anu PiutulaHeinonkoski, nuoret avustavat. Messun jälkeen nyyttikestit Ankkurisalissa. Pääsiäisaamun messu su klo 8, Jukka Lehtinen, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro. Messun jälkeen nyyttikestit Ankkurisalissa. 2. pääsiäispäivän iltaehtoollinen ma 1.4. klo 18.30, Samuli Suolanen, Heidi Kunttu, Tavikset-kuoro. Messu su 7.4. klo 10, Jukka Lehtinen, Heidi Kunttu. Messun jälkeen kirkonmäellä. Messu klo 10, Kukka-Maaria Kalpio, Heidi Kunttu, Anu Piutula-Heinonkoski. Messu su klo 10, Samuli Suolanen, Anu Piutula-Heinonkoski. Englanninkielinen messu su klo 18, Sakari Kiiskinen, Sari Kosonen. Messu su klo 10, Jukka Lehtinen, Anu Piutula-Heinonkoski. Messu su 5.5. klo 10, Jukka Lehtinen, Heidi Kunttu. Messun jälkeen kirkonmäellä. Helatorstain iltamessu to 9.5. klo 18, Samuli Suolanen, Anu Piutula-Heinonkoski. Messu su klo 10, Kukka-Maaria Kalpio, Samuli Suolanen, Anu Piutula-Heinonkoski. Omenapuutarhan Teatteri, Seurakuntakuoro, entisiä ja nykyisiä lähettejä ja 2. pääsiäispäivän iltaehtoollinen klo Kylväjän lähetysnäyttely , Banglamaja. Äitienpäivälounas ja kahvit klo Lähetysystävyyttä 14.5., vieraita Haminasta, Lappeen kirkko klo 11. Lähetyspiiri parillisen viikon ti Sammonlahden kirkolla klo 13. Puuhapajassa kirkon alakerrassa mahdollisuus kutoa ja ommella lähetykselle tai itselle. Saatavana valmiita tai tilauksesta erilaisia käsitöitä esim. liinoja, mattoja tai ompelutöitä. Srk-toimistolla myytävänä adresseja ja kortteja, myös kierrätyskortteja. Lähetyksen myyjäisvitriini Ankkurisalissa, kysy lisää lähetyssihteeriltä. Musiikki: Kevätlaulutilaisuus ma klo 19, Heidi Kunttu, Tavikset-kuoro. Kuorot: Varkkarikuoro torstaisin klo Lapsikuoro torstaisin klo Heijastus-kuoro torstaisin klo Tavikset-kuoro maanantaisin klo 18. Seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 18. Kerhot ja piirit: Lähetyspiiri ti klo 13 parillisilla viikoilla. Hopeakerho ti klo parittomilla viikoilla. Naisten pankin neuleklubi ti klo 18 parittomilla viikoilla. Torstaikahvit Kourulan srk-kodilla to klo 13 parittomilla viikoilla. Margitin kirjallisuus- ja keskustelupiiri to klo Raamattu- ja keskustelupiiri to klo (päätös 25.4.). Naisen sydän ilta ke klo Sammonlahden kirkolla. Luento Naisen Sydän -terveydestä, kardiologi Päivi Raasakka, tietoiskuja, musiikkia, hedelmäiltapala. book.com/ lappeenrannan seurakunnat Myyjäiset ja kirpputori klo Lähetystyön 25- vuotisjuhla 1.4. klo 17. Kuorot: Lapsikuoro to klo Lauritsalan kirkossa, 6-8-vuotiaille lapsille. Luukaskuoro ke klo Lauritsalan kirkossa, nuorille ja aikuisille. Kirkkokuoro ke klo Lauritsalan kirkossa. Nikkaripiiri miehille Kaartin kulmassa joka ke klo Kaartink. 6 C. Yhteislähtö kyytiä kaipaaville Kouluk. 10 edestä klo Myyjäiset ja kirpputori la klo Sammonlahden kirkolla. Alkuhartaus Samuli Suolanen. Rokkaa, kahvia, leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, arpajaiset. Tavaroiden vastaanotto pe klo 9-20 ja la klo Järj. Sammonlahden srk:n lähetystyö. Myyjäisvalmisteluihin ja myyjäisissä tarvitaan avustajia, voisitko tulla auttamaan, vaikka osaksi aikaa pe klo 9-20, la klo Ota yhteyttä Maritaan p Medialähetys Sanansaattajien päivät Lappeen srk-salissa, Kirkkok. 10. Jukka Norvanto. Lähetysystävyyttä, Haminan lähetysväki vierailee Lappeenrannassa ti Yhteinen hetki klo 11 Lappeen kirkossa. Diakonia: Omaishoitajien ryhmä to klo 13 Lappeen srk-salin neuvotteluhuoneessa, Kirkkok. 10 A. ı )!..!!!; Ŭ Ŧ ŭ ŭŭ ŦŦ FL ;FN V 4FV ;HD FD FP ;FR FF. Ŧr ŭŭ ŭŭ r r Ŧ Ŧ ŦŦ / r ŬŬ 4 Ŭ ŭ { { {ŬŬ ŭ {ŬŬ ŭ ŭ {ŬŬ {ŭ A ŬŬ{ ŭ ŭ { ŭ ŭ { Ŭ { ŭŭ A ŭ { { Ŭ ŬŬ Ŭ ŭ { ŭ { Ŭ {ŬŬ - {ŭ Ŭ ŭ ŬŬ{ : { { ŭ Ŭ { ŭ ŭ ŭ ŬŬ : {ŭ ŭ Ŭ ŭ ŭ { Ŭ {ŬŬ : { ŭ{ Ŭ A 4 {ŭ ŭ {ŬŬ ŭ ŬŬ{ Ŭ { A ŭŭ ŭ {ŬŬ %{ŭ ŭ TL`ªŬ { : ŭ ŭ NPL` 'r Ŧ Ŭ rŭ r rŧ 3Ŭ { { % {{1 ŭ ŭ ŭ:ltlrnpxxrl 6 { 7 :LTLRNPXRRL: ŭ{ { ŭ{ {ß Ŭ J +Ň : ŭ Ň ŦŦ ŭ ŭ ŭŭ ŭŧ ŭŭ &,,!!/-&//&/!% $' :!$-&.$//&' -{ Ŭ {Ŭ { { {{ { ŭnv T,ŭ 4 Ŭ : ŭ Ŭ Ŭ ũ { LTLRNPXVTP!Ŭ { Ŭ ŭŭ{ {: { : A {ŭ ŬŬ { : Ŭ ŭŭ{ { Ŭ{ŭŭ 5 ŭ ŬŬ F 8%ı'0&& &/0$$''&+&'@ 4 ŭ Ŭ ŬŬ Ŭ ŭ {Ŭ ŭ {: { ŭ { Ŭ{ { { : { Ŭ { ŭ ŭ ŭ { Ŭ{A ŭ ŭ ŭ { {{ŭ@ Ŭ {5{ { ŭ 2 { 9@ ŭŭ ŭ { NVANZ 2 LTLRNPX\RL A ^ANZ Ŭ { ŭ{ {ŭ ŭß Ŭ J ȾɈɊɈȽɂȿ ɉȿɋȿɋȿʌȿɇɐɕ ɍ ȼɚɫ ɜɨɡɧɢɤɥɢ ɜɨɩɪɨɫɵ ɩɨ ɠɢɡɧɢ ɹɡɵɤɨɜɵɟ ɞɭɯɨɜɧɵɟ ɥɢɱɧɵɟ ɛɵɬɨɜɵɟɢɩɪ ȼɵɜɫɟɝɞɚɦɨɠɟɬɟɩɪɢɞɬɢɡɚɫɨɜɟɬɨɦɢɥɢɩɨɡɜɨɧɢɬɶ ɤ ɋɸɥɶɜɢ ɇɢɤɤɚɪɢɧɟɧ ɫɟɤɪɟɬɚɪɸ ɩɨ ɞɟɥɚɦ ɩɟɪɟɫɟɥɟɧɰɟɜ ɩɪɢ ɨɛɴɟɞɢɧɟɧɢɢ ɟɜ ɥɸɬ ɩɪɢɯɨɞɨɜ ɝ Ʌɚɩɩɟɟɧɪɚɧɬɵ Ⱦɟɠɭɪɫɬɜɨ ɐɟɪɤɨɜɶ ɋɚɦɦɨɧɥɚɯɬɢ ɫɪ Ɍɟɥ ɤɪɨɦɟ ɜɵɯɨɞɧɵɯ V\OYL QLNNDULQHQ#HYO ŭ ŭŭ ŭŧ ŭ Ň 0 ŭ r rŭ Konsertit: Hyväntekeväisyyskonsertti klo 14 Lappeen Marian kirkossa. Oopperalaulaja Jaakko Kortekangas laulu, Jarkko Lavaste piano. Viipurin I musiikkikoulun 21-jäseninen kamariorkesteri johtajana Ljubov Movsesovan. Vapaaehtoinen maksu ohjelmasta 5. Kolehti kerätään Viipurin seurakunnalle. Järj. Lpr:n srk:n ystävyystyöryhmä. Naisten aamiainen la klo Lappeenrannan Kasinolla (Ainonk. 10). Pyhästä huolettomuudesta, pastori, lauluntekijä, laulaja Kaisa Tuikkanen. Aamiaista tarjolla klo 9 alk. hintaan 8. Pietarin - Pietarinhovin matka Sitovat ilmoitt. viim etela-saimaa.sekl. fi/pietari, Marita Smeds Hinta omalla viisumilla sis. kuljetuksen ja majoituksen 100, ruoat 60. Tied. Marita Smeds p / Jorma Susi p ŇŇŭHDFJ,r 1r Ŭ ;rŭŭ ŬŇ Ŭ Ŭ rŧrŭŭ ŭ rŭ FH L 4FD N HL N Ŭ ŭŭ ŭ { ŭŭ ŭ {Ŭ { : %{ ŬŬ{ ŭ Z P + {ŭ,ŭŭ, 0 ŭ 3 { ŭf +Ň : ŭŭ ŭŧ! Ň Ŧ rŧ Ŧ. Ŭ Ň Ň &,,!!/-&//&/!% $' :!$-&.$//&' 8ŬķŦ+ Ŧ Ŭ rrŭz r Ŧ Ŭ ŭ r ŦŦ " ŭ rŧ 3 %r ( rŧ; rŧ rŭ r + Ŧ ŭ ŭ r ŦŦ rhp J Ŭ FT r Ŧ Ŭ ŭ r ŦŦ HV J Ŭ FN & Ŭ 9-{ & {ŭ ŭ ' {@ ŭ ŭ * 9- ŭ{2 {ŭ ŭ + Ŭ 3 ŬŬ { + ŬŬ ŭ ŭ {Ŭ 4 ŭ{1 1 ŭ{ŭ ŭ + { ŭ %{ŭ PV` { :Ŭ ŭ ŭ: A : ŭ ŭ SEURAKUNTIEN YHTEISET TILAISUUDET -rŧ rŭ r ; ŭŧ r Musiikki: Diakonia: Konsertit: F ;R Ŭ ķrŭŭ rŭŭ. ŭŭ L N 8ŬķŦ+ Ŧ Ŭ rrŭzŭň Ŭ Ň Ŧr Ŧ 3 6 PV R 4 PZ R 2 P^ R & RL R Ŭ N\ LL:Ŭ{ {{Ŭ Ŭ N\ LL:Ŭ{ { { {ŭ {ŬŬ Ŭ NR RL NX RL Ŭ NP LL NT LL - :' /'!z.#/:!-'' HV J Ŭ FN ( ŭ &{ 9+{. { { {ŭ { & Ŭ 9-{ & {ŭ ŭ ' ŭ ŭ: - ŭ{2 {ŭ ŭ '& &,:,!-!! HR J Ŭ FT - { F Ň Ŧ ŇrŦ rŭ rŭŭ r ŦŦ r rŭ rŧ Ŧr ŭ r ŭ 3 A PV AP\ R Ŭ NZAPL P^ R Ŭ NNAN\ Ŭ RL R Ŭ NNANX RN R N T Ŭ NNANP Ŭ NNANP

9 16 TYÖNTEKIJÄ HARRASTAA Harrastamista yhdessä lasten kanssa Lappeenrannan seurakuntien leirikeskusten emäntä Kirsi Hyvönen ohjaa lapsia sählyssä kerran viikossa Lemin kirkonkylällä. Jo miltei 25 vuotta seurakuntayhtymien leirikeskusten emäntänä toiminut Kirsi Hyvönen pitää Lemin kirkonkylällä kerran viikossa lapsille sählytuntia. Alun perin Tuosassa Kirsi Hyvönen. leirikeskuksen emäntänä aloittanut Hyvönen ei koe mahdottomaksi sitä, että hän voisi välillä palata takaisin soppakauhan varteen työssään. Jos nykyisen työn lisäksi pitäisi taas tehdä, niin ei. Mutta jos jotain jäisi tästä pois, niin miksipä ei. Hän saattaa edelleen käydä leirikeittiössä, mutta nuo päivät ovat harvassa hänen keskittyessä leirikeskusten hallinnolliseen johtamiseen ja ylläpitoon. Itsenäisiä liikuntamuotoja Vapaa-ajallaan Hyvönen pyrkii harrastamaan itsenäisiä liikuntamuotoja, joita ei ole sidottu aikatauluun, kuten lenkkeilyä koiran kanssa. Suurimman osan ajasta vie lasten harrastustoiminta ja siihen osallistuminen. Hyvönen ei ole itse harrastanut aktiivisesti urheilumuotoja nuorempana. Omien lasten harrastusten kautta hän kuitenkin lähti mukaan urheiluvalmentamiseen, kun hänen poikansa jalkapallojoukkue tarvitsi huoltajia ja joukkuejohtajaa. Vanhempien tuki tärkeää Hän toimii Kopan junioreiden alaisuudessa ja pitää kerran viikossa sählykerhoa vuonna syntyneille lemiläis- ja kuukanniemeläisille nuorukaisille. Pääpaino ryhmällä ei ole kilpatoiminnassa, vaikka he käyvätkin rovastikunnan sählyturnauksissa pelaamassa. Tärkeintä on saada lapset liikkumaan. Kaikki ovat tervetulleita. Edellytyksenä on ainoastaan, että siellä käyttäydytään kunnolla, eikä tulla riitelemään, toteaa Hyvönen. Vanhempien tuki on Hyvösen mukaan erittäin tärkeää joukkueurheilussa. Vaikka hänen pitämänsä sählykerho ei ole kilpailutoimintaa, toivoo hän silti, että vanhemmat ottaisivat siihen osaa. Siellä tutustuu lasten kavereihin ja luokkatovereihin. Tervetuloa! Kiirastorstai klo 8-19 Lankalauantai klo 9-16 Pitkäperjantaina, 1.- ja 2.-pääsiäispäivänä suljettu KAUNISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA. PEKKA HENELIUS Kourulan Kukka TURVAPUHELIMET & TEKNISET APUVÄLINEET Myynti Vuokraus Asennukset Huollot Myös postipalvelut Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA Katajakatu 12 P AAMUKAHVILLA 100-vuotias seurakunta katsoo tulevaisuuteen Jokainen kirkosta lähtijä on menetys, toteaa kirkkoherra Juha Tiihonen. 1. Mitä ajatuksia 100-vuotiaan seurakunnan juhlavuosi herättää? On ollut mielenkiintoista havaita, mitä kaupungin historiassa on tapahtunut 100 vuoden aikana. Eri muodoin esillä pidettyä sanomaa on eletty ja kuunneltu todella erilaisissa olosuhteissa tässä kaupungissa 100 vuoden aikana. Jäsenmääräkin on muuttunut alun noin 2800:sta :een, laskenut Sammonlahden seurakunnan perustamisen myötä :een ja hiipunut nyt alle :n. 2. Millainen juhlavuoden ohjelma on? Yksi keskeinen teema on erilainen musiikki. Se omalla tavallaan ilmentää sitä, että musiikilla on seurakunnassa keskeinen sija. Musiikki voi myös olla hyvin erilaista. Piispa Seppo Häkkinen on paikalla toukokuussa pidettävässä juhlajumalanpalveluksessa, jossa katsomme tulevaisuuteen ja istutamme kirkon lähistölle 100-vuotisjuhlapuun. 3. Olet ollut Lappeenrannan seurakunnassa kirkkoherrana 10 vuotta ja seurakuntapastorina viisi vuotta 80-luvulla. Miten seurakunta on muuttunut? Henkilöstö on vaihtunut paljon tämän 10 vuoden aikana. Vuonna 2003 tänne tultuani täällä oli yllättävän sama henkilöstö kuin 80-luvun lopulla. Nyt vuodet ovat muuttaneet henkilöstöä. Kirkko on nyt remontoitu ja ehdottomasti paremman näköisessä kunnossa kuin 10 vuotta sitten. Seurakunnan toiminnassa käytössä ovat hyväksi havaitut arkirutiinit. 4. Millainen ikäjakauma seurakunnan jäsenissä on? Lappeenrannan seurakunnassa toteutuu yksi tavanomainen suomalainen piirre. Eläkevaiheessa halutaan tulla lähemmäs palveluita ja silloin muutetaan keskustaan. Täten Lappeenrannan seurakunnassa on viidestä yhtymän seurakunnasta eniten eläkeläisiä. 5. Otetaanko kaikki ikäryhmät silti tasapuolisesti huomioon? Kaikki pitää ottaa huomioon. Seurakunnassa on kaikkien ikäluokkien ihmisiä, meillä ei tietoisesti keskitytä vain johonkin ja unohdeta sitten muita. Solisteina Reetta Haavisto, sopraano Essi Luttinen, mezzosopraano Jere Martikainen, tenori Tapani Plathan, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten 6. Ovatko syyt erota kirkosta muuttuneet urasi aikana? Syyt ovat pysyneet pääosin samoina. Kirkolla, sen sanomalla ja sisällöllä ei ole sijaa omassa elämässä. Monesti taustalla on ajatus, että minä en tarvitse kirkkoa, minä voin uskoa suoraan. 7. Näetkö kirkosta eroamisia ongelmana? Se on ja ei ole ongelma. Suomessa eletään uskonnonvapauslain maassa ja sen vapauden myötä jokainen aikuinen ratkaisee 100-prosenttisesti oman jäsenyytensä. Mutta totta kai jokainen lähtijä on menetys. Seurakunnan jäsenyydessä tuetaan ihmisen hengellisyyttä ja ihmisen iankaikkisuus-tavoitteista elämää, eli taivasmatkaa. Se ei ole pelkästään organisaatiojäsenyyttä, vaan osallisuutta pelastusyhteisöön. 8. Millaista viestiä haluat lähettää seurakuntalaisille ja kirkosta eronneille? Seurakuntalaisille sanoisin, että tervetuloa vain monenlaiseen aktiiviseen elämään ja hengelliselle huoltoasemalle. Kirkon jättäneille esittäisin kysymyksen: mikä nyt on paremmin? Mitä voitit kirkosta eroamisella? 9. Millaisena näet seurakunnan tulevaisuuden? Seurakunnan jäsenyys muuttunee entistä enemmän asiakkuudeksi ja vähemmän hengellisessä yhteisössä mukana olemiseksi. Asiakkuuden ilmentymä on se, että kysytään, mitä minä rahoillani saan ja mitä kaikkea minä haluan rahoillani tukea. Kirkon haasteena on päästä myönteisellä tavalla mukaan yleiseen keskusteluun. Kysymys kuuluukin, kenen tehtävä keskusteluun osallistuminen on ja missä yhteinen ääni on kuultavissa. KAUPUNGINORKESTERI Lappeenrannan kaupunginorkesteri Seuraava Seurakuntatervehdys ilmestyy Pääsiäiskonsertti Keskiviikkona Lappeen Marian kirkossa klo 19 Johtaa Kari Tikka Ohjelma: Pärt: Cantus Benjamin Brittenin muistolle Mozart: Requiem