Muutokset IAAF:n kilpailusääntöihin

Transkriptio

1 / KW Muutokset IAAF:n kilpailusääntöihin (IAAF Competition Rules ) Käännökset ja kommentit / Kari Wauhkonen Palautteet ja lisäkysymykset: puh: , fax: kari.wauhkonen@sul.fi Perinteiseen tapaan IAAF julkaisi taas uuden kv. sääntökirjan, johon päivitettiin kaikki IAAF:n hallituksen ja pieneltä osin myös Daegun kongressin vahvistamat sääntömuutokset. Kirja on englanninkielinen ja kantaa nimeä IAAF Competition Rules Se löytyy IAAF:n omien sivujen lisäksi myös SUL:n nettisivuilta kulkemalla reittiä: Kilpailu - Säännöt ja ohjeet - Sääntökokoelmat ja pistetaulukot. Dokumentin avaaminen edellyttää, että tietokoneessa on asennettuna Acrobat Reader - ilmaisohjelma. IAAF:n hallitus hyväksyi varsin suuren määrän muutoksia, joskin isojen muutosten lukumäärä on normaaliin tapaan melko rajallinen. Tähän yhteenvetoon on koottu lähinnä vain ne muutokset, joilla on käytännön merkitystä urheilijoille sekä kilpailujen järjestäjille, toimitsijoille ja tuomareille heidän työskentelyssään. IAAF:n englanninkielisessä sääntökirjassa muuttuneet tai lisätyt kohdat on pääsääntöisesti merkitty sivun reunalla olevalla kaksinkertaisella pystyviivalla. Meidän edellinen suomenkielinen versiomme IAAF:n sääntökirjasta julkaistiin vain kaksi vuotta sitten (ja löytyy niin ikään SUL:n nettisivuilta), joten nyt pidämme kirjapainotoiminnasta taukoa vielä toiset kaksi vuotta. Vuosina 2012 ja 2013 meillä on edelleen käytössä Yleisurheilun kansainväliset säännöt tällä yhteenvedolla ( lisälehdillä ) täydennettynä. Tämän yhteenvetoartikkelin tekstit on rakennettu siten, että ensin on hakasuluissa asian mahdollinen tausta, sen jälkeen varsinainen uusi sääntöteksti tai lähinnä sen vapaamuotoinen selitys. Perässä voi olla vielä kursiivilla kirjoitettu kääntäjän kommentti. Vielä muutama sana uusien sääntöjen voimaan astumisen päivämäärästä. Lukuun ottamatta joitakin IAAF:n hallituksen kiireellisinä päättämiä muutoksia (jotka yleensä eivät liity arkipäivän tuomaritoimintaan) virallinen uusien ja muuttuneiden sääntöjen voimaan astumisen päivämäärä on1. marraskuuta kunakin parittomana vuotena. Koska se on samalla se päivämäärä, jolloin englanninkielisten sääntökirjojen uusi painos vasta tulee ulos kirjapainosta, on kansallisten liittojen vaikea hypätä uusien käytäntöjen piiriin samalla hetkellä. Tämän vuoksi SUL:n käytäntönä on ilmoittaa, että uudet säännöt astuvat kansallisella tasolla voimaan kaksi kuukautta myöhemmin eli vuoden vaihtuessa.

2 2 ****** Voimassa lähtien! ****** Huomaa, että tässä yhteenvedossa käytetyt sääntöjen alanumerot viittaavat uuden sääntökirjan numerointiin (jossa on muutamia pieniä muutoksia aiempaan nähden)! Sääntö 123: Tekninen johtaja [ Tekniselle johtajalle kuuluvien tehtävien kuvaus on tähän asti ollut luvattoman suppea IAAF:n sääntökirjassa. Uusi painos tuo nyt jonkin verran parannusta tilanteeseen. ] Uusi teksti vapaasti käännettynä: Teknisen johtajan vastuulla ovat: a) (Sääntökirjan vanha teksti!) b) huolehtia, että tarvittavat kenttä- ja heittovälineet tuodaan ja poistetaan kentältä aikataulun mukaisesti; c) huolehtia, että suorituspaikkojen kalustus ja välineet on sijoiteltu alueelle ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti; d) huolehtia, että henkilökohtaiset heittovälineet ja seipäät tarkastetaan ja sääntöjen mukaiset varustetaan hyväksymismerkinnällä; e) varmistaa, että hänellä on (tarvittaessa) käytettävissään juoksuradan ja suorituspaikkojen viralliset mittausdokumentit. Kommentti: Yllä oleva hieman parantaa tilannetta, mutta suosittelemme tutustumaan SUL:n nettisivuilla (Kilpailu - Säännöt ja ohjeet - Muita ohjeistoja) olevaan Teknisen johtajan käsikirjaan, joka antaa varsin perusteellisen kuvan tämän tärkeän toimihenkilön roolista ja tehtävistä Sääntö 125.2: Lajinjohtajat (ja Refereet) [ Tämän sääntökohdan lopussa oli vuosikausia lause, joka antoi väärän kuvan lajinjohtajatason toimihenkilön roolista. Teksti oli seuraava: Juoksujen johtajan ei itse tule toimia maalituomarin tai juoksujen valvojan roolissa. Tätä on virheellisesti tulkittu niin, että juoksujen johtajan ei tulisi puuttua asiaan, vaikka hän näkisi rikkomuksen (esim. sisemmän rataviivan päälle astumisen kaarteessa). ]

3 3 Säännön korjaus selkiyttää asiaa jatkamalla tekstiä seuraavasti: mutta voi omiin havaintoihinsa perustuen reagoida ja tehdä päätöksiä sääntöjen mukaisesti Sääntö 125.6: Lajinjohtaja voi muuttaa tekemäänsä päätöstä [ Lajinjohtajan kohdalla ei aiemmin ole huomioitu sitä mahdollisuutta, että hänelle aukeaisi mahdollisuus, esim. lisäinformaatiota saatuaan, muuttaa jo kertaalleen tekemäänsä päätöstä. ] Teksti vapaasti käännettynä: Lajinjohtaja, joka on ottanut vastaan välittömän suullisen protestin ja tehnyt sen perusteella jonkun päätöksen, voi (juryn tapaan) uutta informaatiota saatuaan käsitellä asian uudestaan, mikäli mahdollisen muutoksen toteuttamiseen on vielä aikaa. Ajallisena takarajana voi yleensä pitää lajin palkintojenjaon alkamista tai että asia oli jo ehtinyt siirtyä tuomarineuvostolle (joka tietysti voi kuulla kyseistä lajinjohtajaa). Kommentti: Ei kommenttia; teksti puhunee puolestaan Sääntö 144.2(g): Laitteet, joita ei lueta kiellettyihin apuvälineisiin [ Erityisesti maantielajien yhteydessä on ollut paljon epätietoisuutta (ja tietysti kiistaa) siitä mitä kilpailijalla saa tai ei saa olla mukanaan matkaan lähdettäessä. Asiasta on ollut keskustelua IAAF:n teknisessä komiteassa ja tehty myös päätöksiä jo 1990-luvun alkupuolella, mutta niitä ei ole aina muistettu(?) viedä sääntökirjaan. Uusi sääntö lupaa seuraavaa: Säännön uusi alakohta (g) ilmoittaa nyt selvästi, että kilpailijalle sallittuja laitteita ovat pulssimittarit, askelmittarit ynnä muut vastaavat tietoa antavat laitteet. Niihin ei kuitenkaan saa liittyä ominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat yhteydenpidon toisen henkilön kanssa!

4 4 Sääntö Kuka saa tehdä protestin urheilijan puolesta? [ Oikeus protestin tekemiseen (urheilijan itsensä lisäksi) on säännöissä ilmaistu siinä määrin epäselvästi, että nyt on lähdetty hakemaan määritelmää, joka rajoittaa oikeuden vain sellaisiin henkilöihin, joilla on aito intressi jonkun urheilijan tai jonkun joukkueen etujen ajamiseen. ] Teksti määrittelee tällaisen henkilön nyt seuraavasti: Tällainen henkilö tai joukkue voi protestoida lajinjohtajalle tai vedota tuomarineuvostoon vain, jos kyseinen urheilija tai joukkue on kilpaillut lajin samassa vaiheessa (alkuerät, välierät, karsinta, finaali) kuin mihin kyseinen protesti tai vetoomus liittyy, tai jos kyseessä on kilpailu, jossa lasketaan joukkueiden keräämiä pisteitä. Kommentti: Ajatus säännön takana on varmaan hyvä, mutta tulkinnasta voi joskus syntyä vaikeuksia Sääntö 162.8: Korttivalikoima monipuolistuu [ Varoitukset ja pois sulkemiset ( diskaukset ) on kautta vuosikymmenten totuttu näyttämään värillisillä korteilla, mikä on palvellut myös helposti hahmotettavana informaationa stadionin eri puolilla oleville katsojille, toimihenkilöille ja medialle. Muutama vuosi sitten perinteinen punainen ja keltainen kortti saivat seurakseen vihreän kortin, jolla ilmaistiin, että kyseessä ei ollut sellainen tilanne, että siitä olisi tarvinnut tuomita vilppilähtöä. Tilanne on tästä monipuolistunut sitä mukaa kun Start Referee -nimisen toimihenkilön esiintyminen lähtöpaikalla on alkanut vakinaistua. Aikaisemmin keltaisia ja punaisia kortteja käytti vain lähettäjä (tai hänen ohjeistamanaan joku lähettäjän apulaisista) sekä vilppilähtöihin että käytösrikkeisiin liittyen. Eräiden sääntömuutosten jälkeen katsojat eivät enää tienneet näyttikö lähettäjä (tai se apulainen) korttia vilppilähdön vai käytösrikkeen merkkinä. Se olisi kuitenkin ollut tärkeä tieto, koska molemmat korttityypit elivät omaa elämäänsä eli niillä ei ollut keskinäistä vaikutusta toisiinsa! Start Referee on nykyisen käytännön mukaisesti se, joka pitää hallussaan ja käyttää tarvittaessa kokonaan keltaisia ja kokonaan punaisia kortteja, jotka nyt on pyhitetty vain käytösrikkeiden yhteydessä käytettäviksi. Lähettäjä apulaisineen hallinnoi uusia kaksivärisiä kortteja (diagonaali musta/keltainen varoittamiseen ja diagonaali musta/punainen diskvalifioimiseen; kts. alempana), jotka on tarkoitettu vain vilppilähtöihin. Käytöspuolen asiat lähettäjä on jättänyt Start Refereen harteille. ]

5 5 Sääntö: Itse vilppilähtöihin liittyvät määrittelyt eivät ole muuttuneet mihinkään sitten sääntökirjan edellisen version ( ). Korttivalikoima vain on laajentunut, minkä avulla lähettäjän ja Start Refereen työnjako on myös tullut näkyvämmäksi katsojille Sääntö 163.4(b): Askeltaminen sisäkentän puolella suorilla [ Moni muistaa miesten 800 metrin finaalin Göteborgin EM-kisoissa vuonna Loppusuoralla hieman pussissa ollut hollantilainen Bram Som kiersi sisäkentän kautta kanssakilpailijoidensa ohi ja voitti mestaruuden. Häntä vastaan tehtiin protesti, ehkä useampiakin, mutta ne eivät menneet läpi, koska sääntö kielsi sisäkentällä askeltamisen vain kaarteissa! Toki muitakin tulkintoja silloisesta säännöstä pyrittiin esittämään, mutta teksti oli ja pysyi huonosti muotoiltuna, joten Bram Som sai pitää Euroopan mestaruutensa. Keskustelu ja kinastelu asiasta on jatkunut niistä kisoista alkaen, mutta (vasta) nyt vihdoin saatiin sellainen sääntömuutos, että sisäkentälle (tai edes sisemmälle rataviivalle) astuminen suoralla sijoitukseen liittyvän edun saavuttamiseksi voidaan yksiselitteisesti tulkita sääntörikkomukseksi. ] Uusi sääntö: Sääntömuutos toteutettiin siten, että kohtaan 163.4(b), jossa oikeastaan puhuttiin siitä milloin kyseessä ei ole rikkomus, lisättiin huomautus (tulkinta), että sijoituksen parantaminen sisäkentän kautta kiertämällä katsotaan aina sääntöjenvastaiseksi edun saamiseksi. Kommentti: IAAF:n sääntökirjassa olevat huomautukset (Note) ovat käytännössä sääntöjä tai sääntöjen tulkintoja

6 6 Sääntö 170: Viestit: 1000 m viesti tuli sääntökirjaan [ 1000 m viesti, jota myös ruotsalaisviestiksi nimitetään, on pitkään loistanut poissa olollaan IAAF:n sääntökirjasta, vaikka laji on jo ehtinyt saada vakiintuneen aseman IAAF:n omissa 17-sarjan MM-kisoissa. Nyt laji kuitenkin liitettiin sääntöihin, ja sitä myötä myös sen suoritustapa voidaan katsoa vakiintuneeksi, kun kaikki tarpeellinen on mainittu säännöissä. Suomessa lajilla on tietty määrä omaa historiaa, mutta harvemmin mieleen muistunut tosiasia on, että jossain päin maailmaa sitä on harrastettu jopa siten, että osuudet on juoksutettu pisimmästä alkaen! ] Lajin asema säännössä 170: 1000 metrin viesti eli 100m+200m+300m+400m esiintyy nyt säännössä 170 samanlaisessa asemassa kuin kaikki muutkin viestit, eli kaikki vastaavat ohjeet on annettu myös tämän viestin suorittamiselle Sääntö 170.6: Kapulan on kuljettava kädessä kannettuna koko matkan! [ Otsikon lause on koko tämän sääntökohdan alkuperäinen ydin. Sitä on sitten myöhemmin täsmennetty kertomalla selkokielisesti miten tulee menetellä kapulan putoamisen yhteydessä, jos halutaan viedä joukkueen suoritus loppuun asti ilman hylkäämistä. Nyt tätä määrittelyä vietiin vielä hieman eteenpäin. ] Uusittu sääntö sisältää seuraavat ohjeistukset: Jos kapula pudotessaan lentää ja/tai kierii sivulle tai juoksusuunnassa eteenpäin, kapulan pudottajan tulee kapulan haettuaan palata ainakin siihen pisteeseen, jossa kapula hänellä viimeksi oli ollut kädessään. Vasta tämän jälkeen hän saa jatkaa viestin kuljettamista eteenpäin. Tämä sama sääntö on voimassa myös sellaisessa harvoin vastaan tulevassa tilanteessa, jossa pudonnut kapula lensi/kieri maaliviivan ylitse! Sääntö 180.2: Seipään kanssa ei harjoitella enää kilpailun käynnistyttyä [ Ennestään meille on tuttua, että kenttälajin kilpailun alettua kilpailupaikalla ei saa enää suorittaa harjoituksia vauhdinottoradoilla, heittokehissä, alastuloalueilla eikä myöskään heittovälineiden kanssa. ]

7 7 Uusi täydentävä sääntö: Aiempaan listaan on nyt lisätty harjoittelu seipään kanssa niin vauhtiradalla kuin myös sen ulkopuolella. Kommentti: Sääntökohdan pääasiallinen tarkoitus on tietysti turvallisuus lajin kilpailupaikalla, mutta toissijaisesti myös siistin kuvan antaminen lajista sitä seuraavalle yleisölle Sääntö 180.5(a): Suoritusjärjestyksen muuttaminen 5. kierroksen jälkeen? [ Pituussuuntaisiin kenttälajeihin on syvään juurtunut tapa muuttaa suoritusjärjestystä (tulosten perusteella käänteiseksi) kolmen ensimmäisen kierroksen jälkeen. Vuoden 2005 kongressissa nuijittiin kuitenkin TV-maailman voimakkaan lobbauksen tuloksena muutos, jonka mukaan myös viidennen kierroksen jälkeen tuli suorittaa järjestyksen uusiminen siten, että kilpailun viimeinen heitto tai hyppy varmasti osui viidennen kierroksen jälkeen johdossa olleelle. Käytäntö osoitti kuitenkin varsin nopeasti, että toivottuja draamahyötyjä ei tullutkaan, koska viidennen kierroksen jälkeen johtanut urheilija oli valtaosassa tapauksia voittaja jo ennen hänen omaa kuudetta suoritustaan. Niinpä se suoritus jäi usein tekemättä, kun kisan jo voittanut urheilija otti maansa lipun harteilleen ja lähti kunniakierrokselle. ] Sääntötekstin palautus: Nyt sääntöteksti mainitsee jälleen vain kolmen kierroksen jälkeen tapahtuvan suoritusjärjestyksen kääntämisen. Kommentti: Muistetaan koko ajan mitä järjestyksen kääntämisellä tarkoitetaan. Kilpailua jatketaan niin, että viimeinen jatkoon pääsijä hyppää/heittää kierroksen ensimmäisenä ja johdossa ollut vastaavasti viimeisenä Sääntö 180.5, Huom.(iii): Kaikille neljä suoritusta!?! [ Vastaan tulee tilanteita, jolloin olisi johdonmukaista antaa kaikille kilpailijoille sama määrä suorituksia riippumatta siitä montako heitä on. Tässä ei tietenkään tarkoiteta karsintakilpailua, vaan ns. varsinaista kilpailua eli loppukilpailua. Ongelma tulee

8 8 vastaan esim. kun kyseessä on joukkuekilpailu, jossa kisaa yli kahdeksan joukkuetta, ja tiettyä tarvetta esiintyy myös monissa GP-tyyppisissä yhden päivän kilpailuissa. ] Uusi sääntö: Uusi sääntö on kirjoitettu huomautuksen muotoon ja siinä todetaan, että jos lajissa on enemmän kuin kahdeksan kilpailijaa, kilpailua hallinnoiva taho voi käyttää vaihtoehtoista järjestelyä, jossa kaikki kilpailijat saavat neljä suoritusta! Kommentti: Alkuperäisen sääntötekstin sävystä voi jo päätellä, että kyseessä ei ole vaihtoehto, jota voi käyttää aivan milloin huvittaa. Menettelyyn voidaan turvautua, jos siihen on selvä syy, kuten esimerkiksi joukkueiden kohtelu yhtäläisesti tai ajan säästäminen aikataulusyistä. Säännöllisesti toistuvien joukkuekilpailujen (esim. 12 maan Euroopan joukkuemestaruuskilpailut) kyseessä ollen menettely yleensä kirjataan kilpailun omiin teknisiin määräyksiin Sääntö 180.8: Seura/maatoverien sijoittaminen kenttälajin karsintaryhmiin [ Juoksulajien kohdalla IAAF:n säännöt ovat jo vuosia muistuttaneet siitä, että saman maan (seuran) edustajat sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan eri eriin. Normaalin eräjaon jälkeen siis tarkistus ja sen perusteella hallitut siirrot. Kenttälajien puolella mitään vastaavaa sääntöä ei ole ollut, joskin tällaista menettelyä on usein käytetty ikään kuin vaistomaisesti. ] Uusi sääntö: Vaikka kenttälajin karsinnan ryhmäjako tehdään normaalisti vapaalla arvonnalla (tai itse asiassa useimmiten ennakkorankingin avulla tasavahvoiksi), sen jälkeen tulisi saman maan (seuran) edustajat pyrkiä sijoittamaan eri ryhmiin Sääntö 181.8(d): Korkeuden/seipään uusinta vaiko ei? [ IAAF:n edellisellä sääntökierroksella lopetettiin juoksujen, kävelyjen ja pituussuuntaisten kenttälajien voitosta käytävät uusinnat, mutta korkeuteen ja seipääseen uusinta jätettiin ensisijaisena vaihtoehtona. Uusinnasta voitiin kuitenkin luopua teknisten määräysten kautta tai teknisen delegaatin (tarvittaessa lajinjohtajan tai Refereen) päätöksellä - tai viime kädessä jopa uusintaan oikeutettujen

9 9 kilpailijoiden yhteisellä päätöksellä. Sääntöön ei tullut varsinaista muutosta, mutta pieni looginen tarkennus kuitenkin. ] Tarkennettu sääntö vapaamuotoisesti: Jos päätöksen mahdollisen uusinnan suorittamatta jättämisestä tekee tekninen delegaatti (tai lajinjohtaja/referee), sen voi tehdä kyseisten kilpailujen aikana, mutta ehdottomasti ennen kyseisen lajin käynnistymistä Sääntö : Seipään yläpään (otepään) teippaaminen [ Seipäiden teippaukset ovat aina herättäneet keskustelua, kun hyppääjät ovat keksineet jotain tavallisuudesta ja itse asiassa teippauksen tarkoituksesta poikkeavaa. Viimeisin kohu syntyi, kun seipäiden otepäihin alkoi ilmaantua lukuisilla teippikerroksilla rakennettuja renkaita, joiden ilmeinen tarkoitus oli tukea kättä ja auttaa sitä pysymään lipsumatta paikallaan. Kimmokkeen tähän lienee antanut edellisen säännön huolimaton muotoilu, josta oli jäänyt pois aikaisemmin esiintynyt määräys pitäytyä enintään kahdessa teippikerroksessa. Säännön tarkoituksena on kuitenkin aina ollut rajoittaa teipin käyttö vain seipään pinnan ja samalla hyppääjän käsien suojaamiseen. ] Uusi sääntöteksti vapaamuotoisesti: Otepään teippauksen tulee olla tasapaksuista niin, ettei teipattuun seipääseen muodostu mitään halkaisijan äkillisiä muutoksia esimerkiksi seipään ympärille rakentuvan renkaan tai muun mahdollisen viritelmän muodossa. Kommentti: Aika näyttää onko tämäkään säännön lopullinen muoto. Tarkoitus on kuitenkin selvä ja kaikkien tiedossa. Seipään tulee teippauksenkin jälkeen pysyä sylinterin muotoisena, eli teippikerroksen on oltava tasapaksu ja siinä määrin ohut, etteivät sormet pääse uppoamaan teippiin

10 10 Sääntö 187.1: Kevyempiä heittovälineitä N17-sarjalle [ Tytöillä (N17) oli ollut saman painoiset heittovälineet kuin aikuisilla jo niin pitkään, että nyt päätetty kuulan, moukarin ja keihään keventäminen tuli todella yllätyksenä ja kaiken kaikkiaan hieman kuin puskasta. Esityksen takana olivat kaksi IAAF:n komissiota, valmentajakomissio sekä koulu- ja nuorisourheilukomissio, joiden valmistelutyö ei ollut kovinkaan monien tahojen tiedossa. ] N17-sarjan uusittu heittovälineluettelo: Kuula 3 kg - tätä ennen 4 kg Kiekko 1 kg - säilyi entisenä! Moukari 3 kg - tätä ennen 4 kg Keihäs 500 g - tätä ennen 600 g Kommentti: Kuulan kohdalla muutos ei aiheuta juuri mitään, koska kansallisessa käytännössämme, kuten myös muissa pohjoismaissa, tytöt ovat tähänkin asti työntäneet 3 kilon kuulaa. Pienen yllätyksen muodosti kiekko, joka säilyi entisellään 1 kg:ssa. Moukari keveni kuulan tapaan neljästä kilosta kolmeen kiloon. Hankaluuksia tämän ei pitäisi tuottaa, koska 3 kg moukareita on ollut saatavana jatkuvasti. 500 gramman keihäs oli omalta osaltaan yllättävä, koska SUL:n ikäsarjoissa sitä ei ole ollut aiemmin missään käytössä. Veteraanien lajiluettelosta se kyllä löytyy. Uusien kuulan, moukarin ja keihään mittoja ei ole ennestään ollut IAAF:n listoilla määriteltyinä. Tähän muutosvaiheeseen IAAF kopioi vaaditut mitat veteraanien maailmanliiton WMA:n sääntökirjasta. Kuulassa ja moukarissa pallon halkaisijan rajamitat ovat hieman väljemmät kuin mitä meillä on ollut näissä nuorten välineissä. Koska ne eivät tehneet mitään omista välineistämme sääntöjen vastaisiksi, muutimme uudet halkaisijatiedot sellaisinaan virallisiin luetteloihimme, jotka löytyvät SUL:n nettisivuilta. Mainittakoon vielä, että nyt vuoden 2012 kynnyksellä IAAF:n sertifioitujen välineiden luetteloihin on ilmestynyt jo muutamia uusien painoluokkien kuulia, moukareita ja keihäitä Sääntö : Kehärenkaan sisäpinnan ja yläpinnan välinen särmä [ Otsikossa mainittu särmä kuuluu oikeastaan molempiin (tai joidenkin mielestä ei kumpaankaan) mainituista pinnoista. Käytännössä on kuitenkin helppo todeta, että jos heittäjä/työntäjä nojaa tossullaan särmään, pohjan pehmeys aiheuttaa sen, että osa

11 11 pohjasta painautuu myös yläpintaa vasten, jolloin tilanne voidaan tulkita säännön rikkomiseksi. Hankalammin tulkittavaksi tilanne muodostuu silloin, kun kehän pinnassa olevan tossun reuna painautuu renkaan sisäpintaa vasten ja tossun reuna ulottuu korkeudeltaan renkaan yläreunan ylitse. Renkaan sisäpintaan nojaaminenhan on sallittua, mutta? Syntyykö tilanteesta sellainen kosketus, että se voidaan tulkita särmään koskettamiseksi? Odotettavissa lienee vaihtelevia tulkintoja ja vilkkaita keskusteluja. Säännön tärkeät sanat: touches with any part of his body the top (or the top inside edge) of the rim koskettaa jollain ruumiinosallaan kehärenkaan yläpintaa (tai ylä- ja sisäpintojen välistä särmää) tai Sääntö 191.9: Moukarin pituus (kahvan sisäpinnasta kuulan päähän) [ Heittovälineiden mitoista moukarin pituuden minimiarvo lienee se, johon on tarvinnut kiinnittää vähiten huomiota. Kaikki yrittävät virittää heittovälineensä mahdollisimman lähelle maksimia, sitä kuitenkaan ylittämättä. ] Uusi sääntö: Moukarin pituuden minimiarvot on poistettu luettelosta ja vain maksimit jätetty paikoilleen Sääntö 230.3(a): Kävelyn ylituomarin erikoisvaltuudet [ Kävelyn ylituomari ei toimi muiden tuomarien tapaan ns. tuomitsevana tuomarina, mutta maaliintulojen yhteydessä hänellä on jo useita vuosia ollut erikoisvaltuudet omalla päätöksellään hylätä kävelijä, joka siinä vaiheessa etenee sääntöjen vastaisesti. Nämä erikoisvaltuudet hänellä on ollut viimeisten 100 metrin matkalla, kun maali on ollut stadionin ulkopuolella, ja stadionin alueella, kun maali on ollut stadionilla. ] Uusi sääntö: Nyt uuden säännön mukaan hänen erikoisvaltuutensa rajoittuvat viimeisten 100 metrin matkalle myös silloin, kun maali sijaitsee stadionilla.

12 12 Kommentti: Muutos tulee varmaan aiheuttamaan keskustelua jo senkin vuoksi, koska kilpailijoiden stadionilla kävelemä matka saattaa vaihdella suurestikin riippuen maratonportin sijainnista maaliin nähden