JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat"

Transkriptio

1 JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys XML-rakenteiden nimeäminen Yleisiä nimeämissääntöjä Elementtien nimeäminen Attribuuttien nimeäminen Tyyppien nimeäminen Yleiset lyhenteet Ilmentymät (Representation Terms) Skeemojen tekemisen perusohjeistus Elementtejä vai attribuutteja Tyyppimäärittelyt Ilmentymien ja tietotyyppien vastaavuudet Globaalit määritykset Koodistot Nimiavaruuksien nimeäminen Skeemojen modulaarisuus ja hierarkkisuus Skeemojen modulaarisuuden perusmalli Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema Koosteskeemat Rajapintaskeemat Skeemojen xs:import-määritykset Hierarkkiset XML-puurakenteet Skeemojen versiointi Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointi Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointi Merkistö Opastavat tiedot Liitteet /14

2 1 Johdanto Tämä JHS-suositus ohjeistaa XML-skeemojen tuottamista ja hallintaa julkishallinnossa. Suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon XML-skeemojen muodostamisen yhteisiä periaatteita. Lisäksi on laadittu alustava useille julkishallinnon toimijoille yhteinen skeemaluettelo. Suosituksessa tukeudutaan soveltuvin osin kansainvälisiin standardeihin sekä tunnettuihin referenssisuosituksiin. Suosituksen keskeisinä lähtökohtina on pidetty yksinkertaisuutta ja käytännönläheisyyttä. Kansainvälisiä standardeja ei suositella käyttöön sellaisenaan, vaan niistä on pyritty löytämään Suomen julkishallinnon kannalta parhaiten soveltuvia käytäntöjä. Samanaikaisesti tavoitteena on varmistaa mahdollisimman hyvä yhteensopivuus kansainvälisiin standardeihin. Suosituksessa viitatut XML- ja XML-skeemateknologiat perustuvat W3C:n suosituksiin: ja XML-skeemojen tuottamisella on läheinen yhteys sanastotyöhön. Tätä suositusta PITÄÄ noudattaa johdettaessa tekniikkaan sitomattomista sanastojen käsitteistä XML-rakenteita. Tässä suosituksessa käytetään seuraavia termejä niin kuin ne on määritelty IETF:n (Internet Engineering Task Force) toimesta (RFC 2119 [3]). PITÄÄ(MUST) EI SAA (MUST NOT) PAKOLLINEN (REQUIRED) PITÄISI (SHOULD) EI PITÄISI (SHOULD NOT) SAA (MAY) VAPAAEHTOINEN (OPTIONAL) Jos organisaatio haluaa, että sen XML-skeemat ovat tämän JHS-suosituksen mukaisia, niin suosituksessa esitetyt vaatimukset PITÄÄ täyttää. Järjestelmien yhteentoimivuus edellyttää, että pidemmällä aikavälillä useat organisaatiot laativat XML-skeemoja suosituksen vaatimusten mukaan. 2 Soveltamisala Suositus esittelee julkisen hallinnon yhteisten XML-skeemojen muodostamisen periaatteet ja sisältää alustavan useille julkishallinnon toimijoille yhteisen skeemaluettelon. Suosituksen kohderyhmiä ovat: julkishallinnon tietojärjestelmien kehittäjät järjestelmäkehityshankkeiden vetäjät ja asiantuntijat 3 Termit ja määritelmät XML W3C:n suositus rakenteisen tiedon esittämiseen sähköisessä muodossa. XML-skeema W3C:n suositus XML-dokumenttien rakenteen ja sisällön määrittelyyn. 2/14

3 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys Sanastotyöllä tarkoitetaan niitä menetelmiä ja käytännön työtä, joilla kehitetään semanttista yhteentoimivuutta edistäviä sanastoja. Sanastolla tarkoitetaan luetteloa jossain kielessä sallituista sanoista luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastoilla kuvataan käsitteiden merkityksiä siten, että eri tietojärjestelmät voivat ymmärtää käsittelemäänsä tietoa. Sanastot ovat lähtökohtaisesti teknologiariippumattomia. Sanastoista voidaan johtaa erilaisia teknisiä kuvaustapoja kuten XML-skeemat. XML-skeemojen tuottamisen PITÄISI alkaa sanaston käsitteiden määrittelemisestä tai jo määriteltyjen käsitteiden hyödyntämisestä. Sanastojen ja XML-skeemojen hallinnointi ja tekniset varastointiratkaisut PITÄISI kehittää siten, että ne tukevat sanaston käsitteistä lähtevää skeemojen tuottamista. Tässä suosituksessa ei ohjeisteta sanastojen määrittelyä. Sanastojen laatijoiden PITÄISI huomioida tämän suosituksen linjaukset siltä osin kuin ne koskevat XML-skeemojen johtamista sanaston käsitteistä. 5 XML-rakenteiden nimeäminen XML-rakenteiden nimeämisessä tukeudutaan soveltuvin osin kansainvälisiin standardeihin. Nimeämisohjeen lähtökohta on ISO standardi (Information technology Specification for standardization and registration of data elements and associated metadata Part 5: Naming and identification principles). Nimeäminen perustuu ISO :n sisältämään kolmitasoiseen nimeämismalliin. Standardin mukaisesti nimetyn tietoelementin yksilöivä nimi on kolmiosainen ja muodostuu Objektiluokasta, Ominaisuustermistä ja Ominaisuustermin tietotyyppiin viittaavasta Ilmentymästä. (Vastaavat englanninkieliset termit ovat Object class, Property term ja Representation term.) Objektiluokka yksilöi jonkin objektin tai toiminnan jossain asiayhteydessä. Luokka- tai oliomalleissa Objektiluokat kuvautuisivat nimensä mukaisesti luokiksi. Ominaisuustermi yksilöi objektin yhden ominaisuuden. Luokka- tai oliomalleissa Ominaisuustermit kuvautuisivat luokkien attribuuteiksi. Ilmentymä määrittelee ominaisuuden tietotyypin ilmentymistavan. Lisäksi jokaista osaa tarkentamaan SAA käyttää Määreitä (Qualifier). Alla on esitetty esimerkki nimen muodostumisesta. Nimen osien erottamiseen on käytetty pistettä.. Yllä esitetty muoto on käsitteestä käytettävä sanaston tekninen termi, joka kuvataan sanastossa. Kun sanaston teknisestä termistä muodostetaan XML-skeemassa käytettävä JHS-elementtinimi, siitä rajataan pois Objektiluokka, minkä jälkeen Ominaisuustermi ja Ilmentymä yhdistetään toisiinsa. Jos ominaisuustermin lopussa oleva sana on sama kuin Ilmentymä, voidaan päällekkäinen sana poistaa. Muodostettava nimi päättyy tällöin isolla kirjaimella alkavaan Ilmentymään. Yllä olevasta sanaston teknisestä termistä johdettu JHS-elementtinimi on siten: SukuNimi 3/14

4 Määreen käyttöä selventää esimerkkikäsite Henkilön edellinen sukunimi. Käsitettä vastaava sanaston tekninen termi olisi: Henkilo. Edellinen_ Sukunimi. Nimi Yllä olevassa teknisessä termissä Edellinen on Määre, joka tarkentaa Ominaisuustermiä Sukunimi. Määreen erotinmerkkinä käytetään alaviivaa _. Vastaava JHS-elementtinimi olisi tällöin: EdellinenSukuNimi Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä, joissa on kuvattu käsite, sitä vastaava sanaston tekninen termi ja siitä johdettu JHS-elementtinimi. Käsitteen nimi ja tekninen termi voivat poiketa taivutusmuodoltaan. Esimerkiksi taulukon käsitteestä Kuolinpäivä muodostettu tekninen termi on Henkilo. Kuolema. Pvm. Käsite Sanaston tekninen termi JHS-elementtinimi Henkilötunnus Henkilo. Henkilotunnus. Tunnus HenkiloTunnus Etunimet Henkilo. Etunimet. Nimi EtunimetNimi Sukunimi Henkilo. Sukunimi. Nimi SukuNimi Turvakielto Henkilo. Turvakielto. Kytkin TurvakieltoKytkin Kuolinpäivä Henkilo. Kuolema. Pvm KuolemaPvm Kadun nimi Osoite. Katu. Nimi KatuNimi Postinumero Osoite. Postinumero. Koodi PostinumeroKoodi Sanaston teknisestä termistä rajatun Objektiluokan PITÄISI olla JHS-elementtien isäelementti XMLskeemaa vastaavassa XML-rakenteessa. Alla on esimerkki XML-rakenteista, joissa JHS-elementit on sisällytetty Objektiluokkia vastaaviin isäelementteihin. <Henkilo> <SukuNimi>Meikäläinen</SukuNimi> <EtunimetNimi>Matti Juhani</EtunimetNimi> <HenkiloTunnus> </HenkiloTunnus> <TurvakieltoKytkin>False</TurvakieltoKytkin>... <!-- Muita Henkilo-elementin lapsielementtejä -->... </Henkilo> <Osoite> <KatuNimi>Kotikatu</KatuNimi> <PostinumeroKoodi>99999</PostinumeroKoodi>... <!-- Muita Osoite-elementin lapsielementtejä -->... </Osoite> 4/14

5 5.1 Yleisiä nimeämissääntöjä Elementtien ja attribuuttien nimien PITÄISI olla ensisijaisesti suomenkielisiä. Tarvittaessa nimistä SAA tehdä englanninkieliset käännökset, joita voidaan käyttää englanninkielisissä skeemoissa. Samassa skeemassa EI PITÄISI käyttää sekä suomen- että englanninkielisiä nimiä. Mikäli jollakin toimialalla on kansainväliseen standardointiin perustuvia englanninkielisiä skeemoja, on niiden käyttö luonnollisesti sallittua ja usein pakollistakin. Nimien PITÄÄ olla kirjakielen muotoisia substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja. Substantiivien PITÄÄ olla lähtökohtaisesti yksikkömuodossa, ellei käsite itsessään ole monikkomuotoinen. XML:ssä sekä isot että pienet kirjaimet ovat merkitseviä (case-sensitive). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seuraavat nimet eivät ole samoja: KATUNIMI, katunimi, KatuNimi, katunimi Skandinaavisia merkkejä EI SAA käyttää XML-sanomien elementti-, attribuutti- ja tyyppinimissä. XMLsanomien sisällössä SAA käyttää skandinaavisia merkkejä. Elementtien, attribuuttien ja tyyppien nimissä EI SAA käyttää alaviivaa ( _ ), pistettä (. ), väliviivaa ( - ) eikä muita aakkosten ulkopuolisia merkkejä. Nimissä SAA käyttää numeroita ( 0-9 ). Kaikki elementtien, tyyppien ja attribuuttien nimet PITÄÄ kirjoittaa yhteen. 5.2 Elementtien nimeäminen Elementtinimien PITÄÄ noudattaa ns. Upper Camel Case -tyyliä. Nimen kaikkien sanojen alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi: HenkiloTunnus KatuNimi 5.3 Attribuuttien nimeäminen Attribuuttinimien PITÄÄ noudattaa ns. lower Camel Case -tyyliä. Muiden paitsi nimen ensimmäisen sanan alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi: kielikoodi 5.4 Tyyppien nimeäminen Käyttäjien määrittelemien johdettujen tietotyyppien PITÄÄ noudattaa ns. Upper Camel Case -tyyliä. Nimen kaikkien sanojen alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Tyypin nimen loppuun PITÄÄ lisätä pääte Tyyppi. Esimerkiksi: HenkiloTunnusTyyppi Englanninkielisissä skeemoissa tyypin nimen loppuun PITÄÄ lisätä pääte Type. 5/14

6 5.5 Yleiset lyhenteet Lyhenteitä ovat yleisesti käytetyt tai tunnetut lyhennemerkinnät, joilla alkuperäistä sanaa lyhennetään merkittävästi. Lyhenne voi esiintyä missä kohdassa nimeä hyvänsä. Lyhenteet PITÄÄ kirjoittaa isoilla tai pienillä kirjaimilla niiden tyypillisen käyttötavan mukaan. Alla olevassa lyhenneluettelossa on esitetty yleisimpiä lyhenteitä kirjoitusasussaan. Lyhenteitä PITÄÄ käyttää nimissä sellaisissa kohdissa, joissa kyseinen sana esiintyy. Luettelon lähteenä on käytetty Suomen kielitoimiston julkaisemaa lyhenneluetteloa (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149). Lyhenne ALV ATK BKT CV db Dnro EU ICT ISBN ISSN JNro Km Kv Max Min Nro Oy Oyj Puh Pvm Srk Tmi Selite arvonlisävero automaattinen tietojenkäsittely bruttokansantuote lat. curriculum vitae, elämänvaiheet, elämäkerta; ansioluettelo Desibeli(ä) diaarinumero Euroopan unioni engl. information and communication technology, informaatio- ja kommunikaatioteknologia engl. International Standard Book Number, kirjan kansainvälinen standardinumero engl. International Standard Serial Number, aikakausjulkaisun kansainvälinen standardinumero järjestysnumero kilometri(ä) kansainvälinen maksimi, korkeintaan, enintään minimi, vähintään numero osakeyhtiö julkinen osakeyhtiö puhelin päivämäärä seurakunta toiminimi 6/14

7 URL engl. uniform resource locator, Internetissä olevan tiedoston tai hakemiston sekä sen käyttöön tarvittavan yhteyskäytännön yksilöivä tunnus (esim. Vrk vuorokausi, vuorokautta Tavoitetilassa XML-elementtinimet PITÄISI johtaa sanaston käsitteistä. Elementtien nimien PITÄISI olla pääsääntöisesti samoja kuin vastaavien käsitteiden nimet sanastossa. Jos sanastossa käytetään lyhennettä, PITÄÄ samaa lyhennettä käyttää myös XML-skeemassa. Organisaatioiden nimilyhenteitä PITÄISI ylläpitää keskitetysti. Niitä ei ole kuvattu ylläolevassa taulukossa kaikkein yleisimpiä organisaatiolyhenteitä (esim. EU) lukuun ottamatta. Tässä suosituksessa ei linjata organisaatioiden nimilyhenteiden vastuutahoja. 5.6 Ilmentymät (Representation Terms) Ilmentymä (Representation Term) on elementin nimen loppuun liitettävä termi, joka kuvaa elementin sisällön tyypin. Ilmentymä PITÄÄ liittää sellaisen elementin nimen loppuun, joka voi sisältää dataa. Termi Termi englanniksi Käyttötarkoitus Aika Time Kellonaika, ajankohta (ISO 8601) Arvo Value Numeerinen arvo Binaari BinaryObject Binäärimuotoinen tieto Koodi Code Sallittujen arvojen luettelo, jonka jokainen yksittäinen arvo on merkkijono, jota käytetään korvaamaan tai edustamaan tiettyä koodatun tiedon arvoa tai määritelmää Kuva Graphic Kuvien tallennustyyppi Kytkin Indicator Kahdesta arvosta koostuva pari, joka ilmaisee tilaa on/off, true/false jne. (synonyymi: Boolean ) Lkm Quantity Muiden kuin rahayksikköjen lukumäärä Mitta Measure Numeerinen arvo, joka on määritelty mittaamalla jokin objekti. Mitta tarkennetaan mittayksiköllä. Maara Amount Rahallinen arvo valuuttayksikköinä Nimi Name Jonkin objektin identifiointiin käytettävä merkkijono. Toisin kuin tunnuksen, nimen ei tarvitse olla yksiselitteinen. Numero Number Numero Prosentti Percent Prosenttilukuna esitettävä numeroarvo Pvm Date Päivä kalenterissa, ajankohta (ISO 8601) Hetki DateTime Päivä kalenterissa ja kellonaika, ajankohta (ISO 8601) Suhde Rate Suhde numeerisena arvona 7/14

8 Teksti Text Jonkin luonnollisen kielen merkkijono Tunnus ID, Identifier Merkkijono, jota käytetään muodostamaan jollekin objektin esiintymälle identiteetti tai erottamaan se muista yksiselitteisellä tavalla 6 Skeemojen tekemisen perusohjeistus 6.1 Elementtejä vai attribuutteja XML-muotoisen tiedon ensisijaisena esitysrakenteena PITÄÄ käyttää elementtejä. Attribuuttien PITÄISI sisältää pääasiassa elementin sisällön arvoa kuvaavaa metatietoa. 6.2 Tyyppimäärittelyt Elementtien yksinkertaisissa tyyppimäärittelyissä (SimpleType) PITÄÄ pääsääntöisesti käyttää W3C:n XML Schema -suosituksen perustyyppejä. Määrittelyissä PITÄISI käyttää alla olevassa taulukossa lueteltuja perustyyppejä. Tyyppi Selite Esimerkki xs:string merkkijono Kotitaloustyö xs:integer kokonaisluku -123 xs:decimal desimaaliluku xs:time kellonaika 12:00:00 xs:date päivämäärä xs:datetime ajankohta T12:00:00 xs:boolean totuusarvo (true/false) true xs:base64binary binäärityyppi Ks. XML Schema -suositus sisältää lisäksi muita perustyyppejä, joita EI SAA käyttää kuin poikkeustapauksissa. Poikkeukseen on oltava painava syy. Jos perustyyppiin tehdään lisärajoitteita, se PITÄÄ nimetä omaksi tietotyypikseen (ks. 5.4 tyyppien nimeäminen). 6.3 Ilmentymien ja tietotyyppien vastaavuudet XML-skeemassa elementtien yksinkertaiset tietotyypit (simpletype) PITÄÄ esittää W3C:n XML Schema -suosituksen perustyyppeinä. Alla on kuvattu vastaavuudet ilmentymien ja perustyyppien välillä. 8/14

9 Ilmentymä Aika Arvo Binaari Koodi Kuva Kytkin Lkm Mitta Maara Nimi Numero Prosentti Pvm Hetki Suhde Teksti Tunnus Tietotyyppi xs:time xs:decimal xs:base64binary xs:string xs:base64binary xs:string, xs:boolean xs:decimal xs:decimal xs:decimal xs:string xs:decimal xs:decimal xs:date xs:datetime xs:decimal xs:string xs:string 6.4 Globaalit määritykset Kaikki elementit ja tyypit PITÄÄ määritellä globaaleina. Tämä tarkoittaa, että ne PITÄÄ määritellä skeeman ylimmällä tasolla xs:schema-elementin alla. Globaalit elementti- ja tyyppimääritykset ovat uudelleenkäytettäviä. Muutokset määritykseen heijastuvat kaikkiin siihen viittaaviin kohtiin. Lisäksi globaalit määritykset löytyvät paremmin skeemoista, koska niitä ei ole upotettu muiden määritysten sisään. Suunnittelumallia (Design Pattern), jossa kaikki elementit ja tyypit määritellään globaaleina, kutsutaan Garden of Eden -malliksi. Globaaliin elementtiin viitataan xs:element-määrityksen ref-attribuutilla. Globaaliin tyyppiin viitataan xs:element-määrityksen type-attribuutilla 9/14

10 Alla on esimerkki viittauksesta globaaliin elementtimääritykseen (EtunimetNimi) sekä kaksi esimerkkiä viittauksesta globaaliin tyyppimääritykseen (EtunimetNimiTyyppi ja HenkiloTyyppi). <xs:type name EtunimetNimiTyyppi type xs:string /> <xs:element name="etunimetnimi" type= EtunimetNimiTyyppi /> <xs:complextype name= HenkiloTyyppi > <xs:sequence> <xs:element ref="etunimetnimi"/>... </xs:sequence> </xs:complextype> <xs:element name= Henkilo type= HenkiloTyyppi /> 6.5 Koodistot Koodistot ovat standardoituja, vakiintuneita tai virallistettuja koodiluetteloita. Koodistoa ylläpitää tavallisesti jokin nimetty taho. XML-skeemoissa koodistoja käytetään rajaamaan elementtien sallittuja arvoja. Esimerkkejä yleisistä koodistoista ovat: Postinumerot Maakoodit Kielikoodit Mikäli yleisiä importoitavia XML-skeemamuotoisia koodistoja käytetään, PITÄÄ niiden ylläpito vastuuttaa. 7 Nimiavaruuksien nimeäminen XML nimiavaruudet on määritelty W3C:n nimiavaruussuosituksessa (Namespaces in XML). Nimiavaruuksien avulla elementit ja attribuutit kiinnitetään yksiselitteisesti nimettyyn asiayhteyteen. Jos kahdella elementillä tai attribuutilla on sama nimi, ne voidaan erottaa toisistaan kiinnittämällä ne omiin nimiavaruuksiinsa. Nimiavaruus kuvataan URI-viittauksena. Jokaisessa skeemassa PITÄÄ nimetä kohdenimiavaruus (targetnamespace). XML Schema -määritykseen kuuluvat osat tarkennetaan nimiavaruudella Sen lyhyenä nimenä PITÄÄ käyttää lyhennettä xs. Nimiavaruuden nimen perusrakenne on seuraava: perusosa/<organisaatiokohtainen rakenne>/vuosi/kuukausi/päivä/ Julkishallinnon yhteisten XML-skeemojen perusnimiavaruus (perusosa) on: Kunkin organisaation PITÄÄ määritellä organisaatiokohtaisten XML-skeemojen nimiavaruuksien perusosa itse. Nimiavaruuden osan <organisaatiokohtainen rakenne> organisaatio SAA muodostaa itse, koska kohdealueet ja käyttökohteet riippuvat voimakkaasti toimialasta ja organisaatiosta. <organisaatiokohtainen rakenne> SAA sisältää useita hierarkkisia tasoja tilanteen mukaan. Julkishallinnon yhteisen skeemaluettelon organisaatiokohtainen osa on yhteiset. 10/14

11 Nimiavaruuden nimen loppuun PITÄÄ merkitä skeeman julkaisemisen päivämäärä. Nimiavaruus ilmaisee päivämäärän avulla skeeman version (ks. luku 9 Skeemojen versiointi). Esimerkiksi julkaistun julkishallinnon yhteisen skeemaluettelon nimiavaruus on: URL-osoitteen käyttö nimiavaruuden nimenä mahdollistaa nimiavaruuden käyttämisen fyysisessä skeemaviittauksessa. URL-osoitetta SAA käyttää suoraan fyysiseen osoittamiseen. Skeeman tallentaminen URL-osoitteeseen on kuitenkin VAPAAEHTOISTA. URL-linkin takaa PITÄISI löytyä vähintään skeemaa kuvaavaa dokumentaatiota. 8 Skeemojen modulaarisuus ja hierarkkisuus 8.1 Skeemojen modulaarisuuden perusmalli Skeemojen modulaarisuudella pyritään tehokkaaseen uudelleenkäyttöön. Kerran määriteltyjä skeemojen osia voidaan käyttää useissa ylemmän tason skeemoissa. Skeemojen modulaarisuuden perusmallin tavoitteita ovat: 1. Malli on tarpeeksi yksinkertainen, jotta sitä voidaan soveltaa käytännössä 2. Malli on riittävän monipuolinen, jotta se vähentää kehittäjien työtä skeemojen määrittelyssä 3. Kerran määritellyt skeemamääritykset ovat uudelleenkäytettäviä 4. Skeemojen elementti- ja tyyppimääritykset voidaan johtaa suoraan sanaston käsitteistä Joustava skeemojen muodostaminen edellyttää, että tiukkoja ja monimutkaisia rakenteita ei pyritä kiinnittämään omiksi aliskeemoikseen. Tyypillisesti esimerkiksi tiettyyn skeemaan kuuluvien elementtien järjestys ja pakollisuus vaihtelevat organisaatioittain. Tällaisten skeemamääritysten uudelleenkäyttö johtaa usein organisaatio- ja kohdealuekohtaisiin muutoksiin ja epäviralliseen versiointiin. Kuvassa 1 on esitetty kaaviokuvana esimerkki skeemojen modularisoinnista. Ylimmällä tasolla ovat Rajapintaskeemat. Rajapintaskeemoihin voidaan sisällyttää uudelleenkäytettäviä koosteskeemoja. Rajapintaskeemoihin ja koosteskeemoihin voidaan sisällyttää atomaarisia elementti- tai tyyppimäärityksiä sisältäviä skeemoja. Kuvassa on esitetty yksi atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten skeema (JHSYdin.xsd), joka sisältää koko julkishallinnolle yhteiset elementti- ja tyyppimäärittelyt. Pääsääntöisesti organisaatioiden PITÄÄ importoida nämä yhteiset atomaariset määrittelyt omiin skeemoihinsa. 11/14

12 Kuva 1. Skeemojen modularisoinnin perusmalli Kukin organisaatio SAA määritellä myös omia kohdealuekohtaisia elementti- ja tyyppimäärityksiään vastaaviksi atomaariskeemoiksi. Organisaatiokohtaiset atomaariskeemat voivat tarvittaessa periä (importoida) JHS-skeeman määrityksiä ja erikoistaa niitä organisaation tarpeita vastaaviksi. 8.2 Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema sisältää julkishallinnon yhteiset skeemamääritykset. Atomaarinen elementtimääritys muodostuu yhdestä elementin määrittelystä, esimerkiksi: <xs:element name="henkilotunnus" type="jhs:henkilotunnustyyppi"/> Jokaista atomaarista elementtimääritystä vastaa skeemassa yksinkertainen tyyppimääritys (simpletype), esimerkiksi: <xs:simpletype name="henkilotunnustyyppi"> <xs:restriction base="xs:string"/> </xs:simpletype> Skeemojen ja sanaston käsitteiden välinen yhteys muodostuu siten, että yhden sanaston käsitteen PITÄÄ vastata joko yhtä atomaarista elementtimäärittelyä tai sitä vastaavaa tyyppimäärittelyä. Näin pyritään varmistamaan yhteisten käsitteiden käyttö sekä yhtenäinen skeemanimeäminen kaikilla kohdealueilla. Sanasto SAA sisältää myös sellaisia käsitteitä, joilla ei ole vastinetta atomaarisena elementti- ja tyyppimäärittelynä. Jokaista atomaarista elementti- ja tyyppimäärittelyä PITÄISI vastata sanaston käsite. Pääsääntöisesti organisaation omissa skeemoissa PITÄISI viitata atomaariseen elementtimääritykseen. Atomaarisen määrittelyn muuttaminen organisaation tarpeita vastaavaksi on helpompaa viittaamalla vastaavaan tyyppimääritykseen. Tämän vuoksi organisaatio SAA omissa skeemoissaan viitata tyyppimääritykseen. Esimerkiksi sukunimen tyyppimääritys on atomaaristen määritysten JHS-skeemassa: <xs:simpletype name="sukunimityyppi"> <xs:restriction base="xs:string"/> </xs:simpletype> Organisaatio voi viitata JHS-skeeman tyyppimääritykseen ja muuttaa sitä esimerkiksi rajoittamalla elementin pituutta: <xs:simpletype name="sukunimityyppi"> <xs:restriction base="jhs:sukunimityyppi"> <xs:maxlength value="50"/> </xs:restriction> </xs:simpletype> Tällainen määritys SAA sisältyä organisaation omaan atomaaristen elementti- ja tyyppimäärittelyjen skeemaan. Jos uuden muodostetun tyypin nimi on sama kuin JHS-tyypin nimi, erotetaan muodostettu tyyppi alkuperäisestä JHS-tyypistä kiinnittämällä se organisaation itse määrittämään nimiavaruuteen. 8.3 Koosteskeemat Koosteskeema sisältää tietyn organisaation, kohdealueen, projektin tms. määrittelemän täsmällisen rakenteen jollekin elementtien joukolle. Koosteskeema PITÄISI koota atomaarisista elementtimäärityksistä tai 12/14

13 viittaamalla niitä vastaaviin tyyppimäärityksiin. Koosteskeemassa voidaan määritellä elementtien järjestys ja pakollisuus. Joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista, että jokin organisaatio määrittelee esimerkiksi täsmällisen osoitteen rakenteen. Useat organisaation rajapintaskeemat voivat uudelleenkäyttää tällaista osoiteskeemaa. Organisaatio voi julkaista uudelleenkäytettävän koosteskeeman julkiseen skeemahakemistoon, josta muutkin organisaatiot voivat hyödyntää sitä. 8.4 Rajapintaskeemat Rajapintaskeema on jonkin organisaation palvelun tai järjestelmän edustalle kehitetyn rajapinnan tekninen sanomakuvaus. Rajapintaskeemojen joukko muodostuu tyypillisesti kysely-vastaus-pareista. Tietty skeema kuvaa palvelukyselyä vastaavan sanoman ja toinen skeema kyseistä kyselyä vastaavan vastaussanoman. Rajapintaskeemoista PITÄISI viitata pääsääntöisesti atomaarisiin elementtimäärityksiin tai niitä vastaaviin tyyppimäärityksiin. Rajapintaskeemoista SAA myös viitata uudelleenkäytettäviin koosteskeemoihin. Jos rajapintaskeemasta viitataan koosteskeemaan, viittaukset atomaarisiin elementtimäärityksiin PITÄÄ tehdä näistä koosteskeemoista. Rajapintaskeemoissa kiinnitetään muun muassa elementtien järjestys ja pakollisuus. Rajapintaskeemassa PITÄÄ atomaariset elementtimääritykset sisällyttää xs:import-määrityksin osaksi skeemaa. 8.5 Skeemojen xs:import-määritykset Alemman tason skeemat PITÄÄ sisällyttää osaksi ylemmän tason skeemaa xs:import-määrityksillä. Esimerkiksi: <xs:import namespace= "http://skeemat.jhs-suositukset.fi/yhteiset/ 2009/03/04" schemalocation="jhsydin xsd"/> 8.6 Hierarkkiset XML-puurakenteet Sanomaskeemojen XML-rakenteissa PITÄISI pyrkiä mahdollisimman mataliin hierarkioihin. Turhia välitasoja PITÄÄ välttää. Sallittujen hierarkiatasojen lukumäärää ei kuitenkaan täsmällisesti rajoiteta. Tasojen määrä riippuu vaatimuksista ja tietomallin monimutkaisuudesta. Loogiset kokonaisuudet PITÄISI sisällyttää isä-elementin sisään. Alla olevassa esimerkissä hierarkiaa havainnollistetaan XML-instanssin avulla. <Henkilo> <EtunimetNimi>Matti Juhani</EtunimetNimi> <SukuNimi>Meikäläinen</SukuNimi> <HenkiloTunnus> </HenkiloTunnus> </Henkilo> 9 Skeemojen versiointi Skeemojen eri tasojen versiointi asettaa haasteita XML-rajapintaratkaisuille. Rajapintojen PITÄÄ toimia myös skeemamuutosten jälkeen. 9.1 Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointi Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointiin PITÄÄ käyttää nimiavaruudessa ilmaistua versiota. Nimiavaruuksien nimeäminen on esitetty luvussa 7. Jokaisen skeemaan kohdistuvan muutoksen yhteydessä versiota PITÄÄ päivittää vastaamaan muutoksen julkaisupäivää. 13/14

14 9.2 Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointi Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointia edellyttävät muutokset voidaan jakaa kahteen luokkaan: 1. Muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin Jos muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, uusi versio PITÄÄ ilmaista nimiavaruuden nimessä. Nimiavaruuksien nimeäminen on esitetty luvussa 7. Tyypillinen esimerkki luokkaan 1 kuuluvasta muutoksesta on, että skeemaan lisätään yksi tai useampi elementtimääritys, jossa elementti määritellään pakolliseksi. Muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, koska sellaiset XML-instanssit, joista kyseinen elementti puuttuu, ovat uuden skeeman mukaan virheellisiä. Tällöin skeeman pääversiota (nimiavaruuden nimi) pitää muuttaa. 2. Muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin Jos muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, muutos PITÄÄ ilmaista xs:schema-elementin version-attribuutissa. Numerointi aloitetaan aliversiosta 1.0. Tyypillinen esimerkki luokkaan 2 kuuluvasta muutoksesta on, että skeemaan lisätään yksi tai useampi elementtimääritys, jossa elementti määritellään vapaaehtoiseksi. Tämä muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, sillä kaikki XML-istanssit ovat myös uuden skeeman mukaan valideja. Tällöin skeeman pääversiota ei tarvitse vaihtaa, vaan riittää että ilmaistaan sen aliversio numerolla. Kun skeema luodaan ensimmäisen kerran, se saa sekä pääversion nimiavaruuden nimessä että aliversion xs:schema-elementin version-attribuutissa. Skeeman ensimmäiseksi aliversioksi PITÄÄ asettaa Merkistö XML-skeemoissa ja -sanomissa PITÄÄ käyttää UTF-8 koodausta ja encoding-attribuuttia, joka selkeästi ilmaisee käytetyn koodauksen. 11 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: 12 Liitteet Liite 1: Julkishallinnon yhteinen XML-ydinskeema 14/14

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat Versio: 0.5 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys... 2 5 XML-rakenteiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit Versio: 05.03.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan

Lisätiedot

Schema Asiakasprofiili.xsd

Schema Asiakasprofiili.xsd Schema Asiakasprofiili.xsd element Asiakasprofiili children Asiakasprofiili complex Sukunimi Etunimi Asiakasnumero Asiointikieli Yhteystieto KalustonVaatimukset Koira Lisatieto Osoite Syntymavuosi MatkaAlue

Lisätiedot

JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus

JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1.0 Julkaistu: 10.4.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet... 2 5 Tunnussuositukset...

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle

Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle Versio 1.1 11.1.2010 2(8) Sisältö 1. Palvelun käyttöönoton tiedot... 3 Kenttien selitteet Palvelun käyttöönoton tiedot...

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Schema ReitinTilaus.xsd

Schema ReitinTilaus.xsd Schema ReitinTilaus.xsd element ReitinTilaus ReitinTilaus children annotation Reittipiste complex documentatio n Sisältää MPK:n kuljetusoperaattorille tekemän

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse <jesse.supponen@itpie.fi> KRYSP puutteet ja korjausehdotukset Bug 5 ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. jesse 2010-09-24 09:16:02 EEST ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. Bug 65 ToiminnanharjoittajaType

Lisätiedot

JHS 109 Huoneiston tunniste

JHS 109 Huoneiston tunniste JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 109 Huoneiston tunniste Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Soveltamisala... 1 2 Huoneiston tunnisteen antaminen...

Lisätiedot

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus Esityksen sisältö: Suositustyön lähtökohdat ja taustat (Vielä)

Lisätiedot

Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Rakennuslupasuosituksen tausta... 2 1.2

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit 1 Liite 3 INDEKSOINTI 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 2 Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 2 Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 2 Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 1.0 Julkaistu: 16.12.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008 XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5

Lisätiedot

Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä

Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi ja XML-skeemat Mikael af Hällström (YSR/Verohallinto) NordTerm seminaari

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Ohjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus

Ohjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yhteiset luottamusverkoston attribuutit... 4 3 Uuden attribuutin muodostaminen

Lisätiedot

WebService rajapinnan vaatimukset huomioitu, tarkennettu lennon tietojen ilmoittamista 1.4 muutos 3 Tarkennus lisäkoodien ilmoittamiseen

WebService rajapinnan vaatimukset huomioitu, tarkennettu lennon tietojen ilmoittamista 1.4 muutos 3 Tarkennus lisäkoodien ilmoittamiseen TULLIN VIENTIJÄRJESTELMÄN ILMOITUSSANOMIEN JA TULLIN VASTAUSSANOMIEN VERSIO 2.1 MUUTOS 4 Tullin siirtyessä uuteen viennin tullausjärjestelmään on otettu käyttöön XML-muotoiset sähköiset sanomat. Sanomakuvaukset

Lisätiedot

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?

Lisätiedot

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Suomen Tilaajavastuu Oy Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Rajapintakuvaus veronumeroiden tarkastamiseen ja henkilötietojen noutamiseen Suomen Tilaajavastuu Oy Muutoshistoria Päivämäärä Tekijä Muutos 11.2.2013

Lisätiedot

Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus

Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus 7.5.2015, Metropolia AMK Suvi Remes & Miika Alonen, CSC Työpajapäivän ohjelma Johdanto - tietoarkkitehtuurityö ja yhteentoimivuus Korkeakoulujen

Lisätiedot

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti.

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti. hankinnan nimeäminen.pdf 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 1 Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 1 Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Liite 1 Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 1.0 Julkaistu: 16.12.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5

Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5 Suomalaisen julkishallinnon Vetuma-palvelu Vetuma-palvelun SAML-kutsurajapinnan metadata-tiedosto Versio: 3.5 Vetuma Verkkotunnistus ja -maksaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Metadata määrityksen

Lisätiedot

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public Tietuekuvaus 1 (5) Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleiset vaatimukset... 2 3 Huollettavat tiedot (yritys => Posti)... 2 4 Huolletut tiedot (Posti => yritys)... 3 1 Johdanto

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely

JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Paikkatietotuotteen

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa. TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Onecapital Invoicer XML API

Onecapital Invoicer XML API 1(8) Onecapital Invoicer XML API Invoicerin XML-rajapinnan avulla voidaan tuoda laskuja Invoiceriin muista järjestelmistä. Rajapinta ottaa vastaan laskun tiedot XML-muodossa, ja palauttaa vastauksena tiedot

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

JHS 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

JHS 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Versio: 1.0 Julkaistu: 10.4.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Suosituksen rakenne

Lisätiedot

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA 26.6.2014 1 Työmaatunnisteen välittäminen Finvoice-verkkolaskulla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisohjeen käyttötarkoitus... 2 3 Toimialakohtaisen

Lisätiedot

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

Maksuturva-palvelun rajapintakuvaus verkkokaupalle / MAKSUN PERUUTUS

Maksuturva-palvelun rajapintakuvaus verkkokaupalle / MAKSUN PERUUTUS Maksuturva-palvelun rajapintakuvaus verkkokaupalle / MAKSUN PERUUTUS Versio 4.0 2(5) Sisältö 1. Muutokset... 3 2. Maksun peruutuksen tiedot... 3 2.1 Kenttien selitteet Maksun peruutuksen tiedot... 4 3.

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan...

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... Muutos Lääketietokannan määrittelyihin 5/2014 Sisällys 1 Muutosten taustaa... 3 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... 5 3.1

Lisätiedot

JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus

JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä

Lisätiedot

Orig. Est. Actual Hours Hours Worked Hours Left %Complete Gain 0.0 0.0 0.0 0.0 0 0.0 Deadline:

Orig. Est. Actual Hours Hours Worked Hours Left %Complete Gain 0.0 0.0 0.0 0.0 0 0.0 Deadline: KRYSP puutteet ja korjausehdotukset Bug 13 ymparistoluvat-skeemassa TuotantoType-tyypissä turhaan xs:sequence xs:sequence:n sisällä eli sisemmän voisi poistaa jesse 2010-09-24 09:22:18 EEST ymparistoluvat-skeemassa

Lisätiedot

Tietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin

Tietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin OHJE 1(5) Tietojen lataaminen stä omiin tietojärjestelmiin Taustaa THL - ä käytetään sähköisten lääkemääräysten ja potilasasiakirjojen yksilöintiin, tallentamiseen ja luovuttamiseen reseptikeskuksesta

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta. Ismo Koskinen

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta. Ismo Koskinen TEKNINEN MÄÄRITTELY Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta Ismo Koskinen Versio 2.2 Päiväys 12.05.2014 Tekijä Ismo Koskinen MUUTOSHISTORIA Versio ja pvm Laatija Muutoksen kuvaus 1.0 / 07.07.2009 Ismo

Lisätiedot

Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010. Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet?

Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010. Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet? Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010 Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet? Sisällys 2 Johdanto Määritysten tyypit Määritysten ryhmittely Käsitemääritykset Käsitemallit Sisältömääritykset

Lisätiedot

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 17.6.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Kirjanpidon ALV-muutos

Kirjanpidon ALV-muutos 9.9.2010 1(10) Kirjanpidon ALV-muutos Tämä dokumentti sisältää ohjeen sille miten uudet ALVkoodit (ALV-prosentit) otetaan käyttöön. Vaihtoehto yksi(1) vaihda olemassaolevat ALV-koodit yhdestä prosentista

Lisätiedot

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu Julkaistu: 28.11.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisältö 1 TAUSTAA 1.1 Suosituksen tarkoitus 1.2 Asiakirjojen ja tietojen luokittelu

Lisätiedot

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod

Lisätiedot

Dublin Core metadataformaatin suomalainen versio. Kansalliskirjasto

Dublin Core metadataformaatin suomalainen versio. Kansalliskirjasto metadataformaatin suomalainen versio Kansalliskirjasto Luotu: 2002-10-09 Teksti esittelee suomalaisen n (SFS 5895) kentät ja määritelmät. Virallisen SFSstandardin voi ostaa SFS:n kotisivujen kautta. Kenttien

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Vaalikone.fi API Presidentinvaalit 2012

Vaalikone.fi API Presidentinvaalit 2012 Vaalikone.fi API Presidentinvaalit 2012 7.12.2011 Johdanto... 2 Vaalikoneen arkistointi...2 Toiminnallisuudet...3 Kysymysten ja vastausvaihtoehtojen hakeminen...3 Ehdokkaiden ja heidän vastaustensa hakeminen...5

Lisätiedot

Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle

Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle Versio 4.0.3 2(8) Sisältö 1. Muutokset... 3 2. Yleistä... 4 3. Tapahtuman tilakyselyn tiedot... 4 3.1 Kenttien selitteet

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Virtu-skeema. Sisältö. Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus

Virtu-skeema. Sisältö. Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus Virtu-skeema Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus Versio Päiväys Editori Muutokset 1.0 11.12.2009 Mikael Hyväksytty Virtu-käyttöönottohankkeen ohjausryhmässä

Lisätiedot