JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat"

Transkriptio

1 JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys XML-rakenteiden nimeäminen Yleisiä nimeämissääntöjä Elementtien nimeäminen Attribuuttien nimeäminen Tyyppien nimeäminen Yleiset lyhenteet Ilmentymät (Representation Terms) Skeemojen tekemisen perusohjeistus Elementtejä vai attribuutteja Tyyppimäärittelyt Ilmentymien ja tietotyyppien vastaavuudet Globaalit määritykset Koodistot Nimiavaruuksien nimeäminen Skeemojen modulaarisuus ja hierarkkisuus Skeemojen modulaarisuuden perusmalli Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema Koosteskeemat Rajapintaskeemat Skeemojen xs:import-määritykset Hierarkkiset XML-puurakenteet Skeemojen versiointi Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointi Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointi Merkistö Opastavat tiedot Liitteet /14

2 1 Johdanto Tämä JHS-suositus ohjeistaa XML-skeemojen tuottamista ja hallintaa julkishallinnossa. Suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon XML-skeemojen muodostamisen yhteisiä periaatteita. Lisäksi on laadittu alustava useille julkishallinnon toimijoille yhteinen skeemaluettelo. Suosituksessa tukeudutaan soveltuvin osin kansainvälisiin standardeihin sekä tunnettuihin referenssisuosituksiin. Suosituksen keskeisinä lähtökohtina on pidetty yksinkertaisuutta ja käytännönläheisyyttä. Kansainvälisiä standardeja ei suositella käyttöön sellaisenaan, vaan niistä on pyritty löytämään Suomen julkishallinnon kannalta parhaiten soveltuvia käytäntöjä. Samanaikaisesti tavoitteena on varmistaa mahdollisimman hyvä yhteensopivuus kansainvälisiin standardeihin. Suosituksessa viitatut XML- ja XML-skeemateknologiat perustuvat W3C:n suosituksiin: ja XML-skeemojen tuottamisella on läheinen yhteys sanastotyöhön. Tätä suositusta PITÄÄ noudattaa johdettaessa tekniikkaan sitomattomista sanastojen käsitteistä XML-rakenteita. Tässä suosituksessa käytetään seuraavia termejä niin kuin ne on määritelty IETF:n (Internet Engineering Task Force) toimesta (RFC 2119 [3]). PITÄÄ(MUST) EI SAA (MUST NOT) PAKOLLINEN (REQUIRED) PITÄISI (SHOULD) EI PITÄISI (SHOULD NOT) SAA (MAY) VAPAAEHTOINEN (OPTIONAL) Jos organisaatio haluaa, että sen XML-skeemat ovat tämän JHS-suosituksen mukaisia, niin suosituksessa esitetyt vaatimukset PITÄÄ täyttää. Järjestelmien yhteentoimivuus edellyttää, että pidemmällä aikavälillä useat organisaatiot laativat XML-skeemoja suosituksen vaatimusten mukaan. 2 Soveltamisala Suositus esittelee julkisen hallinnon yhteisten XML-skeemojen muodostamisen periaatteet ja sisältää alustavan useille julkishallinnon toimijoille yhteisen skeemaluettelon. Suosituksen kohderyhmiä ovat: julkishallinnon tietojärjestelmien kehittäjät järjestelmäkehityshankkeiden vetäjät ja asiantuntijat 3 Termit ja määritelmät XML W3C:n suositus rakenteisen tiedon esittämiseen sähköisessä muodossa. XML-skeema W3C:n suositus XML-dokumenttien rakenteen ja sisällön määrittelyyn. 2/14

3 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys Sanastotyöllä tarkoitetaan niitä menetelmiä ja käytännön työtä, joilla kehitetään semanttista yhteentoimivuutta edistäviä sanastoja. Sanastolla tarkoitetaan luetteloa jossain kielessä sallituista sanoista luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastoilla kuvataan käsitteiden merkityksiä siten, että eri tietojärjestelmät voivat ymmärtää käsittelemäänsä tietoa. Sanastot ovat lähtökohtaisesti teknologiariippumattomia. Sanastoista voidaan johtaa erilaisia teknisiä kuvaustapoja kuten XML-skeemat. XML-skeemojen tuottamisen PITÄISI alkaa sanaston käsitteiden määrittelemisestä tai jo määriteltyjen käsitteiden hyödyntämisestä. Sanastojen ja XML-skeemojen hallinnointi ja tekniset varastointiratkaisut PITÄISI kehittää siten, että ne tukevat sanaston käsitteistä lähtevää skeemojen tuottamista. Tässä suosituksessa ei ohjeisteta sanastojen määrittelyä. Sanastojen laatijoiden PITÄISI huomioida tämän suosituksen linjaukset siltä osin kuin ne koskevat XML-skeemojen johtamista sanaston käsitteistä. 5 XML-rakenteiden nimeäminen XML-rakenteiden nimeämisessä tukeudutaan soveltuvin osin kansainvälisiin standardeihin. Nimeämisohjeen lähtökohta on ISO standardi (Information technology Specification for standardization and registration of data elements and associated metadata Part 5: Naming and identification principles). Nimeäminen perustuu ISO :n sisältämään kolmitasoiseen nimeämismalliin. Standardin mukaisesti nimetyn tietoelementin yksilöivä nimi on kolmiosainen ja muodostuu Objektiluokasta, Ominaisuustermistä ja Ominaisuustermin tietotyyppiin viittaavasta Ilmentymästä. (Vastaavat englanninkieliset termit ovat Object class, Property term ja Representation term.) Objektiluokka yksilöi jonkin objektin tai toiminnan jossain asiayhteydessä. Luokka- tai oliomalleissa Objektiluokat kuvautuisivat nimensä mukaisesti luokiksi. Ominaisuustermi yksilöi objektin yhden ominaisuuden. Luokka- tai oliomalleissa Ominaisuustermit kuvautuisivat luokkien attribuuteiksi. Ilmentymä määrittelee ominaisuuden tietotyypin ilmentymistavan. Lisäksi jokaista osaa tarkentamaan SAA käyttää Määreitä (Qualifier). Alla on esitetty esimerkki nimen muodostumisesta. Nimen osien erottamiseen on käytetty pistettä.. Yllä esitetty muoto on käsitteestä käytettävä sanaston tekninen termi, joka kuvataan sanastossa. Kun sanaston teknisestä termistä muodostetaan XML-skeemassa käytettävä JHS-elementtinimi, siitä rajataan pois Objektiluokka, minkä jälkeen Ominaisuustermi ja Ilmentymä yhdistetään toisiinsa. Jos ominaisuustermin lopussa oleva sana on sama kuin Ilmentymä, voidaan päällekkäinen sana poistaa. Muodostettava nimi päättyy tällöin isolla kirjaimella alkavaan Ilmentymään. Yllä olevasta sanaston teknisestä termistä johdettu JHS-elementtinimi on siten: SukuNimi 3/14

4 Määreen käyttöä selventää esimerkkikäsite Henkilön edellinen sukunimi. Käsitettä vastaava sanaston tekninen termi olisi: Henkilo. Edellinen_ Sukunimi. Nimi Yllä olevassa teknisessä termissä Edellinen on Määre, joka tarkentaa Ominaisuustermiä Sukunimi. Määreen erotinmerkkinä käytetään alaviivaa _. Vastaava JHS-elementtinimi olisi tällöin: EdellinenSukuNimi Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä, joissa on kuvattu käsite, sitä vastaava sanaston tekninen termi ja siitä johdettu JHS-elementtinimi. Käsitteen nimi ja tekninen termi voivat poiketa taivutusmuodoltaan. Esimerkiksi taulukon käsitteestä Kuolinpäivä muodostettu tekninen termi on Henkilo. Kuolema. Pvm. Käsite Sanaston tekninen termi JHS-elementtinimi Henkilötunnus Henkilo. Henkilotunnus. Tunnus HenkiloTunnus Etunimet Henkilo. Etunimet. Nimi EtunimetNimi Sukunimi Henkilo. Sukunimi. Nimi SukuNimi Turvakielto Henkilo. Turvakielto. Kytkin TurvakieltoKytkin Kuolinpäivä Henkilo. Kuolema. Pvm KuolemaPvm Kadun nimi Osoite. Katu. Nimi KatuNimi Postinumero Osoite. Postinumero. Koodi PostinumeroKoodi Sanaston teknisestä termistä rajatun Objektiluokan PITÄISI olla JHS-elementtien isäelementti XMLskeemaa vastaavassa XML-rakenteessa. Alla on esimerkki XML-rakenteista, joissa JHS-elementit on sisällytetty Objektiluokkia vastaaviin isäelementteihin. <Henkilo> <SukuNimi>Meikäläinen</SukuNimi> <EtunimetNimi>Matti Juhani</EtunimetNimi> <HenkiloTunnus> </HenkiloTunnus> <TurvakieltoKytkin>False</TurvakieltoKytkin>... <!-- Muita Henkilo-elementin lapsielementtejä -->... </Henkilo> <Osoite> <KatuNimi>Kotikatu</KatuNimi> <PostinumeroKoodi>99999</PostinumeroKoodi>... <!-- Muita Osoite-elementin lapsielementtejä -->... </Osoite> 4/14

5 5.1 Yleisiä nimeämissääntöjä Elementtien ja attribuuttien nimien PITÄISI olla ensisijaisesti suomenkielisiä. Tarvittaessa nimistä SAA tehdä englanninkieliset käännökset, joita voidaan käyttää englanninkielisissä skeemoissa. Samassa skeemassa EI PITÄISI käyttää sekä suomen- että englanninkielisiä nimiä. Mikäli jollakin toimialalla on kansainväliseen standardointiin perustuvia englanninkielisiä skeemoja, on niiden käyttö luonnollisesti sallittua ja usein pakollistakin. Nimien PITÄÄ olla kirjakielen muotoisia substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja. Substantiivien PITÄÄ olla lähtökohtaisesti yksikkömuodossa, ellei käsite itsessään ole monikkomuotoinen. XML:ssä sekä isot että pienet kirjaimet ovat merkitseviä (case-sensitive). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seuraavat nimet eivät ole samoja: KATUNIMI, katunimi, KatuNimi, katunimi Skandinaavisia merkkejä EI SAA käyttää XML-sanomien elementti-, attribuutti- ja tyyppinimissä. XMLsanomien sisällössä SAA käyttää skandinaavisia merkkejä. Elementtien, attribuuttien ja tyyppien nimissä EI SAA käyttää alaviivaa ( _ ), pistettä (. ), väliviivaa ( - ) eikä muita aakkosten ulkopuolisia merkkejä. Nimissä SAA käyttää numeroita ( 0-9 ). Kaikki elementtien, tyyppien ja attribuuttien nimet PITÄÄ kirjoittaa yhteen. 5.2 Elementtien nimeäminen Elementtinimien PITÄÄ noudattaa ns. Upper Camel Case -tyyliä. Nimen kaikkien sanojen alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi: HenkiloTunnus KatuNimi 5.3 Attribuuttien nimeäminen Attribuuttinimien PITÄÄ noudattaa ns. lower Camel Case -tyyliä. Muiden paitsi nimen ensimmäisen sanan alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi: kielikoodi 5.4 Tyyppien nimeäminen Käyttäjien määrittelemien johdettujen tietotyyppien PITÄÄ noudattaa ns. Upper Camel Case -tyyliä. Nimen kaikkien sanojen alkukirjaimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Sanat kirjoitetaan yhteen. Tyypin nimen loppuun PITÄÄ lisätä pääte Tyyppi. Esimerkiksi: HenkiloTunnusTyyppi Englanninkielisissä skeemoissa tyypin nimen loppuun PITÄÄ lisätä pääte Type. 5/14

6 5.5 Yleiset lyhenteet Lyhenteitä ovat yleisesti käytetyt tai tunnetut lyhennemerkinnät, joilla alkuperäistä sanaa lyhennetään merkittävästi. Lyhenne voi esiintyä missä kohdassa nimeä hyvänsä. Lyhenteet PITÄÄ kirjoittaa isoilla tai pienillä kirjaimilla niiden tyypillisen käyttötavan mukaan. Alla olevassa lyhenneluettelossa on esitetty yleisimpiä lyhenteitä kirjoitusasussaan. Lyhenteitä PITÄÄ käyttää nimissä sellaisissa kohdissa, joissa kyseinen sana esiintyy. Luettelon lähteenä on käytetty Suomen kielitoimiston julkaisemaa lyhenneluetteloa (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149). Lyhenne ALV ATK BKT CV db Dnro EU ICT ISBN ISSN JNro Km Kv Max Min Nro Oy Oyj Puh Pvm Srk Tmi Selite arvonlisävero automaattinen tietojenkäsittely bruttokansantuote lat. curriculum vitae, elämänvaiheet, elämäkerta; ansioluettelo Desibeli(ä) diaarinumero Euroopan unioni engl. information and communication technology, informaatio- ja kommunikaatioteknologia engl. International Standard Book Number, kirjan kansainvälinen standardinumero engl. International Standard Serial Number, aikakausjulkaisun kansainvälinen standardinumero järjestysnumero kilometri(ä) kansainvälinen maksimi, korkeintaan, enintään minimi, vähintään numero osakeyhtiö julkinen osakeyhtiö puhelin päivämäärä seurakunta toiminimi 6/14

7 URL engl. uniform resource locator, Internetissä olevan tiedoston tai hakemiston sekä sen käyttöön tarvittavan yhteyskäytännön yksilöivä tunnus (esim. Vrk vuorokausi, vuorokautta Tavoitetilassa XML-elementtinimet PITÄISI johtaa sanaston käsitteistä. Elementtien nimien PITÄISI olla pääsääntöisesti samoja kuin vastaavien käsitteiden nimet sanastossa. Jos sanastossa käytetään lyhennettä, PITÄÄ samaa lyhennettä käyttää myös XML-skeemassa. Organisaatioiden nimilyhenteitä PITÄISI ylläpitää keskitetysti. Niitä ei ole kuvattu ylläolevassa taulukossa kaikkein yleisimpiä organisaatiolyhenteitä (esim. EU) lukuun ottamatta. Tässä suosituksessa ei linjata organisaatioiden nimilyhenteiden vastuutahoja. 5.6 Ilmentymät (Representation Terms) Ilmentymä (Representation Term) on elementin nimen loppuun liitettävä termi, joka kuvaa elementin sisällön tyypin. Ilmentymä PITÄÄ liittää sellaisen elementin nimen loppuun, joka voi sisältää dataa. Termi Termi englanniksi Käyttötarkoitus Aika Time Kellonaika, ajankohta (ISO 8601) Arvo Value Numeerinen arvo Binaari BinaryObject Binäärimuotoinen tieto Koodi Code Sallittujen arvojen luettelo, jonka jokainen yksittäinen arvo on merkkijono, jota käytetään korvaamaan tai edustamaan tiettyä koodatun tiedon arvoa tai määritelmää Kuva Graphic Kuvien tallennustyyppi Kytkin Indicator Kahdesta arvosta koostuva pari, joka ilmaisee tilaa on/off, true/false jne. (synonyymi: Boolean ) Lkm Quantity Muiden kuin rahayksikköjen lukumäärä Mitta Measure Numeerinen arvo, joka on määritelty mittaamalla jokin objekti. Mitta tarkennetaan mittayksiköllä. Maara Amount Rahallinen arvo valuuttayksikköinä Nimi Name Jonkin objektin identifiointiin käytettävä merkkijono. Toisin kuin tunnuksen, nimen ei tarvitse olla yksiselitteinen. Numero Number Numero Prosentti Percent Prosenttilukuna esitettävä numeroarvo Pvm Date Päivä kalenterissa, ajankohta (ISO 8601) Hetki DateTime Päivä kalenterissa ja kellonaika, ajankohta (ISO 8601) Suhde Rate Suhde numeerisena arvona 7/14

8 Teksti Text Jonkin luonnollisen kielen merkkijono Tunnus ID, Identifier Merkkijono, jota käytetään muodostamaan jollekin objektin esiintymälle identiteetti tai erottamaan se muista yksiselitteisellä tavalla 6 Skeemojen tekemisen perusohjeistus 6.1 Elementtejä vai attribuutteja XML-muotoisen tiedon ensisijaisena esitysrakenteena PITÄÄ käyttää elementtejä. Attribuuttien PITÄISI sisältää pääasiassa elementin sisällön arvoa kuvaavaa metatietoa. 6.2 Tyyppimäärittelyt Elementtien yksinkertaisissa tyyppimäärittelyissä (SimpleType) PITÄÄ pääsääntöisesti käyttää W3C:n XML Schema -suosituksen perustyyppejä. Määrittelyissä PITÄISI käyttää alla olevassa taulukossa lueteltuja perustyyppejä. Tyyppi Selite Esimerkki xs:string merkkijono Kotitaloustyö xs:integer kokonaisluku -123 xs:decimal desimaaliluku xs:time kellonaika 12:00:00 xs:date päivämäärä xs:datetime ajankohta T12:00:00 xs:boolean totuusarvo (true/false) true xs:base64binary binäärityyppi Ks. XML Schema -suositus sisältää lisäksi muita perustyyppejä, joita EI SAA käyttää kuin poikkeustapauksissa. Poikkeukseen on oltava painava syy. Jos perustyyppiin tehdään lisärajoitteita, se PITÄÄ nimetä omaksi tietotyypikseen (ks. 5.4 tyyppien nimeäminen). 6.3 Ilmentymien ja tietotyyppien vastaavuudet XML-skeemassa elementtien yksinkertaiset tietotyypit (simpletype) PITÄÄ esittää W3C:n XML Schema -suosituksen perustyyppeinä. Alla on kuvattu vastaavuudet ilmentymien ja perustyyppien välillä. 8/14

9 Ilmentymä Aika Arvo Binaari Koodi Kuva Kytkin Lkm Mitta Maara Nimi Numero Prosentti Pvm Hetki Suhde Teksti Tunnus Tietotyyppi xs:time xs:decimal xs:base64binary xs:string xs:base64binary xs:string, xs:boolean xs:decimal xs:decimal xs:decimal xs:string xs:decimal xs:decimal xs:date xs:datetime xs:decimal xs:string xs:string 6.4 Globaalit määritykset Kaikki elementit ja tyypit PITÄÄ määritellä globaaleina. Tämä tarkoittaa, että ne PITÄÄ määritellä skeeman ylimmällä tasolla xs:schema-elementin alla. Globaalit elementti- ja tyyppimääritykset ovat uudelleenkäytettäviä. Muutokset määritykseen heijastuvat kaikkiin siihen viittaaviin kohtiin. Lisäksi globaalit määritykset löytyvät paremmin skeemoista, koska niitä ei ole upotettu muiden määritysten sisään. Suunnittelumallia (Design Pattern), jossa kaikki elementit ja tyypit määritellään globaaleina, kutsutaan Garden of Eden -malliksi. Globaaliin elementtiin viitataan xs:element-määrityksen ref-attribuutilla. Globaaliin tyyppiin viitataan xs:element-määrityksen type-attribuutilla 9/14

10 Alla on esimerkki viittauksesta globaaliin elementtimääritykseen (EtunimetNimi) sekä kaksi esimerkkiä viittauksesta globaaliin tyyppimääritykseen (EtunimetNimiTyyppi ja HenkiloTyyppi). <xs:type name EtunimetNimiTyyppi type xs:string /> <xs:element name="etunimetnimi" type= EtunimetNimiTyyppi /> <xs:complextype name= HenkiloTyyppi > <xs:sequence> <xs:element ref="etunimetnimi"/>... </xs:sequence> </xs:complextype> <xs:element name= Henkilo type= HenkiloTyyppi /> 6.5 Koodistot Koodistot ovat standardoituja, vakiintuneita tai virallistettuja koodiluetteloita. Koodistoa ylläpitää tavallisesti jokin nimetty taho. XML-skeemoissa koodistoja käytetään rajaamaan elementtien sallittuja arvoja. Esimerkkejä yleisistä koodistoista ovat: Postinumerot Maakoodit Kielikoodit Mikäli yleisiä importoitavia XML-skeemamuotoisia koodistoja käytetään, PITÄÄ niiden ylläpito vastuuttaa. 7 Nimiavaruuksien nimeäminen XML nimiavaruudet on määritelty W3C:n nimiavaruussuosituksessa (Namespaces in XML). Nimiavaruuksien avulla elementit ja attribuutit kiinnitetään yksiselitteisesti nimettyyn asiayhteyteen. Jos kahdella elementillä tai attribuutilla on sama nimi, ne voidaan erottaa toisistaan kiinnittämällä ne omiin nimiavaruuksiinsa. Nimiavaruus kuvataan URI-viittauksena. Jokaisessa skeemassa PITÄÄ nimetä kohdenimiavaruus (targetnamespace). XML Schema -määritykseen kuuluvat osat tarkennetaan nimiavaruudella Sen lyhyenä nimenä PITÄÄ käyttää lyhennettä xs. Nimiavaruuden nimen perusrakenne on seuraava: perusosa/<organisaatiokohtainen rakenne>/vuosi/kuukausi/päivä/ Julkishallinnon yhteisten XML-skeemojen perusnimiavaruus (perusosa) on: Kunkin organisaation PITÄÄ määritellä organisaatiokohtaisten XML-skeemojen nimiavaruuksien perusosa itse. Nimiavaruuden osan <organisaatiokohtainen rakenne> organisaatio SAA muodostaa itse, koska kohdealueet ja käyttökohteet riippuvat voimakkaasti toimialasta ja organisaatiosta. <organisaatiokohtainen rakenne> SAA sisältää useita hierarkkisia tasoja tilanteen mukaan. Julkishallinnon yhteisen skeemaluettelon organisaatiokohtainen osa on yhteiset. 10/14

11 Nimiavaruuden nimen loppuun PITÄÄ merkitä skeeman julkaisemisen päivämäärä. Nimiavaruus ilmaisee päivämäärän avulla skeeman version (ks. luku 9 Skeemojen versiointi). Esimerkiksi julkaistun julkishallinnon yhteisen skeemaluettelon nimiavaruus on: URL-osoitteen käyttö nimiavaruuden nimenä mahdollistaa nimiavaruuden käyttämisen fyysisessä skeemaviittauksessa. URL-osoitetta SAA käyttää suoraan fyysiseen osoittamiseen. Skeeman tallentaminen URL-osoitteeseen on kuitenkin VAPAAEHTOISTA. URL-linkin takaa PITÄISI löytyä vähintään skeemaa kuvaavaa dokumentaatiota. 8 Skeemojen modulaarisuus ja hierarkkisuus 8.1 Skeemojen modulaarisuuden perusmalli Skeemojen modulaarisuudella pyritään tehokkaaseen uudelleenkäyttöön. Kerran määriteltyjä skeemojen osia voidaan käyttää useissa ylemmän tason skeemoissa. Skeemojen modulaarisuuden perusmallin tavoitteita ovat: 1. Malli on tarpeeksi yksinkertainen, jotta sitä voidaan soveltaa käytännössä 2. Malli on riittävän monipuolinen, jotta se vähentää kehittäjien työtä skeemojen määrittelyssä 3. Kerran määritellyt skeemamääritykset ovat uudelleenkäytettäviä 4. Skeemojen elementti- ja tyyppimääritykset voidaan johtaa suoraan sanaston käsitteistä Joustava skeemojen muodostaminen edellyttää, että tiukkoja ja monimutkaisia rakenteita ei pyritä kiinnittämään omiksi aliskeemoikseen. Tyypillisesti esimerkiksi tiettyyn skeemaan kuuluvien elementtien järjestys ja pakollisuus vaihtelevat organisaatioittain. Tällaisten skeemamääritysten uudelleenkäyttö johtaa usein organisaatio- ja kohdealuekohtaisiin muutoksiin ja epäviralliseen versiointiin. Kuvassa 1 on esitetty kaaviokuvana esimerkki skeemojen modularisoinnista. Ylimmällä tasolla ovat Rajapintaskeemat. Rajapintaskeemoihin voidaan sisällyttää uudelleenkäytettäviä koosteskeemoja. Rajapintaskeemoihin ja koosteskeemoihin voidaan sisällyttää atomaarisia elementti- tai tyyppimäärityksiä sisältäviä skeemoja. Kuvassa on esitetty yksi atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten skeema (JHSYdin.xsd), joka sisältää koko julkishallinnolle yhteiset elementti- ja tyyppimäärittelyt. Pääsääntöisesti organisaatioiden PITÄÄ importoida nämä yhteiset atomaariset määrittelyt omiin skeemoihinsa. 11/14

12 Kuva 1. Skeemojen modularisoinnin perusmalli Kukin organisaatio SAA määritellä myös omia kohdealuekohtaisia elementti- ja tyyppimäärityksiään vastaaviksi atomaariskeemoiksi. Organisaatiokohtaiset atomaariskeemat voivat tarvittaessa periä (importoida) JHS-skeeman määrityksiä ja erikoistaa niitä organisaation tarpeita vastaaviksi. 8.2 Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema Atomaaristen elementti- ja tyyppimääritysten JHS-skeema sisältää julkishallinnon yhteiset skeemamääritykset. Atomaarinen elementtimääritys muodostuu yhdestä elementin määrittelystä, esimerkiksi: <xs:element name="henkilotunnus" type="jhs:henkilotunnustyyppi"/> Jokaista atomaarista elementtimääritystä vastaa skeemassa yksinkertainen tyyppimääritys (simpletype), esimerkiksi: <xs:simpletype name="henkilotunnustyyppi"> <xs:restriction base="xs:string"/> </xs:simpletype> Skeemojen ja sanaston käsitteiden välinen yhteys muodostuu siten, että yhden sanaston käsitteen PITÄÄ vastata joko yhtä atomaarista elementtimäärittelyä tai sitä vastaavaa tyyppimäärittelyä. Näin pyritään varmistamaan yhteisten käsitteiden käyttö sekä yhtenäinen skeemanimeäminen kaikilla kohdealueilla. Sanasto SAA sisältää myös sellaisia käsitteitä, joilla ei ole vastinetta atomaarisena elementti- ja tyyppimäärittelynä. Jokaista atomaarista elementti- ja tyyppimäärittelyä PITÄISI vastata sanaston käsite. Pääsääntöisesti organisaation omissa skeemoissa PITÄISI viitata atomaariseen elementtimääritykseen. Atomaarisen määrittelyn muuttaminen organisaation tarpeita vastaavaksi on helpompaa viittaamalla vastaavaan tyyppimääritykseen. Tämän vuoksi organisaatio SAA omissa skeemoissaan viitata tyyppimääritykseen. Esimerkiksi sukunimen tyyppimääritys on atomaaristen määritysten JHS-skeemassa: <xs:simpletype name="sukunimityyppi"> <xs:restriction base="xs:string"/> </xs:simpletype> Organisaatio voi viitata JHS-skeeman tyyppimääritykseen ja muuttaa sitä esimerkiksi rajoittamalla elementin pituutta: <xs:simpletype name="sukunimityyppi"> <xs:restriction base="jhs:sukunimityyppi"> <xs:maxlength value="50"/> </xs:restriction> </xs:simpletype> Tällainen määritys SAA sisältyä organisaation omaan atomaaristen elementti- ja tyyppimäärittelyjen skeemaan. Jos uuden muodostetun tyypin nimi on sama kuin JHS-tyypin nimi, erotetaan muodostettu tyyppi alkuperäisestä JHS-tyypistä kiinnittämällä se organisaation itse määrittämään nimiavaruuteen. 8.3 Koosteskeemat Koosteskeema sisältää tietyn organisaation, kohdealueen, projektin tms. määrittelemän täsmällisen rakenteen jollekin elementtien joukolle. Koosteskeema PITÄISI koota atomaarisista elementtimäärityksistä tai 12/14

13 viittaamalla niitä vastaaviin tyyppimäärityksiin. Koosteskeemassa voidaan määritellä elementtien järjestys ja pakollisuus. Joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista, että jokin organisaatio määrittelee esimerkiksi täsmällisen osoitteen rakenteen. Useat organisaation rajapintaskeemat voivat uudelleenkäyttää tällaista osoiteskeemaa. Organisaatio voi julkaista uudelleenkäytettävän koosteskeeman julkiseen skeemahakemistoon, josta muutkin organisaatiot voivat hyödyntää sitä. 8.4 Rajapintaskeemat Rajapintaskeema on jonkin organisaation palvelun tai järjestelmän edustalle kehitetyn rajapinnan tekninen sanomakuvaus. Rajapintaskeemojen joukko muodostuu tyypillisesti kysely-vastaus-pareista. Tietty skeema kuvaa palvelukyselyä vastaavan sanoman ja toinen skeema kyseistä kyselyä vastaavan vastaussanoman. Rajapintaskeemoista PITÄISI viitata pääsääntöisesti atomaarisiin elementtimäärityksiin tai niitä vastaaviin tyyppimäärityksiin. Rajapintaskeemoista SAA myös viitata uudelleenkäytettäviin koosteskeemoihin. Jos rajapintaskeemasta viitataan koosteskeemaan, viittaukset atomaarisiin elementtimäärityksiin PITÄÄ tehdä näistä koosteskeemoista. Rajapintaskeemoissa kiinnitetään muun muassa elementtien järjestys ja pakollisuus. Rajapintaskeemassa PITÄÄ atomaariset elementtimääritykset sisällyttää xs:import-määrityksin osaksi skeemaa. 8.5 Skeemojen xs:import-määritykset Alemman tason skeemat PITÄÄ sisällyttää osaksi ylemmän tason skeemaa xs:import-määrityksillä. Esimerkiksi: <xs:import namespace= "http://skeemat.jhs-suositukset.fi/yhteiset/ 2009/03/04" schemalocation="jhsydin xsd"/> 8.6 Hierarkkiset XML-puurakenteet Sanomaskeemojen XML-rakenteissa PITÄISI pyrkiä mahdollisimman mataliin hierarkioihin. Turhia välitasoja PITÄÄ välttää. Sallittujen hierarkiatasojen lukumäärää ei kuitenkaan täsmällisesti rajoiteta. Tasojen määrä riippuu vaatimuksista ja tietomallin monimutkaisuudesta. Loogiset kokonaisuudet PITÄISI sisällyttää isä-elementin sisään. Alla olevassa esimerkissä hierarkiaa havainnollistetaan XML-instanssin avulla. <Henkilo> <EtunimetNimi>Matti Juhani</EtunimetNimi> <SukuNimi>Meikäläinen</SukuNimi> <HenkiloTunnus> </HenkiloTunnus> </Henkilo> 9 Skeemojen versiointi Skeemojen eri tasojen versiointi asettaa haasteita XML-rajapintaratkaisuille. Rajapintojen PITÄÄ toimia myös skeemamuutosten jälkeen. 9.1 Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointi Julkishallinnon yhteisten skeemojen versiointiin PITÄÄ käyttää nimiavaruudessa ilmaistua versiota. Nimiavaruuksien nimeäminen on esitetty luvussa 7. Jokaisen skeemaan kohdistuvan muutoksen yhteydessä versiota PITÄÄ päivittää vastaamaan muutoksen julkaisupäivää. 13/14

14 9.2 Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointi Organisaatiokohtaisten skeemojen versiointia edellyttävät muutokset voidaan jakaa kahteen luokkaan: 1. Muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin Jos muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, uusi versio PITÄÄ ilmaista nimiavaruuden nimessä. Nimiavaruuksien nimeäminen on esitetty luvussa 7. Tyypillinen esimerkki luokkaan 1 kuuluvasta muutoksesta on, että skeemaan lisätään yksi tai useampi elementtimääritys, jossa elementti määritellään pakolliseksi. Muutos vaikuttaa skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, koska sellaiset XML-instanssit, joista kyseinen elementti puuttuu, ovat uuden skeeman mukaan virheellisiä. Tällöin skeeman pääversiota (nimiavaruuden nimi) pitää muuttaa. 2. Muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin Jos muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, muutos PITÄÄ ilmaista xs:schema-elementin version-attribuutissa. Numerointi aloitetaan aliversiosta 1.0. Tyypillinen esimerkki luokkaan 2 kuuluvasta muutoksesta on, että skeemaan lisätään yksi tai useampi elementtimääritys, jossa elementti määritellään vapaaehtoiseksi. Tämä muutos ei vaikuta skeeman aikaisemman version mukaisten XML-instanssien validointiin, sillä kaikki XML-istanssit ovat myös uuden skeeman mukaan valideja. Tällöin skeeman pääversiota ei tarvitse vaihtaa, vaan riittää että ilmaistaan sen aliversio numerolla. Kun skeema luodaan ensimmäisen kerran, se saa sekä pääversion nimiavaruuden nimessä että aliversion xs:schema-elementin version-attribuutissa. Skeeman ensimmäiseksi aliversioksi PITÄÄ asettaa Merkistö XML-skeemoissa ja -sanomissa PITÄÄ käyttää UTF-8 koodausta ja encoding-attribuuttia, joka selkeästi ilmaisee käytetyn koodauksen. 11 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: 12 Liitteet Liite 1: Julkishallinnon yhteinen XML-ydinskeema 14/14

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat Versio: 0.5 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys... 2 5 XML-rakenteiden

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat Versio: 0.6 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys... 2 5 XML-rakenteiden

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema 04.02.2005 1 (5) SÄHKE-hanke SÄHKE-metatietojen XML Schema Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Asioiden välittämien työeläkealan toimijoiden ja TELKin sekä vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Työeläkealan XML-käytäntöjen soveltaminen Taustaa, tämän dokumentin tarkoitus Asioiden välittäminen tapahtuu

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus Versio: 0.3 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 17.08.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 3

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän

Lisätiedot

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1. palautekierroksen versio 8.11.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Helsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema

Helsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä

Lisätiedot

Inspire-kohdetunnisteet

Inspire-kohdetunnisteet Inspire-kohdetunnisteet INSPIRE-tietotuotteet 30.8.2010 Esa Tiainen MML 3.9.2010 Sisältö INSPIRE-tunnisteet Tunnisteiden hallinta Olemassaolevien tunnusjärjestelmien käyttäminen 3.9.2010 2 INSPIRE -paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Versio: 0.9 Julkaistu: xx.xx.xxxx Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Suosituksen tausta...

Lisätiedot

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse <jesse.supponen@itpie.fi> KRYSP puutteet ja korjausehdotukset Bug 5 ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. jesse 2010-09-24 09:16:02 EEST ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. Bug 65 ToiminnanharjoittajaType

Lisätiedot

JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite 1 UML-mallinnus

JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite 1 UML-mallinnus JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite 1 UML-mallinnus Versio: 12.01.2011 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Yleistä... 1 3 Lyhenteet... 1 4 UML-luokkakaaviotekniikan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö Komission asetus latauspalveluista 31.1.2012 Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö 1 Sisällys Verkkopalveluasetus ja yhteentoimivuusasetus Mitä aineistoja velvoite koskee? Kansallinen vs. yhteentoimiva muoto

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti.

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti. hankinnan nimeäminen.pdf 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

JHS XXX Koodistot ja luokitukset

JHS XXX Koodistot ja luokitukset JHS XXX Koodistot ja luokitukset Versio:15.9.2011 Luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Suosituksen tavoitteet... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit

Lisätiedot

JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 0.4 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardit julkisen hallinnon tietohallinnossa...

Lisätiedot

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Suvi Remes 18.8.2015 Synergian etäkokous 03/02/15 1 Lähtökohta Synergiaryhmä linjannut, että seuraavista tietoarkkitehtuurin alueelle kuuluvista asioista on tarpeen olla

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus

Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus Paikkatietoinfran hyödyntäminen koulutukset 22.11. Jani Kylmäaho 1 Miksi? Sisältö Yleisimmät ongelmat rajapintapalvelujen yhteensopivuudessa WMS- ja WFS-standardeihin

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa. TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä

Lisätiedot

Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmä. Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu. Toimeenpanosuunnitelma

Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmä. Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu. Toimeenpanosuunnitelma PERA-määrittely Julkisen hallinnon ICT-toiminto 31.5.2011 VM125:06/2007 Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmä Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu Toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Tuomiorekisterin ratkaisuhaun kehittäminen

Tuomiorekisterin ratkaisuhaun kehittäminen 25.5.2012 Sivu 1 Muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 15.2.2012 NMu Luonnos korjattujen ratkaisujen tietojen välittämisen muutoksesta 0.2 12.3.2012 NMu Lisätty uusia metatietokenttiä 0.3 25.5.2012

Lisätiedot

JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku JHS XXX Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 0.41 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardit julkisen hallinnon tietohallinnossa...

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

JHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely. Keskustelutilaisuus

JHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely. Keskustelutilaisuus JHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely Keskustelutilaisuus 8.9.2011 Suosituksen rakenne 1 Johdanto 1.1 Taustaa 1.2 Suosituksen tavoitteet 2 Soveltamisala 3 Termit ja määritelmät 4 Julkisen

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö

JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Luonnos 08.01.2010 JHS XXX Julkishallinnon sanastotyö Versio: 0.5 Julkaistu: 8.1.2010 Voimassaoloaika Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema

JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema Versio: 0.9 LUONNOS PALAUTEKIERROKSELLE / 7.10.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 3 4 Termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 30.11.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 4

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa 18.03.2014 Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Suosituksen tavoitteet ja kohderyhmät 1/2 Suositus korvaa aiemmin käytössä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat Versio: 0.99 Julkaistu: 3.3.2009 Voimassaoloaika 31.12.2012 asti Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja Versio: 1.0 Julkaistu: 23.04.2010 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Tämän liitteen tavoitteena on havainnollistaa INSPIRE metatietoprofiilin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa Yhteentoimivuus Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Yhteentoimivuus? Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 8. Semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 8. Semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 8. Semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot