Solidaarisuustalous on kutsu jäsentää talous uudelleen jokaisen omasta arjesta käsin.

Transkriptio

1 Kartoitetaan ja vahvistetaan solidaarisuustaloutta Suomessa! Prosessin luonnos 2.0 (Suomen Sosiaalifoorumi 2013) 1. Mikä solidaarisuustalous? Solidaarisuustalous on kutsu jäsentää talous uudelleen jokaisen omasta arjesta käsin. Keskeinen talouden kysymys on se, miten organisoimme yhteiselämämme. Miten voidaan verkostoitua niin, että saadaan talous omaan ja yhteiseen käyttöön? Talouden tärkein päämäärä on sosiaalisen elämän uusintaminen. Toisin kuin valtavirran talousajattelussa usein ajatellaan, ympärillämme on paljon elinvoimaisia yhteisöjä ja yhteisiä käytänteitä aikapankeista ja vaihtopiireistä ekokyliin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin. Näiden toiminta perustuu samoihin arvoihin, joita ovat mm. moniarvoisuus, autonomia, tasa-arvoisuus, demokratia ja ekologisuus: solidaarisuus. Nämä niin sanotun solidaarisuustalouden toimijat haluavat omassa toiminnassaan ylittää kapitalistisen kansa- ja valtiokeskeisen talousajattelun. Yhteisresurssit, ns. commonsit, ovat tärkeä osa solidaarisuustaloutta. Niitä ovat järvet, metsät, jokaihmisenoikeudet, kielet, perinteet, avoin tieto ja niin edelleen. Itse solidaarisuustalouden kehittämisestä voidaan puhua commoningina. Kyse on yhdistämisestä, resurssien yhteen saattamisesta ja yhdessä luomisesta. 2. Suomen Solidaarisuustalous verkoston missio Kartoitetaan jo olemassa olevia taloudellisia toimijoita. Tuetaan ja luodaan verkostoja ja kehitetään toimintaa. Samaan aikaan prosessi nostaa esiin erilaisia mahdollisuuksia vahvistaa paikallisiin yhteisöihin juurrutettua taloutta ja arvioida uudelleen globaaleja taloudellisia vaihtoja. Tämä nostaa esiin käytäntöjä, joissa talouden demokratisoimista ohjaa tavoite perustarpeiden tyydyttämisestä. Solidaarisuustalouden verkoston rakentaminen on prosessi, johon kuuluvat sekä kartoittaminen että keskustelut. 3. Suomen Solidaarisuustalousverkoston toimijat edistävät seuraavia arvoja: Ekologinen kestävyys Kaikki solidaarisuustalousarvot ovat sekä ihmisten välisiä että ihmisten ja muun luonnon välisiä. Solidaarisuustaloudessa toiminta kunnioittaa luonnon kantokyvyn rajoja ja luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteenamme on jättää elinvoimainen maapallo myös tuleville sukupolville, joten pyrimme vähentämään ympäristövaikutuksia.

2 Moninaisuus Solidaarisuustaloudessa on monia tapoja vastata tarpeisiin; eri tyylein ja perustuen erilaisiin ajattelutapoihin. Työskentelemme yksin ja ryhmissä. Teemme ja saamme asioita ja palveluja luontaisetuja vastaan, aikapankissa tai palkalla. Autonomia Samaan tarpeeseen voi vastata monella eri tavalla ja solidaarisuustaloudessa kunnioitetaan eri ryhmien itsenäistä toimintaa, jotka pohjautuvat eri kokemuksiin, havaintoihin ja perinteisiin. Solidaarisuustaloudessa keskustelevat esimerkiksi vegaaniravintola ja luomuliharavintola, koroton ja kestävää taloutta rahoittava pankkitoiminta. Solidaarisuustalouteen kuuluva kokeilu pohjautuu autonomiaan, eri ryhmien itsenäiseen ja omanlaiseensa ymmärrykseen siitä, miten voidaan kehittää valtavirrasta poikkeavaa toimintaa nykyaikana. Yhteistyö Solidaarisuustaloudessa uskomme yhteistyöhön. Irtisanoudumme liiallisesta kilpailusta ja kaikenlaisesta hyväksikäytöstä kulttuurissamme. Toivomme yhteisesti rakennettua yhteiskuntamallia, joka perustuu harmoniseen kehitykseen ja oikeudenmukaisiin taloudellisiin suhteisiin. Kannatamme yhteistyön etiikkaa, joka tukee ihmisten ja organisaatioiden välistä oppimista ja osallistavaa työtä; yhteistä päätöksentekoa sekä vastuiden ja velvollisuuksien jakamista. Yhteistyöprosessit toteutuvat yleensä verkostoina, joissa eletään näiden arvojen mukaisesti niitä rikastaen. Yhteistyön prosessien tulee ulottua maantieteellisesti kaikille tasoille: paikalliselle, alueelliselle, valtiolliselle, kansainväliselle ja globaalille. Solidaarisuustalousverkosto toimii yhteistyössä uutta taloutta hahmottelevien toimijoiden, kuten esimerkiksi itävaltalaisen Vivir Bien -kartan luojien kanssa. Jaettu valta (päätöksenteko, resurssit) Jokaisella on oikeus päästä käsiksi yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja hankkia resursseja. Jokaisella on oikeus osallistua työn suunnitteluun. Työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava tuotantovälineiden omistukseen ja päätöksentekoon. Omistukseen ja päätöksentekoon liittyy täten myös hyöty, valta, vastuunotto ja asiantuntemus, jota on oltava halukas ja valmis ottamaan vastaan. Tasavertaisuus Tasavertaisuudella tarkoitamme solidaarisuustalouden tasavertaisia mahdollisuuksia harjoittaa taloudellista toimintaa, oikeutta osallistua. Tasavertaisuuden saavuttamiseksi on oltava mahdollisuus hankkia tietoa, minkä läpinäkyvyys mahdollistaa. Resurssit ovat tasavertaisesti saatavilla, kun ne erotetaan vapaasta spekulaatiosta ja niitä arvostetaan sekä jaetaan oikeudenmukaisesti. Solidaarisuustalous on järjestetty ratkaisemaan tasaveroisuuden ja oikeuden puutteet.

3 Laadukas työ Solidaarisuustalous kehittää työn inhimillisyyttä. Työn myötä toteutuva mahdollisuuksien ja kykyjen kehittyminen on eräs inhimillisen kasvun avaimista. Ihmiset itse ovat solidaarisen talouden päähenkilöitä. Toisaalta työmme kautta kykymme palvelevat muiden ihmisten tarpeita. Kun työtä käsitellään, muistetaan kaikki inhimillisen toiminnan muodot, kuten kotityö ja hoiva tai huolenpito. Solidaarisuustaloudessa nähdään työ ja työsuhde erillään toisistaan - jälkimmäinen viittaa yksinomaan sopimuksen juridiseen muotoon. Solidaarisuustaloudessa pyritään työn uudelleen määrittelemiseen mm. työosuuskuntien, aikapankkien tai luontaistalouden kautta. Voitto ei ole tarkoitus Solidaarisuustalouden tavoite on ihmisten kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja yksilöllinen kehitys. Apuvälineinä ovat taloustoiminnan tehokas hallinta, toiminta joka on taloudellisesti kannattavaa ja kestävää, ja jossa voitot investoidaan uudelleen toiminnan kehittämiseen tai jaetaan eteenpäin. Voiton edelleen jakaminen tarkoittaa, että tuotto käytetään palvelemaan koko yhteiskuntaa eikä yksityisen pääoman kertymistä. Tästä seuraa kokonaisvaltaista hyötyä. Ympäröivän yhteiskunnan toimintaan osallistuminen Solidaarisuustalous on erottamaton osa yhteiskuntaa eikä voi kehittyä siitä erillisenä. Solidaarisuustalouden toimijat sitoutuvat osallistumaan paikalliseen ja yhteisölliseen kestävään kehitykseen. Tämä on prosessi, joka voi johtaa eriarvoistumista, vallan keskittymistä ja syrjäyttämistä tuottavien rakenteiden muuttamiseen. Teoria, utopia ja käytäntö Solidaarisuustalous ei ole ainoastaan teoria tai utopia, vaan pääasiallisesti käytäntöihin pohjautuvaa toimintaa. Teoriat ja utopiat kyllä inspiroivat ja tukevat käytännön työtä, kuten käytäntö vaikuttaa teorioiden ja utopioiden kehittämiseen. 4. Solidaarisuustalous ei ole: Tavaroiden ylikulutusta Solidaarisuustalous vastustamaa uskomusta siitä, että inhimilliset tarpeet voi tyydyttää yksinomaan tavaroiden avulla ja että tarpeet ovat mahdollisuuksia yksityiseen voittoon ja pääoman kertymiseen. Materiaalisen rikkauden tavoittelua

4 Solidaarisuustalous vastustaa sekä rikkauden käsitettä että sen arvioinnin indikaattoreita, jotka rajautuvat tuotanto- ja markkina-arvoon ilman, että arvioidaan taloudellisen toiminnan muita arvoja kuten ympäristöä, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Solidaarisuustalous ei pyri jatkuvaan kasvuun. Pelkästään kolmannen sektorin toimintaa Solidaarisuustalous pyrkii yleistymiseen, ei eristäytymiseen. Solidaarisuutalous ei ole yksittäisten sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemista, vaan se muuttaa koko talouden toiminnan sosiaaliseksi ja ekologiseksi. Solidaarisuustalous ei ole rajattu mihinkään taloussektoriin vaan pyrkii leviämään kaikkialle. Kansallisvaltiokeskeistä Solidaarisuustaloudessa tavoitteena ei ole, että "Suomi pysyisi maailman kärjessä", vaan että maailman eri alueet ovat taloudellisesti tasavertaisessa asemassa. Nykyisen eliitin taloustoiminta on sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä. Yksityistämistä Solidaarisuustalous vastustaa julkisten palveluiden yksityistämistä ja tarjoaa vaihtoehtona julkisten palveluiden "yhteistämisen". Monia kuntapalveluita pidetään myös solidaarisuustalouden mukaisina. 5. Suomen Solidaarisuustalousverkoston prosessin periaatteita ovat: Nöyrä ja itsekriittinen Nykytaloutemme rakennusaineena on monien ihmisten ja luonnon kärsiminen ja riistäminen. Taloustoimintamme hyötyy tästä rakenteesta ja on oleellisesti riippuvainen siitä. Epävarmuus, pelko ja kilpailu tekevät taloustoiminnastamme vielä riippuvaisempaa nykyisistä valtasuhteista. Esimerkkinä toimii tietotekniikan kehitys, sen tuotanto, ylläpitäminen sekä pois heittäminen. Emme luo solidaarista taloutta vain itsellemme, vaan sellaiseksi, josta kaikilla on mahdollisuus hyötyä. Monia mahdollisia tapoja toimia Yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden ja sen sosiaalisten ja taloudellisten rakenteiden muutosten on löydettävä muotonsa demokratian ja dialogin kautta, sillä ihmisten ja ihmisryhmien itsemääräämis- ja itseorganisoimisen kenttä ei ole yhtenäinen vaan monimuotoinen. Jokaisen toimintamuodon on oltava itsekriittinen, kyettävä vastaanottamaan kritiikkiä sekä kohdistettava kritiikkinsä rakentavasti. Jatkuva prosessi

5 Koko taloutta on jatkuvasti tutkittava, ymmärrettävä ja tarvittaessa muutettava. Solidaarisuustaloudessa kaikkea toimintaa on voitava muuttaa ja päättääkin muiden kuin taloudellisesta kannattavuudesta johtuvista syistä. Jos siis nykyään ollaan valmiita hyväksymään taloustoiminnan muuttaminen ja lopettaminen yhtä lailla taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi, solidaarisuustaloudessa hyväksytään muutos ja lakkauttaminen koko maailman väestön ja luonnon parhaaksi. Jatkuva kokeilu Solidaarisuustalouteen ei ole etukäteen määriteltyjä valmiita teorioita; toisaalta on monta inspiroivaa teoriaa. Käytäntö luo ja korjaa teoriaa, teoria luo ja korjaa käytäntöjä. 6. Solidaarisuustalousverkoston kartoituksen tarkoitus * Tehdä näkymätön näkyväksi ja lähestyä taloutta uusista lähtökohdista * Mahdollistaa solidaarisuustalouden periaatteisiin ja käytäntöihin sitoutuneiden toimijoiden palveluiden ja tuotteiden käyttö * Solidaarisuustalouden toimijoiden verkostojen parantaminen ja resurssien jaon kehittäminen * Helpottaa osallistumista paikallisiin solidaarisuustalouden toimijoiden aktiviteetteihin ja paikallistalouksien monipuolistamiseen 7. Miten Solidaarisuustalous toimijoita kartoitetaan? Kartalle pääsemisen kriteerinä on sitoutuminen Solidaarisuustalous verkoston arvoihin ja periaatteisiin sekä se, että jo pyrkii toimimaan niiden mukaisesti. Karttojen laatimista ohjanneiden periaatteiden rinnalle on tärkeää nostaa myös valmius solidaarisuustalouden verkoston arvojen edistämiseen, siis halu kulkea yhdessä samaa tietä muiden solidaarisuustalouden toimijoiden kanssa. Solidaarisuustalouden toimijat päättävät mitkä toimijat pääsevät mukaan verkostoon ja karttaan. Kartalle pääsemisen prosessista pyritään tekemään mahdollisimman avoin tekemällä päätökset alusta lähtien yhdessä: konsensusmenettely + äänestys. Kartalta voi myös pudota pois, jos toiminta muuttuu niin, ettei se enää vastaa periaatteita ja ryhmän tahtotilaa. Solidaarisuustalous on prosessi.

6 Solidaarisuustalouden toimijoiden ryhmä kasvaa koko ajan. Ryhmä voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä monenlaisia muitakin hankkeita ja projekteja kuin päivittää karttaa. 8. Solidaarisuustalousverkoston kartta Kartta on -sivuilla Solidaarisuustalouden karttoja on monenlaisia. Yhteistä niille on talouden asiantuntijuuden ottaminen haltuun solidaarisuustalouden toimijoita kartoittamalla. Toisaalta kartoituksessa on kyse myös talouden toimijoiden saattamisesta yhteen ja heidän palveluidensa saavutettavuuden parantamisesta. Tämän takia rakennamme verkkopohjaista kartoitustyökalua, jonka avulla kuka tahansa voi nopeasti löytää solidaarisuustalouden arvoihin sitoutuneen liiketoiminnan harjoittajia. Olemme etsineet open source -pohjaista eli käytännössä OpenStreetMap:iä (OSM) hyödyntävää työkalua. Vivir Bien vaikuttaa lupaavalta projektilta; se on Itävallasta lähtöisin oleva projekti, jossa on tällä hetkellä tietoja lähinnä Euroopasta. Projekti perustuu avoimeen lähdekoodiin ja karttadataan pyrkien olemaan mahdollisimman paljon käyttäjiensä muokattavissa. Sivustolle voisi perustaa esim. Pohjois- Euroopan/Itämeren alueen oman alasivun, josta Suomenkin toimijat helposti löytyisivät - kuitenkin kansallisvaltion rajoihin takertumatta. Teknisten seikkojen selkiytymistä odotellessa väliaikainen GoogleMaps-työkalu solidaarisuustalous.fi:ssä on: 9. Suomen Solidaarisuustalousverkoston rakentaminen Suomen Solidaarisuustalousverkoston sähköpostiosoite on info@solidaarisuustalous.fi, jonne toimijat voivat ottaa yhteyttä halutessaan liittyä mukaan. Solidaarisuustalousverkosto vastaanottaa toimijoiden yhteydenottoja koskien halukkuutta liittyä kartalle. Tulevaisuudessa keskustellaan lisää Soltalous-verkoston tavoitteista. Tavoitteina keskusteluissa on esim. 1) vaihtaa ajatuksia, 2) vahvistaa eri toimijoiden taloudellista valtaa tuomalla yhteen eri toimijoiden erilaisia pyrkimyksiä ja työtä,

7 3) rakentaa poliittista valtaa, 4) kehittää poliittisia aloitteita, jotka tukevat solidaarisuustaloutta, commonseja ja yhteisölähtöistä kehitystä ylhäältä ohjatun kehityksen sijaan... jne Järjestetaan Soltalousverkoston keskustelut, joissa: - verkostoidutaan - käsitellään sovittuja teemoja - kerrotaan prosessista jne. - Järjestetään työpaja tms. uudella alueella, jotta voidaan esitellä toimintaa ja kertoa prosessista. Haastatellaan toimijoita, jotka haluavat liittyä prosessiin ja olla mukana kartalla. Kerätään materiaalia toimijoista, mikä tukee yleisiä tavoitteita vahvistaa ja kasvattaa verkostoa ja solidaarisuustalouden käytäntöjä.