Tukeva lehti 3/2013. Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukeva lehti 3/2013. Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8."

Transkriptio

1 Tukeva lehti 3/2013 Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8.

2 Onko järjestöillä sellaista toimintaa, missä vihaa voi kanavoida järkevästi? Vihaan lupausten pettämistä Sysäysvuorossa Sisko Seppä ray:n avustus toiminnan johtaja kimmo metsäranta vihasin lapsena maatilan töitä. Olin onnellinen sadepäivistä, kun sai jäädä sisälle. Ajan henki luvulla oli sellainen, että kaikkien maatilojen lasten tuli tehdä töitä. Kuva tästä on ajan kanssa myös romantisoitunut. Omat lapseni ovat saaneet olla lapsia eikä heidän ole tarvinnut puurtaa. Vihaan lupausten ja aikataulujen pettämistä. Vihaan mielipiteiden yksioikoisuutta ja liian jyrkkiä mielipiteitä asioista löytyy aina monta puolta. Itsekkyys, omaan napaan tuijottaminen ja minä ensin -asenne heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Yhteiskunnan vahvuus on sitä, että asioita pystytään ratkaisemaan yhdessä. Vihaa on ollut aina, mutta nyt se on enemmän kaikkien nähtävissä. Viha on tullut näkyvämmäksi netin kautta. Verkko mahdollistaa samanmielisten löytämisen tämä on huono ja hyvä asia. Toisaalta on hyvä, että vihanpurkaukset tulevat esille eivätkä jää piiloon yhteiskuntarakenteiden alle. Näkyvyys mahdollistaa myös vastaliikkeen toiseen suuntaan, hyvään suuntaan. Vihan voi muuttaa voimaksi. Onko järjestöillä sellaista toimintaa, missä vihaa voi kanavoida järkevästi? Onko paikkoja, missä vihantunteet saa tuoda esille, mielessä kytevän pommin voi purkaa ja jäytävään oloon saa helpotusta muiden ymmärryksestä? Myötätunto on vihan ja katkeruuden vastalääke. Itse ratkon vihan tunnetta lähtemällä lenkille tai muuten liikkumalla. Usein vihaisuus tulee itsestä. Paha olo purkautuu ympäristöön. Tällöin on syytä katsoa peiliin: mikä on todellinen syy? Raiku on ray:n avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, Espoo. Päätoimittaja Liisa Kairesalo Toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola (äitiyslomalla) ja Teija Laakso Toimitus Legendium Oy Ulkoasu Outi Kainiemi ja Marja Tikka Kannen kuvat Satu Kemppainen (etukannessa: Irmela Schramm-Mensah, Vincenzo Caruso ja Fabrizio Lussu, takakannessa: Martin Vierne, Tyler Smith, ja Laura MacDonald ) Paino Kopijyvä. Raiku Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos issn Raikun paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehti on painettu samoilla periaatteilla. kimmo metsäranta Älämölöä, pahuutta, pelkoa, nälkää, umpikujan tunnetta, katkeruutta, luovaa voimaa ja vääryydelle raivostumista. Löytääkö Raiku vihan olemuksen? Päätoimittaja Liisa Kairesalo

3 2 Sysäys Vihan jäljillä. Onko vihassa mitään hyvää, olisiko siitä päästävä eroon? Miten kokemamme viha vaikuttaa meihin? 2 Päänavaus 4 Hetkessä 10 Vaikuttaja: Jörn Donner 12 Parempaa vihaa 20 Kokemuksen kouluttamat 26 Sallittu vain isille 8 Iso kuva: yksinäisyys 22 Vapaaehtoisuus & työaika? 29 Tiivistys: avustuslaki uudistuu 6 Saksittua 30 Pelit ja vehkeet 31 Kysynpähän vaan 31 Kirjekaverit 32 Sisäinen postimies Työajan hallinnassa on haasteensa vapaaehtoistyötä tekevässä järjestössä. 22 kuvat satu kemppainen ja miikka pirinen kuvitus outi kainiemi viereisessä kuvassa anna tulusto ja sampsa indren Jörn Donner puhuu vihasta ja sen oikeasta kanavoimisesta. 3

4 3/2013

5 Missä Joanna on? kukkuu! Joanna herää unenpöpperöisenä päiväunilta. Äiti Mirja Mäkitalo on heti leikissä mukana. Joanna syntyi kaksi vuotta sitten keskosena, ja siksi Joannan kehitys on viivästynyt. Joanna sairastaa myös hydrokefaliaa. Päähän kerääntyy ylimääräistä nestettä, ja päähän asennettu suntti vaatii jatkuvaa valvontaa. Infektioriskin takia Joanna ei voi mennä vielä päiväkotiin, ja hän vaatii aikuisen jatkuvaa huolenpitoa. Mirja-äiti toimii Joannan omaishoitajana. Kohta on aika syödä, ulkoilla ja odottaa isää töistä. Sitä ennen, vielä kerran: kukkuu! teksti teija laakso kuva aapo huhta 5

6 topi roos 59 prosenttia suomalaisista pitää peliautomaattien lukumäärää vähintään sopivana. Vähän porua, paljon villoja ainutlaatuista kuvassa ray:n huoltoedustaja janne rämä suomalaista rahapelijärjestelmää voi syyst ä l uonnehtia ainutlaatuiseksi. Eri tutkimusten mukaan r ahapelien pelaaminen on Suomessa poikkeuksellise n suosittua. Maamme sijoittuu myös kansainväliseen kärkikastiin vertailtaessa rahapelituottojen ohjautumista y hteiseen hyvään. Poikkeuksellista Suomessa on myös rahapeleihin liittyvän rikollisuuden olematon määrä. Suomessa rahapelej ä on tarjolla avoimesti ja muihin maihin verrattuna laajall a jakelulla, joten kysyntää laittomalle tarjonnalle ei juur i ole. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruotsi on taistellut v uosia kitkeäkseen laitonta peliautomaattibisnestä, joka on pitkälti järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Taloustutkimuksen kesäkuisen Omnibus-tutkimukse n mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää peliautomaattien lukumäärää vähintään sopivana. Eurooppalaisessa vertailussa vastaava osuus pyörii muissa maissa tyypillisesti 15 prosentin nurkilla ja selkeä valtaosa kansa laisista toivoo peliautomaattimäärän vähentämistä. Laajasta jakelusta huolimatta Suomi ei yllä peliautomaattien määrässä per kansalainen edes mitalisijoill e Euroopassa, jossa automaatit on sijoitettu usein pois näkyvistä hämäriin pelisaleihin, yhä harvemman pelaajan ulottuville. Siinä ei ole mitään ainutlaatuista. anssi airas Kevyesti kuin ballereinot 3/2013 mitä syntyy, kun Kallion kaduilta kasataan ryhmä karjuja esittämään tanssispektaakkeli, jossa kohtaavat klassinen baletti, notkeat läpät ja kankeat miehet? Miesten balettiryhmä Ballereinot esiintyi elokuussa Flow-festareilla Open stage -lavalla. Ballereinojen koreografiat suunnittelee ohjaaja, koreografi Henna Riikonen. Suunnittelen koreografiat musiikin ja tarinan mukaisesti ja tietenkin tommi hynynen huomioiden sen, että pojat eivät ole ennen tanssineet. Harjoituksissa sitten kundien kanssa fiksaillaan askelia heille sopiviksi. Flowta varten treenattiin 3 5 kertaa viikossa, ja sama tulee jatkumaan, mitä lähemmäs seuraava esitys tulee. Haaveena olisi myös, että pojat ehtisivät oppimaan edes ihan vähän baletin alkeita. 6

7 Saako rasismille nauraa? kulttuurin voima OMG Benjamin! nyt-lehti kertoi syyskuussa ehkäp ä kuuluisimmasta suomalaisesta nuoresta, Benjamin Peltosesta. Melkein tyttöä fanittaa Instagramissa 16-vuotiasta kaarina laista lukiolais poikaa. Instagramissa jaetaan omia kuvia ja tykätään toisten kuvista. Palvelulla on 150 miljoonaa kuukau sittaista käyttäjää. nyt:in juttuun haastateltu mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen muistuttaa, että kun ihmisestä tulee nuorena julkisuude n henkilö, hyvät taustajoukot ovat todella tärkeät. Mutta Mustonen sanoo myös, että nuorilla on paljon edellisiä sukupolvia paremmat valmiudet esillä oloon ja jatkuvaan suosion mittauttamiseen. He ovat k asvaneet siihen. Miltä tuntuu olla vanhus? ikäpuku auttaa rakennetun ympäristön suunnittelijoita samaistumaan vanhuksiin. Millaista on kun polvet eivät taivu, askel on hutera ja näkö heikentynyt? Saksalaisessa teollisuudessa on jo pitkään ollut käytössä Ageman-niminen ikäpuku, jonka avulla suunnittelija saa omakohtaista tuntumaa iän mukanaan tuomiin rajoituksiin. Nyt ikäpuku on Suomessakin. Ikäpuvun liikkeenrajoittimet kangistavat nivelet, lisä painot vaikeuttavat liikkumista, silmien edessä oleva oranssi pleksi haittaa näköä ja kuulosuojaimet vaikeuttavat tunnistamaan mistä suunnasta äänet tulevat. benjamin peltonen Koonnut Liisa Kairesalo leijonasydän kertoo uusnatsiporukan johto hahmosta, itäsuomalaisesta Teposta (Peter Franzen), joka rakastuu kiihkeästi Sariin (Laura Birn). Rakkau s johtaa yhteiseen kotiin ja paljastuu, että Sarin poika (Yusufa Sidibeh) on puoliksi tummaihoinen. ray sponsoroi elokuvaa, jonka teemat ovat kovin ajankohtaisia. Ohjaaja tutustui elokuvan myötä uusnatsi liikkeeseen ja siinä mukana oleviin. Rasismille oli monenlaisia motiiveja. Jollakin on vihaa sisällään ja toisella taas analyyttisiä pyrkimyksiä. Monilla rasismi kumpuaa vanhemmilt a opituista asenteista tai omista kokemuksista. Joku oli t ullut liikkeeseen, koska oli ollut tarvetta kaveriyhteisöll e. M onilla, kuten Leijonasydämen Tepolla, oli taipumusta aggressioon. Väkivallan ja vihan tunteista vie aikaa pääst ä eroon. Leijonasydämen huumori on yllättävää ja kulmikast a, mutt a taustalla on isoja tunteita. Samalla seurataan T epon tarinaa voittaako kaveriporukan luoma paine vai rakkaus. Entä miten käy Ramun, joka saa isäpuoli ehdokkaakseen uusnatsin? Saman kaartin voimin tehtiin Leijonasydän-elokuvan alkupalaksi ray:n oma lyhytelokuva Yhteispeli. Tositapahtumiin perustuva selviytymistarina kertoo siitä, kun iltavuoroaan ajava bussikuski Arto joutuu silmittömä n hyökkäyksen kohteeksi ja joutuu kohtaamaan pelon, v ihan ja häpeän tunteet. Tommi Korpelan tähdittämää elokuvaa esitetään Leijona sydämen alkukuvana elokuvateattereissa sekä tv-kanavilla loppuvuonna. ray järjestää syksyllä yhteistyössä Helsinki Filmin ja järjestöjen kanssa Leijonasydämen kutsuvierasnäytöksi ä eri puolilla maata. Näytösten yhteydessä keskustellaa n mm. uusperheiden auttamisesta, arjen rasismista ja k oulukiusaamisesta. jaana rannikko helsinki-filmi 7

8 Ihan yksin Yksinäisyys tekee monen elämästä rankkaa. Suomessa joka kymmenes täysi-ikäinen kokee itsensä yksinäiseksi: tämä tarkoittaa yli henkilöä eli noin Tampereen ja Vantaan verran ihmisiä. teksti liisa kairesalo kuva vesa sammalisto yksinäisyys on mitä ilmeisimmin yksi suurimpia ongelmia Suomessa ja monen terveys- ja hyvinvointiongelman taustalla. Ratkaisisiko yksinäisyyden vähentäminen monta muutakin asiaa tai toisinpäin? Tulokset selviävät THL:n väestötutkimuksesta, jonka toteuttamiseen RAY osallistuu. Tutkimuksen avulla kerätään väestötietoa esimerkiksi ihmisten elintavoista ja kokemuksista. Tutustu tutkimustuloksiin 3/2013 8

9 9 lähde: thl

10 Kuka: Jörn Donner Mitä: Ohjaaja, tuottaja, kirjailija, poliitikko. Vaikuttava paikka: Koti Helsingin Pohjoisrannassa, josta käsin Jörn Donner on elänyt, muokannut ja tulkinnut suomalaista yhteiskuntaa lähes koko sotien jälkeisen ajan.

11 Suomalaiset ovat keskimäärin ihan järkeviä ihmisiä... Ainakin suhteellisesti. Luovaa ja tuhoavaa vihaa teksti pekka vänttinen kuva miikka pirinen Ryssäviha, hurriviha, muukalaisviha. Onko Suomi poikkeuksellinen kansakunta, olemmeko kaunoinemme poikkeavia? Emme. Kaikki kansat kuvittelevat olevansa jotenkin poikkeuksellisia. Jos suomalaiset niin ajattelevat, se on samaa valetta kuin muuallakin, emme ole sen vihaisempia tai kaunaisempia kuin muutkaan. Suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin ihan järkeviä ihmisiä Ainakin suhteellisesti. Onko ilmapiiri teidän uranne aikana muuttunut? Onko viha arkipäiväistynyt, kuten seksi ja rakkaus? Yhteiskunta on kyllä muuttunut suvaitsevammaksi ja sallivammaksi. Ajatellaan sitten vaikka seksiä. Suvaitsemattomuutta silti esiintyy, esimerkiksi eri uskontokunnissa ja ideologisesti värittyneissä piireissä. Suvaitsevaisuuden eteen on tehtävä töitä edelleen. Onhan meillä edelleen myös paljon väkivaltarikoksia. Voiko viha toimia yhteiskunnallisen muutoksen vaikuttimena ja käynnistäjänä? Tai taiteellisen työn lähtökohtana, ajatellaan vaikka Ingmar Bergmanin suhdetta uskontoon? Kyllä. Voidaan puhua luovasta tai tuhoavasta vihasta. Joseph Schumpeter kirjoitti aikoinaan kapitalismin kehityksen luovasta tuhosta. Vasemmiston nousu ja kehitys liittyy tähän. Mitä Bergmaniin tulee, hän kasvoi tietyssä ilmapiirissä, johon hän kehitti eräänlaisen viha-rakkaussuhteen. Monien muiden lailla. Viha on tunne. Voiko sitä vastaan kamppailla järjellä? Mikä on suuttumuksen ja vihastumisen ero? No, suuttuminen on hetkittäistä, vihastuminen pidempiaikaista. Yhteiskuntahan pyrkii kehittämään kansalaisiaan suuntaan, johon ei sisältyisi vihamielisyyttä. Kyse on jalostamisesta ja sellaisten tunteiden kanavoimisesta rakentavasti. Miten suhtautua, mikäli joutuu vihamielisten reaktioiden kohteeksi? Tekin olette saaneet osanne. Ikä opettaa suhtautumaan. Kaikenlaista olen kokenut, mutta en ole niistä juuri välittänyt, varsinkaan verbaalisista. Fyysinen uhka on eri asia. Entä millaisena näette kansalaisjärjestöjen roolin nyt ja tulevaisuudessa? Siirtyykö niille hyvinvointivaltion tehtäviä? Olemmeko matkalla kohti amerikkalaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa? Suomessa olemme tottuneet siihen, että joku toinen auttaa, siis valtio tai kunta. Tai sitten erilaiset järjestöt, jotka nyt ovat pitkälti uuden tilanteen edessä, välimaastossa. Operointi tulee olemaan vaikeaa ilman lisärahoitusta. Siihen en usko, että meistä tulisi hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta, sille ei ole yleistä hyväksyntää. Onko yhteisvastuun tunne katoamassa? Nuorten kommenteissa se ei näytä aina olevan päällimmäisenä. Ei muisteta, kuinka suuren työn takana tämän yhteiskunnan rakentaminen on ollut. Yhteisvastuun tunnetta meillä on viimeksi ollut joskus jatkosodan aikana. Tai ehkä vielä sotakorvausten maksamisen yhteydessä. Ennen oli myös varakkaita mesenaatteja, nykyään rikkaat vievät rahansa ulkomaille. Solidaarisuus on sanana melkein kadonnut kielenkäytöstä. Toisaalta viimeaikaisia jyrkkiä lausuntoja ei pidä myöskään liioitella, niiden esittäjät ovat kuitenkin vähemmistönä. 11

12 Vihaa vastaan halauksella. Kohteena Irmela Schramm-Mensah. 3/

13 Parempaa vihaa Hyysääjät mamujen käsittelyyn! Mene köyteen! Viha on näkyvämpää kuin koskaan. Mitä sille pitäisi tehdä? teksti annina huhtala kuvat satu kemppainen 13

14 3/

15 KKaikki lähti oikeastaan ei mistää n. Saksalainen opettaja Irmela Schramm-Mensah näki työmatkalla sähkötolpassa tarran, jossa toivottii n Hitlerin kakkosmiehelle Rudolf Hessille vapautta. Sitten bussi tuli, Mensah-Schramm nousi kyytiin ja löysi itsensä syyttelemästä itseään. Työpäivän jälkeen opettaja palasi samaa reittiä takaisin kuten hän teki joka ikinen päivä. Tarra tervehti taas tolpassa. Laukun pohjalta löytyivät kotiavaimet, joilla viesti irtosi metallin pinnasta. Se oli mahtava tunne. Minä rapsutin vihdoin sen rumiluksen pois. Viimeisen 30 vuoden aikana Irmela on rapsutellut taltallaan f asistista, solvaavaa tai m uuten vaan vihamielistä viestiä julkisista paikoist a. Se on vienyt yhden naise n kansanliikkeen paitsi uusnatsie n t appolistoille, myös kauas p ohjoisen trendikkäimmille festi vaaleille, Flow-festivaaleille. Irmelan sitkeyttä ei voi kuin ihailla. Edessä on muurillinen törkyä ja natsimerkkejä, mutta juhlakansan suupielet kurkottelevat ylöspäin. Helsingin Suvilahdessa on käynnissä vihan tuhoamistalkoot. Symboleita muutetaa n tohinalla joksikin ihan muuksi. Miina Äkkijyrkkä sutii tuhruja piiloon tyylilleen uskollisella massiivisella lehmällä, Kauko Röyhkä huvittavilla lausahduksilla. Viha on ymmärtämättömyyttä. Flow-festareiden yleisö osallistui vihantuhoamistalkoisiin. Sen vastakohta on tietysti rakkaus ja Jumala, Äkkijyrkkä huikkaa neontikkailta. Vihan vastakohta on huumori, väittää puolestaan Röyhkä. Tämä on ihan ehdoton lempparini, suomalaisen taiteilijakerman seassa tepsutteleva harmaahapsi virnistää. Natsimerkki on paisutettu pökäleen näköiseksi ja sen alle on piirretty vessanpönttö. Kuplivan festarikansan keskellä kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että viha on turhaa. Mutta ovatko he oikeassa? Viha on hyväksi Psykiatrisessa vankisairaalassa soi puhelin. Langan päässä on Suomen virallinen pahuuden asiantuntija, psykiatri ja vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Viha on yksi ihmisen perustunteista, jonka tehtävä on valmistaa ihmistä taisteluun. Viha on energisoiva tunne. Tervettä ihmistä vihantunne voi siivittää hyviin tekoihin, tutkimusprofessori Lauerma sanoo. Hänen potilaitaan viha siivittää pahoihin tekoihin. Ylilääkäri tutkii ja arvioi Suomen vaarallisimpia rikollisia. Vihan tekevät vaaralliseksi päihteet ja psyykkiset ongelmat. Kun kahden juopon sanaharkka päättyy siihen, että toinen kutsuu toista homoksi ja saa parhaalta kaveriltaan puukosta, primitiiviseen vihaan sekoittuu niin syvää häpeää ja nolostumista, että vangin itsemurhariski nousee. Henkirikosten taustalta löytyy y llättävän usein myös alhainen verensokeri, Lauerma sanoo. 15

16 Viha siivittää, mutta ei välttämättä hyviin tekoihin. perinpohjaisesti ja kirjoitin kynällä seinään: Äiti, sinä olet persläpi. Äiti sanoi viestin satuttavan ja pyysi minua pyyhkimään sen pois. Kokemus jäi positiivisena mieleen. Minulla oli m ahdollisuus korjata tekemäni virhe. Irmelan äiti teki aivan oikein. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo, että vihan hedelmän pitää antaa kasvaa lapsessa. Lapsen viha syntyy, kun hän h aluaa jotain, eikä saa sitä. Viha kertoo vanhemmille, että lapsessa on sisäistä draivia. Yksi nykykasvatuksen ongelmista on Mäkelän mukaan juuri se, että viha nähdään haitallisena. Hyssyttelyn sijaan v ihanilmaisuista pitäisi iloita. Ei kuitenkaan aina. Maailmassa on aidosti pahojakin asioita, joiden puolesta kannattaakin vihastua. Joidenkin ihmisten kohdalla vihaa on mahdotonta enää kääntää. Kun vihasta tulee kroonista ja pyhää, ihmistä ei voi enää auttaa. On ihmisiä, joille viha on tärkeä, jopa pyhä asia. Sille on saatettu omistaa niin paljon voimavaroja, että vaatii pirullisen vahvaa itsetuntoa myöntää tulleensa huijatuksi. 3/2013 Opeta lapsi vihaamaan Taustatyötä tehdessäni muutun vihan lähettilääksi. Kysyn kaikilta mitä he vihaavat. Vastaukset ovat lystikkäitä: Vihaan sitä, etten voi syödä grillipihvejä lihomatta. Vihaan kutittamista! Tai sitten perinteisiä: ihmiset kertovat vihaavansa väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Muutama äityy tosissaan miettimään. Oikeasti luulen, että aina kun vihaamme, vihaamme jotain i tsessämme. Vihasin esimerkiksi entist ä puolisoani siksi, että annoin kohdella itseni huonosti, lounasseura kertoo. Liikenneruuhka, loskasade, uhmaikäisen raivokohtaus, sössivä työkaveri tai navan ympärillä paisuva makkara. Suurin osa vihastamme koskee arkisia pieniä asioita. Kovan kaliiberin vihan ääreen, uusnatsien pariin hakeutunut Irmelakin muistaa episodin lapsuudesta: 9-vuotiaana tulistuin äidille 16

17 Kivikasvoisuus on pahinta. Lapsi jää tunteen kanssa yksin. Hänelle v iestitetään: sinua ei hyväksytä. Siitä jäsentymätön viha vain kasvaa. Viisas vanhempi auttaa lasta jäsentämään tunteita. Hän viestittää ymmärtävänsä raivon vakavuuden ja kulkee lapsen kanssa tunteen läpi. Näin lapsi oppii vanhemmiltaan työkaluja käsitellä vihaa myös aikuisena. Jotain suomalaisissa kodeissa on mennyt oikein, sillä rikostilastojen valossa vihan määrä on vähentynyt. Perhesurmien ja kouluampumiskohinan keskellä on Hannu Lauerman mielestä hyvä muistaa, että vielä 1950-luvulla perheissä surmattiin l apsia 18 kertaa enemmän kuin nykypäivän ä. Pullantuoksuinen ja rehti vanhemp i oli siis huomattavast i nykyistä verenhimoisempi. Myös poliittinen retoriikk a oli raakaa. Jos Jutta Urpilainen kertoisi haastatteluss a toivovansa porvarin takapuolen alle dynamiittia, kohu olisi valmis. Vihan osoittamisesta on tullut helpompaa, sillä pölliäisten ei tarvitse enää askarrella hanskat kädessä sanomalehdestä kirjaimia paperille, Lauerma toteaa. Vihaa piiloon sutimassa kuvataiteilijat Nora Helsinki ja Sampsa Indren. Epämiellyttävän nykytilanteesta tekee se, ettemme tiedä, mihin turhautuneiden nettimölinä johtaa. Ehkä höyryjen päästäminen helpottaa? Lauerman mukaan keskustelupalstall a solvaaminen ei auta vihanpurkamisessa, päinvastoin. Aggressiossa vellominen yleensä tyydyttää. Vihalle saa nauraa Vietän tunteja foorumeilla. Musulmaanit eli muslimit, suvikset eli suvaitsevaiset, karppaajat, audi kuskit ja kissanomistajat, kaikki saavat kuulla kunniansa. Sulat pörhistyvät turhautumisesta. Mikä meitä aikuisia ihmisiä oikeasti vaivaa? En minäkään ole samaa mieltä kokoomusnuorten kaikkien ehdotusten kanssa, mutta en silti halua tappaa, raiskata tai karkottaa ketään Suomesta. Nettipoliisi Marko Fobba Forss jakaa tuskan. Hän juhlii haastattelupäivänä viisivuotistaivaltaan netin virallisena sheriffinä. Aika hapoilla ollaan, hän nauraa. Oikeasti Suomessa sananvapaus on niin kattavaa, että netissä voi solvat a vammaisuutta tai ihonväriä lain rajoissa. Poliisi tutkii tiettyyn ryhmään kohdistuneita nettisolvauksia viharikoksena vain noin pariakymmentä tapausta vuodessa. En usko, että rasismi olisi l isääntynyt pätkääkään. Verrattuna lukuun, rasismi on vähentynyt. Vihainen puhe on vain tullut näkyviin. Saman arvion jakaa Tampereen yliopiston mediatutkija Reeta Pöyhtäri. Aiemmin keskusteluissa osattomiksi jääneillä on vihdoin kanava purkaa sanomisen tarvetta. Minusta on parempi, että palstat ovat julkisia ja voimme nähdä koko keskustelun kirjon. Toisten ihmisarvoa ei silti tarvitse loukata, mielipiteensä voi ilmaista muutenkin Pöyhtäri sanoo. Forss on samaa mieltä. Rankaksi k ehittynyt älämölö kertoo siitä, että julkisessa keskustelussa on ollut puutteita. Viranomaisille maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat olleet tabu, ja e tenkin siihen liittyvistä ongelmist a on vaiettu. Ihmisille on ihan perus tellustikin tullut tunne, että asioista ei puhuta suoraan. Nyt tuo tuska purkautuu, Forss sanoo. Lain kiristäminen tuskin on ratkais u. 17

18 Kovaäänisimmät mölisijät ovat poliisin mukaan usein isänmaan asialla olevia urpoja, jotka saavat kylmää kyytiä jo keskustelupalstojen omalta yhteisöltä. Vaarallisempaa on se, kun viha puetaan pinnalta asialliseen argumentointiin tai manipulointiin. Forssia ärsyttää keskustelussa keskustelun puute. Asia-argumentit on korvannut pöyristely ja mielensäpahoittaminen. Pöyhtärin mukaan keskustelupalstojen tyyli on levinny t myös mediaan. Kun Suomi24-palstalla älähdetään, lehtien otsikoissa k errotaan kansan pillastuvan. Suurin osa nettikansasta on tavallista fiksua porukkaa. He eivät vain jaksa osallistua, sillä normaali puhe ei ole enää mitään. Mustavalkoisessa kinastelussa asia linjalla pysyvä saa selkään todennäköisesti molemmilt a laidoilta. Forssiakin on kutsuttu samassa ketjussa niin natsiksi kuin puunhalaajahomoksikin. Nettipoliisin alkutaipaleella tein töitä lähinnä nuorten kanssa. Heidän mukaansa aikuiset pilasivat somen. Hyväntahtoinen nauru ja naljailu on vaihtunut ylimieliseen pöyristelyyn. Forss toivoisi vanhemman polven oppivan oppia nuorilta ja ottamaan vähän rennommin. Muista ihminen Vihapuhe ei ehkä ole vaarallista, mutta suhteellisuudentajun menetys on. Mölinässä emme enää tunnista rajoja. Vihanosoituksista ovat katoamassa herrasmiessäännöt. Ennen vanhaan tappelu päätettiin siihen, kun toinen makasi maassa. Ei enää. Kun oikean ja väärän rajat hälvenevät ja puuttuvat kokonaan, viha lähtee käsistä. Haastattelemani asiantuntijat p aljastavat yksi toisensa jälkeen lääkkeen: kuulevat korvat ja pitkät ihmissuhteet. Otetaan hiukan perspektiiviä. Miltä tämä kaikki kuulostaa ihmisestä, joka aloitti vaihto-oppilasvuotensa kirjeet Heil Hitler vaan sinne koti- Suomeenkin! ja näki Irmelaankin vaikuttaneen Rudolf Hessin ilmielävänä. Lukiolaisesta, joka todisti p alopuheen nostavan tuhatpäisen joukon kädet piikkisuoraan natsitervehdykseen, ja vietti abivuotensa ampumalla saksalaisystäviään pohjoissuomalaisesta juoksuhaudasta. Lauri Luutonen on 92-vuotias vapauden ristin veteraani. Hän on möykkäävistä nettikeskustelijoista vähän hämillään. En ole oikein koskaan ollut s ellaisen vihapuheen ystävä. Kyllä mä tykkään enemmän kauniista, siististä kielestä, Luutonen sanoo. Sodasta selvinnyttä sukupolvea s yytetään tunteiden patoamisesta, natsien kanssa veljeilystä ja ties mistä, mutta Luutosella on vihanhallintaohje, joka yksinkertaisuudessaan kuulostaa raikkaalta: Kannattaisi yrittää elää sovussa kaikkien kanssa. Pitäisi muistaa, että jokaisella, niin suomalaisella, venäläisellä, jokaikisellä kansallisuuteen katsomatta, on ihmisarvo. Niinpä. Yritetäänkö? Kauko Röyhkän mielestä vihan vastakohta on huumori. 3/2013 Vaarallisinta on suhteellisuudentajun menetys. Kun oikean ja väärän rajat hälvenevät, viha lähtee käsistä. 18

19 Näin keho reagoi vihaan hei sinä, joka jälleen söit rahkani, ant i olla viimeinen kerta! PS. Äitisi ei tiskaa täällä. Ei voi olla totta. Työkaveri on j älleen huitaissut rahkasi parempiin suihi n ja jättänyt tiskit rikospaikalle. Kilahdat ja marssit marttyyrina työpisteellesi ja n aputtelet raivon vallassa tiukan viestin, jonka lätkäiset jääkaapin oveen. Viha syntyy, kun asiat eivät kulj e o dotuksien mukaan. Fyysiset reaktio t r iippuvat paitsi suuttumisen asteesta, myös ihmisestä. Oireisiin voivat kuulua leukaperien kiristyminen, hengityksen t ihentyminen, punastuminen tai kalpeneminen ja hikoilu. Vihan kokeminen muistuttaa tappeluun valmistautumista. Keho valmistautuu taistelemaan väärinkohtelijaa vastaan. Adrenaliini hyökyy kehon läpi. Vihastumisen hetkellä aivoissa käynnistyy hillitön kuhina. Mantelitumake aktivoituu sekunnin murto-osassa. Veri virtaa vasemman silmän yläpuolella olevaan otsalohkoon. Tämä alue vastaa järkeilystä ja pidättelee sinua välittömästi mätkäisemästä possuttelevaa työkaveria. Yleensä nämä aivojen kaksi aluetta tasapainottavat toisiaan, mutta toisinaan viive saattaa olla sekunteja. Siksi vihastujaa neuvotaan puremaan huulta ja laskemaan hitaasti kymmeneen. jos viha kroonistuu, ihmisen autonominen hermosto oppii sulkemaan fyysiset reaktiot. Nämä tyypit ovat klassisia elokuvien arvaamattomia psykopaatteja, jotka kykenevät toimimaan vihastuessaan ulkoisesti täysin rauhallisesti, psykiatri Hannu Lauerma sanoo. Toisaalta jatkuva viha myös kuluttaa elimistöä. Hermosto on jatkuvan rasituksen alla, jolloin sydän ja verisuonet kuormittuvat. Korkea kolesteroli ja masennus syntyvät kroonisen vihan hedelmänä. Pahimmillaan viha siis tappaa. Oleellista on oppia hallitsemaan vihastumista, eikä suuttua pienistä. 19

20 Kokemuksen kouluttamat vaikuttavaa! Selviytyjät tekee lastensuojelun asiakkaista sen asiantuntijoita. Kun on itse käynyt läpi huostaanoton, tietää kuinka sen voisi muiden kohdalla hoitaa paremmin. teksti ruut tolonen kuva satu kemppainen selviytyjät Pesäpuu ry:n Selviytyjätryhmä ottaa nuoret mukaan kehittämään lastensuojelun työmenetelmiä sekä ammattilaisille annettavaa koulutusta. 3/2013 Kuusi vuotta sitten Helena Inkisestä tuli Selviytyjä. Hämeestä kotoisin oleva Helena, 21, on Espoossa asuva restonomiopiskelija ja Selviytyjien projektityöntekijä. Selviytyjät on lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n nuortenryhmä, johon kuuluu pari kymmentä vuotiasta. Heitä yhdistää kokemus sijoituksesta laitokseen tai perheeseen sekä halu vaikuttaa. Vuonna 2008 aloittaneen Selviytyjätryhmän meriitteihin mahtuu s ijoitettujen nuorten foorumeita eri puolella maata, käsikirja huostaanotetuille nuorille sekä koulutusta lastensuojelualan ammattilaisille Suomessa ja ulkomailla. Parhaillaan työstetään isä-teemaista kirjaa. Selviytyjien yhteistyökumppaneina ovat olleet Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä Selviytyjät antaa alan konkareille? Omamme ja tapaamiemme nuorten kokemukset. Haluamme, että niitä hyödynnetään lastensuojelutyön kehittämisessä, Helena sanoo. Lastensuojelussa on puhuttu asiakkaan kuulemisesta. Selviytyjien tärkeimpiä tavoitteita on vaihtaa tilalle toinen k-alkuinen verbi. Kohtaaminen. Nuoret tiedostavat sosiaalipuolen resurssipulan, mutta haluaisivat silti tulla käsitellyiksi yksilöinä, eivät mappiin niputettuna paperipinona. Kohtaaminen on vuorovaikutuksellisempaa kuin kuuleminen. helena inkinen muutti sijaisperheeseensä kaksivuotiaana. Välit myös biologisiin vanhempiin ovat lämpimät. Puhun avoimesti siitä, että minulla on kaksi perhettä. Asia on niin iso osa elämääni, että se nousee esiin joka tapauksessa, Helena sanoo. Tässä vaiheessa tuntemattomien uteliaisuus tapaa muuttua tunkeilevaksi. Kun ihmiset kuulevat, että minut on otettu huostaan, jotkut kysyvät äkkiä hirveän henkilökohtaisia asioita. Sellaisia, joita ei muuten kysyttäisi. Yleensä Helena ei vastaa. Koska hänen tarinansa ei ole vain hänen omansa. Media haluaa kasvot, joiden kautta käsitellä lastensuojelua. Mutta ihminen ei ole saari. Huostaanottoon punoutuu koko perheen, ehkä yhteisönkin, elämä. Asiasta ei aina edes voi puhua, koska täytyy suojella tapaukseen liittyvien yksityisyyttä. Tähänkin Selviytyjiä tarvitaan. Osallistujat voivat jakaa turvallisest i kokemuksiaan vaikkapa sijaisperheistä. Kun Selviytyjät kertoo niitä eteenpäin, kenenkään henkilöllisyys ei paljastu. Omakohtaisen lastensuojelukokemuksen kautta Selviytyjillä on ajantasaista tietoa siitä, mitä nuoret toivovat aikuisten ja ammattilaisten kanssa työskentelyltä. ray on rahoittanut Selviytyjien projekteja vuodesta 2009 lähtien. pitkälle tähtäävät tavoitteet. Peloton ryhmänvetäjä. Tilaa hulluillekin i deoille. Sydän mukaan. Tällä reseptillä Selviytyjät on kasvanut tekijäksi, joka otetaan t osissaan. Alan seminaareissa 20

21 Helenan puheenvuoro saattaa olla tutkijajoukon jälkeen. Minä puolestani kerron, mitä nuoret ovat itse asioista sanoneet. Se palauttaa perusasioiden ääreen. Kuten siihen, että huostaanotettu lapsi tarvitsee aikuisen, jonka kanssa käsitellä tilannettaan ja luovia elämäänsä eteenpäin. Tai että nuori ansaitsee kuulla perustelut sille, miksi sosiaalityöntekijä kieltää yhteydenpidon tiettyihin kavereihin. Kannustuksena työstään Selviytyjät sai viime keväänä ray:n Vaikuttavaa!-tunnustuksen, joka myönnetään j ärjestöille kohderyhmien tavoittamisesta ja pysyvien tulosten saavuttamisesta. Selviytyjien projekteissa nuorten osallisuutta lastensuojelutyössä kohenne taan niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämä on meidänkin keskeinen linjauksemme, kiittää Selviytyjien hankkeiden avustusvalmistelija Iida Partanen ray:lta. kerran kuussa kokoontuva Selviytyjät-ryhmä pitää tiiviisti yhteyttä myös tapaamisten välillä. Olen saanut Selviytyjien kautta uuden isoveljen ja pikkusiskoja. Vaikka jokaisen tarina on Helena Inkinen on kuulunut Selviytyjät-ryhmään vuodesta 2008 saakka. Aloitimme toiminnan matalalla profiililla, joten löi se ällikällä, kun kalenterit täyttyivät kutsuista osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin, hän muistelee. omanlaisensa, kaikki ryhmästä ovat eläneet läpi samat tunnetilat, joita sijoitukseen liittyy. Muut ymmärtävät mitä tarkoitan ilman, että tarvitsee selittää. Kuin perheen kesken. Helenalle sen kolmannen. 21

22 3/

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot