Tukeva lehti 3/2013. Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukeva lehti 3/2013. Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8."

Transkriptio

1 Tukeva lehti 3/2013 Kuljemme vihan jäljillä 12, puhumme työajan hallinnasta järjestöissä 22 ja avaamme yksinäisyyden taustoja 8.

2 Onko järjestöillä sellaista toimintaa, missä vihaa voi kanavoida järkevästi? Vihaan lupausten pettämistä Sysäysvuorossa Sisko Seppä ray:n avustus toiminnan johtaja kimmo metsäranta vihasin lapsena maatilan töitä. Olin onnellinen sadepäivistä, kun sai jäädä sisälle. Ajan henki luvulla oli sellainen, että kaikkien maatilojen lasten tuli tehdä töitä. Kuva tästä on ajan kanssa myös romantisoitunut. Omat lapseni ovat saaneet olla lapsia eikä heidän ole tarvinnut puurtaa. Vihaan lupausten ja aikataulujen pettämistä. Vihaan mielipiteiden yksioikoisuutta ja liian jyrkkiä mielipiteitä asioista löytyy aina monta puolta. Itsekkyys, omaan napaan tuijottaminen ja minä ensin -asenne heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Yhteiskunnan vahvuus on sitä, että asioita pystytään ratkaisemaan yhdessä. Vihaa on ollut aina, mutta nyt se on enemmän kaikkien nähtävissä. Viha on tullut näkyvämmäksi netin kautta. Verkko mahdollistaa samanmielisten löytämisen tämä on huono ja hyvä asia. Toisaalta on hyvä, että vihanpurkaukset tulevat esille eivätkä jää piiloon yhteiskuntarakenteiden alle. Näkyvyys mahdollistaa myös vastaliikkeen toiseen suuntaan, hyvään suuntaan. Vihan voi muuttaa voimaksi. Onko järjestöillä sellaista toimintaa, missä vihaa voi kanavoida järkevästi? Onko paikkoja, missä vihantunteet saa tuoda esille, mielessä kytevän pommin voi purkaa ja jäytävään oloon saa helpotusta muiden ymmärryksestä? Myötätunto on vihan ja katkeruuden vastalääke. Itse ratkon vihan tunnetta lähtemällä lenkille tai muuten liikkumalla. Usein vihaisuus tulee itsestä. Paha olo purkautuu ympäristöön. Tällöin on syytä katsoa peiliin: mikä on todellinen syy? Raiku on ray:n avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, Espoo. Päätoimittaja Liisa Kairesalo Toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola (äitiyslomalla) ja Teija Laakso Toimitus Legendium Oy Ulkoasu Outi Kainiemi ja Marja Tikka Kannen kuvat Satu Kemppainen (etukannessa: Irmela Schramm-Mensah, Vincenzo Caruso ja Fabrizio Lussu, takakannessa: Martin Vierne, Tyler Smith, ja Laura MacDonald ) Paino Kopijyvä. Raiku Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos issn Raikun paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehti on painettu samoilla periaatteilla. kimmo metsäranta Älämölöä, pahuutta, pelkoa, nälkää, umpikujan tunnetta, katkeruutta, luovaa voimaa ja vääryydelle raivostumista. Löytääkö Raiku vihan olemuksen? Päätoimittaja Liisa Kairesalo

3 2 Sysäys Vihan jäljillä. Onko vihassa mitään hyvää, olisiko siitä päästävä eroon? Miten kokemamme viha vaikuttaa meihin? 2 Päänavaus 4 Hetkessä 10 Vaikuttaja: Jörn Donner 12 Parempaa vihaa 20 Kokemuksen kouluttamat 26 Sallittu vain isille 8 Iso kuva: yksinäisyys 22 Vapaaehtoisuus & työaika? 29 Tiivistys: avustuslaki uudistuu 6 Saksittua 30 Pelit ja vehkeet 31 Kysynpähän vaan 31 Kirjekaverit 32 Sisäinen postimies Työajan hallinnassa on haasteensa vapaaehtoistyötä tekevässä järjestössä. 22 kuvat satu kemppainen ja miikka pirinen kuvitus outi kainiemi viereisessä kuvassa anna tulusto ja sampsa indren Jörn Donner puhuu vihasta ja sen oikeasta kanavoimisesta. 3

4 3/2013

5 Missä Joanna on? kukkuu! Joanna herää unenpöpperöisenä päiväunilta. Äiti Mirja Mäkitalo on heti leikissä mukana. Joanna syntyi kaksi vuotta sitten keskosena, ja siksi Joannan kehitys on viivästynyt. Joanna sairastaa myös hydrokefaliaa. Päähän kerääntyy ylimääräistä nestettä, ja päähän asennettu suntti vaatii jatkuvaa valvontaa. Infektioriskin takia Joanna ei voi mennä vielä päiväkotiin, ja hän vaatii aikuisen jatkuvaa huolenpitoa. Mirja-äiti toimii Joannan omaishoitajana. Kohta on aika syödä, ulkoilla ja odottaa isää töistä. Sitä ennen, vielä kerran: kukkuu! teksti teija laakso kuva aapo huhta 5

6 topi roos 59 prosenttia suomalaisista pitää peliautomaattien lukumäärää vähintään sopivana. Vähän porua, paljon villoja ainutlaatuista kuvassa ray:n huoltoedustaja janne rämä suomalaista rahapelijärjestelmää voi syyst ä l uonnehtia ainutlaatuiseksi. Eri tutkimusten mukaan r ahapelien pelaaminen on Suomessa poikkeuksellise n suosittua. Maamme sijoittuu myös kansainväliseen kärkikastiin vertailtaessa rahapelituottojen ohjautumista y hteiseen hyvään. Poikkeuksellista Suomessa on myös rahapeleihin liittyvän rikollisuuden olematon määrä. Suomessa rahapelej ä on tarjolla avoimesti ja muihin maihin verrattuna laajall a jakelulla, joten kysyntää laittomalle tarjonnalle ei juur i ole. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruotsi on taistellut v uosia kitkeäkseen laitonta peliautomaattibisnestä, joka on pitkälti järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Taloustutkimuksen kesäkuisen Omnibus-tutkimukse n mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää peliautomaattien lukumäärää vähintään sopivana. Eurooppalaisessa vertailussa vastaava osuus pyörii muissa maissa tyypillisesti 15 prosentin nurkilla ja selkeä valtaosa kansa laisista toivoo peliautomaattimäärän vähentämistä. Laajasta jakelusta huolimatta Suomi ei yllä peliautomaattien määrässä per kansalainen edes mitalisijoill e Euroopassa, jossa automaatit on sijoitettu usein pois näkyvistä hämäriin pelisaleihin, yhä harvemman pelaajan ulottuville. Siinä ei ole mitään ainutlaatuista. anssi airas Kevyesti kuin ballereinot 3/2013 mitä syntyy, kun Kallion kaduilta kasataan ryhmä karjuja esittämään tanssispektaakkeli, jossa kohtaavat klassinen baletti, notkeat läpät ja kankeat miehet? Miesten balettiryhmä Ballereinot esiintyi elokuussa Flow-festareilla Open stage -lavalla. Ballereinojen koreografiat suunnittelee ohjaaja, koreografi Henna Riikonen. Suunnittelen koreografiat musiikin ja tarinan mukaisesti ja tietenkin tommi hynynen huomioiden sen, että pojat eivät ole ennen tanssineet. Harjoituksissa sitten kundien kanssa fiksaillaan askelia heille sopiviksi. Flowta varten treenattiin 3 5 kertaa viikossa, ja sama tulee jatkumaan, mitä lähemmäs seuraava esitys tulee. Haaveena olisi myös, että pojat ehtisivät oppimaan edes ihan vähän baletin alkeita. 6

7 Saako rasismille nauraa? kulttuurin voima OMG Benjamin! nyt-lehti kertoi syyskuussa ehkäp ä kuuluisimmasta suomalaisesta nuoresta, Benjamin Peltosesta. Melkein tyttöä fanittaa Instagramissa 16-vuotiasta kaarina laista lukiolais poikaa. Instagramissa jaetaan omia kuvia ja tykätään toisten kuvista. Palvelulla on 150 miljoonaa kuukau sittaista käyttäjää. nyt:in juttuun haastateltu mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen muistuttaa, että kun ihmisestä tulee nuorena julkisuude n henkilö, hyvät taustajoukot ovat todella tärkeät. Mutta Mustonen sanoo myös, että nuorilla on paljon edellisiä sukupolvia paremmat valmiudet esillä oloon ja jatkuvaan suosion mittauttamiseen. He ovat k asvaneet siihen. Miltä tuntuu olla vanhus? ikäpuku auttaa rakennetun ympäristön suunnittelijoita samaistumaan vanhuksiin. Millaista on kun polvet eivät taivu, askel on hutera ja näkö heikentynyt? Saksalaisessa teollisuudessa on jo pitkään ollut käytössä Ageman-niminen ikäpuku, jonka avulla suunnittelija saa omakohtaista tuntumaa iän mukanaan tuomiin rajoituksiin. Nyt ikäpuku on Suomessakin. Ikäpuvun liikkeenrajoittimet kangistavat nivelet, lisä painot vaikeuttavat liikkumista, silmien edessä oleva oranssi pleksi haittaa näköä ja kuulosuojaimet vaikeuttavat tunnistamaan mistä suunnasta äänet tulevat. benjamin peltonen Koonnut Liisa Kairesalo leijonasydän kertoo uusnatsiporukan johto hahmosta, itäsuomalaisesta Teposta (Peter Franzen), joka rakastuu kiihkeästi Sariin (Laura Birn). Rakkau s johtaa yhteiseen kotiin ja paljastuu, että Sarin poika (Yusufa Sidibeh) on puoliksi tummaihoinen. ray sponsoroi elokuvaa, jonka teemat ovat kovin ajankohtaisia. Ohjaaja tutustui elokuvan myötä uusnatsi liikkeeseen ja siinä mukana oleviin. Rasismille oli monenlaisia motiiveja. Jollakin on vihaa sisällään ja toisella taas analyyttisiä pyrkimyksiä. Monilla rasismi kumpuaa vanhemmilt a opituista asenteista tai omista kokemuksista. Joku oli t ullut liikkeeseen, koska oli ollut tarvetta kaveriyhteisöll e. M onilla, kuten Leijonasydämen Tepolla, oli taipumusta aggressioon. Väkivallan ja vihan tunteista vie aikaa pääst ä eroon. Leijonasydämen huumori on yllättävää ja kulmikast a, mutt a taustalla on isoja tunteita. Samalla seurataan T epon tarinaa voittaako kaveriporukan luoma paine vai rakkaus. Entä miten käy Ramun, joka saa isäpuoli ehdokkaakseen uusnatsin? Saman kaartin voimin tehtiin Leijonasydän-elokuvan alkupalaksi ray:n oma lyhytelokuva Yhteispeli. Tositapahtumiin perustuva selviytymistarina kertoo siitä, kun iltavuoroaan ajava bussikuski Arto joutuu silmittömä n hyökkäyksen kohteeksi ja joutuu kohtaamaan pelon, v ihan ja häpeän tunteet. Tommi Korpelan tähdittämää elokuvaa esitetään Leijona sydämen alkukuvana elokuvateattereissa sekä tv-kanavilla loppuvuonna. ray järjestää syksyllä yhteistyössä Helsinki Filmin ja järjestöjen kanssa Leijonasydämen kutsuvierasnäytöksi ä eri puolilla maata. Näytösten yhteydessä keskustellaa n mm. uusperheiden auttamisesta, arjen rasismista ja k oulukiusaamisesta. jaana rannikko helsinki-filmi 7

8 Ihan yksin Yksinäisyys tekee monen elämästä rankkaa. Suomessa joka kymmenes täysi-ikäinen kokee itsensä yksinäiseksi: tämä tarkoittaa yli henkilöä eli noin Tampereen ja Vantaan verran ihmisiä. teksti liisa kairesalo kuva vesa sammalisto yksinäisyys on mitä ilmeisimmin yksi suurimpia ongelmia Suomessa ja monen terveys- ja hyvinvointiongelman taustalla. Ratkaisisiko yksinäisyyden vähentäminen monta muutakin asiaa tai toisinpäin? Tulokset selviävät THL:n väestötutkimuksesta, jonka toteuttamiseen RAY osallistuu. Tutkimuksen avulla kerätään väestötietoa esimerkiksi ihmisten elintavoista ja kokemuksista. Tutustu tutkimustuloksiin 3/2013 8

9 9 lähde: thl

10 Kuka: Jörn Donner Mitä: Ohjaaja, tuottaja, kirjailija, poliitikko. Vaikuttava paikka: Koti Helsingin Pohjoisrannassa, josta käsin Jörn Donner on elänyt, muokannut ja tulkinnut suomalaista yhteiskuntaa lähes koko sotien jälkeisen ajan.

11 Suomalaiset ovat keskimäärin ihan järkeviä ihmisiä... Ainakin suhteellisesti. Luovaa ja tuhoavaa vihaa teksti pekka vänttinen kuva miikka pirinen Ryssäviha, hurriviha, muukalaisviha. Onko Suomi poikkeuksellinen kansakunta, olemmeko kaunoinemme poikkeavia? Emme. Kaikki kansat kuvittelevat olevansa jotenkin poikkeuksellisia. Jos suomalaiset niin ajattelevat, se on samaa valetta kuin muuallakin, emme ole sen vihaisempia tai kaunaisempia kuin muutkaan. Suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin ihan järkeviä ihmisiä Ainakin suhteellisesti. Onko ilmapiiri teidän uranne aikana muuttunut? Onko viha arkipäiväistynyt, kuten seksi ja rakkaus? Yhteiskunta on kyllä muuttunut suvaitsevammaksi ja sallivammaksi. Ajatellaan sitten vaikka seksiä. Suvaitsemattomuutta silti esiintyy, esimerkiksi eri uskontokunnissa ja ideologisesti värittyneissä piireissä. Suvaitsevaisuuden eteen on tehtävä töitä edelleen. Onhan meillä edelleen myös paljon väkivaltarikoksia. Voiko viha toimia yhteiskunnallisen muutoksen vaikuttimena ja käynnistäjänä? Tai taiteellisen työn lähtökohtana, ajatellaan vaikka Ingmar Bergmanin suhdetta uskontoon? Kyllä. Voidaan puhua luovasta tai tuhoavasta vihasta. Joseph Schumpeter kirjoitti aikoinaan kapitalismin kehityksen luovasta tuhosta. Vasemmiston nousu ja kehitys liittyy tähän. Mitä Bergmaniin tulee, hän kasvoi tietyssä ilmapiirissä, johon hän kehitti eräänlaisen viha-rakkaussuhteen. Monien muiden lailla. Viha on tunne. Voiko sitä vastaan kamppailla järjellä? Mikä on suuttumuksen ja vihastumisen ero? No, suuttuminen on hetkittäistä, vihastuminen pidempiaikaista. Yhteiskuntahan pyrkii kehittämään kansalaisiaan suuntaan, johon ei sisältyisi vihamielisyyttä. Kyse on jalostamisesta ja sellaisten tunteiden kanavoimisesta rakentavasti. Miten suhtautua, mikäli joutuu vihamielisten reaktioiden kohteeksi? Tekin olette saaneet osanne. Ikä opettaa suhtautumaan. Kaikenlaista olen kokenut, mutta en ole niistä juuri välittänyt, varsinkaan verbaalisista. Fyysinen uhka on eri asia. Entä millaisena näette kansalaisjärjestöjen roolin nyt ja tulevaisuudessa? Siirtyykö niille hyvinvointivaltion tehtäviä? Olemmeko matkalla kohti amerikkalaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa? Suomessa olemme tottuneet siihen, että joku toinen auttaa, siis valtio tai kunta. Tai sitten erilaiset järjestöt, jotka nyt ovat pitkälti uuden tilanteen edessä, välimaastossa. Operointi tulee olemaan vaikeaa ilman lisärahoitusta. Siihen en usko, että meistä tulisi hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta, sille ei ole yleistä hyväksyntää. Onko yhteisvastuun tunne katoamassa? Nuorten kommenteissa se ei näytä aina olevan päällimmäisenä. Ei muisteta, kuinka suuren työn takana tämän yhteiskunnan rakentaminen on ollut. Yhteisvastuun tunnetta meillä on viimeksi ollut joskus jatkosodan aikana. Tai ehkä vielä sotakorvausten maksamisen yhteydessä. Ennen oli myös varakkaita mesenaatteja, nykyään rikkaat vievät rahansa ulkomaille. Solidaarisuus on sanana melkein kadonnut kielenkäytöstä. Toisaalta viimeaikaisia jyrkkiä lausuntoja ei pidä myöskään liioitella, niiden esittäjät ovat kuitenkin vähemmistönä. 11

12 Vihaa vastaan halauksella. Kohteena Irmela Schramm-Mensah. 3/

13 Parempaa vihaa Hyysääjät mamujen käsittelyyn! Mene köyteen! Viha on näkyvämpää kuin koskaan. Mitä sille pitäisi tehdä? teksti annina huhtala kuvat satu kemppainen 13

14 3/

15 KKaikki lähti oikeastaan ei mistää n. Saksalainen opettaja Irmela Schramm-Mensah näki työmatkalla sähkötolpassa tarran, jossa toivottii n Hitlerin kakkosmiehelle Rudolf Hessille vapautta. Sitten bussi tuli, Mensah-Schramm nousi kyytiin ja löysi itsensä syyttelemästä itseään. Työpäivän jälkeen opettaja palasi samaa reittiä takaisin kuten hän teki joka ikinen päivä. Tarra tervehti taas tolpassa. Laukun pohjalta löytyivät kotiavaimet, joilla viesti irtosi metallin pinnasta. Se oli mahtava tunne. Minä rapsutin vihdoin sen rumiluksen pois. Viimeisen 30 vuoden aikana Irmela on rapsutellut taltallaan f asistista, solvaavaa tai m uuten vaan vihamielistä viestiä julkisista paikoist a. Se on vienyt yhden naise n kansanliikkeen paitsi uusnatsie n t appolistoille, myös kauas p ohjoisen trendikkäimmille festi vaaleille, Flow-festivaaleille. Irmelan sitkeyttä ei voi kuin ihailla. Edessä on muurillinen törkyä ja natsimerkkejä, mutta juhlakansan suupielet kurkottelevat ylöspäin. Helsingin Suvilahdessa on käynnissä vihan tuhoamistalkoot. Symboleita muutetaa n tohinalla joksikin ihan muuksi. Miina Äkkijyrkkä sutii tuhruja piiloon tyylilleen uskollisella massiivisella lehmällä, Kauko Röyhkä huvittavilla lausahduksilla. Viha on ymmärtämättömyyttä. Flow-festareiden yleisö osallistui vihantuhoamistalkoisiin. Sen vastakohta on tietysti rakkaus ja Jumala, Äkkijyrkkä huikkaa neontikkailta. Vihan vastakohta on huumori, väittää puolestaan Röyhkä. Tämä on ihan ehdoton lempparini, suomalaisen taiteilijakerman seassa tepsutteleva harmaahapsi virnistää. Natsimerkki on paisutettu pökäleen näköiseksi ja sen alle on piirretty vessanpönttö. Kuplivan festarikansan keskellä kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että viha on turhaa. Mutta ovatko he oikeassa? Viha on hyväksi Psykiatrisessa vankisairaalassa soi puhelin. Langan päässä on Suomen virallinen pahuuden asiantuntija, psykiatri ja vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Viha on yksi ihmisen perustunteista, jonka tehtävä on valmistaa ihmistä taisteluun. Viha on energisoiva tunne. Tervettä ihmistä vihantunne voi siivittää hyviin tekoihin, tutkimusprofessori Lauerma sanoo. Hänen potilaitaan viha siivittää pahoihin tekoihin. Ylilääkäri tutkii ja arvioi Suomen vaarallisimpia rikollisia. Vihan tekevät vaaralliseksi päihteet ja psyykkiset ongelmat. Kun kahden juopon sanaharkka päättyy siihen, että toinen kutsuu toista homoksi ja saa parhaalta kaveriltaan puukosta, primitiiviseen vihaan sekoittuu niin syvää häpeää ja nolostumista, että vangin itsemurhariski nousee. Henkirikosten taustalta löytyy y llättävän usein myös alhainen verensokeri, Lauerma sanoo. 15

16 Viha siivittää, mutta ei välttämättä hyviin tekoihin. perinpohjaisesti ja kirjoitin kynällä seinään: Äiti, sinä olet persläpi. Äiti sanoi viestin satuttavan ja pyysi minua pyyhkimään sen pois. Kokemus jäi positiivisena mieleen. Minulla oli m ahdollisuus korjata tekemäni virhe. Irmelan äiti teki aivan oikein. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo, että vihan hedelmän pitää antaa kasvaa lapsessa. Lapsen viha syntyy, kun hän h aluaa jotain, eikä saa sitä. Viha kertoo vanhemmille, että lapsessa on sisäistä draivia. Yksi nykykasvatuksen ongelmista on Mäkelän mukaan juuri se, että viha nähdään haitallisena. Hyssyttelyn sijaan v ihanilmaisuista pitäisi iloita. Ei kuitenkaan aina. Maailmassa on aidosti pahojakin asioita, joiden puolesta kannattaakin vihastua. Joidenkin ihmisten kohdalla vihaa on mahdotonta enää kääntää. Kun vihasta tulee kroonista ja pyhää, ihmistä ei voi enää auttaa. On ihmisiä, joille viha on tärkeä, jopa pyhä asia. Sille on saatettu omistaa niin paljon voimavaroja, että vaatii pirullisen vahvaa itsetuntoa myöntää tulleensa huijatuksi. 3/2013 Opeta lapsi vihaamaan Taustatyötä tehdessäni muutun vihan lähettilääksi. Kysyn kaikilta mitä he vihaavat. Vastaukset ovat lystikkäitä: Vihaan sitä, etten voi syödä grillipihvejä lihomatta. Vihaan kutittamista! Tai sitten perinteisiä: ihmiset kertovat vihaavansa väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Muutama äityy tosissaan miettimään. Oikeasti luulen, että aina kun vihaamme, vihaamme jotain i tsessämme. Vihasin esimerkiksi entist ä puolisoani siksi, että annoin kohdella itseni huonosti, lounasseura kertoo. Liikenneruuhka, loskasade, uhmaikäisen raivokohtaus, sössivä työkaveri tai navan ympärillä paisuva makkara. Suurin osa vihastamme koskee arkisia pieniä asioita. Kovan kaliiberin vihan ääreen, uusnatsien pariin hakeutunut Irmelakin muistaa episodin lapsuudesta: 9-vuotiaana tulistuin äidille 16

17 Kivikasvoisuus on pahinta. Lapsi jää tunteen kanssa yksin. Hänelle v iestitetään: sinua ei hyväksytä. Siitä jäsentymätön viha vain kasvaa. Viisas vanhempi auttaa lasta jäsentämään tunteita. Hän viestittää ymmärtävänsä raivon vakavuuden ja kulkee lapsen kanssa tunteen läpi. Näin lapsi oppii vanhemmiltaan työkaluja käsitellä vihaa myös aikuisena. Jotain suomalaisissa kodeissa on mennyt oikein, sillä rikostilastojen valossa vihan määrä on vähentynyt. Perhesurmien ja kouluampumiskohinan keskellä on Hannu Lauerman mielestä hyvä muistaa, että vielä 1950-luvulla perheissä surmattiin l apsia 18 kertaa enemmän kuin nykypäivän ä. Pullantuoksuinen ja rehti vanhemp i oli siis huomattavast i nykyistä verenhimoisempi. Myös poliittinen retoriikk a oli raakaa. Jos Jutta Urpilainen kertoisi haastatteluss a toivovansa porvarin takapuolen alle dynamiittia, kohu olisi valmis. Vihan osoittamisesta on tullut helpompaa, sillä pölliäisten ei tarvitse enää askarrella hanskat kädessä sanomalehdestä kirjaimia paperille, Lauerma toteaa. Vihaa piiloon sutimassa kuvataiteilijat Nora Helsinki ja Sampsa Indren. Epämiellyttävän nykytilanteesta tekee se, ettemme tiedä, mihin turhautuneiden nettimölinä johtaa. Ehkä höyryjen päästäminen helpottaa? Lauerman mukaan keskustelupalstall a solvaaminen ei auta vihanpurkamisessa, päinvastoin. Aggressiossa vellominen yleensä tyydyttää. Vihalle saa nauraa Vietän tunteja foorumeilla. Musulmaanit eli muslimit, suvikset eli suvaitsevaiset, karppaajat, audi kuskit ja kissanomistajat, kaikki saavat kuulla kunniansa. Sulat pörhistyvät turhautumisesta. Mikä meitä aikuisia ihmisiä oikeasti vaivaa? En minäkään ole samaa mieltä kokoomusnuorten kaikkien ehdotusten kanssa, mutta en silti halua tappaa, raiskata tai karkottaa ketään Suomesta. Nettipoliisi Marko Fobba Forss jakaa tuskan. Hän juhlii haastattelupäivänä viisivuotistaivaltaan netin virallisena sheriffinä. Aika hapoilla ollaan, hän nauraa. Oikeasti Suomessa sananvapaus on niin kattavaa, että netissä voi solvat a vammaisuutta tai ihonväriä lain rajoissa. Poliisi tutkii tiettyyn ryhmään kohdistuneita nettisolvauksia viharikoksena vain noin pariakymmentä tapausta vuodessa. En usko, että rasismi olisi l isääntynyt pätkääkään. Verrattuna lukuun, rasismi on vähentynyt. Vihainen puhe on vain tullut näkyviin. Saman arvion jakaa Tampereen yliopiston mediatutkija Reeta Pöyhtäri. Aiemmin keskusteluissa osattomiksi jääneillä on vihdoin kanava purkaa sanomisen tarvetta. Minusta on parempi, että palstat ovat julkisia ja voimme nähdä koko keskustelun kirjon. Toisten ihmisarvoa ei silti tarvitse loukata, mielipiteensä voi ilmaista muutenkin Pöyhtäri sanoo. Forss on samaa mieltä. Rankaksi k ehittynyt älämölö kertoo siitä, että julkisessa keskustelussa on ollut puutteita. Viranomaisille maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat olleet tabu, ja e tenkin siihen liittyvistä ongelmist a on vaiettu. Ihmisille on ihan perus tellustikin tullut tunne, että asioista ei puhuta suoraan. Nyt tuo tuska purkautuu, Forss sanoo. Lain kiristäminen tuskin on ratkais u. 17

18 Kovaäänisimmät mölisijät ovat poliisin mukaan usein isänmaan asialla olevia urpoja, jotka saavat kylmää kyytiä jo keskustelupalstojen omalta yhteisöltä. Vaarallisempaa on se, kun viha puetaan pinnalta asialliseen argumentointiin tai manipulointiin. Forssia ärsyttää keskustelussa keskustelun puute. Asia-argumentit on korvannut pöyristely ja mielensäpahoittaminen. Pöyhtärin mukaan keskustelupalstojen tyyli on levinny t myös mediaan. Kun Suomi24-palstalla älähdetään, lehtien otsikoissa k errotaan kansan pillastuvan. Suurin osa nettikansasta on tavallista fiksua porukkaa. He eivät vain jaksa osallistua, sillä normaali puhe ei ole enää mitään. Mustavalkoisessa kinastelussa asia linjalla pysyvä saa selkään todennäköisesti molemmilt a laidoilta. Forssiakin on kutsuttu samassa ketjussa niin natsiksi kuin puunhalaajahomoksikin. Nettipoliisin alkutaipaleella tein töitä lähinnä nuorten kanssa. Heidän mukaansa aikuiset pilasivat somen. Hyväntahtoinen nauru ja naljailu on vaihtunut ylimieliseen pöyristelyyn. Forss toivoisi vanhemman polven oppivan oppia nuorilta ja ottamaan vähän rennommin. Muista ihminen Vihapuhe ei ehkä ole vaarallista, mutta suhteellisuudentajun menetys on. Mölinässä emme enää tunnista rajoja. Vihanosoituksista ovat katoamassa herrasmiessäännöt. Ennen vanhaan tappelu päätettiin siihen, kun toinen makasi maassa. Ei enää. Kun oikean ja väärän rajat hälvenevät ja puuttuvat kokonaan, viha lähtee käsistä. Haastattelemani asiantuntijat p aljastavat yksi toisensa jälkeen lääkkeen: kuulevat korvat ja pitkät ihmissuhteet. Otetaan hiukan perspektiiviä. Miltä tämä kaikki kuulostaa ihmisestä, joka aloitti vaihto-oppilasvuotensa kirjeet Heil Hitler vaan sinne koti- Suomeenkin! ja näki Irmelaankin vaikuttaneen Rudolf Hessin ilmielävänä. Lukiolaisesta, joka todisti p alopuheen nostavan tuhatpäisen joukon kädet piikkisuoraan natsitervehdykseen, ja vietti abivuotensa ampumalla saksalaisystäviään pohjoissuomalaisesta juoksuhaudasta. Lauri Luutonen on 92-vuotias vapauden ristin veteraani. Hän on möykkäävistä nettikeskustelijoista vähän hämillään. En ole oikein koskaan ollut s ellaisen vihapuheen ystävä. Kyllä mä tykkään enemmän kauniista, siististä kielestä, Luutonen sanoo. Sodasta selvinnyttä sukupolvea s yytetään tunteiden patoamisesta, natsien kanssa veljeilystä ja ties mistä, mutta Luutosella on vihanhallintaohje, joka yksinkertaisuudessaan kuulostaa raikkaalta: Kannattaisi yrittää elää sovussa kaikkien kanssa. Pitäisi muistaa, että jokaisella, niin suomalaisella, venäläisellä, jokaikisellä kansallisuuteen katsomatta, on ihmisarvo. Niinpä. Yritetäänkö? Kauko Röyhkän mielestä vihan vastakohta on huumori. 3/2013 Vaarallisinta on suhteellisuudentajun menetys. Kun oikean ja väärän rajat hälvenevät, viha lähtee käsistä. 18

19 Näin keho reagoi vihaan hei sinä, joka jälleen söit rahkani, ant i olla viimeinen kerta! PS. Äitisi ei tiskaa täällä. Ei voi olla totta. Työkaveri on j älleen huitaissut rahkasi parempiin suihi n ja jättänyt tiskit rikospaikalle. Kilahdat ja marssit marttyyrina työpisteellesi ja n aputtelet raivon vallassa tiukan viestin, jonka lätkäiset jääkaapin oveen. Viha syntyy, kun asiat eivät kulj e o dotuksien mukaan. Fyysiset reaktio t r iippuvat paitsi suuttumisen asteesta, myös ihmisestä. Oireisiin voivat kuulua leukaperien kiristyminen, hengityksen t ihentyminen, punastuminen tai kalpeneminen ja hikoilu. Vihan kokeminen muistuttaa tappeluun valmistautumista. Keho valmistautuu taistelemaan väärinkohtelijaa vastaan. Adrenaliini hyökyy kehon läpi. Vihastumisen hetkellä aivoissa käynnistyy hillitön kuhina. Mantelitumake aktivoituu sekunnin murto-osassa. Veri virtaa vasemman silmän yläpuolella olevaan otsalohkoon. Tämä alue vastaa järkeilystä ja pidättelee sinua välittömästi mätkäisemästä possuttelevaa työkaveria. Yleensä nämä aivojen kaksi aluetta tasapainottavat toisiaan, mutta toisinaan viive saattaa olla sekunteja. Siksi vihastujaa neuvotaan puremaan huulta ja laskemaan hitaasti kymmeneen. jos viha kroonistuu, ihmisen autonominen hermosto oppii sulkemaan fyysiset reaktiot. Nämä tyypit ovat klassisia elokuvien arvaamattomia psykopaatteja, jotka kykenevät toimimaan vihastuessaan ulkoisesti täysin rauhallisesti, psykiatri Hannu Lauerma sanoo. Toisaalta jatkuva viha myös kuluttaa elimistöä. Hermosto on jatkuvan rasituksen alla, jolloin sydän ja verisuonet kuormittuvat. Korkea kolesteroli ja masennus syntyvät kroonisen vihan hedelmänä. Pahimmillaan viha siis tappaa. Oleellista on oppia hallitsemaan vihastumista, eikä suuttua pienistä. 19

20 Kokemuksen kouluttamat vaikuttavaa! Selviytyjät tekee lastensuojelun asiakkaista sen asiantuntijoita. Kun on itse käynyt läpi huostaanoton, tietää kuinka sen voisi muiden kohdalla hoitaa paremmin. teksti ruut tolonen kuva satu kemppainen selviytyjät Pesäpuu ry:n Selviytyjätryhmä ottaa nuoret mukaan kehittämään lastensuojelun työmenetelmiä sekä ammattilaisille annettavaa koulutusta. 3/2013 Kuusi vuotta sitten Helena Inkisestä tuli Selviytyjä. Hämeestä kotoisin oleva Helena, 21, on Espoossa asuva restonomiopiskelija ja Selviytyjien projektityöntekijä. Selviytyjät on lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n nuortenryhmä, johon kuuluu pari kymmentä vuotiasta. Heitä yhdistää kokemus sijoituksesta laitokseen tai perheeseen sekä halu vaikuttaa. Vuonna 2008 aloittaneen Selviytyjätryhmän meriitteihin mahtuu s ijoitettujen nuorten foorumeita eri puolella maata, käsikirja huostaanotetuille nuorille sekä koulutusta lastensuojelualan ammattilaisille Suomessa ja ulkomailla. Parhaillaan työstetään isä-teemaista kirjaa. Selviytyjien yhteistyökumppaneina ovat olleet Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä Selviytyjät antaa alan konkareille? Omamme ja tapaamiemme nuorten kokemukset. Haluamme, että niitä hyödynnetään lastensuojelutyön kehittämisessä, Helena sanoo. Lastensuojelussa on puhuttu asiakkaan kuulemisesta. Selviytyjien tärkeimpiä tavoitteita on vaihtaa tilalle toinen k-alkuinen verbi. Kohtaaminen. Nuoret tiedostavat sosiaalipuolen resurssipulan, mutta haluaisivat silti tulla käsitellyiksi yksilöinä, eivät mappiin niputettuna paperipinona. Kohtaaminen on vuorovaikutuksellisempaa kuin kuuleminen. helena inkinen muutti sijaisperheeseensä kaksivuotiaana. Välit myös biologisiin vanhempiin ovat lämpimät. Puhun avoimesti siitä, että minulla on kaksi perhettä. Asia on niin iso osa elämääni, että se nousee esiin joka tapauksessa, Helena sanoo. Tässä vaiheessa tuntemattomien uteliaisuus tapaa muuttua tunkeilevaksi. Kun ihmiset kuulevat, että minut on otettu huostaan, jotkut kysyvät äkkiä hirveän henkilökohtaisia asioita. Sellaisia, joita ei muuten kysyttäisi. Yleensä Helena ei vastaa. Koska hänen tarinansa ei ole vain hänen omansa. Media haluaa kasvot, joiden kautta käsitellä lastensuojelua. Mutta ihminen ei ole saari. Huostaanottoon punoutuu koko perheen, ehkä yhteisönkin, elämä. Asiasta ei aina edes voi puhua, koska täytyy suojella tapaukseen liittyvien yksityisyyttä. Tähänkin Selviytyjiä tarvitaan. Osallistujat voivat jakaa turvallisest i kokemuksiaan vaikkapa sijaisperheistä. Kun Selviytyjät kertoo niitä eteenpäin, kenenkään henkilöllisyys ei paljastu. Omakohtaisen lastensuojelukokemuksen kautta Selviytyjillä on ajantasaista tietoa siitä, mitä nuoret toivovat aikuisten ja ammattilaisten kanssa työskentelyltä. ray on rahoittanut Selviytyjien projekteja vuodesta 2009 lähtien. pitkälle tähtäävät tavoitteet. Peloton ryhmänvetäjä. Tilaa hulluillekin i deoille. Sydän mukaan. Tällä reseptillä Selviytyjät on kasvanut tekijäksi, joka otetaan t osissaan. Alan seminaareissa 20

21 Helenan puheenvuoro saattaa olla tutkijajoukon jälkeen. Minä puolestani kerron, mitä nuoret ovat itse asioista sanoneet. Se palauttaa perusasioiden ääreen. Kuten siihen, että huostaanotettu lapsi tarvitsee aikuisen, jonka kanssa käsitellä tilannettaan ja luovia elämäänsä eteenpäin. Tai että nuori ansaitsee kuulla perustelut sille, miksi sosiaalityöntekijä kieltää yhteydenpidon tiettyihin kavereihin. Kannustuksena työstään Selviytyjät sai viime keväänä ray:n Vaikuttavaa!-tunnustuksen, joka myönnetään j ärjestöille kohderyhmien tavoittamisesta ja pysyvien tulosten saavuttamisesta. Selviytyjien projekteissa nuorten osallisuutta lastensuojelutyössä kohenne taan niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämä on meidänkin keskeinen linjauksemme, kiittää Selviytyjien hankkeiden avustusvalmistelija Iida Partanen ray:lta. kerran kuussa kokoontuva Selviytyjät-ryhmä pitää tiiviisti yhteyttä myös tapaamisten välillä. Olen saanut Selviytyjien kautta uuden isoveljen ja pikkusiskoja. Vaikka jokaisen tarina on Helena Inkinen on kuulunut Selviytyjät-ryhmään vuodesta 2008 saakka. Aloitimme toiminnan matalalla profiililla, joten löi se ällikällä, kun kalenterit täyttyivät kutsuista osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin, hän muistelee. omanlaisensa, kaikki ryhmästä ovat eläneet läpi samat tunnetilat, joita sijoitukseen liittyy. Muut ymmärtävät mitä tarkoitan ilman, että tarvitsee selittää. Kuin perheen kesken. Helenalle sen kolmannen. 21

22 3/

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot