OSTROBOTNIA. Hyymyilyttääkö? Kasvukipuja. ÄäriHäjyjen seikkailuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSTROBOTNIA. Hyymyilyttääkö? Kasvukipuja. ÄäriHäjyjen seikkailuja"

Transkriptio

1 OSTROBOTNIA Hyymyilyttääkö? Kasvukipuja ÄäriHäjyjen seikkailuja HELSINKI_HELSINGFORS 2 / 2005

2

3 OSTROBOTNIA HELSINKI_HELSINGFORS 2 / 2005 Sisällys Pääkirjoitus 04 Aikuisen kengissä 05 Hyymyilyttääkö? 07 Vägen mot den vuxna versionen av mig 10 Kasvukipuja 12 Jääkö perhe nykynuorelta vain haaveeksi? 16 ÄäriHäjyjen seikkailuja 20 Mellan barndom och pension 24 Viisauden pastillit 26 Päätoimittaja - Chefredaktör Kansikuva - Omslagsbild Graafinen suunnittelu - Grafisk design Julkaisija - Utgivare A NNE I JÄS TAPIO K ALLIO A LEXANDRE A NDRÉ P OHJALAINEN VALTUUSKUNTA Töölönkatu 3 A Helsinki Ostrobotnia on kolmen pohjalaisen osakunnan yhteinen noin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenjulkaisu. ILMOITUSHINNAT: 1sivu 300, 1/2 sivua 150 ja 1/3 sivua 75 PAINO: Fram, Vaasa PAINOS: n ISSN:

4 Pääkirjoitus A NNE I JÄS Tulevaa elämää Moni tuntuu elävän liikaa tulevaisuudessa. Isot ja pienet, oikeat ja väärät, päämäärät häämöttävät viikkojen ja kuukausien päässä pieninä pisteinä. Nykyhetki on vain välttämätön paha tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun sitten on yhden etapin kulkenut päätökseen, huomaa, että uusia päämääriä vilkkuu taas tuntemattomien matkojen päässä ja että elämää olisi ollut siinä tavoitteiden välilläkin. Tulevaisuudessa eläminen on odottamista. Mitä kauempana saavutettavat asiat ovat, sitä enemmän päämääriään ehtii miettiä. Parhaimmillaan tämä auttaa pohjustamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla - pahimmillaan kauhuskenaariot täyttävät tajunnan ja odottaja vain lamaantuu seuraamaan, mitä tuleman pitää. Odottava elämäntyyli näkyy myös siinä, että omalle onnellisuudelle asetetaan ehtoja. Ensin työ, sitten huvi, sanotaan. Ulkopuoliset ja oman itsen sisältä tulevat paineet voivat saada aikaan sen, että ihminen tekee vuosikausia asioita, joita on "pakko" tehdä ja voivottelee jälkeenpäin, ettei ole ehtinyt tehdä mitään mukavaa. Konservatiivisen työmoraalin omaksuneelle on hankala mennä sanomaan, ettei kaikkia ikäviä asioita tarvitse tehdä heti eikä kaikkia mukavia asioita siirtää myöhemmäksi. Käsi ylös, joka tunnustaa olevansa tällainen "sitten kun" -ihminen. Niin. En olettanutkaan olevani ainut. Myös lehdenteossa sorruin tähän ajattelutapaan. Päätin aina, että seuraavasta lehdestä tulisi parempi, vaikka tiesin oikeastaan jo etukäteen, etten kykenisi vaikuttamaan kaikkiin muuttujiin. varhaisessa vaiheessa. "Saat karkkia sitten kun on karkkipäivä", "..kun olet käynyt rippikoulun", "..saanut ajokortin". Miksei meitä koskaan muistutettu mieluummin niistä asioista, joita meidän oli mahdollista tehdä tässä ja nyt? Ahdistaa, kun eläkepäivien rahoitusta pitää miettiä 25-vuotiaana. Tämän lehden teemana ovat aikuiset. Tuo mystinen ryhmä, joka määritellään ties millä kriteereillä, vaikka määrittelyt eivät loppurivillä päde kuin pieneen osaan kansasta. Päänvaivaa se aiheuttaa varsinkin meille aikuisuuden kynnyksellä oleville. Mikä on aikuinen? Olenko minä aikuinen? Voiko tämän harmaalta näyttävän tulevaisuuden jotenkin väistää? Mitä ihmettä tarkoittaa median ja nuorison kylvämä "aikuisten oikeesti"? Minulle on joskus kerrottu, että aikuisuuden mitta on kyky tehdä fiksuja ja rationaalisia päätöksiä. Loogista, mutta se ei toimi. Omat vanhempani ovat eläneet nelisenkymmentä vuotta minua kauemmin ja he tekevät jatkuvasti sekä järkeviä että ei-niin-fiksuja ratkaisuja. He eivät siis tämän määritelmän mukaan ole oikeasti aikuisia, koska heidän suunnitelmansa eivät aina onnistu. Jotain on selvästi unohtunut: Ei tarvitse olla täydellinen ollakseen tyytyväinen - tai aikuinen. Suuri kiitos kuluneesta talvesta lehden teossa auttaneelle poppoolle ja myös sinulle, lukija! Olen saanut tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Mikä se sitten lieneekin. =) Aikuiset iskostavat ajattelutapansa lapsiin jo 04

5 Aikuisen kengissä J ENNIINA Y LÖNEN "Olen ensimmäistä kertaa tosissaan huolissani sinusta, lapseni. Mihin oikein olet menossa elämässäsi?" Äitini sähköpostiviesti kuluneelta viikolta. Elettyään rapiat kaksi päivää uudessa maailmassani täytti hänet hätäännys ja huoli. Yritin selitellä valintojani, luetella tähänastisia kokemuksiani, uskotella maailmankansalaisuuttani ja viitata sukupolvikuiluun. Vähän kaunistellakin raikulielämäni pinnalta katsottuna rumia faktoja. Äiti rauhoittui, ainakin pintapuolisesti. Mutta minä en. Olen monien kanssasisarieni tapaan ajatellut, että aikuisuus on palkinto, joka odottaa kun tietty polku on kuljettu loppuun. Tie, joka alkaa kuusivuotiaana oppivelvollisuuden pakottamana ja joka jatkuu ylioppilaasta korkeakoulun penkille. Tiedättehän kuvion; se johon kuuluu maisterin paperit säädyllisessä ajassa suoritettuna, avioliittoon johtava parisuhde, henkisiä ja ammatillisia haasteita sopivassa suhteessa tarjoava työpaikka, elintason nousua peilaava ensimmäinen omistusasunto, kissoja, koiria ja kiltit hyvin käyttäytyvät lapset jonkin espoolaisen pienperhealueen hiekkalaatikolla. Mitä vanhemmaksi vartun, sitä epävarmempi olen siitä, että tuon polun kuljettuani saan kutsua itseäni suvereenisti aikuiseksi. Ja toisaalta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vastenmielisemmältä yhteiskunnan valmiiksi pureskelema aikuisuuden määritelmä minusta tuntuu. Tunnustan, että elän jonkin sortin jälkipuberteettia, mikä tulee pseudoanarkismiini. Luulin, että kapinahenki on teinikamaa, jota voi vanhempana muistella lämmöllä, mutta kappas, vastarannan kiiski on herännyt jälleen minussa eloon. Halu taistella ympäristön odotuksia vastaan on ajan myötä kasvanut, tosin en tiedä, taistelenko alitajunnallisesti pelkän periaatteen tasolla vai olenko todella eri mieltä yhteiskunnan kanssa tulevaisuudestani. Joka tapauksessa ulkomaailman asettamat optimaaliajat opintojen päättämiselle, espoolaiselle omistusasunnolle ja labradorinnoutajalle herättävät minussa suurta kiukkua. En minä niitä deadlineja kykene noudattamaan, en edes halua. "Perhepoliitikko" Vanhanenkin meni eroamaan, miksi siis kannattaisi? Aikuisuus on instituutio, joka ahdistaa nykypäivän nuorta opiskelijaa. Sitä tavoitellaan, mutta ulkopuolisten määrittelemin välinein. Taloudellinen itsenäisyys, monimuotoiset tutkinnot, vastuutta vaativat ihmissuhteet, riskinottokyky näitä kaikkia hipaisee yhteiskuntamme määrittely aikuisuudesta. Helppoahan se on saavuttaa aikuisuus, voisi näin ajatella. Täyttää vain vaaditut kriteerit ja on aikuinen! Aikuiseksi tuleminen on kuitenkin pitkäjänteisempi prosessi, joka etenee elämänkokemuksen myötä. Ja elämänkokemus, se karttuu haluamattammekin, eikä kukaan voi sanoa, mitä opittuaan ja elettyään on päässyt maaliin, jonka nimi on aikuisuus. Opiskelijajärjestöt ovat syystä närkästyneitä niille lyhytnäköisille päättäjille, jotka haluavat rajoittaa opintoaikojamme. Joku on viisaasti kommentoinut, että ei opiskeluaika ole (pelkästään) tutkintoa, vaan elämää varten. Suomalainen joustava opintojärjestelmä petaa äidillisen kannustavat mahdollisuudet henkiselle kypsymiselle, jota kai myös aikuistumiseksi kutsutaan. Voi elää, nähdä, kokeilla työelämää, suunnata ulkomaille, perustaa vaikka perhe tai oma yritys. Siksi ajattelen nyt, että 05

6 koska Haatainen ei ole minua vielä tähän mennessä pakottanut opintoputkeen, en siihen vapaaehtoisestikaan aio mennä. Kirjoittaja lopettelee vaihto-opiskeluvuottaan Madridissa. En aio kliseisesti toitottaa sitä samaa tuttua mantraa, että hyvät ihmiset, menkää ulkomaille ja oppikaa elämästä. Kyllä perspektiiviä voi saada jo muuttamalla maisemaa kotimaan sisällä. Omalla kohdallani toistuvat hyppyni tuntemattomaan ovat tehneet minusta vahvan ja entistä itsetietoisemman persoonan. Mutta ennen kaikkea, uskallan ulottaa kritiikkini myös itselle tärkeisiin ideologioihin ja arvoihin. Mikä on minun ja mikä muiden, mikä omaa ja mikä yhteiskunnan? Minun tarinani on perinteinen. Yliopisto lähetti minut maailmalle, ja olen jäämässä sille tielle. En taatusti tätä ounastellut, sillä Suomen-joululomalta en olisi tohtinut tänne enää palatakaan. Kun lukukausi pian päättyy enkä enää saa ratsastaa Erasmus - statuksella, tulen olemaan täällä irtolainen, aivan kuten kaikki muutkin kohtaloaan etsivät ulkomaalaiset ja paikalliset. Suomen-opintoni todennäköisesti odottavat, mutta mikäli eivät, on pohdittava asiaa uudelleen. Sitä ennen haluan ehdottomasti katsoa tämän kortin loppuun. Syksyllä voitte katsastella osakunnalta, vetikö veri takaisin kotimaahan vai onko eteläeurooppalainen elämäni todella ottanut tulta alleen. 06

7 Hyymyilyttääkö? U LLA H EMMINKI, puheenjohtaja HYY:n Osakuntalainen Unioni Silloin kun minusta tulin hyyläinen Hetkinen! Minähän olen itse asiassa ollut sitä jo ensimmäisestä Helsingin yliopiston opiskelupäivästä alkaen. Ja toisesta päivästä asti vannoutunut osakuntalainen. Miltä näyttää tämän yhtälön kuvaaja? Saanen tarjoilla subjektiivisen annoksen kokemuksista osakuntalaisena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY). Ei se mitään, kerron sen silti. Olen vakuuttunut, että HYY täyttää opiskelijan tarvehierarkian kokonaisvaltaisesti, lähes kokonaan. Ensimmäinen syvällinen yhteys taisi olla kutakuinkin orientoivalla viikolla tutorin sanoma: "nähdään sitten Uudella". Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksettuani, joka muuten on Suomen toiseksi pienin, olinkin jo pian jonottamassa omaa ylioppilaskunnan kalenteria. Niinä päivinä, jolloin ei ehdi Manalaan syömään mustekalaa tai muuta perinteistä opiskelijaruokaa, käyn lounastamassa Unicafeissa, jonka ruuasta HYY:n jäsenet saavat 25 c pois. Vanhalla Unicard tuo alennusta, kuten myös Kilroy Travelsin lentojen hinnasta. Jossain vaiheessa aloin tiedostaa myös, että postiluukusta tupsahti tilaamatta mielenkiintoinen ylioppilaslehti, jonka HYY jäsenilleen tarjoaa. Oikeusapua, vippilainaa tai lapsiparkin palveluja minun ei ole tarvinnut (vielä ) kuluttaa. HYY toimii pitkälle järjestöjensä kautta - tänä keväänä talousvaliokunta jakoi toiminta-avustuksia järjestöille yhteensä lähes euroa sekä tarjoaa muihin ylioppilaskuntiin nähden paljon tiloja järjestöilleen. En etukäteen ajatellut, että lähes kaikki ylioppilaskunnan toiminta, päätöksenteko, talous ja yritykset olisivat todellakin opiskelijoiden omistamia ja ylioppilaiden pyörittämiä. Mukana on siis valtava määrä myös osakuntalaisia eri instansseissa. Parin kuukauden opiskelun jälkeen alkoi Ostrobotniallakin vaalihuuma. Ylioppilaskunnalle valitaan ylintä päätösvaltaa käyttävä edustajisto kahden vuoden välein, seuraavan kerran ensi syksynä. Nyt toimin toista vuotta edustajistossa osakuntalaisena oltuani viime vuonna 60-jäsenisen edustajiston ainoa fuksi. Aluksi oli opettelemista, kun eivät opiskeluelämän perusasiat oikein olleet vielä selviä, mutta edustajiston suurimmassa ryhmässä, osakuntien 14 edustajan kanssa, toiminta osoittautui hedelmälliseksi ja upeaksi. Pohjalaiset tunnetaan aktiivisina HYY-vaikuttajina, joten kynnys kysellä ja esittää tiukkoja kommentteja esimerkiksi Unicafesta alenee kun se onnistuu vaikkapa Ostrobotnialla bileiden jatkoilla. Koulutuksien jälkeen ja aktiivisen omatoimisen selvittelyn kautta pääsi alusta asti hyvin mukaan tekemään päätöksiä tärkeistä talousasioista, strategisista linjanvedoista, konkreettisista käytännön asioista, henkilökysymyksistä kuten valitsemaan Ylioppilaslehden päätoimittaja. Tänä keväänä valitaan uusi pääsihteeri ja kolmas ylioppilastalo Leppäsuonkadulle saanee myös ansaittua huomiota. Arvokysymyksiäkin tulee aika ajoin eteen, kun otetaan kantaa esimerkiksi parisuhdelakiin. Edustaja voi esittää ponsia, joilla voi toivoa hallitukselta toimenpiteitä ja oikeastaan mitä vain. On sitä laitettu hallitus tanssimaan kampuksilla HYY-kylttien ympärillä ylioppilaskunnan näkyvyyden parantamiseksikin. Kokouksissa voisi joskus soida vakkapa Den glider in, sillä työskentely saattaa mennä hyvinkin jännittäväksi. Edellisessä edus- 07

8 tajiston kokouksessa, kun kyse oli uuden yotalon B-rapun tilojen vuokraamisesta, tuloksen ratkaisi lopulta äänten mennessä tasan hihkaisujen ja naurunpurskahdusten viidakossa lentänyt arpa. Mitä edustajistotyön kautta on päässyt kokemaan ja oppimaan on mielestäni enemmän kuin mitä olisin voinut luennolla oppia. Se on vienyt minut Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokousedustajaksi ja Academica Hotelsin hallitukseen. Kiehtovaa oli myös toimia yhtenä osakuntien kolmesta hallitusneuvottelijasta kokoustaen vaivihkaa ja käyden keskusteluja. Edustajistotyö tuo hyvän yleiskuvan edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta. Koen, että yhteiskunnan rakenteet ovat jäsentyneet päässäni aivan eri tavalla. Tuntuu, että asioihin todella voi vaikuttaa. Aikaa saa kulumaan juuri niin paljon kuin itse haluaa, kuten osakunnan virkailijaksi lähteviäkin opastetaan. Osakunnista löytyy tehtävään tarvittavalla tavallisella maalaisjärjellä varustettuja ihmisiä, jotka varmasti nauttisivat tästä hienosta työstä, mutta eivät vain tiedä sitä, ennen kuin ovat kokeilleet. HYY:n Osakuntalainen Unioni toimii linkkinä osakuntien ja ylioppilaskunnan välillä. Unionissa toimimisen kautta monet ovat voineet ja voivat tulevaisuudessa saada helposti kosketuksen ihmeelliseen HYY-maailmaan. Minunkin piti pysyä kaukana kaikesta politiikasta, mutta yhtäkkiä jonkin ajan jälkeen sitä tajusi olevansa keskellä kuuminta opiskelijapolitiikkaa, josta kyllä nautin suuresti. Työn tuloksia on vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä, sillä varsinkin yleisesti opiskelijaa koskevien asioiden päätöksenteko- ja toimeenpanoprosessit kestävät valtakunnallisella tasolla kauan ja ylioppilaskunnan toimijat ehtivät vaihtua prosessien aikana. Yksi seuraavista näkyvistä työvoitoista ylioppilaille on ensi syksynä voimaantuleva asumislisän vuokrakaton korotus 252 euroon. Vaikuttamistyötä tehdään koko ajan yliopistoon, kaupunkiin ja valtakunnallisesti. Meillä täytyy olla hyvät opiskeluedellytykset, niitä tulee vaalia sekä pitää niistä tiukasti kiinni! Millainen olisi opiskeluaika ilman HYY:tä? Mistä lainaisin kirjani, ellei HYY olisi aikoinaan alkanut järjestämään opiskelijakirjastotoimintaa, joka sittemmin siirtyi yliopistolle? Mikä muu taho huolehtisi yhtä hyvin ylioppilaiden terveydenhoitopalveluista tai opiskelija-asuntojen saatavuudesta? Aiemmin Suomen Ylioppilaskunnan nimeä kantaneessa HYY:ssä voi osakuntalaisena tuntea jatkavansa edeltäjien tärkeää työtä - osakunnathan ovat alun perin perustaneet ylioppilaskunnan. Tiesitkö, että Uusi Ylioppilastalo oli alun perin nimeltään Osakuntatalo? En olisi uskonut lainaavani Hanna Pakarista, mutta tulipa mieleen laulunpätkä: "how can I miss you if you never go away". Kun tutustuu osakunnan eri ulottuvuuksiin ja saa perspektiiviä toimimalla HYY:ssä, osaa arvostaa ihan erilailla elämää monella tapaa rikastanutta tausta-yhteisöä. 08

9 09 Risto

10 Vägen mot den vuxna versionen av mig E VA N YMAN Folk brukar prata om att tiden flyger förbi och att åren blir kortare och kortare ju äldre man blir. Visst har jag alltid tyckt att det legat någonting i saken, men det har aldrig blivit så klart för mig som det är just nu. Inser ni att mitt första år på universitet snart är slut?! Jag har svårt att förstå det. Det känns helt enkelt inte rätt. Omöjligt. Jag tycker jag alldeles just steg av tåget för att starta mitt studieliv och nu är jag redan på väg hem igen. Allt som har hänt under den här tiden påminner mig bara om en sak. Jag håller på att bli vuxen. Eller, åtminstone borde jag hålla på och bli vuxen. Jag menar, jag betalar min hyra, städar min lägenhet, sköter om min tidsplanering. Det finns ingen annan som gör det åt mig - jag tar hand om mig själv. Vilken insikt. Men ändå känner jag mig inte alls speciellt äldre nu än för ett år sedan. Jag har ingen aning om varför. Kanske har jag bara gradvis vant mig och egentligen är totalförändrad, men av någon anledning tror jag inte det. Visst, jag sköter mina räkningar, men inte känns det som någon bedrift. Om jag far ut kvällen före en tent vet jag nog att resultatet kan påverkas av mängden alkohol jag häller i mig, men visste jag inte det förr också? Har jag lärt mig något alls här? Folk omkring mig börjar däremot förvänta sig något, vilket har sina sidor. Äntligen så hör jag till gruppen "studerande", högre i rang än under-20-åringarna men inte fullt så ansvarsfull som pensionssparande förvärvsarbetare. När jag kryssar för studerande då jag fyller i en blankett, eller då jag nämner det när jag söker sommarjobb känner jag mig lite mer uppmuntrad, lite mer positivt bemött, än jag gjorde förr. Andra människor ser mig nämligen 10

11 inte som en tonåring eller en unge längre, utan de börjar kalla mig en ung vuxen. Fast på samma gång öser de åt mig mera ansvar, större förväntningar och fler menande blickar då det gäller just yrkesval och eventuella pojkvänner. Något som känns fruktansvärt eftersom jag är samma gamla vanliga person. Men helt fel har de förstås inte, nog märker jag att en del ändringar har skett. Lite mer livsvisdom bär jag med mig och lite mer information har jag då jag ska göra ett tufft val. Vad har jag då lyckats med? Snabbt räknat: grundskola, gymnasium, mellanår och gulisår. Jag har sett både med- och motgångar men är ännu någorlunda vid liv. Jag har varit en liten och bortskämd skitunge, en förvirrad fjortis och förhoppningsfull student. Jag har mitt körkort, har lärt mig ett tredje språk och jag har jobbat lite här och var. Jag har lärt känna en massa människor. Slutsatsen är god, jag gillar mitt liv. Men inget av det här gör att jag känner mig som jag tycker jag borde känna mig. Det är någonting som fattas. Soc&kom har sin beskärda del av n:te årets studeranden, sådana där riktiga vuxna, och kanske hamnar jag någon dag på den listan eller till och skaffar mig mina kandidatpapper. Men jag är rädd för att jag också då kommer att sitta och fundera på varför folk kallar mig något jag inte är. inne med svaren. Men redan nu verkar det som om folk skulle förvänta sig att jag ska kunna svara på frågor lite mer komplicerade än "Vilket är ditt socialsignum?". Det kan ju bara innebära att det blir mer av sådant nästa år. Då förväntar sig också föreläsarna att jag ska välja ett biämne och en specialinriktning. Nå, det borde inte vara ett omöjligt problem, men poängen är den att jag ska välja något igen och göra det genomtänkt och rationellt. Att jag tar ännu ett steg bort från den färdigt uppstakade rutten jag hållit tidigare och ut på andra småstigar. Jag skaffar mig mer ansvar och jag styr mitt liv mot ett någonstans. Även om jag inte alls känner mig kompetent. När jag var yngre var jag naturligtvis kortare och jag tänkte då att alla i tjugoårsåldern var långa. Som om det skulle ha varit längden som kvalificerade en till den ålderskategorin. Nu står jag här med huvudet 173 cm över marken och förväntar mig fortfarande att jag ska bli längre. De "riktiga" vuxna svävar ännu tio cm högre än jag. Jag är fullt medveten om att jag inte lär växa mycket till, men kommer jag någonsin att känna att jag är så lång som jag borde vara, att jag är vuxen? Och här menar jag faktiskt inte gammal, utan bara vuxen - på riktigt. Som gulis har jag fått vara stadig i den bekväma rollen av "den lilla" och folk har guidat mig och hjälpt mig på olika sätt. Tutorerna förklarade studiehandboken och drillade in föreläsningssytemet i huvudet på mig. De arrangerade många gulisevenemang för att vi alla skulle lära känna varandra snabbt och börja trivas bra. Samma sak på nationen. Det fanns alltid någon jag kunde fråga, alltid någon som satt 11

12 Kasvukipuja LOTTA P ELTOLA piirrokset: IRA M IKKONEN Siitä on jo aikaa, kun fyysiset kasvukivut kalvoivat jalkoja öisin. Muutamat vihlaisut olivat kuitenkin pientä verrattuna niihin tunnekuohuihin ja ajatuksiin, joita nykyään päässä saattaa liikkua. Pienenä juoksi aamulla peilin eteen, tarkisti onko ponnari suorassa ja kiiruhti kouluun. Nykyään saattaa pysähtyä peilin eteen ja kysyä itseltään: "Mitä haluan elämältä? Kuka olen?" Nämä peilihetket ovat yleensä ahdistavia, mutta välillä antavat myös vahvuutta. Kun on vaikea tilanne edessä, kohtaan itseni taas kuvastimessa, hengitän syvään ja ajattelen: "Piru vie, on tässä elämässä jo niin monesta selvitty, että anna mennä vaan!" Joskus kaipaa sydämensä pohjasta takaisin siihen aikaan, jolloin oli vielä lapsi. Välillä käy lapsia kateeksi, kun näkee, miten huolettomina he nauttivat elämästä. Ikävöi hetkeä, jolloin ongelmat ratkesivat itkuun purskahtamisella ja vanhemman halauksella. Aikaa, jolloin elämä ja ajattelu olivat niin lapsenomaisen yksinkertaisia. Halusin muuttaa Kiinaan, koska pidin enemmän riisistä kuin perunoista. "Jos annat mulle karkin, niin mä oon sun paras kaveri", kommentoitiin koulussa. "Musta ei kyllä tuu sairaanhoitajaa, koska mä haluan nukkua öisin", järkeilin. Ei tarvinnut miettiä, mitä söi, koska ei kasvanut pelkästään leveyssuunnassa. Ongelmatonta. Toisaalta nyt on vaikea ymmärtää, miten paniikissa saattoi olla jälki-istunnosta toisella luokalla. Tai kun miettii vaikkapa perheautolomailun perinteistä vanhempien kommenttia: "Jos et nyt käyttäydy kunnolla, niin saat kävellä loppumatkan." Silloin se tehosi, hiljaisuus täytti auton. Nyt tajuaa, että ei minua olisi kuitenkaan yksin voitu jättää. Vanhempani oli- 12

13 vat vastuussa minusta. Missä oli kapinani? Mutta kyllä pelkoa, kunnioitusta ja tietämättömyyttä täytyi ja täytyy edelleen olla. Mikä seikkailu tai kasvukokemus elämä muuten olisi? Ihanteellista on, jos pystyy säilyttämään lapsen kyvyn ihmetellä, kysyä ja kiinnostua aidosti sekä oppimaan iän myötä kehittyvän kritisoinnin taidon. Se on kuitenkin varmaa, etten kaipaa takaisin aikaan, jolloin tiedosti alaikäisyyden rajoitukset. Ajatuskin siitä, että joku vielä sanoisi, miten myöhään saan diskossa olla, ahdistaa. Välillä rakastaa ikäänsä, elämäänsä ja vapauttaan, haluaa vain elää, elää ja elää. Joskus tekisi mieli huutaa koko maailmalle ja ympäristölleen: "Antakaa minun elää rauhassa! Älkää vaatiko päätöksiä, joiden tekemiseen minulla ei ole voimaa, taitoja tai varsinkaan haluja!" Päätösten jälkeenkään asiat eivät kuitenkaan mene niin suoraviivaisesti. Ties minkä paksuinen kirje opintolaitoksesta putkahtaa takaisin, ties koska sairastuu, rakastuu tai muuttaa mieltään. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että yhteiskuntamme tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Välillä aivan hävettää tällaisissa puitteissa valittaa. On niin paljon ihmisiä, joiden elämä pyörii pelkästään hengissä pysymisen ympärillä. Teini-iän käsitekin on suurimmaksi osin länsimaisen yhteiskunnan keksintö. Ei siinä paljon nuoruudessa hullutella, jos 18-vuotiaana on kolmen lapsen äiti tai isä. Aina voi tietysti kysyä - ihmisoikeuksiin viittaamatta - kumpi on vaikeampaa, valintojen puute vai ylitarjonta? 13

14 Muutokset elämässä ovat tarpeellisia, mutta eivät yleensä helppoja. Vaikka kuinka halusin aikoinani kokeilla siipiäni maailmalla, niin kyllä siinä itku kuitenkin tuli, kun muuttoauto kaarsi silloisesta Kontulan solukämpästäni pois. Luopuminen on vaikeaa, uusi ihastuttavaa ja pelottavaa. Ehkä tärkeintä olisi muistaa, että ei kuitenkaan ole ajatuksineen ja tunteineen yksin. Maailmassa on kuusi miljardia muuta ihmistä, jotka myös ajattelevat eli ovat olemassa. Mutta kaikki eivät ajattele ääneen. Tai ylipäänsä saa ääntään kuuluviin. Iän myötä itseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Yhteiskunta latelee odotuksiaan, mutta myös itse asettaa itselleen suurempia haasteita, mikä on tietysti erinomainen kannustuskeino eteenpäin. On tiettyjä normeja, jotka jossain vaiheessa yksinkertaisesti täytyy hallita. Mutta on myös asioita, jotka eivät ole sen helpompia kohdata aikuisena kuin lapsenakaan. Ajan myötä tosin kerää kokemuksia ja välineitä, joilla ongelmaa voi työstää, mutta toisaalta kantaa myös suurempaa elämänlastia mukanaan, mikä saattaa haitata. Elämä on kasvamista, kivuilla tai ilman, suunta on vain eteenpäin. "Mennyttä ei takaisin voi saada", lauloivat Don Huonotkin aikoinaan. Koko ajan elämäänsä saa erilaisia rooleja, joihin voi joko sopeutua tai olla sopeutumatta. Yleensä niihin on vain pakko kasvaa, oli sitten valmis tai ei. Ulkomailla aloittaa elämänkehysten luomisen ikään kuin puhtaalta pöydältä, rakentaa uudet roolit. Aluksi se vaatii energiaa, mutta toisaalta tuo myös huolettoman ja vapaan olon. Joskus ihmiset kommentoivat toisilleen: "Sä et oo kyllä yhtään enää oma itses". Mutta, mistä sen tietää, ehkä myöhemmin vasta muuttuukin omaksi itsekseen ja ennen on ollut jotain muuta? Vai onko itseään tai kaikkia asioita ylipäänsä edes tarve ruveta määrittelemään? Jos olisi vain ja eläisi. Kasvaisi isoksi mutta ei aikuiseksi. 14

15 15

16 Jääkö perhe nykynuorelta vain haaveeksi? E LINA M OISIO Suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan enemmän lapsia kuin todellisuudessa saavat. Yhä enemmän on myös valittua tai tahatonta lapsettomuutta ja toisaalta suuria perheitä. Toteutunut lapsimäärä jää haluttua pienemmäksi osittain siksi, että ensimmäisen lapsen synnyttämisen ikä naisilla nousee koko ajan. Tästä syystä hedelmällisen iän aikana ehditään synnyttää vähemmän lapsia. Miksi nuoret naiset ja miehet lykkäävät perheen perustamista? Aikuistumista siirretään Opiskelemaan ja osakuntaankin tullaan varhain, itsenäistytään ja lähdetään kotoa nuorella iällä. Varsinainen aikuistuminen tapahtuu kuitenkin hitaasti, varovaisesti hiipien. Elämän vakiinnuttamista lykätään ainakin noin kolmikymppiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on onnistuttu luomaan aikuisuuden myytti. Aikuisuus on jotain paikalleen jämähtänyttä, tylsää. Ollakseen aikuinen, pitää elämän raamien olla kunnossa ja ihmisen vakavasti otettava. Suoritusyhteiskuntamme haluaisi, että esikoulusta alkavasta putkesta putkahtaisi viimeistään 22-vuotiaana aikuinen kahden tutkinnon maisteri, joka osaa viittä kieltä ja jolla on kymmenen vuotta työkokemusta. Aikuisuuden myöhentäminen ja opiskeluissa viipyminen on protesti tätä ajattelua vastaan. Opiskeluaikana on mahdollista yhdistellä elämäänsä erilaisia elementtejä, kuten työtä, opintoja, harrastuksia, järjestöjä ja vaikkapa osakuntaa. Toisille opiskeluaika voi olla ahdistavaa, jatkuvaa suoritusta toisensa perään. Mutta se voi olla myös mahdollisuus tehdä juuri niitä asioita joita haluaa, ilman säännöllisen työn asettamia aikarajoitteita. Samalla se on elämänpolun etsimistä, joka on jokaisen oikeus ja tehtävä. Nuoria naisia on huijattu Koulutetut kolmikymppiset naiset asetetaan epäreiluun tilanteeseen. Juuri kun käynnissä pitäisi olla työuran kannalta tärkein rakennusvaihe, pitäisi myös perustaa perhe. Biologinen kello alkaa herätellä todellisuuteen. Jo 25-vuotiaana naisen hedelmällisyys alkaa laskea. Nuoret naiset ovat poissulkemisen kierteessä, jossa oikeaa hetkeä saada lapsia ei tule. Olisi hyvä, että opinnot olisivat päätöksessä, vakituinen työ helpottaisi työhön paluuta, asunto pitäisi olla ja parisuhdekin auttaisi perheen perustamista. Kyseessä on halu suunnitella ja hallita omaa elämää. Toisaalta kyse on vain siitä, että perusasioiden olisi hyvä olla kunnossa ennen niinkin suurta sitoutumista kuin lapset. Nuoret naiset on koulutettu yliopistoissa ja korkeakouluissa olemaan rationaalisia, uskomaan tilastoihin ja toimimaan järkevästi. Perheen ja lasten ollessa kyseessä heidän kuitenkin oletetaan toimivan täysin irrationaalisesti ja ilman järkeä. Nuoret naiset tietävät tilastot: esimerkiksi on suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi äitiysvapaiden jälkeen, ellei ole työtä mihin palata. Määräaikaisten työsuhteiden putki onkin yksi merkittävimpiä syitä perheen perustamisen myöhentymiseen. Pätkätyöstä toiseen Suuri osa niistä, jotka nyt siirtyvät työelämään, 16

17 Risto eivät ole koskaan olleet vakinaisessa työsuhteessa, ja tuskin tulevat koskaan sellaista saamaankaan. Tämä ilmiö, prekarisaatio, ei koske vain yhtä alaa tai yhtä maanosaa. Se on laaja prosessi, jossa yhdistyvät mm. työsuhteiden luonteen muuttuminen, työajan ja -paikan liukuminen, työn henkilöityminen, joustovaatimusten kasvu ja palkattoman ja palkallisen työn rajan hämärtyminen. Pätkätyöt ovat tulleet jäädäkseen. Taistelu määräaikaisia työsuhteita vastaan on jo hävitty. Tuotanto ja talous hakevat niillä globaalissa kilpailussa kipeästi kaivattua joustavuutta. Ainoa ratkaisu onkin muuttaa sosiaaliturvarakenteet vastaamaan pätkätöiden todellisuutta. Pitäisikö pysyville työsuhteille rakennetut sosiaaliturvarakenteet, kuten työttömyysturva, eläkeratkaisut tai vaikkapa äitiyspäiväraha muuttaa vastaamaan pätkätöiden ja prekariaatin todellisuutta? Nuoret miehet - Peter Panit Nuoria miehiä vaivaa Peter Pan -ilmiö: aikuiseksi kasvamista lykätään niin pitkälle kuin mahdollista, nuoret miehet "eivät ole valmiita isäksi". Tästä syystä nuorten naisten voi olla vaikeaa löytää sopivaa isäehdokasta ajoissa. Perhettä haluavalla nuorella miehellä voi myös olla vaikeuksia löytää sopivaa äitiä lapsilleen. Avioliittomarkkinat toimivat tässä kohtaa epätäydellisesti. Usein oikea kumppani löytyy vasta noin kolmikymppisenä, jos silloinkaan. Ihmisten tukemista monella tasolla Työelämässä piilevät avaimet helpottavat nuorten ihmisten perheellistymistä ja työn ja elämän yhteensovittamista. Ihmisellä on tarve tuntea hallitsevansa omaa aikaansa. Kiirettä voidaan helpottaa ja luovuutta kannustaa joustavuudella ja lisäämällä hallinnan tunnetta osittaisella etätyöllä, työaikapankeilla, radikaaleilla liukumilla ja osa-aikatyön mahdollisuuksia lisäämällä. Ehdottoman tärkeitä ovat erilaisuutta arvostava johtamiskulttuuri, hyvä henkilöstöpolitiikka ja urakehitystä tukevat ratkaisut. Työkulttuurin pitäisi olla neutraali perhetilanteille, sillä lapsettomuuden tai perheellisyyden ei pitäisi merkitä mitään työnantajan, rekrytoinnin tai uralla etenemisen kannalta. Suomalaisilla on mistä valita lastenhoitomuotojen välillä. Palveluihin, kuten esimerkiksi pienten lasten ja vanhusten hoitojärjestelyihin kaivataan kuitenkin vaihtoehtoja ja räätälöinnin mahdollisuutta. Uudenlaista liikkuvaa työtä 17

18 tekevien ja vaikkapa vuorotyöläisten ongelmana on sovittaa julkinen lastenhoito nopeastikin muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunkisuunnittelulla voidaan rakentaa ihmisille toimivia lähiympäristöjä, joissa yhdistyvät lähipalvelut, koti, harrastukset ja osittainen etätyön mahdollisuus. Ihminen on vähiten onnellinen työmatkalla töistä kotiin. Sirpaleinen yhdyskuntarakenne, jossa nukutaan lähiöissä ja istutaan tuntikaupalla ruuhkassa on omiaan lisäämään ahdistusta. Yksityiset palvelumarkkinat hoivalle ovat syntymässä ja niiden saavutettavuus onkin tärkeä kysymys. Havaittavissa on polarisoitumiskehitystä: toisilla on varaa tilkitä ostopalveluilla arjen aukkoja, toisilla ei. Kotitalousvähennyksellä ja muilla järjestelyillä autetaan ihmisiä ajan hallinnassa ja luodaan työpaikkoja. Minimiäitiyspäivärahan kehittäminen edelleen, opintotuen lapsikorotuksen palauttaminen, asumisen tukeminen ja joustavat opintolainan takaisinmaksujärjestelmät ovat keinoja auttaa. Lisäksi opintojen järjestämiseltä vaaditaan joustavuutta. Myös käytännön elämää helpottavia toimia tarvittaisiin: lyhytaikaisen päivähoidon saaminen luentojen ajaksi ei aina onnistu kunnallisen päivähoidon piirissä. Ihmiset elävät elämäänsä juuri niin kuin maailma ympärillä antaa ymmärtää järkeväksi tavaksi elää. Tärkeintä olisi siis mahdollistaa omien valintojen aito tekeminen sekä taloudellinen ja henkinen tuki. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen ratkaisisi monta pulmaa. Miesten oikeudet perheeseen vahvistuisivat ja nuorten naisten työuran rakentaminen ei häiriintyisi. Asennemuutosta on turha jäädä odottelemaan. Islannissa noin 80% isistä käyttää ainakin kolme kuukautta perhevapaata. Radikaalissa perhevapaajärjestelmässä nuo kolme kuukautta ovat vain isän: ellei isä käytä sitä, ei sitä saa kukaan muukaan. Työnantajat harjoittavat edelleen synnytysikäisten naisten syrjintää. Tämä näkyy siinä, että kolmekymppiset naiset ovat eniten määräaikaisissa työsuhteissa. Vanhempainkustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken on syntyvyyden nostamisen ehdoton edellytys. Opiskelijalapsiperheet elävät köyhyysrajalla. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksella Työn ja elämän tasapaino-ohjelmassa. Hän on vihreä kaupunginvaltuutettu Helsingissä ja Etelä- Pohjalaisen Osakunnan kasvatti. 18

19

20 ÄäriHäjyjen seikkailuja Vaeltamassa pääsiäisenä reitillä Hetta-Pallas oli mukana nainen ja kaksi miestä. Aamuisin nainen heräsi unisena, sillä nainen tarvitsi selkeästi enemmän unta kuin miehet. Miesten kanssa oleminen vei paljon energiaa. Eräänä aamuna miehet toivat naiselle aamupalan sänkyyn. Tai no "sänkyyn", puiselle laverille, johon nainen oli asettanut makuualustansa. Naisen makuualusta oli ensimmäisinä öinä miesten välissä, loppuajasta nainen otti hieman etäisyyttä. keittäminen, lounaan tekeminen, pakkaaminen, pukeminen ja säätäminen veivät aikaa. Eräs aamu meni täysin reisille. Nainen kaatoi kiehuvaa vettä reisilleen, mies tiputti puurot maahan ja todettiin ahkion aisojen olevan rikki. Lisäksi riekkomiehet järkyttivät naista esittelemällä ahkioissaan makaavia kuolleita lintuja. Taskut täynnä suklaata ja rusinoita, pilvetön taivas. Matkaan lähden, matkaan lähden, mulla kauas menolippu on! Nainen ja naisen yöpipo. Herättyään miesten välistä ilmassa oli hieman hämmennystä ja silmissä yhä unihiekkaa. Aamut kuluivat erilaisen säätämisen merkeissä. Miehet alkoivat kehittyä kahvin keitossa, pannu ei tosin vielä tuottanut espressoa. Nainen söi metvurstia yleensä hyvällä halulla siihen asti, kunnes miehet muistuttivat siinä olevan hevosen lihaa ja hirnuivat hevosmaisesti. Nopeusennätys aamutoimien suorittamiseen oli kolmisen tuntia. Uskomatonta kuinka veden Aamusta toettuaan seurue lähti hiihtämään. Harvinaisen usein nähtiin poroja ja muisteltiin ppolaisia enemmän tai vähemmän iloisesti. Ensimmäisen illan kauniin kuutamon aikana nainen harmitteli, miksi miehet eivät ole kuutamosta huolimatta yhtään romanttisia. Hiihtelyn aikana miehet opettivat naiselle monia uusia ja avartavia lauluja. Tuntureilla soivat suomalaiset hitit, pohjalaiset laulut ja juomalaulut. Erityisesti Rehupiikleseiltä löytyi yksi reissun ykköshiteistä: "On rappurallista iisiraiter selekänoja moperihnain, itte hitsasin kohta kun vastaan tuloo joku 20

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SAMPO. opiskelijan ohjauksen ja sujuvien siirtymien hyvät käytännöt runomitassa

SAMPO. opiskelijan ohjauksen ja sujuvien siirtymien hyvät käytännöt runomitassa SAMPO opiskelijan ohjauksen ja sujuvien siirtymien hyvät käytännöt runomitassa Runot on laadittu Turun kaupungin sivistystoimen ja Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa 2. 4.5.2016. Julkaisijat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE

Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (8) op 6.9.11-13.12.11 KURSSIPALAUTE JMY-11 kurssilla käytettiin punaisena lankana kahta kaaviokuvaa eri luennoilla, joilla oli tarkoitus kuvata oppiaineiden

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä lauri.i.niskanen@gmail.com 2016-11-15 1 Työhistoria-viidellä-pointilla LinkedIn: Lauri Niskanen, Email: lauri.i.niskanen@gmail.com Big Data tuotteen ohjelmistoarkkitehti

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot