Alueelliset talousnäkymät talvella TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta. Jouko Nieminen (toim.)

Transkriptio

1 Alueelliset talousnäkymät talvella 2007 TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta Jouko Nieminen (toim.)

2 Talouskehitys ja lähiajan näkymät alueilla Alueelliset talousnäkymät katsaus perustuu TE-keskusten näkemyksiin seutukuntien ja kuntien kehityksestä seuraavan puolen vuoden aikavälillä. TE-keskusten arviot on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla ja sähköpostikyselyillä vuoden 2007 tammikuun lopun ja helmikuun alun välisenä aikana. Kansantalouden hyvä suhdannetilanne näkyy koko maassa ja tunnelma on varsin myönteinen lähes kaikilla seuduilla. Useimmilla seuduilla on odotettavissa näkymien lievää paranemista. Suhdannekehityksen huipputaso näyttäisi kuitenkin olevan saavutettu, sillä viime kesään verrattuna merkittävää paranemista on näkyvissä vain muutamalla seudulla. Työvoiman saatavuus on vaikeutumassa, osaajista on puutetta ennen muuta metalliteollisuudessa, rakentamisessa ja hoivatyössä. Työvoiman saatavuuden kohdalla ongelmat tulevat syvenemään jo muutaman vuoden sisällä työvoiman ikääntymisen alkaessa vaikuttaa. Vahvimmat näkymät ovat Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa useilla seutukunnilla on luvassa reilua parannusta nykytilaan. Talouden korkeasuhdanteesta hyötyvät myös maakuntien kasvukeskukset ympäristökuntineen kautta maan, mutta monilla seuduilla nykyisestä hyvästä tilanteesta on vaikea enää parantaa. Selvästi heikkenevää kehitystä on seuraavan puolen vuoden osalta odotettavissa Joensuun, Jämsän, Keuruun, Pielisen Karjalan ja Lohjan seuduilla, joita kaikkia on kohdannut äkillinen muutos alueen keskeisissä yrityksissä. Pidempiaikaisesta rakennemuutoksesta kärsivät Kehys-Kainuu, Itä-Lappi ja Pielisen Karjala. Väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä kärsivät myös monet muut seudut. Viime aikoina rakennemuutoksesta kärsineillä Varkauden, Kouvolan ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla on jo tapahtunut käänne parempaan suuntaan. Merkittäviä irtisanomisia on tapahtunut tai tapahtuu lähiaikoina monilla muillakin seuduilla mutta irtisanomisten vaikutus jää usein lyhytaikaiseksi, sillä irtisanotut työllistyvät nopeasti. Teknologiateollisuuden vahva kasvuvaihe jatkuu. Alan vetureita ovat laivanrakennusteollisuus ja konepajateollisuus. Alan veturiyritysten lisäksi alihankintayritykset lisäävät työvoimaansa. Alihankintaverkostojen merkitys on suuri ennen muuta laivanrakennuksessa mutta myös konepajateollisuudessa sekä energiaklusterissa. Metalliteollisuudessa on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa lähes koko maassa. Tulevaisuutta ajatellen kasvun painopiste näyttäisi siirtyvän palvelusektorille. Kaupan kasvu kohdistuu ennen muuta seudullisiin kasvukeskuksiin ja niiden lähikuntiin. Samalla kun kauppa investoi seutukeskuksiin, reuna-alueiden palvelutarjonta hiipuu. Ikääntyminen lisää hyvinvointipalvelujen kysyntää ja uusien yritysten perustamista. Yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottamiseen panostetaan kasvukeskusten ohella myös pienemmissä kunnissa. Rakentaminen on vilkasta kautta maan. Kasvukeskuksissa investoidaan mm. kaupan liiketiloihin ja asuinrakentamiseen. Myös matkailukeskuksiin investoidaan ja niiden majoituskapasiteettia lisätään ja palvelutarjontaa parannetaan. Rakentamisessa on yleisesti työvoimapulaa, mikä saattaa pahimmillaan viivästyttää joitakin investointeja. Rakentamisen kasvun imussa myös taloteollisuus ja siihen liittyvä puusepänteollisuus ovat vahvassa kasvussa. Matkailu on nyt vahvassa nosteessa mikä näkyy positiivisesti erityisesti Lapissa, Kainuussa ja Pohjois- Savossa mutta myös muualla maassa. Paitsi suurten investointien osalta, matkailun kasvu näkyy myös uudenlaisen palveluyrittäjyyden kasvuna. Matkailukeskusten laajennukset ja matkailusesongin pidentyminen ympärivuotiseksi parantavat myös työllisyyttä. Kaivosteollisuuden merkitys näyttäisi olevan nousemassa ja liikkeelle on lähdössä useita kaivoshankkeita. Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Sotkamon Talvivaaran kaivosten työllistävät vaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä jo valmistelu- ja rakennusvaiheessa sekä myöhemmin toiminnan aikana. Lapin ja Kainuun kaivoshankkeiden merkitys on suuri myös siitä syystä, että kaivokset sijoittuvat korkean työttömyyden alueille. Ongelmallisimmat toimialat ovat elektroniikka-, paperi- ja sahateollisuus sekä elintarviketeollisuus. Paperiteollisuuden suuret irtisanomiset heikentävät näkymiä useilla seuduilla ja herättävät myös yleistä epävarmuutta pidemmän aikavälin tulevaisuudesta. Elintarviketeollisuuden isot ja kansainvälistyneet toimijat tehostavat toimintaansa, mikä näkyy useilla alueilla työpaikkojen vähennyksinä. Elektroniikan alihankintatuotanto vähenee ja siirtyy halvemman kustannustason maihin. Vielä toistaiseksi tuotekehitys kasvaa Suomessa mutta sen osalta on uhkia jo havaittavissa. Yleinen, koko maan kaikilla alueilla toistuva trendimäinen kehitys on, että maakuntien keskukset ja ympäristökunnat ovat kasvussa kun taas syrjäseudut kuihtuvat. Nuoret työikäiset muuttavat kasvukeskuksiin ja usein myös etelän kasvukeskuksiin huolimatta siitä, että lähiseudullakin olisi työmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa

3 alueiden kilpailu osaajista kiristyy ja jo nyt on havaittavissa merkkejä siitä, että osaajien saaminen pienempiin maakuntakeskuksiin on vaikeaa. Tärkeä tekijä on, että alueen työmarkkinoilla on tarjota työtä molemmille puolisoille. Myös asuntotilanne ja seudun palvelutarjonta ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten sijoittumiseen. TE-keskusten näkemyksissä korostui usein myös alueellisten elinkeinoyhtiöiden toimivuuden ja seudullisen yhteistyön merkitys alueen menestymisessä. Seudut ja kunnat, joilla on vahva ja realistinen elinkeinopoliittinen strategia ja dynaaminen kehittämisote, erottuvat positiivisilla tulevaisuuden odotuksilla. Vaikka talous yleisesti onkin hyvällä kasvu-uralla, alueellisia eroja on edelleen maakuntien ja seutukuntien välillä. Yrittäjyys ja uusien yritysten perustaminen on huipussaan. Rakennemuutoksesta johtuen ilmenee sekä suuria irtisanomisia että ongelmia saada osaavaa työvoimaa. Globalisaatio, ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin tuovat entistä suurempia haasteita alueille parantaa kilpailukykyä. Rakennemuutos yhdistettynä ikääntymiseen ja muihin demografisiin tekijöihin aiheuttaa toisaalta äkillistä työttömyyttä mutta myös työvoimapulaa. Suuretkin irtisanomiset on pystytty hoitamaan alueellisten toimijoiden, kuten TE-keskusten, työvoimatoimistojen, kaupunkien, kuntien, kehitysyhtiöiden, maakunnan liittojen sekä julkisen hallinnon ja myös yritysten aktiivisuudella ja hyvällä yhteistyöllä. Merkittävä tekijä on tietenkin yleinen hyvä talouden ja työllisyyden tila. Eläkejärjestelyjen kautta on pystytty hoitamaan merkittävä osa irtisanomisista, mutta jokainen lopetettu työpaikka on pois aluetaloudesta. Erityisen onnistuneena toimintana suurten työpaikkamenetysten kohdatessa on ollut haravoida alueen yritykset läpi puhelinhaastattelulla tai muulla yhteydenotolla. Näin on löydetty merkittävä määrä uusia työpaikkoja, joita ei jostain syystä ole laitettu hakuun tai niihin ei ole löydetty sopivia työntekijöitä. Tätä Pohjois- Savon TE-keskuksessa kehitettyä menetelmää on käytetty Pohjois-Savon lisäksi mm. Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Pk-yritysten kyky parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön on hyvin ratkaisevassa asemassa. Ison yrityksen alihankkijana toimiminen ja riippuvuus yhdestä päähankkijasta voi aiheuttaa hyvinkin suuria kustannuspaineita ja sitä kautta jopa yritysten lopettamisia. Äkilliset rakennemuutokset tuovat hyvinkin nopeita ja alueelle merkittäviä muutoksia työmarkkinoihin. Oleellista olisi saada alueen elinkeinorakenne niin monipuoliseksi ja dynaamiseksi, että muutokset pystyttäisiin hoitamaan hallitusti. Tämä koskee sekä irtisanomisia että uusia rekrytointeja. Yritystoiminnan, työmarkkinoiden, koulutuksen ja alueellisten näkökulmien yhteensovittamiseksi tarvitaan entistä tehokkaampaa yhteistyötä.

4 Sisällysluettelo Taustaa... 3 Yhteenveto alueittain... 5 Uudenmaan TE-keskus Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Varsinais-Suomen TE-keskus Turun seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Turunmaan seutukunta Satakunnan TE-keskus Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Hämeen TE-keskus Lahden seutukunta Heinolan seutukunta Riihimäen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Forssan seutukunta Pirkanmaan TE-keskus Etelä-Pirkanmaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Tampereen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaakkois-Suomen TE-keskus Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta Länsi-Saimaan seutukunta Etelä-Savon TE-keskus Mikkelin seutukunta Juvan seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Pohjois-Savon TE-keskus Kuopion seutukunta Ylä-Savo Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta Pohjois-Karjalan TE-keskus Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Suupohjan seutukunta Seinäjoen ja Eteläisten seinänaapurien seutukunnat Härmänmaan seutukunta

5 Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Pohjanmaan TE-keskus Vaasan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Sydösterbottens kustregion Jakobstadsregionen Kaustisten seutukunta Kokkolan seutukunta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Koillismaan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Oulun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta Kainuun TE-keskus Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Lapin TE-keskus Itä-Lapin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Rovaniemen seutukunta Torniolaakson seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Liite 1. Rakennemuutoksen vaikutus 97 Liite 2. Yrittäjyyden kehitys.100 Liite 3. Tekesin rahoituksen jakautuminen yritysten hankkeissa..103 Liite 4. Finnveran näkemykset helmikuussa Liite 5. TE-keskuksiin toimitettu kyselylomake

6 Taustaa Alueelliset talousnäkymät katsaus perustuu TE-keskusten näkemyksiin alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Katsauksen tiedot on saatu kymmenen TE-keskuksen osalta sähköpostilla toteutetulla kyselyllä. Viidessä TE-keskuksessa tiedot kerättiin haastatteluilla. Tiedot kerättiin ajalla Haastattelut toteutettiin Lapin, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan sekä Keski-Suomen TE-keskuksissa. Haastattelut toteutti projektipäällikkö Jouko Nieminen. Tyypillisimmin haastattelutilaisuuksiin osallistuivat TE-keskuksen johtaja, osastopäälliköt, yritystutkijoita ja ennakoinnin asiantuntijoita. Sähköpostitse toteutetussa kyselyssä TE-keskuksia pyydettiin päivittämään kesällä 2006 tehdyn katsauksen tiedot ja arvioimaan seutukuntien tulevaisuudennäkymiä. TE-keskuksiin toimitettiin kyselylomake (liite 5), joka pyydettiin täyttämään erikseen jokaisesta TE-keskuksen alueen seutukunnasta. TE-keskukset hyödynsivät vastauksissaan vaihtelevasti työvoimatoimistojen ja alueellisten elinkeinoyhtiöiden näkemyksiä. Alueelliset talousnäkymät katsauksessa selvitettiin seutukuntien näkymiä neljästä eri teemasta: elinkeinoelämän, työllisyyden, työttömyyden ja tasapainoisen aluerakenteen kehityksestä. Seutukunnittainen tarkastelu jakautuu katsauksessa kahteen osaan: tiivistettyyn paranee-heikkenee arvioon ja seutukunnittain kirjoitettuun analyysiin. Paranee-heikkenee -arvioinnissa oli käytettävänä viisi vaihtoehtoa: tilanne paranee voimakkaasti (++) paranee jonkin verran (+) pysyy ennallaan (0) heikkenee jonkin verran (-) heikkenee voimakkaasti. (--) Paranee-heikkenee arvioissa ennakoinnin aikaväli on pääsääntöisesti puoli vuotta eteenpäin. Seutukunnittain kirjoitetussa analyysissä aikaväli on joustavampi ja useiden esille tulleiden asioiden kohdalla kyse onkin pidemmän aikavälin trendistä tai asioista, jotka realisoituvat vasta myöhemmin tulevaisuudessa. Elinkeinoelämän kehitysarviossa on otettu kantaa alueen keskeisten toimialojen ja yritysten kehittymiseen, elinkeinoelämän yleiseen aktiivisuuteen, investointeihin, kasvuyrityksiin ja uusien yritysten syntymiseen. Työllisyyden arvioinnissa on tarkasteltu työllisten ja työpaikkojen kehitystä. Myös osaavan työvoiman saatavuutta on tarkasteltu osana työllisyyden kehitystä. Työttömyyden kehitysnäkymien arvioinnissa tarkastelun kohteena on työttömien määrällinen kehitys sekä työttömyyden rakenteessa tapahtuva kehitys. Tasapainoisen aluerakenteen arvioinnissa tarkastelu on kohdistunut mm. väestökehitykseen, ikärakenteeseen, yksityiseen ja julkiseen palvelutarjontaan sekä infrastruktuurissa tapahtuviin muutoksiin. Myös maaseudun ja seudun keskusten välisen kehityksen arviointi kuuluu tähän kokonaisuuteen. TE-keskusten vastauksissa on eniten tulkintakysymyksiä herättänyt tasapainoisen aluerakenteen arviointi, sillä seudulla saattaa olla käynnissä kehityskulkuja, jotka ovat samanaikaisesti sekä negatiivisia että positiivisia. Useilla alueilla saattaa esim. seudun kokonaisväestömäärä olla kasvussa, mutta kasvu kohdistuu seutukeskukseen ja maaseutumaiset reuna-alueet kutistuvat. Tällöin seutukunta on kokonaisuutena kasvussa mutta sen sisäinen kehitys eriarvoistuu. Tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueiden tulevaa kehitystä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. Alueita ei siis verrata toisiinsa tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. Myös tilanteen pysyminen nykytasolla sisältää erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi alueen työllisyyden voidaan arvioida pysyvän nykytasollaan vaikka jotkut alueen yritykset irtisanovat ja samanaikaisesti toiset rekrytoivat. Vaikutukset tavallaan kumoavat toisensa ja alueella on runsaasti dynamiikkaa. Toisaalta joillakin alueilla tilanne pysyy nykytasollaan siitä syystä että alueella ei yksinkertaisesti tapahdu juuri mitään, eli toisin sanoen dynamiikka puuttuu. Kunkin seutukunnan kohdalla kehityskuvaa on pyritty analysoimaan ja tuomaan esiin syyt ja perusteet annettuun arvioon. Analyysit on laadittu pääasiassa seutukuntatasolla ja joissain kohdin myös kunnittain silloin kun siihen on koettu olevan perusteltu syy. 3

7 Selvityksen tavoitteena ei ole ollut tuottaa tieteellisesti validia tutkimustietoa, vaan tuoda esiin laadullisin menetelmin tuotettua alueiden kehitysnäkymiä kuvaavaa näkemyksellistä tietoa. Katsauksessa esitetyt arviot perustuvat yritysten, työmarkkinoiden ja aluekehittämisen asiakasrajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden arvioihin. Tavoitteena on ollut myös nostaa esiin heikkoja signaaleja ja mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja, joiden toteutuminen ei ole varmaa mutta toteutuessaan niillä olisi merkittäviä vaikutuksia. Katsauksen laadinnassa on käytetty seuraavia tilastolähteitä: Työministeriö, työnvälitystilasto Tilastokeskus, väestötilastot Toimiala Online: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 4

8 Yhteenveto alueittain Uusimaa Uudenmaan TE-keskuksen alueen kehityskuva lähitulevaisuuden osalta on pääosin edelleen positiivinen, vaikka seutukuntakohtaiset näkymät ovat eriytyneet. Seutukunnittain tarkasteltuna katseet kohdistuvat ennen muuta Lohjan seutukuntaan, jota on viime aikoina koeteltu ikävillä uutisilla sekä elektroniikkateollisuuden että metsäteollisuuden suunnalta. Lohjan näkymät ovatkin nopeasti kääntyneet negatiivisiksi ainakin lyhyen aikavälin osalta. Porvoon seudulla kehitys voimistuu entisestään ja vahvan kemianteollisuuden rinnalla kauppa kasvaa voimakkaasti. Helsingin seutukunnassa väestö kasvaa edelleen voimakkaasti ja palvelut, logistiikka, rakentaminen sekä kauppa vetävät työllisyyttä ylös. Tammisaaren seudun näkymät ovat kääntyneet pysähtyneestä lievän positiivisiksi. Loviisan aktivoitumista odotellaan edelleenkin. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen TE-keskuksen alueella laivateollisuus on viime ajat ollut keskeinen alueen kasvavista toimialoista. Akerin Turun telakka ja sen alihankkijat tarvitsevat edelleen runsaasti lisää työvoimaa eri tehtäviin. Turun seutukunnassa työllisyyden voimakkain kasvu tapahtuu nyt ja lähitulevaisuudessa palveluissa, erityisesti liike-elämän palveluissa. Salon seutukunnassa elektroniikkateollisuudessa on ollut irtisanomisia mutta seutu on edelleen dynaaminen ja työllisyyskehityksen näkymät pysyvät hyvinä. Myös Loimaan näkymät ovat pääosin positiiviset. Vakka-Suomen osalta näkymiä varjostavat autotehtaan suuret irtisanomiset, joiden vaikutuksesta työttömyyden odotetaan kasvavan seudulla joksikin aikaa. Varsinais-Suomessa on paljon pieniä kuntia joten kuntien välinen yhteistyö elinkeinopolitiikan ja palvelujen järjestämisen osalta on tärkeää. Seudullisessa kehityksessä on tällä hetkellä menossa vaihe, jossa kunnat hakevat omalta kannaltaan parasta yhteistyöjärjestelyä ja useasti tämä tarkoittaa sitä, että kunnat suuntautuvat yli nykyisten seutukuntarajojen. Satakunta Satakunnan näkymät pysyvät lähitulevaisuuden osalta positiivisina. Kaikki Satakunnan alueen seutukunnat ovat nousuvireessä. Pohjois-Satakunnassa näkymät ovat parantuneet erittäin paljon, alueen teollisuudella on hyvä vire menossa. Olkiluodon vaikutukset näkyvät Raumalla ja osittain Porissa mm. rakentamisen ja palvelujen kasvussa. Myös kauppa kasvaa vahvasti Rauman seudulla. Porissa metalliteollisuudella tilauskanta on hyvä, mutta työvoiman saatavuus huolenaiheena. Offshore alalla on suunnitteilla isoja investointeja. Hyvä työllisyyskehitys ei kuitenkaan paranna Satakunnan väestötilannetta. Pirkanmaa Pirkanmaan tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Kasvun vetureina ovat koneenrakennus, palvelut ja rakentaminen. Puu- ja paperiteollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa on tapahtunut rationalisointeja, jotka jatkuvat vielä kuluvana vuonna. Kaupan ja palvelujen osalta merkittävä kasvusysäys koettiin IdeaParkin avautuessa viime vuoden lopulla. Ideaparkin työllisyysvaikutus oli kerrannaisvaikutuksineen noin 1000 työpaikkaa. Tulevaisuudessa Pirkanmaan kasvu nojautuu yhä vahvemmin palvelualoihin. Seutukunnittain tarkasteltuna Etelä-Pirkanmaan tilanne pysyy edelleen vaikeana. Häme Hämeen TE-keskuksen alueella kehitys jatkuu myönteisenä. Vahvimmin kasvavat monipuolisen elinkeinorakenteen omaavat Lahden, Hämeenlinnan sekä Riihimäen seutu. Näillä alueilla myös väestökehitys on hyvää ja pääkaupunkiseudun läheisyyttä hyödynnetään tehokkaasti. Forssan seudulla kehitys jatkuu edelleen vaihtelevasti mutta kokonaisuutena positiivisesti; seudun yritykset ovat viime ajat investoineet ja rekrytoineet mutta samanaikaisesti on tapahtunut isojakin irtisanomisia. Suurten metsäteollisuuden toimijoiden varassa olevalla Heinolan seudulla kehitys on varsin hidasta ja väestökehitys on jopa negatiivista. Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen kehitysnäkymät ovat lähitulevaisuuden osalta varovaiset ja uusien työpaikkojen syntyminen on hidasta. Kouvolan seutu on toipumassa metsäteollisuuden voimakkaista supistumisista, ja näkymät ovat monin tavoin positiiviset. Imatran osalta metsä- ja paperiteollisuuden supistustoimet vetävät näkymiä heikkenevään suuntaan. Lappeenrannan seudulla on elinkeinoelämän näkymissä positiivisuutta mm. seudulla toteutettavien rakennusinvestointien ja kaupan hyvän kehityksen ansiosta. 5

9 Etelä-Savo Etelä-Savon näkymät ovat kohtalaisen myönteiset johtuen lähinnä metalliteollisuuden ja palvelusektorin hyvistä näkymistä. Matkailu on piristymässä. Työttömyys alenee kaikissa seutukunnissa, Mikkelissä muuta Etelä-Savoa ripeämmin. Elintarviketeollisuuden suhteen näkymät pysyvät epävarmoina. Pohjois-Savo Pohjois-Savossa seudulla työllisyys kehittyy myönteiseen suuntaan hyvän suhdannekehityksen myötä. Kuopion seudulla palvelualojen merkitys on kasvussa niin uusien yritysten perustamisena kuin myös uusina työpaikkoina. Viime kesänä Varkauden seudun näkymät olivat vielä heikkenevät, mutta seudun näkymät ovat kääntyneet nyt viime kesään verrattuna positiivisemmiksi. Matkailun merkitys on Pohjois-Savossa kasvussa ja esim. keskeisessä matkailukohteessa Tahkovuorella ollaan tekemässä merkittäviä investointeja. Kuopion seutu on ollut ainoa väestöä lisäävä seutu maakunnassa. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan näkymät ovat kääntyneet selvästi heikommiksi viime kesään verrattuna. Keskeinen tekijä on Perlos Oyj:n irtisanomiset, jotka koskettavat suoraan n henkilöä, mutta seurannaisvaikutukset huomioiden jopa 2000 henkilön työpaikat ovat vaarassa. Metallin, kaupan ja rakentamisen osalta kehitys on hyvässä mallissa. Pielisen Karjalan kehitys on pääosin taantuvaa ja väestökehitys näyttää huolestuttavalta. Keski-Suomi Keski-Suomen TE-keskuksen alueella on ollut viime aikoina useita suuria irtisanomisia, mutta on myös nähtävissä positiivistakin kehitystä. Näkymät vaihtelevat lähitulevaisuudessa seutukunnittain aika voimakkaastikin. Jyväskylän kehitys on varsin valoisaa kaikkien mittareiden mukaan vaikka Jyväskylän seudulla on suuria eroja reuna-alueiden ja seudun keskusalueen välillä. Jämsän osalta lyhyt aikaväli näyttää heikolta, mutta jo hieman pidemmän aikavälin näkymät ovat huomattavasti valoisammat. Keuruu, Äänekoski ja Saarijärvi- Viitasaari kukin kärsivät merkittävistä laajoista irtisanomisista, joiden vastapainona pk-yrityskenttä kehittyy hyvin ja useat pienet rekrytoinnit pääosin kompensoivat suuret yksittäiset työpaikkamenetykset. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan nopeimmin kasvava keskus on Seinäjoki ympäristöineen, mutta muissakin seutukunnissa on aktiivista yritystoimintaa ja työllisyys kehittyy myönteisesti. Toisaalta jotkut alueet ovat väestötappioalueita, joka heijastuu palvelujen tarjontaan. Kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä viritellään Etelä- Pohjanmaalla aktiivisesti. Vahvat toimialat kuten elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, puunjalostus sekä maatalous investoivat voimakkaasti. Keskeisten toimialojen näkymät ovat myönteiset. Uusina kasvualoina ovat matkailu ja bioenergiaan liittyvät toimialat. Huonekaluteollisuudessa tuonti kasvaa, joten sen on pidemmällä aikavälillä sopeutettava toimintaansa Pohjanmaa Vaasan seudun energiaklusteri on ABB:n ja Wärtsilän johdolla vahvassa kasvussa, ja samalla myös alihankintayritykset kasvavat. Yritysten rekrytointitarpeet ovat edelleen satoja henkilöitä. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla veneklusterin menestys näyttää edelleen hyvältä. Työttömyys on alhainen koko Pohjanmaalla. Väestön väheneminen ja ikääntyminen on huolestuttavaa monilla seuduilla. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella on sekä hyvää että huonompaa kehitystä. Seudulle tärkeässä elektroniikkateollisuudessa jatkuvat supistukset edelleenkin. Irtisanottujen työllistyvyys on ollut hyvää, eikä on näkynyt työttömyysasteessa. alihankinnassa. Rakentaminen ja kauppa kasvavat ennen muuta Oulun seudulla mutta myös muissa seutukeskuksissa. Koillismaalla Rukan investoinnit ovat pääsemässä käyntiin. Matkailukeskuksen laajentuminen ja toiminnan muuttuminen ympärivuotiseksi tuovat myönteistä virettä alueelle. Raahen seudulla on vire kääntynyt positiiviseksi viime kesään verrattuna. Pohjois-Pohjanmaan vahvimmat kasvuodotukset ovat Ylivieskan seudulla. Kainuu Kajaanin näkymissä on odotettavissa paranemista. Elinkeinoelämän kehittymisen osalta tärkeimmät tekijät ovat Vuokatin matkailukeskuksen vahva kasvu sekä Talvivaaran kaivoshanke. Hyvä kehitys painottuu lähinnä Kajaaniin ja Sotkamoon. Elinkeinoelämän hyvä tunnelmasta huolimatta koko Kainuu Sotkamoa lukuun 6

10 ottamatta kärsii muuttotappiosta. Kehys-Kainuun osalta kehitysnäkymät ovat heikkenevät. Kehityserot Kajaanin seutukunnan ja Kehys-Kainuun seutukunnan välillä tulevat suurenemaan entisestään. Lappi Kehityskuvat vaihtelevat Lapin seutukuntien välillä voimakkaasti: Tunturi-Lapin ja Rovaniemen seutujen näkymät ovat positiiviset kaikilla mittareilla kun taas Itä-Lapin ja Tornionjokilaakson osalta näkymät ovat selkeästi heikommat. Myös seutukuntien sisällä kehityserot kuntien välillä vaihtelevat voimakkaasti. Tulevaa kehitystä arvioitaessa on syytä huomioida se, että lähtökohtatilanne on esim. Itä-Lapissa aivan toinen verrattuna vaikkapa Rovaniemeen. Matkailuelinkeino on vahvassa Lapissa vahvassa kasvussa ja ala tulee työllistämään yhä useampia ihmisiä niin paikallisia kuin myös muualta maasta. Matkailun myönteiset vaikutukset heijastuvat mm. kauppaan ja liikenteeseen. Matkailukeskusten investoinnit työllistävät rakennusaikaisten investointien aikana jopa yli 1000 ihmistä. Maatalouden rakennemuutos on ollut voimakas. 7

11 Elinkeinoelämän kehitysnäkymät seutukunnittain (n. 6kk) Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Tornionlaakso Rovaniemi Paranee voimakkaasti Kemi-Tornio Koillismaa Paranee jonkin verran Pysyy nykytasolla Oulunkaari Heikkenee jonkin verran Heikkenee voimakkaasti Sydösterbottens kustregion Vakka- Suomi Pori Rauma Jakobstadsregion Loimaa Forssa Turku Salo Kokkola Tammisaari Ylivieska Lohja Raahe Kaustinen Härmän- Järviseutu Vaasa Kyrönmaa maa Loviisa Kuusiokunnat Etel. seinänaapurit Suupohja Keuruu Ylä- Luoteis- Pirkanmaa Pirkanmaa Turunmaa Pohjois- Satakunta Seinäjoki Tampere Lounais- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Jämsä Kaakkois- Pirkanmaa Hämeen linna Riihimäki Helsinki Oulu Nivala- Haapajärvi Siikalatva Jyväskylä Joutsa Ylä- Savo Kajaani Kehys-Kainuu Koillis-Savo Sisä- Kuopio Savo Äänekoski Varkaus Heinola Lahti Porvoo Pieksämäki Mikkeli Kouvola Juva Länsi- Saimaa Kotka- Hamina Pielisen Karjala Savonlinna Imatra Lappeenranta Joensuu Keski- Karjala Karttapohja: Tilastokeskus 8

12 Työllisyyden kehitysnäkymät seutukunnittain (n. 6kk) Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Tornionlaakso Rovaniemi Paranee voimakkaasti Kemi-Tornio Koillismaa Paranee jonkin verran Pysyy nykytasolla Heikkenee jonkin verran Heikkenee voimakkaasti Jakobstadsregion Kokkola Ylivieska Raahe Kaustinen Oulu Nivala- Haapajärvi Oulunkaari Siikalatva Ylä- Savo Kajaani Kehys-Kainuu Pielisen Karjala Sydösterbottens kustregion Härmän- Järviseutu Vaasa Kyrönmaa maa Vakka- Suomi Sisä- Kuopio Savo Äänekoski Kuusiokunnat Etel. seinänaapurit Suupohja Keuruu Ylä- Luoteis- Pirkanmaa Pirkanmaa Pori Rauma Loimaa Forssa Turku Turunmaa Pohjois- Satakunta Seinäjoki Tampere Lounais- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Salo Tammisaari Lohja Saarijärvi- Viitasaari Jämsä Kaakkois- Pirkanmaa Hämeen linna Riihimäki Helsinki Jyväskylä Lahti Joutsa Heinola Porvoo Loviisa Pieksämäki Mikkeli Kouvola Koillis-Savo Varkaus Juva Länsi- Saimaa Kotka- Hamina Savonlinna Imatra Lappeenranta Joensuu Keski- Karjala Karttapohja: Tilastokeskus 9

13 Työttömyyden kehitysnäkymät seutukunnittain (n. 6kk) Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Tornionlaakso Rovaniemi Paranee voimakkaasti Paranee jonkin verran Kemi-Tornio Koillismaa Pysyy nykytasolla Heikkenee jonkin verran Heikkenee voimakkaasti Raahe Oulu Oulunkaari Kehys-Kainuu Jakobstadsregion Kokkola Ylivieska Kaustinen Nivala- Haapajärvi Siikalatva Ylä- Savo Kajaani Pielisen Karjala Härmän- Järviseutu Saarijärvi- Koillis-Savo Vaasa Kyrönmaa maa Viitasaari Sisä- Kuopio Seinäjoki Savo Joensuu Kuusio- Äänekoski Sydösterbottens Etel. kunnat kustregion seinänaapurit Varkaus Suupohja Keuruu Ylä- Jyväs- Pieksämäki Luoteis- Pirkanmaa kylä Keski- Savonlinna Pohjois- Pirkanmaa Karjala Satakunta Jämsä Juva Joutsa Pori Mikkeli Tampere Lounais- Kaakkois- Heinola Imatra Pirkanmaa Pirkanmaa Länsi- Rauma Etelä- Lahti Saimaa Pirkanmaa Hämeen Lappeenranta Vakka- Kouvola Suomi Loimaa Forssa linna Turku Riihimäki Kotka- Salo Porvoo Loviisa Hamina Lohja Turunmaa Helsinki Tammisaari Karttapohja: Tilastokeskus 10

14 Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät seutukunnittain (n. 6kk) Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Tornionlaakso Rovaniemi Paranee voimakkaasti Kemi-Tornio Koillismaa Paranee jonkin verran Pysyy nykytasolla Heikkenee jonkin verran Heikkenee voimakkaasti Jakobstadsregion Kokkola Ylivieska Raahe Kaustinen Oulu Nivala- Haapajärvi Oulunkaari Siikalatva Ylä- Savo Kajaani Kehys-Kainuu Pielisen Karjala Härmän- Järviseutu Saarijärvi- Koillis-Savo Vaasa Kyrönmaa maa Viitasaari Sisä- Kuopio Seinäjoki Savo Joensuu Kuusio- Äänekoski Sydösterbottens Etel. kunnat kustregion seinänaapurit Varkaus Suupohja Keuruu Ylä- Jyväs- Pieksämäki Luoteis- Pirkanmaa kylä Keski- Savonlinna Pohjois- Pirkanmaa Karjala Satakunta Jämsä Juva Joutsa Pori Mikkeli Tampere Lounais- Kaakkois- Heinola Imatra Pirkanmaa Pirkanmaa Länsi- Rauma Etelä- Lahti Saimaa Pirkanmaa Hämeen Lappeenranta Vakka- Kouvola Suomi Loimaa Forssa linna Turku Riihimäki Kotka- Salo Porvoo Loviisa Hamina Lohja Turunmaa Tammisaari Helsinki Karttapohja: Tilastokeskus 11

15 Uudenmaan TE-keskus Lohjan sk Elinkeinoelämän kehitys - Työllisyyskehitys - Työttömyyskehitys 0 Tasapain. aluerak. kehitys + Hanko Mäntsälä Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Loviisan sk Tuusula Askola Ruotsinpyhtää Nummi-Pusula Järvenpää Pornainen Pernaja Nurmijärvi Lohjan sk Loviisa Vihti Kerava Porvoon sk Sammatti Helsingin sk Porvoo Vantaa Sipoo Lohja Karjalohja Espoo Kauniainen Helsinki Siuntio Loviisan sk Pohja Karjaa Kirkkonummi Elinkeinoelämän kehitys 0 Tammisaaren sk Inkoo Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys + Tammisaari Porvoon sk Tasapain. aluerak. kehitys 0 Helsingin sk Elinkeinoelämän kehitys ++ Elinkeinoelämän kehitys + Työllisyyskehitys ++ Työllisyyskehitys ++ Työttömyyskehitys + Työttömyyskehitys + Tasapain. aluerak. kehitys + Tasapain. aluerak. kehitys 0 Tammisaaren sk Elinkeinoelämän kehitys + Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys + Tasapain. aluerak. kehitys 0 Uudenmaan TE-keskuksen alue muodostuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kahden maakunnan viidestä seutukunnasta, jotka ovat Helsingin seutukunta, Lohjan seutukunta, Tammisaaren seutukunta, Porvoon seutukunta ja Loviisan seutukunta. Helsingin seutukunnan merkitys TE-keskuksen alueen ja koko maan kannalta on olennainen, sillä Helsingin seutukunnassa tuotetaan kolmannes koko maan arvonlisäyksestä. Näkymät ovat muuttuneet eniten Lohjan seudulla, jossa elektroniikkateollisuuden ja mahdollisesti metsäteollisuuden osalta on tulossa irtisanomisia. Helsingin seutukunta Espoo, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,2 % Työttömyysaste keskim ,9 % Väestön nettomuutos (1,1 %) Karttapohja: Tilastokeskus Helsingin seutukunta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät + Työllisyyden kehitysnäkymät ++ Työttömyyden kehitysnäkymät + Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät 0 Elinkeinoelämän kehittymisen osalta näkymät pysyvät edelleen myönteisinä. Tunnelmat ovat hyvät myös lähitulevaisuuden osalta ja mm. uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Pääkaupunkiseudulle tärkeän palvelusektorin näkymät lähitulevaisuuden osalta ovat valoisat. Erityisesti tietointensiiviset liike-elämän palvelut ovat hyvässä kasvussa samoin kuin henkilökohtaiset palvelut, erityisesti hoivasektorilla syntyy uusia yrityksiä. Sisältöliiketoiminnan odotetaan kasvavan lähiaikoina nykyistä merkittävämmäksi kasvualaksi. Rakentamisen taso pysyy korkealla myös tulevaisuudessa. Ongelmana on työvoiman saatavuus jota paikkaavat jo nyt ulkomaalaiset. 12

16 Logistiikan merkitys Uudenmaan kasvualana vahvistuu ja erityisesti Keski-Uudenmaan kunnissa on suuria odotuksia logistiikan osalta. Seudulla on meneillään suuria rekrytointeja, mm. Tokmanni rekrytoi satoja ihmisiä Mäntsälään. Työvoiman saatavuuden kanssa voi olla vaikeuksia, vaikka mm. koulutusorganisaatioiden ja kuntien välillä onkin voimakasta yhteistyötä. Tärkeä tekijä logistiikan merkityksen kasvuun on Vuosaaren satama, jonka ansiosta tavaravirrat ja varastointitarpeet tulevat kasvamaan. Hyvän suhdannekehityksen myötä työllisyys paranee edelleen, mutta kysymykset työvoiman saatavuudesta nousevat esiin yhä useammin. Työvoiman saatavuus on ongelmallista etenkin monilla käden taitoa vaativilla aloilla. Ongelmaa pahentaa osittain se, että osaajista on kysyntää muuallakin maassa ja toisaalta pääkaupunkiseudun korkea asumistaso hillitsee ihmisten muuttohalukkuutta siirtyä työn perässä pääkaupunkiseudulle. Työllisyyskehitys on ollut erittäin hyvää liike-elämän palveluissa ja kehityksen odotetaan jatkuvan vahvana vielä lähiajat. Henkilöstövuokraus nousee koko ajan yhä tärkeämmäksi osatekijäksi työmarkkinoilla, mikä näkyy osittain liike-elämän palvelujen vahvassa kehityksessä. Tietoteknisissä palveluissa hyvä kasvuvauhti jatkuu. Palvelualojen osalta on esiin noussut ilmiö, jossa opiskelijat yhä useammin täyttävät palvelualojen työvoimatarvetta esim. kaupan kassoina. Joustavat ratkaisut työmarkkinoilla yleistyvät ja saavat uusia muotoja. Työttömyys kehittyy koko Helsingin seutukunnassa myönteiseen suuntaan ja vähenee suunnilleen samassa vauhdissa kuin koko maassa keskimäärin. Rakenteellisen työttömyyden odotetaan paranevan vain hitaasti lähitulevaisuudessa. Rakenteellinen työttömyys pysyy jatkossakin merkittävänä ongelmana. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut viime vuonna vain hieman nopeammin kuin työttömyys yleensä. Helsingin seutukunnassa oli viime vuonna keskimäärin pitkäaikaistyötöntä. Lähiötyöttömyys koettelee erityisesti Itä- Helsinkiä. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla maahanmuuttajien merkitys on muuta maata suurempaa. Maahanmuutto tulee lisääntymään, samoin myös työperäinen maahanmuutto, mikä lisää erikoistuneen yritysneuvonnan tarvetta. Pääkaupunkiseudun kehittymisen kannalta ongelmana on yhdyskuntarakenteen laahaaminen perässä. Kasvun turvaamiseksi alue tarvitsee lisää työvoimaa ja sen myötä asuntorakentamista pitäisi lisätä huomattavasti. Asuntojen korkea hintataso muodostaa kehityksessä selvän pullonkaulan. Vantaalla on alueen kunnista paras logistinen asema ja Vantaan asema toimitilojen tarjoajana tulee korostumaan.. Pääkaupunkiseudun lisäksi Keski-Uudenmaan kunnat ovat tällä hetkellä positiivisessa kasvun kierteessä: väestö kasvaa, työllisyys paranee ja alueen oma yrityskanta kehittyy. Keski-Uudenmaan kuntien osalta kasvun edellytykset paranevat Vuosaaren satamahankkeen ja oikoradan myötä. Suurin hyötyjä on Mäntsälän kunta. Keski-Uudenmaan tulevaisuuden kasvualat ovat logistiikka ja kauppa, jotka investoivat tällä hetkellä voimakkaasti. Logistiikkayrityksillä on suuri painoarvo koko Keski-Uudellamaalla. Hyvinkään ja Riihimäen yhteistyö on tiivistä monilla eri osa-alueilla vaikka yhteistyö ylittääkin maakunta- ja TE-keskusrajat Hyvinkäällä ja sen lähiseudulla panostetaan nostotekniikkaan. Alueella toimivat globaalit suuret yritykset Kone Oy ja Konecranes, joilla menee hyvin. Logistiikka on myös Hyvinkään-Riihimäen seudulla tärkeä kasvuala, johon panostetaan usean eri toimijan taholta. Metalliteollisuudessa on vahvaa kasvua mikä näkyy myös henkilöstön tarpeena. Keski-Uudenmaan kuntien työpaikkaomavaraisuus on alhainen ja työssäkäynti kohdistuu usein pääkaupunkiseudulle. Pendelöinnin rooli on lähitulevaisuudessa kasvussa ja ilmiö laajenee myös maakuntarajojen ulkopuolelle Lohjan seutukunta Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Vihti Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,2 % Työttömyysaste keskim ,1 % Väestön nettomuutos (1,3 %) Kehitysnäkymät, 6kk Elinkeinoelämän kehitysnäkymät - Työllisyyden kehitysnäkymät - Työttömyyden kehitysnäkymät 0 Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät + 13

17 Lohjan seutukunta on ollut hyvässä kasvussa mutta viimeaikaiset negatiiviset uutiset metsä- ja elektroniikkateollisuudesta ovat vieneet odotukset alas verrattuna viime kesään. Elcoteqin Lohjan tehtaan tulevaisuus on uhattuna. Alueelle tärkeä metalliteollisuus on edelleen hyvässä vireessä ja alalla ei ole näkyvissä uhkia vaan enemmänkin mahdollisuuksia. Metsäteollisuuden osalta on kuitenkin olemassa alaan yleisesti liittyviä uhkia olemassa ja kevään kuluessa nähdään tarkemmin M-Realin saneerausohjelman vaikutukset Lohjan seudulle. Kaupan ala on nyt nousemassa uudeksi kasvualaksi ja uusien kauppakeskusten ja laajennusten myötä kaupan työpaikkamäärät tulevat kasvamaan. Lohjan seudulla tärkeimmät toimialat ovat metalli- ja metsäala. Metalli- ja koneteollisuus on vahvassa kasvussa ja alan yritykset investoivat runsaasti Lohjan seudulla. Metallialalla on useita vahvoja yrityksiä mm. koneistus- ja voimansiirtoaloilla. Ohutlevyteollisuus ja elektroniikka-alat ovat seudulla hyvin vahvoja ja hyvässä kasvussa. Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen suuri ongelma varsinkin alueelle tärkeässä metalliteollisuudessa. Metsäteollisuuden osalta M-Realin Kirkniemen paperitehdas on merkittävä työllistäjä noin 750 työpaikallaan. M-Real aloittaa yt-neuvottelut useissa Suomen yksiköissään, myös Kirkniemen tehtaalla. Jonkin verran on henkilöstövähennyksiä siis odotettavissa. Lohjan seudulle suunnitellaan metallin ja nanoteknologian osaamiskeskittymää, joka edustaa uutta kasvupotentiaalia. Seudulla on jo nyt vahvaa osaamista nanoteknologian hyödyntämisessä ja alan klusteria on kehitetty Nanoharju-nimikkeen alla. Lohjan seudun työllisten määrän kasvua selittää osin työssäkäynti pääkaupunkiseudulla. Työttömyys pysynee lähitulevaisuudessa suhteellisen ennallaan, rakenteellisen työttömyyden osalta kehitys paranee hitaasti. Nuorisotyöttömyys vähentyy edelleen hyvin. Kuntien rooli rakenteellisen työttömyyden alentamisessa tulee kasvamaan, samoin työvoiman palvelukeskuksen perustamisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti työttömyyskehitykseen. Seutukunnassa on periaatteessa kaksi keskusta: Lohja ja Vihti. Seudun kehityksen painopiste on aikaisemmin ollut Vihdin suunnalla mutta nyt ja lähitulevaisuudessa kasvu painottuu Lohjaan ja sen ympäristöön. Karkkila on tällä hetkellä jopa nopeimmin kehittyvä kunta koko Uudellamaalla. Seudullinen yhteistyö kärsii kuntien eripuraisuudesta ja voisi toimia paremminkin. Karkkilassa SEW Industrial Gears, joka tekee mm. voimansiirtolaitteita tuulivoimaloihin, rekrytoi lähiaikoina työntekijöitä. Keskeinen tekijä alueen nousuun on ollut Helsinki-Lohja moottoritieyhteyden valmistuminen. Tieverkon kehittyminen mm. Turun moottoritien myötä avaa uusia kehittymismahdollisuuksia alueen kunnille. Muuttoliikkeen ansiosta seudun väestökehitys jatkuu positiivisena mutta eläköityminen tulee olemaan myös ongelma Lohjan seudulla. Tammisaaren seutukunta Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Tammisaari Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,1 % Työttömyysaste keskim ,0 % Väestön nettomuutos (0,3 %) Tammisaaren seutukunta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät + Työllisyyden kehitysnäkymät + Työttömyyden kehitysnäkymät + Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät 0 Tammisaaren seutukunnassa kehitys on kääntynyt positiiviseen suuntaan viime kesän jälkeen. Uusia yrityksiä perustetaan kiivaaseen tahtiin ja vuosi 2006 oli tässä suhteessa ennätyksellinen. Seudulle on tulossa uusia yrityksiä: Delipap Oy, joka valmistaa hygieniatuotteita, on muuttamassa Lieksasta Tammisaareen. Uusien työpaikkojen määrä on noin 100. Juuri perustettu tilaelementtitehdas on luonut seudulle noin 20 uutta työpaikkaa. 14

18 Läntinen Uusimaa on elinkeinorakenteeltaan painottunut perinteiseen teollisuuteen, jossa tuotannollisella toiminnalla on suuri rooli. Lähitulevaisuuden suhteen ei ole näkyvissä radikaaleja muutoksia, mutta pidemmällä aikavälillä uhat ovat selviä, sillä alueen teollinen tuotanto on pääosin helposti siirrettävissä ulkomaille. Metalliteollisuus on ollut alueen työllisyyden kannalta tärkeä ala. Viimeisten vuosien aikana tuotantoa on siirtynyt pois seudulta ja alan kehitys näyttää jatkuvan entisen kaltaisena myös tulevaisuudessa. Metalliteollisuuden ja kulkuneuvoteollisuuden suunnittelutoiminta on muodostumassa alueen kannalta potentiaaliseksi alaksi. Hankoon on syntynyt myös pieni lääketeollisuuden keskittymä, jonka kehittyminen edellyttää kunnallisen palvelutuotannon parantamista. Logistiikka on ollut viime aikojen kasvuala ennen muuta Hangon sataman ansiosta. Sataman toiminnan kehittäminen on tärkeää kehityksen jatkuvuuden kannalta. Tällä hetkellä satama on kasvussa ja kasvu jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden. Vuosaaren sataman valmistuminen tulee muuttamaan Etelä-Suomen logistisia rakenteita, jolloin Hangon sataman rooli tulee muuttumaan. Satama hyödyntää tällä hetkellä lähinnä Hangon kaupunkia, eivätkä sataman hyödyt ole levinneet yleisemmin seudulle. Hangon kannalta tärkeä työllistäjä on myös makkarankuoria valmistava Visko Oy. Fiskarsin alue edustaa tulevaisuuden kannalta myönteisempää mahdollisuutta. Design-osaaminen alkaa jo nyt nostaa päätään. Matkailussa on potentiaalia nousta nykyistä huomattavasti tärkeämmäksi alaksi. Työllisyys on nyt viimeaikaisten investointien myötä kääntynyt nousuun. Myös kauppa ja palvelut ovat piristymässä ja työpaikkojen määrä kasvaa. Jonkin verran on huolta siitä mistä Delipap saa tarvitsemansa työvoiman, sillä ei ole kovinkaan oletettavaa, että Lieksasta muutettaisiin työn perässä Tammisaareen, vaikka tätä mahdollisuutta työnantaja onkin tarjonnut. Yleisesti seudulla koetaan olevan jonkinlaisia vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa. Alueen kehittyminen edellyttää kuntien yhteistyön lisäämistä elinkeinotoiminnan osalta. Tähän on nyt hyvät mahdollisuudet alueelle perustetun elinkeinoyhtiön myötä. Kuntaliitoksia on alueella suunniteltu, mutta konkreettisiin päätöksiin ei ole vielä päästy. Oletettavaa on, että Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyvät lähitulevaisuudessa. Porvoon seutukunta Askola, Myrskylä, Pukkila, Porvoo, Sipoo Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,4 % Työttömyysaste keskim ,1 % Väestön nettomuutos (1,1 %) Porvoon seutukunta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ++ Työllisyyden kehitysnäkymät ++ Työttömyyden kehitysnäkymät + Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät + Porvoon seutukunta kehittyy ja kasvaa hyvin ja tunnelmat ovat positiiviset. Viime kesään verrattuna näkymät ovat jopa parantuneet. Uusien yritysten syntyminen on kasvussa ja palveluyritysten ohella on syntynyt myös tuotannollisia muutaman hengen alihankintayrityksiä. Yritystoiminnan kasvu saa aikaan positiivista kokonaiskasvua koko seutukunnassa. Seutu painottuu pieniin ja suuriin yrityksiin, keskikokoisten yritysten vähyys on seudulle pieni ongelma. Tärkein toimiala Porvoon seudulla on muovi- ja kemianteollisuus, lähinnä öljynjalostuksen ympärille kehittynyt yritystoiminta. Alan suuria toimijoita ovat mm. Borealis Polymers, Neste Oil, Neste Jacobs ja Fortum. Ensto-konsernin merkitys Porvoolle on suuri. Myös graafinen teollisuus on tärkeä alueelle. Nesteen biodiesellaitos työllistää runsaasti ja lisää työvoimaansa. Neste investoi alaan edelleen ja on päättänyt rakentaa toisen biodieselin tuotantolaitoksen Porvoon jalostamon yhteyteen. Investointi on arvoltaan noin 100 miljoonaa euroa ja valmistuu vuoden 2008 lopulla. Porvoo on Itä-Uudenmaan palvelujen ja kaupan keskittymä. Kaupan ala vahvistuu edelleen Kuninkaanporttikauppakeskusalueen myötä, jonne arvioidaan tulevan lähiaikoina jopa 2000 uutta työpaikkaa. Kuninkaanportti muodostaa seudulle positiivisen ongelman, sillä keskus imee niin paljon työntekijöitä, että muilla aloilla ja alueilla on vaikeuksia saada työvoimaa. 15

19 Porvoon seudun kasvustrategia perustuu sähköisen talotekniikan ja automatiikan pohjalle. Parhaillaan rakennetaan osaamiskeskittymää yhdessä Ensto Oy:n, muiden alan yritysten ja alan oppilaitosten kanssa. Itä- Uudenmaan Yrityspalvelu Oy on vakiinnuttanut asemaansa yritysten apuna. Muutoinkin yhteistyö on parantunut ja tiivistynyt eri toimijoiden kesken. Työllisyyden kehittyminen on seudulla myönteistä. Osittain Porvoon seudun hyvää työllisyystilannetta ja kehitystä selittää runsas työssäkäynti pääkaupunkiseudulla. Työvoimasta koetaan olevan pulaa varsinkin metalliteollisuudessa. Työpooliprojekti on toiminut alueella hyvin ja sillä on pystytty vastaamaan jonkin verran määräaikaisen työvoiman kysyntään. Pienellä koulutuksella on peruskoulun päättäneitä saatu töihin merkittäviä määriä täyttämään työvoimapulaa. Työttömyyden lasku tulee hidastumaan lähitulevaisuudessa. Vaikeimmin työllistettävien osalta työllistyminen pysyy vaikeana huolimatta työmarkkinoiden hyvästä kysynnästä. Porvoon seutukunnan kehittyminen tapahtuu suurelta osin Helsingin varassa. Kuntayhteistyön parantaminen on tärkeää ja mahdollistaisi alueen nykyistä nopeamman kehittymisen. Sipoon rooli on avainasemassa alueen kehittymisen kannalta. Loviisan seutukunta Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,3 % Työttömyysaste keskim ,4 % Väestön nettomuutos (0,4 %) Loviisan seutukunta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät 0 Työllisyyden kehitysnäkymät + Työttömyyden kehitysnäkymät + Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät 0 Loviisan seudun näkymät pysyvät pääosin entisellä tasollaan. Työllisyyskehitys on kehittynyt parempaan suuntaan koko seutukunnassa ja näkymät ovat niiltä osin myönteiset. Verrattuna esim. Porvoon seutuun on Loviisan seudulla kehitys selvästi hitaampaa. Alueella ei ole juurikaan investoitu ja työpaikkojen syntyminen alueella on ollut viime vuodet heikkoa huolimatta hyvästä suhdannekehityksestä. Alueen yritysrakenne on ongelmallinen siinä mielessä, että keskisuuria yrityksiä ei juuri ole. Alue on suurten ja pienten yritysten varassa. Suurteollisuuden merkitys on alueen kannalta liian suuri ja joidenkin suurten yritysten siirtyminen pois alueelta vaikuttaa todennäköiseltä ainakin kun aluetta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Alueella on jonkin verran metalliteollisuutta ja metallin alihankintayrityksiä, joista merkittävimmät ovat lämmitysvastuksia valmistava Loval ja konepaja Hollming Works. Pakkausteollisuuden ja kartonginjalostuksen parissa toimii myös pari isompaa yritystä: Teampac, Eltete ja Corenso. Ruotsinpyhtää on yhden yrityksen, sähkötuotteita valmistavan Strömfors Electricin varassa. Palvelualat, erityisesti vähittäiskauppa, ovat työllisyyden osalta kasvusuunnassa. Metalliteollisuuden osalta kehitys vaihtelee nopeasti, ja esim. Loval Oy on hakenut kymmeniä uusia työntekijöitä kun vain vähän aikaisemmin yrityksessä oli yt-neuvottelujen uhka. Työttömyys alenee edelleen. Työttömien ikärakenne vaikeutuu mikä tulee hidastamaan työttömyyden alentumista. Nuorisotyöttömyys kehittyy myönteisesti. Alue on pitkään ollut muuttotappioaluetta, mutta vuonna 2006 väestömäärä kasvoi seudulla hieman. Kyläkoulujen lakkauttaminen koetaan seudun kehittymisen kannalta ongelmalliseksi, ja myös linja-autovuoroja on vähennetty, mikä osaltaan heikentää syrjäseutujen kehittymisedellytyksiä. Alueen kehittymisen kannalta kuntien välisen yhteistyön edistäminen on olennaista, mm teollisuuden toimitilojen tarjontaa voisi kehittää. 16

20 Varsinais-Suomen TE-keskus Vakka-Suomi Elinkeinoelämän kehitys + Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys - Tasapain. aluerak. kehitys 0 Turun sk Elinkeinoelämän kehitys + Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys + Tasapain. aluerak. kehitys 0 Loimaan sk Elinkeinoelämän kehitys + Pyhäranta Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys + Alastaro Tasapain. aluerak. kehitys 0 Laitila Vakka-Suomi Yläne Oripää Loimaa Uusikaupunki Mynämäki Loimaan sk Pöytyä Mellilä Vehmaa Nousiainen Aura Koski Tl Taivassalo Lemu Vahto Marttila Rusko Somero Kustavi Masku Tarvasjoki Askainen Raisio Lieto Kuusjoki Merimasku Velkua Naantali Turun sk Piikkiö Pertteli Iniö Paimio TurkuKaarina Salo Kiikala Rymättylä Halikko Sauvo Muurla Suomusjärvi Turunmaa Parainen Houtskari Salon Nauvo Kisko Korppoo Perniö sk Kemiö Turunmaan sk Elinkeinoelämän kehitys 0 Työllisyyskehitys 0 Työttömyyskehitys + Tasapain. aluerak. kehitys - Dragsfjärd Särkisalo Västanfjärd Salon sk Elinkeinoelämän kehitys + Työllisyyskehitys + Työttömyyskehitys + Tasapain. aluerak. kehitys 0 Karttapohja: Tilastokeskus Varsinais-Suomen TE-keskuksen alueella on viisi seutukuntaa: Turun, Turunmaan, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Kussakin seutukunnassa on omat erityispiirteensä ja ne eroavat toisistaan monin tavoin. Noin kaksi kolmesta Varsinais-Suomen työllisistä asuu Turun seutukunnassa. Varsinais-Suomessa on paljon pieniä kuntia minkä takia seutukuntien rooli mm. elinkeinopolitiikassa on korostunut. Käytännössä jokaisen seutukunnan osalla käydään keskustelua seutukuntarajoista ja kuntien välisen yhteistyön muodoista. Varsinais-Suomessa odotukset lähiajan näkymistä ovat varsin valoisat, ja voimakkain kasvu tapahtuu lähinnä Turun seudulla. Laivateollisuus on vahva ja kasvussa oleva toimiala, jonka kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle. Aiemmin työllisyyden kasvu on ollut vahvinta metalli- ja konepajateollisuudessa mutta nyt työllisyys kasvaa nopeimmin palvelusektorilla. Vakka-Suomessa lähitulevaisuuden näkymät ovat selvästi heikentyneet, sillä seudun merkittävimpiin työllistäjiin kuuluva Valmetin Uudenkaupungin autotehdas irtisanoo alkuvuonna noin 220 henkilöä. Turun seutukunta Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto, Velkua Työvoima keskimäärin Työttömät työnhakijat keskim Työttömyysaste keskim ,4 % Työttömyysaste keskim ,8 % Väestön nettomuutos (0,7 %) 17

21 Turun seutukunta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät + Työllisyyden kehitysnäkymät + Työttömyyden kehitysnäkymät + Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät 0 Turun seutukunnan elinkeinoelämän kehitys vaikuttaa positiiviselta vähintäänkin alkuvuoden osalta. Laivanrakennusteollisuuden merkitys Turun seudun hyvään vireeseen on tärkeä. Aker Yardsin Turun telakka alihankintaverkostoineen tarvitsee noin 400 uutta työntekijää vuodessa seuraavan kolmen vuoden ajan syksyyn 2009 saakka, jolloin luovutetaan viimeinen nykyisen tilaussarjan aluksista. Laivanrakennusteollisuudessa kerrannaisvaikutukset ovat suuria ja vaikutukset ulottuvat koko maahan, eivät pelkästään Turun seudulle. Työvoimapoliittisella koulutuksella saadaan jonkin verran uusia työntekijöitä, mutta työvoimavirrat ovat voimakkaita sekä telakalla että alihankkijoilla ja uutta työvoimaa tarvitaan koko ajan. Ulkomaisten alihankkijoiden myötä alalla työskentelee arviolta ulkomaalaista henkilöä ja ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvussa. Alihankkijoilla menee pääsääntöisesti hyvin, niiden liikevaihto ja palkkasumma ovat kasvussa, mutta ongelmiakin on jo ilmaantunut ja niitä saattaa ilmaantua lisää, sillä kilpailutilanne alalla on tiukka ja maksuajat ovat pitkät. Kone- ja laiteteollisuus on myös mukavassa kasvussa, erityisesti raskaalla metalliteollisuudella menee hyvin. Alan tilauskanta on huippuvuosien tasolla ja koneiden käyttöasteet ovat huippuvuosien tasolla ja investointeja tarvitaan, jotta kasvu voisi jatkua. Rakentaminen on viime aikoina ollut hyvässä kasvussa parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Tuotanto- ja toimitilojen rakentaminen on lähtenyt kasvuun asuinrakentamisen ohella. Rakennuslupia myönnettiin viime vuonna Varsinais-Suomessa 6 % edellisvuotta enemmän. Rakentamisen voi odottaa vähenevän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen. Seudun elintarviketeollisuudessa on ollut isoja henkilöstön vähennyksiä. Leafin toiminta loppui Turussa vuoden 2006 lopussa ja työttömäksi jäi 400 henkeä. HK-Ruokatalon toiminta päättyy tuotannon osalta vuoden 2007 lopussa, joitakin hallintopalveluita jää Turkuun tämänkin jälkeen. HK:n vähennykset koskevat noin ihmistä. Raisio arvioi uudelleen liiketoimintayksiköitään ja on mahdollista, että henkilöstö tulee kuluvana vuonna vähenemään jonkin verran. Lääkealan tuotanto on kasvanut alueella hyvin ja lähitulevaisuus näyttää samansuuntaiselta. Diagnostiikka kasvaa jopa nopeammin kuin lääketuotanto. Lääketeollisuuden tuotanto kasvaa lähinnä Scheringin ja Orion Pharman tehtailla. Yhtiöillä on kapealla sektorilla menestyviä tuotteita, jotka ovat usean vuoden ajan kasvattaneet tuotantoa. Scheringin ja Bayerin fuusion yhteydessä on ollut esillä huomattaviakin säästötavoitteita, jotka saattavat leikata myös Turussa tapahtuvaa tuotekehitystoimintaa. Alueen diagnostiikka-ala on kehittynyt positiivisesti, mm. Perkin Elmer Wallac on lisännyt henkilöstöään melko lyhyessä ajassa 550:stä 650:een. Bioalan pienet lääkekehitysyhtiöt (kooltaan henkeä) sen sijaan ovat edelleen rahoituskriisissä siitä huolimatta, että 2 suurinta yritystä on kyennyt luomaan strategisia kumppanuuksia kv. lääkeyhtiöiden kanssa. Bioalan palveluyritysten myynti- ja henkilöstökehitys on ollut kasvussa. Turun seudulla liikeelämän palvelut ja tekniset palvelut on hyvässä nousussa, johon omalta osaltaan Turku Science Park konsepti myötävaikuttaa. Liike-elämän palvelut ovat kasvaneet ensisijassa teknisten suunnittelupalveluiden, henkilöstön välityspalveluiden ja tietojenkäsittelypalveluiden ansiosta. Matkailu on ollut kasvussa ja ala näyttää vahvistuvan edelleen. Turun kulttuuripääkaupunki-hanke tulee vaikuttamaan myönteisesti kulttuurialaan, tosin vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveyspalvelut kasvavat niin lähitulevaisuudessa kuin pidemmälläkin aikavälillä, alalle syntyy uusia yrityksiä ja alan yritykset myös rekrytoivat uutta henkilökuntaa. Kauppa tulee kasvamaan edelleen ja Raision merkitys seudun kaupan keskittymänä tulee kasvamaan uusien investointien myötä. Eräs suurimpia kaupan investointeja on Ikean myymälä, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2008 lopussa. Myös Turussa on kaavoitettu kauppa- ja liiketilaa. Turun Skanssiin rakennetaan 150 miljoonan euron kauppa- ja asuinkeskus vastapainoksi Raisiossa sijaitsevalle Myllylle ja Turussa sijaitsevan Länsikeskuksen kauppakeskittymälle. Alueen ensimmäinen osa valmistuu keväällä Maskussa kehitys on kaupan, erityisesti huonekalukaupan, osalta vahvaa. Toimitilojen kysyntä on jakaantunut kahtia: toisaalta tarvitaan edullista tuotantotilaa, toisaalta korkeatasoista toimistotilaa. Maankäyttö ja tilojen saatavuus alkavat jo rajoittaa seudun talouden kasvua. Tuotantotilojen huonosta saatavuudesta ovat viestittäneet erityisesti telakan alihankintayritykset. Turun seudun työllisyystilanne näyttää lähitulevaisuuden osalta hyvältä. Työvoiman tarvetta on paitsi laivateollisuudessa myös rakentamisessa ja hoivapalveluissa. Osaavan työvoiman saatavuus ei kuitenkaan ole mikään erityisen laaja ongelma ja on syytä huomata, että nykyisessä korkeasuhdanteessa kapasiteettipula ja 18