Lammin Säästöpankki VUOSIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 Lammin Säästöpankki VUOSIKERTOMUS 2014

2 VUOSIKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo sivu Yhteystiedot... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Lammin Säästöpankin tulos Markkinat... 5 Säästöpankki uudistuu...6 Liiketoiminnan kehittäminen...6 Mukana yhteisön arjessa... 7 Luottamushenkilöt...8 Henkilökunta ja paikallishallinto...9 Vuosi 2014 kuvina Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@saastopankki.fi. Lammin Säästöpankin virallinen tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 on saatavilla kaikista konttoreistamme. Lammin Säästöpankki palvelee Hattulan konttori Kinnalantie 3 C PAROLA Puh Fax Hausjärven palvelupiste Keskustie 6 C OITTI Puh Hyvinkään konttori Hämeenkatu HYVINKÄÄ Puh Fax Hämeenlinnan konttori Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Puh Fax Janakkalan konttori Keskuskuja TURENKI Puh Fax Klaukkalan konttori Klaukkalantie KLAUKKALA Puh Fax Lammin konttori Mommilantie LAMMI Puh Fax Lopen palvelupiste Viertotie LOPPI Puh Nurmijärven konttori Kuokkalantie NURMIJÄRVI Puh Fax Riihimäen konttori Hämeenkatu RIIHIMÄKI Puh Fax Rinnekodin palvelupiste Rinnekodintie ESPOO Puh Tuuloksen konttori Tuulosentie TUULOS Puh Fax Tuusulan konttori Hyrylänkatu TUUSULA Puh Fax Hallinto Hämeenkatu 14, 4. kerros HYVINKÄÄ Puh Fax /lamminsp Vuosikertomus

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Lammin Säästöpankin 137. toimintavuosi ja Säästöpankkien 192. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen vuosi. Vuoden viimeisenä päivänä käynnistyi uusi Säästöpankkien yhteenliittymä ja se antaa ryhmällemme vahvat lähtökohdat yhä kiristyneempään sääntelyyn ja pankkikilpailuun. Vuodesta 2014 muodostui Lammin Säästöpankille myös taloudellisesti menestyksekäs. Pankki teki kolmatta vuotta peräkkäin kaikkien aikojen parhaan tuloksensa ja sai yli uutta asiakasta. Näin pankillamme on erinomaiset lähtökohdat hyötyä Säästöpankkien yhteenliittymästä. Lammin Säästöpankin ja Säästöpankkien yhteenliittymän pääomarakenne on vahva. Ryhmän omat varat olivat yhteensä 814,3 miljoonaa euroa, josta ydinpääoman osuus oli 737,6 miljoonaa euroa. Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde oli 18,64 % (19,63 %) ja ydinvakavaraisuussuhde oli 16,88 % (15,75 %). Säästöpankkiryhmällä on tutkitusti Suomen paras asiakaskokemus, hyvin tyytyväiset asiakkaat. Kun niihin lisää hyvän tuloskunnon, vahvan vakavaraisuuden sekä kohtuullisella tasolla olevat riskit, voi Säästöpankkiryhmä lähteä vuoteen 2015 luottavaisin mielin. Huolimatta Euroopan ja Suomen taloudellisista haasteista uskomme Säästöpankkiryhmän vuoden 2015 tuloksen ennen veroja muodostuvan samantasoiseksi kuin vuonna 2014, jos talouden tilanne ei tästä enempää heikkene. Säästöpankki tuntee asiakkaansa Moni pankkiasiakas vierastaa ajatusta, että hänen oma pankkinsa kerryttää voittojaan kansainvälisille finanssiyhtiöille, joiden tavoitteena on taata omistajilleen mahdollisimman suuret voitot. Me Lammin Säästöpankissa toimimme toisin. Päätehtävämme on edistää asiakkaittemme säästämistä ja oman toimialueemme hyvinvointia. Me uskomme henkilökohtaiseen palveluun, asiakkaan kohtaamiseen ihmisenä pankin tiskillä, verkkopankissa, mobiilipankissa, puhelimessa tai missä tahansa muussa palvelutilanteessa. Meille on tärkeää edelleen tarjota suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Vaihtoehto, jonka asiakas itse valitsee. Uskomme, että yhä useampi kanta-hämäläinen ja uusimaalainen valitsee Lammin Säästöpankin omaksi pankikseen. Me lupaamme hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Lämpimät kiitokset Lammin Säästöpankin asiakkaille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Hyvän yhteistyön ansiosta voimme kehittää toimintaamme jatkuvasti asiakaskuntamme kehittyvien tarpeiden mukaisesti. Säästöpankki auttaa aina. Markku Moilanen Toimitusjohtaja Lammin Säästöpankki Vuosikertomus

4 LAMMIN SÄÄSTÖPANKIN TULOS 2014 Liiketoiminta Lammin Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi edelleen toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan. Pankin ottolainaus kasvoi vuonna ,8 % ja nousi vuoden loppuun mennessä 354,8 miljoonaan euroon. Luotonanto sisältäen kiinnitysluottopankista välitetyt luotot kasvoi vuoden aikana 4,8 %. Koko luotonanto vuoden lopussa oli 405,2 miljoonaa euroa. Pankki sai uusia asiakkaita kpl. Päättyneen tilikauden lopussa Lammin Säästöpankin asiakasmäärä oli yli asiakasta. Asiakkaista 88 % on yksityisasiakkaita. Lammin Säästöpankki toimii Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla 10 konttorin ja 3 palvelupisteen verkostolla. Tulos Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Lammin Säästöpankki teki hyvän tuloksen vuonna Liikevoittoa kertyi 3,7 miljoonaa euroa, joka oli 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Liiketuloksen hyvä kehitys johtui korkokatteen kasvusta ja sijoitustuottojen kehityksestä sekä tietyistä kertaluonteisista eristä. Pankin korkokate oli 8,0 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta 8,2 %. Palkkiotuotot jäivät hieman edellisvuodesta ja vuoden lopussa niitä oli nettomääräisesti 3,8 miljoonaa euroa. Tase, vakavaraisuus ja oma pääoma Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 6,2 % ja oli vuoden lopussa 458,5 miljoonaa euroa. Uuden Basel III vakavaraisuusraportoinnin myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuivat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Lammin Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 3,39 %-yksikköä ja oli vuoden lopussa 14,96 %. Lammin Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen kasvu ja käyvän arvon rahaston muutokset. Omien varojen määrä oli vuoden lopussa 35,5 miljoonaa euroa. Omista varoista ensisijaisia omia varoja oli 34,0 miljoonaa euroa ja toissijaisia 1,5 miljoonaa euroa. Kehitysnäkymät 2015 Lammin Säästöpankin asiakasmäärän ja erityisesti liiketoimintavolyymien ennakoidaan kasvavan, kun Säästöpankkien yhteenliittymän kaikki uudet järjestelyt, kuten Keskuspankin luottoluokitus ja oma Kiinnitysluottopankki, valmistuvat. Korkotaso säilynee matalana ja se tukee luottokysyntää. Pankki on varautunut järjestämättömien luottojen ja arvonalentumistappioiden määrän säilymiseen nykytasolla. Taloudellisten olojen epävarmuudesta huolimatta Lammin Säästöpankin ennakoidaan strategian mukaisesti saavuttavan tyydyttävän tuloksen tilikaudelta HATTULA HÄMEENLINNA TUULOS JANAKKALA LAMMI Tilinpäätös 2014 lukuina liikevoitto 3,7 milj. euroa korkokate 8,0 milj. euroa palkkiotuotot nettomääräisesti 3,8 milj. euroa tase 458,5 milj. euroa vakavaraisuussuhde 14,96 % luotonanto 405,2 milj. euroa talletukset 354,8 milj. euroa LOPPI RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI KLAUKKALA RINNEKOTI TUUSULA Vuosikertomus

5 MARKKINAT Talouskehitys vuonna 2014 Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä oli havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne parantuivat merkittävästi, kun taas Eurooppaa vaivasivat hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Suomen talouden kehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävällä rahapolitiikalla ja onnistui kääntämään maan talouden kasvu-uralle. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen saivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa ja eritoten Suomessa. Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja Venäjän pakotteiden aiheuttamat muutokset viennin rakenteeseen. Rakenteellinen uudistaminen on edennyt hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut Suomessa muuta euroaluetta heikompi eikä nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ole nähtävissä tulevana vuonna. Myös Suomen asuntomarkkinoilla on kaksi viimeistä vuotta eletty rakennemuutoksen aikaa. Vuonna 2014 tehtiin noin 7-8 % vähemmän asuntokauppoja kuin vuonna Talousnäkymät vuodelle 2015 Euroalue ei kykene tulevana vuonna saamaan talouttaan kasvu-uralle ja BKT:n muutos tulee jäämään parhaimmassakin tapauksessa alle yhden prosentin tasolle. Deflaation uhka on akuutti. Rahoituksen saatavuus on tyydyttävällä tasolla, joten likviditeetin lisäykselläkään ei voida tukea kasvua. Nimelliskorkojen uskotaan olevan seuraavan viiden vuoden ajan lähes negatiivisia, joten korkotason lasku nykyiseltä tasolta tuskin on laukaiseva tekijä talouden elpymiselle. Vuosi 2015 tulee olemaan kuitenkin suosiollinen sijoittajalle. Todennäköistä on että vaikka talouskasvu euroalueella tulee olemaan alhainen, yritykset kykenevät sopeuttamaan toimiaan niin, että tulosmarginaalit pysyvät hyvällä tasolla. Sijoittajien tarve saada jonkinasteista juoksevaa tuottoa pakottaa heidät riskillisempiin omaisuusluokkiin, mikä osaltaan tulee näkymään riskimarginaalien laskuna. Euroalueella ohjauskorko tulee pysymään alhaisena useita vuosia. Asuntomarkkinoiden näkymät vuodelle 2015 ovat hyvin samankaltaiset kuin vuonna 2014, joten merkittäviä muutoksia ei ole näköpiirissä. Asunto-markkinoiden kehitystä viitoittavat oleellisesti myös työllisyystilanteen kehitys, kuluttajien luottamus talouden kehitykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus. Suomen näkymät tulevalle vuodelle ovat heikommat kuin euroalueella yleensä. Odotuksena on, ettei Suomen talous kasva vuonna 2015 ja BKT:n muutos on hyvin lähellä nollaa. Heikentynyt rupla näkyy vähittäiskaupan ja palvelusektorin vaikeuksina. Viennin kannalta ainoa positiivinen tekijä on euron heikentyminen, mutta tämän vaikutukset ovat hyvin yrityskohtaisia ja tulevat näkyviin viiveellä. Luottoluokittajien asettama paine talouden rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi on suuri. Suomen kannalta merkityksellistä on, millaisia toimenpiteitä tuleva hallitus saa tehtyä julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Vuosikertomus

6 SÄÄSTÖPANKKI UUDISTUU Säästöpankkien yhteenliittymä käynnistyi Historiallinen päätös yhteenliittymisestä tehtiin Säästöpankeissa tammikuussa Päätöksen seurauksena Säästöpankkiliitto haki Finanssivalvonnalta toimilupaa toimia yhteenliittymän keskusyhteisönä toukokuussa Lupa myönnettiin ja vuoden viimeisenä päivänä Säästöpankkien yhteenliittymä aloitti virallisesti toimintansa. Yhteenliittymän myötä Säästöpankkiryhmä on merkittävämpi ja vahvempi toimija kuin aikaisemmin ja voi hakea paremmin edellytyksin mm. kotimaisilta ja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta pääomia. Tämä näkyy asiakkaille tulevaisuudessa mm. kilpailukykyisinä laina- ja maksuehtoina sekä entistä parempina säästämisen ja sijoittamisen palveluina. Säästöpankkien taloudellinen vastuu muuttuu yhteenliittymän johdosta keskinäiseksi vastuuksi. Asiakkaiden ja sijoittajien asema paranee merkittävästi, kun yksittäisen Säästöpankin velvoitteiden hoitamisesta vastaavat tarvittaessa kaikki yhteenliittymän Säästöpankit ja palveluyhtiöt Säästöpankkiliitto osk:n kautta. Yhteenliittymälain mukaisesti yhden Säästöpankin velvoitteiden hoitamisesta vastaa siis viime kädessä koko Säästöpankkiryhmä. Yhteenliittymän toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säästöpankit edistävät jatkossakin säästämistä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia Säästöpankeilla on Suomessa yli 190-vuotinen historia, jonka perinteitä Säästöpankkiryhmä vaalii ja jonka jatkuvuutta uusi Säästöpankkiryhmä turvaa. Säästöpankkiryhmän perustehtävänä on säästöpankkiaatteen mukaisesti edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Säästöpankit kehittävät pitkäjänteisiä asiakassuhteita tarjoamalla asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palveluja ja ratkaisuja sekä ennakoivat kuluttajakäyttäytymisen ja toimialan muutokset palvelutarpeissa. Siitä juontavat juurensa arvomme ja asiakastyömme. Säästöpankki toimii paikallisesti ja vastuullisesti lähellä ihmistä ja on sopivan kokoinen. Uuden Säästöpankkiryhmän tavoitteena on se, että yhä useampi suomalainen valitsee Säästöpankkiryhmän Säästöpankin pääasialliseksi pankikseen Säästöpankin asiakaslähtöisyyden ja vastuullisen toiminnan johdosta. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Verkkopalveluiden kokonaisuudistus Säästöpankin kotisivut uudistettiin syyskuussa ja henkilöasiakkaiden verkkopankki lokakuussa Uusien sähköisten palvelujen ansiosta Säästöpankkien asiakkailla on mahdollisuus hoitaa pankkiasiointinsa millä tahansa päätelaitteella mieltymyksensä ja tilanteensa mukaan. Erityisesti kiitosta asiakkailta sai kotisivuilla oleva sähköinen ajanvaraus konttoriin sekä säästämisen ja sijoittamisen kokonaisuus markkinainformaatioineen. Uudessa verkkopankissa on mahdollista nyt myös merkitä sijoitusobligaatioita tai avata arvo-osuustili. Säästöpankin taloudenhallintapalvelu Finanssivahti avattiin kaikkien asiakkaiden käyttöön ja liitettiin kiinteäksi osaksi muuta verkkopankkia. Keskusluottolaitostoiminnot palautettiin osaksi Säästöpankkiryhmää Sp-Keskuspankki on Säästöpankkien omistama pankki. Sp-Keskuspankki tuottaa Säästöpankeille keskusluottolaitospalveluita, kuten maksuliikkeeseen, maksukorttien liikkeellelaskuun ja yhteenliittymän varainhankintaan liittyvät toiminnot. Keskusluottolaitospalveluiden tuottamiseen siirryttiin vaiheittain vuoden 2014 aikana. Säästöpankkien Suomen Pankille välitettävien vähimmäisvarantojen hoitopalvelu käynnistyi toukokuussa Säästöpankkien maksujenvälitys siirtyi Sp-Keskuspankin hoidettavaksi alkaen; Sp-Keskuspankki välittää Säästöpankkien euro- ja valuuttamääräiset maksut. Samaan aikaan myös Säästöpankkien asiakkaiden verkkolaskujen välitys siirtyi Sp-Keskuspankille. Maksuliikevolyymit kasvoivat merkittävästi uusien keskusluottolaitospalveluiden johdosta vuoden lopulla. Joulukuussa SEPA-maksutapahtumia oli 3,8 miljoonaa kappaletta. Vastaavasti verkkolaskujen osalta Sp-Keskuspankin omat yritysasiakkaat välittivät vuoden 2014 aikana hieman yli 5 miljoonaa verkkolaskua. Jälleenrahoitustoimintaa on kehitetty voimakkaasti vuoden aikana. Maksuliikkeen likviditeetinhallinnan organisointi ja käyttöönotto toteutettiin maksuliikkeen siirron yhteydessä. Sp-Keskuspankki on toimintavuoden aikana myös valmistellut korttien liikkeellelaskupalveluiden aloittamista, tarkoituksenaan siirtää korttien liikkeellelasku ja luottokortteihin liittyvä luottokanta Sp-Keskuspankkiin vuoden 2015 aikana. Vuosikertomus

7 MUKANA YHTEISÖN ARJESSA Lammin Säästöpankissa tehdään työtä paitsi asiakkaiden myös heidän yhteisöjensä vaurastumisen ja hyvinvoinnin eteen. Pankki ei tee sitä kuitenkaan yksin: joka vuosi toimialueemme asukkaat auttavat meitä löytämään ja valitsemaan satoja järjestöjä ja yhteisöjä, joita tukea. Vuonna 2014 Lammin Säästöpankki tuki paikallista hyvinvointia noin eurolla. Tukea saivat toimipaikkakunnillamme yhteensä 24 eri yhteisöä ja 22 nuorta. Tuki ohjattiin hyvin konkreettisiin tarpeisiin: varoilla saajat hankkivat esimerkiksi urheiluvälineitä, pihakalusteita tai teatterilavasteita. Toiset yhdistykset ja seurat toteuttivat lahjoituksen avulla tärkeän retken tai tapahtuman. Päätökset tukikohteista tehtiin syksyllä 2013 järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Säästöpankki ei kuitenkaan pysty täyttämään tätä tavoitettaan yksin. Yhteisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on mahdollista ainoastaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Myös Lammin Säästöpankin menestyksen takaavat toimipaikkakuntiemme asiakkaat, jotka säästävät Säästöpankissa. Kun Säästöpankki menestyy, se tekee voittoa, josta se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia parantaviin hankkeisiin. Me Lammin Säästöpankissa uskomme edelleen, että yksilön hyvinvointiin ei riitä ainoastaan henkilökohtainen hyvä. Voidakseen hyvin, jokainen meistä tarvitsee ympärilleen myös hyvinvoivan yhteisön. Kun Säästöpankit perustettiin vuonna 1922, yksi tavoitteista oli opettaa suomalaisia säästäväisyyteen. Asiakkaittemme vaurastumisen lisäksi myös yhteisön hyvinvoinnin kehittäminen on aina ollut meille tärkeää. Se on osa säästöpankkiaatetta. Tämä tavoite on kirjattu myös Säästöpankkilakiin, jonka mukaan Säästöpankit voivat käyttää osan voitoistaan "säästämisen edistämiseen tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin". Vuosikertomus

8 LUOTTAMUSHENKILÖT 2014 Isännät Vantaala Jouni, puheenjohtaja, hankintapäällikkö, Lammi Savolainen Mikko, varapuheenjohtaja, aluemyyntijohtaja, Tuulos Aalto Jouko, maanviljelijä, Tuusula Anttila Harri, liikkeenharjoittaja, Tuulos Bifeldt Nina, yrittäjä, Nurmijärvi Bärholm-Moilanen Melisa, yrittäjä, Nurmijärvi Engstrand Anni, yrittäjä, Nurmijärvi Gört Risto, taksiautoilija, Hyvinkää Haapaniemi Arto, eläkeläinen, Lammi Hallami-Laurila Riitta, hallintopäällikkö, Lammi Hasila Jyrki, yrittäjä, Lammi Heikkilä Kalle, yrittäjä, Läyliäinen Hietala Jaakko, poliisi, Hattula Honkasalo Mikko, lääkäri, Nurmijärvi Ijäs Kristiina, toimittaja, Järvenpää Immonen Antti, automaatioasentaja, Järvenpää Jalonen Teijo, toimitusjohtaja, Tuusula Jokinen Jouni, toimitusjohtaja, Tuulos Juhola Markku, yrittäjä, Hyvinkää Kankaanmäki Arto, maanviljelijä, Tuulos Kiikkilä Esko, maanviljelijä, Lammi Kolari Tuula, lehtori, Lammi Kopra Kimmo, soittajaupseeri, Hämeenlinna Koski Jari, silmälääkäri, Nurmijärvi Koskinen Esa, myymäläpäällikkö, Riihimäki, Kunttu Jarmo, yrittäjä, Nurmijärvi, Kärkäs Karoliina, metsäenergianeuvoja, Tuulos Lahtinen Heidi, yrittäjä, Nurmijärvi Laitinen Kari, yrittäjä, Tuulos Leppänen Sari, yrittäjä, Nurmijärvi Lindholm Pertti, maatalousyrittäjä, Lammi Lindholm Sinikka, perushoitaja, Lammi Lohjelm Susanna, yrittäjä, Hämeenlinna Mikkola Jukka-Pekka, toimitusjohtaja, Hattula Mäkeläinen Heikki, autoilija, Lammi Nieminen Kai, rakennuttaja, Lammi Niura Olli, maanviljelijä, Tuulos Nuorteva Heikki, yrittäjä, Tuulos Nurminen Jukka, autoilija, Tuulos Nuuttila Jari, maanviljelijä, Tuulos Nykopp Anssi, yrittäjä, Janakkala Parkkinen Marko, yrittäjä, Hyvinkää Piekkari Ari, isännöitsijä, Hyvinkää Pieskä Antti-Pekka, tuotantojohtaja, Hämeenlinna Reikko Timo, yrittäjä, Klaukkala Riihimäki Hannu, yrittäjä, Janakkala Räsänen Marko, maanviljelijä, Hyvinkää Saarinen Ismo, asianajaja, Nurmijärvi Salminen Pekka, luokanopettaja, Hämeenlinna Salokero Ann-Mari, yrittäjä, Hämeenlinna Sköld Emmi, yrittäjä, Riihimäki Tiainen Ville, yrittäjä, Riihimäki Toivomäki Päivi, maanviljelijä, Klaukkala Tuominen Kari, myyntipäällikkö, Hyvinkää Ulvinen Heli, kirkkoherra, Lammi Vahtokari Ilkka, opistoupseeri, Hämeenlinna Valovuori Virva, yrittäjä, Lammi Vartiainen Piritta, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Veikkola Aimo, maanviljelijä, Tuulos Veräväinen Jaakko, maatalousyrittäjä, Lammi Westerlund Heikki, yrittäjä, Lammi Hallitus Virtanen Timo, puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Helsinki Pietikäinen Sirpa, varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen, Hämeenlinna Aho Jyrki, rikoskomisario, Hyvinkää Flinck Jari, myyntiryhmäpäällikkö, Nurmijärvi Rautanen-Saari Leena, asiakkuuspäällikkö, Nurmijärvi Rosenberg Riitta, emäntä, Janakkala Sipilä Antti, lehtori, Tuulos Tuomaala Vesa, kirvesmies, Tuulos Virranranta-Salo Marja-Leena, toimitusjohtaja, Lammi Tilintarkastajat Vastuunalaiset tilintarkastajat: Juonala Panu, KHT, Orimattila Packalen Timo, HTM, Nurmijärvi Varalla: Ernst & Young Oy Helsinki Vuosikertomus

9 HENKILÖKUNTA JA PAIKALLISHALLINTO Johtoryhmä Ahonen Sari Moilanen Markku Oivo Jari Suvanto Paula Hattulan Konttori Kerälä Päivi Koskinen Miika Hyvinkään Konttori Suoranta Sari Häkkilä Sari Joronen Pirjo Karvinen Tuula Kuusiniemi Anu Pykälä-Aho Asta Riihinen Ilona Paikallishallitus Henéll Salme Mäkelä Arto Mörä-Harju Helinä Nylund Esko Saari Mika Hämeenlinnan Konttori Rautavirta Leena Kiuru Anne Koskinen Margit Kurkinen Hanna Mattila Maisa Niskanen Esa-Matti Pankakoski Sini Tuomi Jaana Varjus Arja Paikallishallitus Backlund Markus Gustafsson Matti Hakkarainen Ritva Koivuniemi Heini Lapisto Ossi Mantila Minna Murronmaa Markku Puronaho Petri Janakkalan Konttori Kaarenoja Kimmo Harainen Marjo Klaukkalan Konttori Jukuri Maarit Artell Marika Heikkilä Taru Heliste Susanna Lappi-Ahola Eija Rajahalme Vesa Paikallishallitus Myyrinmaa Jussi Reijonen Martti Sinisalo Juhani Winha-Järvinen Merja Toimitusjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Rahoitusjohtaja Rahoitusjohtaja Lammin Konttori Reunanen Sari Ahola Nette Kerttula Anu Lindgrén Suvi Merimäki Mari Pelttari Janita Sinisilta Kirsi Willberg Jaana Paikallishallitus Huostila Markku Lempinen Raili Mikkola Anna-Liisa Mäkelä Hannu Pihlflyckt Olli Töykkälä Esko Virtanen Tuula Nurmijärven Konttori Brodkin Tuulikki Kuiri-Nissinen Marja-Leena Mäenpää Heli Valve Riina Vesterinen Susanna Riihimäen Konttori Vitikainen Noora Huttunen Terhi Lehtimäki Anne Tuuloksen Konttori Tuominen Tarja Tauru Terhi Tervo Leena-Maija Paikallishallitus Lehtonen Kari Lindeman Mikko Mutta Annikki Pulkki Marja Raukola Hannu Raukola Pia Tuomaala Ismo Veikkola Johanna Tuusulan Konttori Mansikka Ilkka Hintsala Janne Nokelainen Sini Patomeri Jerry Hallinto Harttunen Mirja Hynönen Pirjo Karjalainen Tiina Koskinen Miia-Mari Niemi Ulla-Maija Orvall Tiina Rokkila Pertti Ruikka Taru Saarinen Tarja Tuomola Marianne Törmänen Tuula Willman Raimo Tuntityöntekijä Rahoitusjohtaja Tuntityöntekijä Hallintoassistentti Kehityspäällikkö Hallintopäällikkö Sijoituspäällikkö Pankkilakimies Hallintoassistentti Sijoituspäällikkö Notariaattipäällikkö Hallintoassistentti Sijoituspäällikkö Back Office -Toimihenkilö Tuntityöntekijä Controller Vuosikertomus

10 VUOSI 2014 KUVINA Lammin Säästöpankin Golfkilpailu , Tuusula Hengähdystauolla Lammin Säästöpankin levähdyspisteellä. Naisten metsäpäivä , Loppi Naisten metsäpäivä Marskin Majalla ja Jalolautalla keräsi suuren joukon metsänomistajia saamaan metsään ja metsänhoitoon liittyviä hyödyllisiä vinkkejä. Säästöpankkilaisten kesäpäivät , Hämeenlinna Säästöpankkilaiset tanssin pyörteissä tanssiorkesteri Huwituksen tahdittamana Kesäpäivillä Hämeenlinnassa Hattulan konttori 5v Hattulan konttorin synttärijuhlien kunniaksi arvottiin kesän suosikkimenopeli Jopo. Ystävänpatikka , Evo Ystävänpatikka järjestettiin Evon luonnonkauniilla retkeilyalueella. Sää suosi syksyisenä lauantaina kuntoilijoita. Vuosikertomus 2014 Maa- ja metsätaloustilaisuus , Hämeenlinna Maa- ja metsätaloustapahtuma marraskuussa keräsi salin täyteen vieraita. 10

11