2V0 uosik 13 ertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Sisällysluettelo Yhteystiedot...sivu 2 Toimitusjohtajan katsaus...sivu 3 Lammin Säästöpankin tulos sivu 4 Markkinat...sivu 5 Säästöpankki uudistuu...sivu 6 Liiketoiminnan kehittäminen...sivu 7 Poimintoja palveluistamme...sivu 8 Luottamushenkilöt...sivu 9 Henkilökunta ja paikallishallinto...sivu 10 Vuosi 2013 kuvina...sivut Lammin Säästöpankki palvelee Hattulan konttori Kinnalantie 3 C PAROLA Puh Fax Hausjärven palvelupiste Keskustie 6 C OITTI Puh Hyvinkään konttori Hämeenkatu HYVINKÄÄ Puh Fax Hämeenlinnan konttori Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Puh Fax Janakkalan konttori Keskuskuja TURENKI Puh Fax Klaukkalan konttori Klaukkalantie KLAUKKALA Puh Fax Lammin konttori Mommilantie LAMMI Puh Fax Lopen palvelupiste Viertotie LOPPI Puh Nurmijärven konttori Kuokkalantie NURMIJÄRVI Puh Fax Riihimäen konttori Hämeenkatu RIIHIMÄKI Puh Fax Rinnekodin palvelupiste Rinnekodintie ESPOO Puh Tuuloksen konttori Tuulosentie TUULOS Puh Fax Tuusulan konttori Hyrylänkatu TUUSULA Puh Fax Hallinto Hämeenkatu 14, 4. kerros HYVINKÄÄ Puh Fax Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@saastopankki.fi. Lammin Säästöpankin virallinen tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 on saatavilla kaikista konttoreistamme. 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Lammin Säästöpankin 136. toimintavuosi ja Säästöpankkien 191. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen ja vankan tulevaisuudenuskon vuosi. Vuodesta muodostui käänteentekevä Säästöpankkiryhmän historiassa, sillä lähes kaikki Säästöpankit päättivät varmistaa kilpailuasemaansa sopimalla uudesta itsenäisten pankkien yhteenliittymästä. Näin pystymme toimimaan aiempaa tehokkaammin ja asiakasystävällisemmin, kuitenkin säilyttäen paikallisen itsenäisyyden ja päätösvallan. Uudistuvan ryhmän yhteenliittymä aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa ja lain edellyttämä keskusyhteisö muodostetaan Säästöpankkiliitosta. Lammin Säästöpankki on yksi tämän yhteenliittymän jäsenpankeista. Lammin Säästöpankki ja muut Säästöpankit lähtevät uudistuksiin taloudellisesti vahvoina. Sekä ryhmän että pankin liiketoiminta tuotti tulosta ennakoitua paremmin: erittäin haastavassa toimintaympäristössä Lammin Säästöpankki teki historiansa parhaan tuloksen ja Säästöpankkiryhmä kasvatti tulostaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kuulumme edelleen yhteen Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että Lammin Säästöpankki ja muut Säästöpankit ovat turvasatamia talouden myrskyissä. Suomalaiset tarvitsevat pankin, joka tuntee asiakkaansa Yhä useampi pankkiasiakas vierastaa ajatusta, että hänen oma pankkinsa on kansainvälinen finanssiyhtiö, jonka tavoitteena on taata omistajilleen mahdollisimman suuret voitot. Me Lammin Säästöpankissa toimimme toisin. Perustamisestamme asti päätehtävämme on ollut edistää asiakkaittemme säästämistä ja oman toimialueemme hyvinvointia. Me uskomme henkilökohtaiseen palveluun, asiakkaan kohtaamiseen ihmisenä konttorissa, verkkopankissa, mobiilipankissa, puhelimessa tai missä tahansa muussa palvelutilanteessa. Meillä on oma toimintamallimme, jonka mukaan etenemme omista lähtökohdistamme. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Uskomme, että yhä useampi kanta-hämäläinen ja uusimaalainen valitsee Lammin Säästöpankin omaksi pankikseen. Me lupaamme hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Säästöpankki auttaa aina. Markku Moilanen Toimitusjohtaja Lammin Säästöpankki 3

4 Lammin Säästöpankin tulos 2013 Liiketoiminta Lammin Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja monipuolistamaan varainhankintaansa vuonna Pankin ottolainaus kasvoi 1,6 %:lla vuonna 2013 ja nousi vuoden loppuun mennessä 351,9 miljoonaan euroon. Luotonanto sisältäen kiinnitysluottopankista välitetyt luotot laski vuoden aikana 1,6 %. Koko luotonanto vuoden lopussa oli 386,8 miljoonaa euroa. Tulos Lammin Säästöpankki teki hyvän tuloksen haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Liikevoittoa kertyi 3,0 miljoonaa euroa, joka oli 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Liiketuloksen hyvä kehitys johtui pankin onnistuneista tasesuojausratkaisuista ja palkkiotuottojen hankinnasta sekä kulujen pitämisestä kurissa. Pankin korkokate oli 7,4 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta 3,4 %. Palkkiotuotot kasvoivat 8,5 % ja vuoden lopussa niitä oli nettomääräisesti 3,9 miljoonaa euroa. Tase, vakavaraisuus ja oma pääoma Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 3,6 % ja oli vuoden lopussa 431,8 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 18,35 %, joka on yli kaksinkertainen laissa säädettyyn minimitasoon verrattuna. Omien varojen määrä oli vuoden lopussa 42,0 miljoonaa euroa. Omista varoista ensisijaisia omia varoja oli 37,0 miljoonaa euroa ja toissijaisia 5,0 miljoonaa euroa. Asiakasmäärä ja konttoriverkosto Pankki sai uutta asiakasta. Päättyneen tilikauden lopussa Lammin Säästöpankin asiakasmäärä oli yli Asiakkaista 87 % on yksityisasiakkaita. Lammin Säästöpankki toimii Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla 10 konttorin ja 3 palvelupisteen verkostolla. Vuoden aikana pankki avasi uuden palvelupisteen Lopelle. Kehitysnäkymät 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2014 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, millä voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Tilinpäätös 2013 lukuina liikevoitto 3,0 milj. euroa korkokate 7,4 milj. euroa palkkiotuotot nettomääräisesti 3,9 milj. euroa tase 431,8 milj. euroa vakavaraisuussuhde 18,35 % luotonanto 386,8 milj. euroa talletukset 351,9 milj. euroa 4

5 Markkinat Talouskehitys vuonna 2013 Vuosi oli varsin rauhallinen, ja maailmantalous välttyi uusilta, suurilta kriiseiltä. USA:n talouden kasvu kiihtyi tasaisesti koko vuoden ajan, millä oli voimakas positiivinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. Alkuvuoden veronkorotukset sekä menoleikkaukset hillitsivät talouskasvua ja inflaatiokehitystä. Energian hinta pysyi vakaana ja ruoka halpeni huomattavasti vuoden aikana. USA:n ja Japanin keskuspankkien voimakas elvytyspolitiikka piti korkotason matalana ja auttoi lisäämään luottamusta kasvun jatkumiseen. Euroopassa vuosi sujui ilman suuria kriisejä ja jo sovittujen kriisienhallintatoimenpiteiden toimeenpanossa edettiin. Euroalueen talous kääntyi hienoiseen kasvuun jo alkukesästä ja kehitys sai vauhtia syksyn aikana. Etelä-Euroopan talouksien raju saneeraus alkoi tuottaa tulosta, ja alueen kilpailukyky alkoi palautua. Maailmantalouden kasvu tarttui lopulta Eurooppaankin ja käänne parempaan oli loppuvuodesta jo varsin selkeä. Euroopan keskuspankki antoi kuitenkin taseensa supistua 730 miljardia euroa muiden keskuspankkien elvyttäessä suurinumeroisesti. Loppuvuoden koronlaskusta huolimatta euroalueen rahapolitiikka oli kireää ja euro vahva suhteessa alueen taloustilanteeseen. Suomessa talouden käännettä parempaan saatiin odottaa turhaan. Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja teollisia työpaikkojaan finanssikriisin aikana ja odotettu, vientivetoinen toipuminen jäi syksyllä vaikutuksiltaan hyvin laimeaksi. Verotus kiristyi, työttömyys paheni ja velanottotarve kasvoi entisestään. Maltillinen tuloratkaisu, yritysverokannan aleneminen ja pieniksi jääneet rakenteelliset uudistukset eivät ehtineet vaikuttaa talouteen. Talousnäkymät vuodelle 2014 USA:n talouden vauhti kiihtyy ja EU on kääntymässä kasvu-uralle, joten edellytykset maailmantalouden kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Suurten talousalueiden kysynnän kasvu auttaa myös Aasian vientivetoisten maiden talouksia kasvamaan. Sopu ydinohjelmasta Iranin kanssa saattaa yhdessä USA:n kasvavan liuskeöljytuotannon kanssa tuoda lisää tuotantoa öljymarkkinoille, mikä riittää pitämään öljynhinnat nykytasoillaan talouskasvusta huolimatta. Mahdollinen energiahintojen lasku nopeuttaisi talouskasvua entisestään. Euroopassa alkuvuosi näyttää kohtuullisen hyvältä. Uskomme euroalueen työttömyyden lähtevän hienoiseen laskuun ja talouskasvun vahvistuvan vuosia patoutuneen kulutuskysynnän purkautuessa markkinoille. Vanhenevan väestön, kireän verotuksen ja korkean velka-asteen vuoksi uskomme euroalueen talouskasvun jäävän alle kahden prosentin. Uhkia ovat vahvan euron ja kireän rahapolitiikan aiheuttama deflaatio sekä EU-kriittisten voimien menestyksen mahdollisesti aiheuttama poliittinen halvaus päätöksenteossa eurovaalien jälkeen. Myös USA:n korkotason odotuksia nopeampi nousu saattaa aiheuttaa nousupaineita eurokoroissa. Tällä olisi huomattava, talouskasvua hidastava vaikutus. Se saattaisi pakottaa osan ongelmamaista hyödyntämään jo luotuja tukijärjestelyjä. Suomen tilanne on haastava. Uskomme jonkinasteiseen viennin toipumiseen maailmantalouden kasvaessa, mutta korkea verotus ja kutistuva yksityinen sektori tuskin tuovat merkittävää helpotusta työttömyyteen ainakaan alkuvuoden aikana. Poliittisilla päätöksillä on poikkeuksellisen suuri merkitys: Suomi tarvitsee nopealla aikataululla rakenneuudistuksia ja selkeän ohjelman taloustilanteensa korjaamiseksi, jotta luottamus palaa ja luottoluokitukset kyetään säilyttämään. Edellytykset heikommallekin kehitykselle ovat olemassa. Jos työttömyys kasvaa ja rakennemuutoksia ei tule, voi luottamus kadota nopeastikin. Tällä olisi negatiivisia seurauksia korkotasoon, yritysilmapiiriin ja työllisyyteen. 5

6 Säästöpankki uudistuu Säästöpankkien yhteenliittymä Elokuussa 2013 Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. Yhteenliittymäpäätöksessä on kyse siitä, että Säästöpankit tälläkin kertaa valitsivat perinteisen säästöpankkitoiminnan ja keskinäisen yhteistyön tien. Yhdessä 24 muun Säästöpankin kanssa Lammin Säästöpankki teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle loppukevään 2014 aikana. Tavoitteena on saada toimilupa syksyllä 2014 ja aloittaa toiminta yhteenliittymänä viimeistään vuoden 2015 alussa. Yhteenliittymä vahvistaa Säästöpankkien kilpailukykyä Yhteenliittymä mahdollistaa Säästöpankkien pääomien tehokkaan käytön ja luo edellytykset niiden toiminnalle rahamarkkinoilla. Yhteenliittymä selkeyttää Säästöpankkien markkina-asemaa suhteessa eri toimijoihin. Yhteenliittymän ansiosta keskitetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta takaavat terveen kannattavan kasvun polun. Tiivistyvä yhteistyö säästää jokaisen Säästöpankin voimavaroja ja vapauttaa ne asiakaspalveluun ja paikalliseen toimintaan. Yhteistyö mahdollistaa uusien synergioiden luomista IT-sektorilla ja monilla muilla liiketoiminnan kannalta keskeisillä osa-alueilla. Yhteenliittymä vahvistaa Säästöpankkien taloudellista itsenäisyyttä Yhteenliittymä vahvistaa Säästöpankkien kykyä pysyä taloudellisesti kunnossa. Yhteenliittymä varmistaa Säästöpankkien maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden. Säästöpankit johtavat yhteenliittymää ja ottavat vastuuta toisistaan yhteenliittymän myötä. Säästöpankit päättävät itse omasta asiakashinnoittelustaan ja varojensa investoinnista. Yhteenliittymän myötä olemme entistä vahvempia asiakasliiketoiminnassa ja kilpailussa asiakkaiden suosiosta. 6

7 Liiketoiminnan kehittäminen Säästöpankkien Keskuspankin perustaminen Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa 2013 päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Säästöpankkien Keskuspankin huhtikuussa alkaneiden yt-neuvottelujen seurauksena toukokuussa irtisanottiin 11 työntekijää. Pankissa oli vuoden 2013 lopussa 15 työntekijää. Muutokset Henkivakuutusyhtiö Duon omistuksessa ja vakuutuskannassa Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. ACH Finlandin myynti Kesäkuussa Säästöpankkien omistama Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus ACH Finlandista POP Pankkiliitolle. ACH Finland, joulukuusta 2013 alkaen Bonum Pankki, jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna

8 Poimintoja palveluistamme Tehokasta sijoittamista varainhoitovakuutuksella Vuoden 2013 alussa lanseerattiin yksityishenkilöiden varainhoitovakuutus. Se on Henkivakuutusosakeyhtiö Duon tuottama säästöhenkivakuutus, jonka sijoituskohteina ovat yksilöllisesti valittujen sijoitusrahastojen sijasta varainhoitajan (SEB) hoitamat neljä riskiprofiililtaan erilaista rahastovarainhoitostrategiaa. Sp-Rahastoyhtiö perusti maaliskuussa uuden Säästöpankki High Yield -erikoissijoitusrahaston. Se on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa muihin, alemman luottoluokituksen high yield -yrityslainamarkkinoille sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Sp-Rahastoyhtiö laajentaa toimintaansa yksilölliseen varainhoitoon ja sijoitusneuvontaan. Toimiluvan laajennus myönnettiin syksyllä Säästöpankkien Varainhoito tarjoaa palvelujaan ennen kaikkea Säästöpankeille ja niiden asiakkaille yhteistyössä pankkien kanssa. Kotijousto hyödynnä asuntoon sidottu varallisuutesi Merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on tyypillisesti sidottuna omistusasuntoon. Maaliskuussa Säästöpankkien asiakkaiden käyttöön tuli Kotijousto. Säästöpankin Kotijouston avulla asuntoon sidottua varallisuutta voi käyttää myös muihin tarkoituksiin. Kotijousto on kerralla kokonaan nostettava ja eräpäivänä kerralla takaisinmaksettava laina, jossa vakuutena ovat asiakkaan itsensä omistamat asuntokiinteistöt tai asunto-osakkeet. Vahvistuvat verkkopalvelut Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan, Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vakuutuspalvelut, kuten koti-, auto-, vene-, matka- ja tapaturmavakuutukset. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Keväällä 2013 aloitettiin Säästöpankkien uuden verkkopankin suunnittelu. Tavoitteena on ottaa se käyttöön kesällä Samalla uudistetaan Säästöpankkiryhmän kotisivut. Joulukuussa Säästöpankit nostivat verkkopankin turvatasoa ottamalla käyttöön maksujen lisävahvistamisen. 8

9 Luottamushenkilöt ISÄNNÄT Vantaala Jouni, puheenjohtaja, hankintapäällikkö, Lammi Tyrni Mikko, varapuheenjohtaja, maanviljelijä, Tuulos Aalto Jouko, maanviljelijä, Tuusula Anttila Harri, liikkeenharjoittaja, Tuulos Bifeldt Nina, yrittäjä, Nurmijärvi Engstrand Anni, yrittäjä, Nurmijärvi Gört Risto, autoilija, Hyvinkää Haapaniemi Arto, opettaja, Lammi Hallami-Laurila Riitta, hallintopäällikkö, Lammi Hasila Jyrki, yrittäjä, Lammi Hietala Jaakko, poliisi, Hattula Honkasalo Mikko, lääkäri, Nurmijärvi Ijäs Kristiina, toimittaja, Järvenpää Jalonen Teijo, toimitusjohtaja, Tuusula Jokinen Jouni, toimitusjohtaja, Tuulos Juhola Markku, yrittäjä, Hyvinkää Kankaanmäki Arto, maanviljelijä, Tuulos Kiikkilä Esko, maanviljelijä, Lammi Kolari Tuula, lehtori, Lammi Kopra Kimmo, soittajaupseeri, Hämeenlinna Koski Jari, silmälääkäri, Nurmijärvi Koskinen Esa, myymäläpäällikkö, Riihimäki Kunttu Jarmo, yrittäjä, Nurmijärvi Lahtinen Heidi, yrittäjä, Nurmijärvi Laitinen Kari, yrittäjä, Tuulos Leppänen Sari, yrittäjä, Nurmijärvi Lindholm Pertti, maatalousyrittäjä, Lammi Lindholm Sinikka, perushoitaja, Lammi Lohjelm Susanna, yrittäjä, Hämeenlinna Mikkola Jukka-Pekka, toimitusjohtaja, Hattula Mäkeläinen Heikki, autoilija, Lammi Nieminen Kai, rakennuttaja, Lammi Niura Olli, maanviljelijä, Tuulos Nokkonen Pekka, maanviljelijä, Lammi Nuorteva Heikki, yrittäjä, Tuulos Nurminen Jukka, autoilija, Tuulos Nuuttila Jari, maanviljelijä, Tuulos Nykopp Anssi, yrittäjä, Janakkala Parkkinen Marko, yrittäjä, Hyvinkää Piekkari Ari, isännöitsijä, Hyvinkää Pieskä Antti-Pekka, tuotantojohtaja, Hämeenlinna Raukola Mauno, ylikonstaapeli, Lammi Riihimäki Hannu, yrittäjä, Janakkala Räsänen Marko, maanviljelijä, Hyvinkää Saarinen Ismo, asianajaja, Nurmijärvi Salminen Pekka, luokanopettaja, Hämeenlinna Salokero Ann-Mari, yrittäjä, Hämeenlinna Savolainen Mikko, aluemyyntijohtaja, Tuulos Taiveaho Satu, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, Tuusula Tiainen Ville, yrittäjä, Riihimäki Toivomäki Päivi, maanviljelijä, Klaukkala Tuominen Kari, myyntipäällikkö, Hyvinkää Ulvinen Heli, kirkkoherra, Lammi Vahtokari Ilkka, opistoupseeri, Hämeenlinna Valovuori Virva, yrittäjä, Lammi Vartiainen Piritta, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Veikkola Aimo, maanviljelijä, Tuulos Veräväinen Jaakko, maatalousyrittäjä, Lammi Westerlund Heikki, liikkeenharjoittaja, Lammi Yli-Jaakkola Tuula, apulaisjohtaja, Helsinki HALLITUS Virtanen Timo, puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Lammi Pietikäinen Sirpa, varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen, Hämeenlinna Aho Jyrki, rikoskomisario, Hyvinkää Flinck Jari, myyntipäällikkö, Nurmijärvi Rautanen-Saari Leena, asiakkuuspäällikkö, Nurmijärvi Rosenberg Riitta, emäntä, Janakkala Sipilä Antti, lehtori, Tuulos Tuomaala Vesa, kirvesmies, Tuulos Virranranta-Salo Marja-Leena, toimitusjohtaja, Lammi TILINTARKASTAJAT Vastuunalaiset tilintarkastajat: Juonala Panu, KHT, Orimattila Packalen Timo, HTM, Nurmijärvi Varalla: Ernst & Young Oy, Helsinki 9

10 Henkilökunta ja paikallishallinto Johtoryhmä Ahonen Sari Moilanen Markku Oivo Jari Suvanto Paula Hattulan Konttori Koskinen Miika Kerälä Päivi pankinjohtaja toimitusjohtaja pankinjohtaja hallintojohtaja konttorinjohtaja Lammin Konttori Reunanen Sari Ahola Nette Kerttula Anu Lindgrén Suvi Merimäki Mari Nokkonen Eija Pelttari Janita Sinisilta Kirsi pankinjohtaja, tuntityöntekijä rahoitusjohtaja Hyvinkään Konttori Suoranta Sari Häkkilä Sari Joronen Pirjo Karvinen Tuula Kuusiniemi Anu Lehtimäki Anne Lemmetti Hannu Pykälä-Aho Asta Räisänen Inka Paikallishallitus Henéll Salme Mäkelä Arto Mörä-Harju Helinä Nylund Esko Saari Mika pankinjohtaja rahoitusjohtaja rahoitusjohtaja Hämeenlinnan Konttori Rautavirta Leena pankinjohtaja Jylli Anne Koskinen Margit Lehtonen Pasi Mattila Maisa Pankakoski Sini Pikivirta Anna, tuntityöntekijä Rosenberg Erno Tuomi Jaana Varjus Arja rahoitusjohtaja Paikallishallitus Gustafsson Matti Hakkarainen Ritva Koivuniemi Heini Lapisto Ossi Puronaho Petri Janakkalan Konttori Kaarenoja Kimmo Harainen Marjo konttorinjohtaja Paikallishallitus Huostila Markku Lempinen Raili Mikkola Anna-Liisa Mäkelä Hannu Pihlflyckt Olli Töykkälä Esko Virtanen Tuula Nurmijärven Konttori Airala Tuulikki konttorinjohtaja Blom Heli Mäenpää Heli Rossi Niina Saarinen Tuire Riihimäen Konttori Vitikainen Noora Matilainen Terhi Tuuloksen Konttori Tuominen Tarja Tauru Terhi Tervo Leena-Maija Paikallishallitus Lehtonen Kari Lindeman Mikko Mutta Annikki Pulkki Marja Raukola Hannu Raukola Pia Tuomaala Ismo Veikkola Johanna konttorinjohtaja konttorinjohtaja, tuntityöntekijä Tuusulan Konttori Mansikka Ilkka konttorinjohtaja Rintamäki Terhi konttorinjohtaja Hintsala Janne Pelkonen-Tanttu Sini Klaukkalan Konttori Jukuri Maarit Artell Marika Heikkilä Taru Heliste Susanna Lappi-Ahola Eija Rajahalme Vesa Riihinen Ilona Vesterinen Susanna pankinjohtaja rahoitusjohtaja Hallinto Harttunen Mirja Karjalainen Tiina Orvall Tiina Rokkila Pertti Ruikka Taru Saarinen Tarja Tuomola Marianne Willman Raimo hallintoassistentti hallintopäällikkö hallintoassistentti sijoituspäällikkö notariaattipäällikkö hallintoassistentti sijoituspäällikkö controller Paikallishallitus Reijonen Martti Sinisalo Juhani Taipale Janne Winha-Järvinen Merja 10

11 Vuosi 2013 kuvina stoa. Toiminta Lopella täydentää pankin verko Lopen palvelupiste avattiin a hensaad n uude dollis mah kaille asiak ille asuv Kanta-Hämeessä ja antaa pankin Lopella i) s omalla paikkakunnalla. (Kuva: Lopen Leht myö ua alvel nkkip töpa sääs ista ohta kilök Nurmijärven kirkonkylän kon ttori muutti uusiin tiloihin huh tikuussa. Samoissa tiloissa on myös Sp-Kod in palvelupiste. (Kuva: Nurmijä rven Uutiset) Marraskuun alussa naiset puhuivat rahasta Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä. Naisenergiaa huokuvat illat houkuttelivat mukaan yhteensä noin 250 kuulijaa. Tarjolla oli jämäkkä yhdistelmä konkretiaa ja toisaalta vaurastumisen filosofiaa, joista innostavasti puhuivat Jaana Martikainen ja Kirsi Salo. 11

12 umassa lokakuussa Maa- ja metsätaloustapaht politiikan viimeisimlous säta kuultiin maa- ja met en näk ymät maamät suuntaviivat ja tulevaisuud Koskisen kertomana. ja metsätalousministeri Jari (Kuva: Hämeen Sanomat) Ystävänhiihto järjestettiin jo 16. kerran. Sää suosi ja ladut luistivat Aulangon retkiladuilla. Lammin Säästöpankki isännöi Säästöpankkilaisten Sählyturnausta menestyksekkäästi huhtikuussa Hämeenlinnassa. 12

13