Käsikirja vuokrataloille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsikirja vuokrataloille"

Transkriptio

1 Käsikirja vuokrataloille Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön Helsinki 2008 ISBN (pdf) ISBN (pain.)

2 KIRJOITTAJA Eero Hiltunen KANNEN KUVA Tero Pajukallio 1. painos ISBN (painettu) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Multiprint Helsinki 2008 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) Käsikirja vuokrataloille

3 Sisältö 1 Johdanto 5 2 Valtion rahoittamat vuokratalot Asuntojen omistajat Kuntien ja lainansaajien luottoriskiluokitus 6 3 Vuokrataloja koskeva keskeinen lainsäädäntö Aravalaki Aravarajoituslaki Korkotukilaina vuokra-asuntojen rakentamiseen Osakeyhtiölaki Asunto-osakeyhtiölaki Yhteishallinto vuokrataloissa Yhdistykset ja säätiöt 15 4 Näkökohtia vuokrataloyhtiön talouden hoidosta Asuntoyhtiön sijoittuminen kuntakonserniin ja toimintatapa Omakustannusperiaate ja vuokranmääritys Vuokrien tasaus Vuokrien jyvitys Asukkaiden valinta ja markkinointi Vuokravalvonta Lainasalkku Aktivoinnit Suunnitelman mukaiset poistot Tuloksentasauskeinot Rakentamisen ja perusparannustoiminnan rahoitus ja -avustukset Alv-kysymykset Talouden seurantamekanismit Toiminnan tehostamisen välineitä 25 5 Asuntojen vajaakäyttö Kunnan asuntopoliittinen suunnittelu Keinoja tyhjäkäytön varalle Markkinointi Omaksilunastaminen Asuntojen ja ympäristön korjaaminen Tilapäiset keinot Omistajan tuki Lainojen konvertointi 31 Käsikirja vuokrataloille 3

4 6 Valtion tuet vaikeuksissa oleville vuokrataloille Vuosimaksun alentaminen Ilmoitusperusteinen lainaehtomuutos Tervehdyttämisavustus Määräaikainen lainaehtomuutos Vapaaehtoinen velkasaneeraus Viivästyskorkohelpotus Rajoituksista vapauttaminen Rajoitusakordi Purkuakordi Purkuavustus Säätiöiden ja yhdistysten erityiskysymykset 37 7 SART-tilinpäätösanalyysi 39 8 Verovapaus 41 9 Tilintarkastus Velvollisuus toimituttaa tilintarkastus Tilintarkastuksen sisältö Tilintarkastajan asiantuntemuksen muu hyväksikäyttö Teknisten tavoitteiden saavuttaminen kiinteistönpidossa Kiinteistön elinkaari Kuntoarvio ja tekninen PTS Kulutusseuranta Isännöinti- ja kiinteistönhoitosopimusten hankintaprosessi Vuokrataloyhtiön hallinnon kehittäminen Fuusio Diffuusio Vuokrataloyhtiön muut tehtävät Vuokratalojen omistajapolitiikka Omistajapolitiikalle tavoitteet Raportointi selkeäksi Myydäkö vai ei? Kunnan asuntopoliittiset velvoitteet Asuminen perusoikeutena Kunta vastaa asunto-olojen kehittämisestä Kunta vastaa asumispalveluista Lastensuojelussa subjektiivinen oikeus Vammaisilla subjektiivinen oikeus Toimeksiantotehtävät Kunnan itselleen ottamat asuntopoliittiset tehtävät Kunta vuokratalojen omistajana 57 4 Käsikirja vuokrataloille

5 1 Johdanto Kirja on tarkoitettu vuokrataloyhtiöiden isännöitsijöille ja toimitusjohtajille ja vuokrataloyhtiön ja kunnan luottamushenkilöille. Kuntien asuntomarkkinatilanteet ovat voimakkaasti eriytyneet ja kehitys näyttää jatkuvan. Tämä vaikuttaa kuntien vuokrataloyhtiöiden toimintaedellytyksiin. Kasvukunnissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa vuokra-asunnoista, kun samaan aikaan väestöään menettävissä kunnissa vuokra-asuntoja jää tyhjilleen. Vuokratalojen hallinnon järjestämisessä on suuria eroja. Noin 250 kuntaa on fuusioinut erilliset yhtiönsä pääosin yhdeksi kunnalliseksi vuokrataloyhtiöksi. Monessa pienemmässä kunnassa kanta muodostuu edelleen yksittäisistä yhtiöistä. Suurempi yhtiökoko on eduksi kiinteistönhoidossa. Pienemmissä kunnissa vuokratalojen hallintoon ja hoitoon ei voida panostaa yhtä hyvin. Taloja joudutaan usein hoitamaan sivutoimisesti. Tähän oppaaseen on koottu tietoa ja aineistoa, jota voidaan hyödyntää vuokratalojen ylläpidossa ja yhtiöiden hallinnossa ja taloudenhoidossa. Opas on tarkoitettu lähinnä pienemmille yhtiöille ja yhteisöille, joilla on taloudellisia vaikeuksia tai, jotka mahdollisesti ovat vaarassa joutua taloudellisiin vaikeuksiin esim. vähenevän asuntojen kysynnän vuoksi. Oppaan tietoja voivat hyödyntää toki muutkin vuokrataloyhtiöt. Opas on kohdennettu ensisijaisesti vuokrataloyhtiöiden isännöitsijöille ja toimitusjohtajille. Toivottavaa on, että oppaan sisältöön tutustuvat myös vuokrataloyhtiöiden hallituksen edustajat ja vuokrataloyhtiöiden kanssa tekemisissä olevat kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Opas on laadittu Kuntaliitossa. Oppaan kirjoittamisesta ja toimittamisesta on vastannut pääasiassa erityisasiantuntija Eero Hiltunen. Vuokrataloyhtiön taloutta koskevan luvun 4. ovat yhdessä kirjoittaneet toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä, toimitusjohtaja Tuula Vartiainen Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:stä ja toimitusjohtaja Matti Riekkola Hämeenlinnan Asunnot Oy:stä. Tilintarkastusta käsitelevän tekstin on kirjoittanut tilintarkastaja Juha Koponen Audiator Oy:stä ja Teknisten tavoitteiden saavuttaminen kiinteistönpidossa -tekstin on kirjoittanut kiinteistöpäällikkö Keijo Fonselius Kunta-asunnot Oy:stä. Oppaan laatimista on ohjannut työryhmä, jossa ovat olleet ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Soile Toriseva Valtiokonttorista, suunnittelupäällikkö Olavi Lehtinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA), asuntoasiantuntija Jukka Saikkonen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:stä, tilintarkastaja Juha Koponen Audiator Oy:stä ja liikelaitosinsinööri Jaakko Paloposki Kuntaliitosta. Ympäristöministeriö on rahoittanut opasta. Käsikirja vuokrataloille 5

6 2 Valtion rahoittamat vuokratalot Rajoitusten päättyminen on tieto, joka talon omistajan on syytä ottaa toiminnassaan ja omistajapolitiikassaan huomioon. 2.1 Asuntojen omistajat Valtion rahoittamia vuokrataloja on rakennettu aravajärjestelmän alusta vuodesta 1949 lähtien. Kunnat ovat olleet koko ajan toiminnassa mukana. Valtion rahoitukseen liittyvien rajoitusten piirissä olevien vuokra-asuntojen lukumäärä on asuntoa (vuoden 2007 tieto). Kanta jakaantuu asuntojen käyttötarkoituksen mukaan siten, että vanhusten asuntoja on (12 %), opiskelija-asuntoja (9,2 %), erityisryhmien asuntoja (1,7 %) ja tavallisia vuokra-asuntoja (77,1 %). Omistajaryhmittäin koko kanta jakaantuu siten, että kunnat omistavat asuntoa, joka on noin 60 prosenttia kannasta. Toiseksi suurin omistajataho on yleishyödylliset yhteisöt, joilla on asuntoa (13,8 %). Vanhusten asuntoja ylläpitävillä yhteisöillä on asuntoa (7,0 %) omistuksessaan ja opiskelija-asuntoyhteisöillä asuntoa (6,8 %). Teollisuus-, kauppa- ja muilla yrityksillä on omistuksessaan (2,4 %) valtion rahoittamaa vuokra-asuntoa. Loput jakaantuvat muiden omistajien kesken. Rahoitukseen liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten päättyminen on tieto, joka talon omistajan on syytä ottaa toiminnassaan ja omistajapolitiikassaan huomioon. Vuosien aikana rajoituksista vapautuu aravavuokra-asuntoa. Luvussa on mukana vain lain mukaisen rajoitusajan päätyttyä vapautuvat asunnot. Rajoituksista voi vapautua myös ennenaikaisesti hakemuksen perusteella. Omistaja- ja käyttäjätahon mukaan ryhmiteltynä asuntoja vapautuu rajoituksista seuraavasti: Kunnan omistamia , yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia , teollisuus-, kauppa- ja muiden yritysten omistamia 6 000, vanhusten asuntoja ylläpitävien yhteisöjen omistamia ja opiskelija-asuntoyhteisöjen omistamia asuntoa. 2.2 Kuntien ja lainansaajien luottoriskiluokitus Valtiokonttori hoitaa valtion tukeen liittyvän maksuliikenteen ja perinnän ja valvoo valtion asuntorahoituksesta valtiolle seuraavan riskin kehittymistä. Valtiokonttorissa on laadittu kuntien ja lainasaajien luottoriskiluokitus. Kunnat ja lainansaajat on jaettu seitsemään luokkaan A-G siten, että A on paras ja G vastaavasti heikoin. Kuntaluokitus perustuu kolmeen tekijään, joista kunkin painoarvo on kolmannes. Nämä tekijät ovat: kunnan BTV-indikaattorin kolmen vuoden keskiarvo, kunnan kaikkien lainasaajien tyhjät asunnot ja kunnan kaikkien lainansaajien maksuviiveet. BTV-indikaattori on tilastokeskuksen vahvistama apuväline, joka perustuu seutukunnan bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön muutokselle suhteutettuna koko maan keskiarvoon. Tyhjillä asunnoilla tarkoitetaan vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita vuokra-asuntoja. 6 Käsikirja vuokrataloille

7 Lainasaajien suhteen riskiluokituksessa otetaan huomioon viiden viime vuoden aikana tapahtuneet maksuhäiriöt lainansaajan kaikissa lainoissa. Tällöin katsotaan maksuviiveen kestoa ja maksuissa viivästyneiden lainojen pääomien prosentuaalista osuutta lainansaajan kaikista lainoista. Lisäksi otetaan huomioon avustukset, velkasaneeraukset ja konkurssit. Kunnat jakaantuvat luottoriskin mukaan seuraavasti (kevään 2008 tieto): Kunnan riskiluokka Pääoman Kuntien lkm %-osuus %-osuus A + B vähäinen riski 86,3 60,0 C pieni riski 10,3 22,0 D kohtalainen riski 2,4 14,2 E suuri riski 0,7 2,7 F erittäin suuri riski 0,3 1,1 Yhteensä 100,0 100,0 Lainsaajat jakaantuvat riskiluokkiin seuraavasti: Riskiluokka Pääoman %-osuus A lähes riskitön 75,4 B erittäin pieni riski 10,4 C pieni riski 3,6 D kohtalainen riski 6,7 E suuri riski 2,8 F erittäin suuri riski 1,1 G suurin riski 0,0 Yhteensä 100,0 Käsikirja vuokrataloille 7

8 3 Vuokrataloja koskeva keskeinen lainsäädäntö 3.1 Aravalaki Tärkeimpiä lakeja ovat valtion rahoitusta koskevat lait, osakeyhtiölaki ja kuntalaki. Monet lait säätelevät valtion rahoittamien vuokratalojen toimintaa. Keskeisiä lakeja ovat osakeyhtiölaki, asunto-osakeyhtiölaki ja rahoitusmuodon mukaan joko aravalaki ja aravarajoituslaki tai korkotukilaki ja laki yhteishallinnosta vuokrataloissa. Muita tärkeimpiä huomioon otettavia lakeja ovat mm. kirjanpitolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, verolait, säätiömuotoisissa taloissa säätiölaki ja yhdistysten omistamissa taloissa yhdistyslaki. Kuntalaki säätelee varsinaisesti kunnan toimintaa, mutta eräät sen säännöksistä koskevat myös kunnan yhtiömuotoisesti harjoittamaa toimintaa. Kaikkiaan erilaisia vuokrataloyhtiön hallinnossa ja ylläpidossa huomioon otettavia lakeja ja asetuksia on runsaat 50 kappaletta. Seuraavassa käsitellään lyhyesti osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, arava- ja korkotukilainsäädäntöä, säätiölakia, yhdistyslakia ja yhteishallintolakia. Kuntalakia käsitellään niiltä osin, kuin se koskee vuokratalojen toimintaa, hallintoa ja omistusta. Jos lukija haluaa tutustua tarkemmin lakien sisältöön, kukin laki löytyy lain nimen jäljessä olevan numeron perusteella Suomen laki-kirjasta tai Finlex-internet tietokannasta. Ympäristöministeriön, Valtiokonttorin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) sivuilta löytyy runsaasti erilaisia ohjeita valtion tukijärjestelmien soveltamisesta ja muuta asumiseen liittyvää tietoa. Aravalaki tuli voimaan Samaan aikaan tuli voimaan laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta, jonka nimi sittemmin on muutettu aravarajoituslaiksi. Aravalaki on valtion asuntolainoituksen peruslaki. Aravalain edeltäjä oli nimeltään asuntotuotantolaki. Aravalainoitus sai alkunsa vuonna 1949 säädetyistä laeista. Laissa on säännökset mm. lainoituskohteista, lainamuodoista, eri viranomaisten tehtävistä, lainojen yleisistä myöntämisperusteista, lainansaajista, lainan enimmäismäärästä, lainoitukseen liittyvästä valvonnasta ja muutoksenhausta. Aravalainoja myönnetään asunto-olojen kehittämiseen sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksiltaan samoin kuin ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Lainaehdoista ja tuen saannin perusteista on säädetty tarkemmin arava-asetuksella ja valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2008 alusta lukien aravalainojen myöntäminen on lopetettu. Lain säännöksillä on sikäli edelleen merkitystä, koska myönnetyt aravalainat jatkavat elämäänsä laina-ajan loppuun. 8 Käsikirja vuokrataloille

9 Lisätietoja: Aravalaki (1189/1993) Arava-asetus (1587/1993) 3.2 Aravarajoituslaki Aravalainoitettujen asuntojen ja talojen käyttö ja omistuksen luovuttaminen on rajoitettua. Asukkaiden valintaperusteet on vahvistettu aravarajoituslaissa. Asukkaat valitaan tulojen, varallisuuden ja asunnontarpeen perusteella. Asukkaaksi on valittava ensisijaisesti eniten asunnontarpeessa olevia hakijoita. Laissa on myös säännökset aravavuokratalojen rajoitusajoista (ks. tarkemmin aravarajoituslaki tai ympäristöministeriön ylläpitämät asumisen tukimuotojen tuotekortit Korkotukilainalla rahoitettujen vuokratalojen rajoitukset on ilmaistu korkotukilaissa. Aravarajoitusten alaisessa vuokratalossa vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokraa saadaan periä vain sen verran, kun sitä tarvitaan vuokratalon rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Aravavuokratalot poikkeavat vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, joissa vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia vapaasti vuokran suuruudesta. Laissa on myös mainittu ne tahot, jotka voivat olla aravavuokratalon, -asunnon tai vuokratalon hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutuksensaajana. Luovutus saa tapahtua enintään laissa mainittujen perusteiden mukaan määräytyvästä hinnasta ARA:n nimeämälle luovutuksensaajalle. Varsinaisena rajoitusaikana myyntihinta saa olla enintään laissa mainittujen perusteiden mukaan laskettava luovutuskorvaus. Luovutuskorvaus määritellään pääperiaatteiltaan siten, että omistajan sijoittamiin omiin varoihin tehdään rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava korjaus talon valmistumisajankohdan ja luovutusajankohdan väliseltä ajalta. Niin sanottujen jatkorajoitusten alaisilla asunnoilla ei ole hintasääntelyä. Perusparannuslain mukaan lainoitetuille asunnoille lasketaan myyntiä varten lain mukainen enimmäishinta. Aravalainoitetun vuokra-asunnon omaksilunastamista koskevat säännökset löytyvät aravarajoituslaista. Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon omakseen sen jälkeen, kun talo on vähintään kaksi vuotta vanha. Talon on oltava asunto-osakeyhtiömuotoinen tai muutettava sellaiseksi. Käytännössä omaksilunastamisia on tehty hyvin vähän. Lisätietoja: Aravarajoituslaki (1190/1993) 3.3 Korkotukilaina vuokra-asuntojen rakentamiseen Korkotukilaina vuokrataloille on korvannut perinteisen aravalainan. Vuoden 2008 alusta lukien aravalainoja ei enää myönnetä. Korkotukilaina käyttäytyy pitkälti samalla tavoin kuin aravalaina. Korkotukijärjestelmässä itse laina otetaan rahalaitoksesta ja valtio maksaa osan korosta korkotukena. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus, joka tarkoittaa sitä, että mahdollisessa realisointitilanteessa valtio vastaa siitä osasta lainaa, jota muut vakuudet eivät kata. Korkotukilainaa voi saada vuokra-asuntojen rakentamista ja perusparantamista ja vuokra-asunnon ja vuokratalon hankkimista varten. Tuen saajana voi olla kunta, nimetty yleishyödyllinen asuntoyhteisö ja yhtiö, jossa edellä mainitulla yhteisöllä on välitön määräysvalta. Korkotuen piiriin hyväksyttävän lainan määrä voi olla enintään 90 prosenttia hankintakustannuksista omistustontilla ja 95 prosenttia vuokratontilla. Lainan on täytettävä asetuksessa määritellyt ehdot voidakseen tulla hyväksyttäväksi korkotuen piiriin. Asunnoilla on käyttö- ja luovutusrajoitukset. Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntona 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustan- Käsikirja vuokrataloille 9

10 3.4 Osakeyhtiölaki nusperiaatteella. Korkotuella rahoitettu vuokratalo saadaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen määräämälle taholle. Enimmäisluovutushinta on rajoitettu. Ennen myönnettyihin korkotukilainoihin sovelletaan ns. vanhaa vuokra-asuntolainojen korkotuesta annettua lakia (867/1980). Näiden asuntojen myyntihinta on vapaa eikä lakiin sisälly säännöksiä vuokran määrityksestä. Lisätiedot: Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001, 21/2007) Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001) Valtioneuvoston asetus valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista periaatteista (166/2008) Laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta (867/1980) Suurin osa valtion rahoittamista vuokrataloista on osakeyhtiömuotoisia. Yleisin on kiinteistöosakeyhtiö, jonkin verran on pelkkiä osakeyhtiöitä ja keskinäisiä osakeyhtiöitä. Aravalainsäädännön 1980-luvun alussa tapahtuneen muutoksen jälkeen vuokrataloja on toteutettu myös asunto-osakeyhtiömuotoisina. Kiinteistöosakeyhtiössä ja tavallisessa osakeyhtiössä yhtiön osakkeet eivät tuota hallintaoikeutta mihinkään tiettyyn huoneistoon. Asunto-osakeyhtiömuotoisessa ja keskinäiseksi osakeyhtiöksi perustetussa vuokratalossa on yhtiöjärjestykseen sisältyvässä hallintaoikeusselitelmässä nimetty, mitkä osakkeet tuottavat hallintaoikeuden mihinkin huoneistoon. Asunto-osakeyhtiömuotoiseen vuokrataloon ja keskinäiseen osakeyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölain ohella asunto-osakeyhtiölakia. Osakeyhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Suuremmissa yhtiöissä voi olla hallintoneuvosto. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Sen jälkeen tulevat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiötä sitovasti vain yhtiökokouksessa. Varsinaisesti yhtiötä pyörittävät hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksella on yleisvastuu yhtiön hallinnon ja varainhoidon valvonnasta. Hallitus Jos jokin asia ei kuulu yhtiökokoukselle tai toimitusjohtajalle, se on hallituksen vastuulla. Hallitus edustaa yhtiötä suhteissa viranomaisiin ja sopimuskumppaneihin. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen toimivaltaan kuuluvat myös toimet, jotka ovat yhtiön toiminnan ja laadun huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia. Vaikka hallituksen asema onkin itsenäinen suhteessa omistajaan, niin ei se rajoita omistajan ja hallituksen ja omistajan ja toimitusjohtajan välistä yhteydenpitoa. Hallituksen yhtenä tehtävänä on toimeenpanna yhtiökokouksen päätökset. Hallituksen tehtävänä on myös huolehtia yhtiön menestymisestä. Liiketoimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä käytetään toiminnan onnistuneisuuden mittarina omistajan yhtiöön sijoittamille varoille saatavaa tuottoa. Valtion rahoittamat vuokrataloyhtiöt poikkeavat niitä koskevan lainsäädännön ja toiminnan luonteen vuoksi tavanomaisista osakeyhtiöistä. Vuokrataloyhtiöiden toimintaa ja toiminnan menestyksellisyyttä varten on luotu omia tunnuslukuja. Hyvä vuokrataloyhtiön hallitus määrittelee yhtiön tarkoituksen, arvot ja strategian. Hallituksen on osattava ennakoida asioita. Hallitus on vastuussa strategian luomisesta. Halli- 10 Käsikirja vuokrataloille

11 tuksella ei ole strategista otetta, jos vaikuttaminen on jälkikäteistä. Yhtiön strategian on oltava linjassa kunnan asuntostrategian, asunto-ohjelman tai muussa muodossa ilmaistujen kunnan asuntopoliittisten periaatteiden kanssa. Varsinaisen valmistelun tekee yhtiön toimiva johto. Hallitus hyväksyy yhtiön budjetin ja valvoo sen toteumista. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen valvontavelvollisuus on laaja. Hallituksen on saatava valvontatehtävänsä hoitamista varten riittävästi tietoa lähinnä yhtiön johdolta. Ilmenneet ongelmat on myös saatettava hallituksen tietoon. Hallituksen on kuitenkin keskityttävä vain olennaisiin asioihin. Yhtiön toimintaan liittyvien riskien hallinta on hallituksen tärkeä tehtävä. Liiketoimintaan liittyy aina riskejä, mutta niiden täytyy olla hallittuja. Valtion rahoittamissa vuokrataloyhtiöissä lainsäädäntö ja rahoitusehdot rajoittavat riskien ottoa. Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty määräenemmistöä. Hallituksen päätösvaltaisuus edellyttää, että yli puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Yhtiöjärjestyksessä voidaan edellyttää suurempaa määrää. Jos joudutaan äänestämään ja äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi puheenjohtajan vaalissa arpa. Kunnan omistaman vuokrataloyhtiön kaltaisessa yhtiössä on hyvä pitää tavoitteena, että hallitus päättää asioista yksimielisesti. Hallituksen jäsen ja muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö ei saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavana siitä olennaista etua, joka voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Hallituksen jäsen, joka on myös kunnanhallituksen jäsen, ei voi olla kunnanhallituksessa tekemässä yhtiötä koskevia päätöksiä. Edellä mainittujen ja muiden syiden vuoksi syntyvien esteellisyyksien toteaminen kuuluu hallituksen jäsenelle itselleen. Epäselvissä tapauksissa puheenjohtajan on tuotava asia hallituksen päätettäväksi. Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen toimintakyvyn kannalta ylisuuria hallituksia on syytä välttää. Jos hallituksessa on yksi tai kaksi jäsentä, hallituksessa on oltava myös vähintään yksi varajäsen. Varajäseneen sovelletaan mitä varsinaisesta jäsenestä on säädetty. Yleensä yhtiökokous valitsee hallituksen. Valinnan voi tehdä myös hallintoneuvosto, jos yhtiöjärjestyksessä on näin todettu. Hallituksen jäsenen tulee olla luonnollinen henkilö, joka ei ole vajaavaltainen, esim. alaikäinen ja, joka pystyy huolehtimaan omista asioistaan. Tasa-arvolain mukaan miehiä ja naisia pitää olla hallituksessa kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy yleensä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenellä on oikeus erota toimestaan ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle. Riittää, kun erosta ilmoittaa jollekin hallituksen jäsenelle. Tavallisimmin ilmoitus tehdään puheenjohtajalle, tai eroamisesta ilmoitetaan hallituksen kokouksessa. Kunnan omistamissa vuokrataloyhtiöissä hallituksen jäseninä on kunnan luottamushenkilöitä, kunnan viranhaltijoita ja asukasedustajia. Tilanteet vaihtelevat kunnittain. Joissain kunnissa hallitus voi koostua pelkästään viranhaltijoista. Tavallista on, että hallituksessa on sekä kunnan luottamushenkilöitä että kunnan viranhaltijoita. Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa antaa asukkaille oikeuden nimetä ehdokkaansa yhtiön hallitukseen. Aina tätä oikeutta ei käytetä. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen on aina toimittava yhtiön edun mukaisesti riippumatta viiteryhmästään. Kunnan yhtiön hallituksen jäsenyys eroaa kunnallisen luottamuselimen jäsenyydestä. Yhtiön hallitus ei ole paikka, jossa tehdään kunnallispolitiikkaa, vaan toimitaan parhaalla tavalla yhtiön kehittämiseksi. Kunnallisessa luottamustoimessa toimimista ja luottamushenkilön vastuuta säätelee kuntalaki. Lähinnä kysymykseen tulee ns. poliittinen vastuu. Yhtiön hallituksen jäsenen vastuu määräytyy osakeyhtiölain perusteella ja voi eräissä tapauksissa konkretisoitua jopa henkilökohtaisena taloudellisena vastuuna. Kuntalaki säätelee varsinaisesti kunnan eri elinten toimintaa. Laissa on myös käsitelty kunnan edustajien toimintaa erilaisissa yhteisöissä, joissa kunta on mukana. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri Käsikirja vuokrataloille 11

12 yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille. Kunnanhallituksen tehtävänä on näin ollen ohjeiden antaminen kuntaa yhtiössä edustaville henkilöille. Yleensä on tapana, että kunnan kokonaan omistaman yhtiön yhtiökokoukseen nimetään vain yksi kunnan edustaja. Ohjeet yhtiökokousedustajalle eivät ole häntä oikeudellisesti sitovia, mutta ohjeista poikkeamiseen on oltava painavat syyt. Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtajalla on tärkeä rooli yhtiössä. Hallituksen kokousten ilmapiiri ja sujuminen riippuu hyvin paljon puheenjohtajan tavasta johtaa työskentelyä. Puheenjohtajan persoonallisuudella on tärkeä merkitys. Ilman ammattitaitoista puheenjohtajaa hallitustyöskentely vaikeutuu. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous, tai hallitus voi valita puheenjohtajan keskuudestaan. Puheenjohtaja on toimitusjohtajan esimies ja yhteydenpitäjänä kuntaan päin. Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan yhteistyön on hyvä olla kiinteätä. Yleensä asioiden valmistelu kuuluu toimitusjohtajalle, mutta tärkeimmistä asioista on syytä keskustella etukäteen hallituksen puheenjohtajan kanssa. Puheenjohtaja varmistaa, että asiat käsitellään hallituksen kokouksessa huolellisesti ja kunkin asian vaatimalla perusteellisuudella. Puheenjohtajan tehtävänä on myös huolehtia, että kaikki hallituksen jäsenet saavat esittää mielipiteensä. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja on yhtiön toimielin. Toimitusjohtajan valitsee ja tarvittaessa erottaa yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan valinta on yksi tärkeimpiä hallituksen tehtäviä. Onnistunut toimitusjohtajan valinta on edellytys, jotta yhtiön toiminta ja hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyö on menestyksellistä. Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät menevät osittain limittäin. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Työnjakoa toimitusjohtajan ja hallituksen välillä voi kuvata siten, että hallitus päättää suuret, merkitykselliset ja poikkeukselliset asiat ja periaatteelliset kysymykset. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Laissa ei ole täsmällisemmin määritelty, mitä juoksevaan hallintoon kuuluu. Voidaan katsoa, että siihen kuuluu mm. liiketoiminnan johtaminen ja valvominen, sopimusten solmiminen ja ylempien toimielimien päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja, siitä että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa. Yleensä toimitusjohtaja esittelee asiat hallitukselle. Toimitusjohtaja voi olla itsekin hallituksen jäsen. Osakeyhtiölaki korostaa hallituksen merkitystä. Käytännössä yhtiön menestys ja asioiden hoidon onnistuminen riippuu paljolti myös toimitusjohtajasta. Lisätiedot: Osakeyhtiölaki (624/2006) Niskakangas, Heikki Pönkä, Pasi: Kuntayhtiöt Niskakangas, Heikki Pönkä, Pasi Oksanen, Antero: Kuntakonsernit. KL-Kustannus Oy Käsikirja vuokrataloille

13 3.5 Asunto-osakeyhtiölaki Vuoden 1980 alussa voimaan tulleen aravalainsäädännön uudistuksen perusteella aravavuokrataloja on voitu lainoittaa myös asunto-osakeyhtiömuotoisina. Tarkoitus oli luoda järjestelmä, jonka avulla vuokralaiset voivat halutessaan lunastaa vuokra-asuntonsa omakseen. Omaksilunastaminen edellyttää asunto-osakeyhtiömuotoa. Asunto-osakeyhtiömuotoiset aravavuokratalot ovat yleensä pienehköjä. Niitä on myös kuntien omistuksessa. Myös valtion korkotukilainalla rahoitetut vuokratalot voivat olla asunto-osakeyhtiömuotoisia. Suurin osa varsinaisista asunto-osakeyhtiöistä on omistustaloja, joissa osakkeenomistajat itse asuvat hallinnassaan olevassa huoneistossa. Laki antaa mahdollisuuden asettaa asunto vuokralle. Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Yhtiön osakkeet liittyvät huoneiston tai jonkin muun tilan hallintaan. Osakkeiden tuottama hallintaoikeus ilmenee yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmästä. Perusajatuksena on, että osakkaalla on mahdollisimman pitkälle omistusoikeutta muistuttava oikeus huoneistonsa hallintaan. Hallintaoikeuden kohteena voi olla myös muu rakennuksessa oleva tila tai määritelty alue kuten varastotila, autotalli tai autopaikka. Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa aravavuokrataloissa vuokralainen tekee yleensä vuokrasopimuksen osakkeiden omistajan kanssa. Vuokralainen maksaa tällöin vuokran osakkeiden omistajalle ja osakkeiden omistaja maksaa yhtiövastiketta yhtiölle. Käytännössä saatetaan noudattaa erilaisia maksujärjestelyjä, joilla tätä asetelmaa oikaistaan, mutta on muistettava, että vuokralaisen vuokranmaksun laiminlyönnistä huolimatta, osakkeenomistajan on maksettava yhtiövastiketta yhtiölle. Asunto-osakeyhtiön ylin päättävä toimielin on yhtiökokous. Yhtiökokous päättää yh tiön kannalta tärkeimmistä asioista kuten yhtiövastikkeesta, vastuuvapauksista ja talousar viosta. Yhtiökokous valitsee yhtiölle hallituksen. Hallitus on toimeenpaneva elin ja voi myös päättää tavanmukaisista tehtävistä. Hallituksen apuna toimii yhtiön toimitusjohtaja, jota kutsutaan isännöitsijäksi. Isännöitsijän tehtävänä on hallituksen ja yhtiökokousten päätösten toimeenpano. Hän voi myös päättää yhtiön juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista. Lisätiedot: Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) Arjasmaa, Pekka Kuhanen, Petteri: Asunto-osakeyhtiölaki-kommentaari 3.6 Yhteishallinto vuokrataloissa Yhteishallinnosta käytetään myös nimitystä vuokralaisdemokratia tai asukasdemokratia. Yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. Yhteishallintoa on sovellettava aravalainotetuissa ja valtion korkotuella lainoitetuissa vuokrataloissa niin kauan, kun ne ovat rahoitukseen liittyvien rajoitusten alaisia. Yhteishallintoa voidaan soveltaa myös muissa vuokrataloissa. Asukastoimikunnan, tai jos sitä ei ole, niin vuokratalon omistajan on kutsuttava koolle asukkaiden kokous vähintään kerran kalenterivuodessa. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia asukaskokouksessa ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Kokouksella on oikeus valita asukastoimikunta tai useampi asukastoimikunta. Kokouksessa päätetään asukastoimikunnan toimikaudesta, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Käsikirja vuokrataloille 13

14 Yhteishallinto antaa asukkaille vaikutusvaltaa ja päätösvaltaa. Asukastoimikunta voi osallistua asioiden valmisteluun, neuvotella, antaa lausuntoja tai tehdä esityksiä mm. seuraavista asioista: talousarvioesitys ja vuokranmääritysesitys talousarvioon sisällytettävät korjaukset pitkän ajan korjaussuunnitelma pitkän ajan rahoitussuunnitelmat kiinteistönhuollon järjestäminen. Asukastoimikunnalla on oikeus päättää talon järjestyssäännön sisällöstä, askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä ja talkoiden ynnä muiden vastaavien yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä ja muista toimikunnan päätettäväksi siirretyistä asioista. Toimikunta voi myös tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausuntoja muista taloa koskevista asioista. Toimikunta voi niin ikään edistää asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista ja tarvittaessa toimia sovittelijana häiriötapauksissa. Asukkaiden kokouksella on oikeus nimetä ehdokkaita omistajayhteisön hallitukseen tai muuhun vastaavaan toimielimeen. Hallitukseen on valittava vähintään yksi asukkaiden nimeämä ehdokas, jos hallituksen jäsenten lukumäärä on enintään neljä ja vähintään kaksi, jos hallituksessa on jäseniä viisi tai enemmän. Asukkaiden esittämillä hallituksen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin hallituksen jäsenillä. Yhteishallinnon aktiivisuus vaihtelee suuresti. Monessa yhtiössä yhteishallinto ei toimi lainkaan, pahimmillaan asukaskokoukseen ei saavu yhtään asukkaiden edustajaa. Kiinnostuksen puutteeseen on useita syitä, työkiireet, perhesyyt, vaikea elämäntilanne ja ennakkokäsitys, että toiminnalla ei ole vaikutusta. Yhteishallinto toimii huonosti taloissa, joissa on suuri asukkaiden vaihtuvuus. Vastaavasti yhteishallinto toimii paremmin taloissa, joissa asukkaiden vaihtuvuus on pieni ja joissa omistaja panostaa yhteishallintoon. Hyvin toimiva yhteishallinto on sekä asukkaiden että omistajan edun mukaista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen julkaisussa Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen todetaan, että yhteistoiminnalla viihtyisyys lisääntyy, kun pyritään yhteydenpitoa helpottaviin mutkattomiin pelisääntöihin. Asioiden hoitaminen vaatii molemmilta osapuolilta kykyä antaa ja vastaanottaa asiallista palautetta. Yhteishallintoon osallistuvilla on oltava oikea asenne ja hyvät toimintatavat ja käytännöt. On muistettava, että aina ei voi voittaa, vaan tavoitteena on oltava yhteinen hyvä, jonka saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa. Yhteishallinnon parissa toimiville on annettava riittävästi tietoa toiminnan pohjaksi. Oikea tieto estää vääriä huhuja ja luo luottamusta ja turvallisuutta. Yhteishallinnolla voidaan parantaa asumisviihtyvyyttä ja muista asukkaista välittämistä. Asukasyhteisölle on eduksi, kun asukkaiden keskinäinen kanssakäynti ja yhteydenpito lisääntyvät. Omistajan kannalta hyvin toimiva yhteistoiminta näkyy myös taloudellisina etuina, jotka parantavat yhtiön kilpailukykyä. Asukkaiden vaihtuvuus vähenee, kun asukkaat ovat tyytyväisiä asumiseensa. Tutuksi tulleiden asukkaiden kanssa asioiminen on helpompaa. Toimiva asukasdemokratia on oiva imagonkohottaja vuokratalolle ja sen omistajalle. Yhteistoiminta auttaa välttämään ongelmia, kun asioihin osataan puuttua ajoissa. Lisätiedot: Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus: Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus: Asukasdemokratia tavaksi taloon opas asukkaille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus: Asukasdemokratia-opas 14 Käsikirja vuokrataloille

15 3.7 Yhdistykset ja säätiöt Aravavuokrataloja on jonkin verran yhdistysten ja säätiöiden omistuksessa. Yleensä nämä ovat vanhustenkotiyhdistyksiä tai säätiöitä tai muille erityisryhmille vuokra-asuntoja ylläpitäviä yhdistyksiä tai säätiöitä. Kunta ei voi saada Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia. Yhdistys- tai säätiömuotoon on päädytty, jotta omistaja voisi saada hankkeelleen Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta. Todellinen taustalla oleva toimija saattoi olla kunta. On myös eräitä säätiömuotoisia suuria aravavuokratalojen omistajia. Näistä merkittävimpiä ovat opiskelija-asuntosäätiöt. Seuraavassa selostetaan lyhyesti yhdistysten ja säätiöiden toimintaa sääteleviä lakeja. Yhdistykset Yhdistys perustetaan laatimalla sopimuskirja, jonka vähintään kolme henkilöä allekirjoittaa ja joka sisältää yhdistyksen säännöt. Säännöissä on mainittava mm. yhdistyksen nimi, tarkoitus, toiminnan laatu, kotipaikka, hallitus, tilinpäätös, tilintarkastus ja yhdistyksen varojen käyttäminen, kun yhdistys lakkaa. Perustamiskirjan, joka pitää sisällään sopimuskirjan ja säännöt, allekirjoittamisen jälkeen on pidettävä yhdistyksen perustava kokous, jossa valitaan yhdistyksen hallitus, tilintarkastajat ja muut mahdolliset toimielimet. Oikeustoimikelpoisuuden saavuttamiseksi yhdistys on ilmoitettava yhdistysrekisteriin. Rekisteriin merkitsemisen jälkeen yhdistyksen nimeen liitetään sanat rekisteröity yhdistys tai lyhenne ry, jotka osoittavat, että yhdistys on oikeustoimikelpoinen. Yhdistyksen jäsenenä voi olla sekä luonnollinen että juridinen henkilö. Säännöissä on mainittava yhdistykselle mahdollisesti maksettavasta jäsenmaksusta. Jäsen voi erota yhdistyksestä milloin vain. Jäsen voidaan myös erottaa yhdistyksestä, jos hän ei täytä velvoitteitaan yhdistystä kohtaan, tai jos hän on toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen välttämättömiä toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Yhdistyksen kokouksen sijasta päätäntäoikeus voidaan luovuttaa yhdistyksen valtuutetuille. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä äänioikeus ja ainoastaan yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Jäsen ei saa ottaa yhdistyksen kokouksessa osaa sellaisen asian ratkaisuun, jossa hänen yksityinen etunsa voi joutua ristiriitaan yhdistyksen edun kanssa. Hallituksen jäsen ei saa osallistua tilintarkastajien valintaan. Säännöissä voidaan määrätä yhdistyksen juoksevia asioita hoitavista henkilöistä, jotka yleensä ovat hallituksen jäseniä. Yhtiöllä voi olla toimielimiä kuten toimitusjohtaja ja työvaliokunta tai muita tehtäviä varten valittuja luottamushenkilöitä kuten rahastonhoitaja, sihteeri jne. Hallituksen jäsenen tulee korvausvelvollisuuden uhalla hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita. Yhdistyksen lakatessa, sen varat sen jälkeen, kun velat on maksettu, käytetään säännöissä lakkaamisen varalta määrätyllä tavalla. Jos tämä ei ole mahdollista, menevät varat valtiolle käytettäväksi yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseksi. Lisätiedot: Yhdistyslaki (503/1989) Siviilioikeudellinen kirjallisuus Yhdistysrekisteri Säätiöt Säätiölaki koskee yksityisoikeudellisia yksityisiä säätiöitä. Itsenäisyys tarkoittaa hallinnon itsenäisyyttä. Säätiöllä on oltava omat toimielimensä, jotka hoitavat säätiön omaisuutta sää- Käsikirja vuokrataloille 15

16 tiön tarkoituksen toteuttamiseksi säätiölle vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Säätiön tarkoituksen tulee olla hyödyllinen, ei kuitenkaan välttämättä yleishyödyllinen. Säätiön perustamista varten vaaditaan perustamiskirja, perustamislupa, sääntöjen vahvistaminen, säätiöomaisuuden luovutus ja säätiön merkitseminen säätiörekisteriin. Perustamiskirjassa on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiölle on laadittava säännöt. Säännöissä on mainittava säätiön nimi, kotipaikkakunta, tarkoitus ja miten se on toteutettava, säätiöomaisuus ja sen hoitamistapa, toimielimistö, hallituksen mahdollinen palkkio, tilinpäätöksen tekoaika ja miten tilit tarkastetaan ja miten säätiön sääntöjä muutetaan ja säätiö tarvittaessa lakkautetaan. Säätiö on merkittävä säätiörekisteriin. Säätiön asioita hoitaa sen hallitus. Hallituksessa voi olla yksi tai useampia jäseniä. Toisen oikeushenkilön hallitus tai julkinen viranomainen voi myös toimia säätiön hallituksena. Julkinen viranomainen voi olla myös hallituksen jäsen. Oikeusministeriö valvoo säätiöiden toimintaa niin, että sitä hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti. Jos säätiön hallitus tai hallituksen jäsen toimii lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti ja aiheuttaa säätiölle vahinkoa, vahinko on korvattava säätiölle. Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet tai sääntöjen muuttamiseen on muu tarpeellinen syy. Tietyissä tilanteissa säätiö voidaan oikeusministeriön suostumuksella lakkauttaa. Tuomioistuin voi julistaa säätiön lakkautettavaksi, jos sen toiminta on jatkuvasti lain tai sääntöjen vastaista. Hallitus tai nimetty selvitysmies hoitaa lakkaamiseen tai lakkauttamiseen liittyvät toimet. Säätiön lakatessa varat käytetään sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jos säännöissä ei ole tästä määräystä, varat menevät valtiolle käytettäväksi säätiön toimintaan liittyvään tarkoitukseen. Lisätiedot: Säätiölaki (109/1930) Siviilioikeudellinen kirjallisuus Säätiörekisteri 16 Käsikirja vuokrataloille

17 4 Näkökohtia vuokrataloyhtiön talouden hoidosta Kunnan omistama vuokrataloyhtiö on kunnan tärkeimpiä asuntopoliittisia välineitä. Yhtiön päätarkoituksena on tarjota kunnan asukkaille monipuolisesti kohtuuhintaisia asuntoja. 4.1 Asuntoyhtiön sijoittuminen kuntakonserniin ja toimintatapa Uudessa kuntalaissa kuntakonserni määritellään kirjanpitolain säännösten perusteella. Kunta on kuntakonsernin emoyhteisö ja tytäryhteisöjä ovat mm. kunnan omistamat osakeyhtiöt, joihin kunnalla on määräysvalta. Kirjanpitolaissa määräysvallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa emoyhteisöllä on oikeus käyttää yli puolta kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistusohjausta ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntalain mukaan tytäryhtiön päättäville elimille kohdistettua ohjeistusta ja valvontaa. Yhtiöön kohdistuvaa omistajaohjausta on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaaminen yhtiökokouksessa. Yhtiön päättävät elimet taas noudattavat osakeyhtiölakia ja käskysuhteet sekä toimivallan jako perustuvat tähän lakiin. Osakkaat tekevät yhtiötä koskevia päätöksiä yhtiökokouksessa. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Konsernijohdon päätökset eivät sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä, vaan ne ovat suosituksen luonteisia, koska osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan velvoitteet ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain mukaan. Toisaalta kuntakonsernin johto voi ohjata kunnan valitsemien hallituksen jäsenten kannanottoja ilmaisemalla kunnan kannan käsiteltävään asiaan. Vaikka ohjeet eivät oikeudellisesti sido yhtiön hallitusta ja toimitusjohtajaa, kuuluu hyvään hallintotapaan, että asioista neuvotellaan ja niihin pyritään löytämään yhteinen ratkaisu. Yhtiön hallituksen ja johdon sekä kunnan virkamiesten saumaton yhteistyö ohjaa yhtiön parhaisiin tuloksiin. Yhtiön tulee toimia osakeyhtiönä itsenäisesti niin talouden kuin päätöksenteon kannalta, ja ulkopuolisten tahojen ei tulisi puuttua yhtiön taloudenhoitoon, koska vastuun aina kantaa toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus. Tämä siitäkin syystä, että hyvin monet päätökset johtavat viime kädessä yhtiön talouteen. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja eivät voi vapautua vastuusta vetoamalla kunnalta saatuihin ohjeisiin, vaan vastaavat päätöksistään osakeyhtiölain mukaan viime kädessä omalla omaisuudellaan. Tämän takia on tärkeää ymmärtää päätöksenteon perusteet ja vastuukysymykset. Hallitus- ja toimitusjohtajatyöskentelyssä päätöksenteon tulee perustua yhtiön etuun. Yhtiön taloudenpidon kannalta se on ensiarvoisen tärkeää ja vain näin voidaan toimia yhtiön kannalta menestyksekkäästi. Kunnan omistaman vuokrataloyhtiön tärkeimpiä tavoitteita on tarjota kunnan asukkaille monipuolisesti kohtuuhintaisia asuntoja. Parhaaseen tulokseen päästään, kun yhtiö toimii tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä kunnan kanssa toteuttamalla kunnan asunto- ja omistajapoliittisia tavoitteita omien resurssiensa rajoissa. Kunnan omistama vuokra-asun- Käsikirja vuokrataloille 17

18 toyhtiö on kunnan tärkeimpiä asuntopoliittisia välineitä, jos tätä välinettä osataan käyttää oikein ja tehokkaasti. Yhtiöiden ongelmat voivat olla hyvin erilaiset ja johtuvat mm. siitä milloin ja miten kiinteistöt ovat rakennettu tai missä kiinteistöt sijaitsevat. Matalasuhdanteen aikana kustannukset laskevat ja rakentamisen laatu useimmiten on parempaa kuin korkeasuhdanteen aikana. Jos aikataulullisesti on mahdollista, on perusteltua toteuttaa rakentamisprojektit matalasuhdanteen aikana. Kiinteistön sijaintipaikan ongelmat ovat sidoksissa usein alueen yleiseen kehitykseen; onko alue kehittyvä vai taantuva. Mikäli alueen työpaikat vähenevät ja työvoimantarve vähenee, kiinteistönomistajan ongelmat kasvavat huonontuvan käyttöasteen takia. Asuntojen käyttöasteen laskiessa alle 90 prosentin ajaudutaan taloudellisiin ongelmiin. Alhaisten käyttöasteiden alueilla tulee tarkastella erilaisia vaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi, äärimmäisenä keinona kiinteistöjen myymistä ja purkamista, jotta omistajakunta ei joudu kohtuuttomasti tukemaan yhtiötä taloudellisesti. Yhtiön toiminnan tulee olla ammattimaista niin talouden, hallinnon kuin vuokraustoiminnan ja markkinoinnin alueella. On erityisen tärkeää tarkastella toimintatapoja ja ajatusmalleja sekä muuttaa niitä tarvittavilta osin vastaamaan asiakkaiden ja toimintaympäristön odotuksia. Byrokraattisen toimintamallin sijaan on omaksuttava asiakaslähtöinen lähestymistapa. Yhä useammat yhtiöt ovat verkottuneet. Epäviralliset tapaamiset ovat yleistyneet niin isojen kuin pienten ja keskisuurten yhtiöiden toimitusjohtajien keskuudessa. Nämä tapaamiset on koettu erittäin kehittäviksi ja tapaamisissa saaduista vinkeistä ja kokemusten vaihdoista on koettu olevan erityisen paljon hyötyä. Toimitusjohtajatapaamisista voi tiedustella esimerkiksi Kuntaliitosta. 4.2 Omakustannusperiaate ja vuokranmääritys Rajoituksien alaisissa aravavuokra-asunnoissa ja -taloissa ja uuden korkotukilain nojalla jälkeen lainoitetuissa vuokra-asunnoissa on vuokrat määriteltävä omakustannusperiaatteella. Omakustannusperiaate tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen lisäksi kattamaan asuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoitus ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset menot. Omakustannusperiaatteella tarkoitetaan myös sitä, että kaikki omasta toiminnasta syntyvät kustannukset rahoitetaan omalla vuokraustoiminnan tuotoilla ja että vuokrat tulee määrittää sille tasolle, että kaikissa olosuhteissa vuokratuotot riittävät kattamaan tulevan vuoden kiinteistöjen ylläpidon ja tarvittavat hankinnat. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän arava- tai korkotukilainan ennenaikainen maksaminen ei vapauta omakustannusvuokranmääritysperiaatteen noudattamisvelvollisuudesta vuokranmäärityksessä, eikä muistakaan käyttö- ja luovutusrajoituksista. Omakustannusvuokran määritys ei kuitenkaan koske niin sanottuja jatkorajoituksien alaisia aravavuokra-asuntoja eikä ns. vapaarahoitteisia kiinteistöjä. Kun laina on maksettu takaisin alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti tai laina-aika on kulunut loppuun, vuokratalo ei enää kuulu omakustannusvuokranmäärityksen piiriin, vaan vuokrat määräytyvät vapaasti asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan. Tällöinkin vuokran tulee olla kohtuullinen. Omakustannusvuokralaskennan lähtökohtana on ARA:n hyväksymä ko. kiinteistön hankinta-arvo. Hankinta-arvo muodostuu asuntojen rakennuskustannuksista sekä maapohjakustannuksista. 18 Käsikirja vuokrataloille

19 4.3 Vuokrien tasaus Omakustannusvuokraan sisältyviä eriä ovat mm. menot, jotka aiheutuvat 1) kiinteistön ja rakennusten hankinnasta tai rakentamisesta, 2) kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta ja hoidosta, 3) niiden perusparannuskustannuksista, 4) varautumisesta 2 tai 3 kohdan toimenpiteisiin, 5) omalle pääomalle maksettavasta korosta (enintään 8 %), 6) omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoidosta. Vuokraan ei saa sisällyttää eriä, joilla katetaan omistajan muun toiminnan tappioita, esim. vapaarahoitteisten kiinteistöjen kustannuksia. Myös palvelu- ja vuokraustoiminnan täytyy kummankin kattaa erikseen omat korko- ja pääomakulunsa. Nämä toiminnat on pidettävä erillään taloudellisesti ja kirjanpidollisesti. ARA määrittelee lainapäätöksen yhteydessä hankinta-arvon perusteella lasketun alkuvuokran ja toimittaa kunnille tiedoksi kohteen osapäätöksen, jossa hankinta-arvo on hyväksytty, sekä lainapäätöksen, jossa alkuvuokra on määritelty. Asuntojen käyttöasteen laskiessa alle 90 prosentin ei omakustannusvuokran määrittäminen ole enää mahdollista. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa vuokra määritellään omakustannusperiaatteella, mutta kassaan kertyy vain osa ennakoiduista vuokratuotoista. Tällöin korjaustoimet joudutaan supistamaan minimiin ja ongelmien kierre on valmis. Omakustannusvuokraa määritettäessä tulee laskenta tehdä siten, että todelliset kulut arvioidaan oikein ja tulot mieluummin varovaisesti kuin liian optimistisesti. Yleishyödylliset yhteisöt ja muut vuokratalojen omistajat toimittavat kuntiin vuosittain omakustannusvuokralaskelmat ja tilinpäätösasiakirjat. Valtakunnalliset yhteisöt, jotka voivat tasata vuokriaan koko maan tasolla, toimittavat tiedot omakustannusvuokran valvomiseksi ARA:aan. Näin helpotetaan kuntien vuokravalvontaa. Tarkempia ohjeita omakustannusvuokrista löytyy ympäristöministeriön kuntakirjeistä 3/1995 ja 9/1994. ARA:n www-sivuilla ( on vuokralaskelman laadintaan suunniteltu vuokralaskuri. Aravarajoituslain (1990/1993) 7 :n 2 momentin mukaan saman omistajan omistamien vuokratalojen ja aravavuokra-asuntojen vuokrat voidaan tasata. Samoin korkotukilain nojalla lainoitettujen vuokratalojen ja -asuntojen vuokrat voidaan tasata. Samaan yhtiöön kuuluvien arava- ja uudemman korkotukilainsäädännön alaisten vuokratalojen vuokrat voidaan tasata keskenään. Tasaamisen tavoitteena on se, että vuokrat vastaisivat mahdollisimman hyvin asuntojen käyttöarvoa. Vuokrien tasauksessa suositellaan pääomamenojen tasausta, jolloin hoitomenot määritetään talokohtaisesti tai vuokranmääritysyksiköittäin. Pääomamenojen lisäksi omistajakohtaisesti voidaan tasata fuusioituneiden aravavuokratalojen vuokrat, jaksottaiset korjauskustannukset, liiketilojen vuokratuotot, tontin vuokrat sekä kokonaisvuokra. Asuntoviranomaiset suosivat ja joissakin tapauksissa jopa edellyttävät vuokrien tasausta. Vuokrien tasaus tarkoittaa kulujen jakamista useiden kiinteistöjen kesken. Tasaaminen ei tarkoita sitä, että kaikkien kiinteistöjen neliövuokrat olisivat samoja. Tasauksessa voidaan ottaa huomioon kiinteistöjen alueelliset ja laadulliset erot. Vuokrantasausmalleja on useita, joista alla esitellään kaksi erityyppistä mallia: Käsikirja vuokrataloille 19

20 Tasausmalli 1. Kaikkien kulujen tasaaminen Tasataan sekä hoito- että pääomavuokrat Otetaan huomioon alueelliset eriarvoisuudet Otetaan huomioon kiinteistön laatu-ominaisuudet + helppo hallinnoida ei innosta asukkaita hoitokulusäästöihin Tasausmalli 2. Pääomakulujen tasaaminen Tasataan ainoastaan pääomavuokrat Rahoituskulut Jaksottaiset kunnossapitokulut Luottotappiot Tyhjäkäyttö Otetaan huomioon alueelliset eriarvoisuudet Otetaan huomioon kiinteistön laatu-ominaisuudet + innostaa asukkaita hoitokulusäästöihin, jotka vaikuttavat alentavasti vuokratasoon hallinnollisesti vaikeampi kuin koko kulupotin tasaus 4.4 Vuokrien jyvitys Asuntojen vuokrat muodostuvat vertailukelpoisiksi tasausryhmän muiden varuste- ja palvelutasoltaan vastaavien asuntojen vuokriin sekä paikkakunnalla käyttöarvoltaan vastaavien asuntojen vuokriin nähden. Tasauksessa voidaan ottaa huomioon myös asukkaiden yhdenvertaisuus vuokratasojen suhteen. Vuokrien tasauksesta on kannustavia esimerkkejä ympäri Suomen erityyppisissä yhtiöissä ja yhä useammat yhtiöt ovat ottaneet käyttöön jonkin tasausmallin. Noin puolet kuntien vuokrataloyhtiöistä on tasannut vuokransa. Valtion rahoittaman vuokratalon vuokrat voidaan jyvittää. Jyvityksellä tarkoitetaan sitä, että vuokranmääritysyksikön vuokrakertymä jaetaan perittäväksi huoneistoille muun kuin suoraan asunnon pinta-alan perusteella. Vuokrien jyvitys on tavallaan vuokrien tasausta vuokranmääritysyksikön sisällä. Jyvityksellä pyritään siihen, että erikokoisista huoneistosta perittävä pääomavuokra vastaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti huoneiston rakennuskustannuksia. Pienen asunnon rakennuskustannukset huoneistoneliömetriä kohden voivat olla jopa 25 prosenttia korkeammat kuin suuremman asunnon kustannukset. Jyvitystä ei säännellä aravarajoituslaissa eikä missään muussakaan laissa. Vuokratalon omistaja voi käyttää, tai muuttaa jyvitystä, tai luopua siitä kokonaan. Aikanaan asuntohallitus ja myöhemmin Valtion asuntorahasto on ohjeistanut jyvityksen käyttöä. Asuntorahaston antama suositus jyvityksen muuttamisesta vanhassa vuokra-asuntokannassa ja jyvityksen käyttöönottamisesta uudessa kannassa löytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nettisivuilta ( > ARA-asuntokanta > Vuokra-asunnot > Vuokranmääritys > ARA suositus vuokrien jyvitykseen). Suosituksissa todetaan, että olemassa olevissa aravavuokrataloissa jyvitystä voitaisiin muuttaa siten, että huoneistotyyppijakauman mukaista vuokrakertymätavoitetta lisättäisiin pienasunnoissa 9 25 prosenttia, vähennettäisiin kaksioissa 3 13 prosenttia ja vähennettäisiin kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa 8 23 prosenttia. Jos muutos toteutetaan, se on syytä jaksottaa useammalle vuodelle. Muutoksesta on sovittava asukkaiden kanssa. Muutosasiaa on käsiteltävä yhteishallintolain mukaisessa menettelyssä. 4.5 Asukkaiden valinta ja markkinointi Aravavuokra-asuntojen asukkaiden valintaan on tullut lisää joustoa, kun tulorajat ovat poistuneet. Asukkaat on kuitenkin edelleen valittava hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella arvioiden. Etusija on suurimmassa asunnontarpeessa olevilla hakijoilla. 20 Käsikirja vuokrataloille

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA 1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Laki. aravarajoituslain muuttamisesta

Laki. aravarajoituslain muuttamisesta Laki aravarajoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan aravarajoituslain (1190/1993) 5 ja 8 a, sellaisina kuin ne ovat, 5 laissa 869/2008 ja 8 a laissa 20/2007, sekä muutetaan 6,

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Laki. aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta

Laki. aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta Laki aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus.

Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus. 1 HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ I LUKU Yleistä 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratian tarkoituksena on yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden tehtävien siirtoa Valtion asuntorahastolle koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi aravavuokra-asuntojen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Asukasdemokratia Lohjan Vuokraasunnot

Asukasdemokratia Lohjan Vuokraasunnot Asukasdemokratia Lohjan Vuokraasunnot Oy:ssä (Lova) Lovan asukasdemokratiatyöryhmä 6.6.2014 Lovan hallitus 9.6.2014 Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 4.3.2015 Lovan varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta.

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta. VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SÄÄNNÖT Pvm 3.1.2013 1 Yhteisön nimi ja kotipaikka Yhteisön nimi on Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellinen yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle lainsäädännöksi valtion tukeman asuntotuotannon toimintaperiaatteiden ulottamisesta kuntien ja eräiden muiden yhteisöjen omistamiin asuntoyhteisöihin ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Lausunto 1 (7) Nikolas Elomaa 23.3.2016. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto

Lausunto 1 (7) Nikolas Elomaa 23.3.2016. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausunto 1 (7) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM2/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp Hallituksen esitys valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Nimen epävirallinen lyhenne KVVY. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

ARA-asuntojen omakustannusperiaate. Helsinki

ARA-asuntojen omakustannusperiaate. Helsinki ARA-asuntojen omakustannusperiaate Helsinki 15.12.2017 Päivitetty vuokranmääritysohje ARA on julkaissut päivitetyn vuokranmääritysohjeen 15.3.2017. Ohjeen voi ladata osoitteesta www.ara.fi/vuokranmaaritys

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. PEURAMAA GOLF Ry SÄÄNNÖT 2014 TOIMINTASÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. Yhdistyksen nimi on Peuramaa Golf Hjortlandet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki Gospel Riders moottoripyöräkerho ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

2. Ehdotetut muutokset

2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, ar a- varajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja as u- misoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille

Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille 26.04.2010 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 3 2 VUOKRIEN KOHTUULLISUUS JA OMAKUSTANNUSPERIAATE... 3 3 OMAKUSTANNUSVUOKRAN MÄÄRITTÄMINEN... 4 4 VUOKRIEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

GRAAFINEN TEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Yhdistys rekisteröity 18.1.2001, säännöt hyväksytty liiton vuosikokouksessa 21.3.2013

GRAAFINEN TEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Yhdistys rekisteröity 18.1.2001, säännöt hyväksytty liiton vuosikokouksessa 21.3.2013 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Yhdistys rekisteröity 18.1.2001, säännöt hyväksytty liiton vuosikokouksessa 21.3.2013 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Graafinen Teollisuus ry, ruotsiksi Grafiska

Lisätiedot

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukas toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi OSALLISTUMISTA Olet asumisesi paras asiantuntija

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot