XXII. Työnvälitystoimisto.

Transkriptio

1 XXII. Työnvälitystoimisto. Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston johtokunnan v:lta 1935 antama kertomus oli seuraavan sisältöinen: Johtokunta. Työnvälitystoimiston johtokuntaan kuuluivat v puheenjohtajana varatuomari E. Tulenheimo, varapuheenjohtajana työnjohtaja K. Hiltunen, jäseninä työnantajain edustajat johtaja W. Korhonen ja insinööri M. Muoniovaara sekä työntekijäin edustajat toimitsija L. Mikkonen ja eristäjä K. Saarnijärvi. Edellisten varamiehinä oli kamreeri O. Tiderman ja jälkimmäisten toimitsija T. Bryggari. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli rahatoimenjohtaja J. Helo. Johtokunta kokoontui kertomusvuoden kuluessa 11 kertaa. Sen käsittelemistä asioista merkittiin pöytäkirjaan 55 pykälää. Suurin osa näistä koski toimiston juoksevia asioita, paikkakunnan työoloja sekä toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi. Tärkeimmistä johtokunnan käsittelemistä kysymyksistä mainittakoon seuraavat: Viranhaltijain irtisanominen toimestaan. Kaupungin virkasäännön mukaan viranomainen, joka on viranhaltijan nimittänyt, on myös oikeutettu irtisanomaan viranhaltijan. Kun kaupunginhallitukselle oli valitettu siitä, että nimittävä viranomainen, jona saattaa olla hallitus, lauta- tai johtokunta tai myös joku henkilö yksinään, kuten laitoksen johtaja tai hänen alaisensa viranhaltija, oli ilman riittävää syytä irtisanonut viranhaltijoita, oli kaupunginhallitus valmistuttanut sen suuntaisen virkasäännön muutosehdotuksen, että irtisanomispäätös, ennen sen toimeenpanoa, oli alistettava jonkun toisen hallintoelimen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Tästä muutosehdotuksesta pyydettiin lauta- ja johtokuntien lausuntoa. Asiasta antamassaan lausunnossa johtokunta perustelujen jälkeen katsoi, ettei muutosehdotus, toimiston kannalta arvosteltuna, ole tarpeellinen. Kaupunginvaltuusto teki sittemmin virkasääntöön kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisen muutoksen. Kokouksessaan huhtikuun 24 p:nä johtokunta tarkasti ja hyväksyi toimiston vuosikertomuksen v:lta Toimiston talousarvioehdotus käsiteltiin ja hyväksyttiin johtokunnan kokouksessa elokuun 29 p:nä. Kysymystä toimiston siirtämisestä uuteen huoneistoon johtokunta käsitteli useaan kertaan. Sen johdosta, että kaupungin omistaman talon Aleksanterinkadun l:ssä tiedettiin tulevan tyhjäksi kesällä 1936, oli kiinteistötoimisto tarjonnut siitä huoneistoa työnvälitystoimistolle ja tehnyt useampiakin ehdotuksia toimiston siihen sijoittamiseksi. Käsitellessään näitä ehdotuksia johtokunta totesi, että toimiston huoneisto niiden mukaan tulisi useissa kohdin entisestään huonontumaan. Asiasta antamassaan lausunnossa johtokunta huomautti huoneiston olevan vaikeasti tuuletettava, vetoinen ja Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1936.

2 XXII. Työnvälitystoimisto. 169* kylmä ja niin ollen terveydelle vaarallinen. Huoneistossa havaitsemiensa puutteellisuuksien vuoksi ei johtokunta omasta puolestaan katsonutkaan suotavaksi koko työnvälitystoimiston siirtämistä siihen. Sen sijaan arveli johtokunta voitavan päästä kysymyksessä tyydyttävämpään ratkaisuun siten, että kaikki miesosastot merimiesosasto ja mahdollisesti perustettava uusi poikien osasto mukaanluettuina sijoitetaan ehdotettuun huoneistoon, mutta naisosastot jäisivät nykyiseen huoneistoonsa, ellei niille muualta, mieluimmin kaupungin omista taloista löydetä uutta sopivampaa. Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin varata kyseellisen huoneiston työnvälitystoimistoa varten. Asian yksityiskohtainen suunnittelu ja toimeenpano siirtyivät seuraavan vuoden puolelle. Työttömyyskorttien leimaaminen. Helsingin ammatillisen paikallisjärjestön työttömyyskomitea teki marraskuun 6 p:nä johtokunnalle lähettämässään kirjelmässä ehdotuksen, että toimistossa parina viime vuotena käytännössä olleesta määräaikaisesta työttömyyskorttien leimaamisesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin sellaiseen käytäntöön, että työttömät kaksi kertaa viikossa leimaavat korttinsa heille paraiten sopivina päivinä. Käsitellessään kysymystä johtokunta totesi, että toimistossa nykyään käytännössä oleva korttijärjestelmä ja siitä johtuva määräaikainen leimausjärjestelmä säästävät huomattavasti mekaanista työtä ja ovat sen vuoksi edullisia niin kauan kuin toimiston työ suurelta osalta on työttömyystarkkailua ja rekisterinpitoa. Kun lisäksi työnvälitystoiminnan ja työnvälitystoimistojen yleinen uudelleenjärjestely on odotettavissa lähiaikoina, ja sosialiministeriön taholta tämän järjestelyn yhteydessä tullaan harkitsemaan myös uutta yhdenmukaista korttijärjestelmää maan kaikkia työnvälitystoimistoja varten, ei johtokunta katsonut olevan syytä ennen sitä ryhtyä muutoksien esittämiseen tässä asiassa. Lisäksi johtokunta antoi kaupunginhallitukselle lausuntoja yhdistysten anomuksista saada harjoittaa työnvälitystä. Milloin anoja oli ammatillinen yhdistys ja sen suunnittelema työnvälitys tapahtui sellaisella erikoisalalla, jolla julkinen työnvälitys ei kyennyt välitysmiehen tarvetta tyydyttämään, johtokunta puolsi anomusta. Ammatillisesti rajoittamatonta yhdistysten työnvälitystä ei johtokunta pitänyt tarpeen vaatimana ja antoi sitä tarkoittavista anomuksista yleensä epäävät lausunnot. Toimiston henkilökunta. Toimiston johtajana oli W. O. Ahtio. Osastonjohtajina miesosastoilla toimivat F. E. Huhtala, K. B. Sundström ja A. E. Holmström. Miesosastojen vakinaisina apulaisina toimivat V. Jyrkänne ja K. Vuolanne. Naisosastojen osastonjohtajina olivat rouva R. Hänninen sekä neidit L. Ahkia (Ahlgren), A. Bruun, T. Melanen ja E. Sundström, apulaisina rouva E. Bauer sekä neidit A. Ahovaara, S. Rechardt ja A. Vallinheimo. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi oli toimistossa kaikkiaan kahdeksan ylimääräistä apulaista. Toimiston vahtimestarina toimi T. Leander. Työhakemukset ja työnhakijat. Ryhmitettyinä työnhakijain sukupuolen mukaan ja verrattuna edelliseen vuoteen oli työhakemusten luku seuraava: Miesten tekemiä 28, Naisten»... 18, Q Q A Vähennys v ver- 1 y ö rattuna v.een , , , , Yhteensä 46, o 52, o 5,

3 170* XXII. Työnvälitystoimisto. 170* Työtä hakevia eri henkilöitä oli seuraavasti: 1 n q z 1 o q /i Vähennys v verrat- I^oD. ly <54. tuna y:een Miehiä. 12, , , o Naisia. 6, , , Yhteensä 19, , , Edelliseen vuoteen verraten väheni sekä työhakemusten että työtähakevien eri henkilöiden luku varsin huomattavasti johtuen yleisestä työolojen parantumisesta. Työnhakijat uudistivat työhakemuksensa työttömiksi uudelleen jouduttuaan, miehet 15,322 ja naiset 11,684 eli yhteensä 27,006 eri tapauksessa. Kotipaikkaoikeuden mukaan työnhakijat jakautuivat seuraavasti: Miehiä. Naisia. Luku. 7o Yhteensä. Helsingissä 10, , , Muualla 2,059 I6.1 1, , Yhteensä 12, , , Edellisenä vuonna oli vieraspaikkakuntalaisia miehistä 15.0 %, naisista 19.7 % ja kaikista työnhakijoista 16.7 % Perheolojen mukaan ryhmitettyinä oli työnhakijoista: Miehiä. Naisia. Yhteensä. Luku. Perheellisiä 6, ,078 I6.1 7, Yksinäisiä 6, , , Yhteensä 12, , , Edellisenä vuonna oli perheellisiä miehistä 47.3 %, naisista 23.8 % ja kaikista työnhakijoista 38.9 %. Perheellisten naisten suhteellisen suuri vähennys johtunee siitä, että perheenäidit parantuneiden työolojen vuoksi ovat entistä suuremmassa määrin voineet omistautua kodin hoitoon tarvitsematta hakea ansiotyötä. Tarjotut paikat. Toimiston täytettäväksi tarjottiin kertomusvuonna kaikkiaan 19,585 työpaikkaa, joista miesten paikkoja 5,408 eli 27.6 % ja naisten paikkoja 14,177 eli 72.4 %. Edelliseen vuoteen verraten väheni miehille tarjottujen paikkain luku l,654:llä eli 23.4 %, mutta naisille tarjottujen paikkain luku lisääntyi 335:llä eli 2.4 %, joten työtarjoukset yhteensä vähenivät 1 319:11a. eli 6.3 %. Huomattava vähennys miehille tarjottujen paikkain luvussa johtuu kokonaan siitä, että varatöitä järjestettiin kertomusvuonna vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vapailta työmarkkinoilta tarjottujen paikkain luku onkin sen sijaan jonkun verran lisääntynyt. 1 ) Perheellisiin on ryhmityksessä viety, paitsi naimisissa olevia henkilöitä, myöskin naimattomat henkilöt, joilla on lapsia elätettävänä, ja yksinäisiin myöskin lesket, joilla ei ole lapsia alle 16 vuoden, joten ryhmitystä ei ole tehty siviilisäädyn, vaan elatusvelvollisuuden perusteella.

4 XXII. Työnvälitystoimisto. 171* Työpaikkakunnan mukaan ryhmitettyinä oli tarjotuista työpaikoista: Miesten paikkoja. Helsingissä 3, Muualla 1, Naisten paikkoja. 12, , Yhteensä. 16, , Yhteensä 5,408 loo.o 14, o 19, o Täytetyt paikat. Toimiston aikaansaamien välitysten määrä, verrattuna myös edelliseen vuoteen, selviää seuraavasta: Vähennys v.'1935 verrattuna v:een Luku. Miesten paikkoja... 5, , ,641 Naisten»...11, , i Yhteensä 17,107 loo.o 18,852 loo.o 1, Edelliseen vuoteen verraten täytettyjen paikkain luku vähentyi suunnilleen saman verran kuin tarjottujen paikkain. Niinikään vähennys aiheutui samasta syystä: varatöiden runsaasta vähenemisestä. Välitykset varatöihin vähentyivätkin edellisestä vuodesta miesosastolla 56.2 %, naisosastolla 48.i % ja yhteensä 54.8 %. Välitykset vapaille työmarkkinoille sen sijaan lisääntyivät miesosastoilla 8.1 %, naisosastoilla 2.o % ja yhteensä 3.5 %. Miesosastoilla voitiin tarjotut paikat edelleen täyttää sangen tarkkaan, kun työnhakijoita työtarjouksiin verraten oli suhteellisen runsaasti ympäri vuoden. Naisosastoilla sen sijaan oli suurimpana osana kertomusvuotta nuorista talousapulaisista puute, minkä vuoksi varsinkin muilta paikkakunnilta tarjotuista paikoista jäi melkoinen osa täyttämättä. Minkä verran erikseen Helsingissä ja erikseen muilla paikkakunnilla tarjotuista työpaikoista täytettiin selviää seuraavasta asetelmasta: Miesten paikkoja. Naisten paikkoja. Yhteensä. Luku. Luku. Luku. 0/ Helsingissä 3, i 10, , Muualla 1, ,435 8I.0 Yhteensä 5, , i 17, Edellisenä vuonna täytettiin miehille tarjotuista paikoista 98.6 %, naisille tarjotuista 85.9 % ja kaikista tarjotuista paikoista 90.2 %. Tilastoa laskettaessa täyttämättömiksi jääneistä palvelijain paikoista täytettiin melkoinen osa seuraavan vuoden alussa. Ammattialan mukaan ryhmittyivät työhakemukset sekä tarjotut ja täytetyt paikat seuraavasti: Ammatti- ja toimiala. Työhakemuksia. Tarjottuja paikkoja. Täytettyjä paikkoja. Miest. Naist. Yht. Miest. Naist. Yht. Miest. Naist. Yht. Maa- ja metsätalous Teollisuus ja käsityö. Metalliteollisuus 2, , Kivi-, savi-jalasiteoll Kemiallinen teollisuus.. 3 : ! Nahka- ja karvateoll ! I ' Kehruu- ja kutomateoll.. 4 j i 6 6 6

5 172* XXII. Työnvälitystoimisto. 172* Työhakemuksia. Tarjottuja paikkoja. Täytettyjä paikkoja. Miest. Naist. Yht. Miest. Naist. Yht. Miest. Naist. Yht. j Vaatetavara- ja puhdistusteollisuus Paperiteollisuus Puuteollisuus Rakennusteollisuus... 10,262 1,141 11,403 2, ,256 2, ,250 Valaistuslaitokset ^ 24 Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Graafillinen teollisuus Teollisuus ja käsityö, luokittamattomat Kauppa ja kulkuneuvot. Kauppa-ala 1,690 1,119 2, Meri- ja satamaliikenne.. 2, , Maaliikenne 1,140 1, : 41 Ravintola- ja hotelliliike 75 2,452 2, ,119 1, ,079 1,081 Sekatyöt, luokittamattomat 5,452 2,109 7,561 1,782 1,611 3,393 1,782 1,600 3,382 Taloustoimet 57 8,964 9, ,769 8, ,856 6,860 Erinäiset toimet Käskyläis- ja oppilastoimet Yhteensä 28,100 18,387 46,487 5,408 14,177 19,585 5,324 11,783 17,107 Miesosastoille tehtiin kertomusvuonna, kuten aikaisemminkin, eniten työnhakemuksia rakennusteollisuuden alalta, 36.5 % kaikista työhakemuksista. Seuraavina järjestyksessä olivat luokittamattomat sekatyöt 19.4 %, metalliteollisuus 9.2 %, meri- ja satamaliikenne 8.1 %, kauppa-ala 6.o % ja maaliikenne 4.i %. Edelliseen vuoteen verraten lisääntyivät työnhakemukset hiukan maa- ja metsätalouden sekä nahka- ja karvateollisuuden aloilla, kaikilla muilla työaloilla ne sen sijaan vähenivät. Niinpä oli vähennys metalliteollisuuden alalla 22.7 %, puuteollisuuden alalla 21.9 %, kauppa-alalla 15.2 %, kivi-, savi- ja lasiteollisuuden alalla 13.3 % sekä käskyläis- ja oppilastoimien alalla 32.5 %. Naisosastoilla tehdyistä työnhakemuksista oli suurin määrä taloustoimien alalta. Lähinnä seurasivat ravintola- ja hotelliliike, luokittamattomat sekatyöt, rakennusteollisuus, kauppa-ala sekä vaatetavara- ja puhdistusteollisuus. Edelliseen vuoteen verraten vähenivät työnhakemukset useimmilla naisten työaloilla. Merkitsevää lisäännystä tapahtui vain luokittamattomain sekatöiden alalla. Työtarjouksia oli miehille eniten rakennusteollisuuden, sen jälkeen luokittamattomain sekatöiden, sitten meri- ja satamaliikenteen, käskyläis- ja oppilastointen, maa- ja metsätalouden sekä metalliteollisuuden aloilta. V:een 1934 verraten tapahtui työtarjousten luvussa vähäistä lisäystä useilla työaloilla, mutta runsaan vähennyksen johdosta rakennusteollisuuden alalla väheni työtarjousten kokonaismäärä melkoisesti. Työtarjousten väheneminen rakennusteollisuuden alalla johtuu taas kokonaan tarjousten vähenemisestä varatöissä, jotka kaikki kuuluivat rakennusteollisuuden alaan. Naisille tarjotuista paikoista oli edelleenkin enemmän kuin puolet taloustoimien aloilta. Muilta aloilta oli naisille tarjottuja paikkoja eniten luokittamattomain sekatöiden, ravintola- ja hotelliliikkeen, vaatetavara- ja puhdistusteollisuuden, maatalouden sekä kaupan aloilta. Edelliseen vuoteen verraten lisääntyivät työtarjoukset varsinkin taloustoimien ja luokittamattomain sekatöiden alalla, mutta vähentyivät rakennusteollisuuden sekä vaatetavara- ja

6 XXII. Työnvälitystoimisto. 173* puhdistusteollisuuden, maatalouden sekä kaupan aloilta. Edelliseen vuoteen verraten lisääntyivät työtarjoukset varsinkin taloustoimien ja luokittamattomain sekatöiden alalla, mutta vähentyivät rakennusteollisuuden sekä vaatetavara- ja puhdistusteollisuuden aloilla. Toimitetut välitykset jakaantuivat eri teollisuus- ja toimialojen kesken samassa suhteessa kuin työtarjoukset. Täyttämättä jäi paikkoja mainittavasti vain taloustoimien ja kaupan sekä vähemmässä määrin käskyläistoimien ja maatalouden aloilla. Syynä välitysten raukeamiseen taloustoimien aloilla oli koko vuoden vallinnut suositeltujen nuorien talousapulaisten puute, samaan aikaan kuin vanhempia työnhakijoita tällä alalla oli melkoinen joukko työttömänä. Myöskin kaupan alalta naisille tarjottuihin toimiin haluttiin yleensä nuorempaa väkeä kuin oli saatavana. Täyttämättä jääneet miesten paikat kaupan alalla olivat provisiomyyjän paikkoja, joissa ei ollut pohjapalkkaa. Merimiesten työnvälitys 1 ). Merimiesosaston johtokuntaan kuuluivat v puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimiston johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jäseninä laivanvarustajain edustajat merikapteenit H. Andersson ja J. A. Lahtinen sekä merimiesten edustajat toimitsijat K. Ahonen ja G. Tuomikoski. Edellisten varamiehenä oli konemestari K. A. Höök, jälkimmäisten laivakirvesmies E. V. Långström. Sihteerinä toimi merimiesosaston johtaja F. E. Huhtala. Merimiesosastolle jätti kertomusvuonna 1,076 (edell. v. 1,272) eri työnhakijaa kaikkiaan 1,780 (1,997) työhakemusta. Työnhakijoista oli helsinkiläisiä 561 eli 52.i % ja vieraspaikkakuntalaisia 515 eli 47.9 %. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 53.3 % ja 46.7 %, joten helsinkiläisten luku laski suhteellisesti runsaammin kuin vieraspaikkakuntalaisten. Perheellisiä oli osaston työnhakijoista 204 eli 19.o % ja yksinäisiä 872 eli 81.o%. Osastoon tarjottuja ja osaston oma-aloitteisesti hankkimia työpaikkoja oli kertomusvuonna kaikkiaan 424 (edell. v. 481), joista Helsinkiin 256 eli 60.4 % ja muille paikkakunnille 168 eli 39.6 %. Edelliseen vuoteen verraten työpaikkojen määrä väheni 11.9 %. Tarjotuista tai hankituista paikoista täytettiin kaikki paitsi 1 sähköttäjän paikka. Merimiesosaston toiminnan jakautuminen eri kuukausien osalle selviää seuraavasta asetelmasta: Ty8llake. Tarjottuja Täytettyjä paikkoja. Kuukausi muksia. paikkoja. Yhteensä. Niistä muualle. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi 2 ) 1, ) Kaikki numerotiedot sisältyvät myöskin edellä olevaan, koko toimistoa koskevaan selostukseen. 2 ) Summaan eivät sisälly kuukaudesta toiseen siirtyneet työhakemukset.

7 174* XXII. Työnvälitystoimisto. 174* Kuten yleensä edellisinäkin vuosina osaston liike oli vilkkain toisen vuosineljänneksen aikana kevätpurjehduksen alkaessa ja hiljaisin viimeisen neljänneksen aikana. Eri päällystö- ja miehistöryhmien kesken jakautui osaston liike, verrattuna samalla edelliseen vuoteen, seuraavasti: Työhake- Tarjottuja Täytettyjä Työhake- Tarjottuja Täytettyji muksia. paikkoja. paikkoja. muksia. paikkoja. paikkoja. Laivanpäälliköt Perämiehet Koneenkäyttäjät Kansimiehistö Konemiehistö Radiosähköttäjät Keittiöhenkilökunta Yhteensä 1, , Työhakemusten kohdalla tapahtui vähennystä kaikkien muiden ryhmien paitsi radiosähköttäjäin ja keittiöhenkilökunnan osalta. Työtarjouksia oli perämiehille ja kansimiehistölle hiukan runsaammin kuin edellisenä vuonna, kaikille muille ryhmille vähemmän. Välitykset edelliseen vuoteen verraten lisääntyivät ja vähenivät samassa suhteessa kuin työtarjoukset. Työolot Helsingissä vuonna Toimenpiteet työttömyyden torjumiseksi. Useana edellisenä vuonna vallinnut suurtyöttömyys alkoi kertomusvuonna ratkaisevasti väistyä. Tosin olivat työttömyysnumerot vielä vuoden alussa, varsinaisina talvikuukausina, sangen korkeat, mutta kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin edellisinä vuosina vastaavina aikoina, siitäkin huolimatta, että kunnan ja valtion järjestämissä varatöissä tai varatyönluontoisissa töissä työskenteli kertomusvuonna 1,200 1,500 työtöntä vähemmän kuin esim. v Kevään ja kesän aikana työolot edelleen huomattavasti paranivat sangen vilkkaan rakennustoiminnan vaikutuksesta. Tätä toimintaa haittasi tosin jossain määrin keväällä ja alkukesällä huhtikuun 2 p:nä alkanut maalarien lakko, joka jatkui kesäkuun 26 p:ään saakka. Kaikilla muilla työaloilla olivat työt kesäkuukausina säännöllisessä käynnissä. Elokuun lopulta lähtien alkoi toimistoon uudelleen kerääntyä työttömiä työnhakijoita, ja kun epäsuotuisat säät myöhemmin syksyllä haittasivat erilaisia ulkotöitä, nousivat työttömäin luvut syyskaudella melkoisen jyrkästi, mutta pysyttelivät kuitenkin koko ajan huomattavasti pienempinä kuin edellisen vuoden vastaavina aikoina. Työnpuutteen poistamiseksi järjestivät sekä kunta että valtio talvikaudeksi erinäisiä varatöitä, joihin työvoima otettiin toimiston välityksellä Kaupungin varatöissä työskenteli vuoden alussa n. 1,100 miestä ja yli 200 naista. Keväällä näitä töitä vähitellen supistettiin niin, että keskikesällä työskenteli kaupungin varatöissä vain miestä. Vuoden lopulla oli töitä jälleen lisättävä, minkä vuoksi joulukuussa työskentelikin näissä töissä n. 700 miestä ja 180 naista. Valtion Helsingin työttömille kertomusvuoden aikana järjestämistä varatöistä olivat huomattavimmat Lauttasaaren Jorvaksenja Helsingin Turun maantierakennukset, erinäiset metsätyöt talvella Alajärvellä, Virroilla ja Korkeakoskella sekä suonkuivaus- ja tietyöt Perhossa ja Suojärvellä. Alkuvuodesta työskenteli näissä töissä n. 500 ja huhtikuun lopulta lähtien n. 300 miestä.

8 XXII. Työnvälitystoimisto. 175* Työolojen ja työttömyystilanteen vaihtelun valaisemiseksi esitettäköön vielä työnvälitystoimiston työnhakijain lukumäärä kuukausittain v ja 1934: Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Tammikuu ,794 2,831 9,625 9,015 4,349 13,364 Helmikuu ,572 2,510' 9,082 8,139 3,742 11,881 Maaliskuu ,001 2,318 8,319 7,321 3,167 10,488 Huhtikuu ,556 2,110 7,666 6,167 2,883 9,050 Toukokuu.... 4,643 2,028 6,671 4,573 2,621 7,194 Kesäkuu... 3,194 1,759 4,953 4,073 2,273 6,346 Heinäkuu ,725 1,477 4,202 3,927 2,038 5,965 Elokuu.... 2,852 1,681 4,533 4,146 2,303 6,449 Syyskuu... 3,175 1,874 5,049 4,313 2,320 6,633 Lokakuu.... 4,162 1,910 6,072 5,032 2,457 7,489 Marraskuu ,036 2,028 7,064 5,594 2,424 8,018 Joulukuu ,956 1,650 6,606 5,503 2,035 7,538