Kuntala, kokoushuone 1 (Sosiaalikeskus) / Sockengården, mötesrum 1 (Socialcentralen)

Transkriptio

1 7/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:35-19:45 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kuntala, kokoushuone 1 (Sosiaalikeskus) / Sockengården, mötesrum 1 (Socialcentralen) Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Röman Micaela 17:35-19:45 pj/ordf. Forss Maria 17:35-19:45 jäsen/ledamot Christiansson 17:35-19:45 jäsen/ledamot Hans-Eric Gustafsson Henrik 17:35-19:45 jäsen/ledamot Huotari Juha 17:35-19:45 jäsen/ledamot Vuoksenranta Suvi 17:35-19:45 jäsen/ledamot Muu/Övriga Kokko Leena 17:35-19:45 esittelijä/föredr. Maja Paulina 17:35-19:45 sihteeri/sekr. Grön Bodil 17:35-19:00 asiantuntija/sakkunnig Putus Marianne 17:35-19:00 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Manninen-Ollberg Marja vara pj/vice ordf. Alasara Sami jäsen/ledamot Kosonen Riitta-Kaisa jäsen/ledamot Sandström Stefan kh:n ed./kst:s repr. Granström Emil nuorisov.ed./ungdomf. rep. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Micaela Röman ntarkastaja/juste rare Henrik Gustafsson npitäjä/förare Paulina Maja ntarkastaja/justera re Suvi Vuoksenranta

2 7/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 44 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 45 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 46 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan talousarvio / Social- och ottets budget Itä-Uudenmaan alueelliseen kotisairaalan toiminnan aloittaminen vuonna 2020 / Påbörjande av verksamheten inom östra Nylands regionala hemsjukhus år Välinehuoltopalveluiden ulkoistaminen HUS välinehuollon linjalle vuoden 2020 alusta / Överflyttning av instrumentvårdsservicen till HNS instrumentvårdslinje från början av år Söderkullan terveysaseman korjaustarpeet ja aseman tulevaisuus / Söderkulla hälsostations reparationsbehov och stationens framtid Ilmoitusasiat / Delgivningar 22

3 7/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet SOSTEVLK 43 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 7/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare SOSTEVLK 44 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Päätös ntarkastajiksi valittiin Suvi Vuoksenranta ja Henrik Gustafsson. Beslut Till protokolljusterare valdes Suvi Vuoksenranta och Henrik Gustafsson.

5 7/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan SOSTEVLK 45 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan seuraavilla lisäyksillä, - asia 6., Sosiaali- ja terveysvaliokunnan talousarvio käsitellään ensimmäisenä varsinaisena asiana - käsitellään myös asia Söderkullan terveysaseman korjaustarpeet ja aseman tulevaisuus / Söderkulla hälsostations reparationsbehov och stationens framtid Beslut Social- och ottet beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan med följande tillägg, - ärendet 6 Social- och ottets budget behandlas som första egentliga ärende - även ärendet Söderkullan terveysaseman korjaustarpeet ja aseman tulevaisuus / Söderkulla hälsostations reparationsbehov och stationens framtid behandlas

6 7/ Sosiaali- ja terveysvaliokunnan talousarvio / Social- och ottets budget / /2019 SOSTEVLK 46 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja/social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Kunnanhallitus on hyväksynyt vuoden 2020 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman kehykset ja ohjeet. Kehysten lähtökohtana on vuoden 2018 tilinpäätös, vuoden 2019 talousarvio sekä vuoden 2019 viimeisin tulosennuste osastoittain. Väestönkasvun ennakoidaan pysyvän maan keskiarvoa korkeammalla tasolla johtuen mm. lisääntyvästä valmistuvien asuntojen määrästä. Suunnitelmakauden aikana muutoksen ennakoidaan olevan 600 uutta asukasta vuosittain, jolloin väestömäärä 2020 olisi asukasta. Käyttötalouden kehykset Käyttötalouden kehyksissä erotetaan sisäiset ja ulkoiset tuotot sekä sisäiset ja ulkoiset kustannukset. Ulkoiset erät/toimintakate 1000 euroa TP 2018 TA 2019 Kehys 2020 Muutos % TS21 TS22 Sosiaali- ja terveysvaliokunta josta HUS lisäys , Soten-sisäiset tuotot ja kulut Sisäisiä tuottoja sosiaali- ja terveysosastolla ovat omien yksiköiden ja muiden osastojen maksamat ateriakorvaukset ja sisäisiä kustannuksia ovat sisäiset vuokrat, IT-kustannukset ja omien yksiköiden ateriakorvaukset. Osastolle vyörytettävät sisäiset tuotot 2020 ovat e ja sisäiset kulut euroa. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskustelee talousarviosta ja evästää talousarvion valmistelua. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet diskuterar budgeten och ger vägkost för budgetberedningen. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän

7 7/ ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

8 7/ Itä-Uudenmaan alueelliseen kotisairaalan toiminnan aloittaminen vuonna 2020 / Påbörjande av verksamheten inom östra Nylands regionala hemsjukhus år / /2018 SOSTEVLK 89 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja / social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Tällä hetkellä Itä-Uudenmaan kaikissa kunnissa ei ole kotisairaalatoimintaa, mikä on asettanut alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan, asuinkunnasta riippuen. Etenkin palliatiivisen ja saattohoidon ollessa kyseessä, toteutetaan hoito epäyhdenvertaisesti ja saman tasoista palvelua ei ole saatavilla kaikille alueen asukkaille. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan hoitoa, jossa oireita ja kärsimystä lievitetään lääkkeiden ja henkisen tuen avulla. Alueen tämän hetkiset kotisairaalaresurssit ovat niukat, toiminta haavoittuvaista eikä nykymallilla saada toiminnalla tavoiteltua kustannushyötyä saavutettua. Kuntien käytänteiden ollessa erilaiset, ei kotisairaalatoiminta ole vakiinnuttanut paikkaansa osana palvelujärjestelmää. Edellä kuvatut seikat ovat johtaneet tarpeeseen selvittää alueellisen kotisairaalatoiminnan käynnistämistä Itä-Uudellamaalla. IU-Sote ryhmä, joka koostuu alueen johtavista sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista ja joka on toiminut hankkeen ohjausryhmänä, päätti kokouksessaan aloittaa Itä-Uudenmaan alueellisen kotisairaalan selvitystyön. Selvitystyön tavoitteena on kuvata alueen nykytila kotisairaalatoimintojen osalta sekä valmistella mahdollinen, tuleva alueellinen toimintamalli. Alueellisen kotisairaalatoiminnan kehittämisen ensisijaiset strategiset tavoitteet ovat parantaa potilaslähtöistä hoitoa Itä-Uudellamaalla sekä vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Selvitystyön lähtökohtana on ollut aikuisväestön hoitoon keskittyvä kotisairaalatoiminta. Lapset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle lastentautien ollessa täysin oma erikoisalansa. Lasten sairaanhoitoon liittyvää toimintaa on järkevä kehittää ja järjestää erillisessä, lapsiin erikoistuneessa yksikössä. Porvoon sairaanhoitoalueen kunnista selvitystyöhön ovat osallistuneet Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo sekä Porvoon sairaala.

9 7/ Nykytilaselvitys Nykytilaselvitys toteutettiin kesäkuun 2018 aikana. Organisoitua kotisairaalatoimintaa on Loviisan ja Porvoon kaupungeissa. Loviisan kotisairaala hoitaa yhteistoiminta-alueen puitteissa myös Lapinjärven kunnan asukkaat. Molempien kotisairaaloiden toiminta on hyvin samankaltaista. Toimenkuvaan sisältyy suonensisäiset antibioottihoidot ja muu suonensisäinen lääkitys, suonensisäiset nesteytykset, verensiirrot, palliatiivisten potilaiden hoito sekä saattohoitojen toteuttaminen ja vaativat haavanhoidot. Porvoon kotisairaalassa toteutetaan lisäksi rautatuotteiden antoa kotona. Suurimman eron toiminnassa muodostaa ikärajaus asiakaskunnassa. Porvoon kotisairaala ei hoida alle 65-vuotiaita infektiopotilaita tai vastaavaa akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita, jotka eivät ole palliatiivisessa hoidossa, kun taas Loviisan kotisairaalassa ikäraja on 18 vuotta. Askolassa ja Sipoossa ei ole organisoitua kotisairaalatoimintaa. Näiden kuntien suonensisäistä lääke- ja nestehoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan terveyskeskus- ja erikoissairaanhoitotasoisessa vuodeosastohoidossa tai polikliinisesti eri yksiköiden toimesta. Molemmissa kunnissa hoidetaan kotisaattohoitoja kotihoidon toimesta. Haasteena toiminnalle on etenkin päivystysaikaiset akuuttitilanteet, joissa potilaiden on siirryttävä kotoa joko tukiosastolle tai päivystykseen. Porvoon sairaalan näkökulmasta toimivan kotisairaalan myötä pystytään vähentämään kuormitusta päivystyksessä ja osastoilla. Porvoon sairaalan päivystyksessä ja osastoilla hoidetaan edelleen palliatiivisia potilaita, vaikka alueella tavoitteena onkin toimivat hoitopolut, jotta palliatiiviset potilaat tulee hoidettua pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa ja vältytään raskailta päivystyskäynneiltä. Lisäksi sekä päivystyksessä että osastoilla hoidetaan polikliinisia suonensisäistä lääkehoitoa tarvitsevia potilaita, jotka hyvin soveltuisivat kotisairaalahoitoon. Itä-Uudenmaan alueellinen kotisairaalatoiminta Alueellisen kotisairaalan tavoitteet ja alustavat toimintaperiaatteet on muodostettu nykyisen toiminnan sekä alueen toimijoiden tahtotilan pohjalta. Toiminnan tavoitteet: Alueellisesti yhdenvertainen kotisairaalapalvelu aikuisväestölle

10 7/ Itä-Uudellamaalla Potilaslähtöinen hoito, oikeaan aikaan oikeassa paikassa Ikäihmisten vaativan sairaanhoidon toteutuminen omassa asuinpaikassa, jotta vältytään kahden hoitopaikan tarpeelta ja esimerkiksi muistisairaiden epäinhimillisiltä siirroilta yksiköiden välillä Palliatiivisten potilaiden kokonaisvaltainen hoito kotisairaalan toimesta raskaiden päivystyskäyntien välttämiseksi ja oirehoidon oikea-aikaisuuden toteutumiseksi Tiivis yhteistyö ja järkevä työnjako Porvoon sairaalan ja kuntien välillä sekä päällekkäisen työn välttäminen Alueellisen toiminnan ollessa kyseessä on luonnollista, että yksikkö sijoittuu Porvoon sairaalan alaisuuteen. Yksikön on suunniteltu sijoittuvan kolmeen toimipisteeseen, päätoimipiste Porvoon sairaalassa ja sivutoimipisteet Sipoon ja Loviisan terveyskeskuksissa. Toimipistejaosta huolimatta potilaat hoidetaan joustavasti yli maantieteellisten kuntarajojen potilaiden tarpeiden mukaisesti. Nykytilaan ja väestöpohjaan perustuen aloitusvaiheessa sopiva määrä sairaansijoja on arviolta 20 sairaansijaa. On arvioitu, että aloitusvaiheessa yksikköön tarvitaan henkilöresursseja seuraavasti: 2 2,5 lääkäriä, osastonhoitaja (osa-aikaisuudella), 15 sairaanhoitajaa (1 näistä apulaisosastonhoitaja) ja osastosihteeri (n. 20% työpanoksella). Lääkäri-, osastonhoitaja- ja osastosihteerityöpanokset sekä 4 sairaanhoitajan vakanssia ovat siirrettävissä HUSista. Lisäksi toiminnan aloittaminen täysimääräisenä edellyttää, että Loviisasta (6 toimea) ja Porvoosta (5 toimea) siirretään nykyiset kotisairaaloiden sairaanhoitajatoimet (yhteensä 11 toimea) alueelliseen yksikköön. Talous Selvitystyön aikana alueelliselle kotisairaalalle tehtiin alustava talousarvio perustuen selvitysvaiheen suunnitelmaan, Lohjan sairaanhoitoalueen kotisairaalan arvioituihin ja toteutuneisiin kustannuksiin 2018 ja Loviisan kotisairaalan toteutuneisiin kustannuksiin Yksikön kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin 1,5 miljoonaa euroa, joka tulee maksettavaksi kunnille kuntalaskutuksen kautta. Kannattavuuslaskelman mukaan kotisairaalayksikön perustamiseen liittyvien kustannusten takaisinmaksuaika on 4,7 vuotta ja toiminta on kannattava toteuttaa. Käyntikohtainen suoritehinta kunnille vuonna 2020 on 110 ja vuonna Vuoden 2020 suoritehinta on tällä hetkellä toimivien kotisairaaloiden yksikkökustannuksen kaltainen, kun taas 2021 suoritehinta jo on edullisempi. Kotisairaalan tavoitellut

11 7/ suoritehinnat ovat huomattavasti erikoissairaanhoidon muiden yksiköiden suoritehintoja halvemmat ja selvitystyön aikana tehdyn kustannusvertailun olettamuksena on, että alueellinen kotisairaala tulee säästämään kuntien terveydenhuoltokuluja jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Johtopäätökset Selvityksestä saatujen tietojen valossa voi todeta, että alueellinen kotisairaalatoiminta hyödyttää sekä yksilö- että yksikkötasolla, että laajemmin organisaatiotasolla koko Itä-Uuttamaata. Alueellisella toimintamallilla voidaan taata yhdenvertaiset palvelut aikuisväestölle Itä-Uudellamaalla. Yksikkötasolla suurempi toiminnallinen yksikkö ei ole yhtä haavoittuvainen pieneen verrattuna, mahdollistaa henkilökunnalle laajemman kollegion sekä mahdollisuuden uuden oppimiseen. Itä-Uusimaa alueena hyötyy alueellisesta kotisairaalasta sen ollessa kustannustehokas sairaanhoidon yksikkö ja sen varmistaessa sairaansijojen riittävyyden niitä tarvitseville. Yhtenäiset käytänteet ja alueellinen toimintamalli edesauttavat kotisairaalapalvelun vakiintumista osaksi palvelujärjestelmää ja mahdollistaa näin potilaiden hoidon optimaalisessa yksikössä ja resurssien järkevän käytön alueella. Aikataulu Mikäli kunnat päättävät puoltaa alueellisen kotisairaalatoiminnan valmistelua, valmistellaan toimintaa HUSin ja kuntien välisenä yhteistyönä vuoden 2019 aikana, tavoitteena käynnistää toiminta vuoden 2020 alusta. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 89. SOSTEVLK: Itä-Uudenmaan alueellinen kotisairaalaselvitys Liite / Bilaga 2 / 89. SOSTEVLK: Utredning över regional hemsjukhusverksamhet i Östra Nyland Liite / Bilaga 3 / 89. SOSTEVLK: Itä-Uudenmaan alueellinen kotisairaala-kannattavuuslaskelma Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättä merkitä selvityksen tiedoksi ja suosittaa Itä-Uudenmaan kotisairaalan valmistelun jatkamista tavoitteena käynnistää toiminta Social- och hälsovårdsdirektörens förslag

12 7/ Social- och ottet beslutar anteckna utredningen för kännedom och rekommenderar att förberedandet av ett Östnyländskt hemsjukhus fortsätter med målsättning att verksamheten inleds Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. SOSTEVLK 47 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Johtava lääkäri / Chefläkare Anders Mickos, anders.mickos(at)sipoo.fi Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti joulukuussa 2018 kantaa alueelliseen kotisairaalaselvitykseen ja puolsi valmistelun jatkamista. Valmistelu on edennyt hyvin ja Sipoolla on ollut omat edustajansa valmistelutyöryhmissä. Alueellinen kotisairaalatoiminta on tarkoitus käynnistää Terveydenhuoltolain 25 mukaisesti kotisairaalahoito on määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Se voi olla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää toimintaa. Käytännössä kotisairaalatoiminta on kotona tai kodinomaisessa ympäristössä annettavaa ympärivuorokautista sairaanhoitoa potilaille, joiden hoito muuten vaatisi välitöntä sairaalahoitoa. Erona perinteiseen kotisairaanhoitoon on hoitojakson akuutti tarve ja sen määräaikaisuus sekä sairaanhoidollinen vaativuus. Nyt perustettava alueellinen kotisairaalayksikkö sijoittuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Porvoon sairaalan organisaatiossa päivystykselliset palvelut- tulosyksikköön. Kotisairaalan on tarkoitus palvella yhdenvertaisesti Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Porvoon ja Sipoon asukkaita heidän kotonaan. Alueellisessa kotisairaalassa otetaan käyttöön HUS:n Apotti-potilastietojärjestelmä. Kotisairaalan potilaan hoitotiedot, lääkitystiedot ja hoitosuunnitelma ovat aina ajantasaisesti

13 7/ sähköisesti käytettävissä kotisairaalan ja sairaalan tarpeisiin. Alueelliseksi laajentuessaan Apotti edistää merkittävästi tiedonkulkua ja täten lisää potilasturvallisuutta (esim. lääkitysturvallisuutta). Päivystysaikana Porvoon sairaalan päivystävät erikoisalat: sisätaudit, kirurgia, anestesiologia sekä HUSin päivystysjärjestelmän mahdollistamat laajat konsultaatiomahdollisuudet, esim. syöpäkeskuksen päivystäjä palliatiivisen hoidon tukena. Virka-aikana Porvoon sairaalan kaikki erikoissairaanhoidon osaajat ovat kotisairaalan käytettävissä. Tehdyn selvityksen mukaan iso osa nykyisin sairaalassa hoidettavista infektio- ja palliatiivisista potilaita voitaisiin hoitaa kotisairaalassa. Jokainen kotisairaalassa hoidettu potilas säästää merkittävästi verrattuna erikoissairaanhoidon tai kunnan terveyskeskuksen sairaalahoitoon. Alueellisesti toteutettuna saadaan synergiaetuja, jolloin kotisairaalan kannattavuus paranee olennaisesti. Alueellisen kotisairaalan myötä pystyttäneen hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua, varmistamaan sairaansijojen riittävyys niitä tarvitseville sekä tehostamaan potilaiden ohjautumista tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan ja vakiinnuttamaan kotisairaala osaksi alueen palvelujärjestelmää. Pitkällä tähtäimellä on odotettavissa merkittäviä säästöjä laitostumisriskin pienenemisen kautta, kun ikääntyneiden asiakkaiden akuutteja tilanteita voidaan hoitaa kotona sairaalaosaston sijasta. Alueellisen kotisairaalan vuosikulujen on tässä vaiheessa arvioitu olevan noin 1,58 miljoonaa euroa. Toiminnan käynnistyessä on kotisairaalatoiminnan vuosikustannus vuonna 2020 HUSille 1,06 miljoonaa euroa ja käynnistämiskustannukset noin Kustannukset ja kuntalaskutuksen kautta saatavat tulot huomioidaan Porvoon sairaanhoitoalueen talousarviossa vuodelle Sipoon kunnan arvioidut kustannukset alueellisesta kotisairaalasta ovat vuositasolla vajaat ja osittaisen toimintavuoden 2020 aikana noin Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana on odotettavissa merkittäviä säästöjä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksissa, mutta osittain myös terveyskeskussairaalan ja kotihoidon kustannuksissa. Tämä on huomioitu talousarvioesityksessä vuodelle Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus

14 7/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättä puoltaa Itä-Uudenmaan kotisairaalan toiminnan käynnistämistä Valiokunta päättää huomioida Alueelliseen kotisairaalaan liittyvät kustannukset ja säästöodotukset talousarvioesityksessä. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet beslutar förespråka påbörjandet av det Östnyländska hemsjukhusets verksamhet Utskottet beslutar beakta kostnaderna för och inbesparingsförväntningarna från det regionala hemsjukhuset i budgetförslaget. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

15 7/ Välinehuoltopalveluiden ulkoistaminen HUS välinehuollon linjalle vuoden 2020 alusta / Överflyttning av instrumentvårdsservicen till HNS instrumentvårdslinje från början av år / /2019 SOSTEVLK 48 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Johtava lääkäri / Chefläkare Anders Mickos, anders.mickos(at)sipoo.fi Kun terveydenhuoltopalveluiden toimenpiteissä käytetään muita kuin kertakäyttöinstrumentteja, on ne aina huollettava, eli pestävä ja steriloitava käyttökertojen välillä, välineiden kautta tapahtuvien tartuntojen estämiseksi. Välinehuollossa välineet tarkastetaan, pestään, pakataan ja steriloidaan. Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalla toimiva välinehuolto palvelee kaikkia terveydenhuollon yksiköitä Sipoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suun terveydenhuolto on suurin asiakas, kattaen noin 80% välinehuollon työmäärästä. Omana toimintana, kahden työntekijän yksikkönä, välinehuollon järjestäminen on hyvin haavoittuvaa ja jo yhden henkilön sairauspoissaolo aiheuttaa merkittäviä käytännön ongelmia toiminnalle. Erityisesti suun terveydenhuollon toiminta on täysin välinehuollon toiminnasta riippuvaa, mikä tarkoittaa, että potilaat pitää perua, mikäli välinehuollon toimintaan tulee pidempiä katkoksia. Turvatakseen Sipoon terveydenhuollon normaalitoiminnan ja puhtaiden välineiden saatavuuden, välinehuollon on toimittava arkisin ilman katkoksia tai työn merkittävää hidastumista. Tämän varmistaminen on haasteellista ja henkisesti kuormittavaa, ottaen huomioon myös melko useasti ilmenneet laiteongelmat sekä työntekijöiden äkilliset ja myös pidempiaikaiset poissaolot. Tehtävään soveltuvien sijaisten löytäminen on ollut haasteellista. Työntekijöiden fyysinen ja henkinen kuormitus on myös suurta pienessä yksikössä. Työt tehdään arkisin aikavälillä kahdessa työvuorossa, mikä tarkoittaa yksin työskentelyä n.40% työajasta. Työnkuva pienessä yksikössä on hyvin laaja; välinehuollon perustehtävien lisäksi työhön kuuluu hallinnollisia tehtäviä, varaston ja laitteiden hoitoa sekä tilojen siivoaminen. Riittävän palvelun turvaamisen, työn laadun varmistamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi työikäisten palveluissa on selvitetty mahdollisuuksia välinehuollon ulkoistamiselle. Palvelujen ulkoistamisella olisi mahdollista varmistaa työn jatkuvuus ja tasainen

16 7/ laatu, riittävä laadunvalvonta sekä jatkuva prosessien kehittäminen. Samalla häviäisi riski laitteiden rikkoutumisesta johtuville toiminnallisille ongelmille ja suurille hankintakustannuksille. Välinehuollon ulkoistaminen ennakoisi myös tulevia paineita hyvän palvelutason säilyttämiseksi Sipoon väestön kasvaessa. Väestönkasvuun liittyen myös välinehuollon työmäärä kasvaa siinä määrin, että välinehuollon nykyiset henkilöresurssit ja tilat käyvät melko läheisessä tulevaisuudessa riittämättömiksi. Samalla myös suun terveydenhuollossa tulee ajankohtaiseksi lisätä työntekijöiden määrää, jolloin heidän nykyiset työtilansa eivät enää riitä. Välinehuollon tilat ovat suun terveydenhuollon kerroksessa, ja voidaan siten muuttaa vastaanottotoiminalle sopiviksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on tarjonnut Sipoolle mahdollisuuden sairaanhoitopiirin jäsenkuntana siirtää välinehuoltopalvelut heidän välinehuoltolinjalleen. Osana ulkoistamismahdollisuuksien selvittämistä, on tehty vertailulaskelmat nykyisen toiminnan ja HUS:lle ulkoistetun toiminnan välillä. Oman toiminnan kustannukset ovat nykyisessä laajuudessaan vuositasolla , laskennalliset hallintovyörytykset mukaan luettuina. Tulevina vuosina kustannus nousisi nykyisten laitteiden lähestyessään käyttöikänsä loppua. HUS:n toimintana välinehuollon vuosikustannukset olisivat , riippuen huollettavien välineiden tarkasta määrästä, eli ulkoistetun toiminnan vuosikustannus olisi tällä hetkellä vähintään nykyistä toimintaa edullisempi ja tulevina vuosina erotus kasvaisi. Ulkoistetussa toiminnassa instrumenttien palautumisessa käyttöön on kuitenkin pitempi viive kuin omassa toiminnassa ja siksi pitäisi ennen ulkoistusta lisätä eritysesti suun terveydenhuollon instrumenttikantaa. Tämän on laskettu aiheuttavan noin :n kertahankintakustannuksen, joka on huomioitu talousarvioesityksessä. Takaisinmaksuajaksi tälle kertainvestoinnille on arvioitu 5-6 vuotta. Tällä hetkellä välinehuoltoyksikössä on vain yksi vakituinen työntekijä ja hänelle on mahdollista tarjota muita työtehtäviä sosiaalija terveydenhuolto-osaston sisällä. Tärkeimmät perustelut ulkoistukselle ovat toiminnallisia ja laadullisia. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättä ulkoistaa välinehuoltopalvelut HUS:lle vuoden 2020 alusta ja huomioida ulkoistuksen vaatiman instrumenttien lisähankinnan talousarvioesityksessä. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag

17 7/ Social- och ottet beslutar flytta över instrumentvården till HNS från början av år 2020 och beakta kostnaderna för tilläggsanskaffningen av instrument i budgetförslaget. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

18 7/ Söderkullan terveysaseman korjaustarpeet ja aseman tulevaisuus / Söderkulla hälsostations reparationsbehov och stationens framtid 235/ /2019 SOSTEVLK 24 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Palvelujohtaja/Servicedirektör Anders Mickos Söderkullan terveysasemalla on tällä hetkellä ajanvaraukseen perustuvaa terveysasematoimintaa 5-7 työntekijän voimin kolmena arkipäivänä viikossa. Lisäksi kotihoidon Etelä-Sipoon tiimi käyttää asemaa tukikohtanaan. Tiloissa toimii myös HUSlabin näytteidenottopiste. Etelä-Sipoon neuvolat ja suun terveydenhuolto toimivat eri rakennuksessa. Söderkullan terveysaseman työtilat sijaitsevat vuonna 1962 valmistuneessa rakennuksessa, joka ainakin osittain on rakennettu eri tarkoitukseen. Vuosien mittaan on kehittynyt yhä suurempia kosteus- ja sisäilmaongelmia. Rakennuksessa on tehty sisäpuolisia pintaremontteja ja yksittäisten kosteusongelmien korjauksia, mutta ei laajoja peruskorjauksia. Lisäksi tilat ovat pitkään olleet epäkäytännöllisiä terveysasematoimintaa ajatellen, aiheuttaen hankaluuksia sekä asiakkaille että työntekijöille. Vuonna 2015 talossa tehtiin sisäilmaselvitys, jossa rakennuksen yleiskunto todettiin heikoksi. Kosteutta todettiin kellarikerroksessa, alapohjassa ja muutamassa muussa kohdassa. Selvityksen perusteella poistettiin kellaritilat käytöstä ja tehtiin joitakin tiivistyksiä kerrosten välillä. Vuonna 2018 tehtiin uusi sisäilmaselvitys, joissa vuonna 2015 todettujen ongelmien todettiin olevan pääosin ennallaan. Ongelmia todettiin kellarikerroksen lisäksi myös muissa kerroksissa ja lisäksi löytyi kohtia, joista epäpuhdasta ilmaa voi päästä kellarikerroksesta muihin kerroksiin. Vuosien 2015 ja 2018 selvitysten ja vuonna 2019 tehdyn rakennuskierroksen pohjalta toimitilapalveluiden kokonaisarvio oli, että rakennus on kiireellisesti peruskorjauksen tarpeessa. Tuoreen kustannusarvion mukaan suppea peruskorjaus maksaisi noin 0,9 milj. euroa ja laajempi peruskorjaus vajaat 1,3 milj. euroa. Saman kustannusarvion mukaan uuden vastaavan kokoisen terveysaseman rakentaminen maksaisi karkeasti 2,4 milj. euroa ja Etelä-Sipoon

19 7/ voimakkaasti kasvavan väestön tarpeisiin suunniteltu uusi ja nykyaikainen Sote-asema karkeasti 11,3 milj. euroa. Nykyinen terveysasemakiinteistö on kunnan Sotekiinteistöjen kiinteistöyhtiön omistuksessa. Tällä hetkellä vain osa terveyskeskuksen työntekijöistä pystyy työskentelemään Söderkullan terveysasemalla, ja esimiesten täytyy toistuvasti tehdä tilapäisratkaisuja saadakseen terveysasemalle työntekijöitä, jotka suostuvat työskentelemään siellä. Työturvallisuussyistä terveysasematoiminnasta vastaavat esimiehet joutuvat harkitsemaan Söderkullan terveysaseman sulkemista, mutta toimitilapalvelut eivät toistaiseksi ole pystyneet osoittamaan muita työtiloja Etelä-Sipoosta. Terveysasemien esimiesten laskelmien mukaan Söderkullan terveysaseman toiminnan siirtäminen Nikkilän Sote-asemalle ei ole tilanpuutteen takia realistista. Söderkullan nykyisen terveysaseman sulkeminen voi työsuojelullisista syistä olla tarpeen hyvinkin pian, jolloin Etelä-Sipoon asukkaiden terveysasematarpeesta on huolehdittava tilapäisratkaisuilla. Pitkällä tähtäimellä voimakkaasti kasvava Etelä-Sipoo tarvitsisi ehdottomasti uuden terveysaseman tai mieluiten nykyaikaisen Sote-aseman. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1/ 24. SOTEVLK: Toimitilapalveluiden tilannekatsaus, Söderkullan terveyskeskus Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta käy keskustelua Söderkullan terveysaseman tulevaisuudesta. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet för en diskussion kring framtiden för Söderkulla hälsostation. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta kävi keskustelua Söderkullan terveysaseman tulevaisuudesta muun muassa mahdollisesti tarvittavista tilapäisjärjestelyistä ja SOTE-palveluiden uudistuksesta yleensä. Beslut Social- och ottet förde en diskussion kring framtiden

20 7/ för Söderkulla hälsostation och diskuterade bland annat eventuellt nödvändiga provisoriska arrangemang samt SOTE-tjänsternas förnyelse överlag. SOSTEVLK 49 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja / social- och hälsovårdsdirektören Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Rakennuksessa tehtyjen selvitysten ja helmikuussa 2019 tehdyn kiinteistökierroksen perusteella monet rakenneosat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Etelä-Sipoon asukasmäärät kasvavat koko ajan ja kasvun seurauksena myös palveluiden tarve lisääntyy. Nykyisessä rakennuksessa ei saada tuotettua riittävästi palveluita nykyistä tai tulee tarvetta varten. Terveysaseman nykyiset tilat ovat liian pienet ja epäkäytännölliset. Tilat eivät ole esteettömiä ja piha-alueella ei ole riittävästi pysäköintitilaa, lisäksi rakennus on vaikeasti saavutettavissa. Vaihtoehtoisina ratkaisuna on selvitetty nykyisen kiinteistön suppean peruskorjauksen, laajan peruskorjauksen, uuden samanlaisen terveysaseman sekä uuden nykyaikaisen ja isomman Sote-aseman rakentamisen perustamiskustannuksia, jotka vaihtelevat vajaasta miljoonasta eurosta runsaaseen 11 miljoonaan euroon. Tehtyjen tutkimusten ja kannattavuuslaskelmien perusteella tekniikka- ja ympäristöosaston asiakaspalvelupäällikkö suosittelee, ettei nykyistä terveysasemaa lähdettäisi peruskorjaamaan vaan, että Söderkullaan rakennetaan uusi sosiaali- ja terveysasema ja että kiinteistöosakeyhtiön hallitus myöntää ja hakee tälle hankkeelle rahoituksen. Toinen vaihtoehto on teettää tilat ulkopuolisella taholla ja vuokrata ne kunnan käyttöön. Uuden rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen on arvioitu kestävän useamman vuoden ja siksi terveysaseman henkilöstölle tulee erillisellä päätöksellä ja mahdollisimman pian, järjestää väliaikaisena ratkaisuna turvalliset ja terveelliset työskentelytilat. Asiakaspalvelupäällikkö on sosiaali- ja terveysosaston pyynnöstä tehnyt selvityksen mahdollisista väistötiloista valiokunnan käymän keskustelun pohjalta. Avosairaanhoidon ja aikuisten terveysneuvonnan tilatarpeiden kartoituksen jälkeen on Söderkullan alueelta löytynyt kaksi vaihtoehtoista tilaa, joista saataisiin remontoimalla terveysasemalle väliaikaiset tilat.

21 7/ Tilavaihtoehto 1, osoitteessa Terveystie 3 Söderkulla, Seurakunnan omistama kerho- toimistotila 2. kerroksessa noin 294 m2. Tilaan pääsee esteettömästi rampin kautta myös autolla. Tila on myynnissä, mutta mahdollisesti myös vuokrattavissa. Tilavaihtoehto 2, Palvelutalo Linda, vanha allasalue m2, osoitteessa Amiraalintie 6 Söderkulla, tilat ovat vuokrattavissa. Asiakaspalvelupäällikkö ja henkilöstön näkemyksen mukaan Terveystie 3:n tilat soveltuisivat parhaiten avosairaanhoidon ja aikuisten terveysneuvonnan väliaikaisiksi tiloiksi. Tilat koettiin kooltaan sopiviksi ja palvelut saataisiin melko hyvin järjestettyä yhteen ja samaan tilaan. Tilat sijaitsevat myös hyvällä paikalla apteekin vieressä. Myös työsuojelu on puoltanut ko. tiloja. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää esittää KKOY Sipoon Terveystie1:n hallitukselle, että - Terveystie 3:n tilat vuokrataan Söderkullan terveysaseman väliaikaiseen käyttöön - sopimusneuvottelut seurakunnan kanssa käynnistetään ja - sopimuksen synnyttyä tiloissa tehdään vaadittavat pinta- ym. remontit. Social- och ottets förslag Social- och ottet beslutar föreslå KKOY Sipoon Terveystie 1:s styrelse att - lokalerna i Hälsovägen 3 uthyrs för tillfällig användning av Söderkulla hälsostation - avtalsförhandlingar med församlingen påbörjas och att - det i lokalerna görs nödvändiga ytreparationer m.m. efter det att avtalet har uppnåtts. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

22 7/ Ilmoitusasiat / Delgivningar SOSTEVLK 50 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Vaasan hallinto-oikeus, valitukset ympäristölupa-asiassa, Päätös Luvan hakija: Neste Oyj. Muutoksenhakijat: Neste Oyj ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut - yksikkö. Lopputulos: Hallinto-oikeus on muuttanut osittain aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä.

23 7/ Muutoksenhakuohjeet Sosiaali- ja terveysvlk Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 43-47, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 48 Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 48 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi on XXXX viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan.

24 7/ Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä:

25 7/ päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen muutoksenhakuohje liitetään pöytäkirjanotteeseen.