Opiskelijakansio -malli

Transkriptio

1 Opiskelijakansio -malli

2 2 (64) SISÄLTÖ 1. YLEISIÄ OHJEITA 4 a. Opiskelijavastaavien ja vastuuopettajien tiedot 5 b. Opiskelijoiden pelisäännöt 6 c. Menettelyohje työntekijöiden ja opiskelijoiden ulkoasusta potilastyössä 7 d. Pukuhuonetilat 7 e. Hoito-ohjeet aseptiikasta ja käsihygieniasta 7 f. Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon harjoittelun aikana 8 g. Opiskelijoiden ateriatukeen oikeuttavien aterioiden myynti 8 h. Opiskelijoiden kuvakortit 9 i. Opiskelijat sijaisina 10 j. Koulutuskäyttösopimukset TURVALLISUUS- JA KIRJAAMISOHJEITA 12 a. Tulipalon sattuessa 13 b. Henkilöturvajärjestelmä 18 c. Avekki toimintamalli 19 d. Matkapuhelimen käyttö sairaalassa 20 e. Tietoturva ja sen varmistaminen omassa toiminnassa 21 f. Sähköinen kirjaaminen EETTINEN JA ARVO-OSAAMINEN 37 a. Hoitotyön filosofia 38 b. Eettiset ohjeet 39 c. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 44 d. Mielenterveyslaki 44 e. Terveydenhuoltolaki HARJOITTELUN SISÄLTÖÄ OHJAAVIA OHJEITA JA LOMAKKEITA 45 a. Harjoittelun ohjeet 46 b. Harjoittelun tehtävä 47 c. Koulutusohjelma ja teoriaopinnot 48 d. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon (ammatillinen osaaminen) 49 e. Työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu stm:n monisteita 57

3 3 (64) 5. HOITOTYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELYÄ ARVIOINTI- JA PALAUTELOMAKKEET, ARVIOINTIKRITEERIT 60 a. Arviointilomakkeet 61 b. Ohjauksen laatusuositukset 62 c. Harjoittelun prosessi 63 d. Palaute- ja arviointikeskustelu 64 e. Opiskelijaohjauksen laadunarviointi, CLES+T 66

4 4 (64) 1 Yleisiä ohjeita

5 5 (64) 1 a Opiskelijavastaavien ja vastuuopettajien tiedot Opiskelijavastaavat: Vastuuopettajat: Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajien yhteystiedot: Jyväskylän ammattiopiston opettajien yhteystiedot:

6 6 (64) 1 b Opiskelijoiden pelisäännöt Opiskelijalta odotetaan, että hän On tutustunut harjoitteluyksikköön ennen harjoittelun alkua (harjoitteluyksikön kuvaussivu internetissä + Tervetuloa kirje/paketti). On opiskellut perustiedot ja -taidot harjoitteluyksikössä tarvittavasta asiantuntijuusalueesta. On suorittanut harjoittelun edellyttämät opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. On laatinut etukäteen osaamisestaan lähtötasokuvauksen ja tavoitteet, joita hän tarkentaa yhdessä ohjaajansa kanssa harjoittelujakson aikana. On aktiivinen ja itseohjautuva opiskelussaan ja vastaa tavoitteidensa saavuttamisesta. On tietoinen osaamisestaan, tunnistaa vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Osaa arvioida kriittisesti toimintaansa. Pyytää palautetta aktiivisesti ohjaajalta ja harjaantuu antamaan palautetta ohjaajalleen. Kykenee ottamaan vastaan palautetta toiminnastaan ja oppimisestaan. Noudattaa työelämän pelisääntöjä (mm. vaitiolovelvollisuus, pukeutuminen ja poissaolot) ja työajasta annettuja lakeja, sopimuksia sekä sovittuja työvuoroja. Noudattaa turvallisuusohjeita. Huolehtii opiskelijaohjauksen laatukyselyn täyttämisestä harjoittelunsa loputtua. ( => Ammattilaiset => Koulutus ja opiskelu => CLES opiskelijaohjauksen laatukysely) Suora linkki: JNMFBPWM&dt= &THIS_IS_YOUR_PERSONAL_ANSWERING _LINK=DO_NOT_SHARE

7 7 (64) 1 c Opiskelijoiden ulkoasu potilastyössä Oikein valittu pukeutuminen on kohteliaisuutta potilaita ja työtovereita kohtaan, ja sillä välitetään luotettavaa ja turvallista kuvaa ammattihenkilöistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä harjoittelua tai työssä oppimista suorittavat opiskelijat saavat suojavaatetuksen (housupuku) harjoittelun ajaksi. Mukaan tulee ottaa nimineula ja asianmukaiset työkengät. Sukkia käytetään myös kesäaikaan. 1 d Pukuhuonetilat Keskussairaalalla JAMK Hyvinvointiyksikön opiskelijoiden pukeutumistilat sijaitsevat keskussairaalarakennuksen takana olevassa parakkirakennuksessa. Parakki sijaitsee monistuskeskuksen ja uuden lasten- ja nuorten psykiatrisen sairaalarakennuksen välissä. Avaimet pukeutumistiloihin saat JAMK Hyvinvointiyksikön vahtimestarilta / aulapalvelusta. Muut, kuin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat ohjeet ja avaimet pukeutumistiloihin yhteispalvelupisteestä. Lisätietoja voit kysyä opetuskoordinaattorilta (siru.lehto@ksshp.fi) Lisätietoja: FI/Ammattilaiselle/Koulutus_ja_opiskelu/Terveysalan_opiskelijat/Harjoitteluun_tultaessa(4 4432) 1 e Hoito-ohjeet aseptiikasta ja käsihygieniasta Suojavaatteita pidetään ainakin silloin, kun ollaan lähikontaktissa potilaan kanssa esim. haavan hoidot. Tällöin pitää olla hihat vedettynä ylös tai lyhythihainen asu. Käsidesinfektio ja käsienpesu ovat tärkeimmät toimenpiteet infektioiden torjunnassa. Rakenne- ja geelikynnet ja kynsikorut on kielletty. Niiden on todettu aiheuttaneen sairaalainfektioepidemioita. Sormuksia ja rannekoruja ei saa käyttää. Rannekelloa ei saa käyttää silloin, kun on lähikontaktissa potilaan kanssa. Lävistyskoruja ei saa käyttää työaikana. Jos sinulla on kasvoissasi lävistyksiä, niin ota ne pois harjoittelun ajaksi. Pitkät hiukset pidetään sidottuna. Rastatukkaa ei hygieniasyistä suositella. Avaimet pitää puhdistaa säännöllisesti. Henkilökohtainen oma puhelin ei kuulu työasun taskuun. Kädet desinfioidaan sen jälkeen, kun on kirjoitettu tietokoneella.

8 8 (64) 1 f Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkehoitosuunnitelman mukaisesti Lääkehoitoon perehtyminen on opiskelijoiden velvollisuus. Opiskelijan lääkehoitoon perehtymisen laajuus arvioidaan lääkehoitopassin tietojen perusteella ja opiskelijan ohjataan osallistumaan lääkehoitoon oman osaamisensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Opiskelija osallistuu lääkehoitoon aina ohjaajansa välittömässä valvonnassa, ei koskaan itsenäisesti. 1 g Opiskelijoiden ateriatukeen oikeuttavien aterioiden myynti Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä harjoitteluaan suorittavat opiskelijat voivat syödä kahvilaravintola Caterinassa opiskelijahintaan (2,60 euroa). Caterina suosittaa, että opiskelijat ruokailisivat mielellään kello 12 jälkeen, jolloin suurimmat ruuhkat ovat ohi. Opiskelijahintaisen ruoan opiskelijat saavat esittämällä voimassa olevan opiskelijakorttinsa. Maksu käteisellä tai kortilla. Lisätietoja: ( => Ammattilaiset => Koulutus ja opiskelu => Harjoittelua tukevia ohjeita)

9 9 (64) 1 h Opiskelijoiden kuvakortit Kaikilla yli kaksi viikkoa ohjatussa harjoittelussa / työssä oppimassa olevilla opiskelijoilla tulee olla sairaanhoitopiirin myöntämä kuvakortti. Alle kahden viikon pituisilla jaksoilla opiskelijan tulisi pystyä todentamaan harjoittelussa / työssä oppimassa olonsa muulla tavoin. Osastonhoitaja täyttää kuvakorttikaavakkeet yksikköönsä tuleville opiskelijoille ja opiskelija varaa itse kuvausajan henkilöstöpalvelupisteestä p Henkilöstöpalvelupiste sijaitsee sairaalanmäellä rakennus 21 B 2. kerroksessa (parkkitaloa vastapäätä, sisäänkäynti sairaalan puoleisesta päädystä). Henkilöstöpalvelupiste palvelee ma - pe klo Opiskelija käyttää samaa kuvakorttia koko opintojensa ajan aina Keski Suomen sairaanhoitopiirin yksiköissä harjoitellessaan.kuvakortti tulee palauttaa henkilöstöpalvelupisteeseen aina harjoittelujen välillä; ellei harjoittelut toteudu lyhyen aikavalin sisällä (esim. viikon tai kahden välein). Kuvakorttia palauttaessaan opiskelijan tulisi muistaa mainita, että kortti tulee säilyttää tulevaa käyttöä varten. Kortit ovat opiskelijalle maksuttomia, mutta kadonneesta tai palauttamattomasta kortista peritään 5 maksu. Kuvakorttiohje (70 Kt)

10 10 (64) 1 i Opiskelijat sijaisina Laillistetun ammattihenkilön sijaisena (esim. sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti ja toimintaterapeutti) voi toimia vain sellainen opiskelija, joka on hyväksytysti suorittanut ammattikorkeakouluopinnoistaan kaksi kolmasosaa eli käytännössä 140 opintopistettä. II-asteen tutkintoa (esim. lähihoitaja) opiskeleville opiskelijoille ei ole siis ole asetettu vastaavaa opintopisterajaa. Sairaanhoitaja- tai lähihoitajaopiskelija voi toimia lähihoitajan sijaisena. Terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoista. Vastaavasti opiskelijalla on oikeus tilapäisesti toimia terveydenhoitajan, ensihoitajan tai kätilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa terveydenhoitajan, ensihoitajan tai kätilön koulutukseen kuuluvista opinnoistaan. Yksittäisen opiskelijan oman edunvalvonnan ja oikeusturvan kannalta on tärkeää, että opiskelijan pitää aina huomioida oman osaamisensa rajat ja tarvittaessa kieltäytyä sellaisista työtehtävistä, joihin osaaminen ei riitä. Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (esim. sairaanhoitaja). Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä puututtava heti mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Ohjaajan on toimittava opiskelijan kanssa samassa työvuorossa. Jos ohjaaja ei ole samassa työvuorossa, toinen ohjaaja tulee olla nimettynä. Työnantaja ei vapaudu ohjaajan vastuusta ja valvontatehtävästä. ( ) atin_harjoittamisoikeus/ ( )

11 11 (64) 1 j Koulutuskäyttösopimukset Terveysalan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun toteutuminen perustuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja oppilaitoksen väliseen koulutuskäyttösopimukseen. Uusien sopimusten tekemisestä vastaa hallintoylihoitaja. Koulutuskäyttösopimukset on uusittu ja uudet sopimusehdot ovat astuneet voimaan

12 12 (64) 2 Turvallisuus- ja kirjaamisohjeita

13 13 (64) 2a Tulipalon sattuessa SAIRAANHOITOPIIRIN PALOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Sairaanhoitopiirin palohälytysjärjestelmän palohälytykset on ohjelmoitu henkilöhakuvastaanottimiin. Palohälytyksen tapahduttua kaikkiin ohjelmoituihin vastaanottimiin ilmestyy hakutunnus ja vastaanottimet hälyttävät n. 10 sekuntia. Tunnus kertoo miltä alueelta palohälytys on tullut. Palohälytystunnukset ja palohälytysalueet on selitetty erillisessä ohjeessa. PALOHÄLYTYKSEN SATTUESSA Jos näkyvillä ei ole savu tai tulta, tarkistaa hälytysalueella oleva henkilökunta alueen, jotta pystytään selvittämään mahdollisimman nopeasti, mikä paloilmaisin on aiheuttanut hälytyksen. Hälyttävän paloilmaisimen tunnistaa siitä, että sen kannassa palaa punainen tai valkoinen merkkivalo (=ledi-lamppu). Jos palo on syttynyt omalla osastolla, toimitaan kuten ohjeessa Tulipalon sattuessa on kerrottu. Jos hälytys tulee oman osaston lähialueelta, henkilökunta tarkistaa mahdollisen lisäavun tarpeen palopaikalla. Jos tiedetään varmasti, että kyseessä on vikahälytys, esim. leivänpaahtimesta aiheutunut savu, soitetaan hätäkeskukseen. Palokunnan ei tässä tapauksessa tarvitse ajaa hätäajoa sairaalaan, vaan he voivat saapua rauhallisemmin ja turvallisemmin paikalle. Palokunta tulee aina, kun palohälytys on tapahtunut. Teknisen huollon henkilökunta tulee palokuntaa vastaan kyseisen paloilmoitinkeskuksen luo. Virka-ajan ulkopuolella neuvonta, vartija, tekninen päivystäjä sekä päivystyspoliklinikan vapaana oleva henkilökunta tulevat palokuntaa vastaan pääaulaan ja ohjaavat palokunnan hälyttävän paloilmaisimen osoittamaan paikkaan. Paloilmoitinkeskuksesta palokunta tai tekninen henkilöstö kuittaa palokellot ja vikasummerit, jolloin palohälytyskellojen äänihälytys loppuu. Hälyttävän paloilmoitussilmukan kytkintä ei saa painaa. Kun palokunta on poistunut, tulee henkilöhakuvastaanottimiin EEEE, joka tarkoittaa, että palokunta on poistunut sairaalan alueelta.

14 14 (64) TULIPALON SATTUESSA VAROITA muita PAINA paloilmoitinpainiketta, jos palokellot eivät soi PELASTA välittömässä vaarassa olevat SAMMUTA lähimmällä sammuttimella tai sammutuspeitolla SOITA hätäkeskukseen 112 Kuka olet ja mistä soitat Mitä on tapahtunut? Onko ihmisiä vaarassa? RAJOITA paloa sulkemalla ovet ja ikkunat SULJE sairaalakaasut Varmista ensin potilasturvallisuus OPASTA palokunta paikalle ÄLÄ KÄYTÄ HISSIÄ! VARMISTA, että palo-ovet ovat kiinni, jos palo toisella paloosastolla SELVITÄ avuntarve, jos hälytys tulee lähellä olevasta yksiköstä Varmista, että oman yksikkösi palo-ovet ovat kiinni Odota palokunnan ohjeita Älä mene savuiseen huoneeseen tai käytävään Jos alkusammutus ei onnistu, siirrä potilaat lähimmälle toiselle paloosastolle palavan huoneen viereisistä huoneista alkaen

15 15 (64) EVAKUOINTI TULIPALON SATTUESSA 1. MÄÄRÄÄ evakuoinnin suunta ja kokoontumispaikka 2. MÄÄRÄÄ henkilö, kuka vastaa toiminnasta kokoontumispaikalla 3. MÄÄRÄÄ missä järjestyksessä huoneet evakuoidaan 4. ANNA OHJEET paikalle apuun tuleville evakuoinnin avustamisessa 5. ANNA raportti paikalle tulevalle pelastustyön johtajalle Missä palaa Onko palo sammutettu Onko ihmisiä vaarassa Onko paloalueella happipulloja tai muuta huomioitavaa Onko sairaalakaasut suljettu Missä on kokoontumispaikka Montako ihmistä on evakuoitu Montako ihmistä on evakuoimatta

16 16 (64) 6/2013 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ PALOTILANTEESSA Henkilökunnan tärkein tehtävä on pelastaa vaarassa olevat. Alkusammutus ja palon rajaaminen sekä pelastushenkilökunnan opastus tulee vasta seuraavana. Ilmastointi saattaa imeä savua paloalueelta muualle tiloihin mutta jokainen paloalue on omanlaisensa ilmastoinnin suhteen ja jokainen avoin ovi tai ikkuna muuttaa tilannetta savun leviämisen suhteen. Keskussairaalan osalta on mahdotonta antaa yleispätevää ohjetta. Tekninen päivystäjä pysäyttää ilmastoinnin pelastuslaitoksen pyynnöstä ja sen antamien ohjeiden mukaan. Kangasvuoren sairaalan osalta tilanne helpompi, koska yksi ilmastointikone palvelee yhtä rakennusta tai osastoa. Sairaalassa on paloilmoitinkeskusten yhteydessä painikkeet, joista ilmastoinnin voi tarvittaessa pysäyttää. Juurikkaniemen sairaalassa ei ole paloilmoitinkeskuksen yhteydessä ilmastoinnin pysäytyspainikkeita. Paikallinen tekninen henkilökunta voi tarvittaessa pysäyttää ilmastoinnin. Sulkemalla ovet ja ikkunat saadaan palon ja savun leviämistä hidastettua. Ilmastointi levittää savua vain, jos savua kulkeutuu ilmastoinnin ilmanottoaukkoon tai savu kulkeutuu alueelta toiselle ilmastoinnin paineerojen vuoksi. Tilanne saattaa pahentua ilmastoinnin pysäytyksen takia. Ilmastoinnin katkaisemisesta päättää aina pelastushenkilökunta. Palon leviäminen palo-osastolta toiselle on pääsääntöisesti estetty itselaukeavilla palopelleillä.

17 17 (64) 2b Vielä turvallisuudesta Yleinen hätänumero on 112. Turvatiimin vartija vastaa keskussairaalan kaikkiin hälytyksiin 24h/vrk. Vartijan tavoittaa numerosta Keskussairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntaa voi hälyttää numeroista tai

18 18 (64) 2 c Avekki -toimintamalli Henkilökunnan turvallisuuskoulutus AVEKKI -toimintamallilla Työnantajan on työturvallisuuslain perusteella huolehdittava työn ja työolosuhteiden järjestämisestä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Tarpeellisen turvallisuuskoulutuksen järjestäminen on osa työnantajan huolehtimisvelvoitetta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ei hyväksytä henkistä tai fyysistä väkivaltaa missään muodossa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on päättänyt, että työntekijät koulutetaan ennakoimaan ja hallitsemaan väkivaltatilanteita. Henkilökunnan osaamisen turvaaminen ja potilasturvallisuuden parantaminen on kirjattu sairaanhoitopiirin strategiaan vuosille Avekkiturvallisuuskoulutus tukee strategian toteutumista. AVEKKI toimintatapamalli on ja siihen liittyvät koulutukset on kehitetty yhteistyössä työelämän ja oppilaitosten kanssa. Malli perustuu hoidollisuuteen, terapeuttisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintatapamallin käyttö edellyttää osallistumista koulutuksiin, joiden kohderyhminä ovat kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät. Koulutukset sisältävät väkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan teoriaosuuden sekä käytännön harjoittelua. Tarkemmat tiedot koulutuksista on kerrottu esitteessä Avekki -koulutukset. AVEKKI -mallissa huomioidaan ennakointi: toimintaympäristön ja siellä asioivien henkilöiden aktiivinen tarkkailu väkivallan uhan havaitseminen ajoissa väkivallan uhan tai väkivaltaisuuden hallinta toiminnan päättäminen ja arviointi jälkikäsittely ja tapahtuneesta oppiminen. Toiminnan periaatteina ammatillinen ja arvostava kohtaaminen työntekijän ja potilaan turvallisuus itsemääräämisoikeuden huomiointi, asiakaslähtöisyys ja kivuttomuus

19 19 (64) 2 d Matkapuhelimen käyttö sairaalassa Henkilökunta Henkilökohtaisen kännykän käyttö rajoitetaan tauoille yksikkökohtaiset ohjeet huomioiden. Hygienia ohjeiden mukaisesti henkilökohtainen oma puhelin ei kuulu työasun taskuun. Potilaat Potilaiden omien puhelinten käyttö ja säilytys on määritelty osastokohtaisesti. Mielenterveyslain (22 j ) mukaan potilaalla on oikeus pitää yhteyttä sairaalan ulkopuolelle käyttämällä puhelinta. Potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle saadaan kuitenkin rajoittaa, jos yhteyden pidosta on vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen on välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän suojaamiseksi. Potilaan hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät välineet ja laitteet saadaan rajoituksen ajaksi ottaa toimintayksikön haltuun tai niiden käyttöä saadaan rajoittaa. Potilaan ja sairaalan toimintaa valvovien viranomaisten, lainkäyttöviranomaisten ja ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelimien välistä kirjeenvaihtoa tai muuta yhteydenpitoa ei saa rajoittaa. Potilaan yhteydenpitoa oikeusavustajaansa tai sairaalan potilasasiamieheen ei saa rajoittaa. Sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaavan ylilääkärin tai muun vastaavan lääkärin on tehtävä 2 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä on potilaalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Myös muulle sairaalan tiedossa olevalle asianosaiselle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa se toteutetaan. Rajoitusta koskevan päätöksen tulee olla määräaikainen ja se saa olla voimassa enintään 30 päivää kerrallaan.

20 20 (64) 2e Tietoturva ja sen varmistaminen omassa toiminnassa TIETOTURVAOHJE 1. KÄYTTÄJÄN VASTUU Tietoturva tarkoittaa sellaisia menettelytapoja, joilla estetään tietokoneella tai manuaalisesti käsiteltävien tietojen ja tietokoneohjelmien luvaton käsittely, käyttö, hävittäminen, muuttaminen ja anastus sekä niiden tuhoutuminen vahingon seurauksena. Tietoturvan piiriin kuuluvat myös toimistotyön kaikki tehtävät ja niihin sisältyvä arkistointi, tiedon siirto sekä vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva ja muukin puhuttu, kirjoitettu ja graafinen tieto. Olet vastuussa siitä, että noudatat näitä ohjeita. Tietoturvan laiminlyönneistä voi aiheutua merkittäviä vahinkoja, joista laiminlyöjä voi joutua korvausvastuuseen. Vakavat rikkomukset voivat johtaa myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kaikki normaalista poikkeava on raportoitava välittömästi esimiehellesi tai Medi IT:hen; 2. POTILASTIETOJEN KÄSITTELY Potilaita koskevien sähköisten tietojen ja tietojärjestelmien käytössä pätevät samat vaitiolo- ja salassapitoperiaatteet kuin paperilla olevien potilasasiakirjojen käsittelyssä. (Santran Tietoturvaportaali / Tietosuojakäsikirja). Henkilötietojen käsittelyä säätelee Henkilötietolaki (523/1999). Sen mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on laissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Sairaanhoitopiirin henkilötiedot kuuluvat potilas- ja henkilöstörekistereihin, joille on nimetty rekisterivastuuhenkilöt. Potilastiedot ovat arkaluonteisia tietoja, joiden käsittely muutoin kuin rekisterinpidon perusteen mukaisessa toiminnassa on kokonaan kielletty. Edellä olevan mukaisesti henkilötietojen käsittelyn tulee aina liittyä hoitosuhteeseen ja/tai työtehtäviisi. Esimerkiksi sinulla ei voi olla hoitosuhdetta itseesi ja täten omien tietojen käsittely ei ole sallittua, ts. se on rangaistavaa. Hoitotilanteessa potilaan henkilöllisyys tulee aina tarkistaa ja tietoja luovutettaessa toiseen organisaatioon tulee aina olla potilaan suostumus. Potilaskäynnin/hoitojakson yhteydessä riittää kysytty suullinen lupa ja tietoja muuten lähetettäessä on luvan oltava kirjallinen. Lupaa ei voi kysyä

21 21 (64) etukäteen. Toisen organisaation luovuttamia tietoja ei saa edelleen luovuttaa muuhun laitokseen tai potilaallekaan. Potilastietojärjestelmiin tallentuu potilaiden tietoja käsiteltäessä käyttäjän sormenjäljet, joita seurataan säännöllisesti. Todetut väärinkäytökset johtavat aina kurinpidollisiin ja mahdollisesti rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Menettelytavat väärinkäytöstapauksissa on kuvattu yleiskirjeessä 1/2004 (Menettelytavat epäiltäessä sähköisiin potilastietoihin kohdistunutta tietosuojarikkomusta). Jos työntekijä avaa vahingossa potilastiedot, joihin hänellä ei ole oikeutta, hänen on viipymättä raportoitava siitä lähiesimiehelle, jotta yllä mainittuja seuraamuksia ei tulisi. 3. TYÖASEMATYÖSKENTELY Työasemat ovat sairaanhoitopiirin tietoverkkoon liitettyjä mikrotietokoneita. Mikrotietokone on sairaanhoitopiirin käyttöösi antama työväline. Sen ja tietoverkon tietoturvasta vastaa osaltaan jokainen käyttäjä. Käyttäessäsi työasemaa ole aina huolellinen, noudata tietoturvamääräyksiä ja huomioi niiden tarkoitus. Jos työskentelet työpaikan ulkopuolella kannettavalla, sinun on noudatettava erityistä huolellisuutta, jotta tietoturva ei vaarantuisi. Sairaanhoitopiirin omistamia tietokoneita ei saa missään olosuhteissa luovuttaa potilaiden tai kenenkään muunkaan ulkopuolisen käyttöön. Myöskään sairaanhoitopiirin verkkoon ei saa kytkeä omia eikä potilaiden laitteita. Potilaiden ja muiden vierailijoiden käyttöön on olemassa erillinen langaton verkko (vieraswlan), johon voi tilata tunnukset tietotekniikkatuesta (puh ). Käyttäjätunnukset ja salasanat Tietoverkkoon kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen lisäksi eri tietojärjestelmät voivat vaatia omia tunnisteitaan. Vältä helposti arvattavia salasanoja. Koosta sen sijaan salasanasi numeroista ja pienistä/isoista kirjaimista (käytettävästä tekniikasta riippuen vähintään 6 merkkiä, ei kuitenkaan Ä,Ö ja Å-kirjaimia), jotka muistat helposti jonkin muistisäännön avulla. Älä koskaan käytä samaa salasanaa sairaanhoitopiirin tietoverkossa ja sen ulkopuolella, esim. Internetissä. Vaihda salasanasi vähintään kerran kuukaudessa. Mitä useammin vaihdat salasanaa, sitä vaikeampi ulkopuolisen on selvittää se. Salasana on

22 22 (64) vaihdettava viimeistään silloin, kun se on jonkun toisen tiedossa tai kun järjestelmä vaatii sen vaihtoa. Säilytä käyttäjätunnusta ja salasanaasi turvallisessa paikassa, äläkä koskaan luovuta sitä kenellekään. Ainoa turvallinen paikka salasanalle on oma muistisi. Huonoin paikka on lappunen työasemasi läheisyydessä tai näppäimistön alla. Älä tallenna salasanoja mikrotietokoneen kovalevylle. Älä myöskään tee salasanoja vaativiin ohjelmiin käynnistystiedostoja, joissa salasanat ohitetaan. Arkaluonteisten tietojen käsittely Älä anna ulkopuolisten seurata, kun käsittelet arkaluonteisia tietoja tai syötät salasanoja. Usein vähäpätöiseltäkin tuntuvat henkilö- ja maksuliikennetiedot, lausunnot tai muut käsittelemäsi asiat ovat arka-luontoisia tai kuuluvat tietosuojan piiriin ja näin ollen ne on suojattava ulkopuolisten katseilta. Vaikka salasanat eivät kirjoittaudukaan näytölle, on ne helppo selvittää näppäilystäsi. Tietosuojaa vaativat tulosteet (esim. henkilötietoja sisältävät tulosteet) tulee hävittää silppuamalla. Hävitettävä tietosuojajäte laitetaan tietosuojajäteastiaan tai kerätään voimapaperipussiin, joka varustetaan Silputtava -tarralla. Tarkista aina, että olet valinnut oikean kirjoittimen ennen kuin tulostat potilastietoja jonokirjoittimelle. Älä tee kopioita tietojärjestelmien henkilötiedoista työasemallesi ilman rekisterivastuuhenkilön tai tietojärjestelmän omistajan lupaa. Älä siirrä henkilötietoja erillisille tietovälineille tai kannettavaan tietokoneeseen. Älä koskaan lähetä henkilötietoja sähköpostissa. Varmista, että työpöydällesi ei jää luottamuksellisia tietoja poistuessasi työpisteestä. Työaseman lukitseminen ja sulkeminen Älä jätä avattua työasemaa valvomattomaan tilaan. Kun pidät työskentelyssä tauon, lukitse tietokone salasanan avulla käyttäen näppäinyhdistelmää CTRL + ALT + DEL / Lukitse tietokone. Samalla näppäinyhdistelmällä saat koneen lukituksen auki tauolta palattuasi. Älä kuitenkaan lukitse yhteiskäytössä olevaa tietokonetta, vaan tallenna kesken jäävä työsi ja kirjaudu ulos. Kun

23 23 (64) lopetat muutoinkin koneen käytön, kirjaudu koneelta ulos. Näin kukaan ei pysty käyttämään väärin käyttäjätunnustasi. Poistu aina käyttämästäsi järjestelmästä ohjeiden mukaisesti. Epänormaali poistuminen järjestelmästä voi estää oman tai verkkoympäristössä myös muiden yhteydenoton järjestelmään, jättää ohjelmia käyntiin palvelimelle tai vaurioittaa tiedostoja. Mikäli normaali poistuminen ei onnistu, ota yhteys tietotekniikkatukeen (puh ). Tallenna tekemäsi työ, älä jätä keskeneräistä työtä näytölle. Tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta, kuten useat muutkin järjestelmät vaativat erillisen tallennuksen. Pitkissä työvaiheissa välitallennus on aiheellinen, koska sähkökatkos, järjestelmävirhe, verkkoyhteyden katkeaminen tai muu syy saattaa hävittää tekemäsi työn. Näytöllä olevat keskeneräiset työt ovat alttiina ulkopuoliselle väärinkäytölle. Tallenna tärkeimmistä asiakirjoistasi varmistuskopio aina palvelimen verkkolevylle. Tämän tietosisältö varmistetaan automaattisesti. Jos teet varmuuskopioita omille tietovälineille, säilytä niitä lukitussa paikassa. Verkkolevyille ei kuitenkaan ole lupa tallentaa potilastietoja. Tietovälineiden käsittely Säilytä käyttämäsi tietovälineet (levykkeet, CD/DVD-levyt, USB-muistitikut) huolella ja turvallisessa paikassa. Älä käytä vieraita tietovälineitä tai lainaa omiasi toisille. ). Vieraat tietovälineet saattavat sisältää haitta-, tai vakoiluohjelmia. Potilas- tai muiden salassa pidettävien tietojen tallettaminen näille tietovälineille on ehdottomasti kiellettyä. Varo kadottamasta tietovälineitä (erityisesti pienikokoisia USB-tikkuja). Tietovälineet tulee säilyttää omissa koteloissaan lukitussa paikassa, poissa näkyviltä. Tietovälineiden lainaaminen kopiointitarkoituksiin voi olla laitonta. Niiden mukana voi joutua tärkeätä tai suojattavia tietoja vääriin käsiin. Pahimmassa tapauksessa voit saada tietovälineeltä koneeseesi viruksen tai muun haittaohjelman joka leviää edelleen sairaanhoitopiirin muihin koneisiin. Varmista, että koneessasi on virustorjunta-ohjelma. Virustorjunnan toimivuuden voit tarkistaa koneesi oikeasta alareunasta, jossa tulee olla oheinen kuvake. Älä anna ulkopuolisen käyttää konettasi ellet ole varma hänen henkilöllisyydestään ja käyttöoikeuksistaan

24 24 (64) Mikrotietokoneen tai muun laitteen asennus tai huolto voi vaatia ulkopuolisen asentajan. Varmista kuka tekee, mitä tekee, miksi tekee ja ennen kaikkea millä oikeuksilla tekee. Varmista, että tietotekniikkatuki on tietoinen asiasta. Jos tietokoneesi vikaantuu ja se sisältää henkilötietoja, ilmoita siitä tietotekniikkatukeen huoltoa tilatessasi. Arkaluonteiset tiedot on poistettava ennen huoltoon kuljettamista väärinkäytösten välttämiseksi. Lukitse työhuoneesi ovi aina poistuessasi työpaikaltasi, työpäivän päättyessä ja poistuessasi viimeisenä huoneesta. Lukitsematon, tyhjä työhuone on otollinen kohde väärinkäytöksille. Mikäli työhuoneesi on maanpinnan tasolla, työpäivän päättyessä sulje ikkunat ja laita myös sälekaihtimet kiinni. Ohjelmistojen asennus ja käyttö Työasemien laitteisto ja ohjelmisto pyritään pitämään mahdollisimman vakiona. Pääsääntöisesti työasemaan kuuluu vain työasemapaketin mukana tullut ohjelmisto. Ohjelmistojen asennus on sallittu vain erikseen nimetyille järjestelmänvalvojille. Älä yritä itse asentaa ohjelmia. Usein asennuksen yrittäminenkin aiheuttaa ongelmia työaseman käytössä. Pahimmassa tapauksessa työaseman ohjelmistot joudutaan asentamaan uudelleen. Ohjelmien kopiointi Internetistä työasemallesi on kiellettyä. Käytä koneessasi vain sellaisia ohjelmia, joihin MediKes tai työyksikkösi on hankkinut käyttöoikeuden (lisenssin). Ohjelmien luvaton käyttö rikkoo tekijänoikeuslakia ja voi johtaa myös korvausvelvollisuuteen ohjelman valmistajalle tai maahantuojalle. Tekijänoikeuslaki ja käyttöoikeussopimukset kieltävät pääsääntöisesti ohjelmien kopioinnin toiselle tietokoneelle. MediKes vastaa niiden ohjelmien käyttöoikeuksista, jotka se on hankkinut ja asentanut koneeseesi. Jos koneessasi on muuta kautta hankittuja ohjelmia, säilytä ohjelmien asennusmedia ja lisenssitodistus lukitussa tilassa. Tarvitset niitä, jos ohjelmasi joudutaan asentamaan uudelleen, siirretään toiseen koneeseen tai vaihdetaan uuteen versioon, tai jos muuten joudut osoittamaan, että sinulla on laillinen oikeus käyttää ko. ohjelmaa. 4. INTERNET JA SÄHKÖPOSTI Internet ja haittaohjelmat Sairaanhoitopiirin tietoverkko on suojattu lähiverkko, johon asiaton pääsy ulkopuolelta on estetty. Palomuuriksi kutsuttu laitteisto ja ohjelmisto suojaavat sairaanhoitopiirin palvelinlaitteistoja, järjestelmiä ja työasemia.

25 25 (64) Internet on tarkoitettu työtehtävien hoitamiseen. Ole varovainen liikkuessasi Internetissä. Opi tunnistamaan työsi kannalta hyödylliset sivustot ja vältä muita. Älä harkitsemattomasti klikkaa kaikkia linkkejä tai nappeja. Tuntematon sivusto saattaa sisältää haittaohjelmia. Varo erityisesti, jos jotain ohjelmaa tai sen osaa ehdotetaan asennettavaksi tai suoritettavaksi, äläkä hyväksy ehdotusta. Sairaanhoitopiirissä voidaan tietoteknisesti estää pääsy työhön kuulumattomille internet-sivustoille. Tietokonevirus on haittaohjelma, joka pyrkii huomaamatta asettumaan tietokoneeseen, aiheuttamaan vahinkoa ja leviämään edelleen. Muita haittaohjelmia ovat mm. suuria määriä roskapostia levittävät sähköpostimadot ja koneen käyttöä huomaamatta seuraavat vakoiluohjelmat. Jotkut haittaohjelmat on tehty hyötyohjelmia muistuttaviksi. Pahimmassa tapauksessa haittaohjelman levittäjä saa työaseman hallinnan itselleen ja pystyy sitä kautta murtautumaan sairaanhoitopiirin tietoverkkoon. Haittaohjelmat leviävät tietoverkoissa yleisemmin internetin ja sähköpostin välityksellä. Sähköposti Sairaanhoitopiirin ksshp.fi -sähköpostiosoite on tarkoitettu työasioiden hoitamiseen. Potilastietojen ja muiden henkilötietojen lähettäminen sähköpostissa on kielletty. Älä anna ainakaan sairaanhoitopiirin sähköpostiosoitettasi internetissä näkyväksi, jos haluat minimoida siihen tulevan roskapostin. Roskaposti on sähköpostia, jota et halua: mainoksia yms. Myös ketjukirjeet ovat roskapostia, älä lähetä niitä eteenpäin.. Jos tunnistat roskapostin jo lähettäjästä, poista se avaamatta. Jos viestin sisältö on outo, poista viesti, vaikka lähettäjä näyttäisi tutulta; sähköpostin lähettäjätiedot voidaan väärentää. Älä missään tapauksessa klikkaa roskapostin sisältämiä linkkejä. Vaikka viruksentorjuntaohjelma tutkii liitteet, riittää yksi ainoa tunnistamaton virus saastuttamaan koko tietoverkon. Sairaanhoitopiirissä on käytössä roskapostin suodatus, joka poistaa suurimman osan roskapostista. Sähköpostin edelleen ohjaus sairaanhoitopiirin ulkopuolelle on kielletty ja estetty. Henkilön työsuhteen päättyessä sähköpostiosoite poistetaan välittömästi käytöstä. Sähköpostin käyttöpolitiikasta on erillinen ohje Santrassa ja Verkkoviestinnän ohjeissa. Virustorjunta

26 26 (64) Työasemaasi ja sairaanhoitopiirin tietoverkkoa suojaa työasemaasi asennettu viruksentorjuntaohjelmisto. Virustorjuntaohjelmisto tarkistaa taustalla automaattisesti aina käsittelyyn otettavan resurssin (kansio, levyke, muistitikku jne.), vaikka sieltä ei edes avattaisi tiedostoja. Tuleva ja lähtevä sähköposti liitteineen tarkistetaan sähköpostipalvelimella. 5. KANNETTAVAT TIETOKONEET JA KOTITIETOKONEET Kannettavat tietokoneet muodostavat erityisen riskin tietoturvallisuudelle. Koneita käytetään valvomattomissa tietoverkoissa, missä haittaohjelmien uhka on suuri. Kannettavat tietokoneet ovat myös haluttuja anastuskohteita. Älä jätä kannettavaa tietokonetta lukitsemattomaan tilaan ilman valvontaa eikä autoon, vaikka se olisi lukittu. Potilas- tai muiden salassa pidettävien tietojen tallettaminen kannettavan tietokoneen levylle on ehdottomasti kielletty. Kannettavissa tietokoneissa ja kotitietokoneissa, joissa käsitellään sairaanhoitopiiriin verkkoon tuotavia aineistoja, on ajantasaisen virustorjuntaohjelman lisäksi käytettävä palomuuriohjelmistoa. Ilmaisen viruksentorjuntaohjelman (sisältää myös palomuuriohjelmiston) voit ladata kotikoneeseesi osoitteesta Käyttöoikeus virustorjuntaohjelmaan kestää työsuhteesi ajan. Työsuhteen loputtua olet velvollinen poistamaan sairaanhoitopiirin tarjoaman ohjelman kotikoneeltasi. Olet myös vastuussa virustorjuntaohjelman päivittämisestä riittävän usein. Ohjelmistovalmistajien suosittelemat tietoturvapäivitykset tulee tehdä säännöllisesti ja viipymättä. Windows-käyttöjärjestelmät on helppo pitää ajan tasalla automaattisen päivitystoiminnon avulla. Tietoturva-asioissa auttaa MediKesin tietotekniikkatuki. Yhteystiedot löytyvät tietoturvaportaalista, puhelinluettelon liitteestä ja Santrasta MediKesin sivuilta. Myös tämä tietoturvaohje ja muita lisäohjeita on luettavissa Santrassa tietoturvaportaalista.

27 27 (64) T I E T O T U R V A P O L I T I I K KA Syyskuu JOHDANTO Potilashoidon kulmakivi on luottamus. Sairaanhoitopiirin eettisten periaatteiden mukaan ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys, yhteisöllisyys sekä tiedon saanti. Sen takia on ehdottoman tärkeää, että potilas voi luottaa siihen, että hänen tietonsa ovat turvassa, oikeita ja vain hoitoon osallistuvien saatavissa ja että niitä käsitellään kaikissa vaiheissa asianmukaisesti ja asianomaisen suostumuksella. Luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja painottuvat myös henkilöstöasioiden käsittelyssä. Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut, toteutustavan sekä seurannan ja valvonnan, joita sairaanhoitopiirissä noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tietoturvapolitiikkaa täydentävät tietoturvasuunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat määräykset ja ohjeet. 2. KATTAVUUS Sairaanhoitopiirin hallituksen vahvistama tietoturvapolitiikka kattaa kuntayhtymän mukaan lukien liikelaitokset kaiken toiminnan ja niihin liittyvät tietojenkäsittelytehtävät. Tietoturvapolitiikka kattaa myös toimistotyön kaikki tehtävät ja niihin sisältyvän arkistoinnin, tiedon siirron sekä vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvan ja muunkin puhutun, kirjoitetun ja graafisen tiedon. Jokaisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän viranhaltijan, työntekijän, opiskelijan, harjoittelijan, tutkijan ja luottamushenkilön sekä sairaanhoitopiirin tietojen ja tietojärjestelmien käyttäjän on tunnettava tämä tietoturvapolitiikka ja sitouduttava annettuihin ohjeisiin ja määräyksiin. Sairaanhoitopiirin tietoturvaan vaikuttavat myös ulkopuoliset käyttäjät. Kaikkien sidosryhmien, terveyskeskusten, toimittajien ja muiden ulkopuolisten tahojen, joilla on pääsy sairaanhoitopiirin tiloihin, tietojärjestelmiin ja tietoihin, tulee myös sitoutua noudattamaan tätä tietoturvapolitiikkaa, standardeja sekä ohjeita. Luottamuksellisia ja tietoturvan kannalta kriittisiä tietoja luovutetaan myös organisaatiosta toiseen tarkoin rajattua käyttötarkoitusta varten lainsäädännön puitteissa. Tällainen toiminta edellyttää vahvaa luottamusta tietoja vastaanottavan organisaation tietoturvallisuuteen vaikuttavien arvojen, asenteiden ja toimintojen asianmukaisuuteen, sillä luovuttavalla taholla on osaltaan vastuu luovutettujen tietojen käytöstä vastaanottavassa organisaatiossa. Jokaisen osallistuvan organisaation on sitouduttava näihin yhteisiin tietoturvapolitiikan periaatteisiin ja tietoturvaohjeistuksen minimivaatimuksiin sekä näiden täytäntöönpanon edellyttämiin ohjaus-, koulutus- ja valvonta- ym. toimenpiteisiin. 3. TIETOTURVA Tietoturva tarkoittaa tietojen käsittelyn ja arkistoinnin turvaamista. Tietoturva rakentuu tiedon luottamuksellisuudesta, eheydestä ja käytettävyydestä sekä lisäksi soveltuvilta osin pääsynvalvonnasta ja kiistämättömyydestä. Luottamuksellisuus tarkoittaa, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavissa sovituilla tavoilla ja sovittuun aikaan eikä niitä paljasteta tai muutoin saateta sivullisten tietoon.

28 28 (64) Eheys tarkoittaa, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat luotettavia, oikeellisia ja ajantasaisia, eivät laitteisto- tai ohjelmistovikojen, luonnontapahtumien tai oikeudettoman inhimillisen toiminnan seurauksena muuttuneet tai vahingoittuneet. Käytettävyys tarkoittaa, että tiedot ja tietojenkäsittelyjärjestelmät ovat käytettävissä ja käyttökelpoisia valtuutetuille käyttäjille, toiminnan kannalta hyväksyttävän ajan kuluessa. Pääsynvalvonta tarkoittaa, että tietoa tai tietojärjestelmää ei voi käyttää ilman omistajan/haltijan valtuutusta. Kiistämättömyys tarkoittaa todisteiden luomista sen varmistamiseksi, ettei yksikään tietojen käsittelyn tai siirron osapuoli voi jälkikäteen kiistää osuuttaan siihen. Tiedon lähettäjä tai vastaanottaja tai tietoon liittyvä tapahtuma voidaan varmistaa luotettavasti myös jälkikäteen. Tietoturvallisuustyö on tietoturvallisuuden saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista, ohjeistusta ja opastusta. Toimintaan kuuluvat tietoturvaorganisaatio, tietojen turvaamisen menetelmät, välineet ja toimenpiteet, työhön osoitetut resurssit sekä välineistön tietoturvaominaisuudet. Tietojenkäsittelyn ja sen turvaamisen periaatteet noudattavat kansallisia ja kansainvälisiä tietoturvallisuutta koskevia säädöksiä, standardeja, terveydenhuollon auditointivaatimuksia ja suosituksia. Näistä keskeisimpiä ovat henkilötietolaki, julkisuuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, terveydenhuoltolaki sekä Euroopan unionin tietosuojadirektiivi. Kaikessa toiminnassa noudatetaan hyvää tietojenkäsittelytapaa, velvoitteita ja sopimuksia. Tietoturvaratkaisujen tulee noudattaa myös taloudellisia realiteetteja, eivätkä ne saa vaikeuttaa merkittävästi tietojärjestelmien hyötykäyttöä ja asiakaspalvelua. 4. TIETOTURVALLISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Hyväksytyn tietoturvapolitiikan mukaiset tietoturvatoimet tulee sisällyttää luonnollisena osana kaikkeen toimintaan. Tietoturvan kehittäminen ja ylläpito ovat osa sairaanhoitopiirin yleistä turvallisuustoimintaa, riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa. Tietoturva on terveydenhuollon kriittinen tekijä, koska potilaan on luotettava ehdottomasti tietojensa tietosuojaan. Tämä luottamus on hoidon kulmakivi. Potilaan henkilöllisyys on tarkistettava kaikissa tietojenkäsittelytilanteissa. Sairaanhoitopiirin tietoturvallisuustyön päämääränä on luoda potilaille ja henkilöstölle luottamus siitä, että salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä yksityisyyden suoja toteutuvat säädösten mukaisesti ja että heidän tietojaan käsitellään kaikissa vaiheissa huolella ja asianmukaisesti. Sairaanhoitopiirin toiminnalle tärkeiden tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta turvataan ja estetään tietojen ja tietojärjestelmien joutuminen ulkopuolisille. Tietojen ja tietojärjestelmien valtuudeton käyttö ja tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen estetään sekä minimoidaan aiheutuvat vahingot. Normaaliajan toiminnan tietojenkäsittelyn turvaamisen lisäksi varaudutaan toiminnan keskeyttäviin uhkatilanteisiin ja niistä toipumiseen.

29 29 (64) Sairaanhoitopiirin tiedot, tietojenkäsittelyjärjestelmät ja -palvelut pidetään asianmutkaisesti suojattuina sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. Sairaanhoitopiirin tietoturvallisuuden kehittäminen tapahtuu kansallisten ja kansainvälisten tietoturvallisuutta koskevien lakien ja asetusten pohjalta sekä erilaisia tietoturvallisuudesta annettuja ohjeita ja suosituksia noudattaen. 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT Tietoturvallisuutta johtaa ja valvoo sairaanhoitopiirin johtaja, joka yhdessä tietoturvallisuuden johtoryhmän kanssa päättää sairaanhoitopiirin kokonaisturvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistoiminnan tavoitteista, organisoinnista, resursseista ja toimintavaltuuksista sekä hyväksyttävästä riskitasosta. Tietoturvallisuuden johtoryhmänä toimii sairaanhoitopiirin johtoryhmä. Tietoturvapäällikkönä toimii tietohallintojohtaja, joka vastaa sairaanhoitopiirin johdolta saamiensa toimintavaltuuksien puitteissa tietoturvallisuuden kehittämisestä, ohjeistamisesta, tiedottamisesta, toteutuksen valvonnasta ja raportoinnista yhdessä tietosuojavastaavan ja tietoturvaryhmän kanssa. Tietoturvapäällikkö toimii myös tietoturvaryhmän puheenjohtajana. Potilastietojen tietosuojasta vastaa johtajaylilääkäri, joka on myös potilastietojärjestelmien omistaja. Yksikkökohtaisille potilastietojärjestelmille voidaan johtajaylilääkärin ohella nimetä järjestelmän haltijaksi yksikön ylilääkäri tai vastaava esimies. Tietoturvaryhmä valmistelee tietoturvallisuuden linjaukset tietoturvallisuuden johtoryhmän hyväksyttäväksi, arvioi säännöllisesti tai merkittävissä muutostilanteissa tietoturvaan liittyvät riskit, poikkeustilanteet ja niiden jatkotoimenpiteet sekä valmistelee ja hyväksyy tietoturvastandardit ja -ohjeet sekä ohjaa ja arvioi tietoturvatyötä. Tietoturvaryhmään kuuluvat johtajaylilääkäri, tietohallintojohtaja, turvallisuuspäällikkö, arkistotoimenjohtaja, tietosuojavastaava, hallintopäällikkö, potilasasiamies, tietojärjestelmälääkäri, Keski- Suomen seututerveyskeskuksen nimeämä edustaja sekä sairaanhoitopiirin ictpalvelutuottajan nimeämä edustaja. Työyksikön tietoturva-asioiden kehittämisestä, ohjeistamisesta, tiedottamisesta ja valvonnasta omassa yksikössään vastaa yksikön esimies. Jokaiselle tietojärjestelmälle nimetään omistaja. Omistajan nimeää sairaanhoitopiirin johtaja tietoturvaryhmän esityksestä. Tietojärjestelmän omistajan velvollisuuksiin kuuluu tietojärjestelmän toimintaan ja turvallisuuteen asetettavien vaatimusten (esim. varmuuskopiointimenettely ja käyttöoikeuksien myöntäminen) määrittely sekä valvonta. Tietojärjestelmäympäristön teknisen turvallisuuden arvioinnista, ylläpidosta ja toteuttamisesta vastaavat sairaanhoitopiirin ict-palvelutuottaja ja tekninen huolto. Jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä, tietoja käsittelevä, tietojärjestelmien tai tietoverkkojen ylläpitäjä ja käyttäjä on viime kädessä vastuussa tietoturvallisuuden toteuttamisesta sekä tietoturvaohjeiden noudattamisesta omalta osaltaan. Jokainen henkilö on velvollinen tietoturvaan liittyvien uhkien ja poikkeamien raportoimisesta esimiehelleen tai tietoturvapäällikölle. 6. TIETOTURVALLISUUDEN TOTEUTUS

30 30 (64) Sairaanhoitopiirin toimintaa ohjaavat mm. tietosuojasäädökset sekä joukko muita lakeja, säädöksiä, ohjeita ja standardeja. Tietoturvallisuutta koskevat määräykset ovat keskeisiä ja velvoittavia. Velvoitteissa korostetaan salassapidon, vaitiolovelvollisuuden ja yksityisyyden suojan toteutumista sekä tietoturvallisuuden, tietosuojan, hyvän tietojenkäsittelytavan ja laadun merkitystä. Voimassa olevat velvoittavat säädökset on luetteloitu ja niiden vaikutukset tietoturvajärjestelyihin on selvitetty. Lainsäädäntöä ja ohjeistusta tulee seurata jatkuvasti. Muutosten vaikutus on otettava huomioon sairaanhoitopiirin tietoturvallisuuden kehittämisessä. Tietoturvallisuuden toteuttamisen perusta on tämä sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymä kirjallinen tietoturvapolitiikka, joka annetaan tiedoksi jokaiselle sairaanhoitopiirin työntekijälle ja tietojärjestelmien käyttäjälle. Politiikan toimeenpano perustuu tietoturvasuunnitelmassa riskianalyysin perusteella esitettyihin kehittämishankkeisiin sekä ohjeistukseen ja näiden säännölliseen auditointi- ja päivitysprosessiin. Tietoturvallisuuden tavoitteiden saavuttaminen on jatkuva prosessi, joka tapahtuu hallinnollisten, fyysisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Ne kuvataan käyttöympäristöille ja tarvittaessa yksiköille laadituissa tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmissa. Käyttäjien toimintaa ohjataan niihin sisältyvillä käyttösäännöillä ja toimintaohjeilla sekä tietoturvakoulutuksella. Tietoturvariskejä hallitaan erikseen määriteltävän ja kuvattavan riskienhallinta-prosessin avulla. Hyväksyttävän riskitason määrittelee tietoturvallisuuden johtoryhmä riskianalyysin tulosten perusteella ja yhteisesti valmisteltujen kriteerien ja mittarien avulla. Sairaanhoitopiirissä on käytössä tietojen ja tietojärjestelmien turvallisuusluokitus. Tietoaineiston luokitteluvastuu on aineiston laatijalla, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kullekin turvallisuusluokalle on määritelty vaadittava tietoturvallisuustaso ja sen mukaiset tietoturvatoimenpiteet. Jokaisella tietojärjestelmällä tai sen osalla on oltava yksikäsitteinen omistaja/haltija. Tietoturvallisuuden toteuttamista ohjaavat dokumentit ovat vahvistettuja ja asianomaisten kohderyhmien saatavissa. Potilaan informointi potilastietojen käytöstä ja laadinnasta hoidetaan lakien ja Kelan/toimintayksikköjen laatimien ohjeiden sekä vaatimusten mukaisesti. Informoinnista tehdään merkintä potilasasiakirjoihin ja lokitietoihin. Kieltojen yhteydessä informoinnin tulee käsittää tieto kiellon merkityksestä potilaan hoidolle. Informointia voidaan antaa sekä yleisenä että asiayhteyteen liittyvänä informaationa. Informointi toteutetaan erillisillä kirjallisilla ohjeilla, web-palveluilla ja suullisella informoinnilla. Erityistä huomiota kiinnitetään suostumuksiin, kieltoihin ja tiedonsaantiin liittyviin kysymyksiin. Toiminnan jatkuvuuden hallintaprosessi tulee toteuttaa onnettomuuksien ja turvallisuushäiriöiden (joita voivat aiheuttaa esim. luonnonmullistukset, onnettomuudet, laiteviat ja ilkivalta) aiheuttamien keskeytysten vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle yhdistämällä ehkäiseviä ja palautumista edistäviä turvamekanismeja. Jatkuvuussuunnitelmia tulee kehittää ja toteuttaa käytännössä varmistamaan, että toimintaprosessit saadaan palautettua toimintaan vaaditussa ajassa. Suunnitelmia tulee pitää yllä ja harjoitella, jotta niistä tulee muiden hallinnollisten prosessien rinnalla integroitunut osa toimintaa.

31 31 (64) Toiminnan jatkuvuuden hallintaan tulee sisältyä turvamekanismit riskien havaitsemiseen ja vähentämiseen, niillä tulee rajoittaa uhkan mahdollisen toteutumisen aiheuttamia seurauksia ja niillä tulee varmistaa olennaisen tärkeiden toimintojen nopea palautuminen. Toiminnan jatkuvuussuunnitelmia tulee pitää yllä säännöllisin arvioinnein ja päivityksin tehokkuuden säilymisen varmistamiseksi. Kriittisten komponenttien, palvelinten, työasemien, käyttöjärjestelmien sekä ohjelmistojen turvapäivityksiä varten on toimintasuunnitelma. Päivitystarvetta seurataan aktiivisesti ja päivitysten kriittisyys arvioidaan ennakolta, jos mahdollista. Kriittiset päivitykset asennetaan välittömästi viivytyksettä. Turvapäivitysten asennukset keskitetään ja automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan. Hätäpäivitykset voidaan suorittaa tarvittaessa dokumentoidusti ohi normaalin prosessin. Käyttöturvallisuudella luodaan ja ylläpidetään tietotekniikan turvallisen käytön vaatimat toimintaolosuhteet huolehtimalla tekniikan toimivuuden valvonnasta, käyttöoikeuksista, käytön ja lokien valvonnasta, ohjelmistotukeen, ylläpito-, kehittämis- ja huoltotoimintoihin liittyvistä turvallisuustoimenpiteistä, varmuus- ja suojakopioinnista sekä häiriöraportoinnista. Lokien muuttumattomuus ja kiistämättömyys tulee taata vaatimustenmukaisesti koko niille määritellyn säilytysajan. Kansalaisen tiedonsaanti lokitiedoista toteutetaan kansallisten määritysten mukaisesti. Käyttölokin osalta julkisuuslain mukaisen valitusprosessin ollessa kesken, lokitietoja ei saa tuhota talletusajan mahdollisesti päättyessä. Yksiköiden esimiehet päättävät kenelle käyttöoikeuksia annetaan. Käyttö- ja pääsyoikeudet on pystyttävä myöntämään ja poistamaan nopeasti. Tietylle henkilölle myönnetyt oikeudet ja tiettyyn tietoon oikeutetut henkilöt on kyettävä selvittämään nopeasti. Käyttöoikeuksien ja -valtuuksien teknisestä määrittelystä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kukin käyttöoikeusmuutos kirjataan käyttöoikeuksien hallintajärjestelmään. Käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa toiselle. Käyttäjille määritellään tehtävän mukaiset käyttöoikeudet käyttöoikeuksien hallinnan järjestelmään, joka pitää tosiaikaisesti yllä käyttäjien työtehtäviin (rooleihin) liittyviä oikeuksia tietojärjestelmien toimintoihin. Roolit on määritelty siten, että vain ne henkilöt, joilla on oikeus työtehtäviensä johdosta laatia potilasasiakirjoja, käsitellä suostumuksia tai kieltoja tai allekirjoittaa asiakirjoja voivat käyttää ko. toimintoja. Käyttäjällä voi olla useita rooleja, muuta vain yhtä roolia voi käyttää kerrallaan. Käyttöoikeuksia ei voi antaa erikseen määriteltyjä poikkeustilanteita lukuun ottamatta ohi roolien. Tietojärjestelmien poikkeustilanteiden hallinnan edellyttämien toimien suunnitelmat, joilla käyttöoikeus voidaan tilapäisesti ohittaa sisällytetään toipumissuunnitelmaan. Ohitustilanteet merkitään erilliseen luetteloon ja hätäkorjaustilanteiden jälkeen toimitaan takautuvasti käyttöoikeusprosessin mukaisesti. Fyysisin turvallisuustoimenpitein luodaan ja ylläpidetään tietotekniikan vaatiman käyttöympäristön (tilat, laitteet, tiedonsiirto, käyttö) toimintaolosuhteet ja suojataan ja valvotaan kiinteistö, sen erikoistilat ja laite- yms. tilat luvattomia tai rikollisia toimia vastaan, onnettomuuksilta ja luonnontuhoilta sekä varmistetaan teknisten järjestelmien toiminta. Viestit ja dokumentit välitetään luokitusten vaatimin salausmenettelyin. Viestinvälityksen tietosuojaa koskevat vaatimukset ja vastuut on määritelty organisaation ja

32 32 (64) viestinvälitysoperaattorin välisissä sopimuksissa. Palveluja ulkoistettaessa huolehditaan Suomen lainsäädännön ja terveydenhuollon vaatimustenmukaisesta luottamuksellisen aineiston käsittelystä siten, että tiedot eivät voi joutua sivullisten osapuolten käsiin. 7. TIETOTURVALLISUUDEN SEURANTA JA VALVONTA Tietoturvan toteutumisen seuranta on osa sairaanhoitopiirin sisäistä riskienhallintaa ja valvontaa. Tietoturvajärjestelyjen ja seurantajärjestelmän kuvaus liitetään osaksi dokumentointia ja seurantaa toteutetaan jatkuvana prosessina koko organisaatiossa käyttäen sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä muita vastaavia riskienhallinnan ja seurannan välineitä, kuten turvallisuus-mittareita. Kaikilla tietoturvasta vastaamaan nimetyillä henkilöillä on velvollisuus tehdä vastuullaan olevien tietojärjestelmien tietoturvan kartoituksia ja ryhtyä toimiin havaittujen tietoturvan heikkouksien parantamiseksi. Kaikkien tietojärjestelmien käyttäjien ja ylläpitäjien tulee ilmoittaa havaitsemistaan tietoturvallisuuden puutteista, tietoturvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai epäilemistään tietoturvarikkomuksista asianomaiselle henkilölle, jolle ko. asian tietoturva on vastuutettu ja esimiehelleen tai tietoturvapäällikölle. Tietoturvapoikkeamista, haitallisista ja toimintaa vaarantavista tapahtumista raportoidaan kaikilla tasoilla viivytyksettä poikkeamien hallintaprosessin mukaisesti. Kaikki merkittävät haitalliset tapahtumat kirjataan tulevien kehittämistoimien perustaksi. Myös ns. läheltä piti -tapaukset rekisteröidään. Onnettomuuksien, turvallisuusrikkomusten ja palvelujen keskeytysten seuraukset tulee analysoida. Haitallisista tietoturvatapahtumista kerätään jatkuvasti ajan tasalla olevaa tilannekuvaa yhdyshenkilöverkoston ja teknisten valvontatietojen avulla. Tilannekuva havainnollistaa tietoturvapoikkeamatilanteet ja niiden aiheuttamat vaikutukset. Se toimii yhtenä perustana riskianalyyseissä tulevien tietoturvatoimien suunnittelussa ja priorisoinnissa. Tietoturvan käytännön valvonnasta vastaa tietoturvapäällikkö. Tietoturvapäällikön tulee vähintään vuosittain koota tiedot toteutetuista tietoturvallisuustoimenpiteistä ja toiminnan muutoksista ja sen perusteella esitellä johdolle kuvaus turvallisuuden tilasta. Tietoturvallisuusmääritykset tarkistetaan ja arvioidaan vähintään vuosittain tai suurten muutosten yhteydessä. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ja kehittämissuunnitelman hyödyllisyys ja toimivuus käsitellään johdon katselmoinnissa ja johto päättää tarvittavista laajavaikutteisista muutoksista. Tietoturvallisuuskuvausten teknisestä ylläpidosta vastaavat sairaanhoitopiirin ice-palvelutuottaja ja tekninen huolto. Sairaanhoitopiirin tietoturva-asioista tiedottamisesta sairaanhoitopiirin ulkopuolelle ja sairaanhoitopiirin sisällä yleisellä tasolla vastaa tietoturvapäällikkö. 8. HYVÄKSYMISMENETTELY Sairaanhoitopiirin tietoturvapolitiikan sekä siihen kohdistuvat muutokset hyväksyy Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus. Politiikan tarkennetut periaatteet ja toteutussuunnitelmat sekä tietoturvaohjeet ja niitä koskevat muutokset hyväksyy tietoturvaryhmä.

33 33 (64) LIITE: TIETOSUOJAAN JA TIETOTURVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Tärkeintä terveydenhuoltoa, tietosuojaa ja terveydenhuollon henkilörekistereitä koskevia lakeja ja normistoja ovat: Arkistolaki (831/1994) (Asiakirjojen laatiminen, säilyttäminen ja käyttö.) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/94) Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/99) Erikoissairaanhoitolaki (1062/89) Esitutkintalaki (449/87) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (ns. EY:n henkilötietodirektiivi) (95/46/EU) Hallintolaki (434/2003) Henkilökorttilaki (829/99) Henkilötietolaki, Heti (523/99) Kansanterveyslaki (66/72) Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/07) Laki holhoustoimesta (442/99) Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/73) Laki kuolleeksi julistamisesta (127/05) Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/99), uusittu (295/04) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (Potilasasiakirjojen salassapito) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) Laki sähköisistä allekirjoituksista(14/2003) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94) Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (556/89) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, JulkL (ns. julkisuuslaki) (621/99), uudistettu Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Lastensuojelulaki (417/07)

34 34 (64) Mielenterveyslaki (1116/90) Perustuslaki (731/1999) 2:10 (Yksityiselämän suoja ja luottamuksellisen viestin salaisuus.) Perustuslaki (731/1999) 2:12 (Viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen ja tallenteiden julkisuus.) Poliisilaki (493/95) Rekisterihallintolaki (166/96) Rikoslaki (39/1889) 34:9a (Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle.) Rikoslaki (39/1889) 38:1-2 (Salassapitorikos ja -rikkomus.) Rikoslaki (39/1889) 38:8 (Tietomurto.) Rikoslaki (39/1889) 38:9 1. kohta (Henkilötietorikos.) Rikoslaki (39/1889) 40:5 (Virkasalaisuuden rikkominen.) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sähköisestä lääkemääräyksestä (485/08) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) ja lain muutos (125/2009) Tapaturmavakuutuslaki, muutos (1359/07) Tartuntatautilaki (583/86) Työsopimuslaki (55/2001) Työterveyshuoltolaki (1383/01) Vahingonkorvauslaki (41/1974) Valmiuslaki (1080/1991) Väestötietolaki (507/93) Terveydenhuoltolaki

35 35 (64) 2 f Sähköinen kirjaaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri käyttää Effica -potilastietojärjestelmää. Kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa Hoitotyön kirjaaminen tapahtuu prosessimallin mukaisesti. Tietojärjestelmä on rakennettu siten, että potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen kirjaaminen on mahdollista esitettyjen prosessin vaiheiden mukaisesti. Sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu luokituksesta valittavalla pää- tai alaluokalla, jota täydennetään vapaalla tekstillä. Hoidon suunnittelu Hoidon tarpeen kirjaaminen Hoidon tarve määritellään tarveluokituksella ( SHTaL ). Tarveluokituksista valitaan potilaan hoidon tarvetta vastaavan komponentin alta joko pääluokka tai alaluokka, jota tarvittaessa täydennetään vapaalla tekstillä. Hoidon tavoitteen kirjaaminen Hoidon tavoitteet ja odotetut tulokset määritellään suhteessa hoidon tarpeisiin. Tavoitteiden tulee olla potilaslähtöisiä, realistisia, suhteessa hoitoaikaan, käytettäviin resursseihin ja niiden on oltava arvioitavissa. Hoitojaksolla voi olla kirjattu päätavoite, jolloin siihen liitetään osatavoitteita. Suunnitellut toiminnot Suunnitellaan ja kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan toiminnon tavoitteeseen pääsemiseksi/saavuttamiseksi. Hoidon toteutus Hoidon toteutus kirjataan käyttäen ( SHToL ) toimintoluokitusta. Komponentti toimii otsakkeena asiakokonaisuudelle, josta kirjataan. Luokituksen pääluokalla tai alaluokalla täsmennetään asiaa, josta kirjataan. Vapaa tekstillä täydennetään tarvittaessa kirjaamista. Laaditun hoitosuunnitelman toteutuksen kirjausta. Hoidon arviointi Hoitotyön arvioinnissa kirjataan hoidon tuloksia. Arviointia tehdään suhteessa potilaan hoidon tarpeeseen ja tavoitteeseen sekä toteutuneeseen hoitoon. Arvioinnissa käytetään asteikkoa ( SHTuL ) parantunut, huonontunut, ennallaan, jota täydennetään vapaalla tekstillä. Arviointia tehdään päivittäin ja hoidon päättyessä ( Hoitotyön yhteenveto). Pitkänen Satu

36 36 (64) 3 Eettinen ja arvoosaaminen

37 37 (64) 3 a Hoitotyön filosofia Sairaanhoitopiirin arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan potilaiden hoidossa ja kohtelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Potilas on tyytyväinen ja sitoutunut saamaansa hoitoon sekä tyytyväinen palveluun. Hoidossa toteutuvat hoitoeettiset periaatteet sekä omaisten tai läheisten mahdollisuus osallistua tarvittaessa hoidon suunnitteluun sen eri vaiheissa. Hoito on kokonaisvaltaista, terveyttä edistävää ja tapahtuu hyvässä vuorovaikutuksessa lähettävän tahon kanssa. Hoidon jatkuvuus varmistetaan ja ennalta ehkäisevään työhön panostetaan. Potilas saa erikoissairaanhoidon palvelut ensisijaisesti sairaanhoitopiiristä/jokilaakson sairaalasta tai sairaanhoitopiirin järjestämältä muulta palveluntuottajalta. Sairaanhoitopiirin tuottamilla konsultaatioilla edistetään joustavan ja korkeatasoisen palvelun toteutumista terveyskeskuksissa. Hoitotyön strategian mukaisesti visio on toteuttaa potilaslähtöistä, näyttöön perustuvaa hoitotyötä vetovoimaisessa ja moniammatillisessa toimintaympäristössä. Hoitotyö lähtee potilaan yksilöllisistä tarpeista. Potilaiden terveyttä edistävän hoidon takaaminen edellyttää potilaslähtöisyyden vahvistamista. Tähän haasteeseen vastaamisessa keskiössä on potilaiden ja heidän perheidensä osallisuuden ja omahoidon edistäminen hoitoprosessin kaikissa vaiheissa sekä monimuotoisen potilasohjauksen kehittäminen vastaamaan erilaistuvien potilasryhmien tarpeita. Potilasturvallisuutta parannetaan ennakoivan hallinnan ja oppimisen kautta. Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintakäytännön kehittämisessä lähtökohtana on toimintatapojen perustuminen parhaaseen, ajan tasalla olevaan tietoon. Tuloksellinen hoitotyö on vaikuttavaa, laadukasta ja tuottavaa. Näyttöön perustuvaa ja tuloksellista hoitotyötä toteuttaa osaava hoitohenkilöstö. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa tiivistyy ja ammattiryhmien väliset tehtäväsiirrot lisääntyvät.

38 38 (64) 3 b Eettiset ohjeet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eettiset ohjeet Ihmisarvon kunnioitus Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedon saanti, yksilön vaikuttamismahdollisuudet ja itsemääräämisoikeus sekä resurssien puitteissa yksityisyyden mahdollistava hoitoympäristö. Kuoleman lähestyessä tarvitaan läsnäoloa, myötäelämistä, kunnioitusta ja potilaan toiveiden huomioon ottamista. Ihmisarvon kunnioituksen tulee näkyä myös omaisten ja läheisten kohtelussa sekä suhteissa yhteistyökumppaneihin. Henkilöstön keskinäisessä ja johdon välisessä vuorovaikutuksessa korostuvat luottamuksellisuus, yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus, rehellisyys sekä tiedonsaanti ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja oikeus vapaasti lausua mielipiteensä. Oikeus hyvään hoitoon Terveydenhuollon palveluita tarvitseva potilas saa tilanteensa edellyttämää asiantuntevaa hoitoa ilman kohtuutonta viivettä. Hyvällä hoidolla tarkoitetaan sitä, että potilas, hänen omaisensa tai muu läheinen saavat asiantuntevaa ja turvallista hoitoa ja tuntevat tulevansa hyvin hoidetuksi ja kohdelluiksi. Potilaan tarpeet ohjaavat hoidonsuunnittelua. Potilaan hoitoon kuuluvat hyvä perushoito, henkinen ja hengellinen tuki sekä kivun ja kärsimystä aiheuttavien oireiden hoito. Hyvä hoito edellyttää vastuullisuutta sairaalamme työntekijöiltä. Päättäjät vastaavat terveyspalvelujen tuottamisedellytyksistä ja varmistavat niihin tarvittavat voimavarat. Palveluiden tuottamisesta vastaavat huolehtivat siitä, että potilailla on palveluja saatavissa ja ne täyttävät mitattavat laatukriteerit. Eri tehtävissä toimiva henkilöstö toteuttaa tarvittavan hoidon ja tutkimukset yhteisellä sopimuksella potilaan kanssa, soveltaen lääketieteellisesti ja hoitotyössä hyväksyttyjä menetelmiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden resurssien puitteissa, jotka toimintaan on käytettävissä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden edellytyksenä on se, että hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää, että terveydenhuollon tuottajat ja henkilöstö käyttävät voimavaroja oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti sekä tasa-arvoisesti. Oikeudenmukaisuus sairaanhoitopiirissä merkitsee avointa keskusteluilmapiiriä, samaa tietoa kaikille sekä eri näkökulmien kuulemista ja huomioon ottamista. Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan potilaan oikeutta päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa sekä ajatus- ja arvomaailmansa perusteella. Potilaalla tulee olla myös oikeus osallistua itseään koskevaan hoidolliseen päätöksentekoon. Tämän osallistuminen edellyttää aina potilaalle annettavia tietoja sairaudesta, hänen hoidostaan ja

39 39 (64) eri hoitoon liittyvistä hoitovaihtoehdoista. Tiedot terveydenhuollon ammattihenkilö antaa potilaalle siten, että potilas ymmärtää asian ja voi tehdä päätöksensä sen perusteella. Potilaan tahtoa kunnioitetaan, hänen kokemustaan arvostetaan ja hänen kanssaan haetaan yhteisymmärrystä hoidosta ilman johdattelua painostusta tai pakkoa. Itsemääräämisoikeus sisältää myös potilaan oikeuden kieltäytyä henkeään ja terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellisesta hoidosta. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella pystyy tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan; muuten yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai laillisen edustajansa kanssa. Ammatillisuus ja hyvinvointi Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ei synny ilman hyvää ammattitaitoa. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säännösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja työyhteisövalmiuksia. Organisaatio luo edellytykset näiden taitojen ylläpitämiselle ja edistämiselle. Hyvinvoinnin kulmakivenä nähdään oikeudenmukainen, keskusteleva ja kannustava johtaminen. Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa omasta ja toisten hyvinvoinnista. Ongelmien ja kehittämistarpeiden rehellinen selvittäminen, kuulluksi tuleminen, vaikutusmahdollisuudet sekä onnistumisen ja arvostuksen kokemukset edistävät työyhteisön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Yhteisöllisyys, yhteistyö ja keskinäinen arvonanto Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan eettisten näkökohtien, kustannusten hallinnan, vaikuttavuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi terveydenhuollossa. Jokaisen työntekijän tulee pyrkiä pois sellaisesta etupiiriajattelusta, jossa muiden tehtävät ja erikoisalat tai heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa jätetään huomioon ottamatta. Perustehtävän onnistuminen edellyttää vuorovaikutusta ja järkevää työnjakoa eri tehtävissä toimivien välillä. Keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki henkilöstön ja päättäjien välillä sekä kaikkien muiden osapuolten aito kumppanuus auttaa selviytymään yhteisestä haasteesta. Mitä paremmin yhteistyö ja keskinäinen arvostus johtajien ja henkilöstön välillä toteutuu, sitä paremmin asetetut tavoitteet saavutetaan ja sitä inhimillisempää ja parempaa hoitoa myös potilaat saavat. Tämä on kaikkien yhteinen etu.

40 40 (64) Sairaanhoitajan eettiset ohjeet Eettisten ohjeiden tarkoituksena on tukea sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, kätilöiden ja ensihoitajien (AMK) eettistä päätöksentekoa heidän päivittäisessä työssään*. Ohjeet ilmaisevat sairaanhoitajille, muille terveydenhuollossa työskenteleville sekä väestölle sairaanhoitajan perustehtävän yhteiskunnassa ja hänen työnsä periaatteet. * Jatkossa käytetään termiä sairaanhoitaja tarkoittamaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön ja ensihoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneita. I Sairaanhoitajan tehtävä Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Sairaanhoitaja auttaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Sairaanhoitaja palvelee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä. Ihmisiä hoitaessaan hän pyrkii tukemaan ja lisäämään heidän omia voimavarojaan sekä parantamaan heidän elämänsä laatua. II Sairaanhoitaja ja potilas Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää potilaan yksilöllistä hyvää oloa. Sairaanhoitaja kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat. Sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja järjestää potilaalle mahdollisuuksia osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Sairaanhoitaja pitää salassa potilaan antamat luottamukselliset tiedot ja harkitsee, milloin keskustelee niistä muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Sairaanhoitaja kohtelee toista ihmistä lähimmäisenä. Hän kuuntelee potilasta ja eläytyy tämän tilanteeseen. Sairaanhoitajan ja potilaan välinen hoitosuhde perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti. Hän hoitaa jokaista potilasta yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta. III Sairaanhoitajan työ ja ammattitaito Tekemästään hoitotyöstä sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti. Hän arvioi omansa ja muiden pätevyyden ottaessaan itselleen tehtäviä ja jakaessaan niitä muille. Ammatissa toimivan sairaanhoitajan velvollisuutena on jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan. Samassa hoitoyhteisössä työskentelevät sairaanhoitajat vastaavat yhdessä siitä, että hoitotyön laatu on mahdollisimman hyvä ja että sitä parannetaan jatkuvasti. IV Sairaanhoitaja ja työtoverit Sairaanhoitajat tukevat toinen toistaan potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa, työssä jaksamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Sairaanhoitajat kunnioittavat oman ja muiden ammattiryhmien edustajien asiantuntemusta. He pyrkivät hyvään yhteistyöhön muiden potilaan hoitoon osallistuvien työntekijöiden kanssa.

41 41 (64) Sairaanhoitajat valvovat etteivät oman ammattikunnan jäsenet tai muut potilaan hoitoon osallistuvat toimi potilasta kohtaan epäeettisesti. V Sairaanhoitaja ja yhteiskunta Sairaanhoitajat osallistuvat ihmisten terveyttä, elämän laatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sairaanhoitaja toimii yhdessä potilaiden omaisten ja muiden läheisten kanssa ja vahvistaa näiden osallistumista potilaan hoitoon. Hän antaa terveyttä koskevaa tietoa väestölle ja lisää ihmisten kykyjä hoitaa itseään. Sairaanhoitaja tekee yhteistyötä vapaaehtois-, vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Sairaanhoitajien kansainvälinen työ on ammatillisen tiedon ja taidon vastavuoroista välittämistä sekä osallistumista kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Sairaanhoitajat kantavat vastuuta ihmiskunnan terveydellisten ja sosiaalisten elinolojen kehittämisestä maailmanlaajuisesti sekä edistävät samanarvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja yhteisvastuullisuutta. VI Sairaanhoitaja ja ammattikunta Sairaanhoitajakunta huolehtii siitä, että ammattikunnan jäsenet hoitavat arvokkaasti yhteiskunnallisen tehtävänsä. Ammattikunta tukee jäsentensä moraalista ja eettistä kehitystä sekä valvoo, että sairaanhoitajalla säilyy ihmisläheinen auttamistehtävä. Sairaanhoitajat vastaavat ammattikuntana jäsentensä hyvinvoinnista. Heidän ammattijärjestönsä toimii aktiivisesti oikeudenmukaisten sosiaalisten ja taloudellisten työolojen varmistamiseksi jäsenistölle. Sairaanhoitajakunta vastaa oman alansa asiantuntijuudesta. Sairaanhoitajat huolehtivat ammatin sisällön syventämisestä, koulutuksen kehittämisestä sekä tieteellisyyden edistämisestä. Sairaanhoitajakunnan asiantuntijuuden kasvun tulisi näkyä väestön hyvän olon edistymisenä. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet hyväksytty Sairaanhoitajaliiton liittokokouksessa

42 42 (64) Lähihoitajan eettiset periaatteet Ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmistä arvostava kohtaaminen Lähihoitaja osoittaa kunnioitusta jokaista ihmistä kohtaan, puhuttelee ja kohtelee häntä arvokkaana yksilönä. Hän tiedostaa, että jokaisella ihmisellä on arvo sinänsä, jolla tulee olla mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen. Ihminen on ainutkertainen yksilö, jolla on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä loppuun saakka. Lähihoitaja kunnioittaa työssään ihmisen yksityisyyttä, henkilökohtaisia elämänarvoja ja elämänkatsomusta ja on luotettava. Itsemääräämisoikeus Lähihoitaja kunnioittaa ihmisen oikeutta itsenäiseen elämään ja päätöksentekoon myös omassa hoidossaan. Hän huolehtii, että asiakas ja potilas saa tarvitsemansa tiedon itseensä liittyvistä asioista ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Lähihoitaja huomioi asiakkaan ja potilaan yksityisyyden tarpeen ja arvostaa hänen henkilökohtaista tilaansa. Lähihoitaja puhuttelee asiakasta hänen toivomuksensa mukaisesti. Oikeudenmukaisuus Lähihoitaja hoitaa yhteiskunnan hänelle antamaa tehtävää ja on tietoinen asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista. Hän edistää asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia. Lähihoitaja puolustaa asiakkaan ja potilaan oikeuksia ja tarpeiden täyttämistä niin pitkälle kuin se käytettävissä olevien voimavarojen mukaan on mahdollista. Tasa-arvo Lähihoitaja toimii työssään tasa-arvoisesti. Hän edistää ihmisten mahdollisuuksia hyvään elämään ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Hän tietää, että ihmistä ei saa syrjiä vaan kaikkia on kohdeltava tasavertaisesti hänen asemastaan, elämäntilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan ja mielipiteestään riippumatta. Vastuullisuus Lähihoitaja huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Hän vastaa työryhmän jäsenenä omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle ja potilaalle. Lähihoitajan tulee omalta osaltaan huolehtia, että asiakasta ja potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Vastuullisuudessa keskeisenä on myös salassapitovelvollisuus. Työyhteisö ja yhteiskunta Lähihoitaja on tärkeässä asemassa työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Hän toimii yhdessä muiden ammattilaisten kanssa asiakas- ja potilaslähtöisesti. Lähihoitajan yhteistyö on rakentavaa. Hän uskaltaa ottaa puheeksi myös vaikeita asioita ja edistää omalta osaltaan työyhteisön hyvinvointia. Lähihoitaja osallistuu aktiivisesti oman alansa ja ammattinsa kehittämiseen erilaisissa työryhmissä.

43 43 (64) 3c - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 Luettavissa: 3 d - Mielenterveyslaki /1116 Luettavissa: 3 e - Terveydenhuoltolaki /1326 Luettavissa:

44 44 (64) 4 Harjoittelun sisältöä ohjaavia ohjeita ja lomakkeita

45 45 (64) 4 a Harjoittelun ohjeet Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Hygienia- ja pukeutumisohje Tietoturvaohje Kuvakorttiohje Avainten ja fleximin tilaus Ohje kadonneista avaimista Tervetuloa -kirje Työvuorotaulukko Perehtymiskortti Malli opiskelijakansiosta Ohjeita neulanpistotapaturman varalle Taskutietoa-opas

46 46 (64) 4 b Harjoittelun tehtävä

47 47 (64) 4 c Koulutusohjelma ja teoriaopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien kuvaukset löytyvät:

48 48 (64) 4 d Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon (ammatillinen osaaminen) Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 Opas löytyy osoitteesta: ( ) Esimerkkinä: Sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care opintopistettä, 3,5 vuotta A. Toiminta ja vastuualue Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävä yhteiskunnassa on potilaiden hoitaminen. Työssään sairaanhoitaja tukee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttä muuttuvissa olosuhteissa ja eri toimintaympäristöissä kuten perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin alueilla. Hän toteuttaa ja kehittää hoitotyötä, joka on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa. Sairaanhoitaja tukee eri elämänvaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja. Hän auttaa ihmistä kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Sairaanhoitaja tuo hoitotyön asiantuntemuksen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaita ja toteuttaessaan potilaan kokonaishoidossa lääkärin ohjeiden mukaista lääketieteellistä hoitoa. Sairaanhoitaja tuo asiantuntemuksensa moniammatilliseen ja eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön, mikä edellyttää vastuunottoa ja selkeää näkemystä omasta vastuualueesta sekä toisten asiantuntemuksen tuntemista ja kunnioittamista. Sairaanhoitajan toimintaa ohjaavat hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, säädökset ja ohjeet. Hänen ammatillisen toimintansa lähtökohtana ovat kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö ja Suomen terveyspoliittiset linjaukset. Sairaanhoitaja käyttää näyttöön perustuvassa hoitotyössä hyväksi ammatillista asiantuntemustaan, potilaan tarpeisiin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa sekä hoitosuosituksia ja tutkimustietoa. Sairaanhoitajan työ perustuu hoitotieteeseen. Hoitotyön ammatillisessa päätöksenteossa käytetään monitieteistä tietoperustaa. Hoitotyön osaaminen edellyttää sairaanhoitajalta ajantasaista hoitotieteen, lääketieteen ja farmakologian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tuottamaan tutkimustietoon perustuvaa teoreettista osaamista. Sairaanhoitajan ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitaja osaa hankkia ja arvioida kriittisesti tietoa ja käyttää sitä toimintansa perusteena sekä työyhteisönsä kehittämisessä ja arvioinnissa. Sairaanhoitaja on vastuussa ammattitaitonsa ja ammattinsa kehittämisestä. Hän toteuttaa, johtaa ja arvioi näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja vastaa tutkimukseen perustuvasta hoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä.

49 49 (64) B. Ammatillinen osaaminen Sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus muodostuu osaamisesta, johon kuuluvat: - eettinen toiminta - terveyden edistäminen - hoitotyön päätöksenteko - ohjaus ja opetus - yhteistyö - tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen - monikulttuurinen hoitotyö - yhteiskunnallinen toiminta - kliininen hoitotyö - lääkehoito. 1. Eettinen toiminta Sairaanhoitajan toimintaa ohjaavat ihmisoikeudet, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja hoitotyön eettiset ohjeet. Sairaanhoitaja - toimii eettisesti korkeatasoisesti kunnioittaen ihmisoikeuksia. - noudattaa potilaiden oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja vastaa potilaan/asiakkaan oikeuksien toteutumisesta hoitotyössä. - toimii sairaanhoitajan ammatinharjoittamista koskevan lainsäädännön mukaisesti. - vastaa omasta ammatillisesta kehittymisestään ja tuntee vastuunsa hoitotyön kehittäjänä. Keskeiset sisällöt - hoitotyön filosofia ja etiikka - ihmisoikeudet ja ihmisarvo - sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä muu ammattitoimintaa ohjaava lainsäädäntö - sairaanhoitajan ammatin oikeudet ja velvollisuudet 2. Terveyden edistäminen Sairaanhoitajan toiminta perustuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Sairaanhoitaja - tunnistaa ja ennakoi yksilön ja yhteisön terveysongelmia ja -uhkia. - tukee ja aktivoi yksilöä, perhettä ja yhteisöä ottamaan vastuuta terveyden, voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. - toimii kuntouttavan hoitotyön periaatteita soveltaen. - toimii hoitotyön asiantuntijana kestävää kehitystä ja ympäristön terveyttä edistävässä työssä. Keskeiset sisällöt - yksilö, perhe, yhteisö ja terveys - ympäristö, terveys ja kestävä kehitys - terveyspoliittiset ohjelmat - väestön keskeisimmät terveysongelmat ja -uhat, kansansairaudet sekä niiden ehkäisy

50 50 (64) - terveyden edistämisen työmenetelmien perusteet - terveyden edistämisen sisältö: ehkäisevä mielenterveys- ja päihdehoitotyö, ravitsemusohjaus, - seksuaaliterveys ja terveysliikunta - kuntouttava hoitotyö - yhteisölähtöinen hoitotyö 3. Hoitotyön päätöksenteko Sairaanhoitaja toteuttaa itsenäisenä hoitotyön asiantuntijana näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja käyttää hoitoa koskevassa päätöksenteossa tutkimustietoon perustuvia hoitosuosituksia sekä muuta parasta, saatavilla olevaa ajantasaista tietoa. Hoitotyön päätöksenteko edellyttää kriittistä ajattelua sekä ongelmanratkaisu- ja dokumentointitaitoja. Sairaanhoitaja - toimii asiakaslähtöisessä ja tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa ja hoitosuhteessa potilaan, perheen ja yhteisön kanssa. - vastaa hoitotyön tarpeen määrittelystä ja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi potilaan/asiakkaan hoitotyötä yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. - dokumentoi hoitotyön potilasasiakirjojen ja potilastietojen edellyttämän tietosuojan ja turvan mukaisesti. Keskeiset sisällöt - näyttöön perustuva hoitotyö - vuorovaikutus hoitotyössä - kriittinen ajattelu - hoitotyön päätöksentekoprosessi ja dokumentointi - keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot sekä tietosuojan ja -turvan mukainen toiminta ja tietous 4. Ohjaus ja opetus Sairaanhoitajan tehtävänä on tukea potilaan omaa terveysriskien tunnistamista, omaa terveysongelman hallintaa ja hoitoon sitoutumista. Sairaanhoitajalta edellytetään hoitotyön suunnitelman mukaista potilaan ja hänen läheistensä ohjausta sekä sähköisen potilasohjauksen tuntemusta. Sairaanhoitajan työ sisältää henkilöstön ja opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen. Sairaanhoitaja - ohjaa ja opettaa erilaisia potilaita/asiakkaita, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä ryhmiä ja yhteisöjä. - ohjaa ja tukee potilasta/asiakasta itsehoidossa ja potilaan oman terveysongelman hallinnassa. - ohjaa ja opettaa opiskelijoita ja henkilöstöä. - käyttää ja tuottaa tarkoituksenmukaista perusohjausmateriaalia ohjauksensa tueksi sekä hyödyntää sähköistä potilasohjausta. Keskeiset sisällöt - hoitopedagogiikka, joka sisältää oppimis- ja ohjaustarpeen tunnistamisen, ohjausmenetelmienhallinnan ja oppimisen arvioinnin sekä perusohjausmateriaalin tuottamisensosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien käytön ohjaus

51 51 (64) - henkilöstön koulutus - opiskelijaohjaus 5. Yhteistyö Sairaanhoitajan työ edellyttää yhteistyötä potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Sairaanhoitaja toimii yhteistyössä kollegoiden ja moniammatillisten tiimien kanssa. Sairaanhoitaja - hallitsee tasavertaisen asiakaslähtöisen yhteistyön. - toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa tiimityössä, projekteissa ja verkostoissa. - konsultoi hoitotyön ja muiden ammattiryhmien asiantuntijoita sekä toimii konsultoitavana asiantuntijana. Keskeiset sisällöt - vuorovaikutus - yhteistyötaidot - konsultointi - vertaistyöskentely - tiimi-, projekti- ja verkostotyö - moniammatillisuus ja kollegiaalisuus - esiintymis-, neuvottelu- ja kokoustaidot 6. Tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen Sairaanhoitaja kehittää tutkimus- ja muuhun näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Sairaanhoitajan tehtävänä on hoidon koordinointi ja hoitotyön tiimin johtaminen. Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön laadusta ja kehittämisestä. Sairaanhoitaja - tunnistaa ja tuo esille hoitotyöhön liittyviä, hoitokäytännöstä nousevia tutkimus- ja kehittämistarpeita. - tutkii, arvioi ja kehittää omaa työtään kriittisesti sekä raportoi ja julkistaa kehittämistoimintaa. - käynnistää muutoksia hoitotyössä. - ylläpitää oppimisvalmiuksiaan koko ammattiuransa ajan. - vastaa potilaan/asiakkaan kokonaishoidon koordinoinnista hoidon jatkuvuuden edellyttämällä tavalla. - vastaa oman työnsä ja tiiminsä kustannustietoisesta toiminnasta. - edistää hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta. - johtaa hoitotyön tiimiä sekä hoitotyön kehittämistyöryhmiä. Keskeiset sisällöt - tiedonhankintataidot, tutkimus- ja kehittämismenetelmät, tilastolliset peruskäsitteet ja keskeiset biostatistiikan käsitteet - selvitysten ja julkaisujen laatiminen - johtamisen ja moniammatillisen johtamisen perusteet - projektien, tiimien ja moniammatillisen yhteistyön johtaminen ja kehittäminen - oman toimialueen työn organisointi ja kehittäminen - työsuojelu ja työyhteisön hyvinvointi - hoitotyön laadunhallinta

52 52 (64) 7. Monikulttuurinen hoitotyö Sairaanhoitaja tuntee kulttuurin merkityksen terveyden edistämisessä ja hoitotyössä. Hän osaa toimia oman alansa kansainvälisissä tehtävissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä. Sairaanhoitaja - työskentelee erilaisia kulttuureja edustavien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa. - toimii monikulttuurisissa työyhteisöissä ja käyttää niissä hoitotyön asiantuntijuutta. - edistää ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden toteutumista hoitotyössä. Keskeiset sisällöt - erilaisuus ja suvaitsevaisuus - kulttuurisuus ja estetiikka hoitotyössä - kansainvälisyys hoitotyössä - hoitokulttuurit ja monikulttuuriset työyhteisöt - säädösten ja ammatin vaatima kielitaito 8. Yhteiskunnallinen toiminta Sairaanhoitajan työssä korostuvat väestön terveystarpeisiin, potilaan oikeuksiin, terveyspalvelujärjestelmän rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä työelämän muutoksiin liittyvät haasteet hoitotyölle. Sairaanhoitaja markkinoi hoitotyön asiantuntijuutta sekä toimii vastuullisesti ja tuloksellisesti. Sairaanhoitaja - tuntee vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmässä ja vaikuttaa hoitotyön asiantuntijana yksilön ja yhteisön terveyttä edistävään yhteiskunnalliseen kehittämiseen. - toimii yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäisevästi. - markkinoi omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. - tuntee perustiedot oman alansa yrittäjyydestä. Keskeiset sisällöt - yhteiskunnalliset haasteet, muutokset ja ongelmat - yhteiskunnallinen vaikuttaminen - hoitotyön historia ja tulevaisuus - hoitotyön vaikuttavuus yhteiskunnassa - urakehitys - yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa 9. Kliininen hoitotyö Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön osaaminen perustuu vahvaan teoreettiseen osaamiseen, joka kattaa ajantasaisen hoitotieteellisen tiedon, hoitotyössä tarvittavan anatomian, fysiologian, patofysiologian ja lääketieteen keskeisten erikoisalojen, farmakologian, ravitsemustieteen sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden alan tiedon. Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja, potilaan kokonaishoidon ja hoitotyön auttamismenetelmien hallintaa sekä lääkehoidon virheetöntä toteuttamista. Sairaanhoitaja - vastaa potilaan/asiakkaan fyysisestä, psyykkisestä, hengellisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.

53 53 (64) - seuraa potilaan tilaa, oireita ja hoidon vaikuttavuutta tavallisimpien sairauksien hoidossa sekä tekee tarvittavat johtopäätökset. - tutkii, arvioi ja ylläpitää peruselintoimintoja: hengitys, verenkierto ja tajunnan taso. - torjuu infektioita. - hallitsee keskeiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet ja niissä tarvittavien välineiden ja laitteiden oikean ja turvallisen käytön sekä tekee tutkimuksia välittömään hoitoon soveltuvilla pienlaitteilla. - hyödyntää tutkimustuloksia hoidossa ja hoidon seurannassa. - tukee potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia ja jaksamista. - ennaltaehkäisee ja tunnistaa potilaan/asiakkaan mielenterveyttä uhkaavia tilanteita ja auttaa häntä tarvittaessa hoitotyön keinoin. - lievittää potilaan/asiakkaan kipua ja kärsimystä eri tilanteissa, myös elämän päättyessä. - antaa ensiavun erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä, hallitsee potilaan peruselvytyksen apuvälineitä käyttäen (PPE+D) ja osallistuu hoitoelvytykseen toimivaltaansa kuuluvissa tehtävissä sekä tarvittaessa johtaa elvytystoimintaa, jos paikalla ei ole lääkäriä. - toimii normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusolojen terveydenhuollossa voimassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. - hallitsee apuvälineiden käytön potilasturvallisesti ja ergonomisesti. - Lisäksi sairaanhoitajan tulee hallita kokonaishoidon tarpeen arviointi. Keskeiset sisällöt - eri-ikäisten, erilaisia sairauksia sairastavien ja erilaisten terveysongelmien hoitotyö painopisteenä keskeiset kansansairaudet - mielenterveys- ja päihdehoitotyö sekä kriisihoito - peruselintoimintojen tarkkailu ja ylläpito - potilaan perus- ja kokonaishoito: haavan hoidot, hapen anto, infuusioautomaattihoidot, inhalaatiohoidot, injektion antaminen ihonalaisesti, ihonsisäisesti ja lihaksensisäisesti, liman imeminen ylä- ja alahengitysteistä, nenä-mahaletkun asettaminen, peräruiskeen anto, sidonnat ja lastoitukset, virtsarakon katetrointi - kivun hoitotyö - aseptinen toiminta - kuolevan hoitotyö - ensiapu - peruselvytys (PPE+D) ja hoitoelvytys - toimintavalmius normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja niiden aikana - keskeiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet sekä niissä käytettävät välineet ja laitteet, säteilysuojelun perusteet: alkometri, EKG, eritetutkimukset, kapillaariverinäytteet, suoniverinäytteet, ulostetutkimukset, virtsatutkimukset - potilasturvallisuus, työergonomia ja työturvallisuus 10. Lääkehoito Lääkehoidon koulutus toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön antamien voimassa olevien ohjeiden edellyttämällä tavalla. Sairaanhoitajan tulee ymmärtää lääkehoidon prosessi ja lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta. Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää juridiseettisen, farmakologisen, fysiologisen, patofysiologisen ja lääkelaskentaan liittyvän tietoperustan hallintaa. Lisäksi vaaditaan hoidollisiin vaikutuksiin, lääkkeiden käsittelyyn, toimittamiseen, hankintaan, säilyttämiseen ja hävittämiseen liittyvien asioiden hallintaa.

54 54 (64) Työelämässä tapahtuvan harjoittelun aikana opiskelijat harjoittelevat opiskeluvaiheensa oppimistavoitteiden mukaista lääkehoitoa harjoitteluyksikön ohjaajan vastuulla ja ohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijoiden tulee harjoitella vaativan lääkehoidon kuten suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttamista, suonensisäisen kanyylin asettamista, verensiirtojen toteuttamista sekä niihin liittyviä valmistavia toimenpiteitä harjoitteluyksikön ohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Sairaanhoitajakoulutuksesta vastaavan ammattikorkeakoulun on varmistettava ennen ohjatun harjoittelun alkamista opiskelijan lääkehoidon tiedot ja taidot sekä lääkelaskennan moitteeton hallinta. Opiskelijoiden tulee harjoitteluyksikön pyytäessä osoittaa lääkehoidon opintojensa laajuus sekä suoriutuminen opinnoista ja lääkelaskennasta. Koulutuksen järjestäjien ja harjoitteluyksiköiden solmimissa, ammattitaitoa edistävää harjoittelua koskevissa harjoittelusopimuksissa otetaan huomioon opiskelijoilta lääkehoidossa vaadittava osaamisen taso, lääkehoitoon osallistuminen ja lääkehoitoa koskevat oppimistavoitteet. Sairaanhoitaja - toteuttaa lääkärin hoito-ohjeen mukaisen lääkehoidon turvallisesti ja seuraa lääkehoidon vaikutuksia ja vaikuttavuutta. - hallitsee lääkehoidon toteutuksen edellyttämän lääkelaskennan ja lääkehoidon perustana olevan keskeisen kliinisen farmakologian tiedon eri-ikäisten hoitotyössä. - hallitsee nestehoidon ja potilaan laskimoon annettavan lääkehoidon ja verensiirron valmisteluun liittyvät toimenpiteet (nesteensiirtotekniikka, verensiirtotekniikka, lääkelisäysten tekeminen infuusiopakkauksiin), potilaan valmistamisen näihin hoitoihin sekä potilaan tarkkailun nestehoidon ja verensiirron aikana ja niiden jälkeen. - osaa kanyloida perifeerisen laskimon ja toteuttaa nestehoidon. - toteuttaa sentraaliseen laskimoon annettavan neste- ja lääkehoidon. - ohjaa potilasta/asiakasta lääkehoitoon liittyvissä asioissa potilaan terveydentilan ja hoitoon sitoutumisen edistämiseksi. - tunnistaa lääkehoitoprosessiin liittyvät riskikohdat ja käyttää lääkityspoikkeamista koottua tietoa lääkehoitoprosessin kehittämiseksi. Keskeiset sisällöt - lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö ja ohjeet - turvallinen lääkehoito (lääkehoidon aseptiikka, lääkemuodot ja lääkkeen annostelureitit, lääkelaskenta, potilaan tarkkailu) - nestehoito - verensiirto - keskeisten kansansairauksien ja eri-ikäisten potilaiden lääkehoito, lääkehoidon toteutus ja siihen liittyvä potilasohjaus C. Keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet Sairaanhoitajan koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä, 3,5 vuotta. Yksi opintopiste (op) on keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä. Koulutus toteutetaan ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön mukaisesti ja se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opinnoista toteutetaan 90 op ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna, joka vastaa

55 55 (64) Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin 2005/36/EY kliinistä opetusta. Harjoittelusta enintään 15 op voidaan toteuttaa asianmukaiset potilashoidon välineet sisältävissä ammattikorkeakoulun harjoitustiloissa ja -tilanteissa. Harjoittelusta 15 op toteutetaan opinnäytetyönä. Harjoittelu toteutetaan ohjattuna harjoitteluna ammattikorkeakoulun terveysalan hyväksymissä toimintaympäristöissä progressiivisen hoidon eri vaiheissa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Keskeiset harjoittelupaikat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin mukaiset. Ohjattu harjoittelu toteutetaan ammattikorkeakoulun solmimien harjoittelusopimusten mukaisena. Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt toteutuvat ja syvenevät vaadittavaksi osaamiseksi ohjatun harjoittelun toimintaympäristöissä, mikä edellyttää sopimusosapuolilta korkeakoulutasoista harjoittelun ohjausta. D. Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa sairaanhoitajan hakemuksesta ja tutkinnon antaneen ammattikorkeakoulun ilmoituksesta terveydenhuollon laillistetuksi ammattihenkilöksi. Laillistamisen edellytyksenä on, että sairaanhoitajakoulutus täyttää edellä esitetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset, joihin sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY asettamat vaatimukset ammattipätevyyden tunnustamisesta. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on em. ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.

56 56 (64) 4 e Työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu stm:n monisteita Löytyy osoitteesta: pdf&title=Terveysalan_koulutuksen_tyossaoppiminen_ja_ohjattu_harjoittelu_fi.pdf

57 57 (64) 5 Hoitotyön oppimisympäristön esittelyä