ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 80/12/1 Dnro PSAVI/10/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 80/12/1 Dnro PSAVI/10/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen energiatehokkuusselvityksen hyväksyminen, Raahe Nordic Mines Oy Laivakankaantie Mattilanperä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SELVITYS... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 ENERGIATEHOKKUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Alue- ja prosessisuunnittelu... 3 Kaivoksen energiankulutus... 4 Kokonaisenergiankulutus... 4 Prosessin energiankulutus... 4 Rakennusten ja pumppaamojen energiankulutus... 5 Sähkömoottoreiden hyötysuhdeluokat... 6 Taajuusmuuttajaohjaus... 6 Pumppujen mitoitusperusteet... 6 Energiankulutus... 6 Ohjausjärjestelmät... 6 Ympäristöjärjestelmä... 7 Sähkönkulutuksen vähentäminen... 7 Sähkökattila... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Hakemuksen täydentäminen... 8 Hakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunto... 8 Vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 9 KÄSITTELYMAKSU... 9 Ratkaisu... 9 Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 11

3 3 SELVITYS Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Laivakankaan kaivokselle ympäristö- ja vesitalousluvan nro 84/09/2. Lupapäätöksen määräyksessä 45 toiminnanharjoittajalta edellytetään seuraavaa: Toiminnan ja prosessien suunnittelu, siihen liittyvät hallintajärjestelmien valinta ja toteutus, kunnossapito, seuranta ja koneiden ja laitteiden valinta on toteutettava siten, että toiminnassa päästään kokonaisuutena katsoen mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Luvan saajan on tehtävä yksityiskohtainen selvitys toiminnassa käytettävistä sähkömoottoreista ja pumpuista sekä niiden ohjauksesta, laitteistojen tehoista, energiatehokkuuksista ja energiankulutuksesta vuodessa ja koko toiminnan aikana. Selvityksessä on vertailtava energiatehokkuudeltaan eri luokkiin kuuluvien laitteiden käytön vaikutuksia koko toiminnan energiatehokkuuteen ja arvioitava energiatehokkaiden laitteiden valinnalla saavutettavaa energiansäästön suuruutta ja merkitystä. Selvitykseen on liitettävä perusteltu esitys valittavien laitteiden energiatehokkuudesta. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle mennessä. Ympäristölupavirasto voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa. Prosessisuunnittelun valmistumisen viivästymisestä johtuen on aluehallintovirastolta haettu lisäaikaa energiatehokkuusselvityksen laadinnalle asti. Nordic Mines Oy on toimittanut aluehallintovirastoon energiatehokkuusselvityksen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ENERGIATEHOKKUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ Alue- ja prosessisuunnittelu Laiva-kaivoksen aluesuunnitelman ja prosessiteknisten ratkaisujen suunnittelussa on pyritty huomioimaan energiantarpeen minimointi. Aluesuunnitelmassa eri toiminnot on sijoitettu niin lähekkäin kuin mahdollista, jotta materiaalien siirto olisi mahdollisimman tehokasta. Suunnittelussa tärkeä suunnitteluperuste on toiminnasta ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, minkä vuoksi on jouduttu tekemään myös energiatehokkuuden kannalta epäedullisia ratkaisuja. Raakaveden hankinta vesijohtoverkosta toiminnan alkuvaiheessa, purkuveden johtaminen merialueelle ja rikastushiekan pumppaaminen Vasannevan pasta-alueelle vaativat pitkiä pumppausmatkoja ja energiaa, mutta ratkaisuilla säästetään tärkeiksi tunnistettuja ympäristökohteita.

4 Laiva-kaivoksen rikastusprosessin energiatehokkuuteen liittyvät näkökohdat on huomioitu jo prosessisuunnittelussa, jossa on pyritty energiatehokkuuden optimointiin muun muassa laitevalinnoilla ja erilaisilla säätö- ja ohjausjärjestelmillä. Koska kaivoksen energiankulutus muodostaa merkittävän osan prosessointikustannuksista, tuotantomenetelmät on optimoitu mitoitukseltaan kaikissa suhteissa sellaisiksi, että pumppujen tehot, putkikoot ja -muodot, altaiden ja säiliöiden tilavuudet, kemikaalien varastoliuosten väkevyydet ja muut prosessilaitteet ovat toisiinsa mahdollisimman hyvin sopivat. Malmin ja sivukiven käsittelyssä käytetään mahdollisimman suuria koneyksiköitä, joiden energian yksikkökulutus on edullinen. Energiankulutukseltaan merkittävien jauhinmyllyjen oikosulkumoottorit on varustettu taajuusmuuttujilla, joilla voidaan säätää malmin vaihteluiden mukaan myllyn tehonottoa ja saada energiankulutus optimaaliselle alueelle. Malmin käsittelyssä käytetään valtaosaltaan hihnakuljettimia, jotka ovat energiataloudellisesti edullisia. 4 Kaivoksen energiankulutus Kokonaisenergiankulutus Laiva-kaivoksen pääasialliset energiankäyttökohteet ovat sähköenergian osalta malminkäsittely, rikastusprosessi ja vesienhallinnan pumppaukset. Kaivoksen vuosittaiseksi kokonaisenergiankulutukseksi on arvioitu noin 94 GWh, joka jakautuu seuraavasti: prosessi MWh/vuosi, rakennukset (mukaan lukien ulkoalueet) MWh/vuosi ja pumppaamot MWh/vuosi. Kaivoksen suunnitellulla kahdeksan vuoden toimintaajalla energiankulutus on kokonaisuudessaan arviolta 750 GWh. Prosessin energiankulutus Laiva-kaivoksen rikastusprosessin energiankulutukseksi on arvioitu yhteensä noin MWh vuodessa. Energiankulutukseltaan merkittävin osaprosessi on jauhatus, mikä johtuu myllyjen suuresta energiantarpeesta. Prosessin laitteistojen yhteenlasketut tehot ja energiankulutus osaprosesseittain ovat seuraavat: Osaprosessi Teho, kw Käyttöaika, tuntia/vuosi Energiankulutus, MWh/vuosi Murskauspiiri (primäärimurskaus) Jauhatus, vaahdotus, painovoimaerotus, luokitus Liuotuspiirit Rikastushiekan käsittely ja kullan talteenotto Reagenssien käsittely Yhteensä Kaivoksen jauhatusprosessi käsittää kaksi myllyä (autogeenimylly ja palamalmimylly), joiden yhteenlaskettu teho on 5,2 MW. Rikastuslaitoksen suunnitellulla käyttöajalla, vähintään tuntia vuodessa, laskettuna pelkästään myllyjen vuosittainen energiankulutus on arviolta MWh. Se on lähes puolet koko prosessin vuosittaisesta energiankulutuksesta. Osaprosesseista energiankulutukseltaan toiseksi suurin on rikastushiekan käsittely ja kullan talteenotto, joissa on suuria ilmanpuhaltimia ja uuttojär-

5 jestelmä. Liuotuspiirien energiankulutuksesta suurin osa muodostuu sekoittimien käytöstä. Laiteryhmittäin tarkasteltuna myllyjen jälkeen suurin yhteenlaskettu energiantarve on eri osiin rikastusprosessia sijoittuvilla pumpuilla. Prosessin energiankulutus laiteryhmittäin on seuraava: 5 Energiankulutus, Laite/järjestelmä MWh/vuosi Myllyt Pumput Ilmanpuhaltimet Sekoittimet Syöttölaitteet Uuttojärjestelmä Murskaimet Välpät Kuljettimet Ilmakompressorit Sentrifugi Vaahdotus 766 Propaaninjakelujärjestelmä 348 Muut laitteet 569 Yhteensä Rakennusten ja pumppaamojen energiankulutus Rakennusten, pumppaamojen ja ulkoalueiden energiankulutuksen on arvioitu olevan noin MWh vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty rakennusten, pumppaamojen ja ulkoalueiden energiankulutuksen jakautuminen osastoittain. Suurin energiankulutus on vesienhallinnan toteutuksen vaatimilla pumppauksilla. Laitos/osasto Energiankulutus MWh/vuosi Murskaus 197 Välivarasto 18 Jauhatusosasto 561 Kultahuone 526 Liuotuspiiri/syanidivarasto/näytealue ym. 193 Konttorirakennus 298 Trukki/kultavarasto 254 Ulkoalue 320 Pumppaamot Yhteensä 3 486

6 Edellä esitetty energiankulutus sisältää muun muassa rakennusten ja ulkoalueiden valaistuksen, rakennusten ilmastoinnin, lämmityksen (saattolämmitys, konttorirakennuksen sähkölämmitys, autopaikat), erilaiset laitteet ja vesienhallinnan pumput. Rakennusten, pumppaamojen ja ulkoalueiden energiankulutus vuodessa on seuraava: 6 Energiankulutus, MWh/vuosi Valaistus 486 Ilmastointi 876 Lämmitys 626 Laitteet 447 Pumput Yhteensä Sähkömoottoreiden hyötysuhdeluokat Sekoittimien, murskainten ja seulojen moottorit kuuluvat hyötysuhdeluokkaan IE1 tai EFF2. Pumppauksessa käytettävät moottorit kuuluvat hyötysuhdeluokkaan IE2. Taajuusmuuttajaohjaus Laiva-kaivoksen rikastuslaitoksen suunniteltu vuotuinen käyttöaika on yli tuntia (yli 90 % käyntiaste), kun tuotannon suunnittelussa on otettu huomioon tarpeelliset huoltokatkokset. Kaivoksella käytetään taajuusmuuttajaohjausta moottoreissa, joiden kuormitus olennaisesti vaihtelee ja joiden toiminta-aika on tuntia vuodessa. Pumppujen mitoitusperusteet Prosessisuunnittelusta vastaavalla Metso Minerals:illa on käytössä pumppujen ja moottoreiden valintaan Pumpdim-ohjelmisto. Soveltuva materiaali valitaan lietetyypin perusteella. Tämän jälkeen lasketaan maksimitulonopeus, joka perustuu kiintoaineen kineettiseen energiaan lietteessä. Lopulta ohjelmisto valitsee pumpun, jolla saavutetaan korkein tehokkuus kyseisessä toimintapisteessä. Moottoreiden valittaessa sähkönkulutuksen laskennassa käytetään 15 %:n varmuuskerrointa. Tällä katetaan prosessilietteessä ilmenevät tiheys- ja virtausvaihtelut. Energiankulutus Ohjausjärjestelmät Pumppaamojen ohjaus toteutetaan omasta ohjauskeskuksesta, ja rakennuksissa on kiinteistöautomaatiojärjestelmät. Toimistorakennuksella ja rikastamorakennuksella on omat ohjausjärjestelmänsä. Toimistorakennuksen ohjausjärjestelmästä hälytykset ohjataan rikastamon valvomoon. Rikastamorakennuksessa on vesikiertoinen lämmitys, joka lämmitetään 800 kw:n sähkökattilalla. Käyttöveden lämmityksessä on paikalliset käyttö-

7 vesivaraajat laboratoriossa ja valvomossa. Prosessi itsessään ei tarvitse lämmitystä. Toimistorakennuksessa on sähkölämmitys ja ilmanvaihtokojeissa lämmöntalteenotto. Käyttövesi lämmitetään sähköllä lämminvesivaraajilla. Toimistorakennuksessa on ilmanvaihtokoje molemmille kerroksille. Molemmilla kojeilla on oma itsenäinen automatiikka. Rikastamorakennuksessa on neljä ilmanvaihtokojeikkoa, jotka on liitetty saman valvontaalakeskuksen alle. Kaikissa kojeikoissa laboratoriotilaa lukuun ottamatta on lämmöntalteenotto. Jäähdytysjärjestelmiä on laitoksessa kaksi: sähköautomaatiotilan jäähdytys ja valvonnan jäähdytys. Jäähdytysjärjestelmät toteutetaan suorahöyrystyskojeilla. Rakennuksessa syntyy hukkalämpöä muun muassa myllyjen moottoreista, paineilmakompressoreista, flotaation puhaltimista ja sähkötiloissa. Niiden lämpö ohjataan talvikausina rikastamorakennukseen. Tarkkoja tietoja lämpökuormista ei vielä tässä vaiheessa ole saatavilla. Ilmanvaihtokojeissa on lämmöntalteenotto, joiden hyötysuhde on vähintään 55 %. Lämmöntalteenotto hyödyntää tätä hukkalämpöä ilmanvaihdon lämmitykseen. 7 Ympäristöjärjestelmä Laiva-kaivoksen toiminnan energianhallinta tulee osaksi kaivoksen ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjestelmässä asetetaan energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet ja luodaan toimintaperiaatteet ja -ohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi BAT-referenssidokumentin periaatteiden mukaisesti. Tähän kuuluu olennaisena osana jatkuva energiatehokkuuden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta muun muassa energiatehokkuuden indikaattorien avulla, mikä on myös osa vuosittaista energia- ja ympäristöraportointia. Ympäristöjärjestelmässä määritellään myös energia-asioihin liittyvät vastuut ja työntekijöille annettava koulutus. Sähkönkulutuksen vähentäminen Laiva-kaivoksen energiankulutukseltaan merkittävin osaprosessi on jauhatusprosessi johtuen myllyjen suuresta energiantarpeesta. Kullan talteenotto vaatii malmin jauhatuksen raekokoon 45 µm, jolloin kulta vapautuu malmista. Prosessisuunnittelun aikana vaihtoehtona oli, että malmi kokonaisuudessaan jauhettaisiin raekokoon 45 µm. Tällöin jauhatuksen energiankulutus olisi ollut kw tunnissa, jonka lisäksi reagenssien valmistuksen energiankulutus olisi tullut suuremmaksi, koska reagenssien kulutus olisi kasvanut. Edellä kuvatun sijasta Nordic Mines Oy on suunnitellut prosessin siten, että ainoastaan pieni osa, 5 tonnia tunnissa high grade -piiriin syötteestä, jauhetaan raekokoon 45 µm ja loppuosa, 245 tonnia tunnissa, jauhetaan raekokoon 75 µm. Tällä menetelmällä jauhatuksen energiankulutus on noin kw tunnissa, jolloin säästetään energiaa arviolta kw tunnissa. Kokonaisuudessaan vuosittainen energiansäästö on arviolta MW, kun toiminta-aika on tuntia vuodessa. Valittu jauhatusmenetelmä on hyvin merkittävä prosessilaitoksen energiansäästön kannalta.

8 8 Sähkökattila Rikastamon toimiessa hukkalämpö otetaan talteen ilmanvaihtolaitteilla, joiden hyötysuhde on noin 50 %. Hukkalämpöä käytetään päälämmitysmuotona tilojen lämmityksessä. Sähkökattilaa käytetään vain lisälämmitykseen ja huoltoseisokkien aikana. Laiva-kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu tällä hetkellä vähintään 6 vuotta. Kohteen käyttöikä, noin 7 vuotta, huomioiden sähkökattilan käyttö tilojen lämmityksessä on taloudellisesti kannattavin lämmitystapa. Esimerkiksi biokattilan hankintahinta olisi ollut vähintään kymmenkertainen sähkökattilaan verrattuna. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että yhtiö tulee käyttämään prosesseissaan energiatehokkaita laitteita. Energiatehokkuutta tulevat parantamaan myös käytettävät ohjausjärjestelmät. Koneiden ja laitteiden kunnossapito ja korjaus ovat välttämättömiä energiatehokkuuden ylläpidossa. Yhtiöllä tulee olla kunnossapito-ohjelma, jonka mukaan vioittuneet koneet saatetaan uudelleen toimintakuntoon. Myös pitkien pumppauslinjojen toimintaa tulee seurata, etteivät pumput kuormitu ylimäärin. Vastine Yhtiö on vastineessaan esittänyt, että se on hankkinut Artturi kunnossapidon ja materiaalihallinnan toiminnanohjausjärjestelmän. Ohjelman osana on muun muassa kunnossapitokortisto. Järjestelmään tullaan syöttämään laitekohtaisia tietoja, kuten moottoritehot, huoltoajankohdat ja varaosatyypit. Ohjelmaa käytetään kunnossapidossa huoltojen suunnittelussa ja ennakoinnissa. Ohjelmassa on ennakkohuolto-ohjelma kaivoksen laitteille. Ohjelma sisältää myös laitteiden varaosien hallinnan. Pasta-alueelle menevän teräksestä valmistetun noin seitsemän kilomeriä pitkän putkilinjan, jolla johdetaan Low Grade -liuotuspiirin kautta kulkeva rikastushiekka, toimivuuden varmistaminen on tärkeää. Putkilinjaan tulee painemittaus ja mittaukselle hälytysrajat. Hälytysrajat asetetaan käyttökokemusten perusteella. Pumppujen mitoitus on tehty siten, etteivät pumput

9 joudu kovalle rasitukselle. Putkilinjaan tulee myös virtausmittaus. Pastaalueen sakeuttimelle tulee kameravalvonta. Pasta-alueelta vesivarastolle menevän vesiputken pumput, vesivarastolta rikastamolle johdettavan vesiputken pumput sekä avolouhokselta ja sivukivialueilta kerättävän veden pumput varustetaan häiriöhälytyksillä. 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto hyväksyy Nordic Mines Oy:n laatiman energiatehokkuusselvityksen. RATKAISUN PERUSTELUT Energiatehokkuusselvitys osoittaa, että Nordic Mines Oy on ottanut hyvin huomioon energiatehokkaiden koneiden, pumppujen ja muiden laitteiden hankinnalla saavutettavan mahdollisuuden pienentää kaivoksen energiankulutusta huomattavasti. Selvityksen perusteella hyvän energiatehokkuuden saavuttaminen on yhtiön oman edun ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Selvityksessä esitettyjen toimien lisäksi tällä päätöksellä ei ole tarvetta antaa toimintaa koskevia lisämääräyksiä. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Nordic Mines Oy on ottanut huomioon yhtiön antaman vastineen mukaisesti lausunnossa esitetyt vaatimukset kunnossapito-ohjelmasta ja pitkien pumppauslinjojen toiminnan seurannasta. Yhtiön sitoutuessa hakemuksessaan näihin toimiin, asiaa koskevien määräysten antaminen ei ole tarpeen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 3 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa.

10 10 Perustelut Käsittelymaksu peritään alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (48 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 25 tuntia. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksullisista suoritteista (1145/2009)

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Tarja Savela Päätöksen on ratkaissut johtaja Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, p tai TS/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

12 12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.