SAVONLINNAN KAUPUNKI, SAVONRANNAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS kaavaluonnos

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, SAVONRANNAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS SAVONRANTA, KÄÄPÄSAAREN POHJOISOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO kaavaluonnos kaavaehdotus kaavaluonnos kaavaehdotus kaavaehdotus kaavaehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: KAAVOITUSARKKITEHTI SAKARI MEINILÄ KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA KAAVAN VAHVISTUSNRO PUH ATK SELOSTUS: TELEFAX

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Savonrannan Kääpäsaaressa, noin kahden kilometrin päässä taajamasta Savonlinnan suuntaan, Orinniementien (seututie 474, Seikanlampi-Savonranta) varrella. 1.3 Kaavan nimi Kaavan nimi on Savonrannan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. 1.4 Kaavan vireilletulo Savonrannan kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta Kääpäsaareen päättäessään kirkonkylän asemakaavan laajennuksesta ( ). Savonlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavahankkeen omaan kaavoitusohjelmaansa 2012 (KH ). Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Itä- Savossa syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä alkaen. Sisällysluettelo: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi Kaavan vireilletulo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Sijainti Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Rantakaava Savonrannan keskustan asemakaava Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Rakennusjärjestys

3 3.3.3 Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Maisema- ja kaupunkikuva Rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Luonnonympäristö Luonnonolot Maa ja kallioperä Pinta ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Palvelut Väestön rakenne Virkistys Yleiskaavallinen tarkastelu Yleistä Maakuntakaava Asemakaavatilanteesta Väestönkehitys Savonrannan mahdollisia laajenemissuuntia Kaavaratkaisu ja maakuntakaavan tavoitteet Kaavaratkaisu ja aluerakennemallin tavoitteet Kouluverkkoselvitys Johtopäätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Rakentamisen laadun ohjaaminen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Rakentamisen aikaiset haitat Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Väestörakenne Viihtyisyys

4 6.9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Lumien läjitys Nimistö Käsittelyvaiheet Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: ote maakuntakaavasta Liite 3: ote osayleiskaavasta Liite 4: ote asemakaavasta ja rantakaavasta (ajantasakaava) Liite 5: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6: luontoselvitys Liite 7: Natura-tarveselvitys Liite 8: Kunnallistekniikan kustannusarvio Liite 9: Vesihuollon yleissuunnitelma Liite 10 a-c: Alueen yhdyskuntatekniset verkostot Liite 11: Palvelut Liite 12: Rakennustapaohje Liite 13: Kaavanlaatijan vastineet 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne 2.2 Suunnittelu Kaava-alue on enimmäkseen loivasti kumpuilevaa mäntymetsää. Alueen länsiosassa on jonkin verran vakinaista asutusta ja etenkin itäosassa loma-asuntoja. Alueella on voimassa rantakaava, yleiskaava ja maakuntakaava. Asemakaava on laadittu Savonlinnan kaupungin kaavoituspalveluyksikössä. Valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Sakari Meinilä. 2.3 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutoksella vastataan pientalotonttien kysyntään, pyritään viihtyisiin asuin- ja loma-asuntoalueisiin sekä kaavataloudellisesti tehokkaaseen ratkaisuun. Kaavan tavoitteena on myös määritelläalueen suojeltavat luonto-arvot. 3.1 Sijainti Alue sijaitsee Savonrannan Kääpäsaaressa, noin kilometrin päässä keskustasta, kantatien nro 474 pohjoispuolella. Sijaintikartta läheltä Sijaintikartta kaukaa 5

6 3.2 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavan a- kohdemerkintä koskee myös Kääpäsaaren asemakaava-aluetta. Alueen alapuolitse kulkee laivaväylä (lv) noin puolen kilometrin päässä ja sen eteläpuolisella vesialueella kulkee Natura 2000-verkostoon kuuluvan alueen raja lähimmillään noin 300 metrin päästä. Voimassa oleva maakuntakaava määräyksineen on tarkemmin esitetty liitteessä 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa Savonrannan kirkonkylän osayleiskaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, joten maakuntakaavan a-kohdemerkinnän suunnittelumääräykset toimivat ohjaavana pohjana asemakaavalle. Tämän selostuksen yhteyteen on samasta syystä liitetty yleiskaavallinen tarkastelu. Voimassa oleva osayleiskaava määräyksineen on tarkemmin esitetty liitteessä 3 6

7 Ote osayleiskaavasta Rantakaava Alueella on voimassa rantakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa Rantakaava ulottuu eteläosastaan nyt valmisteltavan kaavan kaava-alueen ulkopuolelle. Voimassa oleva rantakaava määräyksineen on tarkemmin esitetty liitteessä 4. Ote rantakaavasta Savonrannan keskustan asemakaava Kaava-alueeseen kuuluu alue Oriniementien eteläpuolella olevaa Kääpäsaaren keskustan asemakaavaa, joka on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa ja joka korttelia 28 lukuun ottamatta on myös saanut lainvoiman (kortteli 28 ei sijoitu nyt kaavoitettavana olevalle alueelle). Kaava-alueella on rivitalojen korttelialue (AR) ja pientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Voimassa oleva asemakaava määräyksineen on tarkemmin esitetty liitteessä 4. Alla olevassa ajantasakaavassa on esitetty keskustan asemakaavan osa ja Kääpäsaaren rantakaava samassa kuvassa. Kaavoi- 7

8 tettavana olevaa aluetta koskevat kaavojen osat on rajattu punaisella viivalla. Ajantasakaava /rantakaava ja asemakaava 3.3 Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Kaupunki osti Savonrannan Sampo Oy:ltä määräalan tilasta (ks. kuva alla kohdassa 4.1 Maanomistus, suurin punaisella merkitty maa-alue). Määräala on erotettu omaksi kiinteistökseen rekisteröidyssä toimituksessa, jolloin siitä on muodostunut kiinteistö Savonlinnan kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan Alue on maarekisterialuetta. Rantakaavan esittämät RA-alueet on lohkottu tonteiksi. 8

9 3.3.4 Pohjakartta Rakennuskiellot 4 SELVITYS ALUEESTA Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4.1 Maanomistus Kaava-alueen maanomistus jakautuu yksityisten, kehittämisyhtiö Savonrannan Sampo Oy:n ja Savonlinnan kaupungin ja omistamiin alueisiin (ks. karttaa alla). Savonlinnan kaupungin omistuksessa oleva määräala on n. 12,6 ha. Kaava-alueen maanomistus Maisema- ja kaupunkikuva Kääpäsaaren maisema on saaren sisäosissa metsäistä kangasmaastoa, missä valtapuulajina on mänty. Itäosassa on lisäksi myös koivumetsää, etelässä valtatien varressa kuusikkoa. Rannat ovat paikoin aika pusikoituneita. Järvimaisema on ranta-alueiden vahvuutena. Kaava-alueen lahdet ovat paikoin pohjukastaan kaislikoituneita. Olevat rakennetut alueet kaava-alueella sijaitsevat metsäisessä maastossa erillään toisistaan joten ne eivät toimi kaupunkikuvallisessa mielessä yhdessä. Järveltä katsoen rakentamisen määrä on kohtuullinen, taloryhmien väliin jää rakentamattomia alueita ja tonteille jää lisäksi 9

10 luonnontilaisia alueita. Suuret tontit, puiden säilyminen ja luonnon läheisyys mahdollistavat metsäisen ilmeen uusilla ja vanhoilla pientaloalueilla. Rantapusikoiden raivaus ja kaislikoituneiden lahtien ruoppaus voisivat vaikuttaa myönteisesti veneilymahdollisuuksien lisäksi maisemakuvaan. Tässä on kuitenkin huomattava luoteisosan lahden ja Kääpälammen suojelumääräykset Rakennettu ympäristö Liikenne Kaava-alue on rakentunut aika hitaasti rantakaavan pohjalta. Itäosassa on vapaitakin tontteja, rakennetuilla huvilatyyppisiä puurakennuksia. Yleistä Alueen eteläpuolitse kulkee Orinniementie (seututie 474). Alueen sisäiset tiet (Käävänkolontie, Käävänniementie ja Ryttyseläntie) ovat maateitä Yhdyskuntatekninen huolto Alueen länsiosan omakotialueelle tulee vesijohto mutta ei jätevesijohtoa, itäosa (Ryttyseläntien ja Käävänniementien loma-asuntoalueet) on vailla sekä jätevesi- että vesijohtoverkostoa. Olevat vesijohdot Käävänniementien alussa kaava-alueella on vedenpuhdistamo ja varavesisäiliö Ryttyniemen pohjavesikaivoilta Savonrantaan johdettavalle käyttövedelle. 10

11 Olevat jätevesijohdot Olevat sähköjohdot Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaava-alueella sijaitsee Kääpälahden kivikautinen asuinpaikka. 11

12 Kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka merkitty karttaan punaisella 4.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on enimmäkseen topografialtaan kumpuilevaa männikköistä kangasmetsää. Kaakkoisosan lahdelmat ovat kaislikkoisia, ranta matalaa ja kosteaa (pohjakartassa katkoviivalla osoitetut alueet). Paikoitellen rannat ovat vaikeakulkuisia kosteuden ja ryteikköisen kasvillisuuden vuoksi. Lehtimetsää on aivan Kääpäsaaren itäosan pohjoisrannalla. Eteläosassa, Valtatien lähellä on pieni lampi, tienvarsi on osin turvesuota. Alueelta on tehty luontoselvitys ja Natura-tarveselvitys joista tarkemmin kohdassa Vaikutukset luonnonympäristöön. 12

13 Nykytilanne (kuvat S.M. 2011) Maa ja kallioperä Maaperä on pääosin todennäköisesti hyvin rakennettavissa olevaa moreenikangasta. Itäosassa on pienillä alueilla kallioisia mäenhuippuja joiden tienoilla on myös kallionlohkareita. Kosteikot, turve- ja kallioalueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Alueelta ei ole tehty rakennettavuusselvitystä Pinta ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Palvelut Hulevedet imeytyvät maaperään tai ohjataan katurakenteita pitkin verkostoon. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tiedossa ei ole, että kaavoitettavalla alueella olisi ollut sellaista toimintaa, josta olisi aiheutunut maaperän pilaantumista. Muitakaan häiriötekijöitä ei ole tiedossa. Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat keskimäärin 2 km päässä alueen asutuksesta (AO/RA, RA). Koulu on km päässä, tästä tarkemmin ks. kuva kohdassa 5.8 Kouluverkkoselvitys. Lähin uimaranta 13

14 on Orinniementien eteläpuolella aivan kaava-alueen tuntumassa (ks. kuva alla). Kaava-alueen sijainti ja palveluita 14

15 4.2.6 Väestön rakenne Virkistys 5 Yleiskaavallinen tarkastelu Tonttikartan mukaan kaava-alueen 19 tontista 11:lle on sijoitettu taloja. AO-tontteja on kahdeksan, joista asuttuja tämän mukaan on neljä, 11 RA-tontista puolestaan seitsemällä on asutusta. Loma-asuntoaluetta käyttää ainakin neljä pariskuntaa. Teoreettisesti kaava-alueella sijaitsevat nykyiset tontit mahdollistavat n. 80 asukasta. Ulkoilumaastot antavat mahdollisuuden liikkua luonnossa ja harrastaa monipuolisesti liikuntaa ympärivuotisesti. 5.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Keskeisenä tavoitteena on etsiä täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita nykyisen yhdyskuntatekniikan piiristä tai siihen helposti liitettävissä olevilta alueilta. 5.2 Maakuntakaava Kun osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, maakuntakaavan aluekeskusta koskevat määräykset kohdentuvat myös Kääpäsaaren alueelle. Kohdemerkinnän a mukaan maakuntakaavan keskusverkon (mm. paikalliskeskusten, kuten Savonranta) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamaalueen palveluihin. luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen 15

16 5.3 Asemakaavatilanteesta Lähes koko Savonrannan entisen kirkonkylän (Savonranta liittyi Savonlinnaan 2009) taajama on asemakaavoitettua aluetta. Vesistöt ovat rajanneet tehokkaasti taajaman ylimääräistä leviämistä, jolloin yhdyskuntataloudelliset kustannukset ovat pysyneet kurissa. Asemakaavoituksessa on myös edetty suhteellisen maltillisesti niin, että laajoja täysin toteutumattomia alueita ei ole vuosien varrella jäänyt asemakaavaan. Asemakaavasta ei esimerkiksi löydy laajoja alueita, jotka olisi syytä kumota kokonaan tarkistetun Savonrannan kirkonkylän asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mukaan asemakaavan vapaa tonttireservi jakautui seuraavasti: n. 27 omakotitonttia n. 3 rivitalotonttia n. 3 asuinpientalojen tonttia 4 teollisuustonttia Vapaita asuintontteja kaupungin omistamilla mailla joille kunnallistekniikka on valmistunut, on Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan kaavoittajalle toimittaman päivätyn selvityksen mukaan kuitenkin vain seitsemän kappaletta. Näistä viisi on omakotitontteja (AO) ja kaksi rivitalotontteja (AR). Rivitalotontit ja kaksi omakotitonttia ovat Kääpäsaaressa seututien 474 eteläpuolella Teuvontiellä, kaksi omakotitonttia seututien 474 länsipuolella Rauhantiellä ja yksi Vuokalantiellä. Näiden lisäksi Pirttimäentieltä löytyy yksi vapaa julkisten rakennusten tontti (Y). Vapaat kunnallistekniikan piirissä olevat asuntotontit Savonrannan asemakaavaalueen pohjoisosassa 16

17 Vapaat kunnallistekniikan piirissä olevat asuntotontit Savonrannan asemakaavaalueen eteläosassa Tonttien vetovoimaisuus ja kysyntä eivät enää viime vuosina ole riittäneet ja näin ollen alueiden rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Kirkonkylän nykyisin tarjoama ei-omarantainen tonttireservi riittää hyvin nykyisellä tai nykyistä suuremmallakin kysynnällä seuraavan 10 vuoden ajanjaksolle. Kysyntä myös keskustassa suuntautuu rantaalueelle. Käsillä olevalla kaavalla vastataan tähän kysyntään Savonrannan keskustaajamassa. Sen sijaan uusien taajamarakenteesta irrallaan olevien alueiden kaavoittamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Kirkonkylän asemakaavan Kääpäsaaren pohjoisosaa koskevalla asemakaavan laajennuksella pyritään täydentämään saareen jo rakentunut asuinalue ja loma-asuntoalue. Tavoitteena on, että Kääpäsaari palvelee niin kuntalaisten kuin matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeita (Kääpäsaaren visio - Savonrannan matkailun Master Plan 2009). Savonlinnan seudun aluerakennemallin mukaan kakkosja vapaa-ajan asumisella tuetaan palvelujen säilymistä kirkonkylissä. 5.4 Väestönkehitys Tilastokeskuksen mukaan Savonrannan asukasluku on viime vuosikymmenen ollut laskusuuntainen. 17

18 Savonrannan suuralue Savonrannan kirkonkylä Savonrannan asukasluvun kehitys vuosina Savonrannan mahdollisia laajenemissuuntia Taajaman lisäasutuksen ajateltavissa olevia laajenemissuuntia määrittävät seututien 474 (Orinniementien) pohjois- ja kaakko-suunnat sekä Pirttimäentie joka lähtee keskustasta länteen päin, Lekotin suuntaan. Pirttimäentien lounaispuolella heti keskusta-alueen tuntumassa rakentamista rajoittaa arvokas, yleiskaavassa ah-merkinnällä varustettu harjualue. Saman tien koillispuolella sijaitsevalla Koskiniemen alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Seututien 474 keskustasta pohjoiseen olevalla alueella on teollisuustontteja, joiden pohjoispuolella oleva alue on kaukana keskustasta ja jonne rakentaminen hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Monninlammen ja seututien välinen alue puolestaan on kapea ja sähkölinjojen pirstoma. Edellä mainituista syistä seututien keskustasta kaakkoon oleva alue toimii luontevana asutuksen laajenemissuuntana. Etuina muihin suuntiin verrattuna ovat jo aloitettu kunnallistekniikka, alueen sijoittuminen Savonrannan keskustaan nähden Savonlinnaan päin, se että kaupunki omistaa merkittävän osan maa-alasta sekä seututien eteläpuolelle jo kaavoitetut asuin- ja loma-asuntoalueet. Nämä ovat vastapäätä seututien toisella puolella olevina etäisyydeltään yhtä kaukana keskustasta kuin Kääpäsaaren pohjoisosaan nyt kaavoitettavat tontit joten uusien voidaan katsoa täydentävän ja eheyttävän taajamarakennetta yhdessä niiden kanssa. Niiden tavoin valmisteltavana olevassa kaavassa esitetyt laajennusalueet jatkavat nykyistä taajamarakennetta myös omalla puolellaan seututietä ja liittyvät siihen välittömästi kaava-alueen luoteisosassa, mikä on yhdyskuntarakenteen kannalta myönteistä kehitystä. Uusi asutus siten tiivistää kaupunkirakennetta ja voi lisäksi niveltyä jo olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. 5.6 Kaavaratkaisu ja maakuntakaavan tavoitteet Kaavassa esitetyt luonnontilaiset tontit toteuttavat maakuntakaavan tavoitetta kilpailukykyisen tonttitarjonnan vaalimisesta. Kääpäsaaren pohjoisosa on kaava-alueelle syntyvään tonttimäärään nähden syvä (ts. tien ja vesialueen keskinäinen etäisyys riittävä) niin, että rakennettujen alueiden väliin jää edelleen laajoja luonnontilaisia alueita. Näin 18

19 mahdollistuu myös maakuntakaavassa esitettyjen tavoitteiden mukainen riittävien virkistysalueiden ja järviluonnon vaaliminen yht aikaa sen aluetaloudellisen hyödyntämisen kanssa. Alueelle mahdollistetaan sekä omakotitaloja että vapaa-ajan asuntoja toisaalta seututien toisella puolella olevan asutuksen ja matkailualueen, toisaalta kaava-alueella jo olevien loma-asuntojen ja omakotitonttien läheisyyteen. Tässä toteutuu maakuntakaavan tavoite vapaa-ajan asutuksen ja matkailun kytkemisestä luontevasti muun asutuksen ja palvelurakenteen yhteyteen. 5.7 Kaavaratkaisu ja aluerakennemallin tavoitteet Savonlinnan seudun aluerakennemallissa 2030 (Pöyry ) Savonrannan alue on mainittu yhtenä lähipalvelukeskuksista ja matkailukirkonkylistä. Matkailukirkonkyliä kehitetään aluerakennemallin mukaan esim. kylämökkeilykonseptilla ja taajamien vetovoimatekijöitä hyödyntäen (s.15). Mökkeily suuntautuu tulevaisuudessa entistä enemmän harrastus- ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa-ajan huoneistoihin. Vapaa-ajan asunnolla oleskellaan ympäri vuoden, ja sieltä käsin tehdään etätöitä, jolloin toimivat IT-yhteydet, auratut tiet ja palvelujen läheisyys ovat tärkeitä valintakriteerejä. Ihmisten vaurastuessa vapaa-ajan asuminen moninaistuu: on mahdollista että osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kylissä tai taajamissa. Savonrannan kehittämisessä aluerakennemalli suosittaa Kääpäsaaren alueen soveltuvuuden selvittämistä loma-asuntomessukohteeksi. Savonrannan potentiaaleina nähdään mm. vierasvenesatama, veneilykohde ja talviliikunta. Asumisen yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tuetaan palvelujen säilymis- ja kehittämismahdollisuuksia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä. Aluerakennemallin mukaan Savonlinnan seudun keskusverkko 2030 tukee monikeskuksista aluerakennetta, mikä on tärkeää palvelujen saatavuuden kannalta pinta-alaltaan suhteellisen laajalla ja harvaan mutta kauttaaltaan asutulla seudulla. Kuntakeskukset ovat tulevaisuudessa omien vaikutusalueidensa lähipalvelukeskuksia. Seudun reunaalueilla, joihin Savonrantakin lukeutuu, julkiset palvelut pyritään ylläpitämään ensisijaisesti lähipalvelukeskuksissa. Aluerakennemallissa ns. lähipalvelukeskusten (eli aiempien kirkonkylien) asumistarjontaa esitetään kehitettäväksi niiden luontaisten vahvuuksien ja vetovoimatekijöiden perusteella. Aluerakennemallissa myönnetään tietty tavoitteiden välinen ristiriita sikäli että siinä esitetty asukasluvun ennustetun laskun mukainen palveluverkon keskittyminen on osin ristiriidassa seudun monikeskuksisen keskusverkkotavoitteen suhteen (s. 23). Toisaalta lähipalvelukeskuksilla tuetaan seudun eri osien keskusten elinvoimaisuutta. Erikseen todetaan että kaikkia uusia matkailukeskuksia ei voida kytkeä tukemaan kestävää ja taloudellista yhdyskuntarakennetta, sillä osa potentiaalisista matkailukohteista tukeutuu paikallisiin vetovoimatekijöihin. Kääpäsaareen mahdollistettu loma-asuminen erottuu myönteisesti tästä aluerakennemallinkin sallimasta poikkeuksesta edellä selostettuun aluerakennemallin yleistavoitteeseen nähden. Aluerakennemallin ta- 19

20 voitteista lisäksi ainakin loma-asutuksen ympärivuotisuus, veneilymahdollisuus, talviliikunta, vapaa-ajan asunnon sijainti hyvien tieyhteyksien päässä sekä vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen lähelle taajamapalveluita toteutuu valmisteltavana olevassa kaavahankkeessa. Niin ikään toteutuu sen tavoite kävely- ja pyöräilyliikenteen mahdollisuuksien lisäämisestä alueen halki kaavassa esitetyn kevyenliikenteen väylän muodossa. 5.8 Kouluverkkoselvitys Savonrantaa ei tätä kirjoitettaessa ole mainittu valmisteilla olevassa Savonlinnan alueen kouluverkkoselvityksessä. Kaavan mahdollistama vakinainen asutus voi toteutuessaan lisätä myös koululaisten määrää. Savonrannan koulussa on tilaa lisäoppilaille. Osaltaan kaavassa esitetty ympärivuotinen asutus tukee koulun säilyttämistä Savonrannassa. 5.9 Johtopäätökset Koulun etäisyys kaava-alueesta. Kauimmaisen uuden tontin (punaisella) etäisyys tietä pitkin on 3,8 km, lähimmän (sinisellä) 2,3 km Edellä on todettu Kääpäsaaren pohjoisosaan sijoittuvan asemakaavan toteuttavan alueelle kohdentuvia maakuntakaavan tavoitteita. Yleiskaavallisen tarkastelun sisältämiä Savonrannan ajateltavissa olevia kasvualueita vertailemalla tultiin tulokseen että Kääpäsaaren pohjoisosa on tällä hetkellä Savonrannan luonteva laajenemissuunta ja täydentää jo olemassa olevaa taajamarakennetta. Myös kouluverkon kannalta kaavan toteutumiselta voi odottaa myönteisiä vaikutuksia. 20

21 Asukasluvun viime vuosina tapahtunut lasku ei voi yksin toimia kaavoituksen lähtökohtana jos lähipalvelukeskuksia aluerakennemallin tavoitteiden mukaisesti pyritään pitämään elinvoimaisina. Pienten maaseututaajamien on pystyttävä Etelä-Savon alueella tarjoamaan laadukkaita rakennuspaikkoja, jotta nykyiset asukkaat pystytään pitämään ja uusiakin houkuttelemaan alueelle. Järvimaisemat, Pyyveden läheisyys sekä helppo kulkuyhteys tonteilta ranta-alueelle ovat vetovoimatekijöitä tonttimarkkinointiin. Kääpäsaareen suunniteltu uusi asutus lisää Savonrannan tonttitarjonnan vetovoimaisuutta tarjoamalla uusia luonnontilaisia järvenrantatontteja ja mahdollistaa tätä kautta myös Savonrannan lähipalvelukeskuksen elinvoimaisuuden säilymistä ja vahvistumista. Näin se osaltaan tukee aluerakennemallissa esitettyä monikeskuksisuuden tavoitetta. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 6.1 Yleistä Kaava-alue sijoittuu pääosin Orinniementien pohjoispuolelle. Tien eteläpuolella on lisäksi pieni yhtä uutta tonttia varten kaavoitettu alue. Alueelle on kaavoitettu pientalo- ja loma-asuntoja huomioiden virkistysalueiden säilyminen. Tonttien leveys on yleensä välillä m, syvyys m. Katujen päässä on kääntöpaikat, joiden kautta uusilla alueilla on yhteys virkistysalueelle. Asemakaavassa on varattu myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Tien eteläpuolelle on kaavoitettu yksi uusi omakotitontti rivitaloalueen ja omakotialueen väliin. Uusia sisämaan tontteja varten on kaavoitettu kaksi venevalkamaa (LV). Autoliikenneyhteys on Orinniementieltä (seututie 474) Käävänkolontien, Käävänniementien ja Ryttyseläntien kautta. Liikenne seututien pohjoispuolella jakaantuu kahteen alueeseen, itäpään pelkästään yksityisille maille kaavoitettuun ja länsipään yksityisten ja kaupungin maille kaavoitettuun alueeseen joilta kummaltakin on oma yhteytensä seututielle. Edelliselle alueelle voi rakentaa loma-asuntoja ja ympärivuotisia asuntoja, jälkimmäiselle ympärivuotisia asuntoja. Alueelle jää myös laajoja metsäisiä virkistys- ja suojaviheralueita. Kaava-alueelle on varattu ohjeellinen alue jalankulkua ja pyöräilyä varten joka kulkee sen halki kaakko-luode-suunnassa. Kääpälampi ympäristöineen on suojeltu arvokkaana elinympäristönä. 6.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 52 ha josta vesipinta-alaa n. 2,7 ha. Alueen kokonaiskerrosala on k-m 2. 21

22 Alueella on tällä hetkellä seitsemän rakennettua RA-tonttia ja neljä AO tonttia sekä yksi rakennettu AR-tontti. Olevista rakennuspaikoista on rakentamatta neljä RA-tonttia ja viisi AO-tonttia. Kaava mahdollistaa 13 uutta RA/AO tonttia joilla 13 uutta lomaasuntoa tai vakinaista asuntoa, yhden uuden loma-asuntotontin (RA) ja 12 uutta AO-tonttia. Uusilla ja jo olevilla asuntoalueilla käytetään tonteittain samaa rakennusoikeuden määrää (250 km2), mikä kasvattaa jonkin verran niiden rakennusoikeutta. Oleville loma-asuntotonteille (RA) kaavoitetaan rakennusoikeutta 200 km2/tontti, mikä on enemmän kuin mitä aiemmassa Kääpäsaaren alueen rantakaavassa (600 km2 / 5 rakennuspaikkaa ja 800 km2 / 6 rakennuspaikkaa). 6.3 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan 6.4 Rakentamisen laadun ohjaaminen Talojen, tonttien ja teiden kohdilta joudutaan kaatamaan puustoa. Järveltä katsoen asutuksen määrä jonkin verran lisääntyy. Järven puolen rakentaminen vedetään kuitenkin selkeästi eroon rannasta. Tonttien puustoa suojellaan asemakaavamääräyksellä siten että vain rakentamiselle ja asumistoiminnoille välttämätön puiden kaataminen sallitaan. Puita jää täten rannan ja saunavyöhykkeen väliin, samoin saunavyöhykkeen ja asunto/loma-asuntovyöhykkeiden väliin, sekä tien ja asuntoalueen väliin. Laajoja metsäisiä alueita sekä lisäksi maisemallisesti tärkeät kallioiset mäennyppylät jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Pientalojen rakentamisesta (AO, AO/RA, RA) laaditaan rakennustapaohje. Rakennustapaohjeessa otetaan rakennusten lisäksi huomioon myös pihojen viihtyisyys. 22

23 6.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Kaavan toteuttaminen laajentaa vesijohto- ja viemäriverkoston uusille asunto/loma-asuntoalueille (AO/RA) ja mahdollistaa samalla verkostoon liittymisen aiemmin ilman kunnallistekniikkaa olleille lomaasuntoalueille (RA). KAUPUNGIN JA MAANOMISTAJIEN TOTEUTUKSEN RAJA Olevat ja suunnitellut vesijohdot. Vain länsiosan omakotialueella on valmis vesijohtoverkosto, mutta ei viemäröintiä. Alueella sovelletaan nykyisin imeytystä jätevesien käsittelyssä. Uusi ET-kortteli mahdollistaa jätevesipumppaamon rakentamisen. Koko alue on näin mahdollista saattaa vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. ET-alueelle mahtuu myös keskitetyn lämpöhuollon vaatima rakennus. KAUPUNGIN JA MAANOMISTAJIEN TOTEUTUKSEN RAJA Olevat ja suunnitellut jätevesijohdot. 23

24 Kaava-alueen vesihuolto toteutetaan osaksi kaupungin, osaksi maanomistajan toimesta. Vastuualuejako näkyy oheisesta vesihuollon yleissuunnitelmasta. Vesihuollon yleissuunnitelma. Kaava-alueen uusille alueille ei vielä ole sähköverkkosuunnitelmaa. Nykyinen sähköverkko alueella on esitetty kohdassa Yhdyskuntatekninen huolto. Verkkoyhtiö Järvi-Suomen energia Oy:n kaavaehdotuksesta antaman lausunnon ( ) mukaan se siirtää tonteille jäävät rakentamisen tiellä olevat johdot omalla kustannuksellaan. 6.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 6.7 Vaikutukset luontoon Kaavan vuoksi ei tarvitse purkaa rakennuksia. Alueen kaupunkikuva tulee jonkin verran tiivistymään kaavan mahdollistamalla täydennysrakentamisella. Alueen metsäinen luonne säilyy rakennettujen korttelien välisten laajojen vihervyöhykkeiden ja tonteille osoitettujen luonnontilaisten alueiden vuoksi Vaikutukset luonnonympäristöön Asuntotonttien määrä suhteessa metsäiseen osaan on kohtuullinen. Koska kaavan jo olevillekin asunto- ja loma-asuntoalueille mahdollistetaan viemäröintiin liittyminen, tämän toteutuessa vesistöön kohdistuva rasitus vähenee. Alueelta on laadittu luontoselvitys (Kotkansiipi, Petri Parkko. Savonlinnan alueen luontoselvitykset Luku 9, Kääpäsaari ). Kääpäsaaressa liito-oravan esiintymistodennäköisyys on pieni eikä se ole linnustollisesti merkittävä alue. Ainoa Kääpäsaaresta löytynyt EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainittu laji on lummelampikorento jonka lisääntymisalueena toimivalle vesialueelle luontoselvitys suosittaa niittorajoitusta. Kaavakartassa tämä on toteutettu suojelumerkinnällä s-1. Luontoselvityksessä arvokkaaksi elinympäristöksi todettu Kääpälampi on kaavassa merkitty alueeksi jolla ympäristö säilytetään (W/s). Lähellä kaava-aluetta sijaitsee kaksi Natura-aluetta (Joutenvesi- Pyyvesi ja Oriveden-Pyhäselän saaristot). Kaavaa varten on tehty Natura-tarvearviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Jari Kärkkäinen. Kääpäsaaren asemakaavan muutos. Natura-tarvearviointi

25 2013). Sen mukaan kaavan toteutumisen vaikutukset eivät muuta Natura-alueen ekologisia rakenteita. Alueen suojeltaviin luontotyyppeihin vaikutukset ovat olemattomat tai vähäiset. Saimaannorppaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan, että kaava ei lisää kalastukseen liittyviä kuuttien tai aikuisten norppien kuolemia. Pesäpaikan valinnassa norppien on todettu karttavan Saimaan syväväylän läheisyyttä, joten Vihtakannan kanavan läheisyyteen sijoittuva kaava-alue ei ole saimaannorpan lisääntymiseen soveliasta rauhallista aluetta. Kaavan toteutuessa ihmisten talviaikainen liikkuminen jäällä hiihtäen ja kävellen lisääntyy. Myös moottorikelkkahäiriömahdollisuus kasvaa. Kaavasta ei kuitenkaan muodostu merkittävää riskiä saimaannorpalle. Kaavan toteuttaminen ei täten heikennä merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kohteet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon, eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviota ole siis tarpeen laatia Ympäristön häiriötekijät Asunto- ja loma-asuntoalueiden kaduilla liikennemelu on tonttien pienen lukumäärän vuoksi todennäköisesti normaalia asuntoliikennekatua vähäisempää tai korkeintaan samantasoista. Liikennemelua esimerkiksi vanhoille ranta-tonteille (RA) estää osaltaan Käävänniementien ja Ryttyseläntien välissä oleva harjanne Rakentamisen aikaiset haitat 6.8 Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Väestörakenne Viihtyisyys Häiriötekijät eivät poikkea tavanomaisesta tai ole kohtuuttomia naapurustolle. Kaavan avulla ei tapahdu kaupallisten tai kunnallisten palveluiden lisääntymistä tai vähentymistä. Olevien palveluiden kannalta kaavan mahdollistama asutus tukee toteutuessaan osaltaan palveluiden kannattavuuden lisääntymistä ja siten myös niiden säilymistä myös muiden kuntalaisten käytössä. Savonrannan koulussa on tilaa kaavan mahdollistamalle oppilasmäärälle. Kaava-alueella on asutusta. Uutta väestöä alueelle tulee laskennallisesti noin 80 asukasta. Tiivis yhteys metsäiseen maastoon, mikä suunnitelmassa toteutuu mahdollistaa luonnonläheisiä ja rauhallisia asunto- ja loma- 25

26 asuntoalueita. Viihtyisyyttä lisäävät myös järvinäköala sekä alueen hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. 6.9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Esitetyt laajennusalueet jatkavat nykyistä taajamarakennetta ja liittyvät kaava-alueen luoteisosassa siihen välittömästi, mikä on yhdyskuntarakenteen kannalta myönteistä kehitystä. - Länsiosan omakotialue on vesihuollon piirissä. Alueella on myös vedenpuhdistamo ja varavesisäiliö (Ryttyseläntien ja seututuen risteyksen ET-alue), joten uudet asumista palvelevat alueet liittyvät tältä osin olemassa oleviin verkostoihin. - Koska kaavan asunto ja loma-asuntoalueet saatetaan viemäröinnin piiriin, kaavan toteutuessa vesistöön kohdistuva rasitus näiltä osin vähenee. - Suunnittelualueella ei ole hyödynnettävää pohjavettä. - Kaavan mahdollistama uusi ympärivuotinen asuinrakentaminen (AO, AO/RA) eheyttää yhdyskuntarakennetta koska se tapahtuu olevien palvelujen läheisyyteen ja asuinalueen yhteyteen. Keskustan sosiaaliset ja kaupalliset palvelut ovat parin kolmen kilometrin päässä alueesta. - Asuntotonttien määrä suhteessa metsäiseen osaan on kohtuullinen. Vaikutukset kallioperään, ilmaan ja ilmastoon ovat vähäisiä Taloudelliset vaikutukset 6.11 Liikenteelliset vaikutukset - Kaavan mahdollistama asutus ei toteutuessaan vaaranna saimaannorpan pesintää. Kaavaan on otettu suojelumerkintä lummelampikorennolle. Arvokas Kääpälampi ympäristöineen on niin ikään suojeltu kaavamerkinnällä. Kaupungin omistamille maille kaavoitettujen tonttien katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset katetaan liittymismaksuista. Yksityisen maille kaavoitetut teiden ja kunnallistekniikan rakentamisen maksaa maanomistaja. Tarkemmat ehdot määritellään myöhemmin tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Savonrannan keskusten läheisyyteen kaavoitettavat ympärivuotisen asumisen mahdollistavat tontit mahdollistavat osaltaan kaupallisten palveluiden säilymistä keskustassa. Maantiet: Kaava ei lisää uusia maanteitä tai liittymiä seututie 474:lle (Orinniementie). Seututie jää myös kaava-alueen ulkopuolelle. Asutus lisää jonkin verran liikennettä. Teoreettisesti kaava-alueella voisi nykykaavan puitteissa asua noin 80 asukasta. Alueella on rakentamattomia 26

27 tontteja minkä perusteella määrä on tätä pienempi, ehkä noin 50 asukasta. Uusia asukkaita kaavaehdotus mahdollistaa noin 80. Kaavan mahdollistama liikenne: Ympäristöministeriön ohjeen Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2008). asumisen matkatuotosluvut alle asukkaan kaupunkiseudulla ovat taajamien lievealueilla vuorokaudessa 1,74 saapuvaa tai lähtevää matkaa / asukas. Kulkutapoina edellä mainituissa luvuissa on oletettu joukkoliikenteelle 4%, henkilöautoliikenteelle 79%m, polkupyörälle 6% ja jalan 5%. Henkilöautosuorite on 29,6 km / asukas / vrk. Näin ollen saadaan kaava-alueen henkilö- ja joukkoliikenteen eli moottoriajoneuvojen liikenteen lisäykseksi ympärivuotisen asumisen osalta (79+4)/100x1,74x80=115 saapuvaa tai lähtevää ajoa / vrk, polkupyöräliikenteen osalta 6/100x1,74x80=8 ajoa/vrk, jalankulun osalta 4/100x1,74x80=6 kulkua/vrk. Laskelmassa on tässä sovellettu vakinaisen asumisen kulkutapajakaumaa. Poistuvan kaavan mahdollistama liikenne: Vaikka nykyisen kaava-alueen mahdollistama asukasmäärä on osapuilleen sama kuin uudenkin kaavan, rakentamisen synnyttämä liikenne on edellisen mukaan teoreettisesti laskettuna hieman alhaisempi, koska kyse on suurelta osin loma-asutuksesta. Jakaumahan on se että loma-asuntotontteja nykykaavassa on 11 kpl, omakotitalotontteja 9 kpl ja rivitalotontteja 1 kpl. Ympäristöministeriön ohjeessa loma-asunnoille on laskettu 1,03 kävijää / asunto/vrk. Seuraavassa oletetaan että loma-asunnoissa majailisi yhteensä 35, omakotitonteilla 29 ja rivitalossa 15 asukasta. Näin ollen loma-asunnot tuottavat 35x1,03=36 ajoa / vrk, omakotialue 29x1,74=50 ajoa / vrk ja rivitalo 15x1,74=26 ajoa / vrk. Nykykaavan mukainen liikennemäärä olisi tämän mukaan 80 saapuvaa tai lähtevää ajoa/vrk josta moottoriajoneuvojen osuus on noin 60, jalankulun 13, pyöräilyn 2 ja veneilyn 5 ajoa / vrk. Laskelmassa on tässä sovellettu vapaa-ajan asuntoihin suuntautuvaa kulkutapajakaumaa. Nykyinen liikenne: Alueella on tällä hetkellä seitsemän rakennettua RA-tonttia ja neljä AO tonttia sekä yksi rakennettu AR-tontti. Tällöin loma-asunnoissa majailee teoreettisesti yhteensä 22, omakotitonteilla 13 ja rivitalossa 15 asukasta. Näin ollen loma-asunnot tuottavat 22x1,03=24 ajoa / vrk, omakotialue 13x1,74=23 ajoa / vrk ja rivitalo 15x1,74=26 ajoa / vrk. Nykyinen liikennemäärä olisi tämän mukaan 73 saapuvaa tai lähtevää ajoa/vrk josta moottoriajoneuvojen osuus on noin 54, jalankulun 12, pyöräilyn 2 ja veneilyn 5 ajoa / vrk vapaa-ajan asuntoihin suuntautuvaa kulkutapajakaumaa sovellettaessa. 27

28 Kadut ja kevyt liikenne: Katualueen leveys 11 m mahdollistaa yhden kevyenliikenteen väylän rakentamisen autotien vierelle. Viheralueelle (VL, VL/yk) osoitetaan ohjeellinen kevyen liikenteen alue alueen halki luoteis-kaakko - suunnassa keskustan suunnasta aina Kääpäsaaren itäisimpään niemen kärkeen. Seututie 474:n eli Oriniementien vierellä kulkee jo valmis kevyenliikenteen raitti keskustaan kaava-alueen keskustan puoleisesta päästä Käävänkolontien risteyksestä alkaen. Kaava-alueen läpäisevä ohjeellinen kevyenliikenteen reitti on mahdollista yhdistää tähän Käävänkolontien kautta. Reitti on merkitty jalankululle ja pyöräillylle varattuna alueena. Näin toteutetaan osaltaan maakuntakaavassa esitettyä aluekeskuksen määräystä minkä mukaan vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta on tarpeen pitää huolta virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudullisesta jatkuvuudesta sekä yhteyksistä taajama-alueen palveluihin. Vesiliikenne: Kaavassa osoitetaan 2 kpl yleisiä venevalkamia (LV). Kaava-alue tulee melko lähelle laivareittiä. Pysäköintialueet: Sekä oma- että vieraspysäköinti tapahtuu tonteilla Lumien läjitys Tiealue uusilla alueilla on yleensä 11 m leveä mikä mahdollistaa lumen kasaamisen tien varrelle. Lisäksi teiden päässä on tilaa lumenläjitykselle kääntöpaikkojen reunoilla Nimistö Alueelle tulee uusia katuja jotka osin toimivat valmiiden teiden jatkeina. Alueelle tulee uusina kadunniminä Käävänniementie, Käävänkolontie, Käävänkuja ja Ryttyseläntie. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.14 Käsittelyvaiheet Savonrannan kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta Kääpäsaareen Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Itä-Savossa

29 Asukkaiden mielipiteitä kaavahankkeesta tiedusteltiin lähetetyllä kirjeellä. Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite 6, joka on päivätty Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavasta on keskusteltu kahteen otteeseen yhdessä Savonrannan kunnan kanssa kaavoitussopimuksen tehneen yksityisen ja ELYkeskuksen kanssa ja pidetyissä palavereissa. Asemakaava ja asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnos lähetettiin lausunnolle seuraaville viranomaisille: Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Terveydensuojeluviranomainen, Savonlinnan vesi, Kunnallistekniset palvelut, Maankäyttöpalvelut, Palo- ja pelastusviranomainen, Järvi-Suomen energia Oy, Suur-Savon Sähkö, Telia Sonera oyj, Blue Lake Communications, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY ja Pohjois- Savon ELY ja Liikennevirasto. Kaavaluonnos lähetettiin myös 15 maanomistajalle, -haltijalle tai naapurille. Lausuntonsa antoivat Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Terveydensuojeluviranomainen, Savonlinnan vesi, Palo- ja pelastusviranomainen, Blue Lake Communications, Järvi-Suomen energia Oy, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY, Pohjois- Savon ELY ja Liikennevirasto. Kaavaluonnoksesta jätettiin kuusi mielipidettä. Kaavan nimi vaihdettiin luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen Kääpäsaaren pohjoisosan asemakaavasta Savonrannan kirkonkylän asemakaavamuutokseksi ja laajennukseksi. Kaavaehdotusta tehtäessä otettiin huomioon mielipiteissä, lausunnoissa ja selvityksissä kaavaluonnosta kohtaan esitettyä kritiikkiä sekä täydennysehdotuksia. Kaavaehdotuskartta poikkesi kaavaluonnoskartasta seuraavissa kohdissa: 1) Lähivirkistysalue (VL) on Orinniementien läheisyydessä muutettu suojaviheralueeksi (EV), ja liittymiä osoittavat nuolet poistettu Pohjois-Savon ELY:n toiveiden mukaisesti. 2) Alueen halki kulkeva ohjeellinen jalankulku- ja polkupyörille varattu alue yhdistetään kaava-alueen itäpäässä Käävänniementiehen ja Majasaarentiehen kummankin tien päästä ja Käävänniementien keskivaiheilta. Näin varataan asukkaille tasapuolinen pääsy kevyelle liikenteelle varatulle alueelle. 3) Käävänkolontie on erotettu Ryttyseläntiestä. Tämä osaltaan rauhoittaa Kääpäsaaren pohjoisrannan loma-asuntojen korttelialuetta (RA) vähentämällä kaavaluonnokseen verrattuna sen läheltä kulkevaa autoliikennettä. Samalla selkiytyy teiden käyttö kun kau- 29

30 pungin maille kaavoitetun omakotialueen henkilöliikenne ei kulje osaksi yksityistien, vaan kokonaan Kääpäsaaren länsipään kautta Savonrannan keskustaa kohti. Mainittujen teiden väliin jätetään kuitenkin yhteysmahdollisuus huolto- ja pelastusajoneuvoliikennettä varten kevyt ja huoltoliikenteelle varatun väylän kautta josta muu moottoriajoneuvoliikenne kielletään. 4) Kaavaluonnoksessa länsipään asuntoalueen läpi kulkenut Käävänkolontie johdetaan sen ohi alueen eteläpuolitse liikenteen aiheuttaman häiriön vähentämiseksi. Asuntoalueelle johtavien tienpätkien päihin on samasta syystä lisätty kääntöpaikat. Kääntöpaikkoja Ryttyseläntien ja Majasaarentien kääntöpaikkoja on suurennettu. 5) On luotu lummelampikorennon lisääntymisalueen suojelualue s-1 merkinnällä kaava-alueen länsipäässä olevaan lahteen. 6) Kaavamääräystekstiä on tarkennettu niin että yksityisten omistamilta mailta edellytetään liittymistä vesihuoltolaitoksen (ei kaupungin) vesi- ja viemäriverkostoon ja siten että olevat jo rakennetut lomarakennuskiinteistöt on vapautettu tästä velvoitteesta sikäli kuin uutta rakentamista ei tapahdu. 7) Yk-merkintä yksityisalueen teistä on poistettu ja korvattu yleisten määräysten maininnalla missä kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito Kääpäsaaren itäosassa siirretään kokonaan yksityisten maanomistajien vastuulle. Kaavaselostus on ajantasaistettu selvityksiä, liikennettä ja kaavaprosessia koskevilta osiltaan. Savonrannan kirkonkylän asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotus lähetettiin lausunnolle seuraaville viranomaisille: Rakennusvalvonta, Terveydensuojeluviranomainen, Ympäristönsuojelu, Savonlinnan vesi, Kunnallistekniset palvelut, Maankäyttöpalvelut, Palo- ja pelastusviranomainen, Järvi-Suomen energia Oy, Suur-Savon Sähkö, Telia Sonera oyj, Blue Lake Communications, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä- Savon ELY ja Pohjois-Savon ELY, Liikennevirasto, Maakuntamuseo, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys. Kaavaehdotuksesta lähetettiin kirjeet ja kaavakartta maanomistajille ja muille osallisille Kaavasta järjestettiin myös yleisötilaisuus Savonrannan yhteispalvelukeskuksessa. Lausuntonsa antoivat Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Savonlinnan vesi, Palo- ja pelastusviranomainen, Järvi-Suomen energia Oy, Blue Lake Communications, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY ja Pohjois-Savon ELY, Liikennevirasto, 30

31 Maakuntamuseo, Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus ja yksi kannanotto jossa kaavaehdotus hyväksyttiin huomautuksitta. Lausunnonantajien ja muiden osallisten muistutukset ja kannanotot ed.m. tiedustelusta asemakaavaluonnoksesta, yleisötilaisuudesta sekä kaavoittajan vastineet ovat teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjojen liitteinä. Kaavaehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden nojalla kaavaan on tehty seuraavat tarkistukset: 1) Venevalkamien (LV) korttelialueisiin lisätty korttelinumerot, joiden käyttöön ne on tarkoitettu. 2) Yleisten määräysten teiden ja yleisten alueiden toteuttamisvastuun siirtoa koskevaa määräystä on tarkennettu niin että VL/yk on korvattu merkinnällä VL-1 3) RA-alueen kaavamerkinnän selitys muutettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueesta loma-asumiseen tarkoitetuksi. 4) Muinaismuistoalue lisätty kaavakarttaan. 5) Vesijohtojen rasitealue merkitty kaavaehdotuskarttaan. 6) Ohjeellisen jalankulun väylän täydennys lisäyhteydellä korttelin 107 länsipäästä Käävänniementieltä. 7) Kaavaselostusta on ajantasaistettu ja täydennetty mm. yleiskaavallista selvitystä, vesihuollon yleissuunnitelmaa ja kaavaprosessia koskevilta osiltaan. Näiden lisäksi kaavakarttaan on tehty vähäisinä teknisinä korjauksina seuraavat muutokset: 8) Olevan, kaavan länsiosan asuntoalueen (AO) itäpäähän on kaavoitettu 5 m leveä vihervyöhyke (VL) vesi- ja viemärijohdoille. 9) Orinniementien eteläpuolisen asuntoalueen tonttien istutusvyöhykkeitä tarkennettu. 10) AR-alueen autopaikkamääritystä tarkennettu. 11) Kaavamääräysten kohdentumista juuri AO, RA ja AO/RA alueille tarkennettu. 12) Kaupungin maalla oleva AO-alue (korttelit 105 ja 106) muutettu AO/RA alueeksi. 31

32 6.15 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.16 Toteuttaminen ja ajoitus 6.17 Toteutuksen seuranta Kortteleille laaditaan rakennustapaohjeet ennen kaavaehdotuksen viemistä valtuuston käsiteltäväksi. Tonttijako on tehty ohjeellisena. Alueella on tehtävä myöhemmin erillinen sitova tonttijako. Savonlinnan kaupunki suunnittelee ja rakentaa kunnallistekniikan ja kadut omistamallaan alueella. Tavoitteena on aloittaa toteuttaminen tarvittavilta osin heti, kun siihen on kaavalliset edellytykset. Maanomistajat suunnittelevat ja rakentavat kunnallistekniikan ja kadut omistamillaan alueilla. Asemakaavan toteuttamisesta yksityisten alueiden teiden ja kunnallistekniikan osalta vastaa tontin omistaja myöhemmin tehtävän maankäyttösopimuksen mukaisesti. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Sakari Meinilä kaavoitusarkkitehti 32