m a t k a k i r j a Opettajan aineisto SUOMALAINEN USKONTO Katja Kajava-Huhta ISBN

Transkriptio

1 U s k o n n o n m a t k a k i r j a SUOMALAINEN USKONTO Opettajan aineisto Katja Kajava-Huhta ISBN

2 Tekijä ja Kirjapaja Helsinki 2006 Graafinen ulkoasu ja taitto Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN

3 Sisällys I Suomen uskontohistoria 1. Aika ennen kristinuskoa Materiaalit Kalvopohja 1 Mielikuva-ryhmätyö suomalaisesta muinaisuskosta Kalvopohja 1 Muistiinpanot Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa Monistepohja 2 Sanaselitykset Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Materiaalit Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Monistepohja 1 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa (Simo Heininen) Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Materiaalit Kalvopohja 1 Lööpit Kalvopohja 2 Käsitekartta Monistepohja 1 Dramatisoinnit 1700-luvun elämästä Pohjois-Karjalassa Monistepohja 2 Opettajalle vinkkejä draamojen työstöön Kirkon uudet haasteet Materiaalit Monistepohja 1 Kansanherätykset uuden aikakauden kynnyksellä Monistepohja 2 Tehtävä artikkeliin Monistepohja 3 Esseen arviointi Kirkko itsenäisessä Suomessa Materiaalit Kalvopohja1 Mitä muistat Suomen itsenäistymisestä? Kalvopohja 2 Muistiinpanot Kirkko itsenäisessä Suomessa Monistepohja Kertaus

4 II Kirkko ja yhteiskunta 6. Kirkko ja valta Materiaalit Kalvopohja 1 Uskonnon ja vallan suhde Kalvopohja 2 Käsitekartta: Kirkko ja valta Suomessa Kalvopohja 3 Nopeat kysymykset Kalvopohja 4 Nopeiden kysymysten vastaukset Monistepohja 1 Juha Seppo: Miksi ei NYT kirkon ja valtion eroa? Uskonnonvapaus Suomessa Materiaalit Monistepohja 1 Roolileikki Monistepohja 2 Sanaselitys Kalvopohja 1 Uskonnonvapauden historia Suomessa Kirkon hallinto Materiaalit Monistepohja 1 Nettitehtävä kirkon hallinnosta Monistepohja 2 Vaalikampanja seurakuntavaaleihin Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana Materiaalit Kalvopohja1 Muistiinpanot kirkko ja koulu III Kristinusko ja suomalainen kulttuuri 10. Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen Materiaalit Kalvopohja Käsitekartta Monistepohja 1 Kaari Utrio Viipurin kaunotar Monistepohja 2 Kirkkokierros Kansalle kieli ja mieli Materiaalit Kalvopohja 1 Kertausympyrä Monistepohja Papintappajasta nunnamittariin Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen Materiaalit Monistepohja Millainen on hyvä suomalainen?

5 13. Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Materiaalit Monistepohja 1 Kotimaista kaunokirjallisuutta Monistepohja 2 Koirankynnen leikkaaja Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa IV Uskonnolliset yhteisöt 15. Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Materiaalit Kalvopohja 1 Keneltä olen saanut uskonnollista kasvatusta? Kalvopohja 2 Suomalaisten uskonnollinen aktiivisuus Kalvopohja 3 Suomalaisten uskonnollisuustyypit Kalvopohja 4 Uskonnollisuus eri väestöryhmissä Monistepohja 1 Suomalaiset uskonnollisuustyypit Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Materiaalit Kalvopohja 1 Herätysliikkeet Suomessa Monistepohja 1 Oikea ja väärä Monistepohja 2 Seurapuhe: Mitä kotiin kuuluu? Monistepohja 3 Tanssista kaikki alkoi Muut kristilliset kirkot Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt Ei-kristilliset yhteisöt Materiaalit Monistepohja 1 Uskonnolliset yhteisöt tulevaisuuden Suomessa

6 4

7 Hyvä opettaja! Lukion UE5-kurssi Mihin suomalainen uskoo? on mielenkiintoinen, mutta samalla haastava kokonaisuus opettajalle. Kurssin aikana opiskelijan tulisi saada yleiskuva niin suomalaisen uskonnollisuuden historiasta kuin nykypäivästä. Suomalaisen uskonnollisuuden kenttää tulisi tarkastella niin historian, kulttuurin kuin sosiologiankin näkökulmista. Uskonnon matkakirjan luvut jakautuvat siten, että ensimmäisessä pääluvussa käsitellään suomalaista uskontohistoriaa, toisessa pääluvussa uskonnon ja yhteiskunnan suhdetta, kolmannessa pääluvussa uskonnon ja kulttuurin leikkauspintoja ja viimeisessä pääluvussa uskonnollisia yhteisöjä. Kirjan jäsennys mahdollistaa useita erilaisia kurssirunkoja. On mahdollista suunnitella kurssi kirjan jäsennyksen varaan tai pilkkoa kirjan näkökulmat ja kuljettaa niitä mukana koko kurssin ajan. Olen pyrkinyt kokoamaan opettajan oppaan, jolla sinä, joka vedät ensimmäistä UE5-kurssiasi selviäisit siitä ilman, että puurrat kaiket yöt tuntisuunnitelmia. Lisäksi toivon, että sinä, joka olet jo kokenut konkari uskonnonopetuksen saralla löytäisit tästä oppaasta ideoita, joita voit hyödyntää osana omia materiaalejasi. UE5-kurssille osallistuvat opiskelijat, jotka ovat halunneet syventää osaamistaan uskonnossa. Se antaa yleensä hyvän pohjan kurssille. Tee yhdessä opiskelijoidesi kanssa tästä kurssista antoisa ja uusia näkökulmia avaava kurssi! Katja Kajava-Huhta 5

8 Kurssirunko kirjan jäsennystä mukaellen Tunti + kirjan sivut Teema 1. Johdanto työskentelyyn Aika ennen kristinuskoa Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Kirkon uudet haasteet Kirkko Itsenäisessä Suomessa Kertaus Suomen uskontohistoria Kirkko ja valta Uskonnonvapaus Suomessa Kirkon hallinto Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana Kertaus Kirkko ja yhteiskunta Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen 14. Kulttuuriekskursio Kansalle kieli ja mieli Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa Kertaus Kristinusko ja kulttuuri Suomessa Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Muut kristilliset kirkot Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt Ei-kristilliset yhteisöt Kertaus Uskonnolliset yhteisöt 6

9 Kurssirunko kronologisesti hajottamalla kirjan jäsennys Tunti + sivut Teema 1. Johdanto työskentelyyn Aika ennen kristinuskoa Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen Kirkko ja valta Muut kristilliset kirkot 7. Kertaus Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Kansalle kieli ja mieli Kirkon hallinto Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen 13. Kulttuuriekskursio Kirkon uudet haasteet Uskonnonvapaus Suomessa Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt 18. Kertaus Kirkko itsenäisessä Suomessa Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana 22. Kertaus Ei-kristilliset yhteisöt Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa 7

10 I Suomen uskontohistoria Tavoite: Opiskelijalle muodostuu selkeä käsitys kristinuskon historiasta Suomessa ja hän osaa peilata sitä Euroopan uskontohistoriaan. 1. Aika ennen kristinuskoa ORIENTOINTI Tarina Opettaja lukee Sakari Topeliuksen Maamme-kirjasta lappalaisen kansansadun. Opiskelijat miettivät vastauksia kysymyksiin: Mikä myytti-tyyppi? Mitä tarinan on tarkoitus selittää? Mitä aiemmista kursseista tuttuja kertomuksia tarina muistuttaa? Vedenpaisumus Lappalaiset ovat muinaisina aikoina poroineen kuljeksineet pitkin koko Suomenmaata sen asujamina, ja siksi on vielä tänä päivänä monella paikalla nimensä heistä. Mutta lappalaiset itse sanovat, että ennen heitä täällä asui vanhempi kansa, ennen kuin Jumala kaatoi maailman kumoon. Tämä tapahtui siten, että Jumala (Jubmel) pyöräytti maan ylösalaisin, niin että vesi järvistä ja joista virtasi maan yli ja hukutti kaikki ihmiset, paitsi kaksi lasta, pojan ja tytön. Nämä Jumala otti kainaloonsa ja vei heidät korkealle vuorelle, jonka nimi oli Passevaare eli pyhä vuori. Kun vaaraa ei enää ollut ja Jumala oli laskenut lapset menemään, erkanivat nämä toisistaan ja menivät eri suunnille katsomaan, olisiko maailmassa muita ihmisiä. Kun olivat kulkeneet kolme vuotta, ihmisiä löytämättä, kohtasivat ja tunsivat he taas toisensa. Sitten he erkanivat, vaelsivat taas kolme vuotta, kohtasivat ja tunsivat toisensa. Mutta vieläkin kolme vuotta samalla lailla vaellettuaan he eivät enää toisiansa tunteneet. Heistä tuli silloin mies ja vaimo, ja näistä kaikki nykyään elävät ihmiset polveutuvat. Lähde: Sakari Topelius. Maamme-kirja. 1993, Näköispainos teoksen 1930 ilmestyneestä 34. korjatusta painoksesta. Kuvatehtävä Kevään 2003 YO-tehtävävihossa on R.W. Ekmanin maalaus Pakeneva pakanuus. Kuva jaetaan opiskelijoille tutkittavaksi ja kysytään: Millaisia mielikuvia maalaus herättää suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamisesta? 8

11 Mielikuva-ryhmätyö (Kalvopohja 1) Opiskelijat miettivät neljän hengen ryhmissä suomalaista kansanuskonnollisuutta uskonnon ulottuvuuksien kautta. Minkälaisia piirteitä eri ulottuvuuksille tuli Suomen varhaishistoriassa? Pohdinnoissa on syytä ottaa huomioon, että heimot elivät aikalailla omissa yhteisöissään, pääelinkeinona metsästys ja kalastus. Lisäksi on syytä korostaa, että tässä vaiheessa opiskelijoiden ei tarvitse tietää suomalaisesta kansanuskosta. Tehtävän idea on, että he pyrkivät eläytymään varhaisen suomalaisen heimon elämään ja sitä kautta luomaan mielikuvia, joiden pohjalta hahmottelevat uskontotieteellisen kokonaisuuden. Samalla tulevat uskonnon ulottuvuudet kerrattua. Ryhmätyö voidaan purkaa joko keskustelulla tai ryhmät voivat tuottaa mielikuva julisteen. PROSESSOINTI Itsenäinen tehtävä (Monistepohja 1) Opiskelijat vastaavat itsenäisesti tehtävämonisteen kysymyksiin oppikirjan avulla. Luento (Kalvopohja 2) Opettaja hyödyntää uskonnon ulottuvuuksia esitellessään suomalaisen muinaisuskon keskeisiä piirteitä. KOONTI Sanaselitys parityöskentelynä (Monistepohja 2) Parin osapuolet saavat oman sanalistansa. Ideana on selittää toiselle mahdollisimman hyvin termin sisältö, jotta toinen osapuoli voisi arvata, mistä termistä on kysymys. Sanaselityspeli Aliaksen idea. Opettajan kannattaa korostaa, että selitysten on tarkoitus olla asiasisällöllisesti osuvia eikä suinkaan kannata keksiä esimerkiksi sanan kirjaimista monimutkaisia muistisääntöjä, jotka eivät helpota asian mieleen palauttamista myöhemmin. Pohdintatehtävä Suomalaiset haltijat oppikirjasta Kirjassa sivulla 41 on Agricolan Psalttarin suomennoksen alkupuhe. Opiskelijat lukevat tekstin ja vastaavat kirjan kysymyksiin. MATERIAALIT Kalvopohja 1 Mielikuva-ryhmätyö suomalaisesta muinaisuskosta Kalvopohja 1 Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa Monistepohja 2 Sanaselitykset 9

12 Kalvopohja 1 Tehtävä: Mihin ja miten suomalaiset uskoivat ennen kristinuskon saapumista? Hahmotelkaa mielikuvianne uskonnon ulottuvuuksien avulla. Mielikuva suomalaisesta muinaisuskosta Uskonnon ulottuvuudet (kertaus UE1 kurssista) Tiedollinen Minkälainen maailmankuva vallitsi? Mitä asioita oli tarve selittää uskonnon avulla? Toiminnallinen Miten uskontoa harjoitettiin? Missä uskontoa harjoitettiin? Oliko joillakin henkilöillä erityisrooli uskonnon harjoittamisen kannalta? Sosiaalinen Minkälainen tiiviysaste yhteisössä vallitsi? Mikä oli uskonnon rooli yhteisön kannalta? Minkä kokoista yhteisöä uskonto yhdisti? Mitkä arvot olivat yhteisön kannalta merkityksellisiä? Minkälaiset myytit olivat tarpeellisia kyseisten arvojen siirtämisen kannalta? Emotionaalinen Minkälaisia tunteita oli tarve ottaa haltuun uskonnon avulla? Miten tunteet näyttäytyvät esimerkiksi siirtymäriiteissä? Kulttuurinen Minkälaista kulttuuria kansanusko synnytti? Minkälaisia jälkiä kansanuskosta jäi kulttuuriin? Esimerkiksi A) konkreettisia: rakennuksia, pyhiä paikkoja B) tapoja C) mentaalisia: kansan mielessä vaikuttavia uskomuksia 10

13 Kalvopohja 2 Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Tiedollinen ulottuvuus Maailmankuva Samanistinen kolmikerroksinen maailmankuva: maanylinen maa maanalinen Ihmiskäsitys Henki-sielu vastasi fyysisestä elämästä. Itse-sielu vastasi sosiaalisesta elämästä, alkoi nimenannosta ja jatkui niin kauan kuin vainajaa muistettiin. Yliluonnolliset Kullakin elämänalueella HALTIJA, jonka suopeutta olennot tarvittiin toimien onnistumiseksi. Maanalisessa asuvat MAAHISET, joiden uskottiin vahingoittavan yhteisöä. Toiminnallinen ulottuvuus Samaanit Yhteisön uskonnollinen johtaja, joka kykeni liikkumaan maailmankuvan eri kerrostumissa. Yhteys vainajiin Liikkuva elämänmuoto ei mahdollistanut haudoilla tapahtuvaa palvontaa, siksi samaanien kyvyillä merkitystä. Myöhemmin siirtyminen maanviljelykseen, vakiinnutti asutusta ja se mahdollisti hautakalmistojen syntymisen. Sosiaalinen ulottuvuus Totemismi Suvun jäsenillä kytkös tiettyyn eläimeen, tavallisimmin karhuun tai hirveen, joiden vahvat ominaisuudet haluttiin myös ihmiselle. Yhteys luontoon Elinkeino, elämäntapa, kulttuuri ja uskonto tiiviisti sidoksissa. Emotionaalinen ulottuvuus Maailman selitys Tarve jäsentää maailmaa. Rituaalit Emotionaalinen merkitys korostui kriisin tai vaaran uhatessa. Kulttuurinen ulottuvuus Tärkeät paikat Esimerkiksi seitakivet, kalliomaalaukset luonnossa Käyttöesineet Eläinhahmojen hyödyntäminen 11

14 Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa -tehtävät 1. Mitkä seikat olivat tyypillisiä elinolosuhteille Suomen varhaishistoriassa? 2. Miten elinolosuhteet vaikuttivat uskontoon? 3. Mikä rooli samaanilla oli yhteisössä? 4. Mistä kahdesta osasta ihminen muodostui? 5. Miten selitettiin sairauksia? 6. Mikä oli muinaissuomalaisten maailmankuva? 7. Miten totemismi näkyi varhaisessa suomalaisessa kulttuurissa? 8. Mikä rooli oli haltijoilla, tontuilla ja maahisilla? 12

15 Monistepohja 2 Sanaselitykset Lista A 1. Samaani 2. Itse-sielu 3. Henki-sielu 4. Tapio 5. Haltijat 6. Maahiset Lista B 1. Maanylinen 2. Maanalinen 3. Maa 4. Ahti 5. Totemismi 6. Karhu 13

16 2. Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten ORIENTOINTI Lukutehtävä Ote Juhani Ahon romaanista Panu Oppikirjassa s. 42 on ote Juhani Ahon romaanista Panu ja valmiit pohdintakysymykset. Luetaan teksti ja pyritään ajoittamaan tapahtumat. Ryhmätyö: Kertaus UE2-kurssilta (Kalvopohja 1) Opiskelijat muodostavat kolmen tai neljän hengen ryhmiä. He tekevät yhdessä muistiinpanojen muotoon kokonaisuuden, jossa tiivistävät näkemyksensä kalvolla esiin tuoduista teemoista. Muistiinpanot voivat olla käsitekartan muodossa, ranskalaisilla viivoilla tai muuten sovitulla tavalla. Kukin ryhmä tekee muistiinpanot erilliselle paperille, joka monistetaan myöhemmin ryhmän jäsenille. Ryhmätyö puretaan teemoittain. PROSESSOINTI Ryhmätyö jatkuu (Kalvopohja 2) Kun on kerrattu yleinen eurooppalainen tilanne, niin siirrytään tarkastelemaan Suomea. Opiskelijat lukevat kirjan kappaleen ja jatkavat yhteisten muistiinpanojen tekemistä ryhmässä. Muistiinpanojen muoto on vapaa. Opettaja voi suositella piirrosten käyttämistä tekstin ohessa, jolloin kuvien avulla voi myöhemmin muistaa myös laajoja asiasisältöjä. Kukin ryhmä tekee muistiinpanot erilliselle paperille, joka monistetaan myöhemmin ryhmän jäsenille. Tämä työskentelytapa yleensä motivoi kaikkia ryhmiä työskentelemään asiallisesti: ei voi laskea sen varaan, että saa myöhemmin jonkun toisen muistiinpanot. Itsenäinen työskentely (Monistepohja 1) Simo Heinisen artikkeli kristinuskon saapumisesta Suomeen. Kirjoita referaatti artikkelista. KOONTI Kolme parasta termiä voittaa Opettaja rajaa suikaleen taulun yläreunasta. Jokainen opiskelija käy kirjoittamassa taulun alareunaan vähintään yhden termin, joka kuvaa hänen mielestään parhaiten kristinuskon saapumista Suomeen. Tarkastellaan termejä yhdessä ja käydään keskustelu, jonka perusteella valitaan kolme parhaiten kristinuskon saapumista Suomeen kuvaavaa termiä. Valitut termit kirjoitetaan taulun yläreunaan varattuun tilaan. 14

17 Miten Viivi ja Wagner tämän kertoisivat? Opettaja on monistanut päivän lehdestä sarjakuvasivut virikemateriaaliksi. Parityönä opiskelijat miettivät mihin sarjakuvaan sijoittaisivat kristinuskon saapumisen Suomeen. Opiskelijat luonnostelevat pareittain nopeasti kolmen stripin idean sarjakuvasta, joka kertoisi olennaiset seikat kristinuskon saapumisesta Suomeen. Kirkko Suomessa 850 vuotta sivustolta löytyy sarjakuva virikemateriaaliksi MATERIAALIT Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Monistepohja 1 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa (Simo Heininen) 15

18 Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta MITÄ MUISTAT? Idän ja lännen kirkkojen muotoutuminen Keskiaika ja katolinen kirkko Luostarit ja kerjäläisveljistöt 16

19 Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten a) Milloin ensimmäisten kristillisten vaikutteiden arvellaan tulleen Suomeen? Millä perusteella? b) Tuliko kristinusko Suomeen ryskymällä valloitusristiretkien myötä vai tulivatko vaikutteet pikku hiljaa ilman massiivista lähetystyötä? Perustelkaa. c) Minkälaisia piirteitä liittyi suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamiseen? Verratkaa kristinuskon levittäytymiseen muualla ennen 1000 lukua. d) Mitä katolisen kirkon aseman vakiintuminen Suomessa merkitsi suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta? e) Mitkä kerjäläisveljistöt tai luostariyhteisöt vaikuttivat Suomessa? Miten ne vaikuttivat lähiympäristöönsä? 17

20 Monistepohja 1, 1/2 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa kristinusko vaikutti jo aiemmin Milloin kristinusko tuli Suomeen? Selvään kysymykseen annettiin aikaisemmin selvä vastaus. Mikael Agricola kertoo Uuden testamentin esipuheessaan, kuinka Ruotsin kuningas Eerik lähti suuren sotajoukon kanssa Suomeen ja otti mukaansa Pyhän Henrikin. Hän ryhtyi taisteluun suomalaisia vastaan, voitti heidät, mutta otti sitten heidät ystävikseen ja antoi saarnata heille Jumalan sanaa. Palatessaan kotiin Eerik jätti Pyhän Henrikin tänne piispaksi ja sananjulistajaksi, mutta tämä tapettiin jo seuraavana vuonna. Kuningas Eerik ja piispa Henrik toivat siis kristinuskon Suomeen. Robert Wilhelm Ekman maalasi 1850 luvun alussa Turun tuomiokirkon kuoriin freskon, jossa Henrik täydessä piispallisessa komeudessa kastaa kansallispukuisia suomalaisia Kupittaan lähteellä. Kruunupäinen Eerik rukoilee haarniskoitujen ritariensa edessä. Sotajoukon yläpuolella liehuvat liput, joihin on ommeltu Ruotsin kolme kruunua. Kristinusko tuli siis Suomeen 850 vuotta sitten lännestä, ja sen mukana tuli myös Ruotsin ylivalta. Hautaustavan muutos kertoo kristinuskon tulosta Totuus ei ole näin yksinkertainen. Historiantutkijat ja arkeologit osoittivat 1900-luvun alussa, että kristillisiä vaikutteita tuli maahamme jo niin sanotulla viikinkiajalla ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Tämän ajan haudoista on löydetty ristejä, krusifikseja ja Neitsyt Marian kuvia. Ne eivät vielä kerro kantajansa vakaumuksesta, vaan paremminkin siitä, että suomalaiset olivat kauppamatkoillaan joutuneet tekemisiin uuden uskon kannattajien ja saarnaajien kanssa. Eräät keskeiset kristilliset käsitteet, kuten pappi, risti ja raamattu ovat tulleet kieleemme idästä. Itäinen vaikutus peittyi kuitenkin pian läntisen alle. Suurin osa keskiaikaista kirkollista sanastoa on tullut suomen kieleen ruotsin välityksellä. Läntisen kristinuskon tulo Suomeen näkyy pakanallisen polttohautauksen väistymisessä kristillisen ruumishautauksen tieltä. Luovuttiin aseiden, työkalujen ja korujen panemisesta hautaan. Kristilliseen hautaukseen siirryttiin Ahvenanmaalla vuosituhannen vaihteen tienoilla, Uudenkaupungin seuduilla noin 1050, koko Lounais Suomessa ja Hämeessä sata vuotta myöhemmin sekä Karjalassa vuoden 1300 paikkeilla. Ensimmäiset kristinuskon saarnaajat olivat vierasmaalaisia, useimmat heistä munkkeja. He pystyttivät puuristinsä ja kivisen alttarin, saarnasivat tulkin välityksellä ja kastoivat. Emme tiedä heistä juuri mitään. Piispa Henrik tavoitteli kirkollista järjestystä Mitä sitten tapahtui 850 vuotta sitten? Eerikin ja Henrikin retkeä Suomeen enempää kuin Henrikin marttyyrikuolemaakaan ei ole syytä epäillä. Tämä niin sanottu ensimmäinen ristiretki tehtiin Lounais Suomeen. Tarkkaa paikkaa ei tiedetä; myös vuosi on epävarma, luultavasti retki tehtiin vuonna Kyseessä ei kuitenkaan ollut sotilaallinen valloitus. Eerikillä oli mukanaan vain pieni sotajoukko, jonka voimin voitiin enintään saada aikaan höllä liittosuhde. Piispa Henrik, Suomen apostoli ja Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys aloittaa Turun piispojen listan, jossa nykyisen arkkipiispan järjestysnumero on 53. Henrik ei vielä ollut Turun piispa, vaan hänen tukikohtansa oli Nousiaisissa, jonne hänet haudattiin. Hän oli niin sanottu lähetyspiispa, eikä hän tullut tuomaan Suomeen uutta uskontoa, vaan perustamaan seurakuntia, vihkimään kirkkoja ja pappeja eli saattamaan voimaan saman kirkollisen järjestyksen kuin läntisessä Euroopassa. 18

21 Monistepohja 1, 2/2 Lalli vastusti uutta vallanpitäjää Kirveenisku Köyliönjärven jäällä lopetti lähetyspiispan työn. Lalli ei kuitenkaan ollut paha pakana vaan hänellä ja hänen vaimollaan oli jo kristillinen nimi. Kirkollisen legendan mukaan surman syynä oli piispan määräämä kirkollinen rangaistus, kun taas kansanrunon mukaan piispan vaatima kestitys nosti Lallin vihan. Sekä legenda että kansanruno kuvaavat pakanallista reaktiota, jollaiset olivat yleisiä keskiajan lähetysalueilla. Uusi usko otettiin vastaan, mutta sen sisältö selvisi vasta vähitellen. Se toi mukanaan uusia ja outoja oikeuskäsityksiä ja vaati luopumaan vanhoista tavoista, kuten verikostosta, orjien pidosta ja lasten heitteille jätöstä. Kirkkojen ja pappiloiden rakentaminen sekä piispan ja pappien palkkaaminen toi kansalle uusia rasitteita. Alussa oli piispa Henrik. Hän ei tuonut kristinuskoa Suomeen vaan tuli organisoimaan kirkollista elämää. Hänestä alkaa järjestäytyneen Suomen kirkon historia. Englantilaissyntyisestä lähetyspiispasta alkaa myös sen Suomen historia, joka on osa länsimaista kulttuuripiiriä. TT Simo Heininen, yleisen kirkkohistorian professori Helsingin yliopisto KT 19

22 3. Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi ORIENTOINTI Onko lööppi totta? (Kalvopohjat 1, 2 ja 3) Opettaja näyttää oheisia lööppejä ja pyytää opiskelijoita ottamaan kantaa lööppeihin. Opettajan on syytä toimia lähinnä puheenvuorojen jakajana ja varottava vyöryttämästä omaa tietämystään orientoivaan tilanteeseen. PROSESSOINTI Käsitekartta-muistiinpanot Tehdään opettajajohtoisesti muistiinpanot käsitekartan muotoon. Lukurinki Opiskelijat muodostavat kuuden hengen lukuringin ja lukevat kirjan kappaleen. Sen jälkeen opettaja määrää, kuka kussakin ringissä aloittaa selittämään kirjan kappaletta toisille. Tarkoituksena on, että ilman kirjan apua jokainen lukurinkiläinen selittää osan kirjan kappaleesta. Ideaali tilanne on, että lukurinki istuu ympyrässä ilman pulpetteja. Luku voidaan toistaa useita kertoja niin, että lopulta rinki pystyy selittämään koko kappaleen omin sanoin. Opettaja voi vaihdella aloittajaa, jolloin jokainen yrittää oivaltaa kokonaisuuden, eikä vain tiettyä pätkää siitä. On hyvä ohjeistaa alussa, että tarkoitus on, että jokaiselle jää jotakin kerrottavaa eli ensimmäiset puheenvuorojen käyttäjät eivät saisi syödä kaikkien eväitä. Harjoitus opettaa hahmottamaan kokonaisuutta ja arvioimaan eri osien roolia kokonaisuudessa. KOONTI Draamaharjoitukset Oheiset draamapätkät on työstetty Pentti Laasosen tutkimuksen Pohjois-Karjalan luterilainen kirkollinen kansankulttuuri Ruotsin vallan aikana pohjalta. Draamapätkissä on valmis alkutilanne ja opiskelijoiden on tarkoitus työstää ryhmissä tilannetta eteenpäin. Olisi hyvä purkaa draamat pala kerrallaan ja yhdessä pohtia, kuinka hyvin draaman työstö onnistui, jos sitä tarkastellaan historian perspektiivistä. Taustatietoja opettajalle Laasosen tutkimuksen pohjalta Pentti Laasonen käsittelee tutkimuksessaan pohjoiskarjalaista kirkkorahvasta seurakuntaelämän näkökulmasta. Erityisesti on huomioitava Pohjois-Karjalan erityisasema alueena: Pohjois-Karjala oli Ruotsin suurvallan puskurialue Venäjää vastaan. Pohjois- Karjala oli suomalaisestakin hallinnosta katsoen periferiaa ja elinolosuhteiltaan ankaraa aluetta. Laasosen mukaan Pohjois-Karjalassa oli 1600-luvulla useita talonpoikasmellakoita, sillä erityisesti katovuodet koettelivat maasta elävän väestön kärsivällisyyttä. Pohjois-Karjalan väestö vaihtui 1600-luvulla karjalaisesta kantaväestöstä Savosta ja 20

23 Pohjanmaalta tulleeseen uudisväestöön. Ortodoksiväestö muutti Venäjälle erityisesti 1600-luvun puolivälissä. Luterilaisen kirkon aseman vakiinnuttaminen valtion johdon taholta sai ortodoksit etsimään elintilaa rajan toiselta puolen. Pohjois-Karjalan elinkeinoja olivat kaskiviljelys, kalastus ja tervanpoltto. Raudanvalmistus ja metsästys olivat tärkeimmät sivuelinkeinot. Kaskiviljelykset olivat käräjäjuttujen perusteella voimakkaimmin yhteisöä hiertäneet riitakysymykset luvun loppupuolella oli havaittavissa selkeää asutuksen vakiintumista, mikä ilmeni siinä, että peltoviljelyksen määrä suhteessa kaskiviljelyyn tasoittui. On huomattava, että luvun tärkeä elinkeino tervanpoltto hävisi lähes kokonaan 1700-luvulla. Luterilaisuus juurtui Pohjois-Karjalaan vähitellen. Seurakunnat syntyivät muuttojärjestyksessä: ensin vesistöjen varrella sijaitseviin pitäjiin. Syrjäseudulla oli paljon huomautettavaa papiston elintavoista. Papistoa moitittiin opintojen laiminlyönnistä, juopottelusta, pahoinpitelyistä sekä siveellisyysrikoksista. Alueella ilmeni myös uhkarohkeaa teologista yksityisyritteliäisyyttä: Etelä-Suomessa erotetut papit hakeutuivat syrjäalueille seurakuntansa elätettäviksi. Papiston palkkauksessa oli kuitenkin köyhällä ja toimeentuloltaan epävarmalla alueella paljon vaikeuksia. Läheskään kaikki seurakuntalaiset eivät pystyneet hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan. Toisilla alueilla pappien palkkauksesta jopa käräjöitiin, mutta esimerkiksi Pielisjärvellä rahvaan ja papiston välit olivat sopuisat luvulla pappi esiintyi Pohjois-Karjalassa myös rahvaan omana miehenä, puolustajana ja johtajana vuokraajia ja vouteja vastaan. Jumalanpalveluksia pidettiin pirteissä ja kesäisin myös ulkosalla. Kirkkoja alkoi valmistua 1640-luvulta lähtien. Yleensä kirkot olivat yksinkertaisia, samoin jumalanpalveluskalustot ja puvustot: köyhällä alueella ei ollut soveliasta kirkonkaan elää leveästi. Esimerkiksi ehtoollisastiat olivat useimmiten puisia, myöhemmin seurakunnan varat riittivät tinaisen tai hopeisen ehtoolliskaluston hankintaan. Muutamassa emäseurakunnassa kirkot olivat olosuhteisiin nähden varsin hienoja jo 1600-luvun lopulla. Kirkoissa pyrittiin hoitamaan jumalanpalveluksen lisäksi kasteet, vihkimiset, kirkottamiset, rippikirjoitukset ja kuulustelut. Tavallisin käräjillä käsitelty kirkkohäiriötapaus oli juopumus. Rahvaan siveellisestä tilasta 1600-luvun Pohjois-Karjalassa on esitetty synkkiä tilastoja. Sukupuolisiveellisyyttä koskevat kysymykset olivat suurin ryhmä käräjien kiistakäsittelyissä. Tosin tästä oli myös alueellisia poikkeamia: Ilomantsissa ja Liperissä sukupuolirikoksia oli poikkeuksellisen vähän käräjillä. Tämä oli selitettävissä sillä, että näihin kahteen pitäjään jäi huomattavasti enemmän ortodoksista kantaväestöä. Taikauskoon liittyvät käsittelyt eivät olleet käräjillä yleisiä. Todennäköisesti niitä katsottiin sormien läpi, jottei olisi ajauduttu konfliktiin rahvaan kanssa. Tietysti on otettava myös huomioon, että yhteisössä pyrittiin pitämään perinteiset tavat myös salassa taholta, jonka tiedettiin suhtautuvan niihin kielteisesti. Ensimmäisten luterilaisten pappien tullessa Pohjois-Karjalaan ortodoksisilla seurakunnilla oli pitkä historia takanaan luvulla luterilainen papisto pyrki harjoittamaan aktiivista käännytystyötä ortodoksien keskuudessa, tässä kuitenkaan onnistumatta. Luterilaisen ja ortodoksisen väestön keskuudessa esiintyi sekä perinteiden erilaisuudesta johtuvaa hankausta, mutta myös yhteistoimintaa. Esimerkiksi kirkon kellojen hankkimisesta koituneet kustannukset puolitettiin, osallistuttiin molemmin puolin kirkkojen rakennustalkoisiin ja annettiin puutavaralahjoituksia kirkon rakennusprojekteihin. 21

24 MATERIAALIT Kalvopohja 1 Lööpit Kalvopohja 2 Käsitekartta Monistepohja 1 Dramatisoinnit 1700-luvun elämästä Pohjois-Karjalassa Monistepohja 2 Opettajalle vinkkejä draamojen työstöön 22