m a t k a k i r j a Opettajan aineisto SUOMALAINEN USKONTO Katja Kajava-Huhta ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "m a t k a k i r j a Opettajan aineisto SUOMALAINEN USKONTO Katja Kajava-Huhta ISBN 951-607-414-6"

Transkriptio

1 U s k o n n o n m a t k a k i r j a SUOMALAINEN USKONTO Opettajan aineisto Katja Kajava-Huhta ISBN

2 Tekijä ja Kirjapaja Helsinki 2006 Graafinen ulkoasu ja taitto Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN

3 Sisällys I Suomen uskontohistoria 1. Aika ennen kristinuskoa Materiaalit Kalvopohja 1 Mielikuva-ryhmätyö suomalaisesta muinaisuskosta Kalvopohja 1 Muistiinpanot Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa Monistepohja 2 Sanaselitykset Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Materiaalit Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Monistepohja 1 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa (Simo Heininen) Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Materiaalit Kalvopohja 1 Lööpit Kalvopohja 2 Käsitekartta Monistepohja 1 Dramatisoinnit 1700-luvun elämästä Pohjois-Karjalassa Monistepohja 2 Opettajalle vinkkejä draamojen työstöön Kirkon uudet haasteet Materiaalit Monistepohja 1 Kansanherätykset uuden aikakauden kynnyksellä Monistepohja 2 Tehtävä artikkeliin Monistepohja 3 Esseen arviointi Kirkko itsenäisessä Suomessa Materiaalit Kalvopohja1 Mitä muistat Suomen itsenäistymisestä? Kalvopohja 2 Muistiinpanot Kirkko itsenäisessä Suomessa Monistepohja Kertaus

4 II Kirkko ja yhteiskunta 6. Kirkko ja valta Materiaalit Kalvopohja 1 Uskonnon ja vallan suhde Kalvopohja 2 Käsitekartta: Kirkko ja valta Suomessa Kalvopohja 3 Nopeat kysymykset Kalvopohja 4 Nopeiden kysymysten vastaukset Monistepohja 1 Juha Seppo: Miksi ei NYT kirkon ja valtion eroa? Uskonnonvapaus Suomessa Materiaalit Monistepohja 1 Roolileikki Monistepohja 2 Sanaselitys Kalvopohja 1 Uskonnonvapauden historia Suomessa Kirkon hallinto Materiaalit Monistepohja 1 Nettitehtävä kirkon hallinnosta Monistepohja 2 Vaalikampanja seurakuntavaaleihin Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana Materiaalit Kalvopohja1 Muistiinpanot kirkko ja koulu III Kristinusko ja suomalainen kulttuuri 10. Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen Materiaalit Kalvopohja Käsitekartta Monistepohja 1 Kaari Utrio Viipurin kaunotar Monistepohja 2 Kirkkokierros Kansalle kieli ja mieli Materiaalit Kalvopohja 1 Kertausympyrä Monistepohja Papintappajasta nunnamittariin Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen Materiaalit Monistepohja Millainen on hyvä suomalainen?

5 13. Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Materiaalit Monistepohja 1 Kotimaista kaunokirjallisuutta Monistepohja 2 Koirankynnen leikkaaja Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa IV Uskonnolliset yhteisöt 15. Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Materiaalit Kalvopohja 1 Keneltä olen saanut uskonnollista kasvatusta? Kalvopohja 2 Suomalaisten uskonnollinen aktiivisuus Kalvopohja 3 Suomalaisten uskonnollisuustyypit Kalvopohja 4 Uskonnollisuus eri väestöryhmissä Monistepohja 1 Suomalaiset uskonnollisuustyypit Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Materiaalit Kalvopohja 1 Herätysliikkeet Suomessa Monistepohja 1 Oikea ja väärä Monistepohja 2 Seurapuhe: Mitä kotiin kuuluu? Monistepohja 3 Tanssista kaikki alkoi Muut kristilliset kirkot Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt Ei-kristilliset yhteisöt Materiaalit Monistepohja 1 Uskonnolliset yhteisöt tulevaisuuden Suomessa

6 4

7 Hyvä opettaja! Lukion UE5-kurssi Mihin suomalainen uskoo? on mielenkiintoinen, mutta samalla haastava kokonaisuus opettajalle. Kurssin aikana opiskelijan tulisi saada yleiskuva niin suomalaisen uskonnollisuuden historiasta kuin nykypäivästä. Suomalaisen uskonnollisuuden kenttää tulisi tarkastella niin historian, kulttuurin kuin sosiologiankin näkökulmista. Uskonnon matkakirjan luvut jakautuvat siten, että ensimmäisessä pääluvussa käsitellään suomalaista uskontohistoriaa, toisessa pääluvussa uskonnon ja yhteiskunnan suhdetta, kolmannessa pääluvussa uskonnon ja kulttuurin leikkauspintoja ja viimeisessä pääluvussa uskonnollisia yhteisöjä. Kirjan jäsennys mahdollistaa useita erilaisia kurssirunkoja. On mahdollista suunnitella kurssi kirjan jäsennyksen varaan tai pilkkoa kirjan näkökulmat ja kuljettaa niitä mukana koko kurssin ajan. Olen pyrkinyt kokoamaan opettajan oppaan, jolla sinä, joka vedät ensimmäistä UE5-kurssiasi selviäisit siitä ilman, että puurrat kaiket yöt tuntisuunnitelmia. Lisäksi toivon, että sinä, joka olet jo kokenut konkari uskonnonopetuksen saralla löytäisit tästä oppaasta ideoita, joita voit hyödyntää osana omia materiaalejasi. UE5-kurssille osallistuvat opiskelijat, jotka ovat halunneet syventää osaamistaan uskonnossa. Se antaa yleensä hyvän pohjan kurssille. Tee yhdessä opiskelijoidesi kanssa tästä kurssista antoisa ja uusia näkökulmia avaava kurssi! Katja Kajava-Huhta 5

8 Kurssirunko kirjan jäsennystä mukaellen Tunti + kirjan sivut Teema 1. Johdanto työskentelyyn Aika ennen kristinuskoa Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Kirkon uudet haasteet Kirkko Itsenäisessä Suomessa Kertaus Suomen uskontohistoria Kirkko ja valta Uskonnonvapaus Suomessa Kirkon hallinto Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana Kertaus Kirkko ja yhteiskunta Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen 14. Kulttuuriekskursio Kansalle kieli ja mieli Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa Kertaus Kristinusko ja kulttuuri Suomessa Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Muut kristilliset kirkot Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt Ei-kristilliset yhteisöt Kertaus Uskonnolliset yhteisöt 6

9 Kurssirunko kronologisesti hajottamalla kirjan jäsennys Tunti + sivut Teema 1. Johdanto työskentelyyn Aika ennen kristinuskoa Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Kristillisen kulttuurin juurtuminen Suomeen Kirkko ja valta Muut kristilliset kirkot 7. Kertaus Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi Kansalle kieli ja mieli Kirkon hallinto Yhteisö yhteisössä: herätysliikkeet kirkossa Uskonto ja suomalaisen identiteetin rakentaminen 13. Kulttuuriekskursio Kirkon uudet haasteet Uskonnonvapaus Suomessa Suomalaisten sitoutuminen uskonnollisiin yhteisöihin Muut kristilliset ja kristinuskon pohjalta syntyneet yhteisöt 18. Kertaus Kirkko itsenäisessä Suomessa Uskonnon ja kulttuurin kohtaamisia itsenäisessä Suomessa Kirkko yhteiskunnallisen vastuun kantajana 22. Kertaus Ei-kristilliset yhteisöt Uskonto monikulttuurisessa media-suomessa 7

10 I Suomen uskontohistoria Tavoite: Opiskelijalle muodostuu selkeä käsitys kristinuskon historiasta Suomessa ja hän osaa peilata sitä Euroopan uskontohistoriaan. 1. Aika ennen kristinuskoa ORIENTOINTI Tarina Opettaja lukee Sakari Topeliuksen Maamme-kirjasta lappalaisen kansansadun. Opiskelijat miettivät vastauksia kysymyksiin: Mikä myytti-tyyppi? Mitä tarinan on tarkoitus selittää? Mitä aiemmista kursseista tuttuja kertomuksia tarina muistuttaa? Vedenpaisumus Lappalaiset ovat muinaisina aikoina poroineen kuljeksineet pitkin koko Suomenmaata sen asujamina, ja siksi on vielä tänä päivänä monella paikalla nimensä heistä. Mutta lappalaiset itse sanovat, että ennen heitä täällä asui vanhempi kansa, ennen kuin Jumala kaatoi maailman kumoon. Tämä tapahtui siten, että Jumala (Jubmel) pyöräytti maan ylösalaisin, niin että vesi järvistä ja joista virtasi maan yli ja hukutti kaikki ihmiset, paitsi kaksi lasta, pojan ja tytön. Nämä Jumala otti kainaloonsa ja vei heidät korkealle vuorelle, jonka nimi oli Passevaare eli pyhä vuori. Kun vaaraa ei enää ollut ja Jumala oli laskenut lapset menemään, erkanivat nämä toisistaan ja menivät eri suunnille katsomaan, olisiko maailmassa muita ihmisiä. Kun olivat kulkeneet kolme vuotta, ihmisiä löytämättä, kohtasivat ja tunsivat he taas toisensa. Sitten he erkanivat, vaelsivat taas kolme vuotta, kohtasivat ja tunsivat toisensa. Mutta vieläkin kolme vuotta samalla lailla vaellettuaan he eivät enää toisiansa tunteneet. Heistä tuli silloin mies ja vaimo, ja näistä kaikki nykyään elävät ihmiset polveutuvat. Lähde: Sakari Topelius. Maamme-kirja. 1993, Näköispainos teoksen 1930 ilmestyneestä 34. korjatusta painoksesta. Kuvatehtävä Kevään 2003 YO-tehtävävihossa on R.W. Ekmanin maalaus Pakeneva pakanuus. Kuva jaetaan opiskelijoille tutkittavaksi ja kysytään: Millaisia mielikuvia maalaus herättää suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamisesta? 8

11 Mielikuva-ryhmätyö (Kalvopohja 1) Opiskelijat miettivät neljän hengen ryhmissä suomalaista kansanuskonnollisuutta uskonnon ulottuvuuksien kautta. Minkälaisia piirteitä eri ulottuvuuksille tuli Suomen varhaishistoriassa? Pohdinnoissa on syytä ottaa huomioon, että heimot elivät aikalailla omissa yhteisöissään, pääelinkeinona metsästys ja kalastus. Lisäksi on syytä korostaa, että tässä vaiheessa opiskelijoiden ei tarvitse tietää suomalaisesta kansanuskosta. Tehtävän idea on, että he pyrkivät eläytymään varhaisen suomalaisen heimon elämään ja sitä kautta luomaan mielikuvia, joiden pohjalta hahmottelevat uskontotieteellisen kokonaisuuden. Samalla tulevat uskonnon ulottuvuudet kerrattua. Ryhmätyö voidaan purkaa joko keskustelulla tai ryhmät voivat tuottaa mielikuva julisteen. PROSESSOINTI Itsenäinen tehtävä (Monistepohja 1) Opiskelijat vastaavat itsenäisesti tehtävämonisteen kysymyksiin oppikirjan avulla. Luento (Kalvopohja 2) Opettaja hyödyntää uskonnon ulottuvuuksia esitellessään suomalaisen muinaisuskon keskeisiä piirteitä. KOONTI Sanaselitys parityöskentelynä (Monistepohja 2) Parin osapuolet saavat oman sanalistansa. Ideana on selittää toiselle mahdollisimman hyvin termin sisältö, jotta toinen osapuoli voisi arvata, mistä termistä on kysymys. Sanaselityspeli Aliaksen idea. Opettajan kannattaa korostaa, että selitysten on tarkoitus olla asiasisällöllisesti osuvia eikä suinkaan kannata keksiä esimerkiksi sanan kirjaimista monimutkaisia muistisääntöjä, jotka eivät helpota asian mieleen palauttamista myöhemmin. Pohdintatehtävä Suomalaiset haltijat oppikirjasta Kirjassa sivulla 41 on Agricolan Psalttarin suomennoksen alkupuhe. Opiskelijat lukevat tekstin ja vastaavat kirjan kysymyksiin. MATERIAALIT Kalvopohja 1 Mielikuva-ryhmätyö suomalaisesta muinaisuskosta Kalvopohja 1 Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa Monistepohja 2 Sanaselitykset 9

12 Kalvopohja 1 Tehtävä: Mihin ja miten suomalaiset uskoivat ennen kristinuskon saapumista? Hahmotelkaa mielikuvianne uskonnon ulottuvuuksien avulla. Mielikuva suomalaisesta muinaisuskosta Uskonnon ulottuvuudet (kertaus UE1 kurssista) Tiedollinen Minkälainen maailmankuva vallitsi? Mitä asioita oli tarve selittää uskonnon avulla? Toiminnallinen Miten uskontoa harjoitettiin? Missä uskontoa harjoitettiin? Oliko joillakin henkilöillä erityisrooli uskonnon harjoittamisen kannalta? Sosiaalinen Minkälainen tiiviysaste yhteisössä vallitsi? Mikä oli uskonnon rooli yhteisön kannalta? Minkä kokoista yhteisöä uskonto yhdisti? Mitkä arvot olivat yhteisön kannalta merkityksellisiä? Minkälaiset myytit olivat tarpeellisia kyseisten arvojen siirtämisen kannalta? Emotionaalinen Minkälaisia tunteita oli tarve ottaa haltuun uskonnon avulla? Miten tunteet näyttäytyvät esimerkiksi siirtymäriiteissä? Kulttuurinen Minkälaista kulttuuria kansanusko synnytti? Minkälaisia jälkiä kansanuskosta jäi kulttuuriin? Esimerkiksi A) konkreettisia: rakennuksia, pyhiä paikkoja B) tapoja C) mentaalisia: kansan mielessä vaikuttavia uskomuksia 10

13 Kalvopohja 2 Suomalainen muinaisusko ja uskonnon ulottuvuudet Tiedollinen ulottuvuus Maailmankuva Samanistinen kolmikerroksinen maailmankuva: maanylinen maa maanalinen Ihmiskäsitys Henki-sielu vastasi fyysisestä elämästä. Itse-sielu vastasi sosiaalisesta elämästä, alkoi nimenannosta ja jatkui niin kauan kuin vainajaa muistettiin. Yliluonnolliset Kullakin elämänalueella HALTIJA, jonka suopeutta olennot tarvittiin toimien onnistumiseksi. Maanalisessa asuvat MAAHISET, joiden uskottiin vahingoittavan yhteisöä. Toiminnallinen ulottuvuus Samaanit Yhteisön uskonnollinen johtaja, joka kykeni liikkumaan maailmankuvan eri kerrostumissa. Yhteys vainajiin Liikkuva elämänmuoto ei mahdollistanut haudoilla tapahtuvaa palvontaa, siksi samaanien kyvyillä merkitystä. Myöhemmin siirtyminen maanviljelykseen, vakiinnutti asutusta ja se mahdollisti hautakalmistojen syntymisen. Sosiaalinen ulottuvuus Totemismi Suvun jäsenillä kytkös tiettyyn eläimeen, tavallisimmin karhuun tai hirveen, joiden vahvat ominaisuudet haluttiin myös ihmiselle. Yhteys luontoon Elinkeino, elämäntapa, kulttuuri ja uskonto tiiviisti sidoksissa. Emotionaalinen ulottuvuus Maailman selitys Tarve jäsentää maailmaa. Rituaalit Emotionaalinen merkitys korostui kriisin tai vaaran uhatessa. Kulttuurinen ulottuvuus Tärkeät paikat Esimerkiksi seitakivet, kalliomaalaukset luonnossa Käyttöesineet Eläinhahmojen hyödyntäminen 11

14 Monistepohja 1 Aika ennen kristinuskoa -tehtävät 1. Mitkä seikat olivat tyypillisiä elinolosuhteille Suomen varhaishistoriassa? 2. Miten elinolosuhteet vaikuttivat uskontoon? 3. Mikä rooli samaanilla oli yhteisössä? 4. Mistä kahdesta osasta ihminen muodostui? 5. Miten selitettiin sairauksia? 6. Mikä oli muinaissuomalaisten maailmankuva? 7. Miten totemismi näkyi varhaisessa suomalaisessa kulttuurissa? 8. Mikä rooli oli haltijoilla, tontuilla ja maahisilla? 12

15 Monistepohja 2 Sanaselitykset Lista A 1. Samaani 2. Itse-sielu 3. Henki-sielu 4. Tapio 5. Haltijat 6. Maahiset Lista B 1. Maanylinen 2. Maanalinen 3. Maa 4. Ahti 5. Totemismi 6. Karhu 13

16 2. Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten ORIENTOINTI Lukutehtävä Ote Juhani Ahon romaanista Panu Oppikirjassa s. 42 on ote Juhani Ahon romaanista Panu ja valmiit pohdintakysymykset. Luetaan teksti ja pyritään ajoittamaan tapahtumat. Ryhmätyö: Kertaus UE2-kurssilta (Kalvopohja 1) Opiskelijat muodostavat kolmen tai neljän hengen ryhmiä. He tekevät yhdessä muistiinpanojen muotoon kokonaisuuden, jossa tiivistävät näkemyksensä kalvolla esiin tuoduista teemoista. Muistiinpanot voivat olla käsitekartan muodossa, ranskalaisilla viivoilla tai muuten sovitulla tavalla. Kukin ryhmä tekee muistiinpanot erilliselle paperille, joka monistetaan myöhemmin ryhmän jäsenille. Ryhmätyö puretaan teemoittain. PROSESSOINTI Ryhmätyö jatkuu (Kalvopohja 2) Kun on kerrattu yleinen eurooppalainen tilanne, niin siirrytään tarkastelemaan Suomea. Opiskelijat lukevat kirjan kappaleen ja jatkavat yhteisten muistiinpanojen tekemistä ryhmässä. Muistiinpanojen muoto on vapaa. Opettaja voi suositella piirrosten käyttämistä tekstin ohessa, jolloin kuvien avulla voi myöhemmin muistaa myös laajoja asiasisältöjä. Kukin ryhmä tekee muistiinpanot erilliselle paperille, joka monistetaan myöhemmin ryhmän jäsenille. Tämä työskentelytapa yleensä motivoi kaikkia ryhmiä työskentelemään asiallisesti: ei voi laskea sen varaan, että saa myöhemmin jonkun toisen muistiinpanot. Itsenäinen työskentely (Monistepohja 1) Simo Heinisen artikkeli kristinuskon saapumisesta Suomeen. Kirjoita referaatti artikkelista. KOONTI Kolme parasta termiä voittaa Opettaja rajaa suikaleen taulun yläreunasta. Jokainen opiskelija käy kirjoittamassa taulun alareunaan vähintään yhden termin, joka kuvaa hänen mielestään parhaiten kristinuskon saapumista Suomeen. Tarkastellaan termejä yhdessä ja käydään keskustelu, jonka perusteella valitaan kolme parhaiten kristinuskon saapumista Suomeen kuvaavaa termiä. Valitut termit kirjoitetaan taulun yläreunaan varattuun tilaan. 14

17 Miten Viivi ja Wagner tämän kertoisivat? Opettaja on monistanut päivän lehdestä sarjakuvasivut virikemateriaaliksi. Parityönä opiskelijat miettivät mihin sarjakuvaan sijoittaisivat kristinuskon saapumisen Suomeen. Opiskelijat luonnostelevat pareittain nopeasti kolmen stripin idean sarjakuvasta, joka kertoisi olennaiset seikat kristinuskon saapumisesta Suomeen. Kirkko Suomessa 850 vuotta sivustolta löytyy sarjakuva virikemateriaaliksi MATERIAALIT Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten Monistepohja 1 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa (Simo Heininen) 15

18 Kalvopohja 1 Kertaus UE2-kurssilta MITÄ MUISTAT? Idän ja lännen kirkkojen muotoutuminen Keskiaika ja katolinen kirkko Luostarit ja kerjäläisveljistöt 16

19 Kalvopohja 2 Kristinusko saapui Suomeen tuhat vuotta sitten a) Milloin ensimmäisten kristillisten vaikutteiden arvellaan tulleen Suomeen? Millä perusteella? b) Tuliko kristinusko Suomeen ryskymällä valloitusristiretkien myötä vai tulivatko vaikutteet pikku hiljaa ilman massiivista lähetystyötä? Perustelkaa. c) Minkälaisia piirteitä liittyi suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamiseen? Verratkaa kristinuskon levittäytymiseen muualla ennen 1000 lukua. d) Mitä katolisen kirkon aseman vakiintuminen Suomessa merkitsi suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta? e) Mitkä kerjäläisveljistöt tai luostariyhteisöt vaikuttivat Suomessa? Miten ne vaikuttivat lähiympäristöönsä? 17

20 Monistepohja 1, 1/2 Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa kristinusko vaikutti jo aiemmin Milloin kristinusko tuli Suomeen? Selvään kysymykseen annettiin aikaisemmin selvä vastaus. Mikael Agricola kertoo Uuden testamentin esipuheessaan, kuinka Ruotsin kuningas Eerik lähti suuren sotajoukon kanssa Suomeen ja otti mukaansa Pyhän Henrikin. Hän ryhtyi taisteluun suomalaisia vastaan, voitti heidät, mutta otti sitten heidät ystävikseen ja antoi saarnata heille Jumalan sanaa. Palatessaan kotiin Eerik jätti Pyhän Henrikin tänne piispaksi ja sananjulistajaksi, mutta tämä tapettiin jo seuraavana vuonna. Kuningas Eerik ja piispa Henrik toivat siis kristinuskon Suomeen. Robert Wilhelm Ekman maalasi 1850 luvun alussa Turun tuomiokirkon kuoriin freskon, jossa Henrik täydessä piispallisessa komeudessa kastaa kansallispukuisia suomalaisia Kupittaan lähteellä. Kruunupäinen Eerik rukoilee haarniskoitujen ritariensa edessä. Sotajoukon yläpuolella liehuvat liput, joihin on ommeltu Ruotsin kolme kruunua. Kristinusko tuli siis Suomeen 850 vuotta sitten lännestä, ja sen mukana tuli myös Ruotsin ylivalta. Hautaustavan muutos kertoo kristinuskon tulosta Totuus ei ole näin yksinkertainen. Historiantutkijat ja arkeologit osoittivat 1900-luvun alussa, että kristillisiä vaikutteita tuli maahamme jo niin sanotulla viikinkiajalla ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Tämän ajan haudoista on löydetty ristejä, krusifikseja ja Neitsyt Marian kuvia. Ne eivät vielä kerro kantajansa vakaumuksesta, vaan paremminkin siitä, että suomalaiset olivat kauppamatkoillaan joutuneet tekemisiin uuden uskon kannattajien ja saarnaajien kanssa. Eräät keskeiset kristilliset käsitteet, kuten pappi, risti ja raamattu ovat tulleet kieleemme idästä. Itäinen vaikutus peittyi kuitenkin pian läntisen alle. Suurin osa keskiaikaista kirkollista sanastoa on tullut suomen kieleen ruotsin välityksellä. Läntisen kristinuskon tulo Suomeen näkyy pakanallisen polttohautauksen väistymisessä kristillisen ruumishautauksen tieltä. Luovuttiin aseiden, työkalujen ja korujen panemisesta hautaan. Kristilliseen hautaukseen siirryttiin Ahvenanmaalla vuosituhannen vaihteen tienoilla, Uudenkaupungin seuduilla noin 1050, koko Lounais Suomessa ja Hämeessä sata vuotta myöhemmin sekä Karjalassa vuoden 1300 paikkeilla. Ensimmäiset kristinuskon saarnaajat olivat vierasmaalaisia, useimmat heistä munkkeja. He pystyttivät puuristinsä ja kivisen alttarin, saarnasivat tulkin välityksellä ja kastoivat. Emme tiedä heistä juuri mitään. Piispa Henrik tavoitteli kirkollista järjestystä Mitä sitten tapahtui 850 vuotta sitten? Eerikin ja Henrikin retkeä Suomeen enempää kuin Henrikin marttyyrikuolemaakaan ei ole syytä epäillä. Tämä niin sanottu ensimmäinen ristiretki tehtiin Lounais Suomeen. Tarkkaa paikkaa ei tiedetä; myös vuosi on epävarma, luultavasti retki tehtiin vuonna Kyseessä ei kuitenkaan ollut sotilaallinen valloitus. Eerikillä oli mukanaan vain pieni sotajoukko, jonka voimin voitiin enintään saada aikaan höllä liittosuhde. Piispa Henrik, Suomen apostoli ja Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys aloittaa Turun piispojen listan, jossa nykyisen arkkipiispan järjestysnumero on 53. Henrik ei vielä ollut Turun piispa, vaan hänen tukikohtansa oli Nousiaisissa, jonne hänet haudattiin. Hän oli niin sanottu lähetyspiispa, eikä hän tullut tuomaan Suomeen uutta uskontoa, vaan perustamaan seurakuntia, vihkimään kirkkoja ja pappeja eli saattamaan voimaan saman kirkollisen järjestyksen kuin läntisessä Euroopassa. 18

21 Monistepohja 1, 2/2 Lalli vastusti uutta vallanpitäjää Kirveenisku Köyliönjärven jäällä lopetti lähetyspiispan työn. Lalli ei kuitenkaan ollut paha pakana vaan hänellä ja hänen vaimollaan oli jo kristillinen nimi. Kirkollisen legendan mukaan surman syynä oli piispan määräämä kirkollinen rangaistus, kun taas kansanrunon mukaan piispan vaatima kestitys nosti Lallin vihan. Sekä legenda että kansanruno kuvaavat pakanallista reaktiota, jollaiset olivat yleisiä keskiajan lähetysalueilla. Uusi usko otettiin vastaan, mutta sen sisältö selvisi vasta vähitellen. Se toi mukanaan uusia ja outoja oikeuskäsityksiä ja vaati luopumaan vanhoista tavoista, kuten verikostosta, orjien pidosta ja lasten heitteille jätöstä. Kirkkojen ja pappiloiden rakentaminen sekä piispan ja pappien palkkaaminen toi kansalle uusia rasitteita. Alussa oli piispa Henrik. Hän ei tuonut kristinuskoa Suomeen vaan tuli organisoimaan kirkollista elämää. Hänestä alkaa järjestäytyneen Suomen kirkon historia. Englantilaissyntyisestä lähetyspiispasta alkaa myös sen Suomen historia, joka on osa länsimaista kulttuuripiiriä. TT Simo Heininen, yleisen kirkkohistorian professori Helsingin yliopisto KT 19

22 3. Luterilainen kirkko vakiintui suomalaisten valtauskonnoksi ORIENTOINTI Onko lööppi totta? (Kalvopohjat 1, 2 ja 3) Opettaja näyttää oheisia lööppejä ja pyytää opiskelijoita ottamaan kantaa lööppeihin. Opettajan on syytä toimia lähinnä puheenvuorojen jakajana ja varottava vyöryttämästä omaa tietämystään orientoivaan tilanteeseen. PROSESSOINTI Käsitekartta-muistiinpanot Tehdään opettajajohtoisesti muistiinpanot käsitekartan muotoon. Lukurinki Opiskelijat muodostavat kuuden hengen lukuringin ja lukevat kirjan kappaleen. Sen jälkeen opettaja määrää, kuka kussakin ringissä aloittaa selittämään kirjan kappaletta toisille. Tarkoituksena on, että ilman kirjan apua jokainen lukurinkiläinen selittää osan kirjan kappaleesta. Ideaali tilanne on, että lukurinki istuu ympyrässä ilman pulpetteja. Luku voidaan toistaa useita kertoja niin, että lopulta rinki pystyy selittämään koko kappaleen omin sanoin. Opettaja voi vaihdella aloittajaa, jolloin jokainen yrittää oivaltaa kokonaisuuden, eikä vain tiettyä pätkää siitä. On hyvä ohjeistaa alussa, että tarkoitus on, että jokaiselle jää jotakin kerrottavaa eli ensimmäiset puheenvuorojen käyttäjät eivät saisi syödä kaikkien eväitä. Harjoitus opettaa hahmottamaan kokonaisuutta ja arvioimaan eri osien roolia kokonaisuudessa. KOONTI Draamaharjoitukset Oheiset draamapätkät on työstetty Pentti Laasosen tutkimuksen Pohjois-Karjalan luterilainen kirkollinen kansankulttuuri Ruotsin vallan aikana pohjalta. Draamapätkissä on valmis alkutilanne ja opiskelijoiden on tarkoitus työstää ryhmissä tilannetta eteenpäin. Olisi hyvä purkaa draamat pala kerrallaan ja yhdessä pohtia, kuinka hyvin draaman työstö onnistui, jos sitä tarkastellaan historian perspektiivistä. Taustatietoja opettajalle Laasosen tutkimuksen pohjalta Pentti Laasonen käsittelee tutkimuksessaan pohjoiskarjalaista kirkkorahvasta seurakuntaelämän näkökulmasta. Erityisesti on huomioitava Pohjois-Karjalan erityisasema alueena: Pohjois-Karjala oli Ruotsin suurvallan puskurialue Venäjää vastaan. Pohjois- Karjala oli suomalaisestakin hallinnosta katsoen periferiaa ja elinolosuhteiltaan ankaraa aluetta. Laasosen mukaan Pohjois-Karjalassa oli 1600-luvulla useita talonpoikasmellakoita, sillä erityisesti katovuodet koettelivat maasta elävän väestön kärsivällisyyttä. Pohjois-Karjalan väestö vaihtui 1600-luvulla karjalaisesta kantaväestöstä Savosta ja 20

23 Pohjanmaalta tulleeseen uudisväestöön. Ortodoksiväestö muutti Venäjälle erityisesti 1600-luvun puolivälissä. Luterilaisen kirkon aseman vakiinnuttaminen valtion johdon taholta sai ortodoksit etsimään elintilaa rajan toiselta puolen. Pohjois-Karjalan elinkeinoja olivat kaskiviljelys, kalastus ja tervanpoltto. Raudanvalmistus ja metsästys olivat tärkeimmät sivuelinkeinot. Kaskiviljelykset olivat käräjäjuttujen perusteella voimakkaimmin yhteisöä hiertäneet riitakysymykset luvun loppupuolella oli havaittavissa selkeää asutuksen vakiintumista, mikä ilmeni siinä, että peltoviljelyksen määrä suhteessa kaskiviljelyyn tasoittui. On huomattava, että luvun tärkeä elinkeino tervanpoltto hävisi lähes kokonaan 1700-luvulla. Luterilaisuus juurtui Pohjois-Karjalaan vähitellen. Seurakunnat syntyivät muuttojärjestyksessä: ensin vesistöjen varrella sijaitseviin pitäjiin. Syrjäseudulla oli paljon huomautettavaa papiston elintavoista. Papistoa moitittiin opintojen laiminlyönnistä, juopottelusta, pahoinpitelyistä sekä siveellisyysrikoksista. Alueella ilmeni myös uhkarohkeaa teologista yksityisyritteliäisyyttä: Etelä-Suomessa erotetut papit hakeutuivat syrjäalueille seurakuntansa elätettäviksi. Papiston palkkauksessa oli kuitenkin köyhällä ja toimeentuloltaan epävarmalla alueella paljon vaikeuksia. Läheskään kaikki seurakuntalaiset eivät pystyneet hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan. Toisilla alueilla pappien palkkauksesta jopa käräjöitiin, mutta esimerkiksi Pielisjärvellä rahvaan ja papiston välit olivat sopuisat luvulla pappi esiintyi Pohjois-Karjalassa myös rahvaan omana miehenä, puolustajana ja johtajana vuokraajia ja vouteja vastaan. Jumalanpalveluksia pidettiin pirteissä ja kesäisin myös ulkosalla. Kirkkoja alkoi valmistua 1640-luvulta lähtien. Yleensä kirkot olivat yksinkertaisia, samoin jumalanpalveluskalustot ja puvustot: köyhällä alueella ei ollut soveliasta kirkonkaan elää leveästi. Esimerkiksi ehtoollisastiat olivat useimmiten puisia, myöhemmin seurakunnan varat riittivät tinaisen tai hopeisen ehtoolliskaluston hankintaan. Muutamassa emäseurakunnassa kirkot olivat olosuhteisiin nähden varsin hienoja jo 1600-luvun lopulla. Kirkoissa pyrittiin hoitamaan jumalanpalveluksen lisäksi kasteet, vihkimiset, kirkottamiset, rippikirjoitukset ja kuulustelut. Tavallisin käräjillä käsitelty kirkkohäiriötapaus oli juopumus. Rahvaan siveellisestä tilasta 1600-luvun Pohjois-Karjalassa on esitetty synkkiä tilastoja. Sukupuolisiveellisyyttä koskevat kysymykset olivat suurin ryhmä käräjien kiistakäsittelyissä. Tosin tästä oli myös alueellisia poikkeamia: Ilomantsissa ja Liperissä sukupuolirikoksia oli poikkeuksellisen vähän käräjillä. Tämä oli selitettävissä sillä, että näihin kahteen pitäjään jäi huomattavasti enemmän ortodoksista kantaväestöä. Taikauskoon liittyvät käsittelyt eivät olleet käräjillä yleisiä. Todennäköisesti niitä katsottiin sormien läpi, jottei olisi ajauduttu konfliktiin rahvaan kanssa. Tietysti on otettava myös huomioon, että yhteisössä pyrittiin pitämään perinteiset tavat myös salassa taholta, jonka tiedettiin suhtautuvan niihin kielteisesti. Ensimmäisten luterilaisten pappien tullessa Pohjois-Karjalaan ortodoksisilla seurakunnilla oli pitkä historia takanaan luvulla luterilainen papisto pyrki harjoittamaan aktiivista käännytystyötä ortodoksien keskuudessa, tässä kuitenkaan onnistumatta. Luterilaisen ja ortodoksisen väestön keskuudessa esiintyi sekä perinteiden erilaisuudesta johtuvaa hankausta, mutta myös yhteistoimintaa. Esimerkiksi kirkon kellojen hankkimisesta koituneet kustannukset puolitettiin, osallistuttiin molemmin puolin kirkkojen rakennustalkoisiin ja annettiin puutavaralahjoituksia kirkon rakennusprojekteihin. 21

24 MATERIAALIT Kalvopohja 1 Lööpit Kalvopohja 2 Käsitekartta Monistepohja 1 Dramatisoinnit 1700-luvun elämästä Pohjois-Karjalassa Monistepohja 2 Opettajalle vinkkejä draamojen työstöön 22

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT Varhaiskantaisten uskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 1,5 % eri uskontojen kannattajista. Varhaiskantaisiksi uskonnoiksi kutsutaan uskontoja,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011).

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). Kaikille kristinuskon ja juutalaisuuden suhteesta kiinnostuneille on nyt hyviä uutisia. Kirkon

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot