Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa
|
|
- Karoliina Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa opasluonnos
2 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUS JA OSALLISTUMINEN KAAVOITUS ON MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA MIKSI OSALLISTUMISTA?... 6 Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä... 6 Kaava syntyy vuorovaikutuksessa... 7 Osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa... 7 Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa OSAPUOLET... 9 Kaavoittaja... 9 Osalliset Alueellinen ympäristökeskus Päätöksentekijät Tiedotusvälineet Hallintotuomioistuinten rooli VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA SUUNNITTELU, OSALLISTUMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA Vireilletulosta ilmoittaminen Tilaisuus mielipiteen esittämiseen Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä Kunnan kaavoituskatsaus OSALLISTUMISEN SUUNNITTELU KAAVAN MERKITYKSEN ARVIOINTI OSALLISTEN TUNNISTAMINEN OSALLISTUMISMENETELMIEN VALINTA OSALLISTUMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN YHTEYDET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sisältö ja laajuus Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyden arviointi OSALLISTUMISMENETELMIÄ TIEDOTTAMINEN Kunnan ilmoitus (kuulutus) Kirje Tiedote Esite Internet Nähtävillä pitäminen Näyttely Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet... 44
3 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos TIEDONHANKINTA Palaute Kysely Haastattelu Mielikuvakartta, tarrakartta VUOROPUHELU Yleisötilaisuus Ryhmätyömenetelmiä Kävelykierros Internetin keskusteluryhmät Seminaari tai paneelikeskustelu Suunnitteluvastaanotto, näyttelypäivystys YHTEISTYÖ Yhteistyöryhmä Neuvottelu Kokousvierailu VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ KUNNAN SISÄINEN YHTEISTYÖ KEHITTÄMISKESKUSTELU VIRANOMAISNEUVOTTELUT Viranomaisneuvottelun tarve Viranomaisneuvottelujen järjestäminen MUUT KAAVANEUVOTTELUT LAUSUNNOT VIRANOMAISEN VALITUSOIKEUS JA OIKAISUKEHOTUS HAVAINNOLLISUUS JA YMMÄRRETTÄVYYS KAAVA-AINEISTON HAVAINNOLLISUUS VIESTINNÄN SELKEYS JA YMMÄRRETTÄVYYS APUVÄLINEITÄ OSALLISTUMISTILAISUUKSIIN OSALLISTUMISEN RAPORTOINTI PALAUTTEEN KÄSITTELY YHTEENVETO PALAUTTEESTA OSALLISTUMISEN RAPORTOINTI KAAVASELOSTUKSESSA LIITE 1. Oppaassa mainitut maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen pykälät
4 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 4 Esipuhe Tässä oppaassa käsitellään osallistumista yleis- ja asemakaavoituksessa. Osallistumista maakuntakaavoitukseen käsitellään Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan oppaassa 8, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien kaavoittajille, alueellisille ympäristökeskuksille sekä muille kuntien ja valtion viranomaisille. Tämä on vaikuttanut sisällön painotuksiin ja esitystapaan. Tekijät toivovat, että opas tästä huolimatta palvelisi myös kaavoitukseen osallistuvia asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä. Oppaan luonnoksen on laatinut psykologi Anne Vehmas Ramboll Finland Oy:stä. Työtä ohjaamaan perustettiin työryhmä, johon kuuluvat vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila Helsingin kaupungilta vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila Helsingin kaupungilta yliarkkitehti Ritva Laine Suomen Kuntaliitosta aluearkkitehti Ulla-Maija Upola Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kunnasta yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä ( saakka Uudenmaan ympäristökeskus) ja yliarkkitehti Katri Tulkki ympäristöministeriöstä. Työryhmän jäsenet osallistuivat opasluonnoksen tekoon kommentein, monin uusin ideoin sekä kokoamalla esimerkkiaineistoa.
5 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 5 1 Kaavoitus ja osallistuminen Tässä oppaassa käsitellään osallistumista yleis- ja asemakaavoituksessa. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kaavoittajan avuksi osallistumisen suunnitteluun ja järjestämiseen. Osallistumista maakuntakaavoituksessa on käsitelty Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 julkaisusarjan oppaassa 8, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. 1.1 Kaavoitus on maankäytön suunnittelua Kaavoituksella ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoilla suunnitellaan asumisen, työpaikkojen, palvelujen, liikenteen ja viheralueiden sekä muiden toimintojen sijoittamista. Kaava voi koskea uusien alueiden rakentamista tai muutoksia jo rakennetuille alueille. Kaavojen valmistelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Niillä on tietty työnjako ja omat tehtävänsä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa. Maankäytön päälinjat ratkaistaan maakunta- ja yleiskaavoissa, yksityiskohtaiset ratkaisut asemakaavoissa. Kaavajärjestelmä on hierarkkinen: maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja yleiskaava puolestaan asemakaavoitusta. Kutakin kaavamuotoa koskevat omat sisältövaatimukset, joita tarkentavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavamuodot ja niiden tehtävät Maakuntakaava Laatijana kuntien muodostama kuntayhtymä, maakunnan liitto Kattaa koko maakunnan tai sen osan Koskee useamman kunnan yhteisiä asioita Osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Ratkaisut periaatteellisia ja yleispiirteisiä Ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta Yleiskaava Laatijana kunta Kattaa koko kunnan tai sen osan (osayleiskaava) Ohjaa yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, sovittaa yhteen eri toimintoja Osoittaa alueet eri tarkoituksiin kuten asumiseen, virkistykseen, työpaikoille jne. Ratkaisut periaatteellisia ja yleispiirteisiä, mutta voidaan laatia myös suoraan rakentamista ohjaavaksi Ohjaa oikeusvaikutteisena asemakaavoitusta Asemakaava Laatijana kunta, ranta-asemakaavaehdotuksen voi laatia myös maanomistaja omistamalleen ranta-alueelle Voidaan laatia kunnan osaa tai vain yhtä tonttia varten Osoittaa alueet eri tarkoituksiin, ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä
6 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 6 Osallistuminen ja eri toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat kaavoitusmenettelyyn. Kaikki kaavamuodot ovat osallistumisen kannalta tärkeitä. Maakunta- ja yleiskaavoja valmisteltaessa kaivataan osallisten näkemyksiä mm. maakunnan tai kunnan kehittämisen tavoitteista ja alueiden käytön periaatteista. Asemakaavoja valmisteltaessa osallisten näkemyksiä tarvitaan erityisesti elinympäristöön ja arkielämän toimivuuteen vaikuttavien yksityiskohtaisten ratkaisujen tueksi. Usein asemakaavoitus kiinnostaa asukkaita yleiskaavoitusta enemmän. Koska asemakaavan peruslinjoista päätetään yleensä yleiskaavassa, on tärkeää herättää asukkaiden kiinnostus asuinympäristönsä suunnitteluun jo tässä vaiheessa. Oppaan keskeiset käsitteet Osallistuminen on kaavoittajan järjestämien osallistumismahdollisuuksien hyödyntämistä ja osallisten omaehtoista toimintaa. Osallistuminen voi olla yhtä lailla julkista toimintaa kuin taustavaikuttamista julkisuudelta piilossa. Kunnan tehtävänä on järjestää osallistumismahdollisuuksia, mutta niitä voivat tarjota muutkin kaavaprosessin toimijat. Kaavoittajan aktiivisia toimia osallistumisen aikaansaamiseksi kutsutaan myös osallistamiseksi. Vuorovaikutus on kaavoituksen eri toimijoiden kaavoittajan, osallisten, kunnan päätöksentekijöiden ja alueellisen ympäristökeskuksen välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vuorovaikutusta syntyy osallistumismahdollisuuksien ja muun yhteydenpidon myötä. Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu tarkoittaa suunnittelutapaa, jossa eri toimijat ovat mukana ja vuorovaikutuksessa keskenään. 1.2 Miksi osallistumista? Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämisessä kohdataan monitahoisia ongelmia. Niiden ratkomiseen tarvitaan monen alan asiantuntemusta, asukkaiden kokemuksia arkielämästä sekä julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimia. Maankäytön suunnittelu on samasta tilasta kilpailevien toimintojen ja usein myös ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Tarvitaan keskustelua, yhteistyötä ja sovittelua, jotta suunnittelun tuloksena voisi syntyä toteuttamiskelpoinen kaava. Kaavaratkaisu täyttää harvoin kaikkien odotukset. Reiluksi koetun kaavoitusprosessin jälkeen eri osapuolien on helpompi tyytyä lopputulokseen, vaikkei se olisikaan kaikilta osin omien toiveiden mukainen. Asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät tuntevat elinympäristönsä. Heillä on näkemyksiä sen parantamisesta ja yleensä myös halua toimia elinympäristönsä hyväksi. Osallistuminen tuo tämän voimavaran ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun.
7 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 7 Kaava syntyy vuorovaikutuksessa Eri osapuolet ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa kaavoitusprosessin kuluessa. Kun vuorovaikutus toimii, kaikki saavat suunnittelun eri vaiheissa oman näkemyksen muodostamiseen ja valintoihin tarvittavan tiedon. Keskustelu tuo julki erilaiset näkemykset. Parhaimmillaan opitaan ymmärtämään toisten näkökantoja ja löydetään yhdessä uusia ratkaisuja. Toimiva vuorovaikutus rakentaa osapuolten välistä luottamusta ja sitouttaa kaavan toteuttamiseen. Osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa Osallistuminen tukee ja täydentää edustuksellista demokratiaa. Kunnan toimielimet tekevät kaavoitusta koskevat päätökset. Osallistuminen tuo eri osapuolten näkemykset ja tavoitteet mukaan suunnitteluun ja päätöksentekijöiden tietoon. Aktiiviset osallistujat vaikuttavat valmisteluprosessissa kaavan sisältöön ja siihen, mitä luottamushenkilöt saavat päätettäväkseen. Osallistumisella on myös itseisarvo. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon kuuluu yksilön perusoikeuksiin. Osallistumalla ihminen pyrkii muovaamaan ympäristöä tarpeitaan vastaavaksi. Tällaisen ympäristön hän voi kokea omakseen ja ottaa siitä vastuuta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on avoimeen tiedottamiseen, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä monipuoliseen asiantuntemukseen perustuva toimintatapa (MRL 1 ). Täten laki toteuttaa Suomen perustuslaissa säädettyä oikeutta jokaisen kansalaisen vaikuttaa omaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Laki korostaa vuoropuhelua. Kaavat tulee valmistella vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joihin ne vaikuttavat; yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, hallinnon eri alojen asiantuntijoiden sekä valtion viranomaisten kesken. Laki korostaa myös osallisten tiedonsaantia kaavoituksen seuraamisen ja siihen vaikuttamisen edellytyksenä. (MRL 6 ja 62.) Samalla tavoin kuin kaavoitukseen myös katujen ja yleisten alueiden suunnitteluun sekä rakennusjärjestyksen valmisteluun liittyy velvoite vuorovaikutuksesta. Miksi osallistumista? Tietoa hankkeesta osallisille Tietoa osallisilta kaavoittajalle suunnittelua varten Eri näkökulmat, näkemykset ja niiden perustelut esiin Toisten näkökantojen ymmärtäminen Kilpailevien ja ristiriitaisten näkemysten sovittelu Mahdollisesti uusien ratkaisujen löytyminen Edustuksellisen päätöksenteon tukeminen Mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön Prosessin kokeminen oikeudenmukaiseksi Luottamuksen rakentuminen Sitoutuminen kaavan toteuttamiseen
8 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 8 Toimivan vuorovaikutuksen edellytyksiä Tiedonkulku Monenlaisten viestimien ja viestintätapojen käytöllä varmistetaan tiedon välittymistä eri osapuolille. Kohtaaminen, osallistumismahdollisuudet Vuorovaikutus sujuu parhaiten kasvokkain. Tarvitaan tilanteita, joissa osapuolet kohtaavat toisensa, keskustelevat ja tutustuvat toistensa näkökantoihin. Vuorovaikutuksen syntymistä voidaan tukea huolellisella osallistumismahdollisuuksien suunnittelulla ja järjestämisellä. Vuorovaikutus edellyttää tietoa, taitoa ja aikaa niin viranomaisilta kuin kansalaisiltakin. Selkeys ja ymmärrettävyys Suullisen ja kirjallisen viestinnän selkeys ja ymmärrettävyys lisäävät asian kiinnostavuutta ja vähentävät väärinkäsityksiä. Liian vaikealta näyttävä asia voi lannistaa osallisia. Havainnollisuus Havainnollistamalla esitetään vaikeaselkoinen asia helpommin ymmärrettävässä muodossa. Kaavakartan ratkaisuja voi havainnollistaa kuvilla, pienoismallilla, videolla tai sähköisellä mallinnuksella. Niiden avulla on helpompi luoda mielikuvaa tulevasta, koska ne muistuttavat todellista maisemaa. Kuunteleminen, kunnioitus Toimiva vuorovaikutus on erilaisten pyrkimysten yhteensovittamista ja oppimisprosessi kaikille osapuolille. Se edellyttää molemminpuolista kuuntelemista ja kunnioitusta yritystä ymmärtää toisen lähtökohtia ja näkemyksiä. Avoimuus, luottamus Vuorovaikutus toimii luottamuksen ilmapiirissä. Luottamuksen puute vaikeuttaa vuorovaikutusta; syntyy herkästi väärinkäsityksiä, ennakkoluulot vahvistuvat, unohdukset ja virheet tulkitaan tahallisiksi ja pikkuasiat voivat paisua suhteettomiin mittoihin. Rehellisyys, kuunteleminen ja kunnioitus synnyttävät luottamusta ja vahvistavat uskoa siihen, että toisella on hyvät pyrkimykset. Luottamus rakentuu vähitellen myönteisten kokemusten myötä. Sen rakentuminen vaatii työtä ja aikaa. Osallisten luottamusta nakertavat ristiriitainen viestintä, asioiden salailu, vain myönteisten vaikutusten kertominen tai hankkeen markkinointi. On tärkeää kertoa osallisille, mitä on jo päätetty ja mihin voi vielä vaikuttaa. Luottamuksen kehittymistä tukee koko kuntahallinnon myönteinen suhtautuminen avoimeen ja vuorovaikutteiseen työtapaan. Luottamus rakentuu ihmisten välillä, mutta se voi laajentua myös yhteisöjen ja organisaatioiden väliseksi.
9 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos Osapuolet Yleis- ja asemakaavoituksen keskeisiä toimijaryhmiä ovat kaavoja valmistelevat viranomaiset, osalliset, kunnan luottamushenkilöt sekä alueellinen ympäristökeskus (kuva 1). Tässä luvussa kerrotaan eri osapuolista kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen kannalta. Kaavoituksen osapuolet Kaavoittaja Maanomistajat Kunnan hallintokunnat Asukkaat Virkamiesjohto Kuntalaiset Työssä käyvät Luottamushenkilöt Järjestöt ja yhdistykset Muut kunnat Yritykset Seutuyhteistyö Valtion viranomaiset Maakunnan liitto Alueellinen ympäristökeskus TIEDOTUSVÄLINEET Kuva 1. Kaavoituksen osapuolet (osalliset vihreällä) Kaavoittaja Kunta huolehtii yleis- ja asemakaavojen laatimisesta alueellaan. Käytännössä kaavan laatii kunnan palveluksessa oleva kaavoittaja tai työ teetetään konsultilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki erottelee kaavoittajan ja kaavan laatijan käsitteet Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi. (MRL 20 ) Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtävään (MRL 10 ). Hänellä tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 ). Kunnan kaavoittaja huolehtii kaavoitustehtävien hoidosta kunnassa. Kaavan laatija voi olla kunnan palveluksessa oleva kaavoittaja tai kunnan palkkaama konsultti. Tässä oppaassa käytetään ilmaisua kaavoittaja myös kaavan laatijasta. Kunnan kaavoittaja vastaa osallistumisen ja muun tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä kaavoituksessa sekä kunnan sisällä että valtion viranomaisten kanssa. Hän suunnittelee osallistumismenettelyt ja vastaa niiden toteuttamisesta. Konsultin tehtävät osallistumisen järjestämisessä sovitaan toimeksiannossa. Kaavoittajalla on keskeinen rooli kaavahankkeen vuorovaikutuksessa. Hän suunnittelee osallistumismenettelyt ja vastaa niiden toteuttamisesta. Hän tiedottaa, kokoaa tietoa ja pa-
10 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 10 lautetta sekä välittää sitä niin osallisten kuin päättäjienkin suuntaan. Hän järjestää erilaisia osallistumistilaisuuksia ja toimii usein niiden vetäjänä. Kaavoittaja sovittelee osapuolten välisiä ristiriitoja. Hän neuvottelee muiden suunnittelijoiden, eri alojen asiantuntijoiden, kunnan hallintokuntien, valtion viranomaisten ja osallisten kanssa. Hän esittelee asioita luottamushenkilöille kunnan toimielinten kokouksissa. Kaavoittaja toimii usein myös virallisena esittelijänä kaava-asioita käsittelevässä lautakunnassa. Kunnan kaavoittaja pitää yleensä yhteyttä asukasyhdistyksiin, yrittäjiin, toimittajiin ja viranomaisiin myös silloin, kun kaavahankkeita ei ole meneillään. Vuorovaikutuksen rakentaminen alkaa harvoin tyhjästä kaavahankkeen käynnistyessä. Kaavoittaja antaa kunnan kaavoitukselle kasvot henkilökohtainen tunteminen helpottaa vuorovaikutusta. Osalliset Osalliset koostuvat varsin erilaisista ryhmistä (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat. Kaavan vaikutukset määrittävät muiden henkilöiden osallisuuden. Osallisia ovat maanomistajien ohella kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon, elinkeinon harjoittamiseen tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa. Tällaisia viranomaisia voivat olla valtion sektoriviranomaiset, maakuntien liitot, naapurikunnat tai kunnan omat hallintokunnat. Yhteisöt voivat olla maanomistajia, asukkaita tai eri intressejä edustavia yhdistyksiä tai yrityksiä, jotka vastaavat esimerkiksi tietoliikenteestä, energian jakelusta tai vesihuollosta. Sama henkilö voi olla osallinen monellakin perusteella, esimerkiksi asukkaana, yrittäjänä ja jonkin järjestön edustajana. (Esimerkkejä osallisista taulukko 1 luku 3.2.) Erilaisilla osallisten ryhmillä osallistumistavat painottuvat eri tavoin. Asukkaille, yhdistyksille ja eri intressiryhmille keskeistä on osallistuminen kunnan järjestämiin tilaisuuksiin sekä palautteen antaminen. Viranomaisten osallistumistapoina korostuvat neuvottelut ja lausunnot. Myös yhteisöiltä pyydetään lausuntoja. Osallistua voi myös omatoimisesti. Osalliset voivat muun muassa kirjoittaa yleisönosastoon, kerätä nimilistoja, ottaa yhteyttä kaavoittajaan tai luottamushenkilöihin tai toimia yhdistyksissä. Järjestöt ja yhdistykset voivat myös järjestää osallistumistilanteita yhteistyössä kaavoittajan kanssa. Osallisten oikeudet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisella on oikeus saada tieto kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä, osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osalliset voivat yleensä valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä. (Osallisuus ei sinällään tuo valitusoikeutta, mutta valitusoikeus on niin laaja, että se käytännössä on useimmilla osallisilla.) Valitusoikeus on kuntalain mukaisilla asianosaisilla ja kunnan jäsenillä, viranomaisilla niiden toimialaan kuuluvissa asioissa, maakunnan liitolla ja kunnalla, jonka alueella kaavalla on vaikutuksia, sekä rekisteröidyillä yhdistyksillä toimialueellaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. (MRL 62 ja 191 )
11 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 11 Alueellinen ympäristökeskus Alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Ympäristökeskuksen on lisäksi erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset.(mrl 18 ) Lisäksi ympäristökeskuksella on myös muuhun lainsäädäntöön perustuvia viranomaistehtäviä, joiden takia sen mukana olo kaavan valmistelussa on tarpeen. Nämä liittyvät esimerkiksi luonnonsuojelu- ja vesiasioihin. Tehtäviään ympäristökeskus toteuttaa ensisijaisesti neuvotteluin. Ympäristökeskuksen ja kunnan tärkeimmät yhteistyömuodot ovat kehittämiskeskustelu, kaavoista käytävät viranomaisneuvottelut ja kaavoja koskevat lausunnot. Oma sijansa yhteistyössä on myös ympäristökeskuksen antamalla neuvonnalla ja sen järjestämällä koulutuksella. Ympäristökeskus voi puuttua kaavoitukseen tekemällä oikaisukehotuksen kaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 195 ). Viranomaisena ympäristökeskuksella on valitusoikeus (MRL 191 ). Se voi hakea muutosta kaavan hyväksymistä koskevaan kunnanvaltuuston päätökseen hallinto-oikeudelta. Päätöksentekijät Kunnanvaltuusto hyväksyy yleis- ja asemakaavat. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksyminen voidaan siirtää johtosäännöllä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. (MRL 37 ja 52.) Kunnan toimielimet tekevät myös kaavan valmistelua koskevia päätöksiä, esimerkiksi kaavoitukseen ryhtymisestä, kaavan tavoitteista, vaihtoehdoista sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää myös viranhaltijalle. Kunnan viranhaltijat toimivat kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöinä ja tekevät näille päätösesitykset. Päätöksenteon perustaksi kunnan luottamushenkilöt tarvitsevat tietoa sekä kaavasta että osallisten näkemyksistä. He saavat nämä tiedot pääosin kaavoittajan välityksellä: kaavaasiakirjoista, kokousten esityslistoilta ja kaava-asian esittelijältä. Lisäksi luottamushenkilöt voivat kuulla osallisten näkemyksiä suoraan heiltä itseltään joko osallistumistilanteissa tai suorina yhteydenottoina.
12 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 12 Tiedotusvälineet Laajan osallisuuden toteutuminen edellyttää julkisuutta ja julkista keskustelua. Merkittävissä kaavahankkeissa julkinen keskustelu on olennainen osa vuorovaikutusta. Joukkotiedotusvälineillä on suuri merkitys sekä tiedon välittämisessä että julkisen keskustelun areenana. Paikalliset sanomalehdet ovat keskeisessä asemassa hankkeesta tiedottamisessa. Uutisten ohessa ne tarjoavat hankkeen eri osapuolille mahdollisuuden kertoa näkemyksistään. Yleensä tiedotusvälineet haluavat pysyä riippumattomina ulkopuolisina eivätkä lukeutua varsinaisiksi osallistumisen osapuoliksi. Kaavahankkeen saama julkisuus ja siitä käyty julkinen keskustelu tukee vuorovaikutusta, mutta se voi myös vaikeuttaa sitä kärjistämällä ristiriitoja tai levittämällä väärinkäsityksiä. Näiden ehkäisemisessä auttaa ajoissa aloitettu ja avoin tiedotus. Kaavoittajan ja viestimien välisen yhteistyön sujuminen ja jatkuvuus on tärkeää. Molemminpuolista oppimista syntyy parhaiten henkilökohtaisen tuntemisen kautta pidempiaikaisessa yhteistyönsä. Hallintotuomioistuinten rooli Hallinto-oikeudet käsittelevät valitukset, jotka koskevat kunnan päätöstä kaavan hyväksymisestä. Jatkovalitukset hallinto-oikeuden päätöksestä tehdään korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan lainmukaisuus voidaan valituksella saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sekä kaavan sisällön että valmistelu- ja hyväksymismenettelyn osalta. Tuomioistuin voi hyväksyä valituksen kokonaan tai osittain taikka hylätä sen. Tuomioistuin ei voi muuttaa kaavaa, vaan valituksen hyväksyminen johtaa kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseen kokonaan tai tietyltä osalta. Tuomioistuin voi kuitenkin tehdä kaavaan oikaisuluonteisia korjauksia.
13 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 13 2 Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 2.1 Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko Kaavan laadinta on monitahoinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi. Se voidaan jakaa aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheeseen. Vaiheesta toiseen jatkuvat kaavasuunnittelu, osallistuminen, vaikutusten arviointi ja päätöksenteko. Nämä prosessit kytketään toisiinsa jo aloitusvaiheessa siten, että ne tukevat ja hyödyntävät toisiaan. Tässä luvussa kuvataan pääpiirteissään osallistuminen ja päätöksenteko kaavoituksen eri vaiheissa. Yhteenveto on esitetty kuvassa 2. Kaavoitusprosessin yksityiskohdat vaihtelevat kaavan merkittävyyden ja kuntien omien käytäntöjen mukaan. Aloitusvaihe Ennen kaavoitukseen ryhtymistä kunta arvioi suunnittelutarpeen ja kaavan laatimisen edellytykset. Aloite kaavan laadinnasta voi tulla myös maanomistajalta, kuntalaiselta tai yritykseltä. Kunta tekee kaavan laatimista tai muuttamista koskevat päätökset. Merkittävistä uusista kaavoista päätetään yleensä kunnan kaavoitusohjelmassa, mutta myös tapauskohtaisesti. Kaavoitus alkaa työn suunnittelulla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta (vireilletulosta ilmoittaminen), osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä osallistumismahdollisuuksista. Merkittävistä kaavoista järjestetään viranomaisneuvottelu. (MRL 63 ja 66.) Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta tärkein, koska silloin tehdään merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut. Osallistumismahdollisuuksia järjestetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan. Osallistumisjärjestelyt vaihtelevat kaavan merkittävyyden mukaan yksinkertaisista hyvinkin monimuotoisiin. Osallisille on kuitenkin aina tarjottava mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä. Saatu palaute hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa. Osallistumisen järjestämistä käsitellään tarkemmin oppaan myöhemmissä luvuissa. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus käsitellään yleensä jossakin kunnan luottamushenkilöelimessä ennen kuin se asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavasta muistutuksen. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja järjestöiltä. (MRL 65.)
14 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 14 Suunnittelu Osallistuminen Päätöksenteko ALOITUSVAIHE Kaavoitustarpeen arviointi Suunnittelun ohjelmointi Alustavat tavoitteet Selvitystarpeet, aluerajaus Vaikutusarviointien laajuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) VALMISTELUVAIHE Tavoitteiden tarkennus Perusselvitysten laadinta ja täydennys Kaavaratkaisun periaatteet Vaihtoehdot Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavaluonnos valmistuu Palautteen käsittely Kaavaehdotuksen laadinta Ilmoitus vireilletulosta ja OAS:stä Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osallistumistilaisuuksia ja viranomaisyhteistyötä kaavan merkittävyyden mukaan Kaava-aineisto (-luonnos) nähtävillä Mielipiteet Päätös kaavan laatimisesta kaavoitusohjelmassa tai kaavakohtaisesti (Kaavaratkaisun valinta) EHDOTUSVAIHE Muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedot ja vastineet Kaavaehdotuksen tarkistaminen (tarvittaessa) Kaavaehdotus nähtävillä Lausunnot Muistutukset Vastaus muistutusten tekijöille pyydettäessä Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Kaavaehdotuksen hyväksyntä HYVÄKSYMISVAIHE Kaavan hyväksyminen Tiedottaminen kaavan hyväksymisestä Viranomaisen mahd. oikaisukehotus (Muutoksenhaku) (Tuomioistuimen ratkaisu) Kuulutus kaavan voimaantulosta Kuva 2. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko vaiheittain
15 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 15 Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Merkittävistä kaavoista järjestetään viranomaisneuvottelu, kun muistutukset ja lausunnot on saatu. Muistutuksen tehneet saavat kaavoittajalta perustellun vastauksen, jos ovat sitä etukäteen pyytäneet ja osoitteensa ilmoittaneet. Ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, jos muistutukset ja lausunnot johtavat merkittäviin muutoksiin. (MRL 65 ja 66 sekä MRA 18 ja 19 ) Hyväksymisvaihe Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksyminen voidaan kunnan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Kunta ilmoittaa hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä pyytäneet (MRL 67 ), sekä saattaa päätöksen yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). (Tarkemmin s. 19.) Kunnan jäsenillä, eräillä yhteisöillä ja valtion viranomaisilla on oikeus hakea muutosta kaavan hyväksymispäätökseen hallinto-oikeudelta. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alueellinen ympäristökeskus voi tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen. (MRL 188, 195 ja 200.) Tuomioistuin pyytää kunnalta lausunnon valituksista ja pyytää toimittamaan kaavaa koskevat asiakirjat. On tärkeää, että kunta toimittaa tuomioistuimen käyttöön kaikki valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeelliset asiakirjat. Tuomioistuimet saattavat pyytää lausunnon myös alueelliselta ympäristökeskukselta tai ympäristöministeriöltä. Valittajille varataan mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Tuomioistuimet voivat lisäksi järjestää katselmuksia, kun se on valitusten ratkaisemisen kannalta tarpeellista. 2.2 Tiedottaminen ja osallistuminen kaavoituksen eri vaiheissa Kaavoituksesta tiedotetaan sen kaikissa vaiheissa. Seuraavassa käsitellään kaavan vireilletulosta ilmoittamista, tilaisuutta mielipiteen esittämiseen, kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville ja kaavan hyväksymisestä tiedottamista. Lisäksi kerrotaan kunnan kaavoituskatsauksesta ja sen käytöstä kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamisessa. Tiedottamisen periaatteita ja menetelmiä esitellään luvussa 5.1. Vireilletulosta ilmoittaminen Kaavoituksen alkaessa kunta ilmoittaa osallisille kaavoituksen vireilletulosta. Vireilletulosta kerrotaan siten, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (MRL 63 ). Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vireilletulosta voidaan ilmoittaa joko kaavakohtaisella ilmoituksella tai kunnan kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Siitä on hyvä ilmoittaa myös kunnan Internetsivuilla.
16 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 16 Kaavakohtainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi voidaan käyttää muita osallisten tiedonsaannin kannalta toimivia tapoja. (Ainakin) viranomaisille ja yhdistyksille on hyvä tiedottaa myös kirjeellä. Erityisesti silloin, kun kaava on merkittävä, saattaa olla tarpeen käyttää sanomalehti-ilmoituksen lisäksi lehdistötiedotetta, tiedotustilaisuutta tai joka talouteen jaettua kirjettä. Jos osallisina on toisen kunnan jäseniä, tulee huolehtia siitä, että hekin saavat tiedon vireilletulosta. Merkitykseltään vähäisen kaavahankkeen alkamisesta voidaan ilmoittaa pelkästään osallisille lähetetyllä kirjeellä. (MRA 30 ) Kaavoituskatsauksen käyttöä vireilletulosta ilmoittamiseen käsitellään kohdassa Kunnan kaavoituskatsaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma voidaan pitää esillä kunnan ilmoitustaululla ja/tai suunnittelualueen lähellä sijaitsevassa julkisessa tilassa, kuten kirjastossa, tai se voidaan lähettää osallisille kirjeessä vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä. Se on suositeltavaa julkaista kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkinen asiakirja, jonka tulee olla kansalaisten saatavissa kunnan viranomaisilta. Osallisille on suositeltavaa varata mahdollisuus antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suunnittelun alkaessa. Näin sitä koskevat mahdolliset erimielisyydet tulevat esiin ja ne voidaan selvittää ajoissa. Mahdollisuudesta antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voidaan ilmoittaa osallisille samalla, kun ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta. Jotkut kunnat asettavat osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan sitä edellytä. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. MRA 30 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.
17 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 17 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen Kunnan tulee järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Asetuksessa kerrotaan tarkemmin mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa (MRA 30.1 ). Siinä ei kuitenkaan määritellä tiettyä, kaikissa tilanteissa sovellettavaa vähimmäistasoa, vaan annetaan mahdollisuus järjestää osallistuminen kuhunkin kaavoitushankkeeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Lähtökohtana on tällöin maankäyttö- ja rakennuslain periaate, jonka mukaan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt suunnitellaan kaavan tarkoituksen ja merkityksen edellyttämällä tavalla (MRL 63 ). Tilaisuus mielipiteen esittämiseen voidaan järjestää asettamalla kaavan valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa joko kirjallisesti tai suullisesti tai järjestämällä erityinen kaavaa koskeva tilaisuus tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Osallisten ohella myös muut kunnan jäsenet voivat tällöin kertoa mielipiteensä. (MRA 30.) Kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettaminen on toimiva tapa järjestää tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Sitä käytetään yleisesti muun muassa kaavaluonnoksen esittelyyn. Erityinen kaavaa koskeva tilaisuus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi silloin, kun osallisia on suhteellisen vähän. Jos kaikki osalliset eivät voi osallistua tilaisuuteen, on lisäksi varattava jokin muu mahdollisuus tutustua kaavaan. Mielipiteiden esittämiseen on suositeltavaa antaa määräaika. Muun sopivan tavan käyttö tulee kysymykseen erityisen merkittävien tai merkitykseltään vähäisten kaavojen valmistelussa. Laajojen, vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen valmistelussa on usein tarpeen käyttää tavanomaisen nähtäville asettamisen tai yleisötilaisuuden lisäksi myös muita osallistumismenetelmiä. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa 4. Vaikutuksiltaan vähäisessä asemakaavan muutoksessa, jossa osallisia on vain muutama, voidaan tilaisuus mielipiteen esittämiseen järjestää esimerkiksi lähettämällä kaavan valmisteluaineisto osallisille tutustumista varten kirjeessä. Tilaisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan sellaisella tavalla, joka kulloinkin palvelee parhaiten osallisten tiedonsaantia (MRA 30 ). Tiedotustapa pitää kertoa osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Yleensä asiasta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi asiasta kerrotaan Internetissä, jos se vain on kunnalle mahdollista. Silloin kun kaavalla on olennaisia vaikutuksia toisen kunnan alueella, on huolehdittava osallisten tiedonsaannista myös oman kunnan ulkopuolella. Vähäisessä kaavahankkeessa, jolla ei ole yleistä merkitystä, on muuna sopivana tiedottamisen tapana pidetty osallisille lähetettyä kirjettä. Esimerkki: Vaikutuksiltaan vähäisessä asemakaavamuutoksessa, jossa on vain muutamia osallisia, on mahdollista yhdistää vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointimenettelyistä tiedottaminen sekä tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lähettämällä osallisille kirje, jossa ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta, toimitetaan valmisteluaineisto tutustumista varten sekä kerrotaan, miten siitä voi esittää mielipiteensä. Tällainen vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutos voi koskea esimerkiksi paria omakotitonttia tai kaavan toteuttamista koskevia teknisluonteisia tarkistuksia.
18 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 18 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kunta asettaa yleis- ja asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville valmisteluprosessin päätteeksi ennen sen hyväksymistä. Kaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutosehdotus voi olla nähtävänä tätä lyhyemmän ajan, kuitenkin vähintään 14 päivää. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta (muistutus). Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. (MRL 65, MRA 19 ja 27.) Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Jos kunnalliset ilmoitukset julkaistaan vain kunnan ilmoitustaululla, käytetään ilmoittamiseen lisäksi ainakin yhtä paikkakunnalla yleisesti leviävää sanomalehteä. Tieto nähtävillä olosta on huolehdittava myös niille osallisille, jotka ovat toisten kuntien jäseniä. (MRA 19 ja 27.) Asemakaavan ja välittömästi rakentamista ohjaavan yleiskaavan kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeellä muualla kirjoilla oleville maanomistajille ja haltijoille. Lisäksi asemakaavaehdotuksesta on lähetettävä erillinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen. (MRA 19 ja 27.) Muistutuksen tehneillä on oikeus saada kunnalta perusteltu kannanotto mielipiteeseensä. Muistutuksen tekijän pitää pyytää tätä kirjallisesti muistutuksen tekemisen yhteydessä ja ilmoittaa kunnalle osoitteensa. Vastaus on suositeltavaa lähettää ennen kaavan hyväksymistä. Jos muistutuksessa on useita allekirjoittajia, kunta voi lähettää vastauksen vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Tämä vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. (MRL 67.) Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä Kunnan on viipymättä ilmoitettava kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, kunta voi lähettää tiedon kaavan hyväksymisestä vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Tämä vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Päätös asema- ja yleiskaavan hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Kaavan hyväksymisestä ilmoittaminen on tärkeää, jotta eri osapuolet tietävät, että päätös on tehty ja valitusaika on alkanut. Kaava tulee voimaan valitusajan päätyttyä tai valitusten ratkaisemisen jälkeen, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. (MRL 200.1, MRA 93 ). Edellä sanottu koskee myös tilannetta, jossa kunnanhallitus on määrännyt kaavan tulemaan voimaan siltä osalta, johon valitukset eivät kohdistu (MRL 201 ). Voimaantulosta ilmoittamista tarvitaan, jotta viranomaiset ja kuntalaiset saavat tietää, milloin kaavaa ryhdytään soveltamaan.
19 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 19 Kunnan kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7.) Kaavoituksen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kunnan kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (MRL 63 ). Kaavoituskatsauksen käyttöä puoltaa, että se on valmis tiedotuskanava, jonka välityksellä muutoinkin tiedotetaan kaavoituksesta. Kunnat ovat käyttäneet kaavoituskatsausta kaavakohtaisen tiedottamisen ohella, mutta harvoin ainoana tapana ilmoittaa vireilletulosta. Tämä on ollut sikäli perusteltua, että tutkimusten mukaan kaavoituskatsausta ei vieläkään tunneta kovin hyvin. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla (MRL 7 ). Silloin kun kaavoituskatsausta käytetään vireilletulosta ilmoittamiseen, on otettava huomioon myös osallisten tiedonsaanti. Tällöin voi olla tarpeen ilmoitus sanomalehdessä. Usein hyvä tapa tavoittaa osalliset on katsauksen jakaminen kaikkiin kotitalouksiin. Kaavoituskatsauksen julkaiseminen kunnan www-sivuilla täydentää muuta tiedottamista. Silloin kun kaavoituskatsausta käytetään vireilletulosta ilmoittamiseen, tämä tulisi selvästi käydä ilmi tiedottamisesta. Myös kaavojen esittelystä tulisi ilmetä, onko kysymys vireille tulosta ilmoittamisesta vai ilmoitetaanko vireille tulosta myöhemmin erillisellä ilmoituksella. Kaavoituskatsauksesta voidaan tiedottaa monella tavalla Paikallislehden aukeama Kunnan oma tiedotuslehti tai muu julkaisu joka kotiin jaettuna Lehti-ilmoitus ja kaavoituskatsaus saatavana kaavatoimistosta Lehti-ilmoitus ja näyttely Internet
20 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 20 Esimerkkihanke: Joensuun Penttilän osayleiskaava Penttilän osayleiskaava Joensuun kaupungissa edustaa merkittävää hanketta, jonka vuorovaikutus oli monipuolinen ja laaja. Hanke käsitti koko Penttilän kaupunginosan ja pienen osan viereistä Niinivaaran kaupunginosaa. Kaavan tarkoituksena oli mahdollistaa entisen Penttilän saha-alueen muuttaminen keskustamaisen asumisen ja työpaikkojen alueeksi sekä kahden pienemmän alueen ottaminen pientalo-, rivitalo- ja pienkerrostalotuotantoon. Samalla ratkaistiin mm. kaupunginosan kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kysymyksiä. Suunnittelualueen maapinta-ala oli noin 350 ha. Osayleiskaava mahdollistaa asukkaan lisäyksen Penttilän nykyiseen noin 1700 asukkaan asukasmäärään. Vuorovaikutus ALOITUSVAIHE 1998 marraskuu Kaavoituskatsauksessa 1. kerran 2000 toukokuu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2000 kesäkuu Vireilletuloilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä, Lennäkki suunnittelualueen talouksiin Ensimmäinen yleisötilaisuus 2000 elokuu Asukaskysely Penttilän asukkaille, otokselle joensuulaisia, valtuutetuille VALMISTELUVAIHE Tavoitteet 2001 huhtikuu Toinen yleisötilaisuus (asukastyöryhmän perustaminen) 2001 toukokuu Asukastyöryhmän ensimmäinen kokous 2001 touko-kesäkuu Luonnos tavoitesuunnitelmasta nähtävillä, kuulutukset 14 lausuntoa viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta 17 mielipidettä Päätöksenteko KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto 2000 helmikuu KH päätti osayleiskaavan laatimisesta 2001 toukokuu KH 2001 elokuu KV hyväksyi tavoitesuunnitelman
21 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 21 Luonnos 2001 lokakuu Luonnosseminaari luottamusmiehille 2001 marras-joulukuu Kaavaluonnos nähtävillä, kuulutukset Kolmas yleisötilaisuus 18 lausuntoa, 66 mielipidettä EHDOTUSVAIHE 2001 huhtikuu Asukastyöryhmän 9. kokous (viimeinen) 2002 kesä-heinäkuu Kaavaehdotus nähtävillä 3 lausuntoa, 7 muistutusta 2001 marraskuu KH 2002 kesäkuu KH 2002 elokuu KH hyväksyi vähäiset muutokset kaavakarttaan, täydennykset aineistoon ja vastineet muistutuksiin. KH esitti valtuustolle hyväksymistä HYVÄKSYMISVAIHE 2002 elokuu 2002 syyskuu KV hyväksyi osayleiskaavan yksimielisesti Valitus hallinto-oikeuteen (koski pientä osa-aluetta) 2002 lokakuu KH päätti osayleiskaavan voimaan tulemisesta 2002 lokakuu muilta kuin valituksenalaiselta osaltaan Kuulutus kaavan voimaan tulosta em. osiltaan 2004 helmikuu Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 2004 huhtikuu Kuulutus kaavan voimaantulosta kaikilta osiltaan Edellisten lisäksi useita kaupunginhallituksen iltakouluja, joissa on käsitelty sekä kaavaa että saha-alueen maaperän puhdistamiseen liittyviä kysymyksiä kaksi YVAa kuulemisineen: o Joensuun kaupunki, UPM-Kymmene Oyj: Penttilä-hanke, Penttilän alueen kunnostuksen ympäristövaikutusten arviointi, o Joensuun seudun jätehuolto Oy: Pilaantuneiden maiden erityiskaatopaikan ympäristövaikutusten arviointi, Viranomaisneuvottelut ja muut kaavaneuvottelut Asukastyöryhmä kokoontui hankkeen keskeisissä vaiheessa nähtäville asetettavan ehdotuksen valmistumiseen asti jotakuinkin samassa aikataulussa kaupungin omien suunnittelu- ja päätöskokousten kanssa. Kaavoitus Joensuussa Joensuu on noin asukkaan kasvava kaupunki Pohjois-Karjalassa. Koko kaupungin alueella on voimassa vuonna 1996 hyväksytty oikeusvaikutukseton yleiskaava. Parhaillaan on käynnistymässä yhdeksän Joensuun seudun kunnan yhteisen yleiskaavan laatiminen. Kaupungin maapinta-alasta noin 46 % on asemakaavoitettu. Vuosittain kaupungissa on vireillä keskimäärin asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Yleiskaavoitusta ohjaa kaupungin alueella kaupunginhallitus ja asemakaavoitusta tekninen lautakunta. Yhteisen yleiskaavan laatimista ohjaa seutuhallitus. Valtaosan kaavoista laatii kaupungin oma organisaatio, mutta osa suunnittelusta teetetään konsulteilla.
22 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 22 Esimerkkihanke: Helsingin Kapteenskanmäen asemakaavamuutos Kapteenskanmäen alueen asemakaavan muutos on esimerkki merkittävästä hankkeesta, jossa osallistumista järjestettiin aloitus- ja valmisteluvaiheessa. Asemakaavan muutos sai alkunsa, kun kaupunki osti asuintonteiksi kaksi voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten tonttia. Kaava-alueeseen kuului myös viereisiä puisto-, urheilu- ja katualueita. Tavoitteena oli sovittaa uusi täydennysrakentaminen alueelle niin, että maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja virkistysarvot säilyvät. Kaavaehdotuksessa puistoksi ja virkistysalueeksi merkittiin Vantaanjoen varsi ja suurin osa Kapteenskanmäkeä, kun taas rakentamista osoitettiin kadunvarsien puistoalueille. Alueelle muodostettiin 20 uutta pientalotonttia. Kaava-alueen laajuus on 11,4 ha ja kokonaisrakennusoikeus noin k-m 2. Vuorovaikutus ALOITUSVAIHE 2002 maaliskuu Kaavoituskatsauksessa (jaetaan jokaiseen talouteen) Päätöksenteko 2001 marraskuu päätös aloittamisesta: lautakunta hyväksyi toimintasuunnitelman 2002 huhtikuu Vireilletulosta kirje yhdistyksille, viranomaisille ja vaikutusalueen talouksille. Kirjeen liitteenä kolme vaihtoehtoa rakentamisen sijoittamisesta. Ilmoitus paikallislehdessä toukokuu OAS ja rakentamisalueiden vaihtoehdot esillä 3 viikkoa virastossa, Internetissä, koululla ja Malmitalolla (monitoimitalo) Kaavapäivystys (2 iltaa) Malmitalolla Kävelykierros alueella ja keskustelutilaisuus alueen koululla (47 osallistujaa) Neuvottelu rakennusviraston kanssa 31 kirjallista mielipidettä (yhdessä 58 allekirjoitusta) X lausuntoa VALMISTELUVAIHE 2003 toukokuu Kirje yhdistyksille, viranomaisille ja kaikille vaikutusalueen talouksille, ilmoitus Paikallislehdessä Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto esillä 3 viikkoa virastossa, Internet-sivuilla ja Malmitalolla Kaavapäivystys ja keskustelutilaisuus Malmitalolla Neuvottelu kiinteistöviraston kanssa 24 kirjallista mielipidettä X lausuntoa EHDOTUSVAIHE 2003 joulukuu tammikuu Kunnallinen ilmoitus Helsingin tiedotuslehdissä (5 kpl) Kaavaehdotus nähtävillä 4 viikkoa viraston ilmoitustaululla 3 muistutusta x lausuntoa HYVÄKSYMISVAIHE 2 valitusta 2003 lokakuu lautakunnassa kaavaehdotus ja mielipiteet 2004 huhtikuu lautakunnassa muistutukset, lausunnot ja vastaukset 2004 syyskuu Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
23 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 23 Osallistumistilaisuuksia järjestettiin aloitusvaiheessa tavallista enemmän, koska hanke oli herättänyt runsaasti keskustelua jo ennen kaavan vireille tuloa. Kaupungin tekemän tonttikaupan jälkeen Kapteenskanmäen rakentamisen vastustamiseksi kerättiin 1700 nimen adressi. Keskustelun pohjaksi laadittiin kolme vaihtoehtoa rakentamisen sijoittamisesta. Mielipiteet eri vaihtoehtojen välillä jakaantuivat siten, että yleensä rakentamista vastustettiin oman asunnon lähellä. Esimerkiksi Kapteenskanmäen vieressä asuvat vastustivat mäelle rakentamista, mutta kauempana asuvat puolestaan uskoivat uusien asukkaiden tuoman sosiaalisen kontrollin rauhoittavan ja siistivän aluetta. Lisäksi joen varren virkistysalueelle suunnitteilla olevia lähiliikuntapaikkojen pelättiin tuovan lisää häiritsevää liikennettä ja pysäköintiä. Kaavaluonnos oli yhdistelmä kolmesta esitetystä vaihtoehdosta. Luonnosvaiheen palautteessa vastustettiin edelleen asuinrakentamiseen osoitettuja alueita. Toisaalta keskustelutilaisuudessa kiiteltiin, että rakentaminen oli sijoitettu alueelle hienovaraisesti. Alueen tontteja ja rakentamismahdollisuuksia on kysytty kaavoittajilta jatkuvasti sen jälkeen, kun alueen suunnittelu esiteltiin kaavoituskatsauksessa. Nämä asiasta kiinnostuneet osalliset osallistuvat vain harvoin kaavan valmisteluun. Kaavoitus Helsingissä Helsingissä on noin asukasta. Vuosittain kaupungissa tulee vireille noin 90 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Koko Helsingin kattava yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna Osayleiskaavoja on laadittavana (vuonna 2004) seitsemälle alueelle, joista kolme on vanhaa satama-aluetta. Niihin on suunnitteilla yhteensä vajaa asukasta ja noin työpaikkaa. Kaikki kaavat laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa, mutta suunnittelun pohjaksi teetetään jonkin verran konsulttitöitä. Virastossa on noin 60 asemakaavoittajaa ja 7 yleiskaavoittajaa. Osallistumisen kehittämistä ja toteuttamista varten virastossa on kaksi vuorovaikutussuunnittelijaa. Kartta / kuva
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotSAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotRakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely
Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy
710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,
LisätiedotKROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja
LisätiedotOsallistumis- ja Arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
LisätiedotLuonnos 13.11.2015 Perustelumuistio
Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä
LisätiedotESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201
ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002 KILONPUISTO IA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ASEMAKAAVA KILONPUISTO
LisätiedotKerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016
16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
LisätiedotSIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
LisätiedotKaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa
Kaavoitusmenettely kuntakaavoituksessa MRL-päivät Olos Leena Ruokanen Lapin ELY-keskus 12.9.2016 Kaavoitusmenettely on maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa säädetyt kaavan laadinnan vaiheet
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014
3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
Lisätiedot1. Mikä rakennusjärjestys on?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.
kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotOPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
LisätiedotGOLFKLUBIN asemakaavamuutos
GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan
LisätiedotLapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotSUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA
SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti
OAS A-2716 1 (6) A-2716 22.5.2017 Asemakaavan muutos Kurenojantie pää, Villähde Lahti.fi OAS A-2716 2 (6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA
1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven
LisätiedotSimo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE
KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu
LisätiedotSodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012
Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(9) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA
KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on
LisätiedotKemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos
Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Lappeenrannan kaupunki RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotRAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
KALAJOENKAUPUNKI RAUTIONASEMAKAAVAN MUUTOSJALAAJENNUS OSALLISTUMIS JAARVIOINTISUUNNITELMA(OAS) 11.1.2012/18.2.2019 OSALLISTUMIS JAARVIOINTISUUNNITELMANTARKOITUS MRL63 :nmukaankaavaalaadittaessatuleelaatiasuunnitelmaosallistumis
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotSORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 659 ja 660 ja siihen rajoittuvia katu- ja liikennealueita.
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
LisätiedotOsallistuminen yleisja asemakaavoituksessa
YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2007 Osallistuminen yleisja asemakaavoituksessa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2007 Osallistuminen yleisja asemakaavoituksessa Helsinki
LisätiedotRAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 10.4.2018 0 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7.12.2016 Yleistä osallistumis-
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotHissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)
KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014
Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,
LisätiedotInari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012
OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 10.2.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN
LisätiedotKonho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-
LisätiedotUtsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos
KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-
LisätiedotRAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 5.10.2018 1(6) RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS 5.10.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja
LisätiedotASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA
VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten
LisätiedotAkm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-
Lisätiedot