KIINNITYSOHJEET. Info ja tarvikkeet kohta UPOFLOOR

Transkriptio

1 KIINNITYSOHJEET Info ja tarvikkeet kohta UPOFLOOR

2 Sisällysluettelo sivu Yleistä... 1 Pinnoitustyön suunnittelu... 2 Päällysteiden valinta... 2 Rasitustyypit... 2 Työselityksen laadinta... 3 Aluslattiat... 3 Aluslattia betonia... 4 Aluslattia rakennuslevyä... 7 Päällysteiden kiinnitys... 7 Laattojen kiinnitys... 8 Muovimattojen kiinnitys... 9 Muovipäällysteiden hitsaus Muovimatot märkätiloissa Seinänpäällysteiden kiinnitys Sähköteknisten päällysteiden asennus Linoleumin asennus LifeLine-laattojen asennus LifeLine CS -mattojen asennus Laminaattien asennus Urheilupinnoitteet Muoviset rakennuslistat Lautaparkettien asennus Lukkoponttiparketti Liimattava parketti Korjausrakentaminen Asentajan muistilista

3 UPOFLOOR LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTEIDEN SUUNNITTELU- JA KIINNITYSOHJEET YLEISTÄ Lattian- ja seinänpäällysteiden valinnassa ja asennustyössä noudatetaan ensisijaisesti rakennushankkeeseen liittyviä yleisiä ja hankekohtaisia asiakirjoja, Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMk/RT-säännöstiedosto), RT-ohjetiedoston sekä Rakennustöiden Yleisten Laatuvaatimusten (Sisä-RYL-2000) sisältöä sekä erillisiä tila- tai rakennekohtaisia standardeja ja normeja. Rakennuskohteen työselityksessä, mikäli se poikkeaa edellisistä, tulee olla viite tarkoitetusta ohjeesta tilakohtaisesti. Upofloor Oy:n julkaisemat ohjeet on tuotetyyppikohtaisina tarkoitettu helpottamaan työselityksen laadintaa sekä antamaan kullekin materiaalille valmistajan sille parhaaksi katsoman käsittelyohjeen. Tuotteisiin liittyvät tekniset tiedot sekä viranomaisviitteet on julkaistu tuotekorteissamme ja/tai infokansiossamme.

4 2 PINNOITUSTYÖN SUUNNITTELU Suunnittelun lähtökohtana tulee kaikissa tapauksissa olla tilan käyttötarkoitus ja rakenteeseen kohdistuva rasitustyyppi. Tällöin saman rakennuskohteen sisällä voi esiintyä erilaisia tiloja, joissa työsuoritusta koskevat ohjeet poikkeavat toisistaan. Korjausrakentamisessa on syytä korostaa rakenneosien purkuun ja käsittelyyn liittyviä erikoistoimenpiteitä, jotta urakkatarjouksia laskettaessa riittävä työturvallisuus tulisi otetuksi huomioon. Tarkemmat tiedot teknisestä neuvonnastamme Nokialta puh Tuotetietoja sekä päällysteittemme asennus- ja hoito-ohjeita on saatavissa esitteistämme, kansioistamme, edustajiltamme ja myös Internet-sivuiltamme osoitteesta Päällysteiden valinta Lattianpäällystettä valittaessa tulee suunnittelijan tuntea lattiaan kohdistuva rasitustyyppi ja mitä ominaisuuksia lattialta edellytetään. Lattianpäällysteiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta eri käyttökohteisiin määritellään eri SFS- ja/tai EN-normeissa. Päällysteen valinnassa on otettava huomioon tila, johon päällyste tulee, päällysteen alla olevat rakenteet, olosuhteet, joissa päällystettä käytetään ja päällysteelle asetettavat esteettiset vaatimukset osana sisustusta (värit, kuosit, lämpimyys, valoisuus) sekä hoidettavuus. Päällyste on yksi osa toiminnallisesta kokonaisuudesta, lattiasta. Tätä rakenneosaa on tarkasteltava aina kokonaisuutena, jonka voidaan katsoa muodostuvan: kantavasta alusrakenteesta tasauskerroksesta kiinnitystarvikkeista asennustyöstä päällysteestä hoidosta ja huollosta Se, mitä osaa näistä kulloinkin painotetaan, riippuu lattiaan kohdistuvasta rasituksesta. Rasitustyypit Betonilattioita koskeva ohje by 45 (BLY 7) jaottelee rasitustyypit seuraavasti: Taulukko 4.2. Lattiaan kohdistuvat rasitustyypit ja käyttötilat Taulukon jaottelu on suuntaa-antava. Lattian päällystettävyyttä tarkasteltaessa lähtökohtana tulee olla lattiaan kohdistuva todellinen rasitus. Lattiaan kohdistuva rasitus Pienet rasitukset Keskisuuret rasitukset Suuret rasitukset Esimerkinomainen käyttötilajaotus Asuintilat Rasituksen kannalta asumiseen verrattavat käyttötilat Liiketilat Sairaalat Toimistot Koulut Teollisuustilat Varastotilat Liikennetilat Erikoistilat

5 3 Muita rakenteen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kosteus ilman suhteellinen kosteus lattiaan kohdistuva yläpuolinen vedenpaine alustan rakennekosteus alapuolisesta tilasta tai maaperästä siirtyvä kosteus liikkeet mekaaninen kuormitus, pistemäinen tai liikkuva lämpötilan vaihtelu kosteusvaihtelu alustan liikkeet (taipuma, kutistumat, liikuntasaumat) akustiikka askeläänen/ilmaäänen eristävyys äänenvaimennus absorptio palonkesto rakenteelta kokonaisuutena vaadittava luokka pinnoitteelta edellytettävä luokka, joka perustuu syttymisherkkyyteen, palonlevittämisominaisuuteen tai savukaasujen ominaisuuksiin kemiallinen rasitus käyttöolosuhteista johtuva rasitus rakenteen eri materiaalien keskinäisestä vaikutuksesta johtuva rasitus UV-valon vaikutus/hapettuminen Työselityksen laadinta Työselitys, joka koostuu vain rungosta ja siihen liitetyistä viittauksista mielletään vaikealukuiseksi ja tämä saattaa aiheuttaa sen, ettei laskennassa ja toteutuksessa kaikkia osatekijöitä huomioida riittävästi. Toisaalta ohje, johon viitataan, ei välttämättä sisällä kaikkia tarpeellisia tietoja. Parempi tapa on viittauksen ohella tarpeellisin osin täydentää selitystekstiä, käyttäen esim. rakenneleikkausta. Esim.: mattopäällystys suoritetaan Sisä-RYL 2000, luvun 75, mukaisesti seuraavin tarkennuksin... Jäljempänä on esitetty eräs työohjeen laadintamalli. Työselityksen liitteenä voi olla myös tämän esitteen asennusohjeosa tai sen osakopio. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikilla rakennushankkeen osapuolilla on samansisältöinen työselitys käytettävissään ja työsuoritus toteutetaan sen mukaisesti. Näin varmistetaan lattiarakenteen toimivuus tarkoitetulla tavalla. Työselitysmalli tavaratalot, suuret rasitukset, Sisä-RYL 75.4 seuraavin lisäyksin: 1. pintamateriaali puristettu kvartsivinyylilaatta (esim. Hovi Mosaic), väri huoneselityksen mukaan, paksuus 2,0 mm, paloluokka L laatat vuoroladontana puolen laatan limityksellä kiinnitys akryylidispersioliimalla, märkäliimaus, liimamäärä 4 5 m 2 /litra, liimalastan hammastus ohjeen mukaan valmis laattapinta jyrätään ristiin 1 2 tunnin kuluessa kiinnityksestä jalkalista Upofloor JL 60, väri teräsbetonilaatta by 45 (BLY 7) luokka A-X-40 pintahionta, ei tasoitetta pohjustussively (primer) lämpötila asennushetkellä ja sen jälkeen min. +18 C kosteus max. 85 % RH, yksi mittaus/x m 2 valujärjestyksen mukaan. Mittaustulokset sisällytetään erillisliitteenä työmaan pöytäkirjoihin alapuoliset kerrokset kosteus-/lämpöeristeet täyttökerrokset salaojitus jne. Valmis, puhdistettu laattalattia suojataan kiinnityksen jälkeen puhtaalla pahvilla. Vältettävä voimakkaita kuormituksia ennen liimauksen kuivumista (4 6 vrk). Perushoito valmistajan kirjallisen ohjeen mukaan (liite). pintamateriaali teräsbetonilaatta alapuoliset kerrokset ALUSLATTIAT Aluslattian on oltava tasainen, kuiva, liikkumaton, kiinteä ja pölyämätön. Siinä ei saa olla aineita (öljyt, maalit, hartsit jne.), jotka vaikuttavat haitallisesti käytettäviin materiaaleihin (tasoite, liima, päällyste). Virheellinen aluslattia saattaa aiheuttaa tasoitteen ja päällysteen irtoamisen tai vaurioitumisen sekä myös poikkeuksellisen nopean kulumisen, joten aluslattia on aina kunnostettava ennen päällystämistä. Märkätiloissa on huomioitava riittävät lattiakallistukset.

6 4 Aluslattia betonia Suomen ilmasto-olosuhteet sekä joissakin tapauksissa maaperä aiheuttavat betonilattian rakentamiselle ja kosteustekniselle toimivuudelle joskus vaikeitakin ongelmia. Erityisesti maanvaraisten lattioiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava oikeista työtavoista ja materiaaleista sorastuksen, mahdollisten kosteus- ja lämpöeristeiden ja salaojituksen suhteen. Täyttökerrosten osalta on tarkoin tunnettava veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suunnittelussa pidetään lähtökohtana, että täyttömaan ns. huokoskosteus on 100 % RH. Betoni on materiaali, jonka ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa betonin suhteituksen, käsittelyn (betonoinnin) ja olosuhteiden kautta. Päällystettävyyden kannalta betonointi tulee suorittaa niin, että lujuus- ja koossapysyvyysominaisuudet säilyvät. Betoni ei saa erottua suhteituksen eikä tiivistyksen seurauksena. Betonin pintaan ei saa muodostua paksua erottunutta sementtiliima- tai vesikerrosta. Pintaa hierrettäessä betonin pintaan ei saa lisätä vettä hiertotyön helpottamiseksi. Veden lisääminen nostaa pintakerroksen vesisideainesuhdetta heikentäen samalla pintakerroksen puristus- ja vetolujuutta lisäten pintakerroksen kutistumaa. Hierron tarkoituksena on tasoittaa ja kaunistaa näkyvä pinta, mutta ennen kaikkea tiivistää ja lujittaa aluslattian rasitetuin osa. Jos on kyseessä kiinnitetty pintabetonilattia, on tartunta kantavaan rakenteeseen varmistettava huolellisella työtekniikalla, etteivät jännitykset varsinkin ohuissa betonikerroksissa saa aikaan pintabetonin irtoamista alustasta. Kosteuden enimmäisarvot Betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvo (keskimääräinen kosteus betonirakenteessa), jolloin päällystystyö on mahdollinen. Kosteuden enimmäisarvot Betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvo, % Päällyste Huomautuksia 80 Betonin pintaosan Alustaan liimattava Puun kosteusliikkeet (2 3 cm) oltava < 75 % lautaparketti 85 Kaikki muovipäällysteet, Liimojen kosteudenkestämättölinoleumi myys, mitta- ja värimuutokset Lautaparketti uiva asennus + kosteuseristys Useimmat liimatyypit eivät kestä suurta alkalista kosteutta, päällysteessä muutoksia. Mittaussyvyyden määrittäminen betonin kosteusmittauksessa Kuivumissuunta laatat Mittaussyvyys laatat lattiapinta 0,2xd 0,4xd 0,2xd alapinta avoin alapinta osittain avoin kattopinta 0,2... 0,4xd 0,4xd alapinta tiivis maanvarainen alapohja mittaussyvyys riippuu alapinnan tiiviydestä Mittaussyvyyden määrittäminen ala- tai välipohjatyypin ja betonilaatan paksuuden mukaan (RT ).

7 5 pienin mittaussyvyys mittari tiivistemassa keskimääräinen mittaussyvyys poraus puhdistus mahdollinen putkitus tiivistys mittaus Suhteellisen kosteuden mittausmenetelmän vaiheet. Kosteuden tulee tasaantua tiivistetyssä porareiässä 3 7 vrk ennen mittausta (RT ). Betonin kosteus Usein toistuva virhe, joka aiheuttaa myös huomattavia korjauskustannuksia on se, että päällyste kiinnitetään liian kostealle alustalle. Kosteus voi olla lähtöisin maaperästä, se voi olla ns. rakennekosteutta, tai liika kosteus on tullut virheellisestä jälkihoidosta. Betonin kovettuessa osa sen sisältämästä vesimäärästä sitoutuu kemiallisesti, jolloin se ei ole haitta päällystämiselle. Useille päällysteille asetettu kosteuden enimmäisarvo 85 % RH tarkoittaa kuitenkin sitä, että betonista pitää poistaa vettä n. 50 litraa/m 3 ennen pinnoitusta. Kuivattamistarve vähenee käytettäessä ns. korkealujuusmassoja. Toisaalta kuivumista voidaan helpottaa/nopeuttaa käyttämällä massassa lisähuokostusta. Kuivumista arvioitaessa ei pidä luottaa vain aikaan, koska jälkihoito, kastuminen, tasoitus, ilman lämpötila ja ilman kosteus sekä tuuletus ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuivumisnopeuteen. Kylmänä vuodenaikana, jolloin ulkoilman sisältämä vesimäärä on pienimmillään, ei helposti tuuletettavien tilojen kuivattaminen ole vaikeaa. Sateisena ja lämpimänä vuodenaikana huonosti tuuletettavien tilojen kuivatus on vaikeaa ilman sisältämän vesimäärän ollessa suurimmillaan. Uuden betonilattian kosteus on aina mitattava hyvissä ajoin ennen päällystystyön aloitusta. Näin jää aikaa tarvittaville kuivatustoimenpiteille työaikataulua häiritsemättä. Kosteuden mittaus Betonin suhteellinen kosteus määritetään mittaamalla betoniin poratun reiän suhteellinen kosteus tai betonista otettujen näytepalojen suhteellinen kosteus koeputkessa punnituskuivausmenetelmällä. Luotettavin kosteusmittaus on punnituskuivausmenetelmä, jossa lattiasta otettu näyte kuivataan 105 C:n lämpötilassa ja kosteuspitoisuus lasketaan painon vähenemisestä. Menetelmä on kuitenkin hankala ja sitä käytetäänkin vain erikoistapauksissa. Suhteellisen kosteuden (RH) mittaustapaa pidetään nykyisin oikeana menetelmänä. Käytettävät laitteet vaativat käyttäjältään perehtymistä oikeaan mittaustapaan sekä laitteen jatkuvaa huoltoa. Betonin suhteellisen kosteuden mittausmenetelmä on esitetty RT-kortissa Betonirakenteen päällystettävyyskosteusmittausten mittaussyvyydet vaihtelevat rakenneratkaisun ja rakenteen paksuuden mukaan. Jos kyseessä on rakenne, joka kuivuu kahteen suuntaan, päällystettävyyskosteus tulee määrittää syvyydeltä, joka on 20 % koko rakenteen paksuudesta. Yhteen suuntaan kuivumissa rakenteissa ja maanvastaisissa rakenteissa vastaava mittaussyvyys on 40 % koko rakenteen paksuudesta. Maksimi mittaussyvyytenä voidaan kuitenkin pitää 7 cm. Mittauspisteitä on valittava pinta-alan mukaan niin, että saadaan luotettava Vaisala-kosteusmittari.

8 6 kuva kosteuspitoisuuksista koko päällystettävän alan osalta. Suuremmissa tiloissa tämä tulee hitaaksi ja hankalaksi suorittaa. Näissä tapauksissa voi käyttää rinnakkaismenetelmänä ns. pintakosteusmittareita, joilla etsitään selvästi poikkeavat alueet ja näistä kohdin suoritetaan varsinainen mittaus. Saadut tulokset tulee aina merkitä työmaan pöytäkirjoihin. Suhteellisen kosteuden mittalaite. Betonin lujuudella on oleellinen merkitys päällysteen kannalta. Betonin on oltava niin lujaa, että se kestää murtumatta suuriakin päällysteen läpi välittyviä pistekuormia. Useimmiten kuitenkin tulee eteen betonin lujuus päällysteen tartunnan kannalta. Tällöin on kyse ennen kaikkea betonin pintakerroksen lujuudesta, johon voidaan vaikuttaa betonin suhteituksella, hierrolla ja jälkihoidolla. Jos betonin jälkihoito on laiminlyöty tai se on jäätynyt, on seurauksena betonin korppuuntuminen, jota ei voi enää edullisesti korjata. Vaihtoehtoina on lattian poistaminen ja uusi valu tai epoksin imeyttäminen koko kerrospaksuuteen. Korppuuntumisen seurauksena pintakerroksen lisäksi on useimmiten vaurioitunut myös pintabetonin tartunta kantavaan rakenteeseen. Halkeamat tai pintabetonin irtoamiset on korjattava ennen tasoitusta tai päällystämistä. Korjaustarvikkeina käytettävät aineet (hartsi+kovetin) saattavat väärin annosteltuina aiheuttaa vaurioita päällysteille. Niiden käytössä on tarkoin huomioitava oikeat seossuhteet, huolellinen sekoitus ja riittävä kuivumisaika. Epävarmoissa tapauksissa on lisäksi mahdollista käyttää siveltäviä pohjusteita, jotka estävät aineiden suoran yhteyden päällysteeseen. Yleensäkin aineet, jotka eivät ole sitoutuneet kemiallisesti tai fysikaalisesti betoniin, pääsevät kulkemaan betonin sisällä. Suuremmat halkeamat ja muut rakenneviat korjataan betonoimalla. Suunnitelmista poikkeavia työsaumoja ei saa tehdä. Teräshierretyistä aluslattioista on keskisuuren rasituksen alaisissa tiloissa (liiketilat, sairaalat, toimistot, koulut) tasoitteiden ja kiinnitysliimojen tarttuvuuden varmistamiseksi poistettava hiomalla betonin pintaan muodostuva sementtiliimakerros. Tarvittaessa suoritetaan pölynsidonta ja pinnan tiivistys pohjustusaineella. Suuntaa-antavana kosteusmittauksena voidaan pitää myös lattiaan tiiviisti teipattua n. 1 m 2 :n kokoista muovikalvoa. Mikäli sen alapuoli 4 6 vrk:n jälkeen on kostunut tai betonin väri selvästi tummunut, ei päällystystä saa aloittaa. Suuntaa-antava kosteusmittaus. Betonin lujuus Betonilattian tasoitus Tasoitus suoritetaan sementtipohjaisilla tasoitteilla. Joillakin päällystetyypeillä (parketti, linoleumi, korkki) on käytettävä kaseiinittomia tasoitteita päällysteen värjääntymisvaaran vuoksi. Tasoitetyyppi valitaan oikaisutarpeen/rasitustyypin mukaan. Tasoitustyö tehdään puhtaalle, kuivalle alustalle, joka tarvittaessa on esikäsitelty pohjustusaineella. Erityisesti on huomioitava tasoitteiden oikea seossuhde ja sekoitus sekä tasoitetyypille suositellut vähimmäis- ja enimmäispaksuudet. Liian montaa tasoitekerrosta (yli 3) on pidettävä lujuuden kannalta huonona. Tasoitteelle on varattava riittävä kuivumisaika, kerrospaksuudesta riippuen 1 3 vrk. Itsestään siliävillä tasoitteilla (nk. pumpputasoitteet) kuivumisaika voi olla jopa 2 3 viikkoa. Erikoistasoitteilla voi päällystäminen tapahtua muutaman tunnin kuluttua. Tasoitteissa voidaan käyttää valmistajan suosittelemaa määrää lujuutta parantavaa lisäainetta (betoniemulsio). Tätä suositellaan kaikissa keskisuuren rasituksen alaisissa tiloissa. Betoni- tai tasoitepinnan tasaisuudessa ja sileydessä on noudatettava annettuja luokitusohjeita sekä huomioitava eri päällystetyyppien asettamat vaatimukset. Kaikissa betonilattioissa noudatetaan by 45 (BLY 7)/2000 ja Sisä-RYL-2000:ssa esitettyjä luokitusohjeita. Tiloissa, joissa esiintyy suuria lattiaan kohdistuvia rasituksia (teollisuus, varastot, liikenne- ja erikoistilat) ei tasoitteita ole syytä käyttää, vaan pinnoite kiinnitetään suoraan virheettömälle, hiotulle betonialustalle.

9 7 Aluslattia rakennuslevyä Rakennuslevyjen tulee olla lattiakäyttöön tarkoitettuja. Alusmateriaaliksi soveltuvien levyjen on yksikerrosrakenteena oltava pontattuja. Mikäli käytetään useita levykerroksia ja levyjä, joissa ei synny mittamuutoksia, ei ponttaus ole välttämätöntä. Levypaksuudet alustan päälle asennettavissa levyissä mm, kannakkeitten päälle tai uivana asennettavissa levyissä kannatinjaosta ja materiaalista riippuen mm. Seinille jätetään vähintään 10 mm liikkumavaraa. Levyt liimataan narinan ehkäisemiseksi kannatteisiin tai aluslattiaan. Vanhojen lautalattioiden kiinteys varmistetaan naulaamalla. Levyjen kiinnitysnaulojen tai -ruuvien pituus on 3 4 kertaa levyn paksuus, vähintään kuitenkin mm. Naulausväli levyjen reunoilla mm ja keskellä mm eri levytyypeillä. Kiinnikkeiden kannat upotetaan 1 2 mm:n syvyyteen. Kantoja ei saa kitata, koska kuivunut tasoite saattaa irrota ja aiheuttaa kohoumia päällysteeseen. Levyjen saumojen hammastukset poistetaan hiomalla. Joissakin tapauksissa on mahdollista käyttää myös ylitasoitusta, tällöin levy on esikäsiteltävä pohjustusaineella. Mikäli käytetään pinnoitettuja levyjä tai levyt pintakäsitellään ennen päällystämistä, on huomioitava, että käsittely tiivistää levypinnan ja vaikeuttaa näin liimaustyötä. On myöskin varmistettava, ettei käsittelyyn käytetty aine reagoi haitallisesti liiman ja päällysteen kanssa. Seurauksena saattaa olla esim. värimuutoksia päällysteissä. Märkätiloissa on varmistuttava levyn kosteudenkestävyydestä. Rakennuslevyjen on saavutettava käyttöolosuhteita vastaava kosteustila, eli niitä on pidettävä varastoituina vastaavissa olosuhteissa 1 2 viikkoa ennen asentamista. Tasapainokosteuden saavuttaminen on erittäin tärkeää, koska levyjen kosteusliikkeet saattavat olla 2 3 mm/m (35 80 % RH). Tällöin esim. lasikuiturunkoiset joustovinyylimatot saattavat irrota alustasta sen kutistumisen johdosta. Lastulevyt on syytä pohjustaa primerilla liiman liiallisen imeytymisen estämiseksi. Tarkemmat ohjeet selviävät Sisä-RYL-2000:sta sekä levyjen/tasoitteen valmistajien julkaisuista. Puulattian saneeraus/työvaiheet: lautojen naulaus alustan hionta/tasaus levytys (tai erikoistasoite) päällysteen liimaus vanha puulattia pohjustus PÄÄLLYSTEIDEN KIINNITYS Ennen kiinnitystyön alkua todetaan aluslattian ja käytettävien materiaalien asianmukaisuus sekä työn edellyttämät kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. Jos toimitetuissa tarvikkeissa havaitaan valmistuksesta tai raaka-aineista johtuvia vikoja, ei kiinnitystä saa suorittaa, vaan kiinnittäjän on otettava yhteys tuotteen valmistajaan, joka tekee päätöksen tarvittavista toimenpiteistä. Kiinnitystyön jälkeisiä tämän luonteisia valituksia ei huomioida. Työn aikana todetaan vaadittujen ominaisuuksien ja olosuhteiden pysyvyys. Aluslattia on aina ennen kiinnitystä puhdistettava perusteellisesti kaikista epäpuhtauksista. Tavallisesti tarvitaan irtonaisen aineksen poistamiseen sekä mekaaninen harjaus että imurointi. Öljy-, rasva- ja maalitahrat on aina poistettava emulgoivia liuotinaineita käyttäen tai mekaanisesti. Tarvittaessa käytetään pohjustusainetta betonin pinnassa. Päällysteet varastoidaan ja kiinnitetään siinä lämpö- ja kosteustilassa, mikä tulee olemaan päällystettävän tilan normaaliolosuhde. Aluslattian, materiaalien ja kiinnityslämpötilan on oltava kuitenkin vähintään +18 C. Lisäksi parkettia ja linoleumia kiinnitettäessä tulisi ilman suhteellisen kosteuden olla alle 65 %. Kiinnitystyö ajoitetaan siten, että nämä vaatimukset ovat täytettävissä. Kiinnitystyötä helpottaa, jos päällyste pidetään pakkauksesta avattuna (ei lautaparketti) ja sopiviin mittoihin katkaistuna n. vuorokausi ennen asennusta. Alhaisissa lämpötiloissa on päällysteitä käsiteltävä erityisen varovaisesti. Lattianpäällysteet kiinnitetään pääasiallisesti kokopintaliimauksella. Ensisijainen liimaustapa on märkäliimaus; imemättömillä alustoilla käytetään ns. myöhäistä märkäliimausta. Liimat ovat pääosin akryyli- (akrylaatti-)liimoja. Lattianpäällysteelle valitaan oikea liimatyyppi ja sen käytössä noudatetaan tarkoin valmistajan antamia ohjeita. Liima levitetään hammastetulla lastalla. Oikea liimamäärä saadaan käyttämällä kullekin liimatyypille suositeltua lastan hammastusta. Välineet on käytön jälkeen puhdistettava huolellisesti, jotta oikea hammasjako lastassa säilyy. Liima levitetään vain niin suurelle alalle kerrallaan kuin liiman työskentelyaika (avoin aika) sallii. Avoin aika on riippuvainen lämpötilasta, ilman kosteudesta ja ilman pölyisyydestä. Pöly aiheuttaa liimakerroksen pintaan päällysteen tarttuvuutta haittaavan kalvon. Tiloissa, joissa käytetään lattialämmitystä, on korkein sallittu lämpötila lattian pinnassa +28 C. Korkeammat lämpötilat saattavat aiheuttaa muutoksia liimassa ja päällysteessä.

10 8 Laattojen kiinnitys. Merkitään aloituslinjat. Laattojen asennusjärjestys. Laattoja ladottaessa ei saa syntyä porrastusta. Ensin haetaan mittaamalla päällystettävän alan aloituspiste, jonka kautta piirretään aloituslinjat sekä pituus- että poikkisuuntaan. Pisteen merkitsemisen jälkeen on kuitenkin syytä tarkistaa, ettei seinien vierustoille jää liian kapeita liuskoja. Seinien viereisen laattarivin leveys ei saa millään reunalla olla pienempi kuin neljäsosa laatan leveydestä. Aloituslinjat siirretään tarvittaessa (kuva 1). Laatoitus aloitetaan linjojen leikkauspisteestä aloitusviivaa seuraten kumpaankin suuntaan ja ulospäin pyramidin muotoon latoen (kuva 2). Ladontana voidaan käyttää joko rinnakkaisladontaa tai ns. T-ladontaa, jossa käytetään puolen laatan limitystä. Mikäli laatoista muodostetaan kuvioita, on suunnittelussa ja asennuksessa huomioitava laattojen välinen mahdollinen kokoero (toleranssi ±0,3 mm, Sisä-RYL-2000, taulukko 75:T1). Suurissa yhtenäisissä tiloissa ala jaetaan pienempiin alueisiin. Tällä varmistetaan laattarivien suoruus ja ehkäistään mahdollista porrastusta. Ensimmäiset laatat ladotaan hyvin kevyesti ja tarkistetaan, ettei synny porrastusta. Työtä jatketaan pyramidia kasvattaen, jolloin kahden kiinnitetyn laatan sivut määräävät paikan seuraaville laatoille (kuva 3). Reunimmainen laattarivi mitoitetaan seuraavasti: asetetaan viimeisen ehjän laattarivin päälle tarkasti irrallinen laatta. Toisella laatalla merkitään etäisyys seinästä. Leikataan laatta. Tarvittaessa jokainen laatta mitoitetaan erikseen (kuva 4). Reunalaatan mitoitus. Laatat painetaan tiukasti alustaan ja toisiinsa kiinni. Saumoista mahdollisesti pursunut liima poistetaan välittömästi kostealla rievulla. Liiman ja päällysteen välisen kosteuspinnan tulisi olla vähintään 70 %. Laattoja ei saa asentaa tiloihin, joissa lattialle saattaa tulla vettä! Yhtenäisissä tiloissa on käytettävä samasta valmistuserästä olevia laattoja. Jyräyksellä varmistetaan liimakerroksen tartunta. Liimakerroksen ollessa vielä tuore on mahdollisimman suuren tartuntapinnan aikaansaamiseksi laattalattiat aina jyrättävä 1 2 tunnin aikana kiinnityksestä. Jyrän paino kg. Jyräyksellä ehkäistään liimalastan kuvioiden esiintuloa ja kalusteiden aiheuttamia painumajälkiä valmiissa lattiapinnassa.

11 9 Muovimattojen kiinnitys Saumat asetetaan valon suuntaisesti. Mattovuodat limitetään 2 3 cm. Tarkka sauma leikataan molempien vuotien läpi. Vuodat käännetään puolen huoneen osalta kaksinkerroin. Liima levitetään tasaiseksi kerrokseksi. Matto hierretään kiinni huomioiden erityisesti saumat. Valmis sauma tiivistetään Upofloorjuotosnesteellä. Kaikki muovimatot kiinnitetään periaatteessa samalla tavalla, joskin joissakin mattotyypeissä on huomioitava oikea asennusjärjestys. Joustovinyylimatoissa on kuviosta riippuen joka toinen vuota käännettävä siten, että samat reunat mattovuodista tulevat vastakkain. Tämä siksi, että kuviot ja värisävyt sopivat paremmin yhteen. Huom! Vuodat leikataan läheltä reunaa. Maton pohjassa olevat merkinnät helpottavat sovitusta/asennussuunnan tarkistusta. Yhtenäisissä tiloissa on käytettävä samaa valmistuserää olevia mattovuotia. Aluslattian kunnostuksen jälkeen suunnitellaan kiinnitystyön järjestys. Kiinnitys tehdään niin, että päällysteeseen tulee mahdollisimman vähän saumoja. Mattorullasta leikataan huonetilan mittaiset palat eli vuodat huomioiden riittävät leikkuuvarat. Kuvioiduissa matoissa on lisäksi huomioitava kuviosovitusvara eli raportti. Saumat asetetaan valon suuntaisesti ikkunaseinää kohti tai kulkusuunnan mukaan. Poikittaissaumoja ei yleensä suositella (kuva 1). Aluslattiaan piirretään linjaviiva, jotta matot tulevat suoraan. Lattialle levitetyt vuodat asetetaan siten, että reunat ovat 2 3 cm limittäin. Maton reunat eivät aina ole täysin suorat, minkä vuoksi tarkka sauma leikataan molempien vuotien läpi. Vuodat sovitetaan huoneen mukaisiksi (kuva 2). Tämän jälkeen vuodat käännetään puolen huoneen alalta kaksinkerroin ja levitetään liima. Matto käännetään takaisin liimapinnalle linjaviivaa seuraten ja hierretään voimakkaasti kiinni edeten vuodan keskustasta reunalle päin (kuvat 3, 4, 5). Kun toinen puoli on valmis, käsitellään toinen puoli saman ohjeen mukaisesti. Liimauksessa on huolehdittava, ettei vuotien taitekohtaan synny paksua liimakerrosta. Saumat varmistetaan hiertämällä ne erikseen esim. vasaralla. Lopuksi suoritetaan puhtaaksileikkaus mm. putket ja kulmat huomioiden. Saumoista pursunut liima poistetaan välittömästi kostealla rievulla. Liimauksen kuivuttua (n. vrk) sauma tiivistetään hitsauslangalla tai juotosnesteellä mattotyypistä riippuen. Asuintiloissa voidaan joissakin mattotyypeissä käyttää ns. irralleenasennusta (ks. Korjausrakentaminen ) Liimakerroksen ollessa vielä tuore on mahdollisimman suuren tartuntapinnan aikaansaamiseksi täysmuoviset matot julkisissa ja raskaan liikenteen alaisissa tiloissa aina jyrättävä 1 2 tunnin aikana kiinnityksestä. Jyrän paino kg. Jyräyksellä ehkäistään liimalastan kuvioiden esiintuloa ja kalusteiden aiheuttamia painumajälkiä valmiissa lattiapinnassa.

12 10 Muovipäällysteiden hitsaus Täysmuovimatot hitsataan saumoistaan kaikissa tiloissa. Hitsausta ei saa suorittaa liimauksen ollessa tuore. Päällysteet asennetaan puskusaumaan. Hitsauslankaa varten tehdään saumaan ura erikoisveitsellä tai urajyrsimellä. Suurin tartuntapinta aikaansaadaan kun ura on langan muotoinen (kuva). Hitsauslanka sulatetaan uraan kuumailmahitsauslaitteella. Käyttämällä sopivaa hitsausnopeutta ja -lämpötilaa saadaan saumalle vaadittava lujuus. Liian korkeaa lämpötilaa käytettäessä saattaa päällyste vahingoittua. Saumanauhan leikkaus päällysteen tasoon suoritetaan vasta, kun hitsaussauma on täysin jäähtynyt. Kodin kuivien tilojen kalvopintaiset matot tiivistetään Upofloor-juotosnesteellä. HUOM! Asentajalta edellytetään voimassaolevaa tulityölupaa. Väärin Oikein Hitsauslangan määrä keskimäärin Matot, leveys 200 cm 0,50 jm/m cm 0,55 jm/m cm 0,67 jm/m 2 Laatat, koko 60x60 cm 3,3 jm/m 2 50x50 cm 4,0 jm/m 2 30x30 cm 6,7 jm/m 2 Muovimatot märkätiloissa Vaatimusten mukainen muovimatto toimii oikein asennettuna märkätilojen lattioissa ja seinissä riittävänä veden- ja kosteudeneristeenä, jolloin ei ole tarpeen käyttää mitään lisäeristyskerroksia. Märkätilojen päällystämiseen saa käyttää muovimatoista ainoastaan sellaisia, jotka täyttävät RT- RakMK C2 ja RIL-107 vaatimukset (katso taulukko). Ominaisuudet on tarvittaessa osoitettava virallisilla koestuksilla. Lattianpäällysteitä koskevat tiedot on esitetty kunkin tuotteen tuotekortissa. Korkean teknisen vaatimustason vuoksi märkätilojen päällystäminen edellyttää erityistä huolellisuutta sekä ammattimiehen taitoa ja välineitä. Asennustyö suoritetaan normaalilla tavalla huomioiden mattovuotien mitoituksessa seinillenostotarve. HUOM! Asentajalla tulisi olla vedeneristäjän ammattitutkinto! Mikäli käytetään liuotinperustaisia liimoja, on käytettävä hengityssuojaimia ja/tai huolehdittava tilan riittävästä tuulettamisesta. Avotulen teko ja tupakonti on kielletty. Maton reunat käännetään seinille mm ja saumat tiivistetään lankahitsauksella (katso edellinen luku), juotosneste ei sovellu tähän tarkoitukseen. Nurkat ja kulmat hitsataan langalla. Tiivistyspastaa käytetään vain, jos hitsaus on teknisesti mahdoton suorittaa. Pasta on itsekovettuvaa. Hitsauslangat ja pastat toimitetaan päällysteiden väreihin sävytettyinä, tai vaihtoehtoisesti värittöminä. Läpiviennit tiivistetään erillisillä tiivistysholkeilla tai liimamassoilla. Saumat pyritään sijoittamaan vähemmän rasitetuille alueille, ei esim. lattiakaivon läheisyyteen. Lattioissa käytetään kiristysrenkaallista lattiakaivomallia. Ennen kiristysrenkaan asentamista tiivistetään maton ja kaivon väli elastisella liimamassalla. Uusimmissa kaivomalleissa tämä on varmistettu erillisellä tiivisteellä myös korokerenkaan osalta. Muovimattoa voi käyttää myös keraamisten laattojen vesieristyksessä. Tarkemmat tiedot teknisestä neuvonnastamme. Mikäli muovimattoa joudutaan käsittelyn helpottamiseksi lämmittämään, on varottava vahingoittamasta päällystettä! Suositeltavaa on tehdä lämmitys kuumailmapuhallinta käyttäen, ja varottava liiallista venytystä. Maton kiristysrengas hitsaussauman sijainti ylösnosto seinälle sovituskappale ulkokulmassa Lattiakaivon ja korotusrenkaan välisen sauman huono tiivistys johtaa helposti vaurioihin veden tunkeutuessa rakenteeseen. Muovimaton asentaminen nurkissa.

13 11 RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohje Märkätilojen lattioissa käytettävien muovimattojen vaatimusprofiilit Ominaisuus Yksikkö Menetelmä Vaatimus Mitat pituus m EN 426 ei nimellisarvoa alhaisempi leveys m 2 -massa mm g/m 2 EN 426 EN 430 ei nimellisarvoa alhaisempi välillä % paksuus mm EN 428/EN ,5 Jäännöspainuma mm EN 433 0,1 Dimensiostabiliteetti % EN 434 0,4 Reunan nousu mm 8 Taipuisuus Taivutus ø 10 mm sylinterin ympäri EN 435/EN ehjä Sauman lujuus N/50 mm EN 684/EN Vesitiiviys/sauma EN13553, Annex A tiivis Alkalin kestävyys N/50 mm ja 56 vrk kyll. Ca(OH)2 Sauman ja maton lujuus ja venymä% ja EN 684 venymä eivät saa oleellisesti /sauma muuttua Lattiakaivon ja vedeneristeen NKB:n tuotesääntö nro 17 Ilmoitetaan soveltuva kaivo ja laippa/tiivistys liitoksen vesitiiviys Emissiot mg/m 2 h viite 1 M1 1 Julkaisun Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien käyttöluokitus, , Sisäilmayhdistys, julkaisu 5, määrittelemillä testimenetelmillä. Märkätilojen seinissä käytettävien muovipäällysteiden (tapettien) vaatimusprofiilit Ominaisuus Menetelmä Vaatimus Paksuus 1 mm Vesitiiviys SFS 3930/SP 1737 Vesitiivis/painonnousu 10 g Veden vaikutus mittoihin SFS 3933 Muutos 0,3 % Lämmön vaikutus mittoihin SFS 3934 Muutos 0,3 % Lämmön vaikutus painoon SFS 3934 Muutos 0,3 % Liiman tartunta NT Build N Seinänpäällysteiden kiinnitys Kiinnitysalustan on oltava kiinteä, liikkumaton, kuiva, tasainen ja pölytön. Siinä ei saa olla aineosia, jotka mahdollisesti vaikuttavat haitallisesti kiinnitysliimaan ja/tai päällysteeseen. Tarvittaessa alustan kosteus mitataan. Maalatuilla pinnoilla on varmistettava, ettei kiinnitysliima/päällyste reagoi maalin kanssa. Kiinnitysalustaksi soveltuvat parhaiten kiviai- neiset pinnat. Rakennuslevyjä käytettäessä on varmistuttava niiden kosteudenkestävyydestä ja huomioitava käytettävän materiaalin vaatima pohjustuskäsittely sekä nurkissa riittävä liikkumatila. Noudata levyvalmistajan ohjeita. Huokoiset tai pinnaltaan heikot alustat voidaan joissakin tapauksissa tiivistää sivelemällä pinta pohjustusaineella. Kipsilevyjä ei tarvitse pohjustaa muovipinnoitteen al-

14 12. Seinän kiinnityspinta viimeistellään huolellisesti Päällyste mitoitetaan huonekorkeuden mukaan. Mahdollinen kuviosovitusvara lisätään. Liima levitetään tasaiseksi kerrokseksi Hierretään pehmustetulla lastalla keskeltä reunoihin päin. Vierekkäiset vuodat sovitetaan saumakohdaltaan kuvion mukaan. Kaikki saumat tiivistetään juotosnesteellä (täysmuovisissa hitsaamalla). la. Epätasaisuudet silotetaan kosteisiin tiloihin tarkoitetulla seinätasoitteella (rakennuslevyt hiotaan tasaisiksi) (kuva 1). Seinien ulkokulmissa on hyvä käyttää ns. kynäpyöristystä kiinnitystyön helpottamiseksi. Asennustyössä tarkistetaan, että päällysterullat ovat samasta valmistuserästä. Mikäli päällysteissä havaitaan virheitä, niitä ei saa asentaa. Virheestä on ilmoitettava joko tavaran myyjälle tai valmistajalle. Kiinnityksen jälkeisiä tämän luonteisia valituksia ei huomioida. Materiaalien, alustan ja kiinnityslämpötilan on oltava vähintään +18 C. Tarvikkeet on varastoitava tässä lämpötilassa. Vuodat leikataan yhdestä rullasta kerrallaan huonekorkeuden mukaan huomioiden mahdollinen raportti-(kuvio-)sovitusvara sekä mm:n leikkausvara. Huomioitava on myös, että seinänpäällyste limitetään lattianpäällysteen kanssa mm (kuva 2). Päällystystyötä aloitettaessa piirretään seinään pystysuora aloituslinja. Seinänpäällyste liimataan kokopintaliimauksena. Liima levitetään telalla/lastalla alustaan/päällysteen takapinnalle 1 2 vuodan leveydeltä kerrallaan. Liimakerroksen on oltava tasainen (kuva 3). Vuodat hierretään hierrinlastalla voimakkaasti liimapinnalle, työskennellen ylhäältä alaspäin ja keskeltä reunoille. Ilmaa ei saa jäädä alustan ja päällysteen väliin. Hierrinlastassa ei saa olla teräviä särmiä (kuva 4). TÄYSMUOVISISSA seinänpäällysteissä (esim. Pisara) saumaus on paras tehdä asettaen vuodat mm limittäin. Tarkka sauma leikataan viivainta apuna käyttäen molempien vuotien läpi. Seinällä leikattaessa on varottava vahingoittamasta alustaa (esim. kipsilevy). Saumasta pursunut liima poistetaan välittömästi kostealla rievulla. Saumaan tehdään ura käyttäen urajyrsintä tai -veistä (ks. s. 10). Seinänpäällyste asetetaan muutaman sentin matkalta lattianpäällysteen päälle. Siisti lopputulos saadaan kun yhtymäkohta tasoitetaan massalla ennen seinänpäällysteen kiinnittämistä. Tahnamainen juotosneste estää kosteuden tunkeutumisen limityksen liimasaumaan. Tasoite Juotosneste 7.

15 13 Sauma tiivistetään muovisella hitsauslangalla kuumailmahitsauslaitteen avulla. Käyttämällä sopivaa hitsausnopeutta ja -lämpötilaa saadaan saumalle vaadittava lujuus. Liian korkeata lämpötilaa käytettäessä päällyste saattaa vahingoittua. Hitsausta ei saa suorittaa liimauksen ollessa tuore. Saumanauhan leikkaus päällysteen tasoon suoritetaan vasta, kun hitsaussauma on täysin jäähtynyt. Mikäli halutaan käyttää limisaumausta, on limityksen oltava mm ja liimaus on tehtävä huolellisesti. Saumasta pursunut liima poistetaan kostealla rievulla ja liimauksen kuivuttua reuna tiivistetään juotosnesteellä. Märkätiloissa kaikki saumat on aina tiivistettävä. KUITUPOHJAISISSA (esim. Norona) seinänpäällysteissä on reunat leikattu valmiiksi tehtaalla, joten vuodat asennetaan puskusaumaan samansuuntaisesti, ellei toisin ole ilmoitettu rullakortissa (kuva 5). Mikäli kulmat eivät ole täysin suorat, voidaan päällyste asentaa siten, että vuota viedään mm kulman yli ja leikataan ylimääräinen osa vuodasta pois. Seuraava vuota, tai mikäli kuviosovitus niin vaatii, edellisen vuodan jäljelle jäänyt osa, liimataan pystysuorasti kulmasta lähtien limittäin halkaistun vuodan kanssa. Saumasta mahdollisesti pursunut liima poistetaan välittömästi kostealla rievulla. Limityksen reuna, samoin kuin kaikki muutkin saumat, tiivistetään aina märkätiloissa tarkoitukseen soveltuvalla juotosnesteellä (kuva 6). Käyttöohjetta on tarkoin noudatettava. Työn ajaksi lattia on suojattava. Saumaustyössä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Seinänpäällysteiden saumat pyritään sijoittamaan vähiten rasitetuille kohdille. Samoin on vältettävä niiden tekoa alustan saumojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen. Puskusaumoja ei saa tehdä nurkkiin. Mahdolliset putkiläpimenojen ja alustaan kiinnitettyjen kalusteiden tiivistykset suoritetaan joko tarkoitukseen soveltuvilla holkeilla tai renkailla tai käyttäen esim. itsekovettuvaa väritöntä tiivistyspastaa/liimamassaa. Märkätiloissa on lattianja seinänpäällysteen limityksen alusta tasoitettava. Huom! Vaakalimityksen reuna tiivistetään aina valumattomalla tahnamaisella juotosnesteellä! (ks. kuva 7). Vaaka-asennuksesta pyydä erilliset ohjeet teknisestä neuvonnastamme puh Sähköteknisten päällysteiden asennus Sähköä johtavat/upofloor Estrad/ESD 1. Kiinnitysalustaksi sopivat kaikki normaaleille muovimatoille tarkoitetut aluslattiat. 2. Aluslattian kosteus kiinnityshetkellä: suht. kosteus max. 85 %. 3. Maton asennuslämpötilan on oltava vähintään +18 C. 4. Päällysteen alapinta on riittävästi sähköäjohtava, joten kiinnitykseen ei tarvita ns. sähköäjohtavaa liimaa. Samasta syystä ei tarvita metalliverkkoa aluslattiassa. Kiinnitysliimoiksi soveltuvat normaalit muovimattoliimat. 5. Sähkön johtavuus mattovuotien välillä saadaan aikaan kytkemällä vuodat n. 30x165 mm, S<0,1 mm (S=paksuus) kupariliuskoilla, joita asennetaan 1 kpl/2 jm saumaa kohti, vähintään sauman kumpaankin päähän lähelle seinää, ei kuitenkaan heti oven eteen. Kupariliuskojen on oltava puhtaita, eikä liimaa saa olla maton ja liuskan välissä (kupariliuskat tulevat päällysteen mukana). 6. Päällysteet maadoitetaan maton pohjan ja liiman väliin asennetusta, esim. 60 mm x 200 mm:n kupariliuskasta tähän tarkoitukseen varattuun johtimeen. Maadoitusliuskoja käytetään 2 kpl enintään 100 m 2 :n alalle, tätä suuremmissa tiloissa lisäksi 1 kpl jokaista alkavaa 100 m 2 :ä kohti. Erilliset tilat maadoitetaan kukin omasta pisteestään. 7. Päällyste hitsataan aina normaalilla hitsauslangalla tavanomaisin menetelmin. 8. Paksu vahakerros saattaa heikentää päällysteen sähkönjohtavuutta! Sähköä johtavat linoleumit kuten muovimatoissa 4. Kupariverkko: kuparinauha (toimitus Upofloorin kautta) liimataan lattiaan sähköäjohtavalla liimalla jokaisen mattovuodan (tai laattarivin) kohdalle pituussuuntaan keskelle, sekä lisäksi molempiin päihin poikittain koko huoneen leveydelle. Maadoitus kuparinauhasta tähän tarkoitukseen varattuun johtimeen. 5. Kiinnitykseen käytetään aina sähköäjohtavaa liimaa. Liima levitetään myös kuparinauhojen yli. 6. Maadoituspisteitä tehdään 2 kpl enintään 100 m 2 alalle, tätä suuremmissa tiloissa lisäksi 1 kpl jokaista alkavaa 100 m 2 :ä kohti. Erilliset tilat maadoitetaan kukin omasta pisteestään kuten Upofloorin tuotteissa. Sähköturvallisuus Tiloissa, joissa vaaditaan lattian eristysvastus >50 kω (sähkökeskukset, korjaamot, muuntamot jne.), käytetään tavanomaisia 2 mm:n täysmuovimattoja tai linoleumia. Asennus yleisohjeen mukaisesti hitsatuin saumoin. (Elsafe: pyydä erillinen esite)

16 14 Linoleumin asennus Yleistä Linoleumin kiinnityksessä noudatetaan aluslattian ja olosuhteiden osalta yleisiä ohjeita (Sisä-RYL- 2000). Betonialustan kosteus kiinnityshetkellä ja sen jälkeen saa olla max. 85 % suhteellista kosteutta (RH). Asennuslämpötila min. +18 C, myös alustan ja tarvikkeiden osalta. Ilman suhteellinen kosteus tulisi olla alle 65 % (RH). Levyalustan on saavutettava käyttöolosuhteita vastaava tila ennen asennusta. Linoleumin varastointi ja käsittely Mattorullat varastoidaan pystyasennossa kuivassa ja lämpimässä tilassa vähintään 24 h ennen kiinnitystä. Rullia on käsiteltävä varoen varsinkin kylmänä vuodenaikana. Päällystettävän tilan mattovuodat katkotaan valmiiksi ja kierretään rullalle sekä varastoidaan pystyasennossa. Kiinnitystyö suoritetaan seuraavana päivänä. Työkalut: tavanomaisten työkalujen lisäksi tarvitaan reunaleikkuri, saumapiirrin, uraveitsi ja hitsauslangan tasaukseen ns. kuuveitsi aluslevyineen. Vuotien päistä poistetaan jännitys taivuttelemalla. Vuodan reunasta leikataan pois mahdollinen vauriokohta. Viereisen vuodan reunaleikkaus merkitään liimauksen yhteydessä piirtimellä niin, että väliin jää n. 2 mm:n rako. 1 2 vrk:n jälkeen sauma urataan veitsellä. Hitsauslanka leikataan välittömästi välikkeen kanssa, langan jäähdyttyä tehdään lopullinen leikkaus maton tasoon. Linoleumin asennus/leikkaus Betonilattia käsitellään tarvittaessa pohjustusaineella ennen tasoitusta. Käsittelyllä varmistetaan tasoitteen tartunta alustaan. Tasoitteessa voidaan käyttää lujuutta parantavia lisäaineita (binder) valmistajan ilmoittamassa suhteessa. HUOM! Alustan kosteus mitataan ennen tasoitusta! Suosittelemme tasoitetta, joka ei sisällä kaseiinia. Levyalustoilla levyjen hammastukset hiotaan. Puuaineiset levyt käsitellään pohjustusaineella liiman tartunnan varmistamiseksi. Valmiiksi katkotut vuodat levitetään huolellisesti puhdistetulle lattialle valon suuntaisesti. Vastakkain tulevat vuodan reunat leikataan seuraavasti: Ensimmäisen vuodan reunaa ei leikata, paitsi mahdolliset vauriot poistetaan (ks. kuva). Vuodat asetetaan n. 20 mm päällekkäin. Ensimmäisen vuodan reuna toimii ohjaimena toisen reunan leikkauksessa, jonka kohta merkitään piirtimellä ja leikataan mattopuukolla vastakkaiseen suuntaan. Saumat leikataan liimauksen yhteydessä, seinillä olevat ulkonemat, putket jne. esisovitetaan ennen liimausta. On tarkoin seurattava, ettei liima pääse kuivumaan! Vuotien välisen raon tulisi olla n. 2 mm, kun sauma tiivistetään hitsauslangalla. Mikäli sauma tehdään ilman hitsausta, vuotien välinen rako ei saa liimattuna olla yli 0,5 mm. Reunat leikataan niin, että leikkausjälki on hieman vino alapintaan päin.

17 15 Liimaus Liiman on oltava linoleumille soveltuvaa tyyppiä. Liimalla on oltava hyvä alkutartunta ja loppulujuus, jolloin se estää mahdollisia linon mittamuutoksia. HUOM! Tavanomaiset muovimattoliimat eivät kaikki sovellu linoleumin kiinnitykseen. Käytetyn liimamäärän tulee olla riittävä, niin että maton aluskudos kostuu kauttaaltaan. Liimaus suoritetaan märkäliimauksena, joten liiman ns. avointa aikaa on tarkoin seurattava. Huomioi liimalastan oikea hammastus. Mikäli vuotia joudutaan jatkamaan, jätetään jatkoskohdasta n. 1,5 m liimaamatta. Tämä osa liimataan, kun muu osa liimauksesta on kuivunut. Tällä estetään pituussuuntainen mittamuutos jatkossaumassa. Samoin toimitaan, kun vuodan pää puhtaaksileikataan, esim. kynnystä vastaan. Kiinnitys Leikatut vuodat käännetään puolen huoneen osalta kaksinkerroin. Aluslattia puhdistetaan. Liiman levityksen jälkeen vuota työnnetään liimapinnalle välittömästi ja saumataan. Vuotien päissä esiintyvä jännitys poistetaan taivuttamalla (venyttämällä) pohjapuolen tukikudosta. HUOM! Imemättömillä alustoilla suoritetaan ns. vuodan kastaminen, eli alas laskettu vuota nostetaan ylös ja lasketaan alas uudelleen. Vuota (vuodat) hierretään pehmustetulla lastalla huolellisesti kiinni ja suoritetaan sauman leikkaus. Vuotien toinen pää käsitellään samoin. Valmis mattopinta jyrätään ristiin 1 2 tunnin kuluessa liimauksesta. Jyrän paino on kg. Tässä yhteydessä tarkistetaan, ettei mattoon jää ilmapusseja. Irtonaiset kohdat hierretään erikseen kiinni. Tarvittaessa mattovuotaa voi lämmittää kuumailmapuhaltimella. Saumat hierretään erikseen esim. leveäkärkisellä vasaralla. Mahdollisesti saumasta pursuava liima poistetaan välittömästi kostealla pesimellä. Sauman hitsaus Liimauksen annetaan kuivua 1 2 vrk olosuhteista riippuen. Sauma avataan uraveitsellä tai -jyrsimellä. Uraus tehdään juuttikerrokseen asti, kuitenkin enintään 2,5 mm. Uran leveys n. 3,5 mm. Hitsauslanka on päällysteen väriin sävytettyä sulateliimaa. Sopiva hitsauslämpötila on n. 400 C, yksivärisellä linoleumilla (Uni Walton) n. 300 C. Varsinkin aloituskohdassa on toimittava huolellisesti, ettei lanka sula liian nopeasti, jolloin se saattaa tahrata päällysteen pinnan. Hitsattu lanka leikataan ns. aluslevykkeen avulla välittömästi. Lopullinen langan tasaus tehdään langan jäähdyttyä. Linoleumin erityispiirteitä Linoleumirullissa esiintyy täysissä rullissa (n. 30 jm) keskivaiheilla valmistuksen yhteydessä syntyvä lievä vekki. Tältä kohdin liimaustyössä tarvitaan erityistä huolellisuutta kiinnihierrettäessä. Myös vuotien päissä esiintyy jännityksiä, jolloin pää pyrkii kuperaksi. Tällöin tulee vuota taivuttaa lyhyeltä matkalta pohja ylöspäin ja painelemalla venyttää juuttikudosta niin, että jännitys häviää. Linoleumirullissa olevissa etiketeissä esitetyt rullanumerot määräävät rullien asennusjärjestyksen. Samaan tilaan tulevien rullien numeroiden tulee olla mahdollisimman lähekkäiset, yli 30 rullanumeron eroa ei saa asentaa! Valmiissa lattioissa saattaa esiintyä lieviä sävyeroja, jotka tasaantuvat valon vaikutuksesta muutamassa päivässä (ns. hapettumisilmiö). Valmis pinta suojataan esim. pahvilla. Muovikalvot, muovitetut tai värjätyt paperit eivät sovellu suojaukseen! LifeLine-laatat Laattoja asennettaessa saa betonilattian suhteellinen kosteus olla enintään RH 85 %. Kiinnityslämpötilan tulee olla vähintään +18 C. Liiman levitys tehdään pienihampaisella lastalla ja liimamäärä on alustasta, liimasta ja olosuhteista riippuen noin g/m 2. Laattojen pohja on karhennettu mahdollisimman suuren tartuntapinnan aikaansaamiseksi. Laatat asennetaan myöhäisenä märkäliimauksena. Huomaa, että liiman avoin aika vaihtelee paljon alustasta ja olosuhteista riippuen. Vanhan päällysteen päälle ei saa asentaa. Liimaus tulee suorittaa Upofloorin hyväksymillä liimoilla (luettelo liimoista sekä pakkauksissa). Laatat asennetaan pohjaan merkityn asennussuunnan mukaisesti hiertämällä jokainen laatta huolellisesti kiinni.

18 16 Tarkistetaan, että päällysteen tausta on kastunut liimasta tasaisesti. Lattiat on jyrättävä liimakerroksen ollessa vielä tuore! Jyrän paino kg. Jyräyksellä vältetään liimalastan kuvioiden esiintulo ja liikenteen sekä kalusteiden aiheuttamat painumajäljet valmiissa lattiapinnassa. Vältettävä liikkumista ja kalustamista liimakerroksen ollessa tuore. Laattojen saumat voidaan haluttaessa hitsata LifeLine -hitsauslangalla. Kiiltoerojen välttämiseksi on käytettävä sopivaa hitsauslämpötilaa ja -nopeutta. Laatoissa saattaa satunnaisesti esiintyä poikkeavia muruvärejä. LifeLine CS -matto LifeLine CS:n materiaali Enomer TM on täysin uudenlainen lattiamateriaali, joka tarjoaa useita kilpailijoitaan parempia käyttöominaisuuksia. Se asennetaan normaalein asennustavoin, mutta hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita. Liimaus tulee suorittaa Upofloorin hyväksymillä liimoilla (luettelo liimoista sekä pakkauksissa). Mattoja asennettaessa saa betonilattian suhteellinen kosteus olla enintään RH 85 %. Kiinnityslämpötilan tulee olla vähintään +18 C. Matot on asennettava Upofloorin hyväksymillä vesipohjaisilla akryylidispersioliimoilla. Liiman levitys tehdään pienihampaisella lastalla ja liimamäärä on alustasta, liimasta ja olosuhteista riippuen noin g/m 2. Lattiat on jyrättävä liimakerroksen ollessa vielä tuore. Jyrän paino kg. Jyräyksellä vältetään liimalastan kuvioiden esiintulo ja liikenteen sekä kalusteiden aiheuttamat painumajäljet valmiissa lattiapinnassa. Vältettävä liikkumista ja kalustamista liimakerroksen ollessa tuore. Maton saumat ja seinillenostot hitsataan LifeLine-hitsauslangalla. Myös nurkat ja kulmat hitsataan. Kiiltoerojen välttämiseksi on käytettävä sopivaa hitsauslämpötilaa ja -nopeutta. Huom! Pinnan vaurioitumisen estämiseksi seiniilenostoissa ja lattiakaivoasennuksissa mattoa ei saa lämmittää liikaa. Laminaatti Tarkista ennen asennusta, että kaikki laminaattilaudat ovat ehjiä. Varastoi pakkaukset asennuspaikan olosuhteissa noin 1 2 viikon ajan ennen asentamista. Uusissa taloissa on rakennuskosteuden vähentämiseksi huoneistoa Iämmitettävä ja tuuletettava vähintään 1 kk:n ajan ennen lattian asennusta. Asennuksessa tarvitaan seuraavia työkaluja: pienihampainen saha, suorakulmamitta, mahdollisesti käsipora, metrimitta, lyijykynä, puukiiloja ja hieman liimaa. Aluslattian tulee olla, kuiva, tasainen ja kiinteä esim. betoni, lastulevy, puhdas muovimatto ja vanha puulattia ovat sopivia alustoja. Tarkista alustan kosteus. Betonialustan kosteuden on oltava alle 3 p-% tai suhteellisen kosteuden alle 85% Tuplex-alusmateriaalia käytettäessä. Huoneilman suhteellisen kosteuden on asennusaikana oltava 40-60% sekä lämpötilan C. Myös asennuksen jälkeen kosteus ja lämpötila on pidettävä tällaisena. Alustan tasaisuus Käytä vähintään 2 m:n pituista linjaaria tai ehdottoman suoraa lautaa ja tarkista koko lattiapinta huolellisesti (kuva 1). Jos 2 m:n matkalla esiintyy vaatimuksesta riippuen yli 2 3 mm:n epätasaisuuksia, on alusta oikaistava sopivalla tasoitteella (kuva 2). Epätasainen puualusta hiotaan tai levytetään. Alusmateriaali Uusissa rakennuksissa on aina betonialustan

19 17 päälle levitettävä kosteutta eristävä 0,2 mm:n muovikalvo limittäen vähintään 200 mm (kuva 3). Muovikalvon päälle levitetään askeläänieristeeksi Upofloorin Tuplex-aluskate. Tuulettuvilla ja/tai puurakenteisilla ala- ja välipohjilla ei yleensä tarvita erillistä kosteussulkua Tuplexin lisäksi. Lattialämmitys Laminaattilattian pintalämpötila ei saa koskaan ylittää +28 C:ta. Lattialämmön tulee jakautua tasaisesti koko lattiapinta-alalle. Lämpö on hyvä kytkeä alemmalle tasolle asennuksen ajaksi. Elämisvarat Laminaatti laajenee ja supistuu ilman kosteuden mukaan. Sen vuoksi on lattian ja seinien väliin asennettaessa jätettävä 7 10 mm:n rako tavallisissa asuinhuoneissa. Suurempien Iattioiden, yli 8 m, elämisvaraksi on jätettävä 1,5 mm lattian pituus- ia leveysmetriä kohti mitattuna poikittain lautojen pituussuuntaan nähden. Liikuntasauma tehdään esim. oviaukkoon tai kulmaukseen ja peitetään erillisellä listalla. Myös esim. putkien, kynnysten, karmien ja pylväiden ympärille on jätettävä samanlainen rako. Mikäli laminaatti ei mahdu aluskatteineen oven karmin alle, sahaa karmin alaosasta pois tarpeeksi suuri pala (kuva 4). Kohdassa, jossa lattia liittyy toiseen lattiaan, jätetään ns. liikuntasauma. Liikuntasauma vaaditaan myös, jos lattialeveys on yli 8 m, tai jos tila on monimuotoinen. Elämisvarat tehdään asennettaessa laittamalla puukiilat seinien vierille laminaatin ja seinän väliin (kuva 5). Asennus Laminaatti asennetaan yleensä huonetilaan pääasiallisesti lankeavan päivänvalon suuntaisesti eli kohtisuoraan ikkunaan nähden. Jos kuitenkin alustana on lautalattia, asennetaan laminaattilattia siihen nähden poikittain. Laudat asennetaan kiinnittämällä ne toisiinsa laudan syrjiin työstetyllä lukkoponttirakenteella (kuva 6). Voit aloittaa asentamisen nurkasta tai keskilattialta. Upofloor-laminaatti voidaan asentaa oikealta vasemmalle tai päinvastoin (kuva 7). Mittaa tilan leveys jotta viimeinen lautarivi ei jää kovin kapeaksi; kavenna aloituslaudat tarvittaessa. Aloita aina lukitsemalla seuraavaksi asennettavien 2 laudan päät ensin ja vasta sitten niiden pitkät sivut jo paikoillaan olevan lautaan (kuva 8). Mikäli huomaat vahingoittuneen tai viallisen laudan (myös esim. värivirhe tai kolhu) älä asenna sitä. Saumakohdat Asenna siten, että poikittaissaumat ovat vierekkäisissä lautariveissä vähintään 40 cm:n päässä toisistaan. Putket ja lämpöjohdot Lämpöputkea tms. varten porataan lautaan aukko terällä, joka on vähintään 16 mm suurempi kuin putken halkaisija. Kun lauta on asennettu paikoilleen, liimaa irtisahattu pala kiinni ja peitä rako putken ympärille asetettavalla holkilla. Viimeinen rivi Mittaa viimeisen rivin lautojen tarvitsema leveys muutamasta kohdasta (huom. liikuntavara), piirrä sahauslinja ia sahaa sopivan levyiseksi (kuva 9). Poista lukkonasta tarvittavin osin esim. taltalla sellaisissa asennustilanteissa, joissa lautaa ei pystytä kallistamaan pituus- tai leveyssuunnassa riittävästi. Lauta liu utetaan paikalleen ja saumassa käytetään hieman liimaa. Tällaisia tilanteita saattaa esiintyä esim. rivin viimeisen laudan sovituksessa, portaiden tai pattereiden alle asennettaessa, oviaukkojen läpivienneissä, karmien alituksissa tms. Viimeistely Kun viimeinen lauta on asennettu, poista kaikki kiilat lattian ympäriltä ja peitä elämisvarat jalkalistalla, jonka tavallisissa asuinhuoneissa tulisi olla vähintään 12 mm leveä. Älä paina listaa liian tiukasti lattian päälle, jotta eläminen ei esty. Suojaa lattia asennuksen jälkeen, mikäli tiloissa tehdään vielä muita töitä. Huolehdi siitä, että huoneessa on hyvä tuuletus. Näin rakennuskosteus ei pääse vahingoittamaan vasta-asennettua laminaattilattiaa. Uusissa rakennuksissa tulisi lattia-asennuksen olla viimeisin sisustustyö. Lattian kunnostus/purkaminen Tarpeen tullen vahingoittunut lauta voidaan korvata uudella laudalla. Pura laudat vauriokohtaan asti ja nosta poistettava lauta kulmassa pois ja laita uusi samalla tavalla paikoilleen

20 18 Urheilupinnoitteet Urheilukäyttöön tarkoitetuista tuotteista toimitamme asennusohjeet pinnoitekohtaisesti. Liikuntasalit: KARELIA SPRING -urheiluhallipäällysteet HERCULAN-urheiluhallipäällysteet LINODUR-urheiluhallipäällysteet FINNTRED SPORT -urheiluhallipäällysteet Kuntosalit: KRAIBURG SPORTEC -urheiluhallipäällysteet Luistimien ja piikkarien käyttötilat: KRAIBURG SPORTEC -urheiluhallipäällysteet Muoviset rakennuslistat Pehmeät muovilistat Kiinnitetään kunnostetulle alustalle kontaktiliimalla. Käytettävät liimat ovat liuotinperustaisia, joten työaikana on käytettävä hengityssuojaimia ja/tai huolehdittava tilan riittävästä tuuletuksesta. Avotulen teko ja tupakointi on kielletty. Mikäli rakennuslistaa on käsittelyn helpottamiseksi lämmitettävä, se tehdään kuumailmapuhallinta käyttäen. Askelmakulmalistojen asennuksessa on huolehdittava, että askelman etureunan kulma vastaa tarkoin listan muotoa. Kaidemuovien pysyvyyttä voi parantaa hitsaamalla alapuolelle reunojen välille muutama panta saman värisellä muovimattosoirolla. Jalkalistat Lista kiinnitetään lattianpäällysteen asentamisen jälkeen kunnostetulle alustalle kontaktiliimalla tai -hyytelöllä (kaksipuolinen liimaus). Haluttaessa asentaa lista nurkan/kulman yli katkaisematta listaa, voidaan sitä lämmittää muokkauksen helpottamiseksi. Asennus pyritään aloittamaan kulma- tai nurkka-alueelta, koska lista palautuu jonkin verran jäähtyessään. Taitoksesta tulee terävämpi, jos listan takapintaan koverretaan ura taitoskohtaan (G100PF, JL 140 T, TS 160). Mahdolliset jatkokset tehdään huolellisesti puskusaumaan. Vaahdotetut muovilistat Ovat työstettävissä samoilla välineillä kuin puiset listat. Kiinnitykseen käytetään joko nauloja tai ruuveja, kiinnitysväli n. 40 cm. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös liimausta. Tällöin on huolehdittava, että alusta on kiinteä, tiivis ja tasainen. Törmäyslista TL 160 Asennusohjeet Törmäyslistat - näytekortista Lautaparketin asennus Alusta 14 mm:n lamellilaudat asennetaan nk. uivaksi lattiaksi kiinnittämättä alustaan. (Alustaan liimaus; pyydä erillinen ohje! Alustan kosteus max. 80 % RH.) Aluslattian tulee olla kuiva, tasainen ja kiinteä, esim. betonia, rakennuslevyä, vanha puulattia tai muovimatto (ei tekstiilimatto). 14 mm:n lamellilaudat eivät sovi itsekantavaksi lattiaksi. Varmista ennen asennusta, että aluslattia on riittävän kuiva: betonin suhteellinen kosteus Tuplex-kosteussulun kanssa < 85 %. Maanvaraisten uusien betonilattioiden päälle asennettaessa voi olla tarpeen käyttää lisäeristystä. Huoneilman suhteellisen kosteuden on asennuksen aikana ja sen jälkeen oltava % ja parketit olisi hyvä varastoida tässä tilassa 1 2 viikkoa ennen asennusta. Avaa pakkaukset vasta asennettaessa! 1. Tarkista aluslattian tasaisuus suoralla viivaimella tai laudalla. Aluslattian tasaisuuspoikkeama saa olla 2000 mm:n matkalla enintään 3 mm. Betonialuslattiat tasoitetaan sementtipohjaisella lattiatasoitteella. Levy- tai puulattiat hiotaan. Vanhan puulattian kiinnitys tarkastetaan ja korjataan naulaamalla sekä oikaistaan tarvittaessa levyttämällä tai tasoitteella (ks. korjausrakentaminen). 2. Maanvaraisissa betonialuslattioissa suositellaan käytettäväksi kosteussulkuna 0,2 mm paksua vanhenemista kestävää muovikalvoa. Kalvot asennetaan limittäin 200 mm ja saumat teipataan muoviteipeillä. Alustan ja parketin väliin asennetaan aina puskusaumoilla soveltuva materiaali, esim. Upofloorin Tuplex, askeläänen eristäjäksi. Lattialämmityksessä ei lämpö saa ylittää +28 C. Samanaikaisesti on huolehdittava huoneilman kosteudesta kaikkina vuodenaikoina (40 60 % RH). Ennen asennusta lämpötila lasketaan C:een ja nostetaan hitaasti käyttölämpötilaan seuraavien 1 2 viikon aikana.