RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS

Transkriptio

1 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. 1.1 Ranta-asemakaava-alue Ranta-asemakaavan muutos koskee Hirvisalon (402) Virpilammen ranta-asemakaavan (Virpilampi) kortteleita 4, 5, ja 6 sekä niihin liittyvää retkeily- ja ulkoilualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä maisema- ja/tai ympäristöarvoja. Hirvisalon kylän (402) tilat 2-235, 2-244, 2-245, ja Kaava-alueen sijainti Muutosalue sijaitsee Viilajärven rannalla Heinolan kaupungin keskustasta koilliseen. Maanteitse matkaa on 18,5 km. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 13,3 ha ja se rajoittuu Viilajärven rantaviivaan. Kuva: Kaavamuutosalueen sijainti. 1.3 Ranta-asemakaamamuutoksen tarkoitus Kaava-alueen omistaa Rakennusliike Porvari Oy, joka toteuttaa yksilöllistä lomarakentamista voimassa olevan Virpilammen ranta-asemakaavan alueella eikä aio toimia matkailuyrittäjänä, vaan hakee muutosta matkailu- ja retkeilyalueen rakennusoikeuden muuttamisen lomaasuntojen korttelialueeksi. 2

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Ranta-asemakaavaprossin vaiheet Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta syksyllä Muutosprosessissa noudatetaan voimassa olevan ranta-asemakaavan periaatteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosvaiheen asiakirjat toimitettu Heinolan kaupungille elokuun puolivälissä Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä 2.2 Ranta-asemakaavan muutos Voimassa olevassa Virpilammen ranta-asemakaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt emätila- ja mitoitustarkastelussa on kaupungin voimassa olevien mitoitusperiaatteiden (kv ) mukaisesti laskettu emätilalle 23 rantarakennuspaikkaa rakennusoikeuden määräksi, siten että 14 rantarakennuspaikkaa on omarantaisia ja 9 rakennuspaikkaa on matkailua palvelevien loma-asuntojen korttelialueella. Tällä ranta-asemakaavan muutoksella voimassaolevan kaavan mukaiselle emätilalle osoitetaan rantarakennuspaikkoja yhteensä 22 kappaletta, joista omarantaisia rakennuspaikkoja on 18. Neljä rakennuspaikkaa on osoitettu ilman omaa rantaviivaa. Ranta-asemakaavan muutoksella loma-asuntojen korttelialueiden rantaviivan käyttö korttelissa 6 lisääntyy 146 m ja korttelissa 5 vähenee 71 m. Vapaan rantaviivan muutos on -75 m. Kompensaatioksi yksi rakennuspaikka koko emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jätetään käyttämättä ja neljä paikkaa on osoitettu rannattomina rakennuspaikkoina. Antinlahden rantaan jää maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä maisema- ja ympäristöarvoja. Suurin osa alueesta on edelleen retkeily ja ulkoilualuetta. Sisäinen tiestö on osoitettu ohjeellisena kaavakartassa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Olemassa oleva tilanne Ranta-asemakaavan muutos perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavaan perusselvityksiin ja liiteaineistoon, alueella ei ole tapahtunut muutoksia 2008 valmistuneen kaavan jälkeen. Alueen aikaisempi leirintä- ja matkailuvaunualuekäyttö ovat edelleen maastossa havaittavissa. Alue on voimassa olevan kaavan mukainen RA-M-alue, jonka muutos nyt on kyseessä. 3

4 Kuva: Entistä matkailuvaunualueen maastoa. Kuva: Entinen grillipaikka. Maisemansuojelun kannalta ranta-asemakaavan muutosalueella on Antinlahden eteläranta, jonka maisema on ehyt ja rauhallinen rantakasvillisuuden ja kalliomäkien ansiosta. 3.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueelle on laadittu vuonna 2008 voimaan tulleessa ranta-asemakaavan muutoksessa erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jonka on laatinut Suunnittelukeskus Oy (LIITE 6). Selvitystä täydennettiin maastokartoituksella 2008 voimaan tulleen asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa (LIITE 6). Kaava-alueen luonnonympäristö on kuvattu selvityksissä. 4

5 3.3 Suunnittelutilanne Päijät-Hämeen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa alue on osoitettu Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Uuden maakuntakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävillä välisen ajan. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole esitetty muutoksia alueelle. Kuva: ote maakuntakaavasta. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa oleva Virpilammen ranta-asemakaava, jonka Heinolan kaupungin valtuusto on hyväksynyt

6 Kuva: ote voimassa olevasta kaavasta. Heinolan kaupungin rakennusjärjestys RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoituspäätös Maanomistaja on jättänyt kaavamuutosanomuksen, joka koskee osaa voimassa olevasta Virpilammen ranta-asemakaavasta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tämän selostuksen liitteenä. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaava-alueen omistaa nykyisin rakennusliike, jolla ei ole tarkoitusta aloittaa matkailuyritystoimintaa alueella kuten edellisellä maanomistajalla, vaan toteuttaa koko alue korkeatasoisena vapaa-ajan asuntoalueena. Retkeily- ja matkailualueen korttelialueesta yhteissaunoineen halutaan luopua ja toteuttaa alue erillisinä lomarakennuspaikkoina merkittävät luontoarvot huomioiden. Kullekin lomarakennuspaikalle toteutetaan erilliset vesi- ja viemäriliittymät umpisäiliöineen Heinolan kaupungin ympäristötoimen ohjeiden mukaisesti. 4.4 Valmisteluaiheen (luonnos) jälkeen Luonnosvaiheen nähtävillä oloaikana ( ) jätettiin yhteensä 2 lausuntoa ja kolme mielipidettä. Palaute ja kaavan laatijan vastineet liitteenä 4. Kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin muutoksia luonnoksen nähtävillä oloaikana tulleiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Kaavasta poistettiin yhteiskäyttöiset ranta-alueet 6

7 ja muokattiin määräyksiä ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan lausunnon mukaisesti. Selostukseen on tehty tarkistuksia näiden osalta. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 13,3 ha. Loma-asuntojen määrä on 15, joista 11 on omarataista ja neljä ranta-alueeseen tukeutuvaa lomarakennuspaikkaa. Rantarakennusoikeus ja emätilamitoitus Voimassa olevassa Virpilammen ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä on suoritettu emätila- ja mitoitustarkastelu kaupungin voimassa olevien rantayleiskaavoitusta koskevien mitoitusperiaatteiden (kval ) mukaisesti (LIITE 7). Emätilalle (2:20 VIRPILAMPI) ranta-rakennusoikeuden määräksi on laskettu yhteensä 23 omarantaista rakennuspaikkaa. Voimassa olevassa kaavassa rantarakennusoikeus on osoitettu siten, että 14 rantarakennuspaikkaa on omarantaisia (RA-, RA-1 ja RA-2 alueet) ja 9 rakennuspaikkaa on matkailua palvelevien loma-asuntojen korttelialueella (RA-M). Ranta-asemakaavan muutoksella emätilan (2:20 VIRPILAMPI) rantarakennusoikeuden käyttö muuttuu siten, että rantaan tukeutuvia rantarakennuspaikkoja osoitetaan kaava-muutoksella sekä voimassa olevan kaavan voimaan jäävällä osalla yhteensä 22 kpl, joista omarantaisia rantarakennuspaikkoja on 18. Neljä (4) rakennuspaikkaa on osoitettu ilman omaa rantaviivaa. Ranta-asemakaavan muutoksella loma-asuntojen korttelialueiden rantaviivan käyttö korttelissa 6 lisääntyy 146 m ja korttelissa 5 vähenee 71 m. Vapaan rantaviivan muutos on yhteensä -75 m. Kompensaatioksi yksi rantarakennuspaikka emätilan kokonaisrantarakennusoikeudesta on jätetty käyttämättä ja neljä paikkaa on osoitettu rannattomina rakennuspaikkoina. 5.2 Aluevaraukset Retkeily- ja ulkoilualue VR. Alueen tiestö kulkee retkeily- ja ulkoilualueella. Alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jolla on esitetty tehtäväksi lahden ympäri kiertävä polku, jolloin lahden suulla oleva silta saadaan yhteiseen virkistyskäyttöön. Reitti yhdistyy myös olemassa olevaan kenttäalueeseen. Loma-asuntojen korttelialue RA, rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunan sekä talousrakennuksia yhteensä enintään 250 k-m², josta loma-asunto saa olla enintään 150 k-m², erillinen saunarakennus enintään 25 k-m² ja talousrakennuksia yhteensä 40 k-m². Maa ja Metsätalousalue MY, jolla on erityisiä maisema ja / tai ympäristöarvoja. Rantakasvillisuus tulee säilyttää luonnonmukaisena. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonto- tai maisemaolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta tai heikennetä. 7

8 6 RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Tämä ranta-asemakaavan muutos perustuu voimassaolevan Virpilammen rantaasemakaavan perusselvityksiin. Alue tarjoaa viihtyisän loma-asumisen puhtaan luonnon keskellä. Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei aiheuteta merkittävää muutosta voimassa olevan kaavan vaikutuksiin. Häiriövaikutukset saattavat vähentyä, kun matkailua palveleva lomaasuntoalue muuttuu yksittäisiksi loma-asuntotonteiksi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Ranta-asemakaavan muutos todennäköisesti vähentää olemassa olevan kaavan mukaisen käytön vaikutuksia ympäristöön, koska alueelle osoitetaan vähemmän rakentamista ja matkailua palveleva loma-asuntoalue muutetaan yksittäisiksi lomaasuntotonteiksi. Voimassa olevassa kaavassa osoitetut ympäristöarvoja omaavat alueet säilyvät. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Kaavalla osoitetaan olemassa oleva loma-asuntoalue, jossa loma-asuntotontit on keskitetty ryhmiksi. Kaavalla ei osoiteta pysyvän asumisen alueita, joten kaava ei hajauteta olemassa olevaa pysyvän asutuksen yhdyskuntarakennetta. Liikenteelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yleisiin teihin tai liikennöintiin alueelle. Alueelle on olemassa olevat tieyhteydet. Kaavamuutos vaikuttaa kaava-alueen sisäisiin tieyhteyksiin, kun niitä linjataan osittain uudelleen, jotta tonttialueista saadaan järkevän muotoisia ja kokoisia. Kulttuuri ja muut vaikutukset Kaavamuutos ei muuta olemassa olevan kaavan maisemavaikutuksia, koska lomaasuntoalueet osoitetaan samoille paikoille kuin voimassa olevassa kaavassa. Kaavamuutoksella rajataan loma-asuntokorttelialueita ja rakennusaloja uudelleen siten, että rakentamattomaksi huonosti kelpaavat alueet kuten lahden pohjan pehmeiköt jne jotka ovat myös maisemallisesti herkempiä alueita, on jätetty pois rakennusmaasta. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksen toteuttamisesta vastaa kokonaisuudessaan maanomistaja, joten kaavamuutoksella ei ole yhdyskuntaan kohdistuvia kustannusvaikutuksia. Rakentamattomien tonttien rakentaminen taas työllistää ja loma-asukkaat tuovat rahaa paikkakunnalle palveluita ja kauppoja käyttäessään. 8

9 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisesta vastaa maanomistaja. Maanomistajalla on menossa kolmannen loma-asunnon rakentaminen Virpilammen rantaasemakaava-alueella ja tarkoitus on jatkaa rakentamalla loma-asunto tai kaksi vuodessa, kunnes alueen kaikki 22 loma-asuntoa ovat valmiit. 7.2 Toteutuksen seuranta Ranta-asemakaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa Heinolan kaupunki. Toteutuksen yhteydessä seurataan mm. kerrosalan käytön toteutumista rakennusvalvonnan toimesta. LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta (1:2000) merkintöineen ja määräyksineen Asemakaavan seurantalomake Valmisteluvaiheen palaute ja niiden vastineet Ehdotusvaiheen palaute ja niiden vastineet Luontoselvitys ja selvityksen täydennys Mitoitustarkastelu Heinola Anja Vahteristo-Järvinen rakennusarkkitehti 9

10 LIITE 1 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA tark Suunnittelualue (punaisella) ja vaikutusalueen rajaus (oranssilla).

11 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Viilajärven rannalla Heinolan kaupungin keskustasta koilliseen. Maanteitse matkaa on 18,5 km. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 13,3 ha. Ranta-asemakaavan muutos koskee Hirvisalon (402) Virpilammen ranta-asemakaavan (Virpilampi) kortteleita 4, 5, ja 6 sekä niihin liittyvää retkeily- ja ulkoilualuetta sekä maaja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä maisema- ja/tai ympäristöarvoja. Hirvisalon kylän (402) tilat 2-235, 2-244, 2-245, ja suunnittelu- ja vaikutusalue KANSIKUVA 2. SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Voimassa olevan Virpilammen ranta-asemakaava-alueen omistaa Rakennusliike Porvari Oy, joka aikoo toteuttaa koko kaava-alueen aluerakentamisen periaatteella. Rakennusliike haluaa muuttaa voimassa olevan ranta-asemakaavan RM- alueen RAalueeksi. Ennakkomarkkinoinnin tuloksena maanomistaja toteaa, etteivät lomaasukkaat ole tänä päivänä halukkaita yhteisiin rantasauna yms. - tiloihin, vaan kaikki haluavat omat yksilölliset vapaasti käytössään olevat tilat. 2

12 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavoituspäätös Maanomistaja on jättänyt osaa Virpilammen ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutos anomuksen Maanomistus Kaava-alueen omistaa Rakennusliike Porvari Oy Kaavatilanne Alueella on voimassa Virpilammen ranta-asemakaava, jonka kaupungin valtuusto on hyväksynyt Kaava-alue on suuremmaksi osaksi retkeily- ja ulkoilualuetta VR sekä Antinlahden ja Pursijärven rantavyöhykkeellä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä maisema ja/tai luontoarvoja. Rakennusoikeus keskittyy RA-M, RA ja RA-1 alueille. Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Rakennusjärjestys Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan

13 3.5. Selvitykset Tässä ranta-asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tukeutua voimassa olevan ranta-asemakaavan selvityksiin. Lisäksi tämän kaavatyön yhteydessä pyydetään Heinolan kaupungin ympäristötoimiston lausunto kiinteistökohtaisten -vesi- ja jätevesien järjestämisestä alueella. Voimassa olevassa Virpilammen ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä on suoritettu emätila- ja mitoitustarkastelu kaupungin voimassa olevien rantayleiskaavoitusta koskevien mitoitusperiaatteiden (kval ) mukaisesti. Voimassa olevassa Virpilammen ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä on tehty luonto- ja maisemaselvitys sekä maastokartoitus liito-oravien ja linnuston osalta. 4. VAIKUTUSALUE Vaikutusalue kansikuvassa. 5. OSALLISET Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia tässä asemakaavassa ovat: Heinolan kaupunki Elenia Verkko Oy vaikutus- ja lähialueen omistajat, asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet) Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen pelastuslaitos Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kommenteille Hämeen ELYkeskukseen. Järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä muilta asianosaisilta viranomaisilta, johon kuuluvat mahdollisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä muilta asianosaisilta viranomaisilta. Tarvittaessa järjestetään myös viranomaisneuvottelu. 7. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa seuraavien vaikutusten osalta: Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (terveys, turvallisuus ja viihtyisyys) 4

14 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja melu) Kulttuuri ja muut vaikutukset (maisemakuva) Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset sekä teiden- ja talonrakennuskustannukset) 8. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Kaavamuutoksen käsittelyn aikana saadut huomautukset ja muistutukset huomioidaan ja katsotaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja osallisten osallistumismahdollisuudet: Vaihe Ajankohta Osallistuminen OAS / nähtävillä ehdotukseen asti* 2013 lokakuu Mielipiteen esittäminen* Kaavaluonnos / nähtävillä 30 vrk* 2013 lokakuu Mielipiteen esittäminen* Kaavaehdotus / tekninen lautakunta Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös / nähtävillä 30 vrk* / kaupunginhallitus 2014 joulukuu 2014 joulukuu 2015 tammikuu 2015 tammihelmikuu 2015 tammihelmikuu Muistutuksen esittäminen* Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeudelle *Mielipiteet, huomautukset ja muistutukset tulee toimittaa Heinolan kaupungin kirjaamoon nähtävänäoloaikojen päättymistä. 9. OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Valmisteluvaiheessa pidetään alustavista luonnoksista sekä mahdollisista lisäselvityksistä esittely- ja kuulemistilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana pidetään esittely- ja palautetilaisuus osallisille, jossa kaavan laatijan vastaanotto. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana pidetään esittely- ja palautetilaisuus osallisille, jossa kaavan laatijan vastaanotto. Kaikista osallisille suunnatuista informaatio- ja esittelytilaisuuksista ilmoitetaan viikkoa ennen tilaisuutta Itä-Häme -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Lisäksi ilmoitetaan kirjeitse kaikille kaava-alueen arvioidun vaikutusalueen maanomistajille sekä Viilajärvi-seuralle. Asemakaavan muutoksen viralliset kuulutukset julkaistaan kaupungin ilmoitus-taululla ja Itä-Häme -lehdessä. Asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat valmistuttuaan nähtävillä Kaupungintalolla Teknisen toimen maankäyttöosaston suunnitteluyksikössä, Rauhankatu 3, 2. kerros ja Kirkonkylän Kyläpirtillä, Vanhatie 34 sekä 5

15 10. YHTEYSTIEDOT Heinolan kaupunki / kirjaamo / Rauhankatu 3, HEINOLA Lisätietoja antaa: Anja Vahteristo-Järvinen, rakennusarkkitehti PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palaute kaavaa koskevista asioista tulee antaa Heinolan kaupungin kirjaamoon. Kirjallisen palautteen tueksi on saatavilla kaavaote piirrosta varten teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksiköstä. Heinola Anja Vahteristo-Järvinen rakennusarkkitehti 6

16

17

18

19

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 111 Heinola Täyttämispvm Kaavan nimi 54/RAKM Virpilampi II Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 12,8132 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 12,8132 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,61 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 11 Ei-omarantaiset 4 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 12, , ,03-0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 6, ,0-0,0715 R yhteensä 6, , ,06 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,7577 5,9-1,0050 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 12, , ,03-0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 6, ,0-0,0715 VR 6, ,0-0,0715 R yhteensä 6, , ,06 1, RA 6, , ,06 3, RA-M -2, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,7577 5,9-1,0050 MY 0, ,0-1,0050 W yhteensä

22 Asianumero 908/ /2012 LIITE 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/RAKM VIRPILAMPI II VALMISTELUVAIHE SAAPUNUT PALAUTE JA KAAVOITTAJAN VASTINEET LUONNOS , NÄHTÄVILLÄ pvm

23 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ /2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAUSUNNOT Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Heinolan kaupunki, ympäristötoimi ja rakennusvalvonta, MIELIPITEET Eliala, Reino ja Sirkka, (lisäksi: Timo Nikkanen, Outi Viinamäki ja Inka-Maarit Lempinen) Lahtinen Hannu, Valtonen Arno, Venermo Arla ja Mikko

24 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ / LAUSUNNOT 1.1 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lausunnon pääkohdat Kaavamuutostyössä tukeudutaan vuonna 2006 valmistuneeseen luontoselvityksen, mitä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pitää riittävänä. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle osoitetaan yksi lomaasuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueena (RA-M), johon voi rakentaa yhteensä yhdeksän loma-asuntoa talousrakennuksineen yhteiseltä rakennusoikeudeltaan 1260 k-m². Vahvistetussa Virpilammen ranta-asemakaavassa osoitettu kortteli 6, joka osittain rajoittuu rantaan, muutetaan kaavaluonnoksessa neljäksi omarantaiseksi ja neljäksi taustamaastoon sijoittuvaksi lomarakennuspaikaksi. Rantaviivan käyttö lisääntyy noin sadalla metrillä. Sijoitettaessa ranta-asemakaavassa rakennuspaikkoja taustamaastoon on perinteisesti käytetty kerrointa, jonka mukaan kaksi taustamaaston rakennuspaikkaa vastaa yhtä omarantaista rakennuspaikkaa. Tässä tapauksessa viisi taustamaastoon aiemmin sijoitetuista rakennuspaikoista korvataan neljällä omarantaisella rakennuspaikalla. Näin ollen ELY-keskus pitää kaavamuutoksessa osoitettujen rakennuspaikkojen määrää liian suurena. Kaavan liikennejärjestelyistä ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Luontoselvitys on otettu kaavaluonnoksessa huomioon Vastine Vuonna 2008 vahvistuneessa Virpilammen ranta-asemakaavassa on rantarakennusoikeus tutkittu emätilaselvityksellä ja rantaviivaan perustuvalla mitoituksella, Heinolan kaupungin valtuuston hyväksymien mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Selvitys on nyt valmistelussa olevan ranta-asemakaavan muutoksen selostuksen liitteenä 7. Mitoitusrantaviivaan perustuvia rantarakennuspaikkoja selvityksessä on kahdella, samaan emätilaan kuuluvalla, tilalla yhteensä 23. Kyseisessä kaavassa ei ole osoitettu nk. taustamaaston rakennuspaikkoja, vaan kaikki 23 mitoituksessa esitettyä paikkaa on osoitettu kaavalla yksi yhteen ilman taustamaaston sijoittamiskerrointa. Näistä 9 paikkaa on osoitettu RA-M alueelle. Voimassa olevassa kaavassa RA-M aluetta ei ole voitu lukea taustamaastoon sijoittamiseksi, koska RA-M alue sijaitsee rantavyöhykkeellä. Voimassa olevan kaavan RA-M alueen ratkaisu pohjoisen rannan osalta (rannattomuus) perustuu maisemallisiin arvoihin (MY-alue), sekä kaavan laadinnan aikaiseen maanomistajan tarpeeseen (Kirjanpainajaliitto) liiton lomanviettopaikan rakentamiseksi (vuokramökkikylä), joka on käytöltään verrattavissa matkailupalveluiden alueeseen, johon kaavamääräys RA-M myös viittaa. Alkuperäisen Virpilammen ranta-asemakaava-alueen eli nyt luonnoksena nähtävillä olleen ranta-asemakaavan muutoksen sekä vuonna 2008 vahvistuneen Virpilammen ranta-asemakaavan voimaan jäävän osuuden yhteenlaskettujen osoitettujen rantarakennuspaikkojen määrä on 22. Kyseinen emätilatarkastelu on nyt luonnoksena nähtävillä olleen ranta-asemakaavan muutoksen liitteenä 7. Nyt luonnoksena nähtävillä olleessa ranta-asemakaavan muutoksessa on esitetty 15 1(5)

25 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ /2012 rantarakennuspaikkaa ja voimaan jäävässä vuonna 2008 valmistuneen rantaasemakaavan osuudessa on osoitettu 7 rantarakennuspaikkaa. Mitoituksen mukaisista rakennuspaikoista on siten jätetty käyttämättä yksi rantarakennuspaikka. 1.2 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi ja rakennusvalvonta, Lausunnon pääkohdat Kaavaselostuksessa on esitetty, että ympäristötoimelta pyydetään lausunto kiinteistökohtaisten vesi- ja jätevesien järjestämisestä alueella. Tärkeintä on, että jos alue rakentuu osissa, vesihuolto on alusta alkaen suunnitelmallista ja että sitä on tarkasteltu suunnittelussa kokonaisuutena. Ehdotan, että yleisiin kaavamääräyksiin lisätään seuraava määräys: Ennen rakentamista tulee esittää suunnitelma kunkin korttelialueen vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi ehdotan, että myös alueen jätehuollosta määrätään esitettäväksi suunnitelma ennen alueen rakentamista. Tämä voisi korvata erillisen vaatimuksen kompostorin hankkimisesta lahoaville jätteille. Rakennusoikeus vastaa aikaisempaa kaavamääräystä. Määräystä tulee täsmentää: -- yhteensä enintään 250 k-m², josta loma-asunto saa olla enintään 150 k-m², erillinen saunarakennus enintään 25 k-m² -- Etäisyyden ylävesirajaan ja keskivedenkorkeuteen ovat muuttuneet, kun rakennusjärjestys uusittiin. Nykyiset etäisyysvaatimukset ovat 1,2 m ja 1,7 m. Metsänhoitoa koskevassa määräyksessä tulee mainita, että kaava-alueella vaaditaan MRL 128 :n mukainen maisematyölupa Vastine Tarkistetaan kaavan määräyksiä esitetysti. Poistetaan määräys ylävesirajan ja keskivedenkorkeuden etäisyyksistä, koska ne on esitetty rakennusjärjestyksessä ja määräyksissä velvoitetaan noudattamaan kulloinkin voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä ja rakennusjärjestystä. 2(5)

26 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ / MIELIPITEET 2.1 Eliala, Reino ja Sirkka, (lisäksi: Timo Nikkanen, Outi Viinamäki ja Inka-Maarit Lempinen) Mielipiteen pääkohdat Kesämökkimme sijaitsee Antinlahden toisella puolella aivan samalla kohdalla kuin luonnokseen merkitty Maa ja metsätalousalue MY ja sen kohdalla oleva Lomaasuntojen korttelialue RA 7. Antinlahti on tällä kohden vain noin 70 metriä leveä, joten suunnitelluilla muutoksilla on todella tärkeä merkitys. Mielestämme alueet RA 7 ja MY-alue sellaisenaan kuin ne luonnoksessa esitetään vaarantavat Antinlahden olemassa olon sellaisena luontoalueena kuin se nyt on. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Antinlahden lintujen sekä luonnon- ja maiseman suojelun kannalta ei ole hyvä sijoittaa loma-asuntoja näille alueille. Antinlahdella asuu ja pesii useita lintulajeja kuten joutsenia, kuikkia, lokkeja, tiiroja, tikkoja. Erityistä huomioita haluamme kiinnittää MT-alueen sekä sen rantaan merkittyihin yr- 1 alueisiin. Suunnitelmassa on kerrottu Yr-1 alueen olevan yhteiskäyttöinen rantaalue, jolle saa rakentaa enintään 10 m²:n laiturin. Mielestämme MY-alue on liian kapea ja RA 7 alueelle rakennettavien kesäasuntojen omistajat tulevat käyttämään tonttien edessä olevaa aluetta kuin omaansa. Sillä ei käytännössä ole merkitystä onko tontit rannattomia rakennuspaikkoja. Maisemaja/tai ympäristöarvoista ei voida puhua, jos MY-alueen rantaan toteutuu laiturit. Koko alueen merkitys vesittyy, kun aluetta käytetään läpikulkuun. Liikenne Antinlahdella kasvaa ja häiritsee lintujen elinaluetta ja rauhaa. Luonnoksessa todetaan, että kaavamuutoksella ei ole maisemavaikutuksia, koska asuntoalueet osoitetaan samoille paikoille kuin voimassa olevassa kaavassa. Kaavapiirrosten mukaan näyttäisivät nykyisten luonnosten mukaiset rakennuspaikat olevan lähempänä MY-aluetta kuin aiemmin. Esitämme, että RA 7 alueen mukaiset rannattomat rakennuspaikat jätetään vahvistamatta erityisten maisema- ja ympäristöarvojen sekä luonnon- ja maisemansuojelun vuoksi. Varsinkin laitureiden rakentaminen Antinlahden puolelle pilaa Antinlahden luonnonrauhan lopulliseseti Vastine Mielipide on otettu huomioon siten, että luonnokseen merkityt yr-1 alueet on poistettu Antinlahden rannasta. RA 7 alueen ja rannan väliin jää MY-alue, jotta Antinlahden rantavyöhyke säilyy mahdollisimman luonnontilaisena ja luontoarvot huomioiden. Lomarakennuspaikat toteutetaan yksikerroksisina olemassa olevaa luontoa säästäen piha-alueiden muodostuessa metsäpuistosta. 3(5)

27 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ / Lahtinen Hannu, Mielipiteen pääkohdat Kaavassa on laskettu rantarakennuspaikkojen määrä ja määrästä on poistettu rantarakennuspaikoista yksi ja tämän poistetun tilalle on saatu neljä ei-omarantaista rakennuspaikkaa. Nämä neljä ei-omarantaista rakennuspaikkaa sijaitsevat hyvinkin yhtä lähellä rantaviivaa kuin omarantaiset rakennuspaikat ja alueella on vielä luontokohdekin. Jos luontokohteita niin ei rakennuspaikkoja lähellekään. Rakennuspaikkojen väliin suunniteltu MY-alue olisi joka tapauksessa jätettävä puustoiseksi, eikä se ole mikään erottava tekijä rakennuspaikan ja rannan välillä. Miten nämä neljä paikkaa eroaa muista paikoista, yhtä lähelle rantaa saa rakentaa kuin muissakin viereisissä. Palautettakoon se yksi sallittu omarantainen rakennuspaikka ja nämä kolme muuta rakennuspaikkaa siirretään kahdensadan metrin päähän rannasta niin kuin muuallakin Suomessa Vastine Rakennuspaikkojen määrän osalta katso Hämeen ely-keskuksen lausuntoon annettu vastine (kohta 1.1.2). Kuten muuallakin Suomessa, tämän kaavamuutoksen rantarakennuspaikat perustuvat rantaviivasta mitoitustarkastelulla emätilalle laskettavaan rantarakennuspaikkojen kokonaismäärään. Tällä hetkellä voimassa olevalla ranta-asemakaavan alueella on yhteensä 23 mitoituksella saatua rantarakennuspaikkaa. Kaikki nyt luonnoksena nähtävillä olleessa rantaasemakaavan muutoksessa esitetyt rakennuspaikat vähentävät mitoituksella saatua emätilan rantarakennusoikeuden kokonaismäärää eli rantarakennuspaikkoja (omarantaisia rakennuspaikkoja) ja muutoksen myötä yksi rantarakennuspaikoista jää käyttämättä. Kyseisille neljälle rakennuspaikalle ei ole kuitenkaan osoitettu tonttiin rantaviivaa vaan tontin ja rannan väliin on jätetty MY-alueena toteutettuna vyöhyke jossa on mielipiteen esittäjän mukaisesti tarkoituksena säilyttää puusto ja kasvillisuus. MYaluetta ei voida rakentaa kuten RA-korttelialue voitaisiin. 2.3 Valtonen Arno, Venermo Arla ja Mikko Mielipiteen pääkohdat Pidämme luonnoksessa esitettyä ranta-asemakaavan muutosta epäasiallisena sekä luonnonarvoja vaarantavana ja siten vaadimme sen hylkäämistä. Luonnoksessa ehdotetun uuden loma-asuntojen korttelialueen (RA 7) sijainnista johtuen, sen rakentaminen siihen liittyvine yhteiskäyttöalueineen tulisi väistämättä vaarantamaan ja rikkomaan Antinlahden ranta-alueen maisemallisen ja luonnonmukaisen eheyden. Laiturin rakentaminen Antinlahden suulle ehdotetulle yhteiskäyttöalueelle tulisi sulkemaan nykyisen luonnonmukaisen vesi- ja rantakasvillisuuden rajaaman vapaan vesiväylän ja rikkomaan sen tämänhetkisen erämaisen ja eheän maiseman. 4(5)

28 54/Rakm Virpilampi II / vastineet: luonnos Asianumero 908/ / Vastine Kaavamuutosalueelle on osoitettu kaksi paikkaa pienen laiturin rakentamiseen yhteiskäyttöisesti neljän erillisen laiturin sijaan. Paikat sijoittuvat Antinlahden suulle kuten mielipiteen esittäjäkin toteaa. Kyseiseltä kohdalta Antinlahden suun vastainen ranta on rakennettu (rantaan asti) ja siellä on mm. laitureita. Näin ollen Antinlahden suun erämainen ja eheä maisema on kyseenalainen. Antinlahden kaavaa vastaiselta rannalta katsottuna saattaa maisema näyttää mielipiteen esittäjän mukaiselta, mutta järveltä katsottuna kokonaisuutena ei eheän erämaisen maiseman määrittely täyty. Hämeen ely-keskus on lausunnossaan todennut luontoselvityksen olevan riittävä ja että se on otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Luontoselvityksessä esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on osoitettu kaavassa selvityksen mukaisesti ja maisemallisesti tärkeä alue Antinlahden suulla on osoitettu/pidetty MYalueena. Heinolassa Anja Vahteristo-Järvinen rakennusarkkitehti 5(5)

29 Heinolan kaupunki Viestintäalan ammattiliitto ry VIRPILAMMEN RANTAKAAVAN MUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 5035-C

30 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 1 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Maastotyö ja raportointi Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus ALUEEN NYKYTILA Kallio- ja maaperä sekä pinnan muodot Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Eläimistö LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET LAJIT LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Kasvillisuus Arvokkaat maisema- ja luontokohteet uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

31 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 Kuopio/J. Kärkkäinen C5484 Heinolan kaupunki VIESTINTÄALAN AMMATTILIITTO RY VIRPILAMMEN RANTAKAAVAN MUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 JOHDANTO Virpilammen rantakaavan muutos koskee Heinolan kaupungin Hirvensalon kylän tilaa 2:127. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 50 ha. Kaava-alue sijaitsee Heinolan kaupungin Hirvensalon kylässä Viilajärven ja pursijärven välissä. Rantakaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Alueella on toiminut leirintäalue. Tämän työn tavoitteena on laatia alueelle kaavoitusta palveleva luontoselvitys maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvityksen teki Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FM Jari Kärkkäinen. Kuva 1. Virpilammen ranta-asemakaava-alueen sijainti P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

32 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 2 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Maastotyö ja raportointi 2.2 Lähtöaineisto 2.3 Kohteiden arvottaminen Virpilammen alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä , minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen maisemasta ja luonnon oloista sekä tunnistaa arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet. Inventointi kohdistettiin erityisesti luontotyyppien ja kasvillisuuden tunnistamiseen. Maastoajankohta oli myöhäinen linnuston laskennan kannalta. Linnuston ja muun eläimistön osalta tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Maastossa alue kuvioitiin biotyypin perusteella ja kultakin kuviolta kerättiin tietoa mm. kasvillisuudesta, puustosta, kasvistosta sekä luonnontilaisuudesta. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - Geologian tutkimuskeskus, Geokartta, maaperä Heinolan kaupunki, kotisivut Hämeen ympäristökeskus, kotisivut Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkarttojen selitykset, lehti 3112, Heinolan kartta-alueen kallioperä, M. Lehijärvi, Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkartta, lehti 3112, Heinola, M. Lehijärvi Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

33 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 3 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C Uhanalaisuusluokitus b) Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. c) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet d) Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. e) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Kallio- ja maaperä sekä pinnan muodot Alueen kallioperä on amfiboliittia ja kiillegneissiä (kuva 2). Maaperä on turvetta, moreenia ja kalliota (kuva 3). P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

34 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 4 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Kuva 2. Alueen kallioperä on amfiboliittia (vihreä rasteri) ja kiillegneissiä (sininen rasteri) ( Kuva 3. Alueen maaperä on turvetta (harmaa rasteri), moreenia (vaalean keltainen rasteri) ja kalliota (punainen rasteri) ( Alueelle on ominaista matalat kallioiset mäet. Korkeimmat lakiosat nousevat noin 100 m mpy tasolle. Selvitysalueelle ei sijoitu pohjavesialueita. 3.2 Maisema Virpilammen kaava-alueen maisemalle on ominaista kallioiset mäet, koivikot ja männiköt. Alueen keskellä on Kilpilampi, jonka maisema on erämainen ja P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

35 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 5 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 rauhallinen (kuva 4). Leirintäalueen rakennukset ja mökit sijoittuvat Viilajärven ranta-alueelle. Kililammen, Pursijärven ja Antinlahden rantamaisemat ovat alueen luonnonmaiseman arvokkainta osaa. Näiden alueiden maisema on erämaista. Kuva 4. Kilpilampen rantamaisema. Kuva 5. Alueella on vanhoja rakennuksia. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

36 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 6 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Kuva 6. Uimapaikka Viilajärven rannalla kaava-alueen pohjoisosassa. 3.3 Vesiluonto Kaava-alue rajautuu idässä Viilajärveen, joka kuuluu Imjärven valuma-alueeseen. Viilajärvi on kirkasvetinen, karu järvi. Sen vesipinta-ala on 3,49 km². Veden humuspitoisuus on alhainen ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Happipitoisuus on hyvä päällysvedessä mutta vähenee alusvedessä kerrostuneisuuskausien loppupuolella. Viilajärvellä havaittiin vuoden 2003 heinäkuussa rantavedessä sinilevää. Aikaisempina vuosina ei ole tehty vastaavia havaintoja. Viilajärven veden korkeus on peruskartan mukaan 83,8 m mpy. Alueellisen ympäristökeskuksen suosittaa alimmaksi rakentamiskorkeudeksi 85,15 m mpy. Taulukko 1. Viilajärven uusimmat vesinäytetulokset ( kokonaissyvyys (m) 8,5 8,5 näkösyvyys (m) 3,4 2,5 näytesyvyys 1m 5m 8,5m 1m 4m 7,5m lämpötila (ºC) 0,8 2,8 3,8 18,5 happi (mg/l) 13,3 9,5 5,9 8,7 6,4 1,8 hapen kyllästys- % sähkönjohtavuus (ms/m) 3,9 4 3,7 4,7 alkaliniteetti (mmol/l) 0,14 0,11 ph 6,4 6,5 6,9 6,4 väri (mgpt/l) COD Mn (mgo2/l) 4,8 5,2 kokonaistyppi (µg/l) kokonaisfosfori (µg/l) fosfaatti, liuennut (µg/l) <2 <2 klorofylli-a (µg/l) 2,1 (0-2m) P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

37 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 7 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Kaava-alueen länsipuolella on pieni Pursijärvi. Sen korkeustaso peruskartan mukaan on 84,0 m mpy. Pursijärvi laskee vetensä Viilajärveen. Kaava-alueen keskellä on Kilpilampi, jonka on humuspitoinen pieni suorantainen lampi. 3.4 Kasvillisuus Suurelta osin selvitysaluetta peittävät mänty- ja koivuvaltaiset kangasmetsät (taulukko 2 ja liite 1). Lisäksi Kuusikankaita on noin 12 % alueen pinta-alasta. Kuusikankaat ovat tuoreita kankaita. Suota on alueen pinta-alasta noin 26 %. Männiköt ovat valtaosin kuivahkon puolukkatyypin kankaita ja kuusikot mustikkatyypin kankaita. Lisäksi on kuivan kankaan (kallio-osilla) männikköjä ja koivikoita. Varttuneita ja nuoria mäntykankaita on 26 % alueen pinta-alasta (taulukko 2). Koivikoita (ent. peltoja) ja koivukankaita on noin 14 % alueen pinta-alasta. Ne keskittyvät rantavyöhykkeelle alueen etelä- ja pohjoisosiin. Koivikoiden ja koivukankaiden vallitsevana kasvillisuutena on mustikkatyypin tuore kangas, mutta koivukankailta löytyy laikuittaisesti myös lehtomaisen kankaan sekä tuoreen lehdon kasvillisuutta. Koivujen joukossa kasvaa yleensä mäntyä ja kuusia sekä lehtomaisilla osilla myös harmaaleppää. Heinäisyys on koivikoille ja koivukankaille tyypillistä. Kuva 7. Suurelta osin Virpilammen alueetta peittää mäntyvaltainen puusto. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

38 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 8 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Taulukko 2. Virpilammen alueen kasvillisuustyypit ja niiden pinta-ala sekä % - osuudet. Kasvillisuustyyppi pintaala (ha) % -osuus Koivikko 1,3 1,9 % Koivukangas 1,5 2,2 % Koivusekapuukangas 7,2 10,7 % Kuusikangas 8,5 12,7 % Nuori mäntykangas 2,7 4,0 % Mäntykangas 13,8 20,6 % Mäntysekapuukangas 2,7 4,0 % Kangasräme-korpi 0,9 1,3 % Räme 4,6 6,9 % Kangasräme 1,2 1,8 % Ojitettu korpi 0,5 0,7 % Ojitettu räme 9,6 14,3 % Metsäluhta 0,4 0,6 % Ruovikkoluhta 1,5 2,2 % Lampi 2,3 3,4 % Muut 6,1 9,1 % Lampi 2,3 3,4 % YHTEENSÄ 67,1 100,0 % Suot on suurelta osin ojitettu. Laajin ojitettu suo on Kilpilammen eteläpuolella oleva ojitettu isovarpuräme. Lammen pohjoispuolen isovarpurämeellä on muutama oja. Kilpilammen itäpuolella on ojitettu korpi, missä suokasvillisuus on lähes hävinnyt. Luonnontilaisemmat ja lajistollisesti arvokkaimmat suot ovat rantaluhtia, jotka sijoittuvat Kilpilammen, Pursijärven sekä Viilajärven rannalle. Kaavaalueen etelärannalla on järviruo on jouhisaran leimaava avoluhta. Avoluhtaa on myös Pursijärven ja Kilpilammen rannalla. Antinlahden rannalla pienialainen metsäluhta. Kuva 8. Alueella kasvaa rikkabalsamia. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

39 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 9 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Kuva 9. Pursijärven ranta on suurelta osin suota. Kuva 10. Kaava-alueen eteläosassa on laajahko avoluhta. 3.5 Eläimistö Alueen eläimistöstä ei ole tietoja. Maastokartoituksen aikana havaittiin Kilpilammelta kaksi tavipoikuetta emoineen. Kurkipari liikkui ruokailemassa Pursijärven ja Kilpilammen suorannoilla. Lisäksi kaava-alueen lähisaarilla Palosaaressa ja sen eteläpuoliselta luodolta todettiin selkälokki- ja kuikkapari. Todennäköisesti selkälokilla on pesä Palosaaressa ja kuikka pesii luodolla. Palosaaren lähiluodoilla pesi myös kalalokki ja kalatiira. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

40 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 10 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Alueelta tavattiin myös ukkoetana (kuva 10), joka on maamme maaetanoista suurikokoisin. Ukkoetana ravintona ovat sienet ja lahonneet lehdet. Kuva 11. Ukkoetana. 4 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET LAJIT Alueelta ei ole tiedossa eikä todettu uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Palosaaressa pesivä (ilmeisesti) selkälokki on uhanalainen laji. Selkälokki on vaarantunut. Selkälokki pesii usein metsäisillä luodoilla, mutta myös sekayhdyskunnissa mm. harmaa-, kala- ja naurulokin sekä tiiran kanssa. Selkälokin taantumiseen syinä ovat rantarakentaminen, retkeilyn tuoma häiriö ja ympäristömyrkyt, joihin lajin yksilöt altistuvat talvehtimisalueillaan. Palosaaren ympäristössä pesivät kalatiira ja kukka ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja. Myös alueella ruokaileva kurki lintudirektiivin liitteen I laji. 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Nämä ovat: Kuvio 4 Metsäluhta Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Koivuvaltainen pieni luhta. Koivun lisäksi kohteella kasvaa mäntyä. Kasvisto on varsin niukkalajinen. Valtalajina on kurjenpolvi, metsäkorte, ryti, rätvänä, paatsama ja raate. Luhta on mättäinen. Kohde on mahdollinen metsälain mukainen arvokas elinympäristö. Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kuvio 14 Pinta-ala: Pursijärven luhtaranta 2,3 ha P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

41 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 11 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 Kuvaus: Pursijärven itärannalla on kapea avoluhta ja ruovikko. Avoluhta on jouhisara suomyrttivaltainen. Kohde on mahdollinen metsälain mukainen arvokas elinympäristö. Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kuvio 36 Viilajärven luhtaranta Pinta-ala: 0,9 ha Kuvaus: Rantaviivan tuntumassa on jouhisara suomyrttivaltainen rantasuo, joka vaihettuu järvelle päin rytivaltaiseksi luhdaksi ja ruovikoksi. Rannan puolella on kapea metsäluhta, mihin rajautuu rantalehto. Lehto on kasvillisuudeltaan tuoretta lehtoa. Kohteen kasvistoon kuuluvat mm. käenkaali, valkolehdokki, sudenmarja, viiltosara, tuhkapaju, kiiltolehtipaju, viitakastikka, ryti, jokapaikansara ja paatsama. Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kuvio 44 Kilpilampi Pinta-ala: 0,6 ha Kuvaus: Kilpilampi on suorantainen pieni lampi, jonka maisema on ehyt. Kohteella on pienvesiarvoja. Suoranta on kasvillisuudeltaan nevamaista. Jouhisaraa kasvaa runsaasti. Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Maiseman suojelun kannalta merkittävimmät alueet ovat Kilpilampi ja Pursijärven itäranta sekä Antilahden eteläranta. Näiden kohteiden maisema on ehyt ja rauhallinen sekä erämainen (liite 2). Suunnittelukeskus Oy Hyväksynyt: DI Timo Leskinen Laatinut: FK Jari Kärkkäinen P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc

42 SUUNNITTELUKESKUS OY Viestintäalan ammattiliitto ry 12 Virpilammen rantakaava Luonto- ja maisemaselvitys 226-C6802 LÄHTEET Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. P:\AKK\Viestintäalan ammattiliitto (Virpilampi Oy)_5035\C5484_Virpilammen rantakaavan muutos\c Suunnitelmat\Selvitykset\Luontoselvitys\Luontoselvitys.doc