Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (35) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 1 (35) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:05 Paikka Kaupungintalo, Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Antti Kivelä, puheenjohtaja Jaakko Kosunen, 2. varapuheenjohtaja Nelli Berg-Väänänen Tiina Kaartinen Leila Savolainen Tapio Tolppanen Veera Willman Harri Auvinen Pia Punkki, varajäsen Allu Koskinen, varajäsen Kari Hartikainen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Jarmo Pirhonen, kaupunginjohtaja esittelijä Pekka Vähäkangas, apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen, apulaiskaupunginjohtaja Sari Raassina valtuuston puheenjohtaja Tuula Väätäinen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Katja Lintunen, hankesuunnitteluarkkitehti klo Hannu Väänänen, toimitilajohtaja klo Janne Hentunen, hyvinvoinnin edistämisen klo johtaja Saku Kekäläinen, palvelupäällikkö klo Heikki Vienola, hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat 9-16 Allekirjoitukset Antti Kivelä puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, Harri Auvinen Jaakko Kosunen

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 2 (35) Julkinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin verkkosivuilla Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 136 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 9 11 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :ään 12, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :n 12 osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 3 (35) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat * Keskuskentän stadionin hankesuunnitelma * Kuopion museon perusparannus ja laajennus -hankkeen kustannusarvio Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen vuoteen Eronpyyntö luottamustehtävistä / Anna-Kaisa Eskelinen Vastaus valtuustoaloitteeseen / suunnitelman laatiminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi tapahtumakaupunkina * Kh:n tiedonantoja 31 Muutoksenhaku 12 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 35

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 4 (35) 9 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 5 (35) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Harri Auvinen ja Jaakko Kosunen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Harri Auvinen ja Jaakko Kosunen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 6 (35) 11 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 2109/ /2018 Keskuskentän stadionin hankesuunnitelma Päätöshistoria Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Liikuntahallit ja paikat Keskuskentän jalkapallostadion toimii kuopiolaisen jalkapallon pääkenttänä ja pääsarjaotteluiden tapahtumapaikkana. Kentän yhteyteen on toteutettu pääkatsomo ja toinen päätykatsomo. Muilta osin stadion kokonaisuus on toteuttamatta. Stadionhanke on osa koko Kuopion keskuskentän alueen kehittämishanketta. Keskuskentän jalkapallostadion koostuu tällä hetkellä lämmitettävästä tekonurmikentästä, joka toimii jalkapallon pääsarjajoukkueiden sekä juniori- ja muiden aikuisjalkapallon ottelu- ja harjoituskenttänä. Käyttötunteja kentällä on vuosittain noin Tekonurmikenttä on uusittu kesällä 2016 ja se täyttää tällä hetkellä FIFA vaatimukset. Edellinen tekonurmi täytti vaatimukset kuusi vuotta. Kentällä pelaavat ja harjoittelevat kuopiolaiset pääsarjajoukkueet Kuopion Palloseuran miesjoukkue ja Pallokissat Kuopion naisjoukkue. Lisäksi kenttää käyttävät alempien sarjatasojen aikuisjoukkueet sekä juniorijoukkueet harjoittelu-, ottelu- ja turnauskäytössä. Nykyinen katettu pääkatsomo on rakennettu vuonna Pääkatsomon yleisökapasiteetti on 2700 erillisistuinta. Vuonna 2011 on rakennettu kattamaton 300 erillisistuinta käsittävä päätykatsomo. Lisäksi alueella sijaitsee ylipainehalli, jonka rakennuslupa päättyy Tilakeskus on hakenut ylipainehallille jatkolupaa. Lippumäen liikuntakeskuksen alueelle valmistellaan korvaavan käyttäjätarpeen mukaisen ylipainehallin toteuttamista. Keskuskentän alueella sijaitsee myös lämmittämätön tekonurmikenttä, joka on ollut käytössä kaikkiaan 12 vuotta. Lämmittämätön tekonurmikenttä toimii lähinnä lasten ja nuorten kenttänä ja kyseisen tekonurmen elinkaari jalkapallokenttänä on päättymässä. Tekonurmen ja ylipainehallin käyttäjiä palvelee huoltorakennus, jossa sijaitsee kaksi pukuhuonetilaa sekä wc- ja pesutilat. Stadionia kehitettäessä jalkapallon näkökulmasta, tarkastelun lähtökohtana on UEFA:n ja Suomen Palloliiton stadionmääräyksien peruskriteerit. Kuopion Palloseuran pääsarjajoukkueen tarve toimii käyttäjä-, katsoja- ja oheispalvelutarvetta raamittavana tekijänä. Muiden seurojen ja joukkueiden tarve sopii Kuopion Palloseuran tarpeen asettamaan raamiin.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 7 (35) 11 Kuopion Palloseuran tarvelähtökohtana on stadionin kehittäminen siten, että katsomosta muodostuisi noin 6000 erillisistuimen katettu katsomo nykyisen lämmitettävän tekonurmikentän ympärille. Tällä mitoituksella stadion täyttäisi stadionmääräyksissä kategorian 3 peruskriteerit ja Kuopion Palloseuran esittämän katsojapaikkatarpeen sekä UEFA:n ja Suomen Palloliiton stadionmääräyksien mukaisesti 3. kierroksen seurajoukkueiden kansainvälisten pelien peruskriteerit. Suomen Palloliitto on esittänyt, että hankkeessa tarkasteltaisiin myös kategorian 4 stadionin peruskriteerit, jolloin stadion mahdollistaisi myös miesten maaottelut. Kategoria 4:n mukainen tarkoittaisi mm. vähintään 8000 katsojapaikkaa. Stadionin uudisrakennusosaan on tavoitteena sijoittaa ottelutapahtumia ja muita stadionille suunniteltuja tapahtumia sekä oheispalveluja varten noin 800 m2 lämmintä VIP tilaa. Näiden tilojen avulla stadionista on tavoitteena kehittää tapahtuma- areena, jossa voidaan järjestää mm. konsertteja, yritystilaisuuksia sekä muita tapahtumia ja toimintoja. Tapahtumakäyttöä varten kokonaiskapasiteetin lähtökohtana on noin henkilöä, kun myös kenttäalue on yleisöalueena. Lisäksi tavoitteena on sijoittaa Keskuskentän alueen kokonaiskehittämisessä poistuvan huoltorakennuksen tilat palvelemaan alueelle toteutettavan kentän ja lähiliikunnan tarpeita. Vaikutusten arviointi Esitys Liitteenä Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan tarveselvityksen ja esittää, että Keskuskentän jalkapallostadionista laaditaan hankesuunnitelma mainittujen tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtana on UEFA:n ja Suomen Palloliiton stadionmääräyksien peruskriteerien kategorian 3 mukainen stadion, jonka katettujen katsojapaikkojen määrä mitoitetaan erillisistuimin noin 6000 katsojalle. Hankesuunnitelmassa selvitetään kategorian 4. kustannusvaikutus hankkeelle. Lisäksi hankesuunnitelmassa huomioidaan ottelu- ja tapahtumakäytön tarvitsemat oheispalvelutilat keskuskentän muun kentästön ja lähiliikunnan tarvitsemat huolto-, puku- ja pesutilat. Hankesuunnitelmassa stadionin kokonaiskapasiteetin lähtökohta on noin henkilöä tapahtumakäyttöä varten. Hankesuunnitelmassa tulee selvittää myös tekonurmikentän suojaus erilaisissa tapahtumissa esimerkiksi konserteissa. Lisäksi hankesuunnitelmassa selvitetään mahdollisuudet hankkeelle saatavista avustuksista sekä huomioidaan mahdolliset stadionmääräyksiin kevään 2018 aikana tulevat muutokset. Liitteet 2109/2018 Keskuskentän jalkapallostadionin/tapahtuma-areenan tarveselvitys 2109/2018 Tarveselvityksen liite: UEFAn ja Palloliiton stadionmääräyksien mukaiset peruskriteerit 2109/2018 Vaikutusten arviointi Viiteaineisto Valmistelija Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 8 (35) 11 Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen Liitteet 2109/2018 Keskuskentän jalkapallostadionin/tapahtuma-areenan tarveselvitys 2109/2018 Tarveselvityksen liite: UEFAn ja Palloliiton stadionmääräyksien mukaiset peruskriteerit 2109/2018 Vaikutusten arviointi Valmistelija etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi puh Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen merkitsee asian tiedoksi. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta : Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Liikuntahallit ja paikat Keskuskentän jalkapallostadionin / tapahtuma-areenan tarveselvitys on päivätty ja sen on laatinut hyvinvoinnin edistämisen palvelualue hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi Kuopion jalkapallostadion / tapahtuma-areenan tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 9 (35) 11 Kuopion kaupungin kaupunginjohtajan johtoryhmä on päättänyt Keskuskentän jalkapallostadionin hankesuunnittelun käynnistämisestä kokouksessaan Hankesuunnittelun valmistumisen tavoiteaikatauluksi määriteltiin syksy Työryhmään ovat kuuluneet: Katja Lintunen, hankesuunnitteluarkkitehti, Tilakeskus, puheenjohtaja Janne Hentunen, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Saku Kekäläinen, palvelupäällikkö, liikuntapaikkapalvelut Ilja Venäläinen, liikuntapalvelusuunnittelija, liikuntapaikkapalvelut Lauri Lytsy, vs. kiinteistöjohtaja, maaomaisuuden hallintapalvelut Jarkko Meriläinen, tonttipäällikkö, maaomaisuuden hallintapalvelut Juha Romppanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, kaupunkisuunnittelupalvelut Markku Lind, yhteistyökoordinaattori, markkinointi-, viestintä ja asiakaspalvelut Veli-Matti Paananen, rakennuttajapäällikkö, Tilakeskus Hannu Kosunen, asiakkuuspäällikkö, Tilakeskus Hanketyössä on ollut mukana lisäksi KuPS Oy:n edustajana toimitusjohtaja Jarmo Heiskanen, sekä kutsuttuna Talentree Oy:n konsultti Linda Aheristo. Viitesuunnitelman on laatinut arkkitehti Jyrki Jääskeläinen Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:stä. Hankesuunnittelutyöryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa ja käynyt tutustumassa eri kokoonpanoilla Stadioneihin ja operointimalleihin Helsingissä, Vaasassa, sekä Seinäjoella. Hankesuunnittelussa on hyödynnetty myös oletettujen tulevien käyttäjien asiantuntemusta niin tapahtumapuolen järjestäjien, kuin jalkapallotoimijoidenkin osalta. Lisäksi hankesuunnittelua on käsitelty kaupunginjohtajan johtoryhmässä. Tarveselvityksessä hankkeen vähimmäisvaatimukseksi määritettiin stadionin toteutus UEFA:n kategorian 3 mukaisesti, jolloin vähimmäiskatsomopaikkamäärä olisi 6 000:lle katsojalle. Stadionin tulisi myös mahdollistaa tapahtumakäyttö hengen tapahtumille. Lisäksi tuli selvittää kustannusvaikutuksen UEFA:n kategorian 4 mukaiselle paikkaiselle stadionille. Hankesuunnitteluvaiheessa on tarveselvityksen pohjalta tarkasteltu hankkeen kokonaiskustannuksia sekä tarvittavaa toiminnallista ja teknistä suunnittelua käyttäjätarpeiden mukaisesti molempien kategorioiden osalta. Nykyiseen katsomorakennukseen ei tehdä sisäpuolisia muutoksia tai korjauksia ja myös katsomorakenne jää ennalleen. Rakennukseen tehdään uusi kylmä vaipparakenne, joka yhdistää stadionin yhtenäiseksi suljetuksi tilaksi. Kustannusarvion edellytyksenä on kustannustehokkaat, elinkaareltaan pitkäikäiset ja mahdollisimman huoltovapaat rakenteet. Rakennushankkeen yhteydessä myydään stadionin tonttiin eteläsuunnasta rajoittuva kerrostalotontti. Tontille määritellään vähimmäishinta /kem2. Nykyisen katsomorakennuksen tasearvo on noin 3 miljoonaa euroa ja rakennuksen omistaa Koy Kuopion Keskuskenttä. Kustannusarvio kategorian 3 mukaiselle katsojan stadionille tulisi olemaan noin 15 miljoonaa euroa sisältäen nykyisen katsomon korjaustoimenpiteet, uudisrakentamisen, sekä alueelle tulevan pysäköintilaitoksen. Kategorian 4 mukaisen katsojan

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 10 (35) 11 stadionille samalla lailla laskettu kustannusarvio olisi 17,2 miljoonaa euroa, joten kategorioiden 3 ja 4 välinen kustannusero tulisi olemaan noin 2,2 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on selvitetty, että kategorian 4 mukaisella rakentamisella Keskuskentän stadionille olisi mahdollisesti saatavissa OKM:n valtakunnallisesti merkittävän liikuntapaikka-hankkeen status, joka nostaisi valtion tukiosuutta kategorian 3 mahdollisesta maksituesta ( euroa) ylöspäin ja vastaavasti kaventaisi kustannusvaikutuksen eroa. Tavoiteltavaksi tasoksi tuen määrälle on hankesuunnitelmassa määritelty 2,2 miljoonaa euroa, joka vastaa kategoriaratkaisujen kustannuseroa. Molemmissa rakennusvaihtoehdoissa hankkeelle on mahdollista hakea UEFA:n HatTrick-tukea, joka hankkeen kategorialuokasta riippuen voi olla enimmillään miljoona euroa. HatTrick-avustuksesta saadaan Suomen Palloliiton puolesta raamittava päätös vuoden 2018 aikana. Hankesuunnittelun yhteydessä tapahtumajärjestäjät toivat esiin tarpeen hengen yleisötilaisuuksien järjestämisestä. Suuremmalla maksimiyleisömäärällä voitaisiin mahdollistaa kansainvälisen tason artistien esiintymiset tapahtumajärjestäjien kannalta tuottavasti. Hankesuunnittelun aikana on lisäksi käynyt ilmi, että toteuttamalla stadionhanke kategorian 4 mukaisesti, Kuopio tulisi olemaan erittäin varteen otettava vaihtoehto jalkapallon miesten maajoukkueen kotiotteluiden pelipaikkakuntia valittaessa. Mölymäen aluetta tullaan kehittämään tulevaisuudessa voimakkaasti. Alueelle rakennetaan asuinkerrostaloja usealle tuhannelle asukkaalle ja stadion tulee toimimaan koko alueen, samoin kuin koko Kuopion, yhtenä vetovoimatekijänä, joka tuo matkailijoita ympäri Suomea. Stadion tukee myös omalta osaltaan Kuopion strategian mukaista tavoitetta olla Suomen nopeimmin kehittyvä tapahtuma-alue. Hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty eri toteuttamismalleja sekä rakennushankkeen toteuttamisen, että operoinnin osalta. Selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoina hankkeen toteuttaminen yksityisenä hankkeena tai kunnallisena joko Kiinteistö Oy Kuopion keskuskentän hankkeena tai Tilakeskuksen toteuttamana kaupungin omaan taseeseen. Selvityksen perusteella parhaimmaksi on valittu vaihtoehto, jossa Kuopion tilakeskus toteuttaa hankkeen ja vuokraa koko stadionin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. Palvelualue tekee operointisopimukset palvelutuotannosta sekä pysäköinnin että stadiontoimintojen osalta. Operointisopimuksissa sovitaan ylläpitokulujen sekä käyttöpalveluiden vastuujaosta sekä operointimaksuista. Tarkemmin operointimallit sekä siihen liittyvät sopimukset käsitellään jatkosuunnittelun yhteydessä. Malli edellyttää Kiinteistö Oy Kuopion keskuskentän purkamista. Vaikutusten arviointi Esitys Liitteenä Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hankesuunnitelman hyväksymistä ja toteuttamista UEFA:n kategorian 4 mukaisena katsomopaikan areenana, mahdollistaen henkilön yleisötapahtumien järjestämisen. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on hyväksyttävän operaattorimallin ja esisopimuksen syntyminen. Liitteet Ei jaeta 2109/2018 Keskuskentän jalkapallostadionin/tapahtumaareenan tarveselvitys Ei jaeta 2109/2018 Tarveselvityksen liite: UEFAn ja Palloliiton stadion-

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 11 (35) 11 määräyksien mukaiset peruskriteerit Ei jaeta 2109/2018 Vaikutusten arviointi 2109/2018 Vaikutusten arviointi /2018 Keskuskentän stadion/hankesuunnitelma Viiteaineisto 2109/2018 Viite /2018 Viite /2018 Viite 3 viitekuvat 2109/2018 Viite katsojaa 2109/2018 Viite katsojaa 2109/2018 Ote liittohallituksen pöytäkirjasta Valmistelija Katja Lintunen puh Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh Ilja Venäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hankesuunnittelutyöryhmän esityksen. Päätös Teija Savolainen-Lipponen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Kari Hartikainen kannatti esitystä. Hetti Rytsy esitti, että lautakunta hylkää esityksen. Ritva Hakulinen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosesitystä, joten asiasta on äänestettävä. Puheen-johtaja ehdotti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys. Käsittelyjärjestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ne, jotka kannattavat Teija Savolainen-Lipposen esitystä, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Hetti Rytsyn ehdotusta, äänestävät "EI". Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Teija Savolainen-Lipposen esitys sai 9 (yhdeksän) ääntä (Lankinen, Hanhela, Hartikainen, Kiflie, Nykänen, Reijula, Savolainen-Lipponen, Sene, Pietikäinen) ja Hetti Rytsyn esitys 2 (kaksi) ääntä (Rytsy, Hakulinen), joten Savolainen-Lipposen ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja totesi, että suoritetun äänestyksen jälkeen on äänestettävä valmisteluun palauttamisen ja esittelijän pohjaesityksen kesken. Puheenjohtaja esitti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys. Käsittelyjärjestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat jäsen Savolainen-Lipposen ehdotusta, äänestävät "EI". Äänestysehdotus hyväksyttiin.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 12 (35) 11 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän esitys sai 3 (kolme) ääntä (Kiflie, Sene, Pietikäinen) ääntä ja jäsen Savolainen-Lipposen esitys sai 8 (kahdeksan) ääntä (Lankinen, Hakulinen, Hanhela, Hartikainen, Nykänen, Reijula, Rytsy, Savolainen-Lipponen). Jäsen Savolainen-Lipposen esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tuli lautakunnan päätökseksi. Lautakunnan jäsenille jaettiin pöydälle Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen kokouksen nro 12/2017 ote: Hattrick-päätöskirjauksen ( ) vahvistaminen. Ote liitetään pöytäkirjan viiteaineistoon. Ritva Hakulinen saapui klo asian esittelyn aikana ja Leila Savolainen klo asian käsittelyn aikana. Katja Lintunen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Ritva Hakulinen ja Hetti Rytsy poistuivat kokouksesta klo äänestyksen jälkeen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta : Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Liikuntahallit ja paikat Liitteenä jaetaan päivitetty hankesuunnitelma. Vaikutusten arviointi Esitys Liitteenä Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hankesuunnitelman hyväksymistä ja toteuttamista UEFA:n kategorian 4 mukaisena katsomopaikan areenana, mahdollistaen henkilön yleisötapahtumien järjestämisen. Lisäksi hyvinvoinnin edistämisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttävän operaattorimallin ja esisopimuksen valmistelun aloittamista. Liitteet Ei jaeta 2109/2018 Keskuskentän jalkapallostadionin/tapahtumaareenan tarveselvitys Ei jaeta 2109/2018 Tarveselvityksen liite: UEFAn ja Palloliiton stadionmääräyksien mukaiset peruskriteerit Ei jaeta 2109/2018 Vaikutusten arviointi 2109/2018 Vaikutusten arviointi /2018 Keskuskentän stadion/hankesuunnitelma 2109/2018 Hankesuunnitelma Viiteaineisto 2109/2018 Viite /2018 Viite /2018 Viite 3 viitekuvat 2109/2018 Viite katsojaa

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 13 (35) /2018 Viite katsojaa 2109/2018 Ote liittohallituksen pöytäkirjasta Valmistelija Katja Lintunen puh Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh Ilja Venäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hanketyöryhmän esityksen. Päätös Jäsen Ritva Hakulinen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja selvitettäväksi uudelleen valmistelussa. Perusteluna palautukselle ja selvitettäväksi: 1. Hankkeen rahoitusmalliin liittyvät epävarmuustekijät (Hankesuunnitelma kohta 9.2. Hankkeen tarkempi rahoitusmalli selviää jatkosuunnittelun yhteydessä). 2. KUPS Oy on ilmoittanut, että he voivat sitoutua raakatilamalliin n. 1 milj. euron omavastuuosalla riittääkö tuo summa hankkeessa käyttäjähankinnoiksi merkittyihin investointeihin. 3. Hankkeelle haettavien mahdollisten avustusten summien osalta avustusten euromäärät ovat vielä arvailujen varassa miten rahoitus katetaan, jos avustukset eivät ole hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisia. 4. Käyttökustannusten osalta ei voida määrittää kaupungin osuutta yllä-pitoja pääomavuokrien osalta, mikäli kulut n. 1,8 milj. euroa/v jää hyvinvoinnin palvelualueen vuokrakuormaan voidaanko taata, että tuo summa myös täysimääräisenä palvelualueelle osoitetaan. Puuttuvan operaattorisopimuksen vuoksi on vain arvailua millä summa mahdollinen operaattori osallistuu ylläpito- ja pääomavuokrien maksuun. Operaattorin mahdollista osallistumista voitaneen kuitenkin arvioida ja mikäli se olisi esim. n euroa/v jää hyvinvoinnin palvelualueen osuudeksi edelleen n. 1,4 milj./v. kyseisestä vuokrakuormasta. Kuopion kaupungin hallintosääntö: 39 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta. Lautakunta vastaa edellä 20 :ssä luetelluista palvelualueen tehtävistä 1-3. Niiden asioiden lisäksi, joiden ratkaiseminen säännösten ja määräysten mukaan kuuluu lautakunnalle. Lautakunnan tehtävänä on: 1. Päättää hallinnassaan olevien tilojen vuokraamisessa noudatettavissa periaatteista. Kari Hartikainen ja Hetti Rytsy kannattivat Hakulisen esitystä.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 14 (35) 11 Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys. Käsittelyjärjestys-ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Hakulisen ehdotusta, äänestävät "EI". Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän esitys sai 3 (kolme) ääntä (Pietikäinen, Nykänen, Reijula) ja Hakulisen esitys 7 (seitsemän) ääntä (Lankinen, Hakulinen Hanhela, Hartikainen, Rytsy, Savolainen-Lipponen, Väisälä), joten Hakulisen ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi. Kirsti Turunen ja Hetti Rytsy saapuivat kokoukseen klo Jarmo Nykänen ja Jenna Nykänen klo asian käsittelyn aikana. Tsega Kiflie saapui kokoukseen klo äänestyksen jälkeen. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta : Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Liikuntahallit ja paikat Vaikutusten arviointi - Liitteet /2018 Keskuskentän jalkapallostadionin/tapahtuma-areenan tarveselvitys /2018 Tarveselvityksen liite: UEFAn ja Palloliiton stadionmääräyksien mukaiset peruskriteerit /2018 Vaikutusten arviointi /2018 Vaikutusten arviointi /2018 Keskuskentän stadion/hankesuunnitelma /2018 Hankesuunnitelma Viiteaineisto /2018 Viite /2018 Viite /2018 Viite 3 viitekuvat /2018 Viite katsojaa /2018 Viite katsojaa /2018 Ote liittohallituksen pöytäkirjasta Valmistelija Katja Lintunen puh Janne Hentunen puh Saku Kekäläinen puh Ilja Venäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 15 (35) 11 Merkitään teknisenä tarkennuksena, että hankesuunnitelman sivulla 18 oleva maininta Mahdollinen OKM:n avustus 2,2M suuruisena vähentää pääomavuokraa n /kk molemmissa laajuusvaihtoehdoissa. tulisi kuulua seuraavasti: Mahdollinen OKM:n avustus 2,2M suuruisena vähentää pääomavuokraa n /kk, 8000 katsojan stadionissa. Merkitään, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja käytti lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy hankesuunnitelman UEFA:n kategorian 4 mukaisena katsomopaikan areenana, mahdollistaen henkilön yleisötapahtumien järjestämisen. Päätös Merkittiin, että hankesuunnitteluarkkitehti Katja Lintunen, toimitilajohtaja Hannu Väänänen, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen ja palvelupäällikkö Saku Kekäläinen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. He poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 16 (35) Asianro 10193/ /2018 Kuopion museon perusparannus ja laajennus -hankkeen kustannusarvio Toimitilajohtaja Hannu Väänänen Tilakeskuksen toimitilajohtaminen Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Hankesuunnitelman mukaan rakennushistoriallisesti arvokkaan Kuopion museorakennuksen teknisesti kattavan peruskorjauksen lisäksi rakennusta laajennetaan siten, että kokonaisuuteen saadaan museotoimintaa palvelevat, helposti muunneltavat, monikäyttöiset, esteettömät, turvalliset ja terveelliset tilat. Museo yhdistetään laajennusosalla samalla tontilla sijaitsevaan kaupunginkirjastoon. Hankkeen toteuttaminen edellytti kaavamuutosta. Koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä, suojeltu museorakennus, joka sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ruutukaavakeskustassa, museon muutos- ja laajennussuunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu Arkkitehtuurikilpailun perusteella saatiin ehdotussuunnitelmat sekä hankkeen kaavamuutoksen, että toteutussuunnittelun pohjaksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n ehdotus HILA. Museon toteutussuunnittelua jatkettiin voittajaehdotuksen pohjalta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa perustettiin suunnitteluryhmä v. 2017, jonka tehtävänä on suunnitella hankesuunnitelman ja HILA-ratkaisun asettamien vaatimusten mukainen rakennus. Lisäksi hankkeelle perustettiin ohjausryhmä , jonka tehtävänä on hankkeen kokonaisuuden seuraaminen, eri näkökulmien yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen. Ennen toteutusvaihetta Kuopion Tilakeskus käynnisti tarjousperusteisella neuvottelumenettelyllä hankinnan Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen palveluntuottajan valinnasta. Hankkeessa toteutusmallina on nk. hybridiallianssi, jossa toimintatavan merkittävin ominaispiirre on tilaajan hankeorganisaation ja muun hankeorganisaation yhteistyön laajentaminen sekä syventäminen kaikissa hankkeen vaiheissa. Hybridiallianssimallin mukainen toiminta määritellään rakennuttamisohjelmassa, suunnitteluohjelmassa ja rakentamisohjelmassa. Allianssisopimuksen osapuolina ovat tilaaja ja palveluntuottaja. Sopimus kattaa hankkeen toteutus- ja takuuajan. Allianssin kaupallisen mallin kulurakenteessa tilaaja maksaa palveluntuottajalle vastineeksi allianssisopimuksen mukaisten tehtävien suorittamisesta kiinteän palkkion. Mikäli tilaaja onnistuu saavuttamaan hankkeelle asettamiaan tavoitteita ja edelleen allianssisopimuksessa yhteiseksi sovittuja tavoitteita, maksaa tilaaja saavutetun tavoitteen osalta kiinteän palkkion lisäksi erillisen lisäpalkkion. Tilaaja maksaa palveluntuottajalle rakentamisesta aiheutuvat projektikustannukset.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 17 (35) 12 Rakentaminen alkoi marraskuussa Kohde valmistuu vuoden 2020 alkupuolella rakennustöiden osalta, jonka jälkeen alkaa näyttelyiden rakentaminen. Rakentamisen ja suunnittelun edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa on tarkasteltu hankkeen kustannuksia. Kustannuslaskennassa on yhdessä palveluntuottajan kanssa päädytty siihen, että olemassa olevalla 15 miljoonan euron rahoituksella ei pystytä toteuttamaan hankesuunnitelman ja arkkitehtuurikilpailun mukaisia suunnitteluratkaisuja ja/tai laajuutta. Suunnittelun edetessä tehtyjen lisäselvitysten perusteella on paljastunut asioita, jotka poikkeavat hankesuunnitteluvaiheen ratkaisuista. Suunnitteluratkaisujen muuttaminen on perusteltua, kun huomioidaan rakennuksen elinkaarikustannukset. Hankesuunnitteluvaiheessa julkisivun korjaus oli tarkoitus tehdä kevyesti, vanhaa rappausta kunnioittaen ja huomioiden kulttuurihistoriallisesti merkittävä, suojeltu rakennus. Kevyillä julkisivujen osakorjauksilla saavutetaan vain lyhyt elinkaari (alle 10 vuotta). Osakorjauksen takuuvastuut ovat myös haasteellisia. Tämän vuoksi julkisivurappauksen uusiminen kokonaan peruskorjauksen yhteydessä on perusteltua. Myöhemmin erillisenä työnä tehtävä julkisivukorjaus haittaa rakennuksen käyttöä ja on kustannuksiltaan vähintään 30 prosenttia kalliimpi. Vesikaton korjauslaajuus on myös muuttunut hankesuunnitteluvaiheessa oletetusta. Rakennuksen nykyinen katemateriaali, pääosin pelti, on kestävä ja kunnossa. Toteutussuunnitteluvaiheessa tehtyjen selvitysten mukaan nykyinen vesikattorakenne kokonaisuutena on kuitenkin riski peruskorjatulle museorakennukselle muun muassa pellin alta puuttuvan aluskatteen vuoksi. Tämän vuoksi koko vesikattorakenne tulisi uusia. Suunnittelun edetessä on paljastunut myös lukuisia, yllättäviä rakenneratkaisuja. Suurimpia lähtötiedoista poikkeavia rakenteita ovat esimerkiksi museon perustusten mataluus sekä kirjaston ja museon välisen väestösuojan ulottuminen kirjaston alle. Näihin korjauskustannuksia korottaviin muutoksiin on reagoitu etsimällä mahdollisimman kustannustehokkaita suunnitteluratkaisuja mm. museon vanhan osan perustusten tuentaan. Valtakunnallisesti ja alueellisesti rakentamisessa on tällä hetkellä menossa korkeasuhdanne, joka vaikuttaa myös palveluntuottajan tekemiin hankintoihin. Museon tavoitehinta-arvio on laskettu vuonna 2015 indeksiluvulla 80, nyt vastaava indeksiluku on 92. Korotusta on siis 15 prosenttia. Sen vaikutus hankkeen kustannuksiin on suuruudeltaan siten 2,25 miljoonaa euroa. Vertailussa käytetty Haahtela-indeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Kuopio kuuluu alueeseen 4 (aluekeskukset). Näiden yllättävien korjaustarpeiden, indeksin huomattavien muutosten sekä järkevien ja elinkaarikustannustehokkaiden korjauskokonaisuuksien vuoksi Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennushankkeen alkuperäinen investointimääräraha 15,0 miljoonaa euroa ei riitä. Museon hankeryhmä on määritellyt tarvittavaksi investointimäärärahaksi 17,8 miljoonaa euroa. Tämä takaa

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 18 (35) 12 hankkeen alun perin tavoitellun laajuuden, toiminnallisuuden ja arkkitehtonisen kokonaisuuden (ratkaisut ja laatu) saavuttamisen. Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennus -hankkeen investointimäärärahan jakaantuminen vuosille Investointi Alkuperäinen investointimääräraha 15,0 M 1,5 10,4 3,1 Tarvittava investointimääräraha 17,8 M 1,5 10,4 5,9 Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuritilojen rahoitussuunnitelmassa vuosille on Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennushankkeelle rahoitusvaraus 2,75 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 osuus avustuksesta oli 1,2 miljoonaa euroa (päätös ). Hankkeelle on myönnetty lisäavustusta 0,19 miljoonaa euroa, joka on luvattu rahoitussuunnitelman varauksen lisäksi. Avustusten tämän hetkinen kokonaismäärä on 2,94 miljoonaa euroa, jolloin hankkeen kustannukseksi kaupungille jää noin 14,86 miljoonaa euroa. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennus -hankkeen uudeksi investointimäärärahaksi 17,8 miljoonaa euroa. Aikaisempi investointimääräraha oli 15,0 miljoonaa euroa. Viiteaineisto /2018 Haahtela, hintaindeksi 1/2018 Valmistelija Marko Antero Väätäinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy toimitilajohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 19 (35) 13 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7215/ /2018 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen vuoteen 2030 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen päivittäminen on erittäin tärkeä koko kaupungin vesihuoltostrategian kannalta. Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualue käsittää koko kaupungin alueen. Suunnitelman tavoitteena on selvittää ja linjata talousvesihuollon sekä jätevesihuollon kehittämisratkaisuja, niin kaupungin taajama- kuin hajaasutusalueilla. Kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että Kuopion kaupunki päättää käynnistää vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen vuoteen 2030 ja varaa vuoden talousarvioon tarvittavan rahoituksen vesihuollon avustustoiminnan ja kehittämisen määrärahasta. Lisäksi kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunki päättää käynnistää vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tarkistamisen. Vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset päivitetään tarvittavilta osin kehittämissuunnitelman päivittämisen jälkeen. Kaupunginjohtaja nimeää vesihuollon kehittämissuunnitelmaan tarvittavat ohjaus- ja työryhmät erikseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltolaki (199/2001) edellyttää, että kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveydenja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan koko kunnan alueen vesihuollon linjaukset sekä taajama- että haja-asutusalueella. Kuopiossa toimii Kuopion Vesi Liikelaitoksen lisäksi vedenjakelusta vastaavaa 51 vesiosuuskuntaa ja 14 jäteveden johtamisesta vastaavaa vesiosuuskuntaa. Näistä kymmenellä vesiosuuskunnalla on omat vedenottamot. Suurin osa vesiosuuskunnista ostaa talousveden Kuopion Vesiliikelaitokselta tai toimittaa jätevedet Kuopion Vesiliikelaitoksen jätevedenpuhdistamoille puhdistettavaksi.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 20 (35) 13 Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottu selvitys vesihuollon nykytilasta, kehittämistavoitteista ja -tarpeista sekä suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tulee esittää koko kaupunkialueen laajuisesti vesihuoltopalveluiden kehittämistavoitteet ja päämäärät, palveluiden saatavuus tarvealueilla ja aikataulut, vesihuollon toimivuus häiriötilanteissa, organisatoriset linjaukset, yhteistyöasiat, jne. Kehittämissuunnitelmaan päivittäessä on huomioitava toteutuneet vesihuoltoon vaikuttavat lainsäädännön muutokset. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille kunnan eri alueilla. Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen, tavoitteita määrittävä asiakirja, joka ei oikeudellisesti sido kuntaa eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Kuntalaisen kannalta suunnitelma kertoo suuntaa-antavasti kannattaako kiinteistölle asentaa oma vedenhankinta- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Erityinen merkitys kehittämissuunnitelmalla on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä hajaasutusalueiden vesihuollon kehittämisessä. Kehittämissuunnitelman pohjalta voidaan hyväksytä toiminta-alueet myös niille alueille, jossa ei tällä hetkellä ole toimivaa vesihuoltoa. Voimassa olevat, lähes kymmenen vuotta sitten laaditut vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat osittain vanhentuneet ja ne tulisi päivittää. Voimassa oleva Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Suunnitelma on käsittänyt Kuopion sekä entisten Vehmersalmen ja Karttulan kuntien alueet. Entisillä Nilsiän ja Maaningan kunnilla sekä Juankosken kaupungilla on ollut omat päivitetyt vesihuollon kehittämissuunnitelmat, jotka on hyväksytty vuonna Lisäksi vuonna 2014 voimaan astunut vesihuoltolainsäädännön muutos on tuonut merkittäviä muutoksia. Niistä keskeisimmät muutokset ovat mm. vesihuoltoon liittymisvelvollisuuden lieventyminen taajama-alueiden ulkopuolisilla alueilla, talouden ja toiminnan seurantaa sekä häiriötilanteisiin varautumista koskevat velvoitteet. Vuonna 2017 muuttuneen hajajätevesiasetuksen mukaan on pohjavesialueilla ja 100 metriä tai lähempänä rantavyöhykettä kiinteistön saneerattava kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä mennessä ympäristönsuojelulain mukaiseksi. Kiinteistön on mahdollista saada talousjätevesien käsittelyyn koskeviin vaatimuksiin poikkeuksen, mikäli kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston piiriin ulotetavaksi tarkoitetulla alueella. Kiinteistön omistajalle mahdollisesti aiheutuvien hukkainvestointien välttämiseksi on viemäriverkostoon ulotettavien kiinteistöjen määrittely tärkeää. Kehittämissuunnitelman päivityksen jälkeen tulee vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset tarvittavilta osin päivittää. Vesihuoltolaitosten toimintaalueiden yhteistarkastelu ja hyväksymispäätöksen tekeminen samanaikaisesti ovat tarkoituksenmukaisia vesihuoltolain 7 :ssä toiminta-alueille asetettujen edellytysten varmistamiseksi. Kunnalla on vesihuoltolain säädösten mukaan vesihuollon järjestämisvelvollisuus, mikäli suurehkon asukasjoukon tarve taikka ympäristön- tai terveydensuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnas-

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 21 (35) 13 Vaikutusten arviointi - tuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toimintaalueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksilla ei ole velvoitteita toiminta-alueidensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Vastuu on tällöin kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Kehittämissuunnitelman päivitys on tarkoitus käynnistää vuoden aikana kunnallisteknisen suunnittelun toimesta ja saada päätökseen vuoden loppuun mennessä. Kehittämissuunnitelman päivitys voi edellyttää konsultinpalkkaamista, jonka vuoksi vuoden talousarvioon tulee varata euroa vesihuollon avustustoiminnan ja kehittämisen määrärahasta. Kehittämissuunnitelman päivitys voidaan osin tehdä virkamiestyönä (kuten perusselvitykset ja nykytilanneanalyysi). Työtä varten perustetaan ohjausryhmä, johon osallistuvat ympäristönsuojeluviranominen, terveydensuojeluviranomainen, yleis- ja asemakaavoituksen edustajat sekä kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen edustaja. Työryhmä työskentelyyn osallistuvat em. tahojen lisäksi Kuopion alueella toimivat vesihuoltolaitokset, jotka nimeävät kukin tarpeen mukaan oman edustajan. Kaupunginjohtaja nimeää vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen tarvittavien ohjaus- ja työryhmien edustajat erikseen. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupunki päättää käynnistää vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen vuoteen 2030 ja varaa vuoden talousarvioon euroa vesihuollon avustustoiminnan ja kehittämisen määrärahasta. Suunnitelmassa selvitetään ja linjataan talousvesihuollon ja jätevesihuollon kehittämisratkaisuja, niin kaupungin taajama- kuin haja-asutusalueilla. Kaupunginjohtaja nimeää vesihuollon kehittämissuunnitelmaan tarvittavat ohjaus- ja työryhmät erikseen. Lisäksi esitän kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että kaupunki päättää käynnistää vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tarkistamisen. Vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset päivitetään tarvittavilta osin kehittämissuunnitelman päivittämisen jälkeen. Viiteaineisto Valmistelija Päivi Rissanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelijan esityksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 22 (35) 13 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija Päivi Rissanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 23 (35) Asianro 403/ / Eronpyyntö luottamustehtävistä / Anna-Kaisa Eskelinen Päätöshistoria Anna-Kaisa Eskelinen (kok.) on pyytänyt eroa kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunnan varajäsenyydestä, kiinteistötoimituksen uskotun miehen tehtävästä sekä Savo-Pielisen jätelautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Merkitään, että kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunnassa Anna-Kaisa Eskelinen on Eeva Happosen varajäsen ja Savo-Pielisen jätelautakunnassa Päivi Marttilan varajäsen. Kiinteistönmuodostamislain ( /554) 2 luvun 6 :n mukaan uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen 1. myöntää Anna-Kaisa Eskeliselle eron kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunnan varajäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi; 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää Anna- Kaisa Eskeliselle eron Savo-Pielisen jätelautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja 3. esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää Anna- Kaisa Eskeliselle eron kiinteistötoimituksen uskotun miehen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden uskotun miehen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös jätti yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen kohdan 1 pöydälle. Muilta osin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 24 (35) Asianro 7652/ /2018 Vastaus valtuustoaloitteeseen / suunnitelman laatiminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi tapahtumakaupunkina Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Kuopion strategiassa on määritelty, että Kuopio on Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue vuoteen 2030 mennessä. Allu Koskinen ja 33 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen jossa esitetään, että valtuustoon tuodaan uskottava ja riittävästi resursoitu suunnitelma siitä, miten strategiset tavoitteet tapahtumakaupunkina voidaan toteuttaa. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille ja tiedustellaan mm. seuraavista seikoista: onko uusien tapahtumien saaminen ja järjestäminen Kuopiossa riittävän helppoa, tukeeko kaupunki tapahtumia riittävästi, miten tapahtumatoiminta on organisoitu Kuopiossa ja ovatko palvelut riittävästi resursoituja ja onko eri toimijoiden työnjako selkeä. Kuopion kaupungin tapahtumaryhmä on kokouksessaan käsitellyt kokouksessaan valtuustoaloitetta ja laatinut siihen seuraavan vastauksen. Kaupungin strategiset tavoitteet tapahtumakaupunkina Kaupungin visiona on olla hyvän elämän pääkaupunki, jossa on terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta. Tapahtumakaupungin strateginen tavoite tukee kaupungin yhteistä visiota ja päämäärää osaltaan. Kuopiossa on kansallisesti ja kansainvälisestikin nimekkäitä ja vakiintuneita tapahtumia. Nämä tapahtumat ovat näkyvin osa kaupungin kuvaa tapahtumakaupunkina. Ylivoimaisesti suurin ja kaupunkistrategiaan nähden vaikuttavin osa tapahtumia järjestetään päivittäin hyvinvoinnin palvelualueen tiloissa ja alueilla paikallisten seurojen ja yhdistysten toimesta. Näiden tapahtumien, sekä aivan yksityisten tapahtumien, aluetaloudellinen merkitys on suuri, mitä myös Kuopio-Tahko markkinointiyhtiö korostaa. Kuopion tahtotilana on tukea tapahtumien kehittämistä ja olla hyvin toimiva tapahtumakaupunki: haluttu isäntäkaupunki sekä erilaisia yhteisöjä kokoavien kuopiolaisten hyvinvointia lisäävien tapahtumien alusta. Kaupunki on tapahtumanjärjestäjien kumppani sekä tukija tapahtumille, jotka tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Kaupunki palvelee tapahtumajärjestäjiä huolehtimalla, että kaupungin omistamat tilat ja alueet ovat helposti varattavissa. Tila- ja aluevuokrahinnat ovat useimmiten subventoituja ja ulkoalueita voidaan antaa tapahtumien käyttöön myös ilman aluevuokraa, kun tapahtuman luonne sen mahdollistaa. Kaupunki osaltaan mahdollistaa tapahtumien toteuttamista, niiden kehittämistä sekä uusien syntymistä tukemalla tapahtumia myös taloudellisesti ja toiminnallisesti mm. markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa omaleimaisten ja yhteisöllisten kaupunkikulttuurita-

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 25 (35) 15 pahtumien syntyminen mm. tukemalla olemassa olevien tapahtumien kehittymistä ja uusien syntymistä. Tapahtumien tukeminen ja tapahtumaryhmä nykytilan kuvaus Tapahtumajärjestäjien asiakaspalvelu on palvelualueuudistuksen yhteydessä lisätty Elinvoimaisuuden palvelualueen markkinointi, viestintä, asiakaspalvelu (MVA) yksikköön maininnalla Tapahtumatuki. Tämä käsittää tällä hetkellä Tapahtumaryhmän toiminnan organisoinnin, tapahtumajärjestäjien asiakaspalvelua, neuvontaa ja ohjausta tapahtumaluvista ja paikoista sekä kaupunkiorganisaation toiminnasta tapahtumiin liittyen. Kaupungin omistamien tilojen ja alueiden vuokrat sekä tarvittavat maanomistajan luvat käsitellään palvelualueilla. Palvelualueet vastaavat myös omalta osaltaan tapahtumajärjestäjien asiakaspalvelusta ja neuvonnasta. Järjestökentän osalta tukeminen hoidetaan kansalaistoiminnan aktivointiyksikön ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan myöntämien avustusten kautta. Tapahtumaryhmän toiminnan suurin kokonaisuus on kaupungille osoitettujen tapahtumatukihakemusten arviointi, tarkentavat neuvottelut hakijoiden kanssa sekä tukiesitysten valmistelu kaupunginhallituksen ja apulaiskaupunginjohtajan päätettäviksi. Tapahtumaryhmässä jäseninä ovat edustajat elinvoimaisuuden, kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin palvelualueilta. Ryhmän valmistelevana sihteerinä toimii MVA:n yhteistyökoordinaattori. Tapahtumatukiprosessiin kuuluu myös tapahtumien toteuman seuranta, arviointi sekä maksatuksen valvonta. Tapahtumatukihakemuksia on vuosittain noin 100, joista tukea on myönnetty noin 60 tapahtumalle. Tapahtumaryhmä valmistelee esityksen vuotuisesta tapahtumatukimäärärahasta sille jätettyjen hakemusten pohjalta. Kaupungilta haetaan tapahtumiin vuosittain huomattavasti enemmän tukea kuin kaupungilla on ollut mahdollisuutta myöntää. Nykyinen tapahtumatuki on kuitenkin mahdollistanut hyvän kehityksen tapahtumakaupunkina. Tapahtumamäärärahasta varataan ns. sitomaton määräraha, josta voidaan huomioida kuluvan vuoden aikana tulevia hakemuksia. Tapahtumatukiasioiden lisäksi tapahtumaryhmän tehtäviin kuuluu uusien tapahtumien hakujen tukeminen, tapahtumajärjestäjäverkoston yhteistyön kehittäminen järjestämällä mm. tapahtumaseminaareja sekä matkailu- ja tapahtumajärjestäjien kuukausitapaamisia. Lisäksi valmistellaan uuden poikkihallinnollisen tapahtumatiimin kokoamista. Tiimi kokoontuisi säännöllisesti käymään läpi ja vaihtamaan tietoja tulossa olevista tapahtumista ja etenkin niiden tilatarpeisiin ja luvitukseen liittyvissä asioissa. Tällä pyritään varmentamaan, että tapahtumajärjestäjät ovat hakeneet ajallaan tarvittavat luvat sekä tukemaan heitä, jos huomataan puutteita. Tiimin jäseninä ovat hyvinvoinnin palvelualueen tilavarausyksikön, kaupunkiympäristön palvelualueen kunnossapitoyksikkö, Kaupunki keskustan kehittämisyhdistys, Pelastuslaitoksen lupaviranomainen, ympäristöpalveluiden edustus sekä MVA:n yhteistyökoordinaattori. Edellisen lisäksi tapahtumaryhmän tehtäviä on arvioida ja kehittää kaupungin tarjoamia palveluja tapahtumajärjestäjille, jäseniensä asiantuntemuksen kautta vaikuttaa kaupungin tapahtumatiloiksi soveltuvien alueiden suunnitteluun sekä nykyisten tilojen kehittämiseen helpottamaan tapahtumien järjestämistä. Tapahtumaryhmä on myös asiantuntijaelin ja valmistelija, kun kaupunki osallistuu suurtapahtumien tai muiden Kuopioon mahdollisesti tule-

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ 26 (35) 15 vien tapahtumien hakuun. Suurtapahtumat vaativat lähes aina yhteistyökoordinaattorin erityistä työpanosta. Kuopiossa on useista muista kaupungeista poikkeava organisaatio sekä käytännöt tapahtumien taloudellisessa tukemisessa. Kuopio ilmoittaa avoimesti käytettävissä olevan tapahtumatukimäärärahan sekä kehottaa nykyisiä ja potentiaalisia toimijoita järjestämään tapahtumia sekä tarvittaessa hakemaan kaupungilta tukea ja tekemään esityksiä tapahtumajärjestäjän ja kaupungin keskinäisestä yhteistyöstä. Lisäksi arviointikriteerit ja kaupungin tavoitteet tapahtumayhteistyössä ovat avoimesti luettavissa, jolloin tapahtumajärjestäjä voi omaan tapahtumaansa soveltuvalla tavalla ne huomioida. Tapahtumien arviointi on hyväksynyt kaupungin tapahtumien vaikuttavuuden arviointimallin, jonka perusteella tapahtumien tuen tarvetta sekä tapahtuman vaikuttavuutta arvioidaan. Tapahtumia arvioidaan niiden hyvinvointi- ja aluetaloudellisen vaikutusten kautta. Lisäksi arvioidaan tapahtumajärjestäjän kykyä toteuttaa tapahtuma, tapahtuman ympäristövaikutuksia sekä toiminnan resurssiviisautta. Tapahtumia hyödynnettäessä arvioidaan tapahtuman imagollisia vaikutuksia sekä miten tapahtumaa voidaan hyödyntää kaupungin markkinoinnissa sekä sidosryhmätyössä. Kaupungin strategiaa linjaavat ohjelmat määrittävät jatkossa tarkemmin ne strategiset päämäärät jotka ohjaavat arviointia. Strategiset ohjelmat ovat; Hyvinvoiva Kuopio, Resurssiviisas Kuopio, Kasvava Kuopio ja Uudistuva Kuopio. Tapahtuman hyvinvointivaikutukset, kohderyhmänä erityisesti lapset ja nuoret. Tapahtuman väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset. Kestävä tapahtuma -osiossa arvioidaan tapahtumajärjestäjän kykyä, osaamista ja taloudellista tilannetta suunnitteilla olevan tapahtuman toteuttamiseksi sekä tapahtuman ympäristövaikutuksia. Tapahtuman aluetaloudelliset sekä matkailutulovaikutukset - osiossa arvioidaan tapahtuman tuottamia aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka perustuvat tapahtumakävijöiden kulutukseen sekä tapahtuman ostopalveluihin ja työllisyysvaikutuksiin Tapahtuman imago- ja tunnettuustekijät -osiossa arvioidaan tapahtuman tunnettuutta kohderyhmien keskuudessa sekä tapahtumatiedottamiseen käytettäviä media- ja viestintäkanavia. Tavoitteena on saada näkemys siitä, miten tapahtuma soveltuu kaupungin strategisiin ja markkinoinnillisiin tavoitteisin. Tapahtuman uudistumiskyky. Kaupunki kannustaa tapahtumajärjestäjiä kehittämään omaa tapahtumaansa mm. huomioimalla uusia kohderyhmiä, kehittämällä tapahtuman houkuttelevuutta sekä parantamalla tapahtuman sisällön laatua. Merkittävä kriteeri Kuopiossa järjestettäviä ja tänne haettavia tapahtumia arvioitaessa on, miten tapahtuma sopii kaupungin nykyiseen ja suunnitelmissa olevaan rakenteeseen. Kallista ja vain tilapäistä olosuhde rakentamista pyritään välttämään, mutta asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan, että tapahtuma olisi mahdollisuuksien mukaan osallistujamää-