Vantaa ja päihteet -raportti Teemana savuttomuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaa ja päihteet -raportti 2012. Teemana savuttomuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut"

Transkriptio

1 2012 Teemana savuttomuus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut

2 Sisällys Alkusanat... 2 Johdanto... 3 Savuttomuuden edistämisen lähtökohtia... 4 Savuttomuuden edistämisen linjauksia... 4 Toimenpideohjelmat savuttomuuden edistämiseksi... 5 Tupakoinnin yleisyys... 9 Tupakointi... 9 Nuuska...12 Sähkötupakka...13 Tupakoinnin haitat ja kustannukset Tupakoimattomuuden edistäminen on taloudellisesti kannattavaa...14 Tupakkariippuvuus...15 Tupakoinnin lopettamisen hyödyt terveydelle...16 Tupakoimattomuuden edistäminen Vantaalla Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala...18 Sivistystoimen toimiala...21 Vapaa-aika ja asukaspalvelut...22 Vantaan kaupunki työnantajana rakentamassa Savutonta Vantaata...23 Kansalaisjärjestöt ja seurakunta...23 Yhteenveto Lähteet Liite Liite

3 Alkusanat Ensimmäinen Vantaa ja päihteet -raportti julkaistiin vuonna Raporttiin on vuosien varrella kerätty ajankohtaista tietoa päihteiden käyttötilanteesta, -kulutuksesta, -haitoista ja erilaisista ajankohtaisista tutkimuksista. Raportti on muuttunut ja laajentunut vuosien varrella. Raportin tavoitteena on kuvata Vantaan päihdetilannetta vuosittain vaihtuvan teeman mukaan. Vuoden 2012 Vantaa ja päihteet -raportin teemana on savuttomuus. Raportissa käsitellään tupakoinnin yleisyyttä, haittoja ja kustannuksia, savuttomuuden edistämisen perusteita sekä esimerkkejä savuttomuustyöstä Vantaalla. Raporttiin haluttiin mukaan myös tupakasta vieroittautuneen ääni, jota edustaa yksi haastattelu. 2

4 Johdanto Lähes viidennes suomalaisista tupakoi päivittäin. Vuonna 2011 (15 64-vuotiaista) miehistä päivittäin tupakoi 22 prosenttia ja naisista 15 prosenttia. Päivittäin työpaikoillaan tupakansavulle altistuu tupakoimattomista työntekijöistä miehistä seitsemän prosenttia ja naisista neljä prosenttia. Tupakka on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti keskeinen kansanterveyden ongelma. Tupakan aiheuttama kuolleisuus, sairastuvuus sekä terveydenhuollon kustannukset ovat huimat. Yksilön kannalta tupakoinnin aiheuttama terveysriski noin 50 prosentin todennäköisyys kuolla tupakointinsa vuoksi hakee vertaansa minkä tahansa muun terveysriskin joukossa. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, ne aiheuttavat vaikean riippuvuuden ja lukuisia sairauksia. Näiden tosiasioiden myötä on sekä Suomessa että kansainvälisesti viime vuosikymmeninä asteittain vahvistettu toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävällä politiikalla on tavoitteena lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen ja se, että mahdollisimman moni aikuinen lopettaisi tupakoinnin. Tärkeimpiä tupakoinnin vähentymiseen vaikuttavia toimia ovat hinta- ja veropolitiikka, savuttomat elinympäristöt, mainonnan ja myynnin edistämisen kieltäminen, saatavuuden rajoittaminen, tupakkatuotteita koskeva sääntely (varoitusmerkinnät) ja savuttomuusviestintä. Näkyvimmin tupakkapolitiikan kansanterveydelliset tavoitteet tulivat esiin vuonna 1976 hyväksytyssä tupakkalaissa. Sen jälkeen Suomen savuttomuus on edennyt askel askeleelta lain tiukentumisen ja asennemuutoksen voimin. Vantaa on julistautunut savuttomaksi kunnaksi vuoden 2011 alusta. Vantaalla on laadittu Savuton Vantaa -ohjelma tukemaan savuttomuustyötä. Jatkossa Vantaan savuttomuustyön edistämisessä painotetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä laatimaa Savuton kunta -toimenpideohjelmaa. 3

5 Savuttomuuden edistämisen lähtökohtia Savuttomuuden edistämisen linjauksia Perustuslain (731/1999) 19 ja 20 :n mukaan julkisen vallan on edistettävä terveyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus terveelliseen ympäristöön. Tupakoimattomuuden edistäminen ja savuttomien tilojen järjestäminen ovat esimerkkejä toimivasta ja tuloksellisesta julkisen vallan terveyden edistämistoiminnasta. Kansanterveyslain (66/1972) ja terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan terveyden edistäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) ja sen voimaan tullut muutos (698/2010) velvoittavat kuntia entistä valppaampaan paikalliseen tupakoinnin vähentämistyöhön. Lakia toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) on tiukennettu ja samalla lain nimike muutettu. Muutetun tupakkalain 1 :n tavoitteena on tupakoinnin loppuminen siten, että Suomi on tupakasta vapaa vuoteen 2040 mennessä. Tupakkalain 8 a :n mukaan tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito tupakkatuotteiden vähittäismyynnissä on kiellettyä alkaen. Tupakkalain 11 :n mukaan tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kielletty alle 18-vuotiaalta. Aiemmin säädös kielsi ainoastaan tupakkatuotteiden myynnin tai luovuttamisen alle 18-vuotiaalle. Tupakkalain mukaan vastuu tupakkalain valvonnasta paikallisella tasolla kuuluu kunnille. Kuntien tulee valvoa alueellaan sekä tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkoja että tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä ja myynnin omavalvontaa, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten toteutumista alueellaan. Terveys ohjelman (STM 2001) tavoitteena on nuorten tupakoinnin vähentäminen siten, että vuotiaista nuorista alle 15 prosenttia tupakoi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (STM 2008) tavoittelee nuorten tupakoinnin vähentymistä korostaen erityisesti terveyserojen kaventamisen näkökulmaa. Tupakointi, alkoholinkäyttö ja lihavuus on alemmissa sosiaaliluokissa ylempiä sosiaaliryhmiä yleisempää. Kohdentamalla riskitekijöitä vähentävä työ osuvasti voidaan terveyseroja kaventaa tehokkaimmin, mikä on yksi keskeisimmistä terveyspoliittisista tavoitteista. (STM 2008.) Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (VN 2007) tupakasta vierotus halutaan sisällyttää osaksi jokaisen osin tai kokonaan tupakoinnin vuoksi sairastuneen potilaan hoitoa. Vieroitusta koskevat Käypä hoito -suositukset (2012) halutaan vakiinnuttaa käyttöön ja tehostaa niiden hyödyntämistä erityisesti raskausaikana. Myös apteekkien asiantuntemusta vieroituksessa halutaan hyödyntää aiempaa enemmän. Suomi on ratifioinut joulukuussa 2004 Maailman terveysjärjestön WHO:n tupakkaa koskevan puitesopimuksen, joka ohjaa Suomen tupakkapolitiikan kehittämistä. 4

6 Toimenpideohjelmat savuttomuuden edistämiseksi Savuton Suomi Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen esitti vuoden 2006 Tupakka ja Terveys - päivillä Lahdessa vision savuttomasta Suomesta. Joukko terveysalan vaikuttajatahoja lähti viemään visiota eteenpäin ja vähitellen mukaan on liittynyt useita tupakoinnin vähentämistä painottavia organisaatioita tuloksenaan Savuton Suomi hanke. Vuonna 2012 hankkeen taustalla vaikuttavat Työterveyslaitos, Hengitysliitto ry, Filha ry, Hyks - Keuhkosairauksien klinikka, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto, Sydänliitto, Savuton Pääkaupunkiseutu -hanke, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Allergia- ja Astmaliitto sekä Pfizer Oy. Savuton Suomi hankkeen päämääränä on saada Suomi savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Edellytyksenä sen toteutumiselle on, että tupakointi vähenee noin 10 prosenttia vuosittain. Savuttomuuden edistämiseksi perheitä on tuettava savuttoman sukupolven kasvattamisessa sekä tupakoinnin lopettamista ja vieroitustyötä on vahvistettava. Hankkeessa mukana olevat tahot peräänkuuluttavat konkreettisia keinoja savuttomuuden edistämiseksi: Jokaisen suomalaisen pitää tiedostaa tupakoinnin ja tupakkatuotteiden aiheuttamat vakavat terveydelliset haitat ja riippuvuus. Yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä tulee luoda mahdollisuuksia ja olosuhteita, jotka kannustavat terveyttä edistäviin valintoihin. Yhteiskunnan eri toimijoiden, niin päättäjistä yrityksiin, järjestöihin kuin muihin yhteisöihin, tulee ottaa tavoitteekseen ehkäistä erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista ja tukea aikuisten tupakoinnin lopettamista. Kaikilla on oltava mahdollisuus savuttomaan elinympäristöön. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa tukea tupakoinnin lopettamiseen läheltä ja helposti. Savuton Kunta Savuton Kunta -ohjelma tähtää tupakoinnin vähenemiseen sekä tupakkatuotteiden käytön loppumiseen tulevaisuudessa tupakkalain 1 :n mukaisesti. Tavoitteeseen päästään, kun yhä harvempi aloittaa tupakoinnin ja yhä useampi onnistuu tupakoinnin lopettamisessa. Työpaikoilla on savuttomuuden edistämisessä tärkeä asema. Savuton Kunta -projekti toteutetaan valtakunnallisena seitsemän toimijan yhteistyönä sairaanhoitopiirien erityisvastuualueittain. Pohjois-Savon Sydänpiiri ry hallinnoi projektia. Projektin rahoittaja toimii Rahaautomaattiyhdistys. Savuton Kunta-projektin päätavoitteena on, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa: kaikki Suomen kuntaorganisaatiot ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten valtionhallinto, verohallinto, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos, sosiaalirahastot, valtion yhtiöt ja -liikelaitokset, ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä noudattaen savutonta toimintakulttuuria. Tavoitteena on, että savuttomasta toimintakulttuurista tulee yksi julkisen rahoituksen saamisen ehto, jonka pohjalta julkisista rahoitusta saavat järjestöt, säätiöt ja yhdistykset toimivat savuttomasti. Savuton Kunta -projektin osatavoitteet ja toiminta edistävät kansallisen Savuton Suomi ohjelman tavoitteen saavuttamista: vahvistamalla kuntien ja muiden julkisella rahoituksella toimivien organisaatioiden savutonta toimintakulttuuria, 5

7 kehittämällä Savuton Kunta -kriteerit ja niiden seurantavälineet, kehittämällä julkisella rahoituksella toimivien yhteisöjen, kuten järjestöjen, savuttoman toimintakulttuurin kriteereitä ja seurantavälineitä, kehittämällä tupakkariippuvaisen yksilön hoitoketjua ja heille tarjottavaa tukea omassa elinympäristössään sekä käynnistämällä savuttoman toimintakulttuurin vaikutusten arvioinnin. Savuton pääkaupunkiseutu -hanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeen tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun savuttomuutta vuosina Savuton pääkaupunkiseutu -hanke ja Savuton Kunta -hanke ovat yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kanssa tuottaneet yhteisen toimenpideohjelman 1, jolla vahvistetaan kuntien savuttomuustyötä. Toimenpideohjelman missiona on vahvistaa lasten ja nuorten savutonta elinympäristöä ja tukea Savuton Suomi tavoitetta. Ohjelman tavoitteena on tukea kuntien savuttomuusprosessin suunnittelua, johtamista, toteutusta ja arviointia. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä Sosiaalija terveysministeriön, Kuntaliiton, Suomen ASH ry:n ja Hengitysliitto ry:n kanssa määrittelemiin savuttomuuskriteereihin. Ohjelman valtakunnallista käyttöönottoa tuetaan em. hankkeiden, Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä kansanterveysjärjestöjen toimesta. Ohjelma tukee kunkin kunnan alueella tehtävää savuttomuuden edistämistyötä. Yhteisen toimenpideohjelman taustalla on kunkin kunnan omat, aiemmin suunnitellut toimenpideohjelmat. Kuntien savuttomuusohjelmat on hyväksytty kunnan poliittisessa päätöksentekoprosessissa: käytännössä kaupunginvaltuustossa. Ohjelma noudattaa Kuntaliiton laatimia savuttoman kunnan toimintakriteerejä: Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan hallinnoimissa tiloissa sekä ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla. Kunta valvoo tupakkalain 14 a :n sekä valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisesti lain noudattamista alueellaan. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, savuttomien elinympäristöjen turvaaminen sekä tupakasta vieroitustuki on kirjattu osaksi terveydenhuoltolain velvoittamia terveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä, ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Mahdolliset aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Tupakkatuotteita ei myydä kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa. Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia Kunta on savuton työpaikka, toimien esimerkkinä paikallisille yksityisen sektorin toimijoille. Työpaikkana kunta sitoutuu siihen, että virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi tupakoivia työntekijöitä tuetaan tupakoinnin lopettamisessa savuttomuus mainitaan kunnan työpaikkailmoituksissa työpaikan savuttomuudesta ilmoitetaan selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla esimerkiksi ulko-ovilla. 1 Savuton kunta -toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat raportin liitteenä (liite 1). 6

8 Savuton Vantaa Vantaan kaupungin tupakoimattomuutta edistävä työ on yhtenevää sekä lainsäädännön että kansallisten terveyspoliittisten tavoitteiden kanssa. Tupakoimattomuutta edistävää työtä tehdään Vantaalla monella tasolla ja areenalla, alkaen väestötasoisesta strategia-, suunnittelu- ja ohjelmatyöstä aina yksilön tupakoimattomuutta tukevaan terveyskasvatukseen saakka. Työtä tehdään monen toimijan toteuttamana yhteistyönä kaupunkiorganisaation ja kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Vantaan tupakoimattomuutta edistävän ohjelman lähtökohta on linjata työ sekä tupakoimattoman elämäntavan ja asenneilmapiirin edistämiseksi että tupakoinnista aiheutuneiden haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tupakoimattomuuden edistäminen on tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä, tupakoinnin vähentämistä, tupakoinnin lopettamisen tukemista ja elinympäristön savuttomuuden edistämistä. Vantaan kaupungin vuoden 2011 alussa savuttomaksi julistautumisen linjauksen työkaluksi on valmisteltu Savuton Vantaa -ohjelma. Ohjelma perustuu kaikenikäisten kuntalaisten ja kunnan toimijoiden tietojen ja taitojen lisäämiseen tupakoimattomuuden hyödyistä ja tupakoinnin haitoista. Savuton Vantaa -ohjelman toimesta kaupunkiin ei rakenneta tupakointia valvovaa järjestelmää. Asukkaita, kaupungin henkilökuntaa ja Vantaalla toimivia yrityksiä, yhteisöjä sekä järjestöjä kannustetaan ja motivoidaan omaehtoiseen ajattelutavan muutokseen ja sitä seuraaviin omiin oivalluksiin tupakoimattomuuden eduista ja tekoihin tupakoimattoman elämän puolesta. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on kaupungin asukkaiden, henkilöstön ja muiden toimijoiden tupakoimattomuuden omaehtoinen edistäminen, jota kaupunki tukee resurssiensa mukaan normaalipalveluissa. Kuntaliiton (2005) laatima taustamuistio käsittelee tupakkalain täytäntöönpanoa kunnissa. Muistiossa määritellään kriteerit, jotka täyttävä kunta voidaan määritellä savuttomaksi. Seuraavassa on listattu Savuton Vantaa -ohjelmaan mukaillut linjaukset tarvittavista käytännön toimenpiteistä kriteerien täyttämiseksi: Tupakointi on kielletty tupakkalain mukaisesti kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa. Mahdolliset ulkona olevat tupakointipaikat sijoitetaan rakennuksiin nähden siten, ettei tupakansavu kulkeudu sisätiloihin. Tupakointi on tupakkalain mukaan kielletty päiväkotien, oppilaitosten ja nuorten harrastetiloissa ja niiden yhteydessä olevilla pihoilla ja ulkoilualueilla eikä sinne järjestetä tupakointipaikkoja. Tilan esimerkiksi työpaikan savuttomuudesta ilmoitetaan sisäänkäynnin läheisyydessä olevilla opasteilla. Kunnan järjestämät tilaisuudet ovat savuttomia. Yleisökatsomoissa ei tupakoida. Tupakkatuotteita ei myydä kunnan omistamissa tai hallinnoimissa tiloissa. Tupakointi ei kuulu työaikaan. Henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Tupakoivaa henkilökuntaa pyydetään välttämään tupakointia työpaikan välittömässä läheisyydessä ja huolehtimaan omalta osaltaan siitä, ettei tupakoinnista aiheudu haittaa ympäristölle savualtistuksen tai ympäristön roskaantumisen muodossa. Kaikki kaupungin toimijat edistävät tupakoimattomuutta toiminnassaan. Tupakoimattomuuden hyödyt tuodaan näkyvästi esiin kaikissa kaupungin asukkaille annettavissa palveluissa. Kaupungin työnhaun verkkosivuilla ilmoitetaan Vantaan olevan savuton kaupunki, lisäksi yksittäisiin työnhakuilmoituksiin on mahdollista poimia vakioteksti savuttomasta kaupungista. Työpaikat laativat omat savuttomuussuunnitelmat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa. 7

9 Ohjelman toteuttamisen järjestelmällistämiseksi toimialat laativat ja resursoivat omat savuttomuussuunnitelmansa, joissa toimenpiteet sovitetaan kunkin toimialan perustehtävän mukaisiksi. Työpaikan savuttomuussuunnitelmien sisällöt laaditaan sekä henkilöstön omaa työpaikkaa että henkilökunnan työtehtävän kautta väestöön kohdistuvaa tupakoimattomuuden edistämistä koskeviksi. Suunnitelmissa todetaan ne asiat, jotka edistävät tupakoimattomuutta, ehkäisevät tupakoinnin aloittamista ja tukevat tupakoinnin lopettamista sekä varmistavat savuttoman ympäristön (linjaukset, toimenpiteet, toimintamuodot, työtavat) ja joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Tavoitteille määritellään aikataulu ja nimetään työpaikan savuttomuussuunnitelman toimeenpanon vastuuhenkilöt. Työpaikan tupakoimattomuuden edistymistä voidaan seurata ja itsearvioida esimerkiksi puolenvuoden välein työpaikkakokouksissa. Tupakoimattoman kaupunkikulttuurin ja imagon saavuttamiseksi ja esillä pitämiseksi tarvitaan näkyvää ja toistuvaa asian markkinointia esimerkiksi internetin, toimialojen sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja eri foorumeilla toteutettavien tapahtumien ja esittelyiden avulla. Lokakuussa 2012 Vantaan kaupungin laajennetussa johtoryhmässä hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kuntien (sekä Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeen ja Savuton Kunta -ohjelman) yhdessä laatima Savuton kunta -toimenpideohjelma Vantaan savuttomuustyötä jatkossa edistäväksi ohjelmaksi siten, että ohjelman toteuttamista seurataan, siitä raportoidaan vuosittain ja sen toteuttamisessa huomioidaan nykyiset resurssit. 8

10 Tupakoinnin yleisyys Tässä luvussa tarkastellaan tupakkatuotteiden käytön yleisyyttä aikuisväestössä sekä nuorten keskuudessa tilastotietojen pohjalta. Tupakkatuotteiksi määritellään tupakasta kokonaan tai osittain valmistetut, poltettavaksi, sieraimiin vedettäväksi, imeskeltäväksi tai pureskeltavaksi tarkoitetut tuotteet. Tupakkatuotteita ovat savukkeet, sikarit, piippu- ja savuketupakka, purutupakka, nuuska sekä muut tupakkaa sisältävät tuotteet. Tupakointi Nuoret ja tupakointi Nuorten tupakoinnin yleisyydestä saadaan tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä Kouluterveyskyselystä sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamasta Nuorten terveystapatutkimuksesta. THL:n Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuoteen 2011 asti kysely on tehty parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa, ja parittomina vuosina muualla manner-suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 alkaen kysely tehdään samaan aikaan koko maassa joka toinen vuosi. Kyselyä ei tehdä lainkaan vuonna Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyn (Lommi, Luopa, Puusniekka, Vilkki, Jokela, Kinnunen 2010b ja c) mukaan vantaalaisista peruskoulun luokkalaisista tupakoi päivittäin 14 prosenttia. Vastaava tulos pääkaupunkiseudulla oli 14 prosenttia ja koko maassa 16 prosenttia. Vantaalaisista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 11 prosenttia tupakoi päivittäin, pääkaupunkiseudulla 13 prosenttia ja koko maassa 12 prosenttia. Edelliseen kyselyvuoteen verrattuna on päivittäinen tupakointi vähentynyt molemmissa vantaalaisissa vastaajaryhmissä. Vantaalaisista ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 42 prosenttia tupakoi päivittäin (Lommi ym. 2010a). Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 40 prosenttia tupakoi päivittäin. Vantaalla tupakointi on hieman lisääntynyt edelliseen tutkimukseen nähden. Suurimmat erot näkyvät ammatillisen oppilaitoksen ja lukion opiskelijoiden tupakoinnissa. Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat Tupakoi päivittäin Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat (Lommi, Luopa, Puustniekka, Viikki, Jokela, Kinnunen 2010.) 13 % 15 % 12 % 10 % 47 % 36 % Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna päivittäin tupakoivien vantaalaisten peruskoululaisten ja lukiolaisten osuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan. Vuoteen 1999 verrattuna vuonna 2010 päivittäin tupakkaa polttavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuus on laskenut yli kymmenellä prosentilla. Lukiolaisten osalta laskua on ollut saman verran (yli 10 %). (Lommi, Luopa, Puustniekka, Viikki, Jokela, Kinnunen 2010b.) 9

11 Ammattiin opiskelevia on Kouluterveyskyselyssä seurattu vasta vuodesta 2008 ja valitettavasti heidän osaltaan kehitys näyttää päinvastaiselta. Tupakoivien ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on noussut 5 %. (Lommi, Luopa, Puustniekka, Viikki, Jokela, Kinnunen 2010a.) Vantaalaisten nuorten päivittäinen tupakointi 2000-luvulla (Kouluterveyskyselyt 2008, 2010): Päivittäin tupakoivat peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaiset Päivittäin tupakoivat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Päivittäin tupakoivat ammattiin opiskelevat (1. ja 2. vuosi) 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. Tuorein kysely tehtiin keväällä 2011, ja siihen vastasi 4566 nuorta (47 %). Nuorten terveystapatutkimuksessa vuonna vuotiaista tytöistä 8 % ja 10 % pojista ilmoitti kokeilleensa tupakkaa. Kaksi vuotta vanhempien joukossa kokeilemattomat olivat vielä enemmistönä, mutta 16-vuotiaista tupakointia oli kokeillut jo yli puolet: tytöistä 57 % ja pojista 51 %. 18-vuotiaista tupakointia oli kokeillut jo 65 %. Päivittäin tupakkatuotteita (kaikki tupakkatuotteet: savukkeet, nuuska, sikarit ja piiput yhteensä) käytti vuonna vuotiaista tytöistä 6 % ja samanikäisistä pojista 4 %. 16- ja 18-vuotiaiden joukossa pojat käyttivät tupakkatuotteita päivittäin hieman tyttöjä useammin; 16-vuotiaista tytöistä 19 % ja pojista 22 % käytti tupakkatuotteita päivittäin. Vanhimmassa ikäryhmässä vastaavat luvut olivat 29 % (pojat) ja 23 % (tytöt). 12-vuotiailla tupakkatuotteiden päivittäinen käyttö pysyi harvinaisena. Tytöillä päivittäin savukkeita polttavien osuus on lähes sama kuin päivittäin tupakkatuotteita käyttävien osuus, sillä tytöt käyttävät nuuskaa harvoin. Vuonna 2011 päivittäin savukkeita poltti 14-vuotiaista tytöistä 6 % ja samanikäisistä pojista 4 %. 16-vuotiaista tytöistä ja pojista 19 % poltti savukkeita päivittäin. Vanhimmassa ikäryhmässä (18v.) pojat polttivat savukkeita päivittäin hieman tyttöjä useammin; pojista 25 % ja tytöistä 23 % poltti päivittäin. 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Päivittäin savukkeita polttavat tytöt pojat tytöt pojat tytöt pojat (Nuorten terveystapatutkimus, 2011.) 6 % 4 % 19 % 19 % 23 % 25 % 10

12 Nuorten terveystapatutkimuksen tuloksista nousee esiin myös se, että itsekäärittyjen savukkeiden suosio on noussut erityisesti 14- ja 18-vuotiailla pojilla. Vuonna 2011 päivittäin tupakoivista 14-vuotiaista pojista yli puolet ja 18-vuotiaista lähes kolmannes poltti itsekäärittyjä savukkeita. Nuorten terveystapatutkimuksessa kysyttiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran vesipiipun käytöstä. Vesipiippua oli kokeillut 14-vuotiaista 6 %, 16-vuotiaista 20 % ja 18-vuotiaista 31 %. 12-vuotiaista pojista 58 % ja tytöistä 70 % ei tiennyt, mikä vesipiippu on. Nuorten terveystapatutkimuksen tutkimusjaksojen aikana tupakointikokeilut ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla systemaattisesti. Myös savukkeiden päivittäinen polttaminen on vähentynyt nuorilla vuosituhannen vaihteesta lähtien. Valtioneuvoston asettaman Terveys kansanterveysohjelman tavoitetta, vuotiaista tupakoi alle 15 %, lähestytään, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Edelleen noin joka viides (21 %) vuotias tupakoi päivittäin. Tavoitteen saavuttamiseksi uudessa tupakkalaissa alaikäisten tupakkatuotteiden saatavuuden rajoituksia on kiristetty entisestään. Samalla tulee jatkaa yhteiskunnan eri tasoilla toteutettavaa johdonmukaista työtä kotien, koulujen ja muiden toimintaympäristöjen savuttomuuspolitiikan edistämiseksi. Aikuisväestön tupakointi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2011 suomalaisista vuotiaista miehistä 22 prosenttia ja naisista 15 prosenttia tupakoi päivittäin. Nuorista (15 24-vuotiaista) miehistä poltti päivittäin 12 prosenttia ja satunnaisesti kuusi prosenttia. Vastaavasti vuotiaista naisista tupakoi päivittäin 14 prosenttia ja satunnaisesti kymmenen prosenttia. (AVTK 2011.) Miesten tupakointi on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Naisten tupakointi taas pysyi samalla tasolla luvun puolivälistä lähtien, mutta on viime vuosina kääntynyt laskuun 2. Koulutusryhmittäiset erot tupakoinnissa ovat edelleen kasvaneet. Päivittäistupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Tutkimusjaksolla alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 37 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin, kun vastaava osuus ylimpään koulutusryhmään kuuluvilla miehillä oli 13 %. Naisten vastaavat osuudet olivat 28 % ja 8 %. (AVTK 2011.) Päivittäin työpaikoillaan tupakansavulle altistuu tupakoimattomista työntekijöistä miehistä seitsemän prosenttia ja naisista neljä prosenttia. Altistuminen työpaikan tupakansavulle on vähentynyt huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Päivittäin tupakoivista miehistä 77 % ja naisista 81 % oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksista terveyteensä. Tupakoinnin haluaisi lopettaa 58 prosenttia tupakoitsijoista. Tupakoivista miehistä 15 prosenttia ja tupakoivista naisista 11 prosenttia ilmoitti, ettei halua lopettaa tupakointia. Päivittäin tupakoivista miehistä 36 prosenttia ja naisista 41 prosenttia oli yrittänyt vakavasti lopettaa tupakoinnin olemalla tupakoimatta vähintään vuorokauden viimeisen 12 kuukauden aikana. Nikotiinikorvaushoitoa ilmoitti käyttäneensä tupakoinnin lopettamiseksi viimeisen 12 kuukauden aikana 15 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista ja muusta syystä kuusi prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista. (AVTK 2011.) Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisista vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 10 prosenttia ja naisista viisi prosenttia (EVTK, 2009). 2 Raportin liitteenä (liite 2) on tilastotietoa tupakoinnin yleisyyden kehityksestä Uudellamaalla 2000-luvulla. 11

13 Nuuska Suomessa käytettävä ruotsalainen kostea nuuska sisältää ainakin kemiallista yhdistettä. Noin puolet nuuskasta on tupakkaa, jonka lisäksi nuuskassa on muun muassa raskasmetalleja ja jäänteitä tuholais- ja kasvimyrkyistä. Vaikka nuuskassa on vähemmän haitallisia aineita kuin poltettavassa tupakassa, nuuska ei missään tapauksessa ole vaaratonta. Nuuskaajan nikotiiniannos on keskimäärin suurempi kuin tupakoivan, ja terveyshaitat ovat samansuuntaisia kuin poltettujen tupakkatuotteiden. Nuuska ärsyttää suun limakalvoja ja aiheuttaa pysyviä ienrajojen syöpymisvaurioita ja hampaiden kiinnityskudosten löystymistä. Nuuskan käytön on todettu lisäävän suun, nenän ja nielun alueen syöpien vaaraa sekä kasvattavan riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. (THL, 2012.) Nuuskaa esitetään välillä tupakoinnin lopettamisen apuvälineeksi, välillä haittojen ehkäisijäksi. Tieteellistä näyttöä nuuskan tehosta tupakasta vieroituksessa ei kuitenkaan ole olemassa. Yhden tupakkatuotteen korvaaminen toisella ei johda tupakoinnin lopettamiseen. Vieroitusoireiden hallintaan tupakointia lopetettaessa löytyy näyttöön perustuvia menetelmiä, kuten nikotiinikorvaushoidot. Tutkimusten mukaan nuuska ei ole olennaisesti vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta: Ruotsissa lähes joka toinen nuuskankäyttäjä tupakoi nuuskaamisen lisäksi. Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan ruotsalaisista miehistä 32 prosenttia käyttää tupakkatuotteita päivittäin. Ruotsissa nuuskan kulutus 15 vuotta täyttänyttä kohden kasvoi 2,5-kertaiseksi vuodesta 1970 vuoteen (THL, 2012.) Nuuskan käyttö ja kokeilu alkoivat lisääntyä Suomessa 1990-luvun alussa. Erityisesti urheilua harrastavien nuorten parissa nuuska yleistyi, vaikka tupakointi tässä ryhmässä oli vähäistä. Useat urheilujärjestöt, mm. salibandy- ja jääkiekkoliitot kielsivät nuuskan käytön kilpailutoimintansa yhteydessä vuonna Elinkeinotoiminnassa nuuskan myynti tai luovuttaminen on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta Ulkomailta palaava täysi-ikäinen matkustaja saa kuitenkin tuoda omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita. Internetistä tilaaminen on laitonta. Nuuskan myynti on kielletty EU:ssa vain Ruotsia lukuun ottamatta. Pääosa Suomessa käytettävästä nuuskasta tuodaan laivoilta joko Ruotsista tai Virosta. (THL, 2012.) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -kyselytutkimuksen mukaan nuuskaa käytti vuonna 2011 päivittäin 1,8 prosenttia vuotiaista suomalaisista miehistä. Nuuskaaminen oli yleisintä vuotiailla miehillä, joista 3,5 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. Satunnaisesti nuuskaa käytti 3,7 prosenttia miehistä. Satunnaisesti eniten nuuskasivat vuotiaat miehet, joista 9,4 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa satunnaisesti. Vuosina päivittäin nuuskaavien miesten osuus vaihteli 1,2 prosentista (2002) 2,5 prosenttiin (2004), mutta mitään selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä ei ole havaittavissa. Nuuskaa satunnaisesti käyttävien miesten osuus on tosin kasvanut 1,6 prosentista (2000) 4 prosenttiin (2010). Miehistä 83 prosenttia ja naisista 98 prosenttia ei ole koskaan nuuskannut. Naisten nuuskan käyttö on hyvin harvinaista, ja naisten päivittäinen nuuskaaminen lähes olematonta, 0,1 0,2 prosentin luokkaa. Prosentti vuotiaista naisista nuuskasi satunnaisesti. (AVTK 2011.) Taloustutkimus kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta Internet-paneelin avulla mm. nuuskan käyttäjien käytön yleisyyttä, hankintapaikkoja ja lopettamishalukkuutta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 5935 henkilöä, joista kohderyhmään (nuuskaa käyttäneet tai kokeilleet) kuului 809 henkilöä. Saatujen tulosten mukaan 55 % nuuskan käyttäjistä ei tupakoi. Noin joka viides (22 %) tupakoi nuuskankäytön ohessa ja 12 % oli tupakoinut aikaisemmin, mutta siirtynyt käyttämään pelkästään nuuskaa. Joka kymmenes käyttää vain nuuskaa, eikä ole koskaan tupakoinut. (Taloustutkimus, 2012.) 3 Vastaava nuuskankäytön kartoitustutkimus on tehty Taloustutkimuksen Internetpaneelina. Kartoituksen tulokset ovat saatavissa Suomen ASH ry:stä. 12

14 Nuuskan käyttäjistä reilu neljännes (27 %) haluaisi lopettaa nuuskan käytön. Kuitenkin suuri osa (48 %) ei halua lopettaa käyttöä. Joka neljännes (25 %) ei osaa sanoa, haluaisiko lopettaa. Nuuskan käyttö halutaan lopettaa yleisimmin terveydellisistä syistä. Osan mielestä nuuskaaminen on turha ja kallis tapa ja nuuskan saatavuus on vaikeaa. Silti enemmistö (61 %) nuuskan käyttäjistä ei ole huolissaan nuuskan käytön aiheuttamista terveyshaitoista. (Taloustutkimus, 2012.) Useimmat (58 %) nuuskan käyttäjät tuovat nuuskansa itse ulkomailta. Moni tuo nuuskaa itse (52 %) tai joku muu tuo (39 %) sitä laivalta. Osa ostaa tai saa nuuskaa ystäviltä tai sukulaisilta (22 %) tai joku muu tuo sitä heille ulkomailta (25 %). Lähes puolet nuuskan käyttäjistä mainitsee aloittaneensa nuuskan käytön useimmiten kokeilunhalusta. (Taloustutkimus, 2012.) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuuskaa kokeilleiden osuudet ovat lisääntyneet vuoden 2005 jälkeen sekä tytöillä että pojilla. Vastaavasti viime vuosina on lisääntynyt nykyisin nuuskaavien poikien osuus. 18-vuotiaista pojista nuuskasi vuonna 2011 jopa 14 % ja 16-vuotiaista 12 %. Tytöillä nuuskan käyttö oli harvinaista. Nuuskaa hankittiin yleisimmin kavereilta (78 %), mutta myös naapurimaihin suuntautuvilta matkoilta ja laivoilta (6-7 %). (Raisamo ym ) Sähkötupakka Sähkösavuke (sähkötupakka) on sähköllä toimiva, tavallista tehdasvalmisteista savuketta muistuttava laite. Sähkösavukelaite on tupakkalaissa tarkoitettu tupakkajäljitelmä, koska se muistuttaa muodoltaan tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä. Myös sähkösavuketuotteiden valmistajat ja myyjät esittelevät sähkösavukkeen tupakan kaltaisena tuotteena, ja sähkötupakasta on tietoisesti pyritty tekemään läheisesti tehdasvalmisteista savuketta muistuttava tuote. Sähkösavukkeessa tupakanpuru on korvattu nesteellä, jota kuumentamalla laitteesta on mahdollista imeä höyryä. Sähkösavukelaitteissa käytettävä neste on tupakkalaissa tarkoitettua tupakan vastiketta. Sähkösavukkeesta on olemassa nikotiinittomia ja nikotiinia sisältäviä versioita. Jos nesteessä on nikotiinia, aine kuuluu lääkelain piiriin. (THL, 2012.) Sähkösavuke on kasvattanut jonkin verran suosiotaan aktiivisen markkinoinnin myötä. Tuotteiden mainonta on tupakkalain mukaan kiellettyä, mutta kieltoa on rikottu toistuvasti. Tuotetta on markkinoitu väitteillä, joissa on korostettu tuotteen turvallisuutta ja hyötyjä esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan ole saatavilla tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Valtaosassa sähkötupakkatutkimuksista on menetelmällisiä puutteita, ja ne perustuvat vastaajien käsityksiin siitä, miten ja miksi he käyttävät sähkötupakkaa. Saatavilla olevien luotettavien toksikologisten tutkimusten mukaan sähkötupakat sisältävät terveydelle haitallisia ainesosia. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että sähkösavukelaitteiden ja niissä käytettävien nesteiden laatu on hyvin epätasaista. Laitteet voivat erota rakenteellisesti toisistaan, niiden toimintavarmuudessa on löytynyt puutteellisuuksia, eikä nesteiden ilmoitettu koostumus ole aina vastannut tuotteen todellista koostumusta. Tutkimusnäytön puutteen vuoksi sähkötupakkaa ei toistaiseksi voida suositella tupakasta vieroitukseen. (THL, 2012.) Terveysjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että sähkösavukkeet saattavat houkutella nuoria käyttäjiä ja johtaa kokeiluihin myös tupakkatuotteiden osalta. On mahdollista, että sähkötupakkaa käytetään porttina tupakkatuotteisiin. Sähkösavukkeisiin käytettäviä nesteitä on saatavilla eri vahvuisina ja niihin on mahdollista lisätä makuja, jotka tekevät käytöstä miellyttävämpää tottumattomille käyttäjille. (THL, 2012.) Työterveyslaitos on suosittanut, että sähkötupakan käyttöä kohdeltaisiin työpaikoilla kuten tupakkatuotteiden käyttöä: Työpaikan savuttomuus koskee myös sähkötupakan käyttöä. (THL, 2012.) 13

15 Tupakoinnin haitat ja kustannukset Tulevaisuuden merkittävät terveyserot muodostuvat jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Nuorten tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat tupakan saatavuus, tupakan kulttuurinen merkitys, aikuisten tupakointi sekä tupakkavieroituksen saatavuus. Lapset alkavat todennäköisemmin tupakoida, jos heidän vanhempansa tupakoivat. Aikuisten tupakoinnin lopettamisen tukeminen on siten hyvin merkityksellistä myös lasten ja nuorten tupakoinnin ehkäisyn ja tupakoinnin lopettamisen kannalta. Aloittamiselta suojaavia tekijöitä ovat vanhempien ja huoltajien sekä lasten ja nuorten kanssa työkseen toimivien aikuisten nollatoleranssi lasten ja nuorten tupakointia kohtaan, vaikka aikuiset itse tupakoisivat. (Käypä hoito -suositus 2012) Tupakkatuotteiden käyttö ja tupakan savulle altistuminen aiheuttavat sairauksia, toimintakyvyttömyyttä ja kuolemantapauksia. Tupakointi lisää huomattavasti riskiä sairastua keuhkosyöpään, ylempien hengitysteiden syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja sepelvaltimotautiin. Tupakointi on myös merkittävä riski lisääntymisterveydelle, arviolta kymmenen prosenttia hedelmällisyysongelmista liittyy tupakointiin. (THL, 2012.) Tupakoinnista aiheutuvat sairaudet näyttäytyvät vasta vuoden viiveellä aloittamisesta. Vuosikymmeniä jatkunut tupakointi saattaa päättyä eläkeiän koittaessa vakavaan sairauteen. Tupakointi nopeuttaa vanhenemisprosessia aiheuttamalla useita erilaisia sairauksia. Tutkimusten mukaan tupakointi nopeuttaa myös biologista vanhenemista. Tupakoimattomuuden edistäminen on taloudellisesti kannattavaa Tupakointi aiheuttaa Suomessa joka vuosi n ennenaikaista kuolemaa. Kuolleista puolet on työikäisiä. Tupakoitsijan elinikä lyhenee keskimäärin 20 vuotta, jos tupakointi on aloitettu kasvuiässä. Huomionarvoista on, että tupakointi on tärkein yksittäinen täysin ehkäistävissä oleva sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Tupakoinnista aiheutuvien kustannusten arvioiminen on monimutkaista. Menoja arvioidessa tulee ottaa huomioon mm. ehkäisy-, diagnosointi- ja hoito- sekä kuntoutuskustannukset, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys ja ennenaikaiset kuolemat. Tupakkasairaudet aiheuttavat vuosittain arviolta noin kahden miljardin euron kustannukset. Arvioiduista vuosittaisista kustannuksista noin 246 miljoonan euron kulut koituvat terveydenhuollolle. Loput ovat työpanosten ja verotulojen menetyksiä sekä erilaisia sosiaaliturvamenoja. Vuotuinen tupakkaveron kertymä, joka on noin 600 miljoonaa euroa, ei siis riitä kattamaan kaikkia tupakoinnista aiheutuvia kustannuksia. Maailman pankin mukaan rikkaissa maissa 6 15 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista johtuu tupakoinnista. (STM 2010.) Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli hoitopäivää yleissairaalassa. Valtioneuvoston kanslian (VNK 2007) julkaisemasta terveydenhuollon menojen hillintää koskevasta raportista ilmenee, että työnantajan näkökulmasta työntekijöiden tupakoinnista aiheutuu kustannuksia tupakointiin käytetystä työajasta ja ylimääräisten sairauspoissaolojen ohella myös siivous-, tila-, ja palovahinkokustannuksina. Suurin yksittäisestä tupakoinnista työaikana aiheutuvista kustannuksista on tupakointiin käytetystä työajasta aiheutuva työn tuottavuuden aleneminen. Työajan menetys arvioidaan säännöllisesti tupakoivan työntekijän kohdalla vähintään yhdeksi tunniksi työpäivässä, vähintään 220 tunniksi vuodessa ja vähintään 27 työpäiväksi vuodessa. Suomessa taloudellista menetystä ei ole arvioitu, mutta eräiden EU-maiden laskelmissa on päädytty euroon vuodessa tupakoivaa työntekijää kohden. 14

16 Professori Kari Reijulan mukaan askin päivässä tupakoiva työntekijä on tupakkatauolla keskimäärin 17 työpäivää vuodessa. Jos keskimääräinen työpäivä Suomessa maksaa noin 170 euroa, tupakkatauot maksavat yritykselle 2890 euroa vuodessa tupakoivaa työntekijää kohden. Kun suomalaisia tupakoivia työntekijöitä on noin , tupakkatauoista syntyy vuosittain kansantaloudelle yhteensä 16,6 miljardin euron kulut. Tupakoinnin haittoja ei kuitenkaan pidä ajatella vain taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Sairastumiseen liittyy aina potilaan ja hänen läheistensä inhimillistä hätää ja kärsimyksiä eikä niitä pystytä mittaamaan rahassa. Jokainen elämä on arvokas, ja yhteiskunnan perusvelvollisuus on suojella ja edistää terveyttä. Jokaisella on myös oikeus saada parasta mahdollista hoitoa. Lopettamalla tupakointi tupakoivan vaara sairastua tupakkatautiin pienenee. Lopettamisen vaikutus vaihtelee taudeittain, mutta sairastumisriski vähenee välittömästi tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tämän vuoksi on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kannattavaa keskittyä tupakkasairauksien ehkäisyyn ja vähentämiseen. Tupakkariippuvuus Tupakointi on riippuvuusoireyhtymä, johon liittyy tapariippuvuuden ja fyysisen nikotiiniriippuvuuden lisäksi yhteenkuuluvuutta vahvistava sosiaalinen riippuvuus sekä tunnereaktioihin liittyvä psyykkinen riippuvuus. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat toisiaan vahvistavasti. Tupakoijan polttaessa 20 savuketta päivässä, se tarkoittaa 200 käden liikettä, 200 imua, 200 suunsuipistusta, 200 kihelmöintiä kurkussa ja 200 puhallettua savukiehkuraa päivän aikana. Samat motoriset liikkeet yli 200 kertaa toistettuina muodostavat opitun liikesarjan. Tapaan liittyy myös tupakkatuotteiden koskettelua, savukkeen sytyttämistä ja mahdollisesti käärimistä. Tupakoinnista muodostuu lihasmuistiin jälki, jonka toistaminen tuo tyydytystä. Palkitseva kokemus syntyy tupakoimiseen kohdistuvasta tunteesta ja fyysisestä nautinnosta, ja se vahvistaa tapariippuvuutta entisestään. Ihminen pyrkii usein mieluummin toistamaan opittuja liikeratoja kuin tekemään uusia. Savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini on tupakan tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Fyysinen riippuvuus syntyy nikotiinin vaikutuksesta hermosoluihin. Nikotiini on kirkas, mauton ja emäksinen aine, joka imeytyy keuhkoista verenkiertoon sekunneissa. Nikotiini hajoa maksassa ja erittyy sellaisenaan munuaisten kautta virtsaan. Sen pitoisuus elimistössä laskee nopeasti, noin puolessatoista tunnissa elimistössä on enää puolet polttamalla saadusta nikotiinimäärästä. Tarvitaan uusi annos. Käytännössä nikotiiniriippuvuus tarkoittaa, että elimistössä on oltava jatkuvasti riittävä määrä nikotiinia vieroitusoireiden välttämiseksi. Aivoissa nikotiini vaikuttaa kaikkialla. Nikotiini kiihdyttää aivojen toimintaa. Vaikka nikotiini on hermomyrkky, aivot tottuvat siihen altistuksen jatkuessa. Aivojen rakenne muuttuu pysyvästi. Tämä selittää, miksi vuosia tupakoimatta ollut voi jäädä koukkuun jo yhden savukkeen polttamisen jälkeen. Nuorilla nikotiinin aivotoimintoja muokkaava vaikutus on erityisen merkittävä. Nuorten aivojen plastisuuden oletetaan edistävän riippuvuuden kehitystä (Käypä hoito -suositus 2012). Ihmisen perintötekijät voivat osaltaan vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen ja eri riippuvuusmuotojen kehittymiseen. Perinnöllisiä tekijöitä ovat esimerkiksi autonomisessa hermosoluissa sijaitsevien nikotiinireseptorien määrä, tyyppi ja jakauma sekä maksan toiminta nikotiinin aineenvaihdunnan työstämisessä. Perinnöllisyystekijät eivät määrää tupakoinnin aloittamista tai estä sen lopettamista, mutta alttius nikotiiniriippuvuuteen voi hankaloittaa riippuvuudesta eroon pääsyä. Erilaiset sosiaaliset tilanteet ylläpitävät riippuvuutta. Tupakkatauolla vaihdetaan kuulumisia tai puretaan paineita. Tupakointi on monelle sosiaalinen tapahtuma. Tupakoinnin aloittamiseen erityisesti kaveripiirillä on suuri vaikutus. Tupakoija toivoo tupakoinnin kautta kuuluvansa tiettyyn porukkaan. Kun fyysinen riip- 15

17 puvuus on syntynyt, sosiaalisen merkitys vähenee, mutta edelleen tupakointiin liittyy yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalinen riippuvuus voi vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista, koska silloin voi aluksi joutua luopumaan tutuista ympäristöistä kyetäkseen olemaan tupakoimatta. Fyysisen nikotiiniriippuvuuden kehittyessä muodostuu psyykkinen riippuvuus, jonka seurauksena tupakointia aletaan käyttää tunteiden säätelykeinona. Tyypillisesti tupakointi liittyy stressinpurkuun ja tunnereaktion sietämiseen tai voimistamiseen. Käytösmallin toistaminen jättää aivoihin muistijälkiä, joita vahvistavat nikotiinin mielihyvää tuottavat ainesosat. Aivot oppivat, että esimerkiksi stressitilanteessa savukkeen polttaminen tuottaa välitöntä lievitystä. Sopivien menettelytapojen ja oman motivaation avulla tupakoinnin lopettaminen on mahdollista. Tupakasta vieroittautumiseen kuuluu yleensä viisi eri vaihetta: harkintaa edeltävä vaihe, harkintavaihe, valmistelu- ja päätöksentekovaihe, toimintavaihe ja ylläpitovaihe. Tupakoinnin lopettamisessa ja sen tukemisessa on keskeistä kiinnittää huomio kaikkiin riippuvuustekijöihin. Monesti tupakoinnin lopettaminen vaatii useita yrityksiä ennen onnistumista. Tupakoinnin jatkumisen keskeisin syy on nikotiini ja lopettamisen aiheuttamat vieroitusoireet. Tupakoinnin lopettamisen hyödyt terveydelle Tupakasta luopuminen parantaa haju- ja makuaistia jo muutaman päivän kuluttua. Yskä- ja limaisuus vähenevät muutamassa kuukaudessa. Vähitellen verenpaine ja sydämen syke palautuvat tupakointia edeltäneelle tasolle. Myös koettu stressi vähenee ja unen määrä ja laatu paranevat. Pidemmän ajan tupakoinnista luopumisen etuja ovat sydäninfarktiriskin puolittuminen vuoden kuluessa lopettamisesta sekä aivohalvausriskin väheneminen 5 15 vuodessa tupakoimattomien tasolle. Keuhkosyöpäriski puolittuu kymmenessä vuodessa. Tupakoinnin lopettamisen hyötyjä: 1 vrk: o hiilimonoksidi (eli häkä) on hävinnyt elimistöstä o verenpaine ja sydämensyke normalisoituvat 2-3 vrk: o nikotiini on hävinnyt elimistöstä o haju- ja makuaisti alkavat parantua 1-2 kk: o yskä ja limannousu lievittyvät 2 3 kk: o keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 1 v: o sydäninfarktiin sairastumisen riski puolittuu 5 15 v: o aivohalvauksen riski vähenee tupakoimattomien tasolle 10 v: o keuhkosyövän vaara puolittuu (tupakoivan henkilön riskiin verrattuna) (THL, 2012.) Jokainen tupakoiva hyötyy tupakoinnin lopettamisesta. Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa usein vieroitusoireita, jotka johtuvat nikotiinipitoisuuden vähenemisestä elimistössä. Yleisimpiä vieroitusoireita ovat ärtyisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky sekä makean himo ja lisääntynyt ruokahalu. Fyysiset vieroitusoireet alkavat 2 12 tunnin kuluessa tupakoinnin lopettamisen jälkeen ja ovat huipussaan 1 3 vuorokauden kuluttua ja kestävät keskimäärin 3 4 viikkoa. Oireiden kestossa on suuria yksilöllisiä eroja. 16

18 Keskusteluissa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa pohditaan tupakointiin liittyviä tapoja ja erilaisia käyttäytymismalleja. Ohjaus voidaan toteuttaa yksilövieroituksena, ryhmävieroituksena tai virtuaalivieroituksena. Apua on saatavissa esimerkiksi Stumppi-neuvontapuhelimesta ja www-sivuilta. Tupakastavieroitusryhmään osallistunut henkilö 4 kertoo omasta tupakoinnin lopettamisestaan seuraavasti: Yhden vieroitusryhmäläisen tarina Haastateltava kertoi tupakoineensa 33 vuotta. Hän oli vähentänyt tupakointiaan ennen vieroitusryhmän aloittamista, polttanut tuolloin 1-10 tupakkaa vuorokaudessa. Aiempia tupakoinnin lopettamisyrityksiä hänellä oli useita. Vantaan kaupungin päihdepalvelujen toimintayksikössä alkavan vieroitusryhmän myötä tupakoinnin lopettamiselle tuli hyvä tilaisuus ja haastateltava halusi kokeilla ryhmässä lopettamista. Tupakoinnin lopettamista puolsi myös terveydelliset syyt (lääkäri oli todennut hänellä keuhkomuutoksia, epäilynä alkava keuhkoahtauma). Haastateltava käytti nikotiinikorvaushoitoa satunnaisesti ryhmän aikana. Hän ei kokenut voimakkaita nikotiinin vieroitusoireita. Vieroitusoireet olivat enemmän psyykkisiä, tilanneriippuvaisia. Haastateltava koki ryhmän itselle merkityksellisenä apuna tupakoinnin lopettamisessa. Tärkeiksi tekijöiksi hän koki ryhmässä saatavan vertaistuen ja yhteisen lopettamispäätöksen. Hänelle merkittävä tekijä lopettamisen kannalta oli myös tupakkariippuvuuden ymmärtäminen uudella tavalla (ei vain fyysinen nikotiiniriippuvuus, vaan myös tapariippuvuus) vieroitusryhmän myötä. Haastateltava korosti myös itsenäisen työn merkitystä lopettamisen mahdollistamiseksi. Haastattelua tehtäessä, useampi kuukausi vieroitusryhmän jälkeen, haastateltava oli edelleen tupakoimaton. Hän oli huomannut jaksavansa fyysiset suoritukset paremmin ja hapenottokyvyn selvästi parantuneen. Hän kertoi muutosten ilmenneen nopeasti tupakoinnin lopettamisen jälkeen. 4 Päihdepalvelujen toimintayksikön tupakastavieroitusryhmään osallistuneen henkilön haastattelu kesällä

19 Tupakoimattomuuden edistäminen Vantaalla Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tupakattomuuden edistämisessä keskeisessä asemassa, sillä valtaosa tupakoitsijoista käy esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla kerran tai useammin vuoden aikana. Tiedetään myös, että ammattilaisten antamalla tuella on myönteinen vaikutus lopettamispäätöksen tekemiseen ja yrityksen onnistumiseen. Toimialan asiakaskontaktien määrä tarjoaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden vaikuttavalle terveyttä ja hyvinvointia tukevalle työlle, jonka yhtenä keskeisenä sisältönä on tupakoimattoman elämäntavan edistäminen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on toimialan keskeinen päämäärä. Toimialan vuosien strategiassa tavoitteeksi on esitetty Savuton Vantaa -ohjelman täytäntöönpanoa toimialalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kaikkien asiakaspalveluita antavien tulosyksiköiden, terveyspalveluiden, vanhus- ja vammaispalveluiden sekä perhepalveluiden, työn ydintä on eri-ikäisten kuntalaisten terveyden edistäminen ja riskien ennalta ehkäiseminen. Merkittävä osa toimialan tupakoimattomuuden edistämisen erityisosaamisesta keskittyy perhepalveluiden tulosalueella päihdepalveluissa olevaan ehkäisevän päihdetyön yksikköön. Terveyspalvelut Vantaan kaupungin terveyspalveluissa savuttomuuden tukemista pidetään tärkeänä ja tavoitteena on sen juurtuminen toimintaan entistä kattavammin. Tupakoinnista kysyminen kuuluu lääkäreiden perustyöhön. Tarvittaessa lääkärit kirjoittavat tupakoinnin lopettamista tukevan lääkevalmisteen reseptin. Terveyden- ja sairaanhoitajien tarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla kartoitetaan asiakkaiden tupakointia sekä keskustellaan tupakoinnin lopettamisesta. Astmahoitajan vastaanotolla tupakoinnista kysyminen ja keskustelu kuuluu toimintamalliin. Potilaskertomukseen voidaan merkitä omaan kohtaansa tupakoiko henkilö vai ei sekä Fagerströmin testistä saatu pistemäärä. Terveysasemien hoitajia on käynyt savuttomuushoitajakoulutuksissa, mutta varsinaista savuttomuushoitajamallia ei terveysasemilla ole toistaiseksi käytössä. Tupakastavieroitusryhmiä terveysasemilla ei ole järjestetty, koska niihin ei ole ollut tulijoita. Ryhmiä järjestetään tarpeen mukaisesti. Ehkäisevän päihdetyön yksikkö Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tähän pyritään vaikuttamalla päihteiden kysyntään, saatavuuteen ja tarjontaan. Ehkäisevän päihdetyö kunnassa perustuu lakeihin raittiustyöstä (828/1982) ja päihdehuollosta (41/1986). Tupakkalaki (698/2010) luo omalta osaltaan perustan tupakoimattomuuden edistämiseen. Alueellisessa työssä ehkäisevän päihdetyön yksikön teemana tällä hetkellä on savuttomuuden edistäminen. Tavoitteena on saada kaikki alueen toimijat edistämään savuttomuutta omalta osaltaan. Vantaan kaupungin päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikön tehtävänä on kehittää alkoholiin, tupakkaan, huumeisiin ja pelaamiseen liittyvää ehkäisevää päihdetyötä yksikön omana toimintana ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ehkäisevän päihdetyön yksikkö järjestää vuosittain lukuisia päihdeteemaisia koulutuksia ja jakaa systemaattisesti tiedollista materiaalia niin ammattilaisille kuin kuntalaisille. Työn tavoitteena on kiinnittää ehkäisevä päihdetyö luontevaksi osaksi kaikkea perustyötä ja tehdä päih- 18

20 teettömästä elämäntyylistä tavoiteltavaa. Päihteettömyyttä pyritään edistämään yhteisöllisen yhteisen tavoitteen asettelulla. Esimerkiksi nuorten päihteettömyyttä edistetään moniulotteisesti kohdennetuilla interventioilla ja vanhemmille kohdennetuilla interventioilla. Samalla kaikki nuorten kanssa työskentelevät esim. nuorisotyöntekijät, opettajat ja seurakunta vahvistavat viestiä omalta osaltaan. Ehkäisevän päihdetyön yhtenä osa-alueena on savuttomuuden edistäminen. Seuraavana on kooste ehkäisevän päihdetyön yksikön toteuttamasta savuttomuustyöstä vuosien aikana: Tupakkatyö kouluilla Tupakkatietotunti 5.-luokkalaisille Ehkäisevän päihdetyön yksikön tupakkatyön kouluttajan pitämillä tunneilla käsitellään tupakointia keskustelun ja esimerkkien kautta eri näkökulmista käsin. Terveysvaikutusten lisäksi tunnilla mietitään tupakoinnin vaikutusta muuhun elämään mm. rahan kulutuksen ja yleistyvien savuttomien työpaikkojen kautta. Tunnilla pyritään myös murtamaan myyttiä siitä, että "kaikki" yläkoululaiset tupakoivat ja esittelemään tupakkayhtiöiden tapoja saada nuori koukkuun mm. mielikuvamainonnalla elokuvissa. Lisäksi käsitellään tupakan tuottamista, ainesosia sekä nuuskaa ja sen vaikutuksia. Päihdetietotunnit 6.-luokkalaisille Ehkäisevän päihdetyön yksikön erityistyöntekijän pitämillä päihdetietotunneilla käydään keskustellen läpi yleisimpien päihteiden, kuten tupakan ja alkoholin, vaikutuksia kasvuiässä olevan nuoren terveyteen ja kehitykseen. Tunnin aikana oppilaille annetaan myös tehtäviä, jotka aktivoivat oppilaita ajattelemaan päihteisiin liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista ja ottamaan kantaa päihteiden käyttöön liittyviin asioihin. Ehyt ry:n HUBU- koulutukset 8.-luokkalaisille ja vanhempainillat ostopalveluna Tunneilla käsitellään nuorten elämään, terveyteen ja päihteisiin liittyviä aiheita. Muut koulukäynnit toteutetaan koulujen tarpeeseen esim. yläkoulujen ja ammattikoulun terveystietotunneilla tupakkainfoa tai koulujen hyvinvointipäiviin voidaan osallistua materiaalin ja häkämittarin kanssa. Nuorten työpajoilla ja pajaluokilla järjestetään päihdeaiheisia keskusteluja joihin liittyy myös toiminnallisia elementtejä. Pajakäynneillä käytetään Ehkäisevän päihdetyön yksikössä kehiteltyjä menetelmiä. Savuton Amis- seminaarit Keväällä 2011 ja 2012 järjestettiin Savuton Amis -seminaarit ammattikoulujen henkilökunnalle yhteistyössä Helsingin Klaarin, Ehyt ry:n ja Varian kanssa tavoitteena vaikuttaa ammattikoulujen tupakointikulttuuriin ja miettiä yhdessä tapoja tupakoimattomuuden toteuttamiseksi. Yläkoulujen yhteyshenkilöiden säännölliset tapaamiset Tapaamisten tavoitteena on antaa välineitä päihteettömyyden, mm. savuttomuuden edistämiseksi ja toteuttamiseksi kouluilla. Yläkoulujen yhteyshenkilöiden tapaaminen pidettiin ensimmäisen kerran Ehkäisevän päihdetyön yksikön järjestämässä Savuton koulu vinkkejä käytännön toteutukseen -seminaarin yhteydessä syksyllä Samalla julkistettiin ehkäisevän päihdetyön yksikön suunnittelema, toteuttama ja järjestämä kilpailu ylä- ja yhtenäiskoulujen välituntitoiminnan kehittämiseksi vaihtoehtona tupakoinnille. Kilpailun voitti Koivukylän koulu "Pelaa ja Relaa" -suunnitelmallaan, jossa oli mm. korostettu oppilaiden osallisuutta välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Ehkäisevän päihdetyön yksikön tavoitteena on mm. edistää koulujen välituntitoimintaa ja samalla kiinnittää entistä enemmän huomiota koulujen savuttomuutta tukeviin käytäntöihin. Valintojen putki Keväällä 2012 Vantaalla pilotoitiin Valintojen putki Tikkurilan alueella. Valintojen putki on tarinallinen päihdekasvatusmenetelmä, joka tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä. Sen kohderyhmä on 6.- luokkalaiset ja heidän vanhempansa (vanhempainilta). Valintojen putki toteutetaan paikallisesti verkostoitumalla nuorten kanssa toimivien ammattiryhmien ja kolmannen sektorin kanssa. 19

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Lainsäädäntö ja kansallinen terveyspolitiikka linjaavat savuttomuuden edistämistä kunnassa... 3 2 Savuton pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Nuuska valvonnan näkökulmasta. 14.4.2014 Vaasan kaupunki ympäristöosasto/ Maarit Kantola

Nuuska valvonnan näkökulmasta. 14.4.2014 Vaasan kaupunki ympäristöosasto/ Maarit Kantola Nuuska valvonnan näkökulmasta Valvonta: kunta / valtio Kunta tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, mainontaa ja muuta myynninedistämistä tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista yhdessä

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 7 Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma Helsinkiin 2007 2015, Savuton Helsinki, loppuraportti sosiaali- ja terveyslautakunnalle HEL 2016-000009 T 00 01 04

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa

Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa 14.4.2014 Suuret linjat on kunnossa: o Nuuskan myynti on kiellettyä EU:ssa (poikkeuksena Ruotsi). o Tupakkalakiin kirjattu

Lisätiedot

Savuton Kunta Kuopion toimenpideohjelma

Savuton Kunta Kuopion toimenpideohjelma Savuton Kunta Kuopion toimenpideohjelma 2014 2020 16.8.2016/päivitetty Työryhmä: Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki Tiina Nykky, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, Kuopion kaupunki

Lisätiedot

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys Minttu Mäkelä 13.3.2014 Tupakkalaki Tupakkalaissa suunnataan ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lasten ja nuorten tupakointiin,

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 15/ (7) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 15/ (7) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 15/2016 1 (7) 1 Savuton Helsinki -ohjelman loppuraportti HEL 2016-000009 T 00 01 04 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Taustaa päättää merkitä tiedoksi ja valmistelussa

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Tupakkalain kokonaisuudistus

Tupakkalain kokonaisuudistus Tupakkalain kokonaisuudistus (549/2016) Meri Paavola Savuton Helsinki -verkosto 15.9.2016 Suomen tupakkalainsäädännön historiaa tupakkalaki 1976 (voimaan 1977) tupakointikieltoja mainontakielto myyntikielto

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (8) 362 Savuton Helsinki -ohjelman loppuraportti HEL 2016-000009 T 00 01 04 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Asian käsittelyn aikana kuultavina olivat

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tule, kuule ja osallistu

Tule, kuule ja osallistu Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia Sisällys Savuton työpaikka 2 Savuton työpaikka 3 Miten savuton työpaikka saadaan aikaan? 5 Työpaikka on savuton 6 Paras Savuton Työpaikka -kilpailu 7 Stumppi

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 4 104

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 4 104 Mikkelin seudun ympäristölautakunta 8.12.2016 Liite 4 104 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2019 Päivitys vuodelle 2017 SISÄLTÖ 1 TUPAKKALAIN VALVONNAN TARKOITUS... 1 2 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Liite III Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisältö... 4 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika... 4 4 Näytteenotto ja tutkiminen...

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot