Torvmossenin turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Kotka

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 202/2012/2 Dnro ESAVI/71/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Torvmossenin turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Kotka Vapo Oy PL Jyväskylä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut ja sittemmin täydennetty hakemus koskee Kotkan kaupungin Helilän kylässä sijaitsevan 40,2 ha:n Torvmossenin turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Torvmossenin ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 9/05/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 9/05/1 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Samalla päätöksellä ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle vesilain mukaisen oikeuden käyttää turvetuotannon kuivatusvesien johtamiseen tilojen RN:ot 1:168, 1:180, 1:179, 1:224, 1:81, 1:99, 3:8, 1:161, 3:400, 3:361, 8:32, 18:21, 8:50 ja 18:18 maalla olevaa Kymijokeen laskevaa ojaa ja suurentaa sitä tiloilla RN:ot 1:168, 1:180, 1:179 ja 1:224. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan 2 ja edelleen Kymijokeen. Vesiensuojelurakenteina ovat kosteikko, laskeutusallas ja virtaamansäätöpadot. Tuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Alueen kaavoitustilanne ja lähiympäristö Kosteikon, virtaamansäätöpatojen ja pumppaamon suunnitelmat on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen tarkastettavaksi kolme kuukautta ennen tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan aloittamista. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja alapuolisella patorakenteella ja siinä on oltava ohitusmahdollisuus. Laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen on varattava alueet altaista poistettavalle lietteelle. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan aloittamista. Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Voimassa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut , tuotantoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Alueen länsipuolella on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä alueesta, joka kattaa Kymijokilaakson ympäristön. Hankealueelta länteen ja lounaaseen sijaitsevat Kymijoki ja Laajakoskenjärvi on merkitty kaavassa luonnonsuojelualueiksi (SL). Torvmossen sijaitsee Kotkan kaupungissa Helilän kylässä, noin 8 km Kotkan keskustasta pohjoiseen. Tuotantoalueen pohjoisosassa kulkee Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n voimajohto. Alueen itäpuolella on Hurukselantie (tie 357), jonka toisella puolella maasto on metsäistä. Tuotantoalueesta itään noin kilometrin päässä sijaitsee lentokenttä. Torvmossenin tuotantoalueen läheisyydessä asutus painottuu alueen lounaispuolella sijaitsevaan Laajakosken taajamaan. Tuotantoalueen itä- ja pohjoispuolella asutus on harvaa. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee 11 ympärivuotista asuinkiinteistöä, joista lähimmät noin 200 m:n etäisyydellä turvealueesta. Tuotantoalueen länsipuolella sen välittömässä läheisyydessä on Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (MAO050014). Kymijoen Natura alue (FI ) sijaitsee lähimmillään noin 1,3 kilometrin päässä tuotantoalueesta. Hankealueen alapuolisesta vesistöstä on suojeltu koskiensuojelulailla Koivukosken alapuolinen jokiosuus Hirvijärven ja Tammijärven välillä. Torvmossenin tuotantoalueelta hieman yli kilometrin etäisyydellä lounaaseen sijaitsee Laajakoskenjärven Natura-alue (FI ). Laajakosken- 2

3 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön järvi on Kymijoen sivulahti, joka erottuu joesta kapealla kannaksella. Järveä ympäröi soistunut pensaikkokaistale. Laajakoskenjärvi on monipuolinen linnuston pesimispaikka sekä tärkeä luontoharrastuskohde. Alue kuuluu valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Lähimmillään alle 0,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevat Laajakosken pohjavesialueet ( A ja B), jotka on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi. Lähempänä hankealuetta sijaitsevan osa-alueen B pinta-ala on 0,93 km 2 ja pohjaveden muodostumispinta-ala 0,38 km 2. Hankealueen luoteispuolella sijaitsee lisäksi vedenhankinnan kannalta tärkeä Pernoon pohjavesialue ( ). Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Toiminnan yleiskuvaus Hankealueen koko on 40,2 ha, joka sisältää 2 ha auma-alueita. Alue muodostuu kolmesta tuotantolohkosta (L1, L2 ja L3). Alueen tuotantosuunnitelma on muuttunut siten, että voimassa olevan luvan mukaisessa suunnitelmassa tuotantoalueen koko oli 52 ha yhteensä viidellä tuotantolohkolla. Torvmossenin tuotantoalueen kunnostustyöt on aloitettu vuonna 2008 ja tuotanto on alkanut vuonna 2010 koko pinta-alalla (40,2 ha). Ensimmäisen vuoden tuotanto ei ole ollut täysimääräistä. Tuotantovaiheen on arvioitu kestävän noin 30 vuotta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta. Lisäksi tuotetaan pieniä määriä ympäristöturvetta ja kysynnän mukaan mahdollisesti myös palaturvetta. Tuotanto tapahtuu mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Tuotettava energiaturve kuljetetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekkaautoilla (noin 140 kuormaa vuodessa). Ympäristöturvetta toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Kuljetus tapahtuu työmaatietä Karhula- Anjala maantielle (357) ja siitä edelleen käyttöpaikkoihin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. 3

4 Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. 4 Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Torvmossenin turvetuotantoalueen kuivatusvedet ohjataan alueen länsireunasta lähtevää laskuojaa pitkin Kymijokeen ja siitä edelleen Suomenlahteen. Alueen kuivatusvesien käsittelyrakenteisiin kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pumppaamolla varustettu pinta-alaltaan 8,7 ha:n kosteikko. Kosteikko toimii ympärivuotisesti, osittain haihdutuskasvillisuuskenttänä ja osittain pintavalutuskenttänä. Kosteikon pinta-ala on noin 19 % valuma-alueensa koosta. Kosteikon pinta-alan ero voimassa olevassa luvassa kuvattuun 9,1 ha:n kosteikkoon selittyy erilaisella mittaustavalla. Torvmossenin tuotantoalueen vesistökuormitus tuotantovaiheessa on arvioitu tuotantoalueen vesienkäsittelytekniikkaa vastaavien, Etelä-Suomessa sijaitsevien turvesoiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella seuraavaksi: brutto [kg/a] netto [kg/a] kiintoaine kokonaistyppi kokonaisfosfori Torvmossenin valmisteluvaiheen (v. 2009) kuormitustarkkailun perusteella laskettu bruttokuormitus oli kuntoonpanovaiheessa olevien Etelä-Suomen soiden keskimääräistä bruttokuormitusta hieman suurempi. Brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat kiintoaineen osalta 0,6-kertaiset, fosforin osalta 3,5-kertaiset ja typen osalta 1,4-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailun piirissä olevien tuotantoalueiden vuoden 2009 keskiarvoon nähden. Jätehuolto ja varastointi Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia. Säilytyspaikat on valittu siten, että aineet eivät vahinkotilanteessa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on n l. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l.

5 Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 150 l sekä muita voiteluaineita n. 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla, jonka vuotuinen tarve on noin 1,2 t. Tuotantokauden aikana syntyy jäteöljyjä 150 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 8 kg, sekajätettä 0,6 m 3, aumamuovia 1,2 tn ja rautaromua 80 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy lisäksi kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Purkuvesistö ja vedenlaatu Torvmossenin hankealue sijaitsee Kymijoen valuma-alueeseen kuuluvalla Kymijoen suuhaarojen alueella (14.111). Valuma-alueen pinta-ala on 454,7 km 2. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kymijoen alaosan itähaarojen alueelle ja edelleen Suomenlahteen. Kymijoen itähaarojen (Koivukoskenhaara ja Korkeakoskenhaara) keskivirtaama vuonna 2009 oli noin 130 m 3 /s. Kiintoaineen virtaaman vuorokausikeskiarvo oli kg, kokonaistypen kg ja kokonaisfosforin 200 kg. Vuoden 2009 ainevirtaamat vastaavat 2000-luvun keskimääräistä tasoa luvun lopun tilanteeseen verrattuna kiintoaineen, typen ja fosforin virtaamat ovat vähentyneet merkittävästi. Kymijoen alaosa Kuusankosken alapuolelta Suomenlahteen kuuluu vesistön yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukselta luokkaan välttävä. Pelkästään vedenlaadun perusteella tarkasteltuna alue kuuluu luokkaan tyydyttävä, mutta pohjasedimenttien sisältämät haitalliset aineet ja kalojen elohopeapitoisuudet alentavat vesistön käyttökelpoisuutta. Kalasto ja kalastus Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen tarkkailun mukaan Kymijoen itähaaran kalastajien kokonaissaalis oli vuonna 2009 noin 24 tonnia. Alueella yleisimmät saalislajit ovat kirjolohi, lohi ja taimen, jotka muodostavat noin 86 % kokonaissaaliista. Alueen kalastajien mukaan erityisesti lohi- ja taimensaaliit ovat heikentyneet viime vuosina. Muiden lajien osalta kalastajat katsoivat saaliiden tason pysyneen ennallaan tai mahdollisia muutoksia ei kyetty arvioimaan. Kalastusta merkittävimmin haittaaviksi tekijöiksi alueella koettiin pistekuormittajien tuottamat jätevedet ja veden- 5

6 6 Pöly ja melu pinnan korkeuden vaihtelu. Toiminnan vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Torvmossenin tuotantoalueen toiminnasta aiheutuvat teoreettiset kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuuden lisäykset Kymijoessa on arvioitu suuruudeltaan seuraaviksi (luonnollista poistumaa ei otettu huomioon). Lisäksi taulukossa on esitetty kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräinen pitoisuus Kymijoessa (vedenlaatu). brutto [µg/l] netto [µg/l] Kymijoen vedenlaatu [µg/l] kiintoaine 0,33 0, kokonaisfosfori 0,003 0, kokonaistyppi 0,077 0, Torvmossenin turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kymijoessa ovat vähäisiä eivätkä havaittavissa Kymijoen veden laadussa. Tuotantoalueen toiminnalla ei vertailun mukaan ole merkittäviä vaikutuksia Kymijoen vedenlaatuun, sen eliöstöön, kalatalouteen tai Natura-alueen suojeluarvoihin. Kuntoonpanovaiheessa Torvmossenin vesistökuormitus on ollut vastaaviin turvetuotantoalueisiin verrattuna keskimääräistä hieman suurempi, mutta vaikutukset Kymijoessa ovat tästä huolimatta vähäisiä. Vesienhoitosuunnitelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen julkaisussa tilatavoitteena on vesien tilan heikkenemisen estäminen ja vesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotannon osalta vesiensuojelullisiksi toimenpiteiksi on esitetty eristysojitusta, sarkaoja-altaita, lietteenpidättimiä ja laskeutusaltaita sekä tehostavina toimenpiteinä virtaamansäätöä, pintavalutuskenttiä, kosteikkoja, kasvillisuus- ja ylivuotokenttiä sekä kemiallista käsittelyä. Torvmossenin tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelytoimenpiteet ovat vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn mukaisia. Lisäksi, koska Torvmossenin toiminnan aiheuttama kuormitus on arvion mukaan vähäistä eikä se vaikuta heikentävästi Kymijoen veden laatuluokitukseen, valitut vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet edistävät vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kos-

7 teus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Toiminnassa kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on kuitenkin melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi kuljetuksen aikana. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen ja vesistöihin sekä maaston muodot. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 mm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5). Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m etäisyydellä pölylähteestä. Torvmossenin tuotantoalueen toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä lähiympäristöön. Keskimääräinen tuulennopeus alueella on 5,1 m/s (50 m:n korkeudessa) ja vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Mahdolliset merkittävät pölyvaikutukset kohdistuvat tuotantoalueen koillispuolelle, jossa maasto on pääosin metsäistä ja asutusta on hyvin vähän. Näin ollen turvetuotannosta aiheutuvasta pölystä ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta tai merkittävää haittaa lähialueen kiinteistöille eikä muulle maankäytölle. Torvmossenin turvetuotannon aiheuttamia pölyvaikutuksia alueen ympäristössä on selvitetty vuonna Pölylaskeumaa mitattiin vuorokauden kokonaispölymittauksin viidellä alle 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevalla asuinkiinteistöllä. Kokonaispölypitoisuus (kokonaisleijuma) alitti kaikissa mittauspisteissä valtioneuvoston päätöksessä annetun ohjearvon 120 µg/m 3. Suurin kokonaisleijuma, 103 µg/m 3, mitattiin noin 200 m:n päässä tuotantoalueesta sen itäpuolella sijaitsevalla kiinteistöllä. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Avoimessa maastossa toimittaessa turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua

8 Muut vaikutukset m:n etäisyydellä työskentelykohdasta, ja palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet 55 db:n melutasoja m:n etäisyydellä työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Metsävaltaisella alueella turvetuotannon on todettu aiheuttavan 40 db(a):n meluvaikutuksen korkeintaan noin m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueen karttatarkastelun perusteella 40 db(a):n melun vaikutusalueella tuotantoon käytettävästä alueesta ei sijaitse kiinteistöjä. Näin ollen turvetuotanto ei hakijan mukaan aiheuta merkittäviä meluhaittoja lähiympäristön asutukselle, eivätkä melulle asetetut ohjearvot ylity tuotantoalueen normaalissa toiminnassa lähialueen asutuissa kiinteistöissä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä melua tien 357 varrella sijaitsevissa taajamissa turpeen toimitusten aikana loka-huhtikuussa. Vuosittain turvekuljetukset aiheuttavat yhteensä noin 140 rekan ajosuoritetta. Koska turvekuljetukset painottuvat pääasiassa talviaikaan, lumi vaimentaa kuljetuksista aiheutuvaa melua. Torvmossenin turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty kesällä 2011 alle 400 m:n etäisyydellä alueesta sijaitsevilla kiinteistöillä. Raja-arvon 55 db ylittäviä melutasoja havaittiin turvealueen koillispuolella tien 357 läheisyydessä sijaitsevalla kiinteistöllä. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojelualueisiin ja pohjaveteen Tuotantoalueella ei hakijan tietojen mukaan esiinny luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja ja luontokohteita eikä uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Siten vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen eivät ole merkittäviä. Yli kilometrin päässä hankealueesta länteen sijaitseva Kymijoen laakso on valtakunnallisesti arvokas maisemaalue. Hankkeella ei ole vaikutuksia Kymijoen laakson maisemaan. Torvmossenin tuotantoaluetta lähinnä sijaitseva Natura-alue on Kymijoen suojelualue, joka sijaitsee noin 1,3 km:n päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kymijokeen. Turvetuotantoalueella ei katsota olevan vesistö- tai muita vaikutuksia Kymijoen Natura-alueen luontoarvoihin eikä Laajakoskenjärveen linnuston pesimispaikkana. Tuotantoalueen eteläosan etäisyys lähimmästä pohjavesialueesta (Laajakoski) on alle 500 m. Pohjavesialue ei kuulu Torvmossenin laskuojan vaikutusalueeseen, eikä tuotantoalueen toiminnalla siten arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueeseen. Torvmossenin tuotantoalueesta 500 m:n etäisyydellä ja kuivatusvesien purkureitin varrella on 120 kiinteistöä, joista maanomistajille tehdyn kaivoselvityksen (vastausprosentti 52 %) mukaan 11 omisti kaivon. Yksi vastanneista ilmoitti kaivovettä käytettävän myös talousvetenä. Kaikki vastanneet arvioi- 8

9 9 vat veden riittävyyden kaivossaan hyväksi. Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin Tuotantoalue sijoittuu Kymenlaakson maakuntakaavassa maa- ja metsätalouskäyttöön merkitylle alueelle. Toiminta ei vaikuta alueen virkistyskäyttöön, koska hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Hankkeella ei ole vaikutuksia Laajakoskenjärveen luontoharrastuskohteena. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat, altaat ja pintavalutuskentät rakenteineen lisäävät vesilintujen elinmahdollisuuksia. Tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla ja niiden liepeillä yleisesti viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Torvmossenin turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita ja välillisiä työpaikkoja syntyy useilla toimialoilla. Välitön vuotuinen työllisyysvaikutus on nykyisellä toiminta-alueella noin 8 henkilötyövuotta ja välillinen noin 9 henkilötyövuotta. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Ympäristöriskit Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on esittänyt käyttö- päästö- ja vesistötarkkailua toteutettavaksi hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti osana Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö- hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Hakija esittää,

10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot että Torvmossenin kalataloudellinen tarkkailu korvataan tuotantoalueen päästöjen ja alapuolisen vesistön veden laadun seurannalla tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla, koska turvealueen toiminnan vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat hyvin vähäiset. Alueella on lisäksi jo olemassa olevaa muuta kalataloudellista tarkkailua (Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu, Itä-Suomen vesioikeuden päätös , nro 76/96/1). Hakija esittää kaivotarkkailua (veden korkeus ja laatu) jatkettavaksi vuosittain tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla tuotantoalueesta alle 300 m:n etäisyydellä sijaitsevilla tiloilla. Torvmossenin turvetuotantoalueen pöly- ja melutarkkailu on toteutettu vuonna 2011 voimassa olevan luvan mukaisesti, jonka mukaan luvan saajan on mitattava alle 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa kahtena ensimmäisenä tuotantovuotena. Hakija esittää, että pöly- ja melutarkkailu uusitaan myöhemmin toiminnan aikana mikäli valvontaviranomainen tähän voimassa olevan luvan mukaisesti velvoittaa. Hakija on täydentänyt hakemusta raportilla Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisesta tarkkailusta vuonna 2009, puuttuvilla asianosaisten yhteystiedoilla ja arviolla hankkeen vaikutuksesta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Hakija on edelleen täydentänyt hakemusta vuoden 2011 pölymittausten yhteenvetoraportilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kotkan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kotkan kaupungilta ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Torvmossenin tuotantoalueella käytössä oleva kuivatusvesien käsittely vastaa BAT -tasoa. Turvealueen aiheuttama kuormitus ei heikennä Kymijoen veden laatua eikä vaikuta heikentävästi veden laatuluokitukseen, koska tuotannon aiheut- 10

11 tama kuormitus on vähäistä verrattuna joen kokonaiskuormitukseen. Tuotantoalueen vaikutustarkkailu tulee edelleen suorittaa käytössä olevan käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa tulee voida päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään Vapo Oy:n, tarkkailua suorittavan konsultin ja ELY-keskuksen välisten neuvottelujen jälkeen. ELY-keskukseen ei ole valitettu tuotannosta aiheutuvasta pöly- tai meluhaitasta. Koska toiminta on ollut käynnissä vasta vuoden, mahdolliset haitat eivät ole ehkä vielä ilmenneet. Voimassa olevien lupamääräysten mukaiset toimet pöly- ja meluvaikutusten seuraamiseksi ovat edelleen perusteltuja ja ne tulee liittää myös uuteen ympäristölupaan. 2) Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on huomauttanut, että Torvmossenin tuotantoalueen kosteikolta lähtevässä vedessä on todettu korkeita orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kasvillisuus- /pintavalutuskentän poistotehot olivat v kiintoaineen osalta 57 %, fosforin osalta -2 % ja typen osalta 15 %. Tulosten perusteella kasvillisuuskenttä ei poistanut fosforia. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä toiminnanharjoittajalta on edellytettävä toimenpiteitä puhdistustehon parantamiseksi ja puhdistusteholle on harkittava asetettavaksi vähimmäistasot. Torvmossenin tuotantoalueen toiminta-aikaa on jäljellä vielä 30 vuotta ja koska EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden toteuttamisessa tarkastellaan koko valuma-aluetta, tulee kuormituksen vähentämiseksi ottaa huomioon kaikki vesistöön kohdistuva kuormitus. Kotkan kaupungin ympäristökeskukselle on tullut valitus kuormittavien vesien valumisesta tuotantoalueelta Laajakoskenjärveen. Ympäristölautakunta on vaatinut, että toiminnanharjoittajan on varmistettava, ettei tuotantoalueelta ohjaudu järveen kuormittavia valumavesiä laskuojien kautta. Tarkkailuohjelmaa on tämän varmistamiseksi täydennettävä Laajakoskenjärveen purkautuvan laskuojan tarkkailupisteellä. Torvmossenin tuotantoalueen toiminnan vaikutuksia arvioitaessa on Valtioneuvoston asetuksen 38/2011 pienhiukkasille (PM 2.5 ) asettaman rajaarvon mukaisesti huomioitava myös pienhiukkasten aiheuttama haitta. Pienhiukkaspitoisuudet vähenevät huomattavasti viimeistään noin 500 m etäisyydellä pölylähteestä. Huolimatta siitä, että Torvmossenin tuotantoalueen ympäristössä tällä etäisyydellä on ympärivuotista asutusta, lupahakemuksessa ei ole mitattu tai mallinnettu ja arvioitu tilannetta. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava pölytarkkailutulosten niin osoittaessa ryhtymään aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Mikäli toiminnasta epäillään myöhemmin aiheutuvan pölyhaittoja asutukselle, on toiminnanharjoittaja velvoitettava tekemään mittauksia haitan selvittämiseksi. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava melumittaustulosten niin osoittaessa ryhtymään aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Mikäli toiminnasta epäillään myöhemmin aiheutuvan meluhaittaa asutukselle, on toiminnanharjoittaja velvoitettava tekemään mittauksia haitan selvittämiseksi. 11

12 Maaperään ja vesistöön kohdistuvien polttonestevuotojen hallitsemiseksi polttonesteiden varastointi tulee toteuttaa riittävin suojauksin, joihin kuuluvat sijoituspaikan valinta, kaksoisvaippasäiliöt, riittävät varoaltaat, ylitäytön estimet, laponesto ja lukitus. 12 Hakijan vastine Hakija on antanut vastineen lausuntojen johdosta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimusten johdosta hakija on todennut, että pinta-alaltaan 8,7 ha:n kosteikko on mitoitukseltaan riittävä 40,2 ha:n tuotantoalalle. Kosteikko ei ole aivan alkuvaiheessaan pidättänyt fosforia, mutta kylläkin hyvin kiintoainetta ja typpeä. Fosforin kiinniottokyvyn voi perustellusti olettaa parantuvan vastaisuudessa kosteikkoalueen kasvillisuuden muuttuessa. Fosforin valunnan ei ole havaittu selittyvän millään rakentamiseen ja rakenteelliseen seikkaan liittyvällä tekijällä. Kentän puhdistuskykyä seurataan vastaisuudessa. Vesistötarkkailun osalta hakija toteaa, että ELY-keskus on hyväksynyt sisällöltään nykyisenlaisen tarkkailun, eikä sen muuttamista pidetä tarpeellisena. Hakija viittaa lisäksi ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan hankkeella ei voi olla sanottavia vaikutuksia Kymijoen tilaan. Kuivatusvesien johtaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti Kymijokeen. Koska Torvmossen on verrattain pieni tuotantoalue, pölyä muodostavaa toimintaa on vähän. Pölyä muodostavaa toimintaa on harjoitettu voimassa olevassa luvassa asetettujen rajoitteiden mukaisesti ja niitä tulisi hakijan mukaan pitää riittävinä myös jatkossa. Tuotantoalueen ympäristössä on riittävästi suojavyöhykettä suojaamaan asutusta pölyltä sekä melulta. Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemusta Torvmossenin turvetuotantoalueen vuoden 2011 pölymittausten yhteenvetoraportilla. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Torvmossenin turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 9/05/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 40,2 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2.

13 13 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 8 olevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelman kartan (1:8 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kymijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 8 olevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelman kartan (1:8 000) ja kosteikon suunnitelmakartan (1:3 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti kosteikon avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Luvan saajan on varmistettava, että tuotantoalueelta peräisin olevia valumavesiä ei kulkeudu muihin alueen ojiin kuin kosteikolta lähtevään laskuojaan. Laskuojan kosteikon puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

14 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 4. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkolla 1, kun tuulee luoteen ja koillisen väliltä ja lohkolla 2, kun tuulee lounaan ja luoteen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ja lähimpien asuinrakennusten välisen etäisyyden tulee olla vähintään 250 metriä. Luvan saajan hallussa olevat puustoiset alueet tuotantoalueen ympärillä tulee jättää tuotantoajaksi suojavyöhykkeeksi, jolla kasvavaa puustoa ei saa poistaa. 5. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoalueen etelä- ja itäosissa päätöksen liitekarttaan 2 merkityillä alueilla ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 14

15 Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Torvmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman (ÅF-konsult Oy ) mukaisesti osana Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Luvan saajan on jatkettava Torvmossenin turvetuotannosta aiheutuvan pölyn määrän ja melutason seurantaa kolmen vuoden välein nykyisillä havaintopaikoilla. Seurantaa voidaan muuttaa tai tarkentaa Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 15

16 Kaivojen vedenkorkeuden ja -laadun tarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Torvmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman (ÅF-konsult Oy ) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta purkuojaan aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutuksia purkuojassa, luvan saajan on poistettava haitta viipymättä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 16

17 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17 Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

18 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on lupamääräysten tarkistuksessa otettu huomioon antamalla määräys käytössä olevien vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista. 18 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tarkkailut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on kosteikko. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Kosteikolle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Lähin asutus on noin 200 metrin etäisyydellä. Toiminnasta saattaa aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen lupamääräyksen 4 mukaisesti rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulen suunnan ollessa kohti asutusta ja määrätä aumojen vähimmäisetäisyydestä asutukseen. Tuotanto yöllä on aiheuttanut lähistöllä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen yön ajaksi asutusta lähellä olevalla rajoitusalueella on tarpeen lupamääräyksen 5 mukaisesti kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräyksessä 6 käytetään lupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen jätelain (1072/1993) mukaista termiä ongelmajäte, joka voimaan tulleessa uudessa jätelaissa (646/2011) on korvattu termillä vaarallinen jäte. Näiden jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten kuin on säädetty uuden jäteasetuksen (179/2012) 8 ja 9 :issä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain 121 :ssä ja uuden jäteasetuksen 24 :ssä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Kosteikon puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kosteikolle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuo-

19 Kunnossapitovelvoitteet VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO sittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Pöly- ja melutarkkailua määrätään jatkettavaksi asutuksen läheisyyden vuoksi, ja koska voimassa olevassa luvassa asetetut melutason raja-arvot ovat ylittyneet tuotantoaikana suoritetussa mittauksessa vuonna Lupamääräyksiä on muutettu siten, ettei niihin sisälly tuotantoalueen alapuolisen vesistön kalataloustarkkailua. Kalataloustarkkailun määräämisestä on luovuttu, koska tuotantoalueen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutus Kymijoen veden laatuun on vähäinen. Valvontaviranomainen on hakemuksen liitteenä olevan kokousmuistion ( ; Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu vuonna 2011) mukaan puoltanut kalataloustarkkailusta luopumista. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset tuotantoalueen vesienkäsittelyn puhdistustehovaatimusten asettamisesta sekä valumavesien kulkeutumisen Laajakoskenjärveen estämisestä on otettu huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevillä tavoilla. Vaatimukset pölymäärän ja melutason tarkkailusta sekä polttonesteiden varastoinnin riittävästä suojauksesta on otettu huomioon lupamääräyksistä 4, 5 ja 7 ilmenevillä tavoilla. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 19

20 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin suuruisen tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kotkan kaupunki Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kotkan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Erika Heikkinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Leena Simpanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Erika Heikkinen. EH/sv

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Torvmossenin tuotantoalueen kartta Liite 2