Pöytäkirja 1 (33) HUS Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckinkatu 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (33) Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:00-18:10 Paikka HUS Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckinkatu 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen ja sen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan sihteerin määrääminen 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 3 Suunnitelma Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toiminnasta Kätilöopiston sairaalan tiloista luopumisen vuoksi 4 Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen n kuntayhtymään 5 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokousaikataulu, koolle kutsuminen, kokouskäytännöt sekä perehdytysohjelma 6 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokouksissa läsnä olevat HYKS Johdon ja HUS:n edustajat 7 Otto-oikeuden käyttäminen 19 8 HYKS-sairaanhoitolueen lautakunnan otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset Salainen asia (JulkL 24 ) Oikaisuvaatimus potilasmaksupäätöksestä 28, Muut asiat kokous HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan info-asiat

2 Pöytäkirja 2 (33) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Poissa Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja Minna Hakapää, varapuheenjohtaja Olavi Filppula Maritta Hyvärinen Jukka Pakarinen Nina af Hällström Anja Järvinen Marko Kosonen Mika Levänen Hanna Lähteenmäki Mika Mäkelä Johanna Nuorteva Nelli Nurminen Jari Sainio Helena Sistonen, saapui klo :n 2 aikana Juhani Skyttä Jarmo Soljasalo Ari Harjula Marika Niemi, saapui klo :n 2 aikana Ulla-Marja Urho, hallituksen puheenjohtaja Aki Lindén, toimitusjohtaja Petri Bono, johtava ylilääkäri Jari Finnilä, talousjohtaja Tiina Herranen, johdon assistentti Sirpa Pajunen, lautakunnan jäsen Jaana Vento, hallintopäällikkö, sihteeri esittelijä kokouksen sihteeri

3 Pöytäkirja 3 (33) Allekirjoitukset Paula Lehmuskallio puheenjohtaja Jari Finnilä sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Johanna Nuorteva Jukka Pakarinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Jari Finnilä sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (33) Vakiopykälätekstit Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Pöytäkirja 5 (33) 1 1 Asianro HUS/166/2017 Kokouksen avaaminen ja sen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnan sihteerin määrääminen Selostus Hallintosäännön 127 :n mukaan kutsu toimielimen kokoukseen tulee lähettää, mikäli mahdollista, vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Kutsu Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoukseen on lähetetty postitetulla kirjeellä. Samana päivänä kokouskutsu on julkaistu HUS:n verkkosivulla. Kuntalain 103 :n 2 momentin mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösesitys Lautakunta 1. toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja 2. määrää hallintopäällikkö Jaana Vennon toimimaan Hykssairaanhoitoalueen lautakunnan sihteerinä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Jakelu

6 Pöytäkirja 6 (33) 2 Asianro HUS/166/ Pöytäkirjantarkastajien valinta Selostus Hallintosäännön 148 :n 3 momentin mukaan Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan pöytäkirja tarkastetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Aiemman käytännön mukaan lautakunta on valinnut kussakin kokouksessa kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kyseisen kokouksen pöytäkirjan Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Johanna Nuorteva ja Jukka Pakarinen. Lisätiedot Jakelu

7 Pöytäkirja 7 (33) 3 Asianro HUS/2838/ Suunnitelma Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toiminnasta Kätilöopiston sairaalan tiloista luopumisen vuoksi Selostus Naistenklinikan L-siipi otettiin käyttöön maaliskuussa Käyttöönoton jälkeen HYKS-alueen synnytykset jaettiin siten, että Naistenklinikalla tarkoitus oli vuositasolla hoitaa 6 500, Kätilöopistolla ja Jorvin sairaalassa synnytystä. Kätilöopiston sairaalassa tehdyn sisäilmastoteknisen korjaustarveselvityksen tulokset tuotiin n hallituksen kokoukseen Tulosten perusteella Kätilöopiston rakenteista oli löytynyt laajoilta alueilta sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Sisäilmatilanne on johtanut terveyshaittoihin, jotka ovat kohdistuneet etenkin Kätilöopiston henkilökuntaan. Selvityksen tulosten perusteella HUS:n hallitus päätti laatia kiireellisen suunnitelman koskien Kätilöopistosta luopumista. Synnytystoiminnassa tapahtuvien muutosten aikataulun suunnitteluun ja toteuttamiseen ovat vaikuttaneet paine Kätilöopistosta luopumisesta kiireellisesti, ja tästä johtuen muissa kiinteistöissä (Naistenklinikka ja Jorvi) vaadittavat tilojen ja toimintojen muutokset. Kätilöopiston sairaalaan vuositasolla resursoidut synnytystä on päädytty jakamaan HYKS-alueella siten, että Naistenklinikalla hoidetaan jatkossa vuositasolla synnytystä ja Jorvissa synnytystä. Toiminnanohjauksessa käytetään apuna tilannekuvaa, mikä reaaliaikaisesti poimii Oberon potilastietojärjestelmästä yksiköiden kuormitusta heijastavaa dataa. Suunnitelman mukaisesti synnytystoiminta Kätilöopiston sairaalassa tulee siirtymään Naistenklinikalle ja Jorviin viikolla 42. Synnytyksiä hoitavissa kiinteistöissä tämä tarkoittaa tilojen uudelleenjärjestelyjä. Naistenklinikan uusitussa L-siivessä on 16 synnytyshuonetta, joissa synnytystoiminta pyörii jo tällä hetkellä täydellä teholla. Naistenklinikan 4. kerrokseen varustetaan lisäksi kuusi uutta synnytyshuonetta, jolloin synnytyshuoneiden kokonaismäärä Naistenklinikalla on 22. Synnytyshuoneiden tukitiloiksi varustellaan 4. kerrokseen kolme tarkkailuhuonetta. 4. kerrokseen varustetaan lisäksi Salonki-niminen tila, joka mahdollistaa perheiden hoitotyön synnytysosastolla 6 tuntia lapsen syntymän jälkeen. Tämän jälkeen perheet voivat lyhytjälkihoitoisen synnytyksen kriteereiden täyttyessä joko kotiutua tarvittaessa kotikätilötoiminnan tukemina tai siirtyä potilashotelliin. Seurantahuoneiden ja Salongin tarkoituksena on tukea synnytyshuoneiden mahdollisimman tehokasta käyttöä. Naistenklinikalla toteutetaan lisäksi remontti antenataali- ja käynnistysosastolle 42. Osasto remontoidaan vastaamaan raskaudenaikaisen osastohoidon ja synnytysten käynnistykseen tulevien asiakkaiden tarpeita ja nykyisiä hoitokäytäntöjä. Remontti toteutetaan osaston toimintojen siirtyessä väistötiloihin Naistenklinikan B-siipeen, jonne aiemmin ja osittain samanaikaisesti muokataan tilat toiselle synnytysosastolle. Muutostöiden

8 Pöytäkirja 8 (33) valmistuttua osasto 42 muuttaa väistötiloista takaisin A-siipeen, ja B-siiven synnytyshuoneet otetaan käyttöön. Jorvin sairaalassa synnytyshuoneiden määrää tullaan lisäämään kahdella synnytyshuoneella heti Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminnan loppuessa. Jorvin synnytysosaston siirtyessä Espoon sairaalaan lisätään synnytyshuoneita vielä yhdellä, jolloin Jorvin/Espoon sairaalan synnytyshuoneiden kokonaismääräksi tulee 10. Muutosten jälkeen HYKS-alueella on 32 synnytyshuonetta. HYKS-alueen synnytyssairaaloissa on tällä hetkellä 134 sairaansijaa, joista 40 on Kätilöopiston sairaalassa, 64 Naistenklinikalla ja 30 Jorvin sairaalassa. Naistenklinikan rakennuksen lapsivuodeosastoiksi sopivat tilat ovat jo tiiviissä käytössä, eikä osastojen paikkalukua ole juurikaan mahdollista lisätä. Ottamalla käyttöön potilashotellin pystymme tarjoamaan tarvittavaa hoitoa kaikille synnyttäneille. Naistenklinikalla on kuitenkin käynnissä peruskorjaus ja uusia vuodeosastotiloja valmistuu vuonna Tällöin potilashotellin tarvetta voidaan arvioida uudelleen. Kätilöopiston sairaalan synnytysten siirron jälkeen lapsivuodepaikkoja tulee olemaan 132, joista 70 Naistenklinikan sairaalarakennuksessa, 22 potilashotellissa ja 40 Jorvin sairaalassa. Kun Jorvin sairaalan synnytykset siirtyvät Espoon sairaalaan, nousee lapsivuodepaikkojen määrä siellä 45:een. Kätilöopiston sulkeminen on asettanut Naistentautien ja synnytysten toimialan odottamattoman haasteen eteen, jossa samalla piilee mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Synnytystoiminnan jakautuminen kahteen kiinteistöön edesauttaa resurssien tuloksellista käyttöä. Henkilöstön osaamista voidaan jatkossa hyödyntää aiempaa joustavammin, ja resursseja tullaan ohjaamaan kiinteistöjen sisällä ja välillä kuormituksen mukaan. HYKS-alueella synnytysten hoidon keskiössä säilyvät kolme osa-aluetta: hoidon laatu ja turvallisuus, toiminnan tehokkuus ja asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Jatkossa synnytysten hoitoa tullaan edelleen kehittämään näistä lähtökohdista. Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen esittelee asiaa kokouksessa 3 Päätösesitys Lautakunta päättää - hyväksyä osaltaan toiminnallisen suunnitelman synnytysten järjestämisestä Hyks-sairaanhoitoalueella. Käsittely Kokouksessa synnytystoiminnan toteutussuunnitelmaa Kätilöopiston sairaalasta luovuttaessa esitteli HYKS Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. Päätös

9 Esitys hyväksyttiin. Pöytäkirja 9 (33) 3 Lisätiedot Toimialajohtaja Seppo Heinonen, puh Johtava ylilääkäri Petri Bono, puh Jakelu Vesa Vainiotalo, Tilakeskuksen hallinto ja yhteiset Seppo Heinonen, toimialajohtaja

10 Pöytäkirja 10 (33) 4 Asianro HUS/2840/ Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen Helsingin ja Uudenmaan n kuntayhtymään Selostus Neurologia on keskisuuri erikoisala, jonka hoitamia tavallisimpia sairauksia ovat aivoverenkiertohäiriöt, epilepsia, migreeni, Parkinsonin tauti, MS-tauti, keskushermostoinfektiot, aivovammat, lihassairaudet, monihermosairaudet ja muistisairaudet. Neurologian diagnostiikka tukeutuu keskushermoston neuroradiologiseen kuvantamiseen sekä kliinisen neurofysiologian hermoston sähköistä toimintaa mittaaviin tutkimuksiin. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat neurokirurgia ja neuropatologia. Helsingin kaupungin neurologian poliklinikalla ja kuntoutustoiminnassa tehdään neurologista polikliinista diagnostiikkaa ja annetaan vaativaa neurologista hoitoa ja -osastokuntoutusta sekä avokuntoutusta. Osastopotilaita hoidetaan pääasiassa aivohalvauksen tai aivovamman vuoksi. Polikliiniset potilaat edustavat koko neurologian kirjoa. Potilaat ohjautuvat neurologiselle avokuntoutuspoliklinikalle Laakson kuntoutusosastoilta (70 %) ja loput noin 30 % HYKS neurologian klinikalta Meilahden sairaalasta tai neurokirurgian klinikalta Töölön sairaalasta. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian avokuntoutuspoliklinikka tekee yhteistyötä HYKS neurologian aivovammapoliklinikan ja avokuntoutuspoliklinikan kanssa. Helsingin kaupungin neurologian toiminnot sijaitsevat Laakson sairaalassa, jossa toimii 11 lääkäriä, 6 neuropsykologia, 6 puheterapeuttia, 7 toimintaterapeuttia, 9 fysioterapeuttia, 3 sosiaalityöntekijää, 46 hoitajaa ja 5 osastosihteeriä, yhteensä 93 vakanssia. Helsingin kaupungin neurologian toiminnoissa tuotetaan vuosittain noin 450 osastokuntoutusjaksoa ja noin käyntiä tai hoitopuhelua. Yksittäisiä potilaita hoidetaan noin Toiminnan kokonaiskustannus vuonna 2016 oli euroa ja ennuste vuodelle 2017 on euroa. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen (yhdistämisen) valmistelu HYKS sairaanhoitoalueen neurologian klinikkaan aloitettiin keväällä Siirtämisestä päätettiin laatia esiselvitys, joka valmistui Esiselvitys käsiteltiin Helsingin kaupungin ja HUS:n yhteistyöryhmässä (ns. integraatioryhmä) Integraatioryhmä päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä tarvittavat yhdistymistä valmistelevat toimenpiteet ja ehdotukset. Valmistelutyöryhmään kutsuttiin edustajat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja HYKS:stä. Valmistelutyöryhmä suositteli yksimielisesti, että 1. Helsingin kaupungin neurologian toiminnot eli neurologian poliklinikka ja kaksi neurologista kuntoutusosastoa yhdistetään HYKS neurologian klinikkaan

11 Pöytäkirja 11 (33) 2. Yhdistyminen toteutetaan Helsingin kaupunki ja HUS allekirjoittavat yhdistymisestä liikkeenluovutussopimuksen. Valmistelutyöryhmän suositukset hyväksyttiin integraatioryhmässä Integraatiotyöryhmän loppuraportti on oheismateriaalina A. Helsingin kaupungin neurologian ja HYKS neurologian toimintojen yhdistyminen vahvistaa molempia yksiköitä. Yhdistyminen tuottaa synergiaetuja, koska hoitopolkuja voidaan koordinoida ja päällekkäisiä polikliinisia toimintoja karsia, erityisesti avokuntoutuksessa ja aivovammojen polikliinisessä hoidossa. Integraatio mahdollistaa neurologisen kuntoutuksen tutkimustoiminnan merkittävän laajentamisen ja tieteellisen työn tulosten nopean käyttöönoton kuntoutuspotilaiden hyväksi. Suomen Akatemian ja Duodecimin konsensuskokouksessa vuonna 2008 suositeltiin neurologisen kuntoutuksen keskittämistä suuriin erikoissairaanhoidon yksiköihin riittävän moniammatillisen osaamisen ja riittävien voimavarojen varmistamiseksi. Myös Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä edellyttää vuoden 2018 alusta neurologisen kuntoutuksen keskittämistä erikoissairaanhoitoon. Palvelujen integraatiolla saavutetaan ison yksikön edut, jolloin on helpompaa vastata työvoiman tarpeeseen ja työvoiman tilapäisiin vajauksiin eri toimintapisteissä. Henkilöstön siirtyminen Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä ja henkilöstön asemaa koskeva sopimus tehdään kaupunginkanslian henkilöstöosastolla luovuttavan ja vastaanottavan työnantajan henkilöstöjärjestöjen kanssa käytävässä yt-neuvottelussa. Sopimus viedään kaupunkitason henkilöstötoimikunnan käsiteltäväksi. Koska henkilöstön siirtyminen HUS:iin toteutetaan liikkeenluovutuksena palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palvelussuhde on voimassa, kunnes aiemmin sovittu määräaika päättyy. Siirtyvien henkilöiden palvelussuhde Helsingin kaupunkiin päättyy HUS:ssa tehdään siirtyvän henkilöstön kanssa työsopimukset/annetaan viranhoitomääräykset lukien. Henkilöstö siirtyy aikaisempia tehtäviään vastaaviin tai samantasoisiin tehtäviin. Tehtäväjärjestelyissä otetaan huomioon toiminnan kehittämis- ja muutostarpeet. Palvelussuhdeasunnon vuokralaisten asuminen pyritään turvaamaan kaupungin vuokra-asunnossa määräaikaisten vuokrasopimusten osalta niiden päättymisen asti ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta joko uudella viiden vuoden määräaikaisella tai toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Asunnon vuokra määritellään uudelleen. 4 Henkilökuntaa on kuultu esiselvityksestä alkaen säännöllisesti yhteistoimintamenettelysäännösten mukaisesti ja henkilökunnan näkemykset

12 Pöytäkirja 12 (33) on otettu huomioon suunnittelussa. Molemminpuolinen aktiivinen tietojen vaihto on auttanut organisaatiokulttuurien lähentymisessä ja keskinäisen luottamuksen syntymisessä. Henkilökunnan muutoksen tuki jatkuu vuonna 2018 ja todennäköisesti valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä pidempäänkin. Henkilöstö siirtyy HYKS sairaanhoitoalueen organisaation mukaisiin tulosyksiköihin. Työn suorituspaikkana säilyy Laakson sairaala. Helsingin kaupunki vuokraa toimintojen nykyisin käyttämät tilat Laakson sairaalan rakennuksesta 4 HUS:lle. Laakson sairaala-alueelle suunnitellaan sairaalakampusta, joka sisältää HUS:n ja Helsingin kaupungin psykiatrisen sairaalatoiminnan, sekä Helsingin muuta sairaalatoimintaa. Nykyisille Helsingin kaupungin neurologian toiminnoille suunnitellaan tilat rakennettaviin sairaalarakennuksiin, koska rakennus 4 puretaan 2020-luvun alussa uudisrakentamisen tieltä. Tarkoituksena on, että HUS voi jatkaa palvelutoimintaa nykyisen kaltaisena ilman katkoksia lukien. Yhteistoiminta Helsingin kuntoutuksen osaamiskeskuksessa järjestettiin kunnallisessa yhteistoimintalaissa tarkoitetut toiminnan siirtämistä koskevat yhteistoimintakokoukset henkilöstön informaatio- ja keskustelutilaisuuksina tammikuussa 2017 (9.1., ja 16.1.). Kuntoutuksen osaamiskeskuksessa pidettiin esimieskokous liikkeenluovutushankkeesta ja selvityksen tilannekatsauksia käsiteltiin selvityksen edetessä työpaikoilla työyhteisökokouksissa keväällä Liikkeenluovutusta käsiteltiin Kuntoutuksen osaamiskeskuksen yhteistoimintakokouksissa seuraavasti: Neurologiset osastot, fysioterapiapalvelut Neurologian erikoislääkärit ja Neuropsykologit , , ja Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutuksen osaamiskeskus, sosiaalityö Asiaa käsiteltiin Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ( alkaen sosiaali- ja terveystoimiala) henkilöstötoimikunnassa ja sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstötoimikunnassa Luovuttavan ja vastaanottavan työnantajan järjestöneuvottelu käsitteli asian ennen kaupungin henkilöstötoimikunnan käsittelyä. Liikkeenluovutusta käsiteltiin ydintoiminnan henkilöstötoimikunnassa seuraavasti: sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osasto ( alkaen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut palvelukokonaisuus) ja Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut johtoryhmässä asiaa on käsitelty ja

13 Pöytäkirja 13 (33) HUS:ssa siirtoa on käsitelty HYKS Sisätaudit ja kuntoutus yhteistyöryhmässä ja HYKS Pää- ja kaulakeskuksen yhteistyöryhmässä Asiaa käsitellään myös HYKS:n yhteistyötoimikunnan kokouksessa Toiminnan siirto Helsingin kaupungin ja HUS:n liikkeenluovutussopimuksessa (oheismateriaali B) sovitaan Helsingin kaupungin Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan luovuttamisesta kokonaisuudessaan HUS:lle. Luovutettava toiminta on kuvattu liikkeenluovutussopimuksen kohdassa 3. Luovutettava käyttö- ja vaihtoomaisuus, lisenssi ja palvelutoimintaan liittyvät asiakirjat ja tiedot on kuvattu kohdassa. Siirtyvän omaisuuden arvo on ,26 euroa (poistamaton hankintameno). Muutos toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ehdolla, että tarvittavat päätökset tullaan tekemään. Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä tarkoitettuja liikkeenluovutusta koskevia sääntöjä. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtyessä liikkeenluovutuksena HUS:iin siirtyy neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan henkilöstö vastaanottavan työnantajan HUS:n palvelukseen. Siirtyvän henkilöstön asema määräytyy liikkeenluovutuslainsäädännön perusteella. Siirtyvä henkilökunta Neurologian toimintojen seuraavissa vakansseissa on vakituiset viran/toimen hoitajat (87 kpl): 1 apulaisylilääkäri (nykyinen viranhaltija toimii ylilääkärin virassa määräaikaisesti, nimikemuutos apulaisylilääkäristä osastonlääkäriksi siirron yhteydessä) 5 osastonlääkäriä (joista kaksi toimii apulaisylilääkärin virassa määräaikaisesti) 5 neuropsykologia 1 vastaava puheterapeutti 5 puheterapeuttia 9 fysioterapeuttia 1 erikoistoimintaterapeutti 6 toimintaterapeuttia (joista yksi vanhempainvapaalla ja hänellä sijainen) 1 vastaava sosiaalityöntekijä 2 sosiaalityöntekijää 2 osastonhoitajaa 2 apulaisosastonhoitajaa 16 perushoitajaa 26 sairaanhoitajaa 5 osastonsihteeriä 4

14 Pöytäkirja 14 (33) 4 Neurologian toimintojen seuraavat vakanssit ovat avoinna ja niitä hoidetaan sijaisin (6 kpl): 1 ylilääkäri (sijaisena apulaisylilääkärin viran haltija) 1 apulaisylilääkäri (sijaisena osastonlääkärin viran haltija, nimikemuutos apulaisylilääkäristä osastonylilääkäriksi siirron yhteydessä) 3 erikoistuvaa lääkäriä 1 neuropsykologi Vakansseja on yhteensä 93 kpl. Esim. vanhempainvapaista tai vuosilomista johtuvien lyhytaikaisten sijaisuuksien vuoksi henkilöitä voi siirtyä lyhytaikaisesti enemmän kuin vakansseja. Tämän hetken tiedon mukaan siirtyviä henkilöitä on 94 kpl. Virkaa ja työsuhteisia tehtäviä perustettaessa noudatetaan HUS:n kelpoisuusehtoja ja nimikkeistöjä. Tehtävänimike ja palvelussuhteen laji voivat siirron yhteydessä muuttua HUS:n henkilöstön kelpoisuusehtoihin liittyen. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Helsingin kaupungin neurologian ja HYKS neurologian toimintojen yhdistäminen tuottaa potilaille aikaisempaa kattavampaa hoitoa ja palvelua, kun neurologinen hoito ja kuntoutus keskitetään integroinnin myötä kokonaisuuteen, jossa on riittävä moniammatillinen osaaminen ja riittävät voimavarat. Päätöksenteko Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä omalta osaltaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuuden Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen n (HUS) kuntayhtymän Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sairaanhoitoalueen neurologian klinikkaan alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti, sekä - esittää siirron hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että huolehditaan jatkossa neurologisen kuntoutuksen resursseista ja kaupungille jäävän avohoidon, sairaala- ja kotihoidon kuntoutustoiminnan osaamisen ja resurssien riittävyydestä muutoksen jälkeen. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja konsultaatiomahdollisuuksia eri toimijoiden kesken, erityisesti potilaan kotiutuessa sairaalasta. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan ja valtuusto

15 Pöytäkirja 15 (33) 4 Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan käsiteltäväksi tuodaan erillinen päätösesitys siirtyvän toiminnan edellyttämien virkojen ja työsuhteisten tehtävien perustamisesta. HYKS Pää- ja kaulakeskuksen vt. toimialajohtaja Erna Kentala esittelee asiaa kokouksessa. Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuuden Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen n (HUS) kuntayhtymän Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sairaanhoitoalueen organisaation mukaisiin tulosyksiköihin alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti, sekä esittää siirron hyväksyttäväksi HUS:n hallitukselle Käsittely Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutuksen yhdistämistä n kuntayhtymään esitteli HYKS Pääja kaulakeskuksen vt. toimialajohtaja Erna Kentala. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Hallintopäällikkö Jaana Vento, puh Toimialajohtaja Erna Kentala, puh Hallinnollinen ylilääkäri, Atte Meretoja. puh Liitteet Jakelu 1 OHEISMATERIAALI A Loppuraportti 2 OHEISMATERIAALI B Liikkeenluovutussopimus Erna Kentala, Pää- ja kaulakeskus tulosyksikön hallinto Atte Meretoja, Pää- ja kaulakeskus tulosyksikön hallinto Hallitus

16 Pöytäkirja 16 (33) 5 Asianro HUS/175/ HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokousaikataulu, koolle kutsuminen, kokouskäytännöt sekä perehdytysohjelma Selostus Valtuustoa lukuun ottamatta muissa HUS:n toimielimissä noudatettavasta kokousmenettelystä on määrätty hallintosäännön 16 luvussa. Hallintosäännön 126 :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Ehdotus kokousaikataulusta on tehty vuoden 2018 loppuun. HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnan kokouspäivänä on vakiintuneesti tiistai, kokouspaikkana hallituksen kokoushuone HUS:n hallintokeskuksen 4. kerroksessa, os. Stenbäckinkatu 9, Helsinki ja kokoukset ovat vakiintuneesti alkaneet klo Hallintosäännön 127 :ssä määrätään kokouskutsusta. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille läsnäoloon oikeutetuille tai velvoitetuille toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu tulee lähettää, mikäli mahdollista, vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan esityslistat on tarkoitus laatia siten, että päätösasiat käsitellään listan aluksi, ja mahdolliset perehdytys- ja informaatioasiat listan lopussa Tavoitteena on pitää kokoukset tiiviinä siten, että ne päättyvät viimeistään klo mennessä. Tässä mainittujen kokouspäivien lisäksi on tarkoitus järjestää tiistaina klo yhteinen perehdytysiltapäivä kaikille n luottamushenkilöille. Tämän lisäksi lautakunnan jäsenille on valmisteltu erillinen perehdytysohjelma (oheismateriaalina C), joka käsittää neljä perehdytystilaisuutta, joista ensimmäinen pidetään kokouksen yhteydessä. Muut tilaisuudet on suunniteltu pidettävän , ja kokousten yhteydessä, ennen kokousten alkua. Lautakunta päättänee, että perehdytystilaisuuksiin voivat osallistua lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa hänen varajäsenensä ja että osallistuminen oikeuttaa valtuuston hyväksymien palkkioperusteiden mukaiseen toimituspalkkioon. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan ehdotetaan kokoontuvan seuraavina päivinä: Syyskaudella , , , (varapäivä), (to). Kevätkaudella , 20.2., 13.3., 24.4., 15.5., (varapäivä), 12.6.

17 Pöytäkirja 17 (33) Syyskaudella , 25.9., , 6.11., (varapäivä), Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää kokoontua edellä perusteluissa todettuina päivinä klo 17.00, kokouspaikkana hallituksen kokoushuone, ja että lautakunnan perusteluissa mainittuihin perehdytystilaisuuksiin , ja voivat osallistua lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa hänen varajäsenensä ja että osallistuminen oikeuttaa valtuuston hyväksymien palkkioperusteiden mukaiseen toimituspalkkioon. Käsittely Päätös Lautakunnan jäsen Mika Levänen toi esille toiveen esityslistalla olevien salaisten asiakohtien sähköisestä käsittelymahdollisuudesta. Esitys hyväksyttiin. Lisäksi merkittiin tiedoksi, että selvitetään mahdollisuus jakaa lautakunnan jäsenille esityslistalla salaiseksi merkityt aineistot myös sähköisessä muodossa. Lisätiedot Hallintopäällikkö Jaana Vento, puh Liitteet 3 OHEISMATERIAALI C lautakunnan perehdytysohjelma 2017 Jakelu Hyksin toimialajohtajat Hyksin johdon sihteerit, edelleen jaettavaksi

18 Pöytäkirja 18 (33) 6 Asianro HUS/166/ HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokouksissa läsnä olevat HYKS Johdon ja HUS:n edustajat Selostus Hallintosäännön 133 Läsnäolo kokouksessa kuuluu seuraavasti: Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus: - valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla hallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan sekä - hallituksen puheenjohtajistolla ja toimitusjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. Lautakunnalle esitetään, että esittelijän ja sihteerin lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa on myös Hyksin johtavalla ylilääkärillä ja Hyksin talousjohtajalla sekä läsnäolo-oikeus Hyksin johdon assistentilla. Lisäksi lautakunnan kokouksiin voi osallistua erikseen kutsuttuja asiantuntijoita. Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää antaa läsnäolo- ja puheoikeuden lautakunnan kokouksissa esittelijän ja sihteerin lisäksi Hyksin johtavalle ylilääkärille ja Hyksin talousjohtajalle sekä läsnäolo-oikeuden Hyksin johdon assistentille. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Jakelu Hallintopäällikkö Jaana Vento, puh Jari Finnilä, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto Tiina Herranen, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto Petri Bono, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto

19 Pöytäkirja 19 (33) 7 Asianro HUS/166/2017 Otto-oikeuden käyttäminen 7 Selostus Otto-oikeuden käyttämisestä on säännöksiä kuntalain 92 :ssä ja hallintosäännön 32 :ssä. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat päättävät ottooikeudesta alaistensa viranhaltijoiden osalta. Asian ottamisesta sairaanhoitoalueen lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai sairaanhoitoalueen johtaja. Lautakunnan alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa ilmoitettava lautakunnalle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä asioista, joista lautakunta on etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus tehdään sähköisesti toimielimen sihteerille. Ottamiseen oikeutettu viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen myös asian, josta sille ei ole ilmoitettu. Otto-oikeuden ulkopuolelle on lakisääteisesti rajattu mm. yksilöön kohdistuvat terveydenhuollon asiat kuten esim. yksittäistä potilasta koskevat asiat. Tarkoituksenmukaista on, että vuosiloma- yms. poikkeuksellisina aikoina päätökset otto-oikeuden käyttämisestä tekee lautakunnan puheenjohtaja tai toimitusjohtaja/sairaanhoitoalueen johtaja oto. Sairaanhoitoalueen johtajan päätösten osalta päätöksen tekee lautakunnan puheenjohtaja Päätösesitys Lautakunta päättää, että vain seuraavia päätöksiä ei voida panna täytäntöön odottamatta lautakunnan ottopäätöstä: Hyksin johtavan ylilääkärin, talousjohtajan ja toimialajohtajan välittömien alaisena toimivien johtavien viranhaltijoiden valinta virkaan tai toimeen, Tulosaluejohtajan välittömille alaisille ja toimialajohtajille myönnetyt harkinnanvaraiset yli kuuden kuukauden virkavapaat tai työlomat, Ennakoidulta arvoltaan yli euron hankinnat, Yli euron suuruiset vahingonkorvauksen myöntämistä koskevat päätökset, Päätösvallan delegointia koskevat päätökset. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Jakelu Hyksin johdon sihteerit, edelleen tiedotettavaksi Hyksin toimialajohtajat

20 Pöytäkirja 20 (33) 8 Asianro HUS/173/ HYKS-sairaanhoitolueen lautakunnan otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 2017 Selostus Kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 32 :n mukaista asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi päättää HUS:n hallintosäännön mukaan lautakunnan alaisten viranhaltijoiden osalta lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai sairaanhoitoalueen johtaja. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajan päätös Lautakunnalle tuodaan tiedoksi seuraava otto-oikeusmenettelyä koskeva puheenjohtajan päätös: HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajan päätös 15, Esityksessä mainittuja viranhaltijapäätöksiä ei oteta kuntalain 92 :n nojalla lautakunnan käsiteltäväksi ja ne voidaan siten panna täytäntöön: HYKS sairaanhoitoalueen johtajan päätös 22, Hyksin johtoryhmän kokoonpanon päivittäminen ajalle HYKS sairaanhoitoalueen johtavan ylilääkärin päätökset 104, Kuuden vakanssin siirto HYKS sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikköön sijaispoolin kustannuspaikalle alkaen 105, Määräys toimia johtavana ylihoitajana HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikössä HYKS sairaanhoitoalueen talousjohtajan päätökset 82, Meilahden tornisairaalan endoskopiayksikön C-kaaren hankinnan keskeyttäminen 83, Hyks Psykiatrian tulosyksikön ylihoitajan tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen alkaen 84, Hyks-sairaanhoitoalueen vuoden 2017 laitteiden ja kalusteiden investointimäärärahasta Hyks Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikölle kohdennettava erä 85, Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävä hankinta Ultraäänilaitteen hankinta Meilahden tornisairaalan anestesia- ja leikkaus-

21 osastolle Pöytäkirja 21 (33) 8 Kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 32 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset Seuraavat päätökset tuodaan HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnalle tiedoksi otto-oikeusmenettelyä varten: HYKS sairaanhoitoalueen johtajan päätökset 23, Hyksin toimintaohjeen muuttaminen alkaen Päätösesitys Lautakunta päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittua, kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 32 :n tarkoittamia päätöksiä ja se voidaan siten laittaa täytäntöön. Käsittely Pöydälle jaettiin seuraava HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 31 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapunut päätös. HYKS sairaanhoitoalueen talousjohtajan päätös 88, Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävä hankinta Leikkausmikroskoopin hankinta Töölön sairaalaan anestesia- ja leikkausosastolle K Päätös on nähtävillä kokouksessa. Päätösesitys Lautakunta päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittuja, kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 32 :n tarkoittamia päätöksiä ja ne voidaan siten laittaa täytäntöön. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Jakelu Hallintopäällikkö Jaana Vento puh Tulosyksiköiden johdon sihteerit Investointi- ja hankintatiimi Jaana Vento, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto

22 Pöytäkirja 22 (33) 9 Asianro HUS/1225/ Salainen asia (JulkL 24 ) Oikaisuvaatimus potilasmaksupäätöksestä 28, Selostus Alaikäisen lapsensa huoltaja on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 15 :n mukaisen oikaisuvaatimuksen potilasmaksuista. Huoltaja on ilmoittanut oikaisuvaatimuksessaan tyytymättömyytensä HYKS-sairaanhoitoalueen hallintopäällikön tekemän potilasmaksupäätöksen 28, johdosta ja vaatii HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaa oikaisemaan päätöstä. Huoltaja vaatii poistamaan alaikäisen lapsensa HYKS Jorvin sairaalan yhteispäivystyskäyntiin liittyvät poliklinikkamaksut yhteensä 65,40 euroa. Asia on selostettu ja perusteltu tarkemmin esityslistan liitteessä 1. Huoltajan oikaisuvaatimus on esityslistan oheismateriaalina D, HYKSsairaanhoitoalueen hallintopäällikön potilasmaksupäätös 28, oheismateriaalina E, huoltajan alkuperäinen maksuja koskeva reklamaatio oheismateriaalina F ja hallinnollisen ylilääkärin selvitykset oheismateriaalina G. Muu oikaisuvaatimukseen liittyvä asiakirja-aineisto on nähtävänä kokouksessa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 25 kohdan mukaan liite- ja oheismateriaali on salassa pidettävä. Päätösesitys Esitetään, että lautakunta päättää 1. hylätä oikaisuvaatimuksen hakijan HYKS-sairaanhoitoalueen hallintopäällikön päätöksestä 28, esittämän vaatimuksen potilasmaksujen poistamisesta; 2. määrätä liitteessä 1 tarkemmin määriteltyjen laskujen nro ***, ,70 euroa ja nro ***, ,70 euroa uudeksi eräpäiväksi Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisäksi merkittiin tiedoksi, että lautakunta toivoo Jorvin sairaalan yhteispäivystyksessä kiinnitettävän tarkemmin huomiota potilaiden informointiin. Sovelletut oikeusohjeet Hallintolaki (434/2003) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Pysyväisohje 1/2012 (Taloushallinnon ohje) Lisätiedot

23 Pöytäkirja 23 (33) Hallintopäällikkö Jaana Vento, puh Hallintolakimies Karin von Konow, puh Liitteet 4 Liite 1: Selostus ja perustelut (SALASSAPIDETTÄVÄ JulkL 24 ) 5 OHEISMATERIAALI D: Hakijan oikaisuvaatimus (SALASSAPIDETTÄVÄ JulkL 24 ) 6 OHEISMATERIAALI E: HYKS-sairaanhoitoalueen hallintopäällikön potilasmaksupäätös 28, (SALASSAPIDETTÄVÄ JulkL 24 ) 7 OHEISMATERIAALI F: Hakijan alkuperäinen reklamaatio (SALASSAPI- DETTÄVÄ JulkL 24 ) 8 OHEISMATERIAALI G:Hallinnollisen ylilääkärin selvitykset (SALASSAPI- DETTÄVÄ JulkL 24 ) 9 Jakelu Oikaisuvaatimuksen hakija HUS-Tukipalvelut/Potilaslaskutus Sanna-Maria Kivivuori, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto Karin Konow Von, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto

24 Pöytäkirja 24 (33) 10 Asianro HUS/166/ Muut asiat kokous Selostus Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Käsittely HYKS talousjohtaja Jari Finnilä esitteli lautakunnan jäsenille pöydälle jaettua uuden lautakunnan jäsenen informaatiomateriaalia. Lisäksi esitettiin toive vierailu-/tutustumiskäyntien järjestämisestä Hyksin tulosyksiköihin sekä puolueiden ryhmätapaamiskäytännön jatkamisesta lautakunnan kokousten yhteydessä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisäksi merkittiin tiedoksi ja saaduksi pöydälle jaettu informaatiomateriaali merkittiin tiedoksi, että lautakunnalle järjestetään vierailu- /tutustumiskäyntejä erikseen sovittaviin Hyksin tulosyksiköihin erikseen sovittuina ajankohtina merkittiin tiedoksi, että puolueiden ryhmätapaamiset järjestetään lautakunnan kokouspäivinä klo alkaen. Lisätiedot Jakelu

25 Pöytäkirja 25 (33) 11 Asianro HUS/168/ HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan info-asiat Selostus Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Käsittely Päätös HYKS talousjohtaja Jari Finnilä kävi esimerkein lävitse, millaisia asioita lautakunnan info-asiat -kohdassa käsitellään. Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Jakelu

26 HELSINGIN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA Kokouspäivä Pykälät 1-11 Sivut MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 1-5, 8, OIKAISUVAATIMUSOHJE Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 6-7 Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Oikaisuvaatimusviranomainen HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan sairaanhoitoalueen lautakunnalle. HUS:n hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa

27 HELSINGIN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätösasiakirjoja voi tiedustella sairaanhoitoalueen kirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnalle osoitettu oikaisuvaatimus sairaanhoitoalueen kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003). OIKAISUOHJE Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintalain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisu tehdään kirjallisena. Viranomainen, jolle vaatimus osoitetaan

28 HELSINGIN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle hankintayksikköön. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle Hankintaoikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, vaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi asianosaisen nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet. Jos puhevaltaa käyttää muu kuin asianosainen itse, on vaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos vaatimus toimitetaan kirjeenä, on asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava vaatimus. Tarvittaessa voidaan vaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta vaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003). Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen liitteistä voi tiedustella kirjaamosta.

29 HELSINGIN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Toimitusosoite Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnalle osoitetut vaatimukset kirjaamoon. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Vaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla vaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valitusoikeus koskee kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävistä julkisista hankinnoista annettuja päätöksiä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain (365/1995) eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) nojalla. Asian saattaminen markkinaoikeuteen Valituslupa Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista annetun lain 145 :ssä mainittu taho saattaa asian valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja käyttää asiassa puhevaltaa. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, jonka ennakoitu arvo on pienempi kuin hankintalain 25 :ssä säädetyt kynnysarvot. Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista on säädetty julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa. Päätös ei sido kuntayhtymää ennen kuin on selvinnyt, käyttääkö ylempi toimielin asiassa kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta. Sopimus ei synny päätöksen tiedoksiannolla. Julkisista hankinnoista annetun lain 128 :n mukaan hankintayksikön on päätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksiannosta.

30 HELSINGIN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET Julkisista hankinnoista annetun lain 146 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Valituksen määräaika Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 145 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta mukaan määräaikaan. Jos vireillepanoajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, asiakirjat saa toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee ja valittajan vaatimukset ja niiden perusteet puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.