EU:n päästö- ja energiaohjauksen tiekartta nollaenergiarakentamiseen ERA17 nzeb D Jarek Kurnitski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n päästö- ja energiaohjauksen tiekartta nollaenergiarakentamiseen ERA17 nzeb D3 2012. 7.4.2011 Jarek Kurnitski"

Transkriptio

1 EU:n päästö- ja energiaohjauksen tiekartta nollaenergiarakentamiseen ERA17 nzeb D3 2012

2 Rakentaminen EU:n ohjauksessa Äsken julkaistu tiekartta 2050 (Roadmap for moving to a competitive lowcarbon economy in 2050) asettaa kovia paineita korjausrakentamiselle Vaikka komission arvion mukaan 20% päästövähennystavoite 2020 mennessä on toteutumassa, energiatehokkuuden 20%(primäärienergian) tavoitteestaan ollaan nykytoimilla saavuttamassa vain puolet Tavoitteessa pysymiseksi laadittu Energiatehokkuussuunnitelma 2011 (Energy Efficiency Plan 2011) Uusia päästövähennystavoitteita: - 80 % tavoite 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä - 40 % välitavoite vuoteen 2030 mennessä - Sektorikohtaiset tavoitteet

3 Energiatehokkuussuunnitelma 2011 Energy Efficiency Plan 2011 Komission arvion mukaan EU on saavuttamassa vain puolet 20 prosentin energiatehokkuuden (primäärienergian) tavoitteestaan Voidaan ehdottaa laillisesti sitovia kansallisia tavoitteita vuodeksi 2020 Julkinen sektori esimerkkinä Julkishallinnon rakennusten lattiaalasta kunnostetaan vähintään 3 prosenttia vuosittain mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä Euroopan rakennuskantaa nyt kunnostetaan Lisäksi kehotetaan jäsenmaita edistämään yksityisten rakennusten korjauksia

4 EU ilmastonmuutoksen ja energian ohjauskehys DG CLIMA: The climate and energy package - Päästökauppa keskeinen työkalu - Päästökaupan ulkopuolinen sektori (mm. liikenne ja maatalous, rakentamisen osalta öljylämmitys) - RES - CCS:n edistäminen - Kaikki nämä luovat paineita parantaa energiatehokkuutta, mutta eivät käsittele sitä suoraan. Energiatehokkuutta ohjataankin EU:n Energy Efficiency Action Plan:n kautta.

5 DG ENERGY: EUROPE 2020 initiative - Energy Efficiency Plan Energy labelling of Domestic Appliances - Energy Efficiency in Buildings EPBD recast - End-use Efficiency & Energy Services - Voluntary Agreements - Cogeneration - Combined Heat and Power - Eco-design of Energy-Using Products ErP Energiatehokkuus on nousemassa keskeiseksi asiaksi, koska päästökauppa ja RES ovat hyvin raiteilla Energiatehokkuuden ohjaus koskee negawatteja ja primäärienergia, joilla on päästöjä alentava vaikutus, mutta päästöohjaus on DG CLIMA puolella

6 Ohjaus rakennusten ja rakentamisen kannalta Lähes kaikki Suomen sähkön- ja kaukolämmön tuotanto kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmään ja sen päästöjä ohjataan päästöoikeuksilla Päästöleikkuri käy siis 21% alle 2005 tason vuoteen 2020 mennessä täysin riippumatta siitä mitä rakentamisessa tehdään (päästökaupan ulkopuolinen sektori 10/16%) Toinen ohjauksen tukijalka RES (20/38% 2020) vaikuttaa suoraan myös rakentamiseen, vaatimalla x % uusiutuvien osuutta 2014 Rakentamisen varsinainen ohjaus tapahtuu EPBD 2002, EPBD recast 2010 kautta, kohdistuen: - energiankulutukseen (=negawatit) ja kokonaisprimäärienergian kulutukseen uudisrakentamisen ja laajojen korjausten osalta - energiatehokkuutta voidaan ohjata primäärienergian indikaattorilla, mutta voidaan ohjata myös muulla, jolloin primäärienergian indikaattori pitää myös esittää

7 100 86,8 Asuin- ja palvelurakennuskannan energiankulutus Asuin- ja palvelurakennuskannan ostoenergian kulutus vaihtoehtoisissa laskelmissa 89,2 84,0 83, ,9 66, lähtötilanne 2020 laskelma laskelma laskelma laskelma laskelma 3 TWh Muu Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Maalämpö, sähkö Kaukolämpö Öljy, maakaasu Puu, pelletti Toteutettavissa oleva energiansäästön tavoite on noin 16 % (laskelma 1). Tällöin suunnitelmallisen normaalin korjaustoiminnan yhteydessä korjattavien rakennusosien lämmitysenergiankulutus vähennetään keskimäärin puoleen (Heljo et al. 2010).

8 Rakennuskannan energiankulutuksen kehittyminen Rakennuskannan laskelmien yleinen lähtökohta on, että keskimäärin 2 % rakennuksista korjataan vuosittain (+ poistuman oletukset) Laskelma 1: Perustarkastelussa oletetaan, että korjauksissa lämmitysenergian kulutus puolitetaan (yleinen oletus esim. VNK:n skenaarioissa) Laskelma 2: Korjauksissa ei tehdä energiansäästötoimia (tai laatutason noston energiansäästölisä on yhtä suuri kuin energiansäästö) Laskelma 3: Teoreettinen laskelma, jossa 2050 mennessä koko rakennuskanta on muutettu vuoden 2010 energiamääräysten mukaiseksi Nykyisenlaisen korjaustoiminnan on arvioitu johtavan laskelmien 1. ja 2. puoleen väliin (Heljo et al. 2010)

9 Missä säästöpotentiaali? k v e O 2 40 tc M ,9 78,5 71,0 56,7 14, Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa v MtCO 2 ekv % Liikenne 14,7 19 % Teollisuus (ilman rakennuksia) 18,6 24 % Rakenusmateriaalit ja rakentaminen 3,4 4 % RAKENNUKSET (lämmitys ja sähkö) 27,0 34 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet y 14,8 19 % Yhteensä 78,5 100 % Suomen päästöjen kehitys ja tavoitteet Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia rinnakkaisia toimenpiteitä uudis- ja korjausrakentamisessa sekä keskitetyssä että hajautetussa energiatuotannossa. Rakennusten osalta (oikea taulukko) suurin vähennyspotentiaali on sähkönkäytön tehostamisessa (erityisesti sähkölämmitys yli 0,6 milj. pientalossa), öljylämmityksestä luopumisessa ja uusiutuvien lisäämisessä kaukolämmössä MtCO 2 ekv Pientalot Kerrostalot Palvelu Tuotanto YHTEENSÄ % SÄHKÖ huoneistosähkö 1,0 1,2 1,5 1,7 5,5 20 % kiinteistösähkö 0,3 0,3 0,4 0,3 1,2 4 % lämmityssähkö 3,5 0,5 1,1 1,2 6,3 23 % KAUKOLÄMPÖ 0,2 2,8 3 2,1 8,1 30 % POLTTOAINEET 0 % öljy 1,9 0,8 1,4 1,8 5,9 22 % puu ja pelletti 0,2 0,2 1 % Yhteensä 7,1 5,6 7,4 7, % % 26 % 21 % 27 % 26 % 100 %

10 Uudisrakentaminen vs. korjausrakentaminen TWh Asuin- ja palvelurakennuskannan ostoenergian kulutus jaettuna ennen vuotta 2007 rakennettuun kantaan ja uudistuotantoon nykyinen uudistuotanto rakennuskanta nykyinen uudistuotanto rakennuskanta Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Maalämpö, sähkö Kaukolämpö Öljy, maakaasu Puu, pelletti Vuoden 2050 ostoenergian kulutuksesta muodostuu vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa uudistuotannon rakennuksissa noin 40 % ja nykyisestä vuoden 2007 rakennuskannasta jäljellä olevissa rakennuksissa 60 %

11 Despite of reduced total energy use in 2020, electricity use will most probably continue to increase Electricity Total electrical energy use in Finland District heat Total district heat energy use in Finland h W T P1 P2 VNK A VNK C Actual h W T

12 Sähkö vs. kaukolämpö: ominaispäästöt pidemmällä tähtäimellä samat, eurot kuitenkin ratkaisevat lämmitystapavalinnan, energian kallistuminen välttämätöntä Electricity District heat Average specific emissions of electricity production Average specific emissions of district heat production h W150 /M O 2 C g k 100 P1 h 150 P2 W /M VNK A O 2 C 100 g k VNK C

13 ERA17 measures with the highest impact Net zero energy building regulation for new buildings - roadmap of code requirements for next 10 years - will mostly meet cost optimal criterion, except PV needing feed-in tariff - reasonable cost, and savings even higher compared to existing building stock Improvement of existing building stock - incentives needed, not cost efficient in buildings with district heating - cost efficient in electrically heated houses, still incentives needed to activate Integrated land use planning with increased density (UGB etc.) - almost no cost at all, savings through cheaper infrastructure - better utilization of local energy supply solutions - less vehicle km per person significant reduction in fossil fuels Built environment can use 20-35% less energy in 2050 relative to 2010 Most of investments cost effective, improving living and working quality

14 ERA17 kansallinen toimintaohjelma: yksi keskeinen toimenpide seuraavan 10 vuoden rakentamismääräysten tiekartan laatiminen kehityksen ennakoinnin helpottamiseksi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD recast: Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja Kaikki uudet rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja Direktiiviä toimeenpanevien kansallisten säädösten tulee olla annettu ja julkaistu viimeistään Sitra 2009

15 REHVA benchmarking: Roadmap of some countries towards nearly zero energy buildings to improve energy performance of new buildings Many countries have prepared long term roadmaps with detailed targets Helps industry to prepare/commit to the targets Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

16 REHVA benchmarking study: incentives Summary Table of Incentives DE IT FR Hu BE SE YEAR FINANCIAL Direct Funding of Energy Repairs Financial Help for Low-Income Households Yes Yes Yes Yes Yes Stopped Yes Yes Yes No Yes No Green Loans / Soft Loans Yes Yes Yes Yes Yes No TAXES TECHNOLOG Y SPECIFIC Third Party Financing Yes Yes Yes Yes Yes No Tax Deduction Lower VAT on Labour and Materials Subsidies on Sustainable Energy Devices Feed-in Tariffs Stopped (2009) Stopping Yes Yes No Yes Yes Materials Labour & Material No Labour n.a. Yes Yes Yes Yes Yes Yes per kwh ( /kwh) Yes Yes Yes Yes No Green Certificates No Yes Yes Yes Yes n.a. n.a. OTHERS Rent Indexation (Owner-Renter Balance) 1 n.a. n.a. n.a. No n.a. No Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

17 EPBD recast Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusinta Setting of minimum energy performance requirements for major renovation: - The threshold of 1000 m 2 is deleted - The definition of 'major renovation is by the investment that should be more than 25% of the whole buildings value, excluding the land, e.g. the actuarial value, or more than 25% of the building envelope undergoes structural renovation Setting of requirements in respect of the overall energy performance, the proper installation, and the appropriate dimensioning, adjustment and control of the technical building systems which are installed in existing buildings Setting of minimum energy performance requirements based on calculation of cost-optimal levels : - The Commission shall establish by 30 June 2011 a comparative methodology framework - Member states shall report by 30 June 2012 By 31 Dec 2020, all new buildings are nearly zero energy buildings After 31 Dec 2018, public authorities that occupy and own a new building shall ensure that the building is a nearly zero energy building The role of the recommendations of the energy performance certificate is strengthened and clarified (incl. cost-effectiveness) Sitra 2009

18 2012 Energiapaketti uudisrakentamiseen kokonaisenergiatarkastelu/primäärienergia - julkistettiin tulevat voimaan if everyone does a little, we ll achieve only a little suurin muutos rakentamismääräysten antamisesta 1976

19 Net zero energy buildings in practice What nzeb means in practice? Energy demand/delivered energy use is reduced as much as reasonable achievable (insulation, heat recovery, heat pumps etc.) On site renewable energy production, most commonly solar PV and thermal, district heat from renewables and renewable fuels also accounted Annual balance of delivered and exported primary energy = 0 Typically a grid connected building exporting energy in summer, using delivered energy in winter Luukku house: Finnish net plus energy building in Solar Decathlon 2010 competition in Madrid Sitra 2009

20 Esimerkki aurinkoenergian tuoton laskennasta 1/2 Säteilysumma vaakasuoralle pinnalle: HKI 975, Jyväskylä 890 ja Sodankylä 791 kwh/(m 2 a) Käyttöveden lämmitys aurinkokeräinjärjestelmällä: Rakennus sijaitsee Helsingissä Keräinpinta-alaa on 8,0 m 2 (4 kpl 2,0 m 2 keräimiä) Keräimet ovat tasokeräimiä, joiden hyötysuhde h 0 =83% Keräimet on suunnattu etelään ja niitä on kallistettu 45 astetta Lämpimän käyttöveden tarve on 50 L/vrk/henkilö ja suunnittelu tehdään vastaamaan 4 hengen kulutusta Lämpimän käyttöveden lämpötila on 55 C ja kylmän veden 5 C Varaajan koko on 400 L mistä 200 L osassa on lisälämmitys, jota käytetään yökäytöllä Kiertopumppujen teho on 40 W Sitra 2009

21 Esimerkki aurinkoenergian tuoton laskennasta 2/ Energia (kwh) QT,LKV Qa,LKV Esol,in [kwh/m2] Auringonsäteily etelä, 45 astetta kallistettu pinta (kwh/m 2 ) Kuukausi QT = LKV:n kulutus, Qa = auringolla tuotettu, Esol = säteily 45 pinnalle etelään tuottoa ei käytännössä ole 5 kk meidän ilmastossa vaikka ylimitoitettu järjestelmä tuottoa ei voida enää lisätä keräinpinta-alaa kasvattamalla käyttöveden ja märkätilojen lattialämmityksiin sekä sähkötuotantoon varauksin 0 Sitra 2009

22 Japanilainen nollaenergiatalokonsepti Japanissa rakennetaan yli lähes nollaenergiataloa vuodessa PV 5000 eur/kw, esim. 4 8 kw katolle (mallitalossa myös tuulimylly) Lämmitys/käyttövesi/jäähdytys lämpöpumpuilla Järjestelmässä myös polttokenno (kaasu) ja akku (n. 6 kwh) Energiamonitori: Vasemmalla tuulen ja auringon tuotto Alhaalla akku (lataus käynnissä) Oikealla verkkosähkö ja polttokenno (polttokennoa ei voi ajaa, koska ei ole juurikaan lämmitystarvetta) Sitra 2009

23 REHVA TF nzeb system boundary DELIVERED ENERGY EXPORTED ENERGY E E E i del, i exp, i f i System boundary for nearly net zero energy building definition, connecting a building to energy networks. Net delivered energy is delivered E del,i minus exported energy E exp,i accounted separately for each energy carrier i. Primary energy E is calculated with primary energy factors f i (simplified equation with the same factors for delivered and exported energy carriers) Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

24 REHVA Task Force Nearly Zero Energy Buildings nzeb proposed definitions net zero energy building (nzeb) energy use of 0 kwh/(m 2 a) primary energy nzeb has exact performance level of 0 kwh/(m 2 a) primary energy use NOTE 1 A nzeb is typically a grid connected building with very high energy performance. nzeb balances its primary energy use so that the primary energy feed-in to the grid or other energy network equals to the primary energy delivered to nzeb from energy networks. Annual balance of 0 kwh/(m 2 a) primary energy use typically leads to the situation where significant amount of the on-site energy generation will be exchanged with the grid. Therefore a nzeb produces energy when conditions are suitable, and uses delivered energy during rest of the time. nearly net zero energy building (nnzeb) national cost optimal energy use of > 0 kwh/(m 2 a) primary energy NOTE 1 The Commission shall establish by 30 June 2011 a comparative methodology framework for calculation of cost-optimal levels (EPBD recast). nnzeb depends on national conditions Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

25 Cost optimal performance levels Source: The Buildings Performance Institute Europe (BPIE): Sitra 2009

26 Towards nnzeb in Finland Viikki Ympäristötalo, Jätkäsaari Low2No, Viikki Synergy and some other buildings have ended up that in addition to demand reduction measures about 15% of electrical energy use can be produced by PV Extra investment cost between 5 10% Current BAU level in offices is about E= (according to 2012 code, draft D3 2012), in nnzeb E 100 kwh/(m 2 a) primary energy National project for nnzeb E-value determination under preparation Preliminary EP targets for Low2No EP in OFFICES Net delivered energy use, kwh/(m 2 a) Energy carrier factor, Primary energy use, kwh(m 2 a) Space and ventilation heating 30 0,7 21 Domestic hot water (D3 2012) 6 0,7 4 Cooling (district cooling COP=1) 20 0,4 8 Fans and pumps (HVAC) Lighting Appliances (D3 2012) PV Total Sitra 2009

27 Example nnzeb Office building REHVA Task Force Nearly Zero Energy Buildings nzeb An office building in Paris a gas boiler for heating with seasonal efficiency of 90% free cooling from boreholes (about 1/3 of the need) is used and the rest is covered with mechanical cooling for borehole cooling, seasonal energy efficiency ratio of 10 is used and for mechanical cooling 3.5 Ventilation system with specific fan power of 1.2 kw/(m 3 /s) will use 5.6 kwh/(m 2 a) fan energy. a solar PV system providing 15.0 kwh/(m 2 a), from which 6.0 is utilized in the building and 9.0 is exported to the grid Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

28 Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

29 Example nnzeb Office building System boundary of net delivered energy Solar and internal heat gains/loads System boundary of delivered energy 15.0 PV electricity, from which 6.0 used in the building and 9.0 exported 1,1 0,6 3,2 NET ENERGY NEED (47.2 kwh/(m 2 a)) Appliances (users') Lighting 10,8 10 Heat exchange through the building envelope 21,5 Space heating Heating of air in AHU Cooling in room units Cooling of air in AHU NET ENERGY NEED (47.2 kwh/(m 2 a)) 3.8 heating 11.9 cooling 21.5 appliances 10.0 lighting BUILDING TECHNICAL SYSTEMS Boiler 3.8/0.9 = 4.2 Free cooling 4.0/10 = 0.4 Compressor cooling 7.9/3.5 = 2.3 Ventilation 5.6 Appliances 21.5 Lighting 10.0 (Sum of electricity 39.8) DELIVERED ENERGY Fuel 4.2 Electricity 33.8 EXPORTED ENERGY Electricity 9.0 y e rg n e d re e e liv t d e N Primary energy: 4.2*1.0 + ( )*2.5 = 66 kwh/(m 2 a) Electricity use of cooling, ventilation, lighting and appliances is 39.8 kwh/(m 2 a) Solar electricity of 15.0 kwh/(m 2 a) reduces the net delivered electricity to 24.8 kwh/(m 2 a) Net delivered fuel energy (caloric value of delivered natural gas) is 4.2 kwh/(m 2 a) and primary energy is 66 kwh/(m 2 a) Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations

30 Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa

31 Muutoksen alla olevat määräysosat D3 Rakennusten energiatehokkuus MÄÄRÄYKSET - kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen määräysosaan - kokonaisenergiavaatimus keskeisessä roolissa D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta OHJEET - laskennallinen ohje C3 Rakennusten lämmöneristys - yhdistyy D3:een D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto MÄÄRÄYKSET JA OHJEET - energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een C4 Lämmöneristys OHJEET - lambda/u-arvot yhtenäistetään EN-standardien kanssa - liitosten kylmäsillat lisätty

32 Kokonaisenergiavaatimus E-luku Keskeinen ohjaava vaatimus kokonaisenergiavaatimus = vaatimus lopputuloksen energiatehokkuudelle Esitetään E-lukuna kwh/(m 2 a), jossa järjestelmät ja energiamuodot mukana Keinot energiatehokkuuden saavuttamiseksi vapaat Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma vertailuarvoilla, ei muutoksia) toimi perälauta-arvona, ei ole yleensä ohjaava, myös kompensaatiorajoitukset poistuneet

33 Määräysten mukaisuuden osoittaminen rakennuslupa haettaessa Energiaselvitys: energiankulutus/energialaskelma arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma Excel-pohjalla) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho lämmitysteho energiatodistus Energiaselvitys: energialuku/energialaskelma kesäaikaisen huonelämpötilan simulointi, pientaloissa ei tarvita lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma Excel-pohjalla) lämmitysteho energiatodistus 2012 tarvitaan edelleen energialaskelma, joka voidaan ei jäähdytetyissä rakennuksissa tehdä D5:n avulla, pientaloissa helpotuksena kesäaikaisen huonelämpötilan laskelman poistuminen

34 D3/D5 muutokset viitteellisesti Kokonaisenergiavaatimus kwh/m 2 = energiamuotojen kertoimilla painotettu netto-ostoenergia Järjestelmät ja tuotto mukana Kylmäsillat mukana Standardoitu käyttö Sisäilmasto Sisäiset kuormat Käyttöajat Laskentasäännöt Vaatimukset laskentatyökaluille Vaatimukset kesäaikaiselle huonelämpötilalle Rakennusvaipan ilmanpitävyyden vaatimus Vaatimukset mittaroinnille Ei muutoksia: Tasauslaskenta Johtuminen IV-lämmöntalteenotto Vuotoilmanvaihto U-arvot ja LTO Vertailuarvot Sallitut max. arvot LTO poistoilmasta 45%

35 Kokonaisenergiatarkastelun aiheuttama rakenteellinen muutos Mahdollistavat määräykset Avoin laskentamenetelmä kv. uutuusarvoakin! Läpinäkyvyyden varmistaminen: - Pakolliset laskennan lähtötiedot rakennustyypin standardikäytön määrittelemänä (sisäilmasto, lämpökuormat, käyttöajat, ym. D3) - Laskentasäännöt siitä, mitkä asiat otetaan laskennassa huomioon (läpinäkyvyys, yksinkertaistukset, ei ylimonimutkaisteta, D3) Markkina- ja kehityshenkisyys: - Vaatimukset laskentatyökaluille (D3) - Ei ole virallista, uusia innovatiivisia ratkaisuja rajoittava menetelmää (kaupalliset laskentatyökalut)

36 2012 määräysvalmistelussa käynnistettyjä kehityshankkeita Ympäristöministeriön ja Sitran Energiaohjelman rahoittamana 1. Energiamuodon huomioon ottaminen määräyksissä: päästö- ja primäärienergiakertoimien taustaselvitys 2. Laskennassa käytettävien säätietojen tarkistaminen: uuden energialaskennan testivuoden kehittäminen 3. Kylmäsiltojen huomioon ottaminen määräyksissä taulukkoarvoilla + yksityiskohtaisempi laskentaopas 4. Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden taulukkoarvojen päivitys + yksityiskohtaisempi laskentaopas 5. Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaohjeet + laskentaopas 6. Lämpöpumppujen laskentaohjeet + laskentaopas 7. Jäähdytysjärjestelmien laskentaohjeet + laskentaopas 8. Määräysvalmistelun projektisihteeri E-lukujen vaatimustasojen arviointiprojekti RT

37 Energiatehokkuuden määritelmät kokonaisenergiatarkastelua varten Auringon säteily ikkunoiden läpi RAKENNUKSEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Laitteet Lämpöhäviöt Netto-ostoenergian kulutuksen taseraja Ostoenergian kulutuksen taseraja NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia sähkö Uusiutuva omavaraisenergia TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmähäviöt ja -muunnokset OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaine MUUALLE VIETY ENERGIA sähkö lämmitysenergia jäähdytysenergia Netto-ostoenergia (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, polttoaineet) Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito) Kulutus (järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Muualle viety energia Netto-ostoenergia Energiamuotojen kertoimet Energialuku 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,7 kwh

38

39 Kesäajan huonelämpötilan hallinta Kesäajan huonelämpötilaa rajoitetaan: - niin, että jäähdytysrajan arvoa (asunnot 27 C, muut 25 C) ei saa ylittää enemmän kuin 150 astetuntia 1. kesäkuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana energialaskennan testivuodella laskettuna (uusi testivuosi) vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilasimuloinnilla pientaloissa lämpötilatarkastelua ei tarvita lisäksi loma-asunnoissa ja rakennuksissa, joille ei ole E-luvun vaatimusta ei tarvitse suorittaa kesäajan huonelämpötilan laskentaa

40 Energiatehokkuuden mittarointi Energiatehokkaan ylläpidon edellytysten varmistamiseksi paljon uusia mittarointivaatimuksia: - sähkönmittaus, josta saadaan tieto rakennuksen koko sähköenergiankulutuksesta - lämmitysjärjestelmän ostoenergian kulutus - lämpimän käyttöveden kulutuksen mittaus ja tarvittaessa lämpimän käyttöveden kiertopiirin paluun vesivirran ja lämpötilan mittauksella (muut kuin pientalot) - ilmanvaihtojärjestelmän ja jäähdytysjärjestelmien sähkönkulutukset mitataan erikseen - muissa kuin asuinrakennuksissa kiinteän valaistusjärjestelmän energiankulutus mitataan erikseen - muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan rakennuksen ilmanpitävyyden mittausvalmiudella

41 D3 kokonaisenergiankulutuksen vaatimus

42 EP-value comparison, 2008 data The figure shows maximum allowed delivered energy without household electricity (i.e. delivered energy to heating, hot water and ventilation systems) in each country for fossil fuel or electrical heating in 140 m 2 house In the comparison, the degree-day corrected data is used, all values are corrected with 17 C degreedays to Copenhagen Component-based regulations causes significant penalties for Finland The data represents the situation in 2008, and is not up to date, due to regulation changes in Denmark, Sweden and Finland Max allowed delivered energy, kwh/(m 2 a) Oil or gas boiler Electrical heating Source: Kurnitski J. Contrasting the principles of EP requirements and calculation methods in EU member states. REHVA journal, December 2008, Denmark Norway Sweden Estonia Germany Finland New reg. from

43 Denmark and Sweden 2010, Finland 2012-draft, others Max allowed delivered energy, kwh/(m 2 a) Oil or gas boiler Electrical heating 0 Denmark Norway Sweden Estonia Germany Finland

44 Denmark and Sweden 2010, Finland 2012, others Max allowed delivered energy, kwh/(m 2 a) Oil or gas boiler Electrical heating 0 Denmark Norway Sweden Estonia Germany Finland

45 Energiamuotojen kertoimet Rakentamisen ohjauksen kertoimet Teoriassa useita eri tapoja määrittää kertoimet (primäärienergia, päästöt, hinta, kapasiteetti, suomalainen/eurooppalainen markkina, skenaariot ) Ottavat huomioon erityisesti primäärienergian (EPBD), mutta myös päästöt ja kapasiteettipulan sekä korreloivat energian hinnan kanssa Energiajärjestelmän edistyksellisyys ja tulevat investoinnit päästöleikkauksiin otettu huomioon sähkön ja kaukolämmön kertoimissa Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Uusiutuvat polttoaineet 0,5

46 Energiatehokkuusdirektiivin mukainen kokonaisprimäärienergiakerroin pysy lähes vakiona (TKK KesEn -tutkimus) Tarkoituksellisesti on valittu energiamuodon kerroin eikä primäärienergiakerroin, mikä mahdollistaa sähkön kertoimen alentamisen

47 Tavoitteellinen ohjausvaikutus Estetään rakentaminen, joissa rakennuttajien säästämät investointikustannukset on siirretty käyttäjien maksettavaksi suurien energialaskujen muodossa Energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentamaan lämmitystapojen osalta muuntojoustavia rakennuksia vesikiertoisilla järjestelmillä Näin mahdollistetaan lämmitystapojen helppo vaihtaminen tarvittaessa tulevaisuudessa, uusien energiatuottojärjestelmien tai energian hinnan muutosten yhteydessä Kiinteällä sähkölämmityksellä tehtävissä rakennuksissa kokonaisenergiavaatimus varmistaa, että näissäkin rakennuksissa käytetään sähköä erittäin tehokkaasti, mikä luo edellytykset sähkölämmityksen toimivuudelle tulevaisuudessa

48 D3 rakennusten standardikäytön määritelmä Rakennustyyppi Käyttöaika Käyttö- Valaistus Laitteet Ihmiset a Henkilötiheys kellonaika h/24h d/7d aste, - W/m 2 W/m 2 W/m 2 m 2 /hlö Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo 00:00-24: ,6 8 b Asuinkerrostalo 00:00-24: ,6 11 b Toimistorakennus 07:30-18: ,65 12 c Liikerakennus 08:00-21: c Majoitusliikerakennus 00:00-24: ,3 14 c Opetusrakennus ja päiväkoti 08:00-16: ,6 18 c Liikuntahalli 08:00-22: ,5 12 c Sairaala 00:00-24: ,6 9 c a ei sisällä latenttia lämpöä, kokonaislämmönluovutus saadaan jakamalla kertoimella 0,6 b asuinrakennusten valaistuksen käyttöaste on 0,1 c ohjearvo uudisrakennuksille ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä. c pienempää valaistuksen tehoa voi käyttää, mikäli valaistustaso säilyy ja siitä esitetään erillisselvitys. Rakennustyyppi LKV:n ominaiskulutus Lämmitysenergia l/(m 2 a) kwh/(m 2 a) Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalot ,0 Asuinkerrostalo ,0 Asuinkerrostalo, huoneistokohtainen veden mittaus ,0 Toimistorakennus 103 6,0 Liikerakennus 68 4,0 Majoitusliikerakennus ,0 Opetusrakennus ja päiväkoti ,0 Liikuntahalli ,0 Sairaala ,0

49 2012 vaatimustason kiristäminen Energiatehokkuusvaatimusten 20 %:n kiristyksen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että nykyisiä rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvojen vaatimuksia ei tarvitse muuttaa. Kokonaisenergiatarkastelu mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun, jolla energiatehokuutta voidaan parantaa muilla keinoilla. Sellaisia muita keinoja ovat muun muassa: - rakennuksen massoittelu ja aukotus - tarpeenmukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttäminen - uusiutuvan omavaraisenergian hyödyntäminen - energiamuotojen valinta - kylmäsiltojen minimointi - passiiviset auringonsuojausratkaisut ja muut luonnonilmiöitä hyödyntävät ratkaisut - suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimointi

50 2012 energiatehokkuuskonseptit toimistoissa 2010 vaipan umpiosat hyvä suunnittelun lähtökohta Nykyisellä LTO käytännöllä (75-80%) saavutetaan 190 taso (2,0 k.) Jos tiukemmat tavoitteet, niin lukuisia ratkaisuja, joilla nyt ei ole merkitystä määräysten mukaisuuden osoittamisessa: - Valaistuksen läsnäolo ja päivävalo-ohjaukset - Erillispoistojen lämmön talteenotto - Ilmanvaihdon ominaissähköteho matalapainejärjestelmät - Tarpeenmukainen ilmanvaihto - Porareikälämmitys/viilennys (passiivinen tai lämpöpumput) - Lasitusten ja auringonsuojauksen optimointi lämmitys- ja jäähdytysenergian minimin kannalta Sähkön kerroin 2,0 antaa sähköä säästäville toimenpiteille suurimman vaikuttavuuden

51 Toimistorakennus 1 Laajuus bruttoala 7592 m2, nettoala 7090 m2 Ikkunoiden osuus ulkoseinästä 39 % Vertailutason E-luku: 213 kwh/(m 2,a) Saavutettu E-luku: 188 kwh/(m 2,a) LTO parannus, suunnitelmien mukainen (kiekot, lämpötilasuhde 0,75, vuosihyötysuhde 60%) Valaistusteho suunnitelmien mukaiset, tilatyyppikohtainen (toimistot 11 W/m2, huoneissa läsnäolo-ohjaus (kerroin 0,9)) Suuri ulkovaippa Isot ikkuna-alat Ei parkkihallia rakennuksen alla

Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012. 8.2.2012 Jarek Kurnitski

Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012. 8.2.2012 Jarek Kurnitski Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012 Jarek Kurnitski Towards nzeb: Roadmap of some countries towards nearly zero energy buildings to improve

Lisätiedot

2012 - uudet määräykset Mikä muuttuu? Miten muutoksiin on reagoitava? Mitä luvassa tämän jälkeen?

2012 - uudet määräykset Mikä muuttuu? Miten muutoksiin on reagoitava? Mitä luvassa tämän jälkeen? 2012 - uudet määräykset Mikä muuttuu? Miten muutoksiin on reagoitava? Mitä luvassa tämän jälkeen? TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little Miksi

Lisätiedot

Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos ), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet

Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos ), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet ECO2 Rakentamisen foorumi 1 Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos 28.9.2010), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Esitys perustuu Energiankäyttö Miten vähentää energiakäyttöä? 1. by reducing our population 2. by changing

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus 2020

Energiatehokas rakennus 2020 22.5.2014 Rakennusautomaatioseminaari 2014 Energiatehokas rakennus 2020 Jarek Kurnitski Professor, Tallinn University of Technology Adjunct Professor, Aalto University Vicepresident REHVA jarek.kurnitski@ttu.ee

Lisätiedot

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakentamisen energiamääräykset 2012 Keskeiset muutokset ja kustannusvaikutukset

Rakentamisen energiamääräykset 2012 Keskeiset muutokset ja kustannusvaikutukset Rakentamisen energiamääräykset 2012 Keskeiset muutokset ja kustannusvaikutukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi (Lähdeaineisto mm. Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Alustava raportti Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI Kai Sirén Aalto yliopisto LVI-tekniikan tutkimusryhmä Henkilökunta Laitteistot 2 Professoria 3 post-doc tutkijaa 1 vieraileva post-doc (Japan) 5 tohtoriopiskelijaa

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo Greenfield Consulting Ltd PHONE: +358 40 502 8300 Reelinki 30, 01100 Itäsalmi, Finland FAX: +358 9 8683 6980 www.greenfieldconsulting.fi E-MAIL: herkko@greenfieldconsulting.fi

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus, uudet määräykset ja tavoitteet vuoteen Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Rakennusten energiatehokkuus, uudet määräykset ja tavoitteet vuoteen Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Rakennusten energiatehokkuus, uudet määräykset ja tavoitteet vuoteen 2020 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 2 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus sekä ympäristöön että kestävään kehitykseen Rakennettu

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Riihimäen seminaari 16.9.2015 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, Tehokkaat rakennukset Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2 Esityksen sisältö 1. Lausunnolla olevien lähes

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie 7 500 Ristiina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 995 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Pientalo (Erilliset pientalot)

Lisätiedot

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus Hannu Hirsi. Määritelmiä : Ilmanvuotoluvulla q 50 (m 3 /(h m 2 )) rakennusvaipankeskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus 14.3.2016 FInZEB-hankkeen näkökulmia Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta jättää

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kohti nollaenergia-alueita

Kohti nollaenergia-alueita TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kohti nollaenergia-alueita Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille 7.11.2016 TkT Satu Paiho, VTT Määritelmiä nzeb (nearly zero-energy building)/lähes nollaenergiarakennus:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Hirsitaloteollisuus ry:n syysseminaari 8.11.2016 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta LUONNOS KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä Neuvottelukunta 19.5.2014 2 Esityksen sisältö 1. Kantaverkkotariffi 2014 2. Edellisen neuvottelukunnan kokouksen 19.3 evästeet 3. Sähkön tuotannon tariffin nykyinen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2016 Pekka

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa Insinööritoimisto Vesitaito Oy Sisältö Keskeisiä muutoksia 1-3 Hirsirakenteiset pientalot Hirsirakenteiset muut rakennukset Päiväkodit

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot