SISÄLLYS. N:o Laki. geenitekniikkalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1002 Laki geenitekniikkalain muuttamisesta Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 ja 115 :n muuttamisesta Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus eräiden Jerseyn kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus oikeusavusta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta N:o 1002 Laki geenitekniikkalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun geenitekniikkalain (377/1995) 5 f,26 ja 26 b, sellaisina kuin ne ovat laissa 847/2004, seuraavasti: 5f Lautakunnan sihteeristö Geenitekniikan lautakunnalla on pääsihteeri ja muuta sihteeristöä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö nimeää. 26 Geenitekniikan rekisteri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ylläpitää geenitekniikan rekisteriä. Tietojen luovuttamisesta rekisteristä päättää kuitenkin geenitekniikan lautakunta. Geenitekniikan rekisteriin tallennetaan tieto seuraavista asioista, jos ne eivät ole muussa rekisterissä: 1) geenitekniikan lautakunnalle toimitetut ilmoitukset ja hakemukset; 2) viranomaisten hakemusten johdosta tekemät päätökset; 3) tarkastuspöytäkirjat; 4) muussa kuin markkinoille saattamistarkoituksessa levitettyjen muuntogeenisten organismien levitysalueet; 5) markkinoille saatettujen, viljeltyjen muuntogeenisten organismien viljelypaikat; 6) tuotteiden, joissa on muuntogeenisiä organismeja, seurantatuloksia koskevat raportit; sekä 7) muut valvontaviranomaisten tai geenitekniikan lautakunnan olennaisiksi katsomat tiedot; henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetuista tiedoista kuitenkin vain toiminnanharjoittajana toimivan luonnollisen henkilön sekä toiminnanharjoittajan nimeämän vastuuhenkilön nimi, syntymäaika ja yhteystiedot. HE 193/2009 StVM 40/2009 EV 182/

2 5054 N:o 1002 Jos 2 momentissa mainitut tiedot ovat muussa rekisterissä, on tämän rekisterin nimi ja ylläpitäjä ilmoitettava. 26b Geenitekniikan rekisterin käyttöoikeus Geenitekniikan rekisterin käyttöoikeus on 4 :ssä mainituilla ministeriöillä, geenitekniikan lautakunnalla, lautakunnan sihteeristöllä ja esittelijöillä sekä valvontaviranomaisella. Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Paula Risikko

3 5055 N:o 1003 Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 13 :n 3 momentti sekä 15 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 13 :n 3 momentti laissa 1287/2006, 15 :n 2 momentti laissa 1172/2007 ja 3 momentti laissa 992/2008, sekä lisätään 17 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1043/1998 sekä mainituissa laeissa 1287/2006 ja 992/2008, uusi 5 7 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti: 13 Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kohtuullisiin hoitokuluihin luetaan myös maatalousyrittäjän eläkelain 115 :ssä ja tämän lain 17 :n 5 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. 15 Perusturvaosuuteen katsotaan kuuluvan kokonaiskustannuksista sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisia päivärahakuluja 13,4 prosenttia ja sairaanhoitokuluja 6,6 prosenttia, kansaneläkelain (568/2007) mukaisia eläkekuluja tai niitä vastaavia kuluja 6,7 prosenttia, kansaneläkelain mukaisia perhe-eläkekuluja 0,9 prosenttia sekä maatalousyrittäjän eläkelain mukaisia eläkekuluja 9,4 prosenttia. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuutusmaksuosuus on 33,5 prosenttia ja valtion osuus on 29,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. 17 Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi 4 momentissa säädettyjen edellytysten selvittämiseksi käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteriin rekisteröityjä maatalousyrittäjän eläkelain 144 :ssä tarkoitettuja tietoja. Jos 4 momentissa tarkoitettua työpaikkakäyntiä ei ole toteutettu neljän vuoden kuluttua edellisestä työpaikkakäynnistä, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee olla asian selvittämiseksi yhteydessä kyseisen työpaikkakäynnin toteuttamisesta vastaavaan työterveyshuoltolain 7 :ssä tarkoitettuun työterveyshuollon palvelujen tuottajaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä, jos kyseinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja antaa asiassa toimeksiannon. Tässä momentissa tarkoitettuun työpaikkakäyntiin sovelletaan myös, mitä 4 momentissa säädetään vakuutusmaksualennuksesta. Työpaikkakäynnin toteuttamisesta huolehtivan 5 momentissa tarkoitetun maatalouden HE 154/2009 StVM 39/2009 EV 175/2009

4 5056 N:o 1003 asiantuntijan tulee olla työterveyshuoltolain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu asiantuntija. Työpaikkakäynnistä laadittu työolosuhdeselvitys on toimitettava sille mainitun lain 7 :ssä tarkoitetulle työterveyshuollon palvelujen tuottajalle, jonka kanssa maatalousyrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen. Työpaikkakäyntiin sovelletaan myös, mitä maatalousyrittäjän eläkelain 144 :ssä säädetään tietojen luovuttamisesta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteriin. Edellä 5 momentissa tarkoitetusta työpaikkakäynnistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sovelletaan, mitä sairausvakuutuslaissa ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa (859/1984) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

5 5057 N:o 1004 Laki maatalousyrittäjän eläkelain 114 ja 115 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 114 :n 1 momentin 10 kohta sekä 115 :n 1 momentin 5 kohta, seuraavasti: 114 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät Maatalousyrittäjien eläkelaitos huolehtii: 10) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuun maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä siten kuin tässä laissa sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetään. 115 Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvät tehtävät Edellä 114 :n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät ovat: 5) edistää maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokasta toteutumista ja tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 154/2009 StVM 39/2009 EV 175/2009

6 5058 N:o 1005 Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1281/2006) 1 seuraavasti: 1 Maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sitä sovelletaan siinä tarkoitettuun maatalousyrittäjätoimintaan lain voimaantulosta lukien. Ennen maatalousyrittäjän eläkelain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos henkilö on vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain voimaan tullessa työntekijän eläkelain (395/2006) mukaan samasta työskentelystä, joka maatalousyrittäjän eläkelain 5 :n avopuolisoita koskevan säännöksen perusteella olisi vakuutettava maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti, maatalousyrittäjä vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutushakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta ja henkilö vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan tähän saakka. Maatalousyrittäjän eläkelakia sovelletaan myös ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyyn maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaiseen eläkkeeseen. Jos ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyä eläkettä määrättäessä kuitenkin on noudatettu maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta annettujen lakien (637/2003 ja 893/2004) sekä maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (894/2004) voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, noudatetaan, mitä edellä mainituissa laeissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 154/2009 StVM 39/2009 EV 175/2009

7 5059 N:o 1006 Tasavallan presidentin asetus eräiden Jerseyn kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministerin esittelystä, säädetään: 1 Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2008 Suomen tasavallan ja Jerseyn välillä tietojen vaihtamisesta veroasioissa tehty sopimus, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus, jotka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä joulukuuta 2008 ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 19 päivänä joulukuuta 2008 ja joiden hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 3 päivänä heinäkuuta 2009, ovat voimassa 2 päivästä elokuuta 2009 niin kuin siitä on sovittu. 2 Eräiden Jerseyn kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19 päivänä joulukuuta 2008 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (921/2008) tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta Sopimusten muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 78/2009)

8 5060 N:o 1007 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan oikeusministeriöstä 12 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 6 :n 8 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 347/2009 sekä muutetaan 2 ja 3 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä on 2 asetuksessa 613/2007 ja 3 :n 2 momentti asetuksessa 486/2006, seuraavasti: 2 Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimet Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat: korkein oikeus korkein hallinto-oikeus hovioikeudet hallinto-oikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuin käräjäoikeudet markkinaoikeus työtuomioistuin vakuutusoikeus Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Valtakunnansyyttäjänvirasto syyttäjänvirastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnanvoudinvirasto ulosottovirastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto valtion oikeusaputoimistot Konkurssiasiamiehen toimisto Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeusrekisterikeskus Onnettomuustutkintakeskus Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta saamelaiskäräjät Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti kuluttajariitalautakunta tuomarinvalintalautakunta rikosvahinkolautakunta nimilautakunta 3 Ministeriön organisaatio Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina yksikköinä hallintoyksikkö, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö, talousyksikkö,

9 N:o kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallintojohtaja Olli Muttilainen 2 /144

10 5062 N:o 1008 Valtioneuvoston asetus oikeusavusta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan oikeusavusta 23 päivänä toukokuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (388/2002) 2 :n 3 momentti sekä 15 ja 16, sekä muutetaan 1 :n 2 momentti, 2 :n 1 momentti, 4 7, 8 :n 1 momentti, 9, 10 :n 2 momentti sekä 17 ja 18, sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 6 asetuksessa 867/2007 ja 17 asetuksessa 997/2004, seuraavasti: 1 Oikeusavun myöntämisen lähtökohtana on hakijan ilmoitus ja hänen esittämänsä selvitys tuloista, elatusvelvollisuudesta, menoista, varallisuudesta sekä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Oikeusavun edellytykset on selvitettävä mahdollisimman luotettavasti ottaen huomioon, mitä oikeusapulain (257/2002) 10 :n 2 momentissa säädetään. 2 Käyttövara lasketaan vähentämällä kuukausittaisista tuloista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja työntekijän lakisääteiset maksut. Tuloista vähennetään myös kohtuulliset asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset. 4 Jos oikeusapu määräytyy oikeusapulain 3 :n 1 momentin mukaan vain hakijan taloudellisen aseman perusteella, lasketaan käyttövara ja varallisuus yksinäiselle henkilölle säädettyjen perusteiden mukaan. Tällöin käyttövaraa laskettaessa hyväksytään 2 :n mukaisista menoista ne, jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. Huollettavina otetaan huomioon lapset, joiden katsotaan olevan hakijan elatuksen varassa. Lisäomavastuu määräytyy 1 momentin mukaan, jos hakijan puolison varallisuuden huomioon ottaminen olisi erityisestä syystä kohtuutonta. 5 Perusomavastuu on oikeusavun saajan maksettavaksi tuleva prosenttiosuus avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta arvonlisäveroineen. Se määräytyy hakijan käyttövaran mukaan seuraavasti: Yksinäisen henkilön käyttövara enintään 600 euroa 0 % enintään 800 euroa 20 % enintään 900 euroa 30 % enintään euroa 40 % enintään euroa 55 % enintään euroa 75 % Perusomavastuu

11 N:o Puolisoiden käyttövara henkilöltä enintään 550 euroa 0 % enintään 700 euroa 20 % enintään 800 euroa 30 % enintään euroa 40 % enintään euroa 55 % enintään euroa 75 % Perusomavastuu 6 Oikeusapua ei myönnetä, jos yksinäisen henkilön käyttövara on yli euroa tai puolisoiden käyttövara on yli euroa henkilöltä. 7 Lisäomavastuu tulee oikeusavun saajan maksettavaksi, jos hänellä ja hänen puolisollaan on muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua varallisuutta, jonka arvo on yli euroa. Lisäomavastuu on puolet euroa ylittävästä varallisuudesta. Varallisuus lasketaan vähentämällä sen käyvästä arvosta siihen kohdistuvat velat. Lisäomavastuulla katetaan sitä osaa avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta, joka jää jäljelle sen jälkeen kun siitä on vähennetty 5 :n mukainen perusomavastuu. Lisäomavastuuta kerryttävää varallisuutta eivät ole: 1) perheen vakinainen asunto, tavanomainen vapaa-ajan asunto ja auto, jos niiden arvo on kohtuullinen suhteessa perheen kokoon ja tarpeeseen; 2) osuus kuolinpesästä siltä osin kuin sen varallisuus muodostuu muusta omaisuudesta kuin talletuksista ja niihin rinnastettavasta varallisuudesta; 3) elinkeinotoimintaan tai maatalouden harjoittamiseen liittyvä omaisuus siltä osin kuin sen myymisestä aiheutuisi merkittävää haittaa elinkeinotoiminnalle tai maatalouden harjoittamiselle. Edellä 2 momentissa tarkoitetun varallisuuden hankkimiseksi otettua velkaa ei oteta huomioon lisäomavastuuosuutta laskettaessa. 8 Hakijan on oikeusaputoimiston pyynnöstä esitettävä tuloista ja vähennettäväksi vaadittavista menoista tositteet sekä selvitys omaisuudesta ja veloista. Oikeusaputoimisto tarkastaa tulot kuitenkin ensisijaisesti viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos kuukausittaiset tulot verojen ja työntekijän lakisääteisten maksujen jälkeen ovat yksinäisellä henkilöllä enintään 600 euroa kuukaudessa ja puolisoilla enintään 550 euroa henkilöä kohden. 9 Esittäessään yksityisen avustajan määräämistä hakijan on perusteltava avustajan tarve ja esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Tuomioistuinasiassa selvitystä on esitettävä seuraavasti: 1) riita-asiassa kantajan ja vastaajan on esitettävä haastehakemus tai sen luonnos, haastehakemukseen annettu vastaus tai sen luonnos tai erityisestä syystä muu riittävä selvitys; 2) rikosasiassa vastaajan ja asianomistajan on esitettävä syyttäjän keskeiset vaatimukset, asianomistajan keskeiset vaatimukset, lääkärinlausunnon keskeinen sisältö tai muu riittävä selvitys; 3) hakemusasiassa hakijan ja asiaan osallisen on esitettävä hakemus, vastaus tai muu riittävä selvitys. 10 Tuloista yleensä riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etuutta ei oteta huomioon. 17 Jos oikeusapua haetaan perunkirjoitusta varten, 7 :n mukaiseen lisäomavastuuosuuteen lisätään täysimääräisesti vainajan varat ennen velkojen kattamista. Varattoman pesän perunkirjoitusasiassa Valtiokonttorille tai muulle perunkirjoitusvelvolliselle voidaan erityisistä syistä antaa korvauksetta oikeusapua. 18 Kun oikeusapu on myönnetty perinnönjakoa tai ositusta koskevassa asiassa, asian päätyttyä lasketaan hakijan saama perintö tai tasinko hänen varoikseen ja vahvistetaan oi-

12 5064 N:o 1008 keusavun saajan lopullinen lisäomavastuuosuus siten kuin 7 :ssä säädetään. Samoin menetellään, kun oikeusavun saaja saa rahanarvoisen hyödyn muussa asiassa, jossa oikeusapu on myönnetty. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn oikeusapuun sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Merja Muilu

13 5065 N:o 1009 Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan sisäasiainministeriöstä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2003) 7, sellaisena kuin se osaksi asetuksissa 1022/2007 ja 518/2009 seuraavasti: 7 Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; 2) lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus; 5) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 :n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 6) tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 7) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; 8) muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; 9) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 :n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä 10) poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

14 5066 N:o 1010 Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan poliisin hallinnosta 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun asetuksen (158/1996) 16 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 516/2009, seuraavasti: 16 Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on: 1) Poliisihallituksen poliisiylijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) Poliisihallituksen ja aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) Poliisihallituksen lupahallintojohtajalla, lupahallintopäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) Poliisihallituksen ja aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; 5) aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinto taikka poliisipäällystön virkatutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 6) keskusrikospoliisin päälliköllä ja liikkuvan poliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 7) suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 8) suojelupoliisin apulaispäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 9) liikkuvan poliisin apulaispäälliköllä poliisipäällystön tutkinto taikka poliisipäällystön virkatutkinto tai ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 10) keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto; 11) suojelupoliisin osastopäälliköllä ja keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

15 N:o ) keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto; 13) rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 14) Poliisiammattikorkeakoulun rehtorilla jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys Poliisiammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 15) Poliisiammattikorkeakoulun yliopettajalla jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tai tohtorin tutkinto; 16) Poliisiammattikorkeakoulun lehtorilla ylempi korkeakoulututkinto; 17) Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalla diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 18) poliisilaitoksen päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 19) apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 20) komisariolla, rikoskomisariolla ja suojelupoliisin tarkastajalla poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 21) muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 22) alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystötutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 23) nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusopintojen suorittaminen tai kokelaskurssi; 24) muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto taikka poliisimiehistön virkatutkinto. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

16 5068 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1011 Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1995 annetun poliisiasetuksen (1112/1995) 1 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1006/2008, seuraavasti: 1 Edellä 1 momentissa tarkoitettuja poliisimiehiä ovat myös sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja ja poliisitarkastaja, hätäkeskuslaitoksen ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen poliisimiehet sekä siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) perusteella poliisitehtäviin nimitetyt poliisimiehet. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN