Klementjeffit ja Tichanoffit Uhtualla

Transkriptio

1 1 Tellervo Ojala Klementjeffit ja Tichanoffit Uhtualla Kondrat Hyryn ja Lari Tichanoffin jälkeläisten sukutaulut Liiteosa sukukirjasta: Tellervo Ojala KULTAISET LANGAT Äitini Senja Hollon - omalta suvultaan Kotirannan - juuria ja elämänvaiheita. (Moniste Helsinki. 200s.) Yhteyshenkilö Pirjo-Liisa Kotiranta pirjo-liisa.kotiranta@elisanet.fi

2 2 Sisällysluettelo Klementjeffin suvun jäseniä lyhyesti... 3 Klementjeffin suvun jäseniä laajemmin esiteltyinä... 4 Tichanoffin suvun jäseniä lyhyesti Tichanoffin suvun jäseniä laaajemmin esiteltyinä Lähteet

3 3 Klementjeffin suvun jäseniä lyhyesti: Kondrat Hyry / Kondratska Gjurejev 4 Ananie Kondratjevits / Ananie Kondratan poika 5 1. Ivan Ananjevits Klementjeff ja hänen jälkeläisensä Anastasia Ivanovna Klementjeff / Mitrofanoff ja hänen jälkeläisensä Iosif / Osip / Jooseppi Ivanovits Klementjeff Stepanida / Stepanie Ivanovna Klementjeff Aleksij Ivanovits Klementjeff / Aleksi Varpasaari ja hänen jälkeläisensä Pavel (1.) Ivanovits Klementjeff / Paavali / Paavo Kotiranta ja hänen jälkeläisensä Jelena / Olga Ivanovna Klementjeff / Michejeff / Mikkonen ja hänen jälkeläisensä Pavel (2.) Ivanovits Klementjeff Timofej Ivanovits Klementjeff Gavril Ivanovits Klementjeff / Kaarlo Kaippio ja hänen jälkeläisensä Marija Ivanovna Klementjeff / Dorofejeff / Maria Alanko ja hänen jälkeläisensä Anna Ananjevna Klementjeff / Trofimoff ja hänen jälkeläisensä Anna Ivanovna Trofimoff / Partojeff ja hänen jälkeläisensä Fekla Ivanovna Trofimoff Ivan Ivanovits Trofimoff / Juho / Johannes Pankkonen ja hänen jälkeläisensä Glikerija Ananjevna Klementjeff / Sergejeff ja hänen jälkeläisensä Marina Aggejevna Sergejeff / Sirkeinen ja hänen jälkeläisensä Anna Aggejevna Sergejeff / Jakovleff ja hänen jälkeläisensä Marija Aggejevna Sergejeff Vasilij Aggejevits Sergejeff Ioann / Ivan Aggejevits Sergejeff Nikita Aggejevits Sergejeff / Mikko Sirkeinen ja hänen jälkeläisensä Vasilij Ananjevits Klementjeff ja hänen jälkeläisensä Glikerija Vasiljevna Klementjeff / Sergejeff ja hänen jälkeläisensä Tatjana Vasiljevna Klementjeff / Vasiljeff ja hänen jälkeläisensä Osip Vasiljevits Klementjeff Nikolaj Vasiljevits Klementjeff Feodosija Vasiljevna Klementjeff / Andronoff ja hänen jälkeläisensä Stefan Ananjevits Klementjeff ja hänen jälkeläisensä Afanasij Stefanovits Klementjeff / Otto Lehtovaara ja hänen jälkeläisensä Marija Stefanovna Klementjeff / Ijevleff ja hänen jälkeläisensä Jekaterina Stefanovna Klementjeff / Sergejeff ja hänen jälkeläisensä Kirilä Stefanovits Klementjeff Agafja Ananjevna Klementjeff / Germanoff / Hermanoff ja hänen jälkeläisensä Jevgenija Timofejevna Germanoff Darija Timofejevna Germanoff Pelagija Timofejevna Germanoff Dmitrij Timofejevits Germanoff / Mikko Hermanoff / Heimo Glikerija Timofejevna Germanoff / Tichanoff Anna Timofejevna Germanoff Grigorij Ananjevits Klementjeff 32 Sivu

4 4 KLEMENTJEFFIN SUVUN JÄSENIÄ laajemmin esiteltyinä: Kondrat Hyry Perimätiedon mukaan Klementjeffin suvun kantaisä Kondrat Hyry muutti vuonna 1754 Hyrynsalmelta Uhtualle. Filosofian tohtori Matti Pöllä on väitöskirjassaan tutkinut Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutoksia luvulla. Hänen mukaansa Uhtualla eli jo 1679 Gjurejevin ruokakunta [Uhtuan kylässä Matjushka Matfeij Gjurejev ja poikansa Kondrashka - Repolan pogostan Valvontakirjassa v:lta 1697]. Venäläistetty nimi Gjurejev on Pöllän mukaan selitettävissä Hyryksi. Aivan rajan pinnassa Suomussalmen Vuokissa asui ainakin ilmeisesti Pohjanmaan rannikolta lähtöisin ollut Hyryn ruokakunta. Uhtuan Gjurejev on siis saattanut muuttaa Vuokista. (Suomussalmen seurakunta erotettiin Hyrynsalmesta vasta 1856, ja molemmat kuuluivat Paltamon seurakuntaan vuoteen 1786.) Yhdeksälle Länsi-Vienan 1670-luvun sukunimelle, mm. Gjurejeville ja Remsujeville, on löydettävissä vastineet Pohjois-Pohjanmaan rannikkopitäjistä ja Oulujoen varren kylistä. Pohjalaiset muuttajat asettuivat Vienassa vesiväylien varteen, toisin sanoen Ylä- ja Keski-Kuittijärven sekä Kiitehenjärven rantamille. Heidän osuutensa väestöstä oli merkittävä. Juuri niinä aikoina ( ), jolloin perimätiedon mukaan Kondrat Hyryn kerrotaan siirtyneen Uhtualle, Länsi-Vienan keski- ja eteläosan kyliin tiedetään muuttaneen ainakin 16 miespuolista asukasta (vain miehistä pidettiin kirjaa). Seitsemän oli lähtöisin Suomen puolelta luvulla ei Hyryn nimeä enää esiinny Vienan sukunimien joukossa, vaan suvun jäsenten nimeksi oli siis jostakin syystä tullut Klementjeff. Sitä nimeä Pöllän tutkimus ei kuitenkaan mainitse lainkaan. Suku tunnetaan kotitalon Ananien mukaan. Repolassa eli Uhtuan rippikirjan 1840 mukaan 46-vuotias Vasilej Kondratjev, syntynyt noin 1794, hänen vaimonsa 49-vuotias Jelena, syntynyt noin 1791 sekä tytär 21-vuotias Agafja, syntynyt noin Samoin Repolasta on tieto miehestä nimeltään Petr Pavlov Klementjev (?), joka oli syntynyt noin 1809, merkitty Uhtuan vuoden 1840 rippikirjaan 31-vuotiaana. Saman talouden toinen mies oli nimeltään Pavel Pavlov, 28-vuotias, syntynyt noin Pavelin vaimo 26-vuotias Glikerija oli syntynyt noin 1814 ja perheen lapset 2-vuotias Nikolaj Pavlovits noin 1838 ja vuoden vanha Agafja Pavlovna noin Heidän mahdollisesta sukulaisuussuhteestaan Kondrat Hyryn jälkeläisiin ei ole tietoa. Lienevätkö sukua seuraavat Uhtuan rippikirjoissa mainitut Klementjeffit: Potap Iudits Klementjeff, syntyi noin 1804, kuoli vanhuuttaan ja vaimo Darja Ivanovna, syntyi noin 1800, kuoli vanhuuttaan Uhtuan vuoden 1840 rippikirjaan (talo 168) on merkitty 24- vuotias Ivan Iudin, syntynyt noin 1816 ja 21-vuotias vaimo Jevdokija, syntynyt noin 1819 sekä Ivanin veli 18-vuotias Grigorij, syntynyt noin Kulttuurijulkaisu Careliassa nro 8/2002 on Robert Kolomaisen laatima henkilökuva etnososiologi Jevgeni Klementjevistä, joka työskentelee Karjalan tiedekeskuksessa sen Kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksessa. Hän on syntynyt vuonna 1938 Rukajärven hallintopiirin (nykyisen Munjärven piirin) karjalaisessa Ondajärven kylässä kuusilapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Muut lapset kuolivat sota-aikana evakossa Arkangelin alueella. Opiskeltuaan historiaa Petroskoin yliopistossa hän jatkoi loppututkinnon suoritettuaan opintoja Moskovan Kansatieteen tutkimuslaitoksessa. Väitöskirjaansa varten hän haastatteli 1200:aa karjalaista sellaisista seikoista, jotka luonnehtivat kansaa, sen kieltä, itsetuntoa, aineellista kulttuuria ja perinnettä. Hän taistelee karjalaisuuden puolesta ja on kirjoittanut runsaasti karjalan kielen asemasta (mm. Carelia 8/2001). Kiinnostavaa olisi tietää, liittyykö Jevgeni Klementjev mitenkään Kondrat Hyryn jälkeläisiin. Karjalan kansannousun arkiston sotilasluetteloista Irja Rämä on poiminut joukon Alajärvestä kotoisin olleita Klementjeffejä, mutta heidän mahdollista sukulaissuhdettaan Ananie Kondratjevits Klementjeffin jälkeläisiin se ei valaise: Klementjeff, Hosim /Josim, s Alajärvi. Vapaustaistelija. Karjalan Metsäsissirykmentin (KSMR) suksijoukot. Kantakirjan nro 26. Talonpoika. Venäjän armeijassa ollessaan oli Saksan rin-

5 5 tamalla. Karjalan kansannousun arkisto (KKNA)V. VA (Valtionarkisto, nykyinen Kansallisarkisto) Klementjeff, Jurjö, s.1904 Alajärvi. Vapaustaistelija. Talonpoika. Sotilas KMSR:n suksijoukot. Kantakirjan nro 36. Ei ole ollut aikaisemmissa sodissa. KKNA V. VA Klementjeff, Maksim, s Alajärvi. Talonpoika. Vapaustaistelussa joukkueenjohtaja. KMSR:n suksijoukot. Kantakirjan nro 19. Venäjän armeijassa ja Saksan sodassa. KKNA V. VA Klementjeff, Sidor, s Alajärvi. Talonpoika. Sotilas. KMSR:n suksijoukot. Kantakirjan nro 20. Ei aikaisemmissa sodissa. KKNA V. VA Kaksi kantaisän Kondrat Hyryn poikaa on perinteisesti tiedossa: Pokafer Kondratjevits Klementjeff, josta ei ole muita tietoja. Ananie Kondratjevits / Ananie Kondratan poika Klementjeff Ananie Kondratjevits / Ananie Kondratan poika Klementjeff Talonpoika Uhtuan Likopäässä. Taloa kutsuttiin isännän mukaan nimellä Ananie. Ihmiset tunnettiin talon mukaan. Heistä ei käytetty Klementjeffin nimeä, vaan he olivat sukupolvesta riippumatta esim. Ananien Vaseli, mutta yhtä hyvin Ananien Hoto, joka oli Ananien Vaselin tytär. 1. Ivan / Iivana (Juho) Ananjevits Klementjeff, Anna tai Fedosja Ananjevna Klementjeff / Trofimoff, noin Glikerija (Lukki) Ananjevna Klementjeff / Sergejeff, 1834/ Vasilij (Vaseli) Ananjevits Klementjeff, noin Stefan (Stepan) Ananjevits Klementjeff, noin Agafja (Okahvie) Ananjevna Klementjeff / Germanoff / Hermanoff, noin Grigorij (Riiko) Ananjevits Klementjeff. 1. Ivan Ananjevits Klementjeff /Kondratan Ananien poika Iivana / Juho Klementjeff Syntynyt todennäköisesti 1827 (rippikirjan mukaan vuotias, talo 36; vuoden 1900 rippikirjassa 73-vuotias, talo 41), kuollut Maanviljelijä, talon nimi edellisen polven mukaan siis Ananie; turkiskauppias, lähinnä oravannahkojen hankintaa ja myyntiä alueella Pietari Sisä-Suomi. Tietoja vuosilta : Todistajana mm. Matfej Ivanovits Tichanoffin (Matti Riikolan) kanssa , kun reserviläinen Filip Savvits (Suavan Hilippä) Afanasjeff ja Jevgenija Vasiljevna Andrejeva synt. Pällijeva vihittiin, sekä , kun avioliiton solmivat Matfejn veli Timofej Ivanovits Tichanoff (Timo Riikola) ja Jevdokija Vasiljevna Terentjeva (ks. Tichanoffit I ja I ). Yhtenä todistajana oli silloin myös Miron Nikitits Tichanoff. Ivan Klementjeff oli 115 muun uhtualaisen kanssa allekirjoittamassa kesäkuun 19:ntenä 1899 Uhtuan kyläkokouksen adressia "Hänen Ylhäisyydellensä Suomen Suuriruhtinasmaan kenraalikuvernöörille". Siinä anottiin, että tämä "toimisi siihen suuntaan, että Venäjän karjalaisten kulkukauppa Suomessa saataisiin lailliseksi ja luvalliseksi elinkeinoksi mitä pikemmin, sillä Karjalamme toimeentulo nykyään siitä sangen paljon riippuu" (KH 3-4-/2006 s ). Enenevät venäläistämistoimet Suomessa olivat muuttaneet kansalaisten suhtautumista silloin monesti Bobrikoffin kätyreinä pidettyihin laukkureihin kielteiseen suuntaan. Vielä joulukuun 21. päivänä 1905, siis 78-vuotiaana, puolisen vuotta ennen kuolemaansa, hän osallistui Uhtualla kansalaiskokoukseen, josta alkoi rajantakaisen Karjalan kansallinen liike. Isä vieraili ainakin kahdesti Virroilla poikiensa perheissä. Häntä kutsuttiin siellä talonsa mukaan ukko Ananieksi tai Karjalan ukoksi (ukko = isoisä). Hänestä on säilynyt valokuva, otettu Tampereella I. Nymanin valokuvaamossa. Puoliso: Matrena / Matrona / Matro Kirillovna / Matro Kirilän tytär Tichanoff. Syntynyt todennäköisesti 1835 (Uhtuan vuoden 1850 rippikirjassa 14-vuotias, vuoden 1890 rippikirjassa 55- vuotias ja vuoden 1900 rippikirjassa 65-vuotias), kuollut "vanhuuttaan" Isä Kirilä Hilipänpoi-

6 6 ka (Kirill Filippovits Tichanoff) syntyi noin 1813, äiti Anna Vasiljevna syntyi noin Talon nimi Kiriläini. Matrenan kummilapsi: sukulaisten Avksentij Sergejevits Sergejevin ja Marija Trifonovnan, synt. Mosnikovan tytär Anna Tämä avioitui sittemmin Risto Sirkeisen (Grigorij Terentjevits Sergejeffin) kanssa. Ks. Tichanoffit IV Anastasia ( Nastasja, Nasto) Ivanovna Klementjeff / Mitrofanoff, Iosif (Osip, Jooseppi) Ivanovits Klementjeff 1.3. Stepanida (Stepanie) Ivanovna Klementjeff 1.4. Aleksej / Aleksi Ivanovits Klementjeff / Varpasaari, Pavel / Paavali / Paavo Ivanovits Klementjeff / Kotiranta, Jelena / Olga Ivanovna Klementjeff / Michejeff / Mikkonen, Pavel / Paavo (2.) Ivanovits Klementjeff 1.8. Timofej Ivanovits Klementjeff, Gavriil /Gabriel / Kaarlo / Kalle Ivanovits Klementjeff / Kaippio, Marija / Maria / Mari Ivanovna Klementjeff / Dorofejeff / Alanko, Anastasia / Nastasja / Nasto Ivanovna Klementjeff / Mitrofanoff syntyi Uhtualla (hautakivessä vuosi 1850) ja kuoli leskenä Virroilla tyräleikkaukseen. Hauta Virtain vanhalla hautausmaalla. Paavo-veljen lapset kutsuivat häntä Nastotädiksi. Puoliso : 30-vuotias Vasilij / Vaseli Nikiforin poika Mitrofanoff Uhtualta, syntynyt siis noin Isä Nikifor Mitrofanoff (syntynyt 1800-luvun alkupuolella), äiti Mavra Nikiforovna (syntynyt noin 1819, eli 71-vuotiaana leskenä 1890). Veljensä Jefimin (Jekun) lasten kummina Vaseli oli kuudesti. Yksi kummilapsista oli Vasilij, myöhempi Ville Jekunen. Samassa taloudessa Mavra-äidin kanssa 1890 olivat poika Vasilij (47), miniä Anastasija Ivanovna (35) ja lapset Semjon (8), Ioann (5) ja Mihail Vasiljevits (2). Perheen kotitalo oli nimeltään Trohkimala. Vasilijn ja Anastasian häissä oli todistajana mm. Nikifor Timofejevits Mitrofanoff yhdessä morsiamen isän langon Aggej Sergejevits Sergejeffin kanssa. Kenraalikuvernöörille lähetetyn adressin allekirjoittaja (ks.1.) Vaseli kuoli paleltumalla veneessään myrskyisellä Kuittijärvellä Ksenija Vasiljevna Mitrofanoff, Semjon / Simana / Simeon / Simo Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoniemi, Ioann / Ivan / Iivo Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoniemi, Tatjana Vasiljevna Mitrofanoff, Mihail / Mikko Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoranta, Ksenija Vasiljevna Mitrofanoff syntyi , kummina Fedosja Nikiforovna, Trofim Ivanovits Mitrofanoffin vaimo. Ksenija kuoli tulirokkoon Semjon / Simana / Simeon / Simo Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoniemi syntyi Uhtualla , kummina eno Aleksij Ivanovits Klementjeff (Aleksi Varpasaari), ja kuoli Ruoveden keuhkotautiparantolassa Perhehauta Pohjaslahden hautausmaalla. Kauppiaana Ruoveden Pohjaslahdella. Hoiti jonkin aikaa enonsa Paavo Kotirannan kauppaa Virroilla tämän kuoltua Kääntyi luterilaiseen uskoon 1907 yhdessä kahden enonsa Aleksin ja Paavon kanssa. Karjalan Sivistysseuran jäsen, oli vaimonsa kanssa mukana jo Wienan Karjalaisten Liiton alustavassa kokouksessa Vaasassa Puoliso: Selma Alexandra Lammi Kurusta Simo ja Selma Kaukoniemen lapset: Inkeri s.1907 (Kuusamon kansanopistossa ) Anni Kyllikki s Heimo Kullervo s Kerttu Tuulikki

7 Pentti Kalervo s Heljä Tellervo Haurinen s. 1916, puoliso Vaseli Haurinen Hilkka Anja Kainulainen kaksi pienenä kuollutta poikaa, toinen heistä Ossi Ioann / Ivan / Iivo Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoniemi syntyi Uhtualla (kummeina eno Aleksij Ivanovits Klementjeff /Aleksi Varpasaari ja täti Jelena Ivanovna Klementjeff/Olga Mikkonen) ja kuoli Kuusamossa Perhehauta Kuusamon hautausmaalla. Kauppias Rovaniemellä , Kuusamossa Eeva-tyttären mukaan perhe muutti Kuusamon Määttälänvaaralle vuonna 1910 ja pian sen jälkeen kirkonkylään. Iivo Kaukoniemi oli Uhtualla kansalaiskokouksen 1905 asettaman Perustuslaillisen Kansanvaltaisen Puolueen 35-miehisen paikallistoimikunnan jäsen. Wienan Karjalaisten Liiton perustajajäsen 1906, mukana vaimoineen myös liiton alustavassa kokouksessa Vaasassa Jo 1905 molemmat olivat Uhtualla kuuluneet kansalliselle asialle lämmenneeseen aktiivijoukkoon, joka kokoontui Räihän taloon neuvottelemaan duuman perustamisen herättämistä kansallisista toiveista ja niiden vaatimista toimenpiteistä. Karjalan Sivistysseuran ainaisjäsen. Uhtuan Kauppa- ja Teollisuusosuuskunnan perustajajäsen Iivo Kaukoniemi joutui Venäjän armeijaan ja maailmansotaan. Hän oli mukana karjalaisten vapauspyrkimyksissä mm. joukkojen muonittajana. Kuusamossa Kaukoniemi oli kansanopiston johtokunnan jäsen , puheenjohtaja Hän kuului suojeluskunnan esikuntaan ja toimi viimeksi paikkakunnan Karjalakerhon puheenjohtajana. Viena-Aunus 2/1937 julkaisi muistokirjoituksen aktiivisen ja intomielisen Karjalan miehen kuoltua. Puoliso : Anna / Anni Dorofejeff, syntyi Uhtualla , kuoli Kuusamossa , vanhemmat: isä Nikifor Terentjevits Dorofejeff, Terosen Mikki, Pikku Mikki, syntynyt noin 1839, kuoli sokeutuneena Uhtualla 53-vuotiaana reumatismiin; äiti Jevdokija (Joudokei) Osipovna Sofronova syntyi Uhtualla , kuoli tyttärensä luona Kuusamossa Hän oli Raumalla kauppiaana toimineen Iivana Sofronoffin sisar Annikki Heikkilä, Helena, Matti, Antti, Martti, Esko, Erkki Olavi, Lauri Mikko Sakari, Alli Sisko Tellervo, Eeva Kirsti Kaarina Muhonen, Jorma Ilmari, Enne-Liisa, Annikki Heikkilä syntyi Uhtualla, puoliso Fredrik Heikkilä Kittilästä; Helena syntyi Uhtualla , kuoli , haudattu Uhtualle; Matti syntyi Kuusamossa ja kuoli Oulussa Tampereen reaalilyseossa (I III), ylioppilas Oulun lyseosta Poliisikoulu. Rikosetsivä. Osallistui talvi- ja jatkosotaan, haavoittui joukkueenjohtajana talvisodan loppupäivinä Talissa (KH 7 8/1992, s.137), puoliso Eva Grönholm Masalasta; Antti syntyi Kuusamossa ja kuoli ;

8 Martti Juhani syntyi Kuusamossa ja kuoli Oulussa , haudattu Simoon, puoliso Iida Hiltunen Simosta; Esko Johannes syntyi Kuusamossa ja kuoli Porissa , puoliso Kaija Niinimäki Kokemäeltä; Erkki Olavi syntyi Kuusamossa ja kaatui Kuhmossa , haudattu Kuusamon sankarihautaan. Kuusamon kansanopistossa ja , vapaaehtoisena talvisodassa, (KH 1 2/1993, s.14); Lauri Mikko Sakari syntyi Kuusamossa , kuollut Oulussa, puoliso Oili Salmirinne; Alli Sisko Tellervo syntyi Kuusamossa , kuoli Kuusamossa; Eeva Kirsti Kaarina Muhonen syntyi Kuusamossa , kuoli Kuusamossa, puoliso Lauri Muhonen ( ); Jorma Ilmari syntyi Kuusamossa ja kuoli ; Enne-Liisa syntyi Kuusamossa ja kuoli Tatjana Vasiljevna Mitrofanoff syntyi , kastettiin (kummina Jelena Ivanovna Klementjeff/Olga Mikkonen) ja kuoli kylmettymiseen Mihail / Mikko Vasiljevits Mitrofanoff / Kaukoranta syntyi Uhtualla (kummeina Aleksej Ivanovits Klementjeff /Aleksi Varpasaari ja Jelena Ivanovna Klementjeff/Olga Mikkonen) ja kuoli Kuusamossa. Perhehauta Kuusamossa. Myymälänhoitajaksi veljensä liikkeeseen Kuusamoon joskus Vienan vapaustaisteluiden jälkeen, ehkä 1922, jolloin perhe muutti sinne. Sitä ennen ainakin enonsa Paavo Kotirannan liikkeessä Virroilla. Suoritti kauppakoulun Tampereen kauppaoppilaitoksessa. Piti johonkin aikaan kotitaloa Trohkimalaa Uhtualla. Ilmari Kianto tapasi hänet Uhtuan-käynnillään 1914: "Osuin oppaani kera Trohkimaisen taloon, josta eräs nuori Suomen samoilija, Mikko Kaukoranta (Mitrofanoffeja), kirjallisuutta viljelevä mies hänkin, välitti minulle kievarikyydin." (Ilmari Kiannon Vienan Karjala, s. 332). Puoliso 1911 Vappu Tikanoja /Punakon Varvara/ Varvana (Varvara Fedorovna / Huotarintytär Tichanoff) Uhtualta Vanhemmat: Feodor Ivanovits Tichanoff (s. 1858) ja Irina Fedorovna Andronoff. Oli 15-vuotiaana Kuusamon kansanopistossa "Mikko häitänsä pitää, olette tainnut kuulla jo, Punakon Warvanasta on nainut." (Outi Afanasjeff 1911). Lokakuun 18. päivänä 1911 Mikko kirjoitti Paavo Ahavalle: "Naimisiin olen mennyt. Tuntuu ehkä lapselliselta useamman mielestä, vaan ei itsestäni. Paljon kauniimmalta tuntuu avioliittoon meno minun mielestäni, kun on köyhä ja tyhjä maailman aarteista." Hän sai passin Suomeen, Ruovedelle ja Virroille, Kun perhe muutti Suomeen, lapsia oli kolme. Ks. Tichanoffit III Maria s. 1912, opiskeli Kuusamon kansanopistossa; Hely Törmänen, s tai 1914 (Suomeen tultaessa 8-vuotias), puoliso Niilo Törmänen. Kuusamon kansanopistossa ja ; Vihtori , kaatui Kuhmossa, haudattu Kuusamon sankarihautaan; Hilkka Laitinen, puoliso Niilo Laitinen, Kuusamon kansanopistossa ; Heikki; Johannes /Juhani / Jussi , puoliso Sanni; Irja Jonninen, puoliso Yrjö Jonninen; Irma s. 1927, puoliso Per Anders? (Ruotsissa); Jouni s. noin 1929, hukkui 1938; Viena-Inkeri.

9 Iosif / Osip / Jooseppi Ivanovits Klementjeff kuoli pienenä, ei tietoa elinvuosista 1.3. Stepanida / Stepanie Ivanovna Klementjeff kuoli pienenä, ei tietoa elinvuosista 1.4. Aleksij /Aleksei / Aleksi Ivanovits Klementjeff / vuodesta 1907 Varpasaari syntyi Uhtualla (tyttärenpojan Kalevi Kotaniemen mukaan ), kuoli bolsevikkien murhaamana Vuokkiniemellä 29./ Puoliso Jenny Eprantytär (Karjalassa Jevgenija Erhardovna) Salminen, syntyi Ruovedellä , kuoli Suomussalmella Aleksi kääntyi lapsineen evankelisluterilaiseen uskoon Hän kulki kaupalla nuoresta pojasta lähtien ja perusti sitten yhdessä nuoremman veljensä Paavalin kanssa kaupan Virtain Vaskiveden Tyrkölle Kun nuorempi veli perusti kaupan kirkonkylään 1892, hän piti yksin liikettä Vaskivedellä. Vuonna 1891 hän kuntakokouksen pöytäkirjan ( ) mukaan oli yrittämässä koulua Vaskiveden Tyrkön kylään. Vuonna 1902 hän peri oikeusteitse rahoja maksamattomista laskuista, joita oli syntynyt Visuveden haarakaupasta vuosina 1898 ja 1900 ostetuista tarvikkeista. Tämä viittaa siihen, että myös hänellä olisi ollut siellä liike, kuten Paavali-veljelläkin. Viimeistään 1910-luvun alkuvuosina hän palasi perheineen Uhtualle, kenties kotitilalle. Jossakin yhteydessä puhutaan kuitenkin Varpasaaren talosta. Isä oli Uhtuan rippikirjan mukaan kuollut Talvisin Aleksi kävi Suomessa kaupalla. Hän oli Uhtuan nahkaliikkeen osakas vuodesta Heinäkuun päivänä 1917 vietettiin Uhtualla Karjalan Sivistysseuran järjestämiä kesäja heimojuhlia. Samassa yhteydessä pidettiin karjalaisten edustajakokous. Varpasaari kirjoitti sille esityksen Vienan vallankumouksellisesta hallinnosta. Syksyllä hän jäi Vienaan eikä lähtenyt talvikaupalle. Maaliskuun päivänä 1918 Uhtuan edustajakokous päätti Itä-Karjalan eroavan Venäjästä ja liittyvän Suomeen. Alustavasti määriteltiin liittymisen edellytykset. Maaliskuun 29:ntenä Varpasaari oli 2. edustajakokouksen jäsen. Kokouksessa vahvistettiin päätös erota Venäjästä ja liittyä Suomeen. Päätettiin myös lähettää lähetystö Suomen hallituksen luo Vaasaan ilmoittamaan ja neuvottelemaan asiasta. Uhtuan lähetystöön kuuluivat Leo Pankkonen, Aleksi Varpasaari ja Pekka Jekunen. Senaatin puheenjohtajalle P. E. Svinhufvudille jätettiin itäkarjalaisten adressi (noin 300 allekirjoittajaa) ja lähetystön laatimat kaksi eri muistiota, joissa Suomen hallitukseen vedottiin tiettyjen itäkarjalaisten kuntien puolesta. Heinäkuussa 1918 hän oli Uhtuan kunnan edustajana Vienan kuntien valitsemien edustajien kokouksessa Uhtualla. Syyskuun 6. päivänä oli Uhtuan kunnan edustaja (maanviljelijä A. Klementjeff-Varpasaari) Suomen hallituksen luona pyytämässä apua sotatilanteessa syntyneessä uudessa vaiheessa anoen suomalaisten vapaaehtoisten joukkojen vahvistamista. (Vetoomus ei johda tuloksiin, Uhtua menetetään jo 9.9., ja heti sen jälkeen luultavasti Klementjeff- Varpasaari saa antaa itse henkensä Itä-Karjalan vapauden lunnaiksi Vuokkiniemellä englantilaisten johdolla hyökkäävien bolshevikkien murhaamana) (Toivo Kaukoranta: Itä-Karjalan vapaudentie, s.45). Perhe muutti takaisin Suomeen muiden pakolaisten joukossa Lidija /Elisabeth /Lilli Klementjeff / Varpasaari / Lehtinen, Pavel / Paavali /Paavo Klementjeff / Varpasaari, Jevgenija /Eugenie (Jenny) Klementjeff / Varpasaari / Enckell, Aleksi Klementjeff Marija Klementjeff, noin Irene Klementjeff / Varpasaari / Tikkanen, Jelena /Heleena (Helvi) Klementjeff / Varpasaari / Kotaniemi, Aino Kyllikki Varpasaari, Lidija /Elisabeth /Lilli Klementjeff / Varpasaari / Lehtinen syntyi Virroilla. Kävi lukuvuoden Tampereen suomalaista tyttökoulua ja ainakin Vaasan suomalaista tyttökoulua. Uhtuan rippikirjoissa 1900 ja 1910 hänen nimensä on Lidija. Puoliso: Virroilla Kaarle (Kalle) Fredrik Lehtinen Elisabeth kuoli

10 Virtain Vaskivedellä 27-vuotiaana Kalevi, Anida Raittinen, Kalevi syntyi Virroilla ja kuoli Turengissa. Puoliso Maire Mattsson Äyräpäässä, kuoli Turengissa; Anida Raittinen syntyi Virroilla ja kuoli siellä Puoliso: Martti Gabriel Raittinen , Virrat. kolme tyttöä Pavel / Paavali /Paavo Klementjeff / Varpasaari syntyi Virroilla, kuoli tiettävästi noin 1960 Kotkassa. Metsätyönjohtaja Tuomarniemen metsäkoulusta Liittyi isänsä mukana Uhtualle perustettuun suojeluskuntaan, kun perhe oli muuttanut sinne Virroilta 1910-luvulla. Paavo Ahava mainitsee hänet Vienan retkikunnan mukana saapuneiden pakolaisten luettelossa, ja hän osallistui Kajaanissa pakolaiskokoukseen. Hän kuului myös joukkoon, joka sai Kuopion johtajakurssilla vuodenvaihteessa kolme kuukautta, joulukuusta helmikuuhun, pakolaisille järjestettyä koulutusta. Se sisälsi puoliksi sotilaskoulutusta, puoliksi siviiliopiskelua. Karjalan Vartia -lehdessä (monistettu, sidottu) numero 16 ( ) on julkaistu hänen mukailemansa intomielinen runo Ei Karjalan kankaita anneta, ei. Ainakaan vielä ei ole tiedossa runoa, josta se olisi mukailtu, tai sen tekijää. Toimi metsäteknikkona Oitissa. Puoliso 1926: Ireene Mirjam Aleksin tytär Lahti, syntynyt Ruovedellä, kuollut noin 1955 todennäköisesti Haapamäellä. Ireene ja Paavo olivat serkuksia. Paavon äiti Jenny Eprantytär Salminen ja Ireenen äiti Maria Epran tytär Salminen olivat sisaruksia. Lapsi: Olavi Arnold Ossian, syntynyt Ruovedellä. Asunut ainakin 1979 perheineen Kotkassa Jevgenija /Eugenie (Jenny) Klementjeff / Varpasaari / Enckell syntyi Virroilla, kuoli Helsingissä. Puoliso diplomi-insinööri Albert Enckell Puolisoiden hauta Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla. Lapsi: Poika Uhto syntyi Helsingissä , aviopuolison adoptoima Aleksi Klementjeff, kuoli pienenä, ei mainita vuoden 1910 rippikirjassa Marija Klementjeff syntynyt noin 1901, 9-vuotias vuoden 1910 rippikirjassa Irene Klementjeff / Varpasaari / Tikkanen syntyi Virroilla, kuoli Helsingissä. Kävi Uhtualla väliaikaisen hallituksen toimeenpanemaa seminaaria Itä-Karjalan vapautumistaistelujen aikana ja kirjoitti sitten Paavo Ahavalle Kovalasta mm.: täytyy meidän täällä rajakylissä pakoilla Kun minä olin siinä seminaarissa ja se siirrettiin jo ennen bolshevikkien tuloa Vuokkiniemelle ja sieltä tuli niin kiire, kun siskoni oli hädin tuskin päässyt lapseni kanssa pakenemaan, sen tähden joudun pienen lapseni kanssa tänne pakoon Pari vuotta myöhemmin ( ) hän kirjoittaa Jaalan Annanlahdesta päässeensä Suomessa kansakoulunopettajaksi Sotkamon Tipasojalle ja odottavansa kesän täydennyskursseja. Koulu oli mahdollisesti jo vaihtunut, koska hän siirsi sittemmin ( ) kirjansa Virroilta juuri Jaalaan. Hän ilmoittaa, että hänellä on noin kolmivuotias tytär. Tytär: Mirjam, syntyi , ja takana oli ilmeisesti lyhyt avioliitto, koska tyttären sukunimi on Tikkanen ja sama nimi oli joissakin yhteyksissä äidinkin nimenä, esimerkiksi Irene Varpasaari Tikkanen juuri Ahavalle 1920 lähetetyssä kirjeessä, myöhemmin hän käytti vain Varpasaaren nimeä. Lapsi: Mirjam Tikkanen syntyi

11 Jelena /Heleena (Helvi) Klementjeff / Varpasaari / Kotaniemi syntyi Virroilla kirkonkirjojen mukaan , poikansa Kalevi Kotaniemen mukaan ja kuoli Oulussa. Uhtuan vaiheen jälkeen hän ilmeisesti asettui Kuusamoon, jonne siirsi Virroilta kirjansa Kuusamon kansanopistossa syyskaudella1921. Puoliso Kuusamossa 1923: Robert (Roope) Kotaniemi, entinen Borodkin, joka syntyi Oulangassa ja kuoli Oulussa Hänen vanhempansa olivat Jaakko Fjodorinpoika Borodkin (syntyi ja kuoli Oulangassa) ja Maria Semjonintytär (syntyi noin 1858 ja kuoli 1928 Oulangassa). Tulevan miehensä keralla Helvi Uhtualta Suomeen tulikin1922. Perhe asui sittemmin Oulun Pateniemessä, jossa perheenisä oli lukemattomien muiden pakolaisten tavoin sahalla töissä, hän toimi työnjohtajana ja lajittelijana. Hän oli 1931 perustamassa Pateniemen Karjalakerhoa ja kuului tiettävästi sen johtokuntaankin. Sitä ennen hän oli toiminut jo vuodesta 1925 Oulun seudun ensimmäisen Karjalakerhon, Varjakan Karjalakerhon, johtokunnassa. Martinniemessä toimivaan huoltotoimikuntaan hän myös kuului. (KH 1 2/1992) Aili Helenius / Finer, Kalevi, Kauko, Aino Kynkäänniemi, Kalervo, Kullervo, Juhani Robert, Sisko Anita Ståhle / Kevarinmäki /Hassila, Airi Helena Jämsä, Aili Helenius / Finer syntyi Oulunsalossa Kalevi syntyi Oulunsalossa (Karjalan Heimo 9 10/1996). Hän oli yksi Nurmijärvellä sijainneen karjalaislasten oppilaskodin Väinölän pojista ja kirjoitti ylioppilaaksi Nurmijärven yhteiskoulusta Ilmari Homanen muistaa häntä hyvällä: "Isoista pojista jäivät mieleeni esimerkiksi Kalevi Kotaniemen neuvokkuus kaikissa tilanteissa ja Vaaran Paavon isällinen rauhallisuus."(kh 11-12/1988) Neuvokkuutta varmaan tarvittiin myöhemminkin sähköinsinöörin tehtävissä. Isänsä tavoin hän toimii aktiivisesti karjalaisissa riennoissa. Puoliso : Aune Elisa Piiparinen, syntyi Pielisensuussa. kaksi poikaa ja tyttö Kauko syntyi Forssassa. Puoliso : Hanni Elviira Anttila, syntyi Oulunsalossa, kuoli Oulussa. kolme poikaa ja kaksi tyttöä Aino Kynkäänniemi syntyi Haukiputaalla. Puoliso: Kaarlo Mikael Kynkäänniemi, syntyi ainakin yksi poika Kalervo syntyi Haukiputaalla. Puoliso : Orvokki Marjatta Pietarila, syntyi Haukiputaalla. neljä tyttöä Kullervo syntyi Haukiputaalla, kuoli Oulussa. Puoliso : Maire Helvi Annikka Riikola, syntyi Haukiputaalla, kuoli Oulussa. kaksi poikaa ja kaksi tyttöä Juhani Robert, syntyi Haukiputaalla, kuollut Sisko Anita Ståhle / Kevarinmäki / Hassila syntyi Haukiputaalla.. kolme poikaa ja kolme tyttöä Airi Helena Jämsä syntyi Haukiputaalla. Puoliso : Paavo Henrik Jämsä, syntyi Haukiputaalla, kuoli Haukiputaalla. yksi poika.

12 Aino Kyllikki Varpasaari syntyi ja kuoli Virroilla Pavel /Paavali / Paavo (1.) Ivanovits Klementjeff / vuodesta 1906 Kotiranta syntyi Uhtualla (Vaasan ortodoksisen seurakunnan pääkirjan mukaan ), kuoli Virroilla Puoliso Virtain seurakunnan virkatodistuksen mukaan , Vaasan ortodoksisen seurakunnan pääkirjan mukaan , jolloin mainitaan sulhasen iäksi 23 ja morsiamen 18. Tiedot ovat ristiriitaisia, koska perimätiedon mukaan ensin vihittiin Virroilla evankelisluterilaisen uskonnon mukaisesti ja sitten Uhtualla ortodoksisen uskonnon mukaisesti. Olisikohan mahdollista, että ensimmäinen vihkiminen olisikin tapahtunut jo 1888, kuten jossakin yhteydessä ilmoitetaankin. Sitten rekikelillä olisi menty Uhtualle uudelleen vihittäviksi. Virkatodistuksissa näyttää kyllä virheitä riittävän. Aleksiina / Siina Kustaan tytär Havanka (Karjalassa Aleksandra Kozmitsna / Aleksina Gustavovna), syntyi Virroilla ja kuoli Laviassa Vanhemmat: Kustaa Mooseksen poika Ranta-Tyrkkö / Pirttimäki / Havanka ja Fredrika / Retriikka Antintytär Vesa / Pirttimäki (vihitty , vaimon 2. avioliitto). Paavali kääntyi lapsineen evankelisluterilaiseen uskoon kirkkolaissa säädetyllä tavalla. Hän kulki Suomessa kaupalla 11-vuotiaasta alkaen ja perusti veljensä Aleksin kanssa 1887 kaupan Virtain Vaskiveden Tyrkölle. Anoi kauppaoikeuksia kirkonkylään ja sai ne joulukuussa Kauppa avautui 1892 Kankaanpään talosta vuokratulla tontilla Kankaanpäältä ostetussa talossa. Perusti haaramyymälöitä (Uuranen, Visuvesi, Jäähdyskylä, Töysä). Sivuliikkeitä hoitivat lähinnä vienalaissukulaiset. Toimi vienalaislaukkureiden tavaranhankkijana. Kuului Wienan Karjalaisten Liittoon ja Uhtualle 1906 perustettuun Perustuslaillis-kansanvaltaisen puolueen paikallistoimikuntaan sen Suomessa asuvana jäsenenä. Tehtävänä oli mm. kerätä rahaa puolueen tilille. Vuonna 1880 Paavalista tuli kummi setänsä Vaseli Ananjevits Klementjeffin pojalle Nikolaj Vasiljevitsille. Tämä kuoli seuraavana vuonna Lyydia Klementjeff Maria Klementjeff, Ioann /Ivan / Johannes / Hannes Klementjeff / Kotiranta, Anna /Anni Klementjeff / Kotiranta, Aleksei /Aleksi Klementjeff / Kotiranta, Ksenija / Senja Klementjeff / Kotiranta / Hollo, Lavrentij / Lauri Klementjeff / Kotiranta, Leontij / Leo Klementjeff / Kotiranta, Paavo Kustaa Kotiranta, Hilkka Kaarina Kotiranta / Saari, Irja Fredrika Kotiranta, Lyydia Klementjeff, syntymävuotta pääkirja ei tunne, kuoli 1891 Virroilla Maria Klementjeff, syntyi , päivämäärä juliaanisen kalenterin mukainen, kuoli 1892 Virroilla Ioann /Ivan / Johannes / Hannes Klementjeff / Kotiranta syntyi , kuoli Virroilla. Kävi Tampereen Reaalilyseota Kuului Virtain nuorisoseuran torvisoitto- ja näytelmäkerhoon. Harrasti myös haitarinsoittoa. Menehtyi ns. lentävään keuhkotautiin Anna /Anni Klementjeff / Kotiranta syntyi ja kuoli reumaan Virroilla. Sai aikaan sen, että kylän lapset 1908 perustivat Virtain lasten lainakirjaston Aleksei /Aleksi Klementjeff / Kotiranta syntyi Virroilla, kuoli

13 13 Kyproksessa. Suoritti keskikoulun Haapamäen yhteiskoulussa ja lukion Tampereen Suomalaisessa Yhteiskoulussa Lääkäri Helsingin yliopistosta Lavian, Suodenniemen ja Kiikoisten kunnanlääkäri. Harrasti nuoresta lähtien näyttämötaidetta, näytteli itse ja ohjasi harrastajanäyttelijöitä jo Virroilla ja sitten Laviassa. Puoliso pankinkamreeri Elsa Maria Saarela, syntyi , kuoli Helsingissä. Vanhemmat: Iivari J. Saarela ja Anna Sofia Heinola Antti Kustaa , puoliso Elina Armida Laaksovirta poika ja kaksi tyttöä Erkki Aleksi, 1932, puoliso Sirpa Päivike. neljä poikaa Paavo-Juha Henrikki Kotiranta / Paavojuha Henrikki Klementjeff, Pirkko Marja-Leena Jonsson, 1942, puoliso Per Jonsson. kolme poikaa Ksenija / Senja Klementjeff / Kotiranta / Hollo syntyi Virroilla, kuoli Alastarolla. Kolme luokkaa Haapamäen yhteiskoulua , päästötodistus Tampereen tyttökoulun VI luokalta Sairaala- ja apteekkiharjoittelua, toimintaa kotiopettajana. Kansakoulunopettaja Jyväskylän seminaarista Virtain Äijännevan kansakoulun ensimmäinen opettaja Puoliso eläinlääkäri Vilho Antero Hollo, syntyi Loimaalla, kuoli Alastarolla. Vanhemmat: Reinhold Hollo ja Matilda Tätilä Ritva Heta Helena , Terttu Hellevi Saarelainen,1931, puoliso Sakari Saarelainen poika ja tyttö Raija Tellervo Ojala, 1935, puoliso Ilmari Ojala. kolme poikaa Lavrentij / Lauri Klementjeff / Kotiranta syntyi Virroilla, kuoli Oulussa keuhkokuumeeseen. Ylioppilas Tampereen Reaalilyseosta 1921 (luokat II VIII). Agronomi Helsingin yliopistosta Limingan kansanopiston maatalousopettaja Lähimmät harrastukset urheilu ja suojeluskuntatyö. Puoliso Elsa Maria Heino, syntyi Suoniemellä, kuoli Helsingissä. Vanhemmat: Kalle Oskari Heino ja Fanny Maria Ritala Irja Kaarina Kotiranta , puoliso (er.) Rolf Winter. tyttö ja poika Leena Marjatta Himanen , puoliso Esko Himanen kaksi tyttöä Leontij / Leo Klementjeff / Kotiranta syntyi Virroilla, kuoli Espoossa. Ylioppilas Tampereen Reaalilyseosta 1926 (luokat III VIII). Ekonomi Kauppakorkeakoulusta Kansallis-Osake-Pankin prokuristi Seinäjoella , johtaja Orivedellä , Raahessa ja Heinolassa Urheiluharrastus; hänen aloitteestaan mm. perustettiin Virroille 1929 ensimmäinen urheiluseura Virtain Vihuri. Puoliso pankkivirkailija Vieno Elisabet Seppälä, syntyi Seinäjoella, kuoli Espoossa. Vanhemmat: Akseli Seppälä ja Sanna Liisa Korkiamäki Markku Leo Juhani, 1939, puoliso Pirjo-Leena Annikki Ahonen, o.s. Pipinen. kaksi tyttöä Kari Pirjo-Liisa Kyllikki, Paavo Kustaa Kotiranta syntyi ja kuoli Virroilla.

14 Hilkka Kaarina Kotiranta / Saari syntyi Virroilla, kuoli Turussa. Haapamäen yhteiskoulusta keskikoulun päästötodistus 1928 (luokat II V). Sairaanhoitaja Vaasan sairaanhoitajatarkoulusta Sairaanhoitajana Keski-Hämeen parantolassa Pikonlinnassa 1934?. Puoliso lääkäri Viljo Markus Saari, syntyi Turussa, kuoli Turussa. Vanhemmat: Johan Markus Saari ja Fanny Emilia Maunula Marja-Riitta Paltemaa, 1942, puoliso Seppo Paltemaa- tyttö ja kolme poikaa Jouko Viljo Markus, 1944, puoliso (er.) Helena Lahtonen. tyttö ja poika Tuula Hilkka Kristiina Terä, 1945, puoliso Timo Terä. kaksi tyttöä ja poika Kari Viljo Antero, 1946, puoliso Brigitte Steinweg. kaksi tyttöä Heli Sinikka Kaarina Saari / Kaumi / Saari-Uusimäki, 1952, 1. puoliso (er.) Sakari Kaumi. kaksi tyttöä. 2. puoliso Jouko Uusimäki Irja Fredrika Kotiranta syntyi Virroilla, kuoli Alastarolla. Haapamäen yhteiskoulusta erotodistus VI lk:lta Limingan emäntäkoulu Erilaisia talousalan kursseja ja harjoittelua Sairaanhoitaja Vaasan sairaanhoitajatarkoulusta Sairaanhoitajana Siilinjärven piirimielisairaalassa syksystä 1939, kenttäsairaalassa Itä- Karjalassa , Oriveden kunnansairaalassa 1945, Hatanpään sairaalassa Tampereella Jelena / Olga Ivanovna Klementjeff / Michejeff / Mikkonen syntyi Uhtualla noin 1867 (Alajärven vuoden 1910 rippikirjassa 43-vuotias), kuoli noin 1942 oltuaan Irja-tyttären kertoman mukaan toista vuotta halvaantuneena. Puoliso : Nikolaj / Mikko Fedotovits Michejeff, jolle avioliitto oli toinen. Tämä oli syntynyt noin 1860 (Alajärven vuoden 1890 rippikirjassa 30- vuotias). Vanhemmat olivat Fedot (Hotatta) Ijevlevits Michejeff (1830/ ) ja Agafja Afanasjevna (1833/ ). Häätodistajana oli mm. morsiamen isän lanko uhtualainen Aggej / Ahei Sergejevits Sergejeff. Vuoden 1890 Uhtuan rippikirjassa Jelena on mainittu 23-vuotiaana asuvaksi vanhempiensa luona. Vuonna 1884 Nikolai oli vielä Uhtuan Alajärvellä, koska oli siellä 4.7. todistamassa samankyläläisten Semjon Vasiljevits Jakovlevin ja Fekla Timofejevna Vasiljevan vihkimistä. Etelä-Pohjanmaan historian V mukaan Nikolai Micheijeff pääsi kauppiaaksi Ähtäriin luvulla, ja hänet mainitaan Ähtärin historiassa yhtenä pitäjän vienalaissyntyisistä kauppiaista. Elinkeinoilmoituksen mukaan hänellä oli kauppa Ruoveden Pohjaslahdella 1897, ja jo ennen sitä hänen liikkeessään siellä palveli Teodor Sergejeff (myöhempi Salo) kolmisen vuotta ennen siirtymistään Michejevin Ähtärin Ryötön liikkeen hoitajaksi. Vuosina Pohjaslahden liikkeessä työskenteli Teodorin veli Aleksi Sergejeff (myöhempi Jama). Vuonna 1900 siellä oli myös Risto Eerikinpoika (Terentjevits) Sirkeinen (syntynyt Uhtualla ). Jelena valittiin vuosina 1897 ja 1899 Karjalassa kummiksi, ja 1899 hänestä tuli myös veljentyttären Senjan kummi Virroilla. Vuoden 1910 rippikirjassa 50-vuotias Nikolaj on merkitty poissa olevaksi, mutta ilman sitä merkintää on 43-vuotias vaimo Jelena Ivanovna sekä 17-vuotias tytär Aleksandra (1. avioliitosta). Uuden avioliiton lapsia rippikirja ei tunne, ja on ilmeistä, että koko perhe asui Suomessa. Jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä perheen on pitänyt muuttaa Kemijärvelle, koska Irja-tytär Mikkosen nimisenä syntyi siellä Kemijärven seurakunta ei perhettä tunne, ei myöskään Lapin ortodoksinen seurakunta, joka nykyisin toimii Rovaniemellä. On todennäköistä, että kirkonkirjat tuhoutuivat sodassa, kun edellinen toimipaikka Petsamo menetettiin. Puolisot Olga ja Mikko Mikkonen on haudattu Kemijärvelle. Nikolai Michejeffin veljen Maksiman vaimo Marija /Moarie (Ivanovna Gorkojeva) oli Vienassa sodanjälkeisen ajan tunnetuimpia perinteen taitajia (Virtaranta: Vienan kyliä kiertämässä, s.

15 ), ja hänen Glikerija- / Lukki-sisarensa lapsista Tatjana Niemi ja Roope Takala (Roman Timofejeff, Timosen Romana) ovat olleet mm. Virtarannan tiedonantajina. Lukki oli aviossa Lev (Leva) Vasiljevits Timofejeffin kanssa, joka Inhan laulattaman isänsä Timosen Vasselein tavoin oli "etevä starinansanoja" (emt. s ). Tallella on Aleksi Kotirannan paikoin vaikealukuinen lapsien luettelo, jossa lienevät nimet Aleksandra? /Anni Mikko Iri /Irja Nata Mari ? Mikon ja Marin kohdalla on risti, ja lopussa on vielä risti kuin nimeltä tuntemattomasta lapsesta. Virtain vanhalla hautausmaalla on ainakin ollut pieni risti, jossa oli nimi N. Mihhaijeff. Sen yhteydestä mainittuihin lapsiin ei ole tietoa. Joka tapauksessa aikuisina ihmisinä Kemijärvellä mainitaan Anni Mikkonen ja Irja Hirvelä Anni Mikkonen syntyi noin Kyseessä lienee 1. avioliiton Aleksandra. Nikolain ensimmäinen puoliso Anna Jefimovna, Jefim Jevdokimovits Vasiljeffin tytär (syntynyt noin 1864), mainitaan vuoden 1890 rippikirjassa. Anna oli Tatjana Vaselintytär Klementjeffin miehen Osip (Oskari) Vasiljeffin sisar Iri / Irja Mikkonen / Hirvelä / Karjalainen syntyi Kemijärvellä, kuoli Perhe on siis ilmeisesti muuttanut nimensä Mikkoseksi ennen Irjan syntymää. Sen sijaan uskontokuntaa se ei muuttanut, Irja muutti ortodoksisesta seurakunnasta Kemijärven evankelisluterilaiseen seurakuntaan vasta Puoliso 1.) Valdemar Hirvelä, syntyi Limingassa, muutti Kemijärvelle ja kuoli Puoliso 2.) Valde Verner Karjalainen, syntyi Kemijärvellä, kuoli kaksi poikaa ja tyttö. Jonkinlaisen käsityksen Irja Hirvelän elämästä saa hänen kirjeistään Senja-serkulleen ja 1950-luvulla. Vuoden 1944 syksyllä perheen oli lähdettävä toistamiseen evakkoon. Mies oli edelleen rintamalla, ja äiti joutui pienten lastensa kanssa lähtemään varoituksetta matkaan. Mitään ei saatu mukaan, vain ne vaatteet, jotka sattuivat olemaan päällä. Uusi asuinpaikka oli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Pännäisissä Lillbyn kylässä. Kirjeestä käy myös ilmi, että Siina Kotirannan hautajaisiin 1938 oli saatu kutsu. Hän kyselee Kotirannan sisarusparvesta. Vuoden 1951 kirjeessä (18.1.) hän kertoo äitinsä saaneen aikanaan Senjan ja Vilhon kihlakortin ja kyselee perheestä. Hän pahoittelee kovasti sitä, ettei Aleksi-serkku ollut kesällä 1950 Kemijärvellä käydessään tullut häntä katsomaan. Hän kertoo asuvansa omassa pienessä talossa, jonka aviomies oli tehnyt ennen kuolemaansa. Hän elätti nyt perhettään neulomalla. Lämpimästi hän kutsuu käymään Pavel /Paavo (2.) Ivanovits Klementjeff, kuoli 4-vuotiaana Timofej Ivanovits Klementjeff syntyi , kuoli isoonrokkoon Kummeina äidin veli ja sisar Grigorij Kirillovits Tihanoff ja Jevdokija Kirillovna, Timofej Haritonovits Mosnikoffin vaimo Gavriil /Gabriel / Kaarlo / Kalle Ivanovits Klementjeff / lähtien Kaippio syntyi Uhtualla (kummeina äidin veli ja sisar Grigorij Kirillovits Tichanoff ja Jevdokija Kirillovna, Timofej Haritonovits Mosnikoffin vaimo), kuoli Kemijärvellä. Oli enonsa, menestyneen kauppiaan Leontej / Leva Tichanoffin kasvattipoikana Rovaniemellä. Enon kuoleman jälkeen 1892 hän yhdessä lesken ja enonsa toisen kasvatin serkkunsa Andrej Tichanoffin

16 16 kanssa peri lapsettoman kauppiaan suuren omaisuuden. Testamentti määräsi perijät jatkamaan liiketoimintaa, mutta monien neuvottelujen ja käräjöintien jälkeen perintö vastoin testamentin määräystä jaettiin ja sovittiin 1897, että Kaarlo Klementjeff saa mm. Tichanoffin Kemijärven myymälän, Rovaniemen päämyymälä jäi leskelle ja mm. Tarsarannan tila Andrej Tichanoffille, joka talonsa mukaan otti myöhemmin nimekseen Tarsaranta. Kaarlo Klementjeff jätti pääliikkeen ja siirtyi Kemijärvelle. Kaupparekisteriin hänet merkittiin Kemijärven historia II:ssa (s.31) on vanha valokuva ja teksti Annaliisankadun oikealla puolella kauppias Klementjeffin talo. Vienan Karjalaisten Liiton paikallisasiamiesehdokas Puoliso 1) Sofia Loviisa Jaakontytär Rask syntyi Rantsilassa, kuoli Kemijärvellä, johon muuttanut Häätodistajina mm. serkku Nikita Aggejevits Sergejeff (Mikko Sirkeinen) ja setä Vasilij Ananits Klementjeff. Puoliso 2) Maria Eriika Juhon tytär Peltoniemi syntyi Kemijärvellä, kuoli Kemijärvellä. Kaarlon ja Sofian lapset: Aarne Antero Rask / Klementjeff / Karakko, Leo Klementjeff / Kaippio, Veera Klementjeff / Honkanen, Kerttu Sofia Klementjeff, 1906 Kaarlon ja Marian lapset: Väinö Aapram Klementjeff / Kumisto, Siina Maria / Maija Klementjeff / Peltoperä, Helmi Valpu Klementjeff / Tervonen, Kaarlo Klementjeff / Tarsavaara, Kerttu Klementjeff / Kaippio / Kivelä, Hilma Klementjeff / Kaippio / Mäki, Tyyne Klementjeff / Kaippio, Eino Aukusti Klementjeff / Kaippio, Lauri Klementjeff, Anni Klementjeff, Aarne Antero Rask / Klementjeff / Karakko syntyi , kuoli Puoliso 1.) Anna Eliisa Iikan tytär Kivilahti, syntyi , kuoli Puoliso 2.) Hilja Aina Aleksin tytär Vimpari, syntyi , kuoli Aarnen ja Annan lapset: Sirkka Klementjeff, Aini Annikki Klementjeff, Laila Maija Klementjeff / Karakko / Oiva, Lauri Klementjeff / Karakko, 1930 Aarnen ja Hiljan lapset: Ritva Liisa Hovilainen, Toini Mirjami Karakko-Vartiainen, ent. Mononen, Aino Ellen Karakko, Sirkka Klementjeff ; Aini Annikki Klementjeff ; Laila Maija Klementjeff / Karakko / Oiva Kemijärvellä. Puoliso Matti Oiva, Kemijärvellä. neljä tyttöä ja neljä poikaa Lauri Klementjeff / Karakko Puoliso Hilkka Rauha Lotta Leinonen neljä tyttöä ja poika.

17 Ritva Liisa Hovilainen, Puoliso Esko Juhani Hovilainen tyttö ja poika Toini Mirjami Karakko-Vartiainen, ent. Mononen, Puoliso 1.) Martti Antero Mononen (er.). neljä tyttöä ja poika. Puoliso 2.) Martti Einari Vartiainen, 1940-; Aino Ellen Karakko, Leo Klementjeff / Kaippio syntyi , kuoli Kemijärvellä. Puoliso Siiri Hänninen, syntyi , kuoli Veera Klementjeff / Honkanen syntyi , kuoli Puoliso Matti Honkanen, syntyi kaksi poikaa ja tyttö Kerttu Sofia Klementjeff syntyi , kuoli Väinö Aapram Klementjeff / Kumisto syntyi Kemijärvellä. Hän kaatui talvisodassa v Puoliso Hilma Maria Matintytär Uimarihuhta Seija Kyllikki Soili Taru Hellin Sisko / Helvi Kaisanlahti 1935, puoliso Heimo Kaisanlahti Salme Siviä Eira Kaarina Isän velipuoli Leo Kaippio ja vaimonsa Siiri adoptoivat Helvin tämän vanhempien kuoltua Siina Maria / Maija Klementjeff / Peltoperä syntyi Kemijärvellä, kuoli Puoliso Kaarlo Akseli Peltoperä, syntyi , kuoli neljä poikaa ja tyttö Helmi Valpu Klementjeff / Tervonen , Kemijärvi. Puoliso Veli Heimo Tervonen, syntyi poika ja tyttö Kaarlo Klementjeff / Tarsavaara syntyi , kuoli Kerttu Klementjeff / Kaippio / Kivelä syntyi , kuoli Puoliso : Vilho Ilmari Kivelä, syntyi , kaatui Seppo Ilmari Kivelä Hilma Klementjeff / Kaippio / Mäki syntyi Puoliso : Einari Olavi Mäki, syntyi ?? [lähteen teksti epäselvä]. yksi poika Tyyne Klementjeff / Kaippio syntyi , hukkui Eino Aukusti Klementjeff / Kaippio Puoliso Eila Inkeri Toivanen, syntyi kolme poikaa ja kaksi tyttöä Lauri Klementjeff syntyi , kuoli Kemijärvellä Anni Klementjeff syntyi , kuoli Kemijärvellä Marija / Maria Ivanovna Klementjeff / Dorofejeff / Alanko syntyi Uhtualla, kummina äidin sisar Jevdokija Kirillovna, Timofej Haritonovits Mosnikoffin vaimo. Kuoli Tampereella. Puoliso : Ioann / Ivan / Iivo Nikiforovits Dorofejeff / Alanko, Terosen Iivana, syntyi Uhtualla ja kävi Vienan Kemissä venäläistä koulua. Hän kuoli Kurussa "parhaassa miehuuden iässä" (Ahava 11:3). Äiti Jevdokija (Joudokei) Osipovna Sofronoff ( ). Katso myös Klementjeffit Häätodistajana oli mm morsiamen setä Vasilij Ananin Klementjeff. Vuonna 1892 (26.7.) Ivan

18 18 Dorofejeff oli Uhtualla häätodistajana ja 1894, 1895 sekä 1898 kummina. Ivan Dorofejeff oli Uhtuan nahkaliikkeen osakas ja Uhtuan kansalaiskokouksen asettaman Perustuslaillisen Kansanvaltaisen Puolueen 35-henkisen paikallistoimikunnan jäsen. Iivo Alanko toimi Suomessa kauppiaana: Hinnerjoella 1890-luvun puolivälin jälkeen lyhyen ajan (kesään 1898) ja sitten jonkin aikaa Uudessakaupungissa, mutta muutti lopulta 1901 Kuruun, johon jäi. Puolisoiden hauta on Kurun hautausmaalla. Miehensä kuoleman jälkeen Maria muutti Tampereelle. Leo Kotiranta asui kouluvuosinaan hänen luonaan. Maria kärsi pahasta reumasta. Hän oli serkkunsa Lukki Vasiljevnan ja tämän miehen Ortto Sergejeffin Aleksandra-tyttären kummi (s. 1896) Lapsi: Vladimir Ivanovits / Valle Alanko syntyi Uudessakaupungissa vuonna 1900 (vuoden 1910 rippikirjassa 10-vuotias). Puoliso: Alli Hyvönen. Lapsi: adoptiotytär. Perhe asui Tampereella. 2. Anna Ananjevna Klementjeff / Trofimoff ( eräässä lähteessä nimenä Fedosja)) syntyi noin 1830, kuollut ennen vuotta Puoliso: Ioann / Ivan Lavrentjevits Trofimoff, Suomessa Johannes Laurinpoika. Syntyi noin 1831 tai Hän toimi häätodistajana vuonna 1873 sekä , kun Nikita Ivanovits Andronov ja Anisija Ivanovna Andronova vihittiin. Uhtuan vuoden 1890 rippikirjassa mainitaan 56-vuotias leski Ivan Lavrentjevits Trofimoff, ja vuoden 1910 rippikirjassa hänet sanotaan 77-vuotiaaksi. Kenraalikuvernöörille lähetetyn adressin allekirjoittaja 1899 (ks.klementjeffit 1.) Anna / Anni Ivanovna Trofimoff / Partojeff, noin Fekla / Hekla Ivanovna Trofimoff, noin Ioann / Ivan / Iivana Ivanovits Trofimoff / Johannes / Juho Pankkonen, noin Anna / Anni Ivanovna Trofimoff / Partojeff syntyi noin Puoliso : Andrej Prokopjevits Partojeff, "Rokka Mara", syntyi noin 1854, kuoli keuhkotautiin 39-vuotiaana Ioann / Ivan Andrejevits Pardojeff syntyi Kummina oli äidinäidin sisar Agafja Ananina Hermanoff Jelena Andrejevna Pardojeff syntyi , kummina Marfa Matfejevna Dorofejeff, Matfej Savvits Kekkijevin tytär. Kuoli Jevdokija Andrejevna Pardojeff syntyi , kummina sama Marfa Matfejevna Dorofejeff. Kuoli Jelisej Andrejevits Pardojeff syntyi , kummina Ivan Ivanovits Dorofejeff. Kuoli Anna Andrejevna Pardojeff syntyi , kuoli Anastasija Andrejevna Pardojeff syntyi Fekla / Hekla Ivanovna Trofimoff syntyi noin Vuoden 1890 rippikirjassa 30- vuotias ja vuonna vuotias Ioann / Ivan / Iivana Ivanovits Trofimoff / Johannes / Juho Pankkonen syntyi noin 1867, koska vuoden 1890 rippikirjassa 23-vuotias ja vuotias. Silloin ovat mukana myös luterilainen vaimo 32-vuotias Rosa Erkina ja lapset 11-vuotias Lavrentij Ivanovits, 10-vuotias Georgij, 9-vuotias Pavel ja 6-vuotias Marfa Ivanovna. Koskenpään hautausmaalla perhehauta: Johannes Pankkonen, syntynyt , kuollut Puoliso : jämsäläinen Ruusa (Rosa), o.s. Saarinen, syntynyt , kuollut Keijo K. Kulhan Vanhan Jämsän historiassa kerrotaan muutamassa kohdassa kauppiaasta nimeltä Ivan Trominoff (!), jonka suomalainen nimi oli J.(Juho) Pankkonen. Hän oli palvellut ensin Timofej Popoffin puotipoikana Vitikkalan kylässä ja aloittanut oman kaupan pidon

19 Patalan kylässä, jossa vaihtoi kaupan paikkaa Hän oli perustamassa Koskenpään Säästöpankkia syksyllä 1918 ja lahjoitti muiden puuhamiesten tavoin pankin kantarahastoksi 2000 markkaa. Kun Koskenpäälle 1903 perustettiin Koskenpäällystän raittiusyhdistys, hän oli sen pitkäaikaisin rahastonhoitaja. Lapsia: Lavrentij / Lauri 1899, Georgij / Yrjö 1900, Pavel / Paavo 1901, Marfa / Martta Perhehaudassa ovat myös Jenny ja Reino. Jenny saattaa olla miniä, kuten Heta o.s. Setälä. Lapsia lienee syntynyt 16, mutta Uhtuan kastekirjoihin ei ole merkitty lapsia Glikerija / Lukerie / Lukki Ananjevna Klementjeff / Sergejeff syntyi 1834 tai 1835, kuoli kovaan kuumeeseen Haudattiin Puoliso: Ahei / Aggej Sergejevits Sergejeff Uhtuan Likopäästä. Syntyi noin 1837 (Mikko Sirkeinen: ), kuoli hukkumalla Kuittijärven Kormussalmeen Hänen isänsä Sergei / Sirkei Prokopjevits Sergejeff syntyi Uhtualla ja kuoli siellä Ahei lähti Suomeen reppuriksi jo hyvin nuorena ja hankki sillä tavoin toimeentulonsa jatkuvasti. Uhtualla hän harjoitti myös maanviljelyä, ja hänellä oli mm. Mussalanojalla kytöviljelys yhdessä vaimonsa Lukin kotitalon Ananien ja toisen naapurin Saviloson kanssa. (Savilosoa omistivat todennäköisesti Hermanoffit, koska eräät Suomeen muuttaneet Hermanoffit muuttivat nimensä Savilosoksi. Perhehauta Virtain vanhalla hautausmaalla.) Ahei solmi 65-vuotiaana leskenä uuden avioliiton Puoliso oli 32-vuotias Agafja Semjonovna Ijevleva Alajärvestä. "Uhtuassa Ahei Sergejeff vaimonsa kanssa läksi Kormussaaresta halon soutuun, hukkuivat." (Anni Räihän kirje 1908 Wasili Räihälle). "Täälä hukku yksi pariskunta Likopäästä Ahhei, menivät halkoja noutamaan, tuuli oli kova ja särki venhen." (Karvari A. Wendelin 1908 Uhtualta). Hukkuneilta jäi pieni poika Georgij / Yrjö Aggejevits Sergejeff. Hän syntyi , kaatui talvisodassa Kuhmossa ja haudatiin Helsingin ortodoksiseen sankarihautausmaahan. Yrjöä nuorempi tyttö Anna / Anni, syntyi Uhtualla, kuoli 1920-luvun lopussa tuberkuloosiin Suomessa. Yrjön ja Annan vanhempien kuoltua lapset otti huostaansa isoveli, Lukki ja Ahei Sergejeffin poika Mikko Sirkeinen (3.6.), jonka kodissa Anna eli loppuelämänsä ja Yrjö vuoteen 1930 asti. Vartuttuaan Yrjö ansaitsi elantoaan Mikko Sirkeisen kauppaelinkeinon kautta Marina / Maria Aggejevna Sergejeff / Sirkeinen, Anna / Anni Aggejevna Sergejeff / Jakovleff, noin 1863/ Marija Aggejevna Sergejeff, noin Vasilij Aggejevits Sergejeff, Ioann / Ivan Aggejevits Sergejeff, Nikita / Mikko Aggejevits Sergejeff / Sirkeinen, Marina / Maria Aggejevna Sergejeff / Sirkeinen syntyi Uhtualla, kuoli Virroilla. Puoliso (avioliitto miehen 2:nen) : Timofej Savvits Sergejeff / Timo Samulin poika (syntynyt noin 1816) Sirkeinen, Simanan Timo, Tulijoen paappa, syntyi Uhtualla, kuoli Virroilla. Molemmat on haudattu Virtain vanhalle hautausmaalle. Marinan veli Mikko Sirkeinen on 1940-luvulla muistellut, että suunnilleen kaksi vuotta naimisiinmenon jälkeen nuoret siirtyivät Suomeen. Kauppa heillä oli ainakin Konginkankaalla, kenties myös Viitasaarella. Liikkeen tehtyä konkurssin perhe muutti Amerikkaan ehkä noin 1890 ja ansaitsi siellä toimeentulonsa pitämällä ruokalaa. Ensimmäisessä Amerikan valokuvassa tytär Ida lienee kymmenen korvilla (s. 1889). Palattuaan Suomeen he avasivat liikkeen Kajaanissa ja sivuliikkeen Säräisniemellä (elinkeinoilmoitus 1907). Apulaisena oli Kajaanissa 1905 Timon Eerikki-veljen poi-

20 20 ka Risto. Mikko Sirkeisen muistaman mukaan perhe muutti toistamiseen Amerikkaan. Kotiin palattiin ilmeisesti melko pian, sillä tytär Ida solmi täällä avioliiton todennäköisesti viimeistään Toisessa Amerikan-kuvassa noin vuonna 1904 hän on nuori neito. Ennen maailmansodan alkua Timo Sirkeisellä oli liike Alavudella, ja kauppa menestyi hyvin hintojen noustua sodan vuoksi huomattavasti. Myytyään Alavuden liikkeensä he muuttivat Virtain Tulijoelle, josta ostivat kauppakartanon. Virroilla he elivät loppuelämänsä. Liike lopetettiin Timo Sirkeinen oli Karjalan Sivistysseuran jäsen. Sirkeisen ensimmäinen vaimo oli Vasilissa Jemeljanova Popova, joka eli noin Jäätyään toisen kerran leskeksi mies solmi kolmannen avioliiton. Kolmas vaimo oli etunimeltään Martta. Lapsi: Ida Sergejeff / Manner syntyi , kuoli Virroilla Puoliso: Timo Jeremejevits Remsujeff / Manner, Kyläniemen Timo syntyi Uhtualla, kuoli Virroilla "vaikean taudin runtelemana" (Viena-Aunus 5/1940) kuukausi esikoispoikansa kaatumisen jälkeen. Puolisot on haudattu Virtain vanhalle hautausmaalle. Timo Manner oli alusta lähtien aktiivisesti mukana Wienan Karjalaisten Liitossa ja sitten myöhemmin Karjalan Sivistysseurassa sekä idealistisena aatteen miehenä että antaen kaikenlaista käytännön apuaan. Karjalan Heimo 3 4/1987 kirjoitti hänestä näin: "Hän kuului VKL:n johtokuntaan koko liiton toiminta-ajan eli vuodet , oli jäsenenä lukuisissa työryhmissä ja mukana lähetystössä, joka kohta liiton perustamisen jälkeen vei vienankarjalaisten adressin Pietariin Arkangelin läänin edustajille valtakunnan Duuman avajaisiin. Vuonna 1917 Timo Manner oli jälleen Pietarissa, nyt Karjalan Sivistysseuran lähetystössä Venäjän väliaikaisen hallituksen puheilla. Hän kuului myös seuran 3-miehiseen valtuuskuntaan, joka kesällä 1918 kävi Berliinissä pyytämässä apua Karjalan sorretulle kansalle." Vuonna 1924 perustettiin hänen nimeään kantava lahjoitusrahasto. Timo Manner oli impulsiivinen, innostunut ja innostava osallistuja, joka mm. esitti tilaisuuksissa itse sepittämiään runoja. Tämä uhtualainen Kyläniemen Timo oli tullut Suomeen Padasjoelle jo 12-vuotiaana ja jatkoi siellä Uhtualla kesken jäänyttä opiskelua yksityisopettajan avulla. Suoritettuaan myöhemmin Vaasassa kirjanpitokurssin ja kauppakoulun oppimäärän hän työskenteli Ivan Mitrofanoffin palveluksessa Laihian Perälässä puotipoikana. Sinne tuli 1890-luvulla myös Ivan (Juho) Estojev, jonka kanssa he yhdessä hoitivat Perälän kylän myymälää. Vuonna 1902 he ostivat sen Mitrofanoffilta, ja siitä lähtien liikkeen omistajina olivat Estojew & Remsujew, myöhemmin Tanner & Manner. Vuonna 1914 liike siirtyi Vaasaan, jossa se jatkoi kangas- ja lyhyttavarain tukkukauppana vuoteen Liike menestyi huomattavan hyvin, ja liikekumppanit perustivat 1925 Isonkyrön Orismalaan oman tekstiili- ja vaatetustehtaankin. Tukkuliike ja tehdas varustivat merkittävästi vienalaissyntyisiä maakauppiaita sekä laukku- ja kulkukauppiaita ja auttoivat Karjalan pakolaisia pääsemään alkuun uusissa olosuhteissa tarjoamalla työpaikan. Yleismaailmallinen lama oli vaikuttamassa siihen, että kankaiden hinnat ja menekki laskivat aiheuttaen omalta osaltaan liikkeelle ylipääsemättömiä maksuvaikeuksia. Konkurssi oli lopulta väistämätön. Helsingin ja Ruoveden kautta Timo Manner siirtyi lopulta Virroille pitämään vaimonsa isän Timo Sirkeisen pyynnöstä hänen kauppaansa, sitten kun hän itse oli kuollut. Ville Lahelma on kertonut mm. Timo Mannerin elämästä ja liiketoimista julkaisussaan Tanner & Manner Veijo, Reino, Osmo, Lahja Palmberg, Veijo, syntyi Laihialla, kaatui vänrikkinä Taipaleenjoella Metsäpirtissä. Vaasan lyseossa , jolloin ylioppilastutkinto;