PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (enne) PROJEKTIN MATKARAPORTTI OSALLISTUMISESTA OPEN DAYS TAPAHTUMAAN BRYSSELISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (enne) PROJEKTIN MATKARAPORTTI OSALLISTUMISESTA OPEN DAYS TAPAHTUMAAN BRYSSELISSÄ 10-13.10."

Transkriptio

1 Jari Hautamäki, yhteyspäällikkö Timo Ahonen, projektipäällikkö, kansainväliset asiat Minna Vesasto, projektisihteeri PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (enne) PROJEKTIN MATKARAPORTTI OSALLISTUMISESTA OPEN DAYS TAPAHTUMAAN BRYSSELISSÄ Projektin tehtävä Projektilla haetaan ratkaisua kysymykseen, miten alueisiin kohdistuviin äkillisiin rakennemuutoksiin voidaan varautua. Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä äkillisiä rakennemuutoksia pitkällä aikavälillä aiheuttavien riskien tunnistamiseen sekä niiden tekijöiden tunnistamiseen, joita vahvistamalla voidaan ennalta ehkäistä rakennemuutosriskien toteutumista. Tämän vuoksi projektin tulee luoda tietämystä eurooppalaisesta tulevaisuutta, millä on ilmeinen vaikutus Päijät-Hämeen tulevaisuuteen. Projektia toteutetaan eurooppalaisessa neljän alueen välisessä verkostossa. Projektin tavoitteena on tuottaa alueellinen analysointimalli (hyvä käytäntö), jota voidaan soveltaa ja levittää eurooppalaisilla alueilla. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli osallistua Brysselissä alueiden kehittämisen Open Days tapahtumaan Päämääränä oli hankkia uutta tietämystä eurooppalaisesta tulevaisuudesta, tukea asiantuntijoiden välistä verkostoitumista ja hahmottaa projektin tuloksien levittämismahdollisuuksia. Projekti osallistui tapahtumassa seminaareihin ja workshopeihin, joiden yleisteemana oli: Investing in Europe's future: Regions and cities delivering smart, sustainable and inclusive growth. Tavoitteena oli saada tapahtumasta tuoreinta tutkimustietoa ja materiaalia projektin kehittämistoimenpiteiden tueksi. Matka sisältyi projektisuunnitelman vuoden 2011 toimenpiteisiin.

2 Matkaohjelma Osallistujat ilmoittautuvat jo kesällä taulukossa 1 mainittuihin seminaareihin (1-2 henkilöä/seminaari). Toteutusta jouduttiin kuitenkin jonkin verran muuttamaan, sillä Open Days järjestäjät eivät hyväksyneet kaikkia ilmoittautumisia. Sen vuoksi ohjelmaan tuli muutoksia ihan viimeisiin hetkiin saakka. Varsinainen Open Days tapahtuman kokonaisseminaaritarjonta löytyy sivulta: Projekti valitsi sellaisia seminaareja ja workshopeja, joilla on merkittävä yhteys projektin sisältöihin. TAULUKKO 1. Lopullinen seminaariohjelma Tiistai Keskiviikko Torstai Regions delivering on sustainable energy strategies Good practice examples from regional players 2. How to capture the effects of EU funding? Bringing together qualitative and quantitative methods 3. Cohesion Policy in the Eastern Partnership European 4. How to incubate service innovation through structural funds 5. Creative cities and regions for an innovative Europe 6. Cultural and creative industries: innovation and smart specialisation strategies 8. Unlocking innovation and efficiency at local level 9. Regional Challenges Beyond the capitals: Prospects for middlesized cities in Europe programmes - 1 goal: to improve quality of life through transnational cooperation 12. Regions and Cities Shaping Industrial Policy in the Globalisation Era 14. Thinking new - models of urban PPPs delivering Europe Delivering Europe Delivering Europe Cross-border cooperation from a research and Innovation perspective. 13. Structural change, new knowledge demands and innovative learning strategies Projekti pyrki järjestämään tapaamiset partnerialueiden EU-toimistoihin. Projektipäällikkö kävi tiistaina WEST Ireland European Partnership toimistossa, mutta koko henkilökunta oli osallistumassa Open Days seminaareihin. Information Office of the Kujawsko-Pomorskie Region kutsui projektia alueen maaherran vastaanotolle ja pianokonserttiin, mikä ei valitettavasti vastannut projektin tavoitetta tavata toimistojen henkilökuntaa.

3 Matkalle osallistujat ja osallistumisen perustelut Open Days -seminaareihin osallistuivat Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta 1) projektisihteeri Minna Vesasto, joka hoiti myös matkan käytännön järjestelyt, 2) kansainvälisten asioiden projektipäällikkö Timo Ahonen, joka vastaa erityisesti projektissa erityisesti kansainvälisten suhteiden edistämisestä ja 3) yhteyspäällikkö Jari Hautamäki, joka vastasi projektin sisältöön liittyvästä asiantuntijuudesta sekä projektin etenemisestä, hallinnoinnista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Matkustussuunnitelman toteutuminen Open Days tapahtumaan osallistuneet matkustivat matkasuunnitelman mukaisesti Helsinki-Vantaan lentokentälle lähtevällä bussilla. Lento Brysseliin lähti klo ja oli perillä Brysselissä klo Siirryimme lentokentältä Brysseliin tilataksilla ja majoituimme Hotel Orts:iin. Osallistujat palasivat suunnitelman mukaisesti Suomeen Siirtyminen lentokentälle hoidettiin tilataksilla. Kone lähti Brysselistä klo ja oli Helsingissä klo Lahteen siirryttiin bussilla siten, että Lahden linja-autoasemalle saavuttiin klo Projekti on suorittanut lentomatkojen hintakyselyt siten, että matka on muodostunut kokonaistaloudellisesti järkeväksi ja mahdollistanut matkaohjelman toteuttamisen. Brysselissä majoituskohde Hotel Orts oli keskihintainen ja keskitasoinen. Hintakyselyjen mukaan Hotel Orts ei ollut halvin vaihtoehto, mutta palveli kokonaistaloudellisuutta ja projektin tavoitetta paremmin. Hotelli sijaitsi kaupungin keskustassa, aivan De Brouckère -metroaseman vieressä, josta on suora metroyhteys EU-kortteleihin. Projekti kykeni käyttämään seminaarien välisissä siirtymissä taksien sijasta merkittävästi edullisempaa metroa. Projektin ei myöskään tarvinnut majoittua EUkortteleiden huomattavasti kalliimpiin hotelleihin. Lisäksi hotelli tarjosi maksuttoman Internet-yhteyden. Matkaohjelman toteutuminen Matkaohjelman toteutuminen poikkesi seminaarien osalta hieman matkasuunnitelmasta. Seuraavassa on lyhyesti esitetty seminaareihin osallistujat, ajankohdat sekä yhteenvedot seminaarien sisällöistä. TIISTAI 10/10/2011 klo A06 (Jari Hautamäki, Timo Ahonen) Regions delivering on sustainable energy strategies - Good practice examples from regional players Tulevaisuudessa lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja nostetaan niiden tehokkuutta. Matalaenergiakysymykset nousevat esiin voimakkaasti. Alueelliset energiaratkaisut tulevat olemaan

4 tärkeitä, koska ne voivat ratkaista yritysten sijoittumisen alueelle. Energiaa tullaan säästämään, annetaan energiainformaatiota ja koulutusta. Bio- ja aurinkoenergiat tulevat lisääntymään ja alueelliset energiapolitiikat, strategiat ja suunnitelmat lisääntyvät. Samalla rakennetaan energiaasioiden yhteys elinkeinostrategioihin. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä, jolloin alueiden strateginen johtaminen ja monipuoliset energiaratkaisut korostuvat. Seminaari järjestämispaikka oli Centre de Conferences Albert Borschette. EAKR-ohjelmaan tulee tavoitteeksi seuraavalle ohjelmakaudelle ( ) varojen suuntaaminen vähäpäästöiseen (low-carbon) talouteen: kehittyneillä alueilla jopa 20% varoista tulee suunnata tätä tavoitetta tukeviin toimiin kaikilla talouden sektoreilla. Jos alueen omassa strategiassa energiatehokkuus on keskeisellä sijalla, EAKR:n toimintaohjelma voidaan rakentaa tukemaan sitä. Alueen klusteri- ja verkostotoiminta pitää olla korkealla tasolla voidakseen hyödyntää näin avautuvia rakennerahastovaroja. Puhtaaseen talouteen investoiminen vähentää myös yritysten riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mikä pitkällä tähtäimellä tuottaa myös taloudellista hyötyä. 11C02 (Minna Vesasto) How to capture the effects of EU funding? Bringing together qualitative and quantitative methods Robert Picciotto, European Evaluation Societystä (www.europeanevaluation.org) toi esityksessään esiin näkökulmia, joiden mukaan Euroopan taloustilanne on yhä enemmän saanut kansalaisia miettimään, mikä toimii ja mikä ei, eli millaisia tuloksia esim. EU:n koheesiopolitiikka ja rahoitusohjelmat ovat saaneet konkreettisesti aikaan. Koheesiopolitiikka ja siihen liittyvät rahoitusohjelmat on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ja niiden vaikutukset ovat arvioitavissa. Yksi ainoa menetelmä ei ole riittävä, vaan on käytettävä sekä laadullisten että määrällisten menetelmien yhdistelmää. Esimerkiksi numeerisen arvioinnin tuottamien lukujen pitäisi olla pohja laajemmalle narratiiviselle arvioinnille ja laajemmalle keskustelulle, ei arvioinnin lopputulos. Samaa toisti esityksessään myös Daniel Mouqué (Evaluation Unit, DG REGIO). Picciotto muistutti, että esim. arvioitaessa yksittäisen yrityksen tai yritysryhmän muutosta ei voida katsoa ainoastaan projektissa mukana olleiden yritysten muutosta, vaan olisi verrattava muutosta sellaisiin yrityksiin tai yritysryhmiin, jotka eivät ole olleet projektin tukitoimenpiteiden kohteina, mutta muutoin vastaavat

5 muodoltaan ja olosuhteiltaan tuettua ryhmää. Puheenvuoroissa muistutettiin, että erilaiset arvioinnin työkalut ovat kuitenkin vain työkaluja ja niiden rajallisuuden ymmärtäminen on tie laadukkaaseen arviointiin; toisaalta taas suuri investointi yhteen yksittäiseen menetelmään on uhka arvioinnin laadulle. Jenny Hughes toi esityksessään esille evaluation 2.0. mallin, joka yksinkertaisesti tarkoittaa sosiaalisen median laajaa käyttöä evaluoinnin kaikissa vaiheissa, jotta kokonaisuudesta saataisiin mahdollisimman avoin, läpinäkyvä ja siihen olisi erilaisten sidosryhmien pääsy mahdollisimman laajalti. Hänen mielestään e-teknologiat tulevat yhä enemmän muuttamaan käsityksiämme ja toimintatapaamme evaluoinnissa. Hän puhui myös web 1.0, 2.0 ja 3.0 kehityksen merkityksestä ja käsitteistä evaluoinnin näkökulmasta. Hughesin mielestä sosiaalinen media antaa sidosryhmille todellisen äänen, eikä fyysisellä sijainnilla ole enää niin paljon merkitystä. Hän esitteli omat suosikkimenetelmänsä avoimessa evaluoinnissa (evaluation 2.0): Web site - Blog Microblog (twitter) Google maps Wiki Google docs Podcasting Slidecast Social networking Cartoons and comics Streamed radio RSS Aggregator Slide sharing URL Shortening Video sharing Photo sharing Tag cloud Hughesin mielestä uudet e-teknologian mahdollisuudet myös saavat ajattelemaan uusia evaluointidatan esittämismuotoja. Hughes esitteli myös näkemyksiään web 3.0 merkityksestä evaluoinnissa. Esimerkkinä mobiilipalvelu, jossa matkapuhelimella esimerkkikatua kuvattaessa voi samalla saada informaation ko. kadusta, esim. demografia, yritykset, myytävät asunnot ymv. Hänen mielestään suunta on oikea, sillä tämän päivän lapset, aikuisiksi tullessaan, ovat tottuneet sosiaalisen median käyttöön ja vaativat aivan erilaista sisältöä kuin mitä tänä päivänä on tarjolla. TIISTAI 10/10/2011 klo B06 (Jari Hautamäki) Cohesion policy in the Eastern Partnership Tulevaisuudessa on pyrkimys uusien maiden ja pitempää EU:ssa olevien maiden verkottamiseen. Tavoitteena on aktivoida tietämyksen siirtämistä alueilta toiselle. Se saattaa tarkoittaa ideoiden ja hyvien käytäntöjen siirtämistä lännestä itään. Itäisessä Euroopassa erityisen suuri tarve yhteiskunnallisten perusasioiden ja infrastruktuurin kehittäminen siten, että saadaan rakennettua perusedellytykset elinkeinojen kehittämiselle. Tällöin korostuu teknologiset ja ympäristöllisen kysymykset.

6 11A12 (Timo Ahonen) How to incubate service innovation through structural funds PK-yritysten innovaatioita voidaan edistää erilaisilla voucher-järjestelmillä. Rahoitus on mahdollista myöntää EAKR-varoista, jos tavoite on alueen EU-rakennerahastojen toimintaohjelmassa. PK-yritys saa voucherin, jolla se voi ostaa ulkoista asiantuntemusta korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta tai konsulttiyhtiöiltä liiketoimintansa innovaatioiden edistämiseen. Rahoitus on 100 %, ja järjestelmä voidaan rakentaa sähköiseksi niin, että hakemuksen voi tehdä jopa vain 5 minuutissa internetissä. Vouchereita on käytössä ainakin kuudessa EU-maassa. Aiempi tavoite palveluiden muuttamiseksi sähköisiksi ("e-xxxxx") on jo vanhentunut: tällä hetkellä tavoitteen tulee olla niiden muuttamiseksi mobiileiksi ("m-xxxx"). Jopa 90 % kännyköistä mahdollistaa jo nyt mobiilin asioimisen, eli ne sisältävät data-ominaisuuksia tai ovat älykännyköitä. 11A08 (Minna Vesasto) Creative cities and regions for an innovative Europe Puolalaisen Wielkopolskan aluetoimistossa järjestetty seminaari esitteli Barcelonan provinssin johdolla Varnan, Liverpoolin, Wienin, Sofian, Keski-Suomen, Ljubljanan, Puglian sekä Pomorskien ja Wielkopolskan alueiden kokemuksia ja esimerkkejä siitä miten luovat aktiviteetit yhdistettynä luovaan talouteen lisäävät alueen innovaatioita ja kilpailukykyä. Alueet ja kaupungit omaavat yhä merkittävämmän roolin tuottaessaan uudenlaisia toimenpiteitä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen; ne ovat yrittäjien ja kulttuuritoimijoiden HUB, ne muodostavat kulttuuriklusterien perustan ja ne ovat sopivan kokoisia tuottaakseen paikallista, alueellista ja kansainvälistä synergiaa. Luova talous ja luova teollisuus ovat konsepteja, jotka yhä enemmän linkittyvät kaupunkeihin ja alueisiin, sillä niissä on potentiaali esim. uusien ja uudenlaisten työpaikkojen syntyyn. Luovuus ja innovatiivisuus ovat oleellisia tuottajia taloudelliseen menestykseen ja sosiaaliseen koheesioon. Euroopan komissio on huomioinut luovien alojen merkityksen kasvun tekijänä. Europe 2020 strategiassa on mukana aloite Integrated Industrial Policy for the Globalisation Era. Myös Contribution of the Regional Policy to the Smart Growth dokumentissa on tehty selväksi, että kulttuuri- ja luovan alan teollisuudella, jotka kukoistavat paikallisella tasolla, on strateginen asema luovien alojen ja innovaatiotoiminnan linkittämiseen. Workshopissa kuultiin lisäksi erilaisia esimerkkejä alueilta, esimerkkinä Keski-Suomen case, jossa 10 vuotta sitten vaikeuksissa olleeseen, perinteiseen konepajateollisuusyritykseen yhdistettiin luovien alojen toimijoita ja mm. palvelumuotoilu; tästä saatiin aikaiseksi uudenlainen toimintakonsepti, jonka ansiosta yritys toimii edelleen. TIISTAI 10/10/2011 klo A22 (Jari Hautamäki) Cultural and creative industries: innovation and smart specialisation strategies Kulttuurin ja luovien alojen kehittyminen ja vahvistuminen on alueellisten avaintoimijoiden prosessi, minkä moottorina ovat kuluttajat ja kansalaiset. Tämä edellyttää alueen kilpailukykytekijöiden tunnistamista ja yrittäjyyden tehostamista, sillä nykypäivänä kuka tahansa voi kehitellä uusia tuotteita

7 ja palveluja. Tarvitaan yritysten ja yliopistojen yhteistyötä, toimijoiden mobilisointia, kylien ja kaupunkien välistä verkostoitumista, alueiden välistä benchmarkingia. Tutkimusyksiköillä on yhä suurempi vastuu kehittämisessä. Luovat alat tuottavat merkittäviä spillover -vaikutuksia kuten ihmisten parempi hyvinvointi sekä oppimis- ja innovaatiokyky. Sen vuoksi luovien alojen ja muotoilun osaamista tulee integroida muihin aloihin. Sen edellyttää kuitenkin sitä, että sen merkitys saa roolin myös johtamisrakenteissa, erityisesti ihmisten johtamisen rakenteissa. 11B11 (Minna Vesasto, Timo Ahonen) Cross-border cooperation from a research and innovation perspective European Grouping of Territorial Cooperation -yhteistyömuoto mahdollistaa alueiden syvemmän yhteistyön yhteisten teemojen parissa. Liittoumat ovat usein raja-alueita, mutta myös maantieteellisesti etäiset alueet voivat muodostaa liittoutumia. Esim. klusteri voi olla yhdistävä teema, ja sen ympärille voidaan kehittää projekteja, tutkimusta, yhteisiä toimenpiteitä Euroopan ulkopuolelle, PR-toimia, jne. Interreg-ohjelma rahoittaa juuri alueiden liittoumien yhteistyötä. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo UNIV07 (Minna Vesasto, Jari Hautamäki) Regional Challenges 2020 Alueiden energiakysymykset nousevat esiin voimakkaasti. Tarvitaan kestävää ja pienimuotoista kasvua. Turvallisuuskysymykset saattavat kärjistyä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyessä sekä energian ja elintarvikkeiden hinnan kohoamisen ja saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Alueiden osaamista tulee kyetä verkostoimaan ja samalla verkostojen johtamisesta tulee yksi tärkeimmistä menestystekijöistä.

8 Vaikka palkansaajat jakaantuvat yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin, niin luovat alueet houkuttelevat yrityksiä. Tarvitaan ihmisten stimulointia innovaatiokyvykkyyden kasvun tueksi, samalla alueiden johtamisen ja markkinoiden imagon tärkeys kasvaa. Viime kädessä kuluttajat pitää saada tyytyväisiksi, mikä edellyttää monipuolisten sosiaalisten rakenteiden huomioimista ja konkreettisia yhteyksiä kansalaisiin. 12A32 (Timo Ahonen) (klo 9-13) Unlocking innovation and efficiency at local level Kaupunkien on edistettävä julkista mobiili-internettiä. Jotta mobiilipalvelut yleistyvät, tarjolla on oltava riittävästi julkisia internet-yhteyksiä. Vastaavasti yritysten tulee tarjota enemmän mobiilipalveluita asiakkailleen. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo B20 (Minna Vesasto) 13 programmes - 1 goal: to improve quality of life through transnational cooperation Seminaarissa tuotiin kuulumisia muutaman viikon takaisesta Katowichan tilaisuudesta, joka oli historian ensimmäinen 13 transnational -rahoitusohjelman yhteistilaisuus. Tilaisuudessa oli koolla viranomaisia, muita sidosryhmiä, alueita, projekteja. Tilaisuus oli saanut erinomaisen palautteen ja sitä tultaneen jatkamaan tulevina vuosina. Tässä seminaarissa esiteltiin transnational-ohjelmien tilannetta ja valotettiin uuteen ohjelmakauteen liittyviä esityksiä. Yksi näistä esityksistä tulee olemaan, että kaikilla hakijoilla, maasta riippumatta, tulisi olla sama 75 % tukiosuus ja samoin kaikilla yhteinen flat-rate 15 %. Myös joint audit on esityslistalla. Transnational-ohjelmat tulevat siis jatkumaan uudella kaudellakin. Uuden budjettikauden ohjelmat tulevat syntymään seuraavien strategioiden kautta: Europa 2020 sekä EU Territorial Agenda, sekä muut aluepolitiikan strategiat kuten Macro Regional Strategy. Sisältöteemat tulevat keskittymään tietyn priorisoinnin mukaan. Vaikka Euroopan yhteiset strategiat ovat määrääviä, tullaan alueiden erityisvaatimukset huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Uusissa projekteissa edellytetään olevan rohkeaa innovatiivisuutta, mutta toisaalta edellytetään tuloksiakin syntyvän. 12UNIV08 (Jari Hautamäki) Beyond the capitals: Prospects for middle-sized cities in Europe Alueiden yhteys metropolialueisiiin tulee tärkeämmäksi, sillä metropolialueiden merkitys kasvaa ja kaupunkialueet laajenevat. Alueilla tarvitaan siis yhä vankempaa yhteistoiminnan koordinointia ja uudenlaisen tahtotilan löytämistä. Erityisesti alueiden osaamisen merkitys kasvaa, minkä vuoksi huiput pitäisi saada esiin. Näin toimien voidaan luoda parempia toimintaolosuhteita kansainvälisille yrityksille sekä pienemmille pk-yrityksille. Lisäksi tarvitaan korkeakouluja ja yliopistoja läheisempään yhteistyöhön työ- ja elinkeinoelämän kanssa. tueksi. Tämä mahdollistaa tietämyksen absorboitumisen ja yritykset saadaan kehityksen keskiöön. Tämä edellyttää myös aluekehittämisen ja innovaatiotoiminnan integroimista yhä syvällisemmin. Aluekehitystä on rakennettava olemassa olevien vahvuuksien pohjalle ja kehityksen on tuettava alueiden sosio-ekonomisia muutoksia. Tässä

9 tarvitaan strategista älykkyyttä, erilaisia innovaatiomalleja sekä alueellista oppimista ja avointa kehittämisen mieltä. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo Open Days erillisseminaari (Minna Vesasto, Jari Hautamäki) Structural change, new knowledge demands and innovative learning strategies Oppimisen maisema on muuttumassa. Siihen vaikuttavat erityisesti mobiili teknologia, kasvava yhteisöllisyys ja palvelujen kysyntälähtöisyys. Samalla osaaminen yksilöllistyy ja yhteisöllistyy ja tarvitaan lisää uudenlaisia kompetensseja ja monitaitoisuutta. Tämä on tarpeen, sillä yritysten menestyminen on kiinni siitä, miten ne pystyvät rakentamaan ihmisten osaamisesta uusia kyvykkyyksiä, joiden uudistuminen on yhä nopeampaa. Tämän vuoksi sosiaalisten suhteiden tärkeys kasvaa tietämystaloudessa ja ihmisten hyvinvoinnista tulee keskeinen menestystekijä, sillä hyvinvoivat ihmiset oppivat nopeammin, jolloin yrityksetkin menestyvät paremmin. Pelkät puheet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan on ryhdyttävä tekoihin (professori Lars Magnusson). Tarvitaan sisäistä yrittäjyyttä, uusia innovaatiokyvykkyyksiä, joustavia rakenteita elinikäiseen oppimiseen ja työntekijöille tarvitaan monenlaisia turvaverkostoja. Selvää on se, että oppimisympäristöt vaikuttavat yhä enemmän ihmisten hyvinvointiin ja motivaatioon. Lisäksi hyvinvointia edistää modernilla innovaatiojohtamisella sekä työn tekemisen olosuhteiden luomisella. Johtamisessa tarvitaan huomattavaa kohdentamista leadershipiin. 12A43 (Timo Ahonen) (klo ) Regions and Cities Shaping Industrial Policy in the Globalisation Era Peter Jungenin mukaan globaalisti % uusista start-up-yrityksistä on Intiassa. Eurooppa on menettämässä innovaatioaloitteet Aasiaan. Innovaatioiden ytimessä on alueellinen, niitä tukeva ympäristö ja asiakkaan niistä saama hyöty: innovaatioissa tiedosta tehdään rahaa. Liike-elämän ja tutkimuslaitosten tulee olla kiinteässä yhteistyössä. USAssa 11 aluetta kerää 90 % kaikista investoinneista: hyvät klusterit yritysten ja tutkimuksen välillä. Radikaalit innovaatiot tulevat aina ulkopuolelta, koska niihin tarvitaan uusia, erilaisia näkökulmia, joita ei synny sisällä. Liike-elämän mentorit (business angels) ovat hyvin tärkeitä, koska heidän kauttaan start-upit voivat saada riskirahoitusta. Julkisen sektorin pk-strategioiden tärkein tavoite tulee olla auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan nopeasti.

10 TORSTAI 12/10/2011 klo E02 (Jari Hautamäki) Delivering Europe 2020 Tulevaisuudessa tarvitaan taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja. Eurooppalaisten tulee oppia yhä enemmän hyvistä käytännöistä. Lisäksi pitää oppia tekemään vähemmästä enemmän ja toisaalta kiinnittämään huomiota paikallisiin resursseihin ja lähtökohtiin. Kehittämistoiminnan tueksi tarvitaan yhä ekoystävällisempiä käytäntöjä sekä perheiden ja muiden sosiaalisten rakenteiden tukemista. Myös syrjäiset alueet tulee ottaa kehittämiseen mukaan. Tarvitaan joint thinking, joint action ajattelua, missä alueiden välillä vallitsee keskinäinen kunnioittaminen, laaja-alainen yhteistyö sekä tahtotila valmistautumiseksi integraation seuraavaan vaiheeseen 13A55 (Timo Ahonen, Minna Vesasto) Thinking new - models of urban PPP's delivering Europe 2020 Keskikokoinen kaupunki Kiinassa tai Intiassa on eurooppalaisittain suurkaupunki. Kaikki investoinnit infrastruktuuriin tai osaamiseen ko. maissa - niiden suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa - ovat jättimäisiä ja muodostavat selkeän uhan eurooppalaisten kaupunkien kilpailukyvylle. Taloudellinen kehitys ja kasvu ei ole ristiriidassa ympäristöystävällisen talouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimien kanssa. Vihreä talous on myös tehokasta taloutta. Eurooppalaisten kaupunkien on pystyttävä paremmin uudistumaan ottaen huomioon liikenteen, palveluiden, asumisen, matkailun, kulttuurin ja ympäristön vaatimukset sekä Eurooppa tavoitteet. Tähän pystytään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeilla.

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot