Kuluttajien luottamus

Transkriptio

1 Tulot ja kulutus 2019 Kuluttaji luottamus 2019, kesäkuu Kuluttaji luottamus vajosi kesäkuussa Kuluttaji luottamusindikaattori oli kesäkuussa -4,6, kun se toukokuussa oli -1,8 ja huhtikuussa -1,7 Viime vuod kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 1,7 Indikaattorin keskiarvo tammikuusta 2018 lähti on 0,5 Tiedot perustuvat Tilastokeskuks kuluttaji luottamustutkimukse, johon vastasi 1 17 kesäkuuta Suomessa asuvaa hkilöä Tutkimuks metelmät uudistuivat toukokuussa Kuluttaji luottamusindikaattori Kuluttaji luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain rahankäyttöaikeet kestotavaroihin pysyivät kesäkuussa nallaan toukokuuhun verrattuna Muut osatekijät heikkivät selvästi Odotus Suom yleisestä taloudesta oli hyvin pessimistin Samalla kuva kuluttajan oman taloud sekä nykyisestä että tulevasta tilanteesta oli heikko Kestokulutusaikeita oli kuluttajilla keskimääräistä emmän kesäkuussa Myös viime vuod vastaavaan aikaan nähd heikkivät luottamusindikaattorin osatekijät rahankäyttöä lukuun ottamatta kesäkuussa Varsinkin odotus Suom taloudesta romahti vuodessa Helsinki Tietoja lainattaessa lähteä mainittava Tilastokeskus

2 Kuluttaji odotukset omasta ja Suom taloudesta vuod kuluttua Oman rahatilantesa kuluttajat arvioivat kesäkuussa aiempaa huonommaksi Ajankohtaa pidettiin yleisesti otollisa lainanotolle, ei niinkään säästämiselle tai kestotavaroid ostamiselle Työlliset kuluttajat kokivat kesäkuussa, että työttömyyd uhka on omalla kohdalla lisääntynyt viime aikoina Joka toisella työssä käyvällä ei tosin ole uhkaa ilmnyt lainkaan Kuluttaji luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä Kesäkuussa luottamus taloute oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -0,1) ja heikointa Itä-Suomessa (-10,3) Väestöryhmistä ylemmät toimihkilöt olivat optimistisimpia (1,3) Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-13,8) Lisää tietoa on löydettävissä tietokantataulukoista EU-tulokset Kaikki EU-maid (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet Käsitteitä Kysymyks saldoluku saadaan vähtämällä vastausvaihtoehtoja painotta myönteist vastaust prosttiosuudesta kielteist vastaust prosttiosuus (ks Laatuseloste) Kuluttaji luottamusindikaattori (A1) on s osatekijöid saldolukuj keskiarvo Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukaud kuluttua (B2), Suom talous 12 kuukaud kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukaud aikana verrattuna edellise 12 kuukaute (E1) Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä mitä korkeampi (positiivin) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta 2

3 Sisällys Katsaus4 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttaji näkemykset ja aikomukset5 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttaji luottamusindikaattori7 Liitekuvio 2 Oma talous7 Liitekuvio 3 Suom talous7 Liitekuvio 4 Inflaatio8 Liitekuvio 5 Työttömyys8 Liitekuvio 6 Ajankohdan otollisuus8 Liitekuvio 7 Kuluttaji rahatilanne ja säästämismahdollisuudet9 Liitekuvio 8 Kuluttaji lainanottoaikomus, 12 kk:n sisällä9 Liitekuvio 9 Kuluttaji rahankäyttö kestotavaroihin, seur 12 kk vs ed 12 kk9 Liitekuvio 10 Kuluttaji ostoaikomukset, 12 kk:n sisällä10 Laatuseloste: Kuluttaji luottamus11 3

4 Katsaus Oma ja Suom talous Kesäkuussa 14 prosttia kuluttajista uskoi, että Suom taloustilanne paranee seuraavan vuod aikana Kuluttajista 39 prosttia puolestaan arvioi maamme taloud huononevan Vastaavat osuudet olivat toukokuussa 14 ja 31 prosttia Oman taloutsa kohtumise luotti kesäkuussa 26 prosttia kuluttajista ja 15 prosttia pelkäsi taloutsa huononevan vuod kuluessa Vastaavat osuudet olivat toukokuussa 29 ja 13 prosttia Kuluttajista 26 prosttia arvioi, että oma talous on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitt ja 19 prosttia näki s kesäkuussa huonompana Nämä osuudet olivat kuukautta aiemmin 30 ja 17 prosttia Työttömyys ja inflaatio Kuluttajista 26 prosttia odotti kesäkuussa, että työttömyys vähee seuraavan vuod aikana, ja 28 prosttia arvioi työttömyyd lisääntyvän Osuudet olivat toukokuussa 24 ja 30 prosttia Kesäkuussa peräti 52 prosttia työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi Työllisistä 7 prosttia uskoi työttömyyd uhan viime kuukausina vähtyne omalla kohdallaan ja 12 prosttia arvioi uhan kasvane Kuluttajat arvioivat kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 2,9 prosttia seuraavan 12 kuukaud aikana Inflaatio-odotus oli vielä toukokuussa 2,4 prosttia, ja s keskiarvo tammikuusta 2018 lähti on 2,6 prosttia Säästämin ja lainanotto Kuluttajista 64 prosttia piti kesäkuussa säästämistä kannattavana Kesäkuussa 58 prostilla kuluttajista oli jäänyt rahaa säästöön ja 76 prosttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuod aikana Kesäkuussa 64 prosttia kuluttajista arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle Kuluttajista 19 prosttia harkitsi ottavansa lainaa vuod sisällä Kestotavaroid ostamin Kuluttajista 29 prosttia piti kesäkuussa ajankohtaa otollisa kestotavaroid ostamiselle Kuluttajista 13 prosttia aikoi lisätä ja 33 prosttia vähtää rahankäyttöä kestokulutukse seuraavan vuod aikana Kesäkuussa 15 prosttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuod sisällä Asunnon ostoa taas harkitsi 13 prosttia kuluttajista Kuluttajista 21 prosttia suunnitteli käyttävänsä vuod sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamise Tutkimuks aineisto Kuluttaji luottamus -tilastossa käytetään paneeliasetelmaa: vastaajat osallistuvat tutkimukse kaksi kertaa puol vuod sisällä Tutkimuks otoskoko on kuukausittain hkilöä, joista puolet on joka kerta sikertalaisia Otokse poimitut ovat vuotiaita Kesäkuussa 2019 vastaukset saatiin hkilöltä ja vastauskato oli sit 53,7 prosttia Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneid tai muut estyneid lisäksi hkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollis ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet) Tarkempaa tietoa Laatuselosteessa 4

5 Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttaji näkemykset ja aikomukset 1) Keskiarvo Maksimi 01/ /2018- Minimi 01/ / / /2019 Näkymä 2) A1 Kuluttaji luottamusindikaattori = (B1+B2+B4+E1)/4 0,5 4,9-4,6 1,7-1,8-4,6 B1 Oma talous nyt (saldoluku) 6,4 8,5 3,9 5,6 7,9 4,1 - Parempi (%) 29,9 26,1 - Huonompi (%) 17,5 19,3 B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 10,7 13,4 6,3 11,7 9,4 6,3 - Parempi (%) 28,6 26,3 - Huonompi (%) 13,0 15,3 B3 Suom talous nyt (saldoluku) 13,3 24,9 0,5 20,1 5,7 0,5 - Parempi (%) 29,2 22,4 - Huonompi (%) 18,0 20,9 B4 Suom talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 1,4 16,5-13,9 7,5-9,4-13,9 - Parempi (%) 13,8 14,0 - Huonompi (%) 30,8 38,5 B5 Inflaatio nyt (prosttia) 2,6 3,0 2,2 2,7 2,6 2,7 B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosttia) 2,6 3,0 2,4 2,6 2,4 2,9 B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 4,8 13,8-4,0 9,4-4,0-1,9 - Vähemmän (%) 23,6 26,3 - Enemmän (%) 30,2 28,1 B8 Työttömyyd uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) 0,4 4,8-2,6 2,6-2,6-2,5 - Vähtynyt (%) 9,2 7,2 - Lisääntynyt (%) 14,6 12,3 C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroid ostamise (saldoluku) 23,7 34,3 14,8 24,0 20,1 19,1 - - Hyvä aika (%) 31,0 29,0 - Huono aika (%) 10,9 9,9 C2 Ajankohdan otollisuus säästämise (saldoluku) 21,1 24,6 17,3 20,4 22,1 17,3 - Hyvä aika (%) 67,4 63,9 - Huono aika (%) 31,4 34,4 C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 15,3 22,8 4,5 21,1 17,1 17,6 + - Hyvä aika (%) 64,5 63,8 - Huono aika (%) 33,7 34,4 D1 Kuluttaji rahatilanne nyt (saldoluku) 28,1 31,0 24,9 28,3 31,0 26,2 - Rahaa jää säästöön (%) 63,1 57,7 - Käyttää säästöjä tai velkaantuu (%) 9,1 10,5 D2 Kuluttaji säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 49,0 53,1 44,3 49,6 51,5 45,9 - Pystyy säästämään (%) 77,8 75,8 - Ei pysty säästämään (%) 22,1 24,2 D5 Kuluttaji lainanottoaikomukset 12 kk:n sisällä (% kuluttajista) 17,2 18,6 - Kyllä, varmasti (%) 4,7 5,6 5

6 - Mahdollisesti (%) E1 Kuluttaji rahankäyttö kestotavaroihin, seur 12 kk verr edell 12 kk (saldoluku) - Enemmän (%) - Vähemmän (%) E2 Auton ostoaikomus 12 kk:n sisällä (% kuluttajista) - Hyvin todnäköisesti (%) - Melko todnäköisesti (%) E4 Asunnon ostoaikomus 12 kk:n sisällä (% kuluttajista) - Kyllä, varmasti (%) - Mahdollisesti (%) E5 Asunnon peruskorjausaikomus 12 kk:n sisällä (% kuluttajista) - Hyvin todnäköisesti (%) - Melko todnäköisesti (%) Keskiarvo Maksimi 01/ / ,4-14,1 Minimi 01/ ,2 06/ / /2019 Näkymä 2) 1) Aikaväli 01/ /2019: tietoja vastausjakaumista ei ole esitettävissä, vain (tasokorjatut) saldoluvut julkaistaan 2) Näkymä: ++ hyvin valoisa, + valoisa, = neutraali, - huono, hyvin huono; saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan -18,0 12,5-15,0 14,5 34,2 17,4 6,3 11,1 12,8 4,0 8,8 22,6 9,0 13,6 13,0-14,9 13,2 32,7 15,0 5,4 9,7 13,1 3,9 9,2 20,7 7,9 12,9 + 6

7 Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttaji luottamusindikaattori Liitekuvio 2 Oma talous Liitekuvio 3 Suom talous 7

8 Liitekuvio 4 Inflaatio Liitekuvio 5 Työttömyys Liitekuvio 6 Ajankohdan otollisuus 8

9 Liitekuvio 7 Kuluttaji rahatilanne ja säästämismahdollisuudet Liitekuvio 8 Kuluttaji lainanottoaikomus, 12 kk:n sisällä Liitekuvio 9 Kuluttaji rahankäyttö kestotavaroihin, seur 12 kk vs ed 12 kk 9

10 Liitekuvio 10 Kuluttaji ostoaikomukset, 12 kk:n sisällä 10

11 Laatuseloste: Kuluttaji luottamus 1 Tilastotietoj relevanssi Kuluttaji luottamus -tilasto on hkilöotantaan pohjautuva kyselytutkimus, joka tehdään yhdistelmätiedonkeruumetelmällä eli puhelinhaastatteluj ja itse täytettävän verkkolomakke avulla Tutkimuksella kuvataan Suomessa asuvi kuluttaji taloute liittyviä mielialoja, arvioita ja odotuksia oman taloutsa ja Suom yleisestä taloudellisesta kehityksestä Sillä selvitetään myös kuluttaji aikomuksia tehdä hintavia hankintoja, säästää ja ottaa lainaa Kuluttaji luottamus -tilasto tunnettiin aiemmin nimellä kuluttajabarometri Ensimmäin barometritutkimus toteutettiin marraskuussa 1987 Aluksi tutkimus tehtiin kaksi kertaa vuodessa (toukoja marraskuu), ja vuonna 1992 tutkimuskerrat nostettiin neljään (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu) Lokakuusta 1995 alka tietoa kuluttaji luottamuksesta on kerätty Euroopan komission (talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN) toimeksiannosta, harmonisoimana ja osin rahoittamana joka kuukausi Kuluttaji luottamustutkimuksessa esitettävät kysymykset jakautuvat etupäässä mielipidekysymyksiin mutta myös tosiasiakysymyksiin Kysymyksiin vastaamin tapahtuu valmiid vastausvaihtoehtoj avulla (kvalitatiivin tutkimus; poikkeuksa inflaatiota koskevat prosttiarvio-kysymykset) Kuluttaji luottamuks ilmiöaluetta koskevi kysymyst sanamuodot ja vastausvaihtoehdot tilaston verkkolomakkeella (järjestys eroaa lomakkeesta) Kysymys B1 Millain on mielestäsi oma taloudellin tilanteesi nyt, verrattuna tilanteese 12 kuukautta sitt? Vastausvaihtoehdot paljon parempi B2 Entä millais arvioit s olevan 12 paljon kuukaud kuluttua, verrattuna parempi tilanteese nyt? B3 Millain on sinun mielestäsi Suom taloudellin tilanne nyt, verrattuna tilanteese 12 kuukautta sitt? paljon parempi B4 Entä millais arvioit s olevan 12 paljon kuukaud kuluttua, verrattuna parempi tilanteese nyt? B5 Kuinka paljon arvioit hintoj [nousse / laske] prostteina viimeis 12 kuukaud aikana? Voit antaa luvun yhd desimaalin tarkkuudella B6 Kuinka paljon arvioit hintoj [nousevan / laskevan] prostteina seuraavan 12 kuukaud aikana? Voit antaa luvun yhd desimaalin tarkkuudella B7 Mit arvioit työttömi määrän muuttuvan Suomessa? Arveletko, että työttömiä on 12 kuukaud päästä: paljon emmän B8 Onko työttömyyd tai lomautuks lisääntynyt uhka omalla kohdallasi viimeis 12 paljon kuukaud aikana mielestäsi: C1 Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millain aika mielestäsi nyt on ostaa kestokulutustavaroita, kut huonekaluja, kodintekniikkaa tai auto? hyvä aika jonkin verran parempi jonkin verran parempi jonkin verran parempi jonkin verran parempi jonkin verran emmän lisääntynyt hieman samanlain jonkin verran huonompi samanlain jonkin verran huonompi samanlain jonkin verran huonompi samanlain jonkin verran huonompi, _ %, _ % yhtä paljon pysynyt nallaan ei hyvä eikä huono aika jonkin verran vähemmän vähtynyt hieman paljon huonompi paljon huonompi paljon huonompi paljon huonompi paljon vähemmän vähtynyt paljon ei uhkaa/ huono aika 11

12 Kysymys C2 Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millain aika mielestäsi nyt on säästää? C3 Jos ajattelet taas yleistä taloudellista tilannetta, niin millain aika mielestäsi nyt on ottaa lainaa? D1 Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhait omaa rahatilannettasi tällä hetkellä? D2 Kuinka todnäköistä on, että säästät rahaa seuraavan 12 kuukaud aikana? Myös velan lyhtämin on säästämistä D5 Aiotko ottaa lainaa seuraavan 12 kuukaud aikana? E1 Verrattuna edellise 12 kuukaute, mit aiot käyttää rahaa kestokulutustavaroid hankintaan seuraavan 12 kuukaud aikana? Vastausvaihtoehdot erittäin hyvä erittäin hyvä säästöön jää paljon hyvin todnäköistä melko hyvä melko hyvä säästöön jää hieman melko todnäköistä kyllä, varmasti mahdollisesti paljon emmän E2 Kuinka todnäköistä on, että käytät hyvin rahaa hkilöauton ostoon seuraavan todnäköistä 12 kuukaud aikana? E4 Aiotko käyttää rahaa asunnon ostoon tai talon raktamise seuraavan 12 kuukaud aikana? Omaan tai jonkun perhejäs käyttöön, loma-asunnoksi, vuokrattavaksi, myös rakteilla oleva talo jonkin verran emmän melko todnäköistä kyllä, varmasti mahdollisesti E5 Kuinka todnäköistä on, että käytät hyvin suur summan rahaa asunnon todnäköistä korjauksiin tai parannuksiin seuraavan 12 kuukaud aikana? Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän korjaus tai uusimin, kylpyhuoneremontti, lattiarakteid uusimin, raknuks laajtamin melko todnäköistä melko huono melko huono rahat riittävät joudun nipin napin käyttämään säästöjä saman verran melko epätodnäköistä luultavasti jonkin verran vähemmän melko epätodnäköistä luultavasti melko epätodnäköistä erittäin huono erittäin huono velkaannun tällä hetkellä hyvin epätodnäköistä paljon vähemmän hyvin epätodnäköistä hyvin epätodnäköistä Mielipidekysymyksissä vastaust prosttijakaumasta johdetaan saldoluku, joka vastaa EU:n balance figure -mittaria Saldoluku luonnehtii vastaaji keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana Saldolukuj tarkastelu aikasarjana kertoo mielialoj muutoksista ajankohdasta toise Saldoluku saadaan myönteist ja kielteist vastausosuuksi erotuksa painottamalla äärivastauksia luvulla 1 ja maltillisempia vastauksia luvulla 0,5 Saldolukuun ei oteta mukaan keskimmäisiä eli neutraaleja mielipiteitä eikä -vastauksia Saldoluku voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä Mitä korkeamman (positiivis) arvon saldoluku saa, sitä valoisampi näkemys kuluttajilla on taloudesta 12

13 Saldoluvun laskta vastausosuuksista kysymyksittäin Kysymys Saldoluvun laskukaava B1, B2, B3, B4 (1 x paljon parempi + 0,5 x jonkin verran parempi) - (1 x paljon huonompi + 0,5 x jonkin verran huonompi) B7 B8 C1 C2, C3 D1 D2 E1 (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän) - (1 x paljon emmän + 0,5 x jonkin verran emmän) (1 x vähtynyt paljon + 0,5 x vähtynyt hieman) - (1 x lisääntynyt paljon + 0,5 x lisääntynyt hieman) (1 x hyvä aika) - (1 x huono aika) (1 x erittäin hyvä + 0,5 x melko hyvä) - (1 x erittäin huono + 0,5 x melko huono) (1 x säästöön jää paljon + 0,5 x säästöön jää hieman) - (1 x velkaannun tällä hetkellä + 0,5 x joudun käyttämään säästöjä) (1 x hyvin todnäköistä + 0,5 x melko todnäköistä) - (1 x hyvin epätodnäköistä + 0,5 x melko epätodnäköistä) (1 x paljon emmän + 0,5 x jonkin verran emmän) - (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän) Inflaatio-kysymyst (B5, B6) kohdalla prosttivastauksista lasketaan kuluttaji arvioid keskiarvo (mukaan itseisarvoltaan vain alle 15 prostin arviot) Osto- ja lainanottoaikomust (D5, E2, E4, E5) osalta summataan yhte varman ja mahdollis aikomuks vastausosuudet Kuluttaji luottamusindikaattori (A1) tiivistää kuluttaji näkemykset taloudesta Luottamusindikaattori on neljän saldoluvun aritmeettin keskiarvo: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukaud kuluttua (B2), Suom talous 12 kuukaud kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukaud aikana verrattuna edellise 12 kuukaute (E1) Tämä uusi vuonna 2019 käyttöön otettu luottamusindikaattori on Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikön (DG ECFIN) käyttämä ja suosittelema Entis pitkään käytetyn luottamusindikaattorin osatekijöitä olivat (kaikki koski seur 12 kk): oma talous (B2), Suom talous (B4), ylein työttömyys (B7) ja kotitaloud säästämismahdollisuudet (D2) Kuluttaji luottamusindikaattorin ja taloutta koskevi odotust avulla on mahdollista nakoida taloud kehitystä mikro- ja makrotasolla Uud luottamusindikaattorin pitäisi DG ECFIN:n tekemän analyysin perusteella kuvata varsinkin yksityis kulutuks kehitystä tistä indikaattoria paremmin Kuluttaji luottamustutkimuks tiedonkeruulomake sisältää edellä mainittuj kysymyst lisäksi myös joukon kysymyksiä kuluttaji kulutus-, säästö- ja lainanottoaikomuksista Näistä kysymyksistä voidaan summata niid kuluttaji prosttiosuudet, jotka varmasti tai mahdollisesti aikovat kuluttaa, säästää tai ottaa lainaa tietyn ajan kuluessa Kuluttaji luottamus -tilaston luokittelutietoina ovat käytössä vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, koulutusaste, sosioekonomin asema, bruttotulot, asuinalue, asumismuoto ja kotitaloud koko 2 Metelmäkuvaus Kuluttaji luottamus -tilaston otannan ja haastattelulomakke suunnitteluun, tietoj jatkokäsittelyyn ja analysointiin, julkaisuj laadintaan ja tietopalveluun osallistuu päätoimisesti yksi hkilö ja osa-aikaisesti muutamia asiantuntijoita Otanta ja tiedonkeruu Kuluttaji luottamus -tilaston perusjoukkoon kuuluu 3,9 miljoonaa vuotiasta Suomessa asuvaa hkilöä Tilaston tiedonkeruussa käytetään paneeliasetelmaa: jokain vastaaja osallistuu tutkimukse kaksi kertaa puol vuod sisällä Tutkimuks otoskoko on kuukausittain hkilöä, joista puolet eli on aina uusia osallistujia Otos poimitaan Tilastokeskuks väestötietokannasta systemaattista satunnaisotantaa (SYS) käyttä Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertais satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva Tutkimusaluea on koko maa Tietoj hankinta tapahtuu yhdistelmätiedonkeruumetelmällä eli puhelinhaastatteluj ja itse täytettävän verkkolomakke avulla Vastaajat edustavat Suom vuotiasta väestöä iän, sukupuol, asuinalue ja äidinkiel suhte 13

14 Tutkimuks vastauskadon ollessa nykyisin noin 50 prosttia saadaan vastaukset joka kuukausi noin hkilöltä Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneid tai muut estyneid lisäksi hkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan Myös mahdollin ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon Tilastokeskuks haastattelijat koulutetaan työsuhte alkaessa sekä haastattelutekniikan että kuluttaji luottamus -tilaston sisällön osalta Haastattelijoilla on työssään apuna tutkimuks ohjeisto ja mahdollisuus saada lisäopastusta työnohjaajilta ja esimiehiltä sekä tilaston tutkijoilta Haastattelijapalautte avulla kyselylomakkeita voidaan päivittää ja hioa tistä paremmiksi Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain juuri n tiedonkeruun alkua jokaiselle otoshkilölle tutkimuks saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tutkimuks sisältö ja tarkoitus Myös sähköpostia käytetään tavoittelussa ja informoinnissa Puhelinnumeroj haku tapahtuu pääasiassa ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydtävät sitä lopuksi lisähakuj avulla Vastaajat voivat ottaa itsekin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukse esimerkiksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi Tiedonkeruu aloitetaan kuukaud simmäisä työpäivänä, ja se vie runsaat kaksi viikkoa Ensin alkaa verkkovastaamin ja muutaman päivän päästä puhelinhaastattelut Verkkolomake on auki koko keruujakson ajan Valmis yhdistetty keruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-sovellust avulla EU:n komissiolle (DG ECFIN) tulokset lähetetään sähköpostitse noin kymm päivää n tutkimuskuukaud loppua Tilastokeskus julkaisee tulokset Suomessa kuukaud 27 päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä) Kuluttaji luottamus -tilaston tuotantoprosessi on jatkuva, sillä uudet haastattelut alkavat pian edellis kuukaud tietoj tultua julkisuute Kuluttaji luottamus -tilaston edeltäjän kuluttajabarometrin tiedot kerättiin vuosina Tilastokeskuks työvoimatutkimuks yhteydessä Perusjoukon muodosti vuotias väestö Tutkimuksessa käytettiin rotatoivaa paneeliasetelmaa Myöhemmin vuodesta 2000 huhtikuuhun 2019 saakka kuluttajabarometrin kohtea oli kuukausittain kokonaan vaihtuva otos Samaa otosta käytettiin myös suomalaist matkailu -tutkimuks ym kyselyj tiedonkeruussa Vuonna 2012 perusjoukkoa laajnettiin vuotiailla hkilöillä Kuluttajabarometrin tiedonkeruu tehtiin yksinomaan puhelinhaastatteluilla Painotus Kaikki kuluttaji luottamus -tilaston vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimi avulla Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietoj tilastollista tarkkuutta Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todnäköisyyttä sisältyä otokse Viime vaiheessa painokertoimet saadaan kalibrointimetelmällä (Calmar) niin, että valittuj taustamuuttuji, hkilön sukupuol, ikäryhmän, koulutusaste ja asuinalue estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestöraknetta (koulutusaste lisättiin mukaan tammikuusta 2018 lähti) Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvssi ja otosfrekvssi suhtea Piistä tai nolliksi jääneistä solufrekvsseistä ei tarvitse välittää Metelmää voidaan kutsua myös epätäydelliseksi jälkiositukseksi Painoj kalibrointi tehdään automaattisesti yhtä osana tulost käsittelyohjelmia (SAS) Painotuks vaikutus mielialamittareid arvoihin on ylesä vähäin kolmesta syystä: Ensinnäkin tutkimuks otanta-asetelma (SYS) tuottaa itsepainottuvan otoks Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisa eri väestöryhmissä, jot se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevi kysymyst ja niistä laskettuj indikaattori korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyj muuttuji kanssa Voidaan, että mielipiteet hajoavat suhteellis paljon eri väestöryhmissä Tilastokeskus ei tee kausitasoitusta julkaisemille kuluttaji luottamuks aikasarjoille (vrt Euroopan komissio, kohta 5) 3 Tietoj oikeellisuus ja tarkkuus Mielialamittareid luotettavuud arviointi ei ole yksiselitteistä Kuluttaji odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttaji mielialamittareita on käytetty pitkään nakoivi talousindikaattori osina ja taloud nustemalleissa 14

15 Kuluttaji luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu nakoida kuluttaji toimintaa Se on korreloinut vahvasti yksityis kulutuks ja bruttokansantuotte (bkt) muutost kanssa Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat nakoineet hyvin päätöst toteutumista Kuluttaji työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia Kuluttaji luottamuksesta (kuluttajabarometrista) on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus Kari Djerf analysoi tutkimuks alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräid ostoaikomustietoj toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellist mittareid kanssa Suom Pankissa on selvitetty inflaatio-odotust toimivuutta (Kuisman & Spolander 1995, Pursiain 1999, Kangassalo & Takala 2005) Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymm vuotta toimineesta kuluttajabarometrista Helsingin CIRET-konferssiin (Djerf & Takala) Syksyn 2010 CIRET-konferssiin valmistui jälle paperi kuluttajabarometrista ja s indikaattori osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala) Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttaji luottamuks ja yksityis kulutuks sarjoj välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa Pertti Kangassalo ja Veijo Notkola analysoivat vastauskadon rakte muutosta tiedonkeruutavan vaihtuessa vuonna (CIRET 2000) Myöhemmin tutkittiin laajemminkin metelmämuutoks vaikutuksia kuluttajabarometrin tuloksiin (Kangassalo & Heiskan 2001; ks kohdat 2 ja 6) Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikki EU-maid kuluttajabarometri vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo) Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitkin painotuksella vähnetään (ks edellä kohta 2) 4 Julkaistuj tietoj ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Kuluttaji luottamus -tilaston kuukausitulokset ilmestyvät nopeasti, vain noin viikko haastatteluj päättymis jälke tutkimuskuukaud 27 päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä) Vuodesta 2015 alka on jokais kuukausijulkistuks yhteydessä ollut saatavilla myös suuralueittaisia aikasarjatietoja Myös sukupuol, ikäryhmän ja koulutusaste mukaisia tietokantataulukkoja (aikasarjoja) julkaistaan toukokuusta 2019 lähti Vuote 2014 asti tuotetut maakunnittaiset barometritulokset (aikasarjat) ajettiin neljännesvuosittain kolm kuukaud yhdistetystä aineistosta ja julkaistiin vuosineljännestä seuraavan kuukaud tietoj ohessa Vuod 2018 loppuun asti kerättiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa kotitalouksi laiteomistustietoja ja ne julkaistiin aina seuraavan kuukaud julkistuks yhteydessä Kaikki kuluttaji luottamus -tilaston tulokset ovat julkistettaessa tarkistettuja ja lopullisia 5 Tietoj saatavuus ja läpinäkyvyys Kuluttaji luottamus -tilaston tulokset julkaistaan Tilastokeskuks verkkosivuilla (Uusimmat tilastotiedot tai Avainluvut) tiedotteina ja pdf-julkaisuina suomeksi, ruotsiksi ja glanniksi (Tulot ja kulutus -aihealue): 1 Joka kuukausi noin viikko haastatteluj päättymisestä ilmestyvät kuukausitiedote ja -julkaisu sekä tietokantataulukot (StatFin), joissa esitetään koko maata ja luokitellut eri väestöryhmiä ja suuralueita koskevat tiedot aikasarjoina 2 Kuukausittain laaditaan myös taulukkojulkaisu, jossa esitetään yksityiskohtaista tietoa kysymyst vastausjakaumista eri taustamuuttuji mukaan 3 Vuote 2018 saakka julkaistiin maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa laiteomistustietoja ja vuote 2014 asti neljännesvuosittaisia maakunnittaisia tietoja tietokantataulukkoina (aikasarjoja) Kuluttaji luottamus -tilaston tarkat julkaisuajat löytyvät Tilastokeskuks sivuilta Tiedotteid ja julkaisuj lisäksi Tilastokeskuksesta on tilattavissa kuluttaji luottamuks muuta kuvioja taulukkomateriaalia Tilaston aineistoa voidaan myös räätälöidä asiakkaan tarpeid mukaan Tilastokeskuks sivuilta löytyy tilastoon liittyviä artikkeleita ja muita kirjoituksia 15

16 Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN julkaisee kuukausittain kaikki EU-maid tulokset kuluttaji luottamuksesta (kausitasoitettuina) DG ECFIN:n sivuilta löytyvät myös eri suhdannetutkimust pitkät aikasarjat, metatiedot ym informaatiota komission survey-ohjelmasta 6 Tietoj vertailukelpoisuus Kuluttaji luottamus -tilaston (kuluttajabarometrin) kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavi kansainvälist tutkimust kanssa Lokakuussa 1995 kuluttajabarometrin mielipidekysymykset yhdmukaistettiin EU-maid harmonisoidun kuluttajasurveyn (Consumer Survey) 15 kysymyks kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä) Jotkin Suom omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuks alusta, marraskuusta 1987 lähti Kuluttaji luottamus -tilaston sisältö poikkeaa paljon muid tilastoj tiedoista ja käsitteistä eikä valtaosa s tiedoista (subjektiiviset/kvalitatiiviset arviot ja odotukset taloudesta) ole suoraan yhteydessä tai vertailtavissa muihin tilastoihin Kuitkin tutkimuks jo lopetetut laiteyleisyys- ja sijoituskohdekysymykset olivat tietyin varauksin vertailukelpoisia ja täydtäviä suhteessa Tilastokeskuks harvemmin toteutettaviin isoihin haastattelututkimuksiin (mm kulutustutkimus, varallisuustutkimus, väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö) Toisaalta kuluttaji luottamus -tilaston tarkoitus on tarjota väline talouskehityks nakointiin, jot tuloksia ja aikasarjoja vertaillaan aina kansantaloud ym kehitystä kuvaaviin tilastoihin (mm kansantaloud tilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, työvoimatutkimus, kuluttajahintaindeksi, pankkitilastot) Tiedonkeruumetelmi muutoksilla on aina vähintään jonkin verran vaikutusta tilaston vastausjakaumiin Vuod 2000 metelmämuutoks seurauksa tulokset koski kuluttaji arvioita kotitaloutsa rahatilanteesta sekä kestotavaroid ostamis ja säästämis edullisuudesta muuttuivat hieman myönteisemmiksi Myöhemmin perusjoukon laajnuks vuotiailla hkilöillä arvioidaan heiktäne aavistuks kuluttaji luottamusindikaattorin arvoa tammikuusta 2012 alka Merkittävin muutos kuluttaji luottamus -tilaston metelmissä tapahtui toukokuussa 2019 Tällöin siirryttiin yhdistelmätiedonkeruuse (verkkolomake ja puhelinhaastattelut) ja paneeliasetelmaan Lisäksi perusjoukkoa supistettiin vuotiaisiin, painotusta uudistettiin, tietosisältöä kevnettiin huomattavasti ja kaikista kysymyksistä tehtiin hkilökohtaisia eli vain vastaajaa itseään koskevia (aiemmin monet kysymykset olivat koko kotitaloute kohdistuvia) Näillä muutoksilla oli odotetusti kysymyksestä riippu vaihtelevan suuruista yhteisvaikutusta tutkimustuloksiin Helmi-huhtikuussa 2019 toteutetun rinnakkaiskeruun ja vaikutust huolellis analyysin perusteella pystyttiin kuitkin tasokorjaamaan tilaston saldoaikasarjoja taaksepäin tammikuuhun 2018 saakka Näin säilytettiin tilaston tietoj ainakin osittain vertailukelpoisuus ajassa edelle kohtuullis luotettavana 7 Selkeys ja eheys/yhtäisyys Kuluttaji luottamustilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttaji mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa Tutkimus tehdään tärkeimpi kysymystsä osalta täsmälle samanlaisa kaikissa EU-maissa (ks edellä kohdat 5 ja 6) Koska kuluttaji luottamuks päätarkoituksa on kansantaloud ja yksityis kulutuks muutossuunti nakoimin, tutkimus pyritään toteuttamaan metelmisä ja kysymystsä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alka 16

17 Tulot ja kulutus 2019 Lisätietoja Pertti Kangassalo Tuomas Parikka Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma wwwtilastokeskusfi Lähde: Kuluttaji luottamus 2019, kesäkuu Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh wwwtilastokeskusfi ISSN = Suom virallin tilasto ISSN X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi