Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki ja toiminta-alueena on koko Suomi.

Transkriptio

1 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Valkea Tuli ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki ja toiminta-alueena on koko Suomi. 2 Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja päämäärä Yhdistyksen tarkoituksena ja päämääränä on lahjoituksin ja jäsenmaksuin kerättävin varoin avustaa vähävaraisia lapsiperheitä lasten syntymäpäiväjuhliin, luokkaretkiin ja harrastustoimintaan liittyvissä hankinnoissa ja muissa harrastuksiin liittyvissä kustannuksissa, edistää lasten osallistumismahdollisuuksia erilaisiin tapahtumiin toiminta-alueellaan sekä vähentää perheiden taloudellisista seikoista johtuvaa eriarvoisuutta ja tukea tätä kautta lapsen normaalia psyykkistä ja fyysistä kehitystä. Yhdistys on yleishyödyllinen ja sen toiminta on voittoa tavoittelematonta. 3 Yhdistyksen toimintamuodot Päämääränsä saavuttamiseksi yhdistys noudattaa hallituksen määrittelemää toimintastrategiaa ja voi toiminta-alueellaan: tukea voittoa tavoittelematta lasten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistumista edistää lasten hyvinvointia vaikuttamalla kansalaisiin, päättäjiin ja viranomaisiin monin eri tavoin avustustoiminnallaan parantaa vähävaraisten lasten mahdollisuuksia normaalin kanssakäymiseen ja laadukkaaseen elämään järjestää edellä mainittuihin asioihin liittyviä tapahtumia ja neuvontaa toiminta-alueellaan 4 Toiminnan rahoitus Yhdistys perii jäsenmaksuja jäseniltään. Yhdistys voi järjestää keräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä ja muuta vastaavaa toimintansa tarkoitusta tukevaa varainhankintaa. Yhdistys voi vastaanottaa julkisia ja muita avustuksia, jälkisäädöksiä ja lahjoituksia. Yhdistys voi hankkia ja hallita toimintaansa varten ja sen rahoittamiseksi kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys ei harjoita elinkeinotoimintaa toimintansa rahoittamiseksi.

2 5 Jäsenet Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet ja vaikuttavat jäsenet. Yhdistyksellä voi olla lisäksi kunniajäseniä. Varsinainen jäsen Yhdistys ottaa varsinaisia jäseniä hakemuksesta tai kutsumalla. Hallitus voi kokouksessa kutsua vakinaiseksi jäseneksi henkilön, jonka katsoo sopivaksi yhdistyksen toimintaan tai jota varsinainen jäsen, kannatusjäsen tai vaikuttajajäsen esittää. Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen jäseneksi ehdotetun saapumaan tarvittaessa hallituksen kokoukseen, jossa hakemus käsitellään. Varsinainen jäsen on yhdenvertainen muiden varsinaisten jäsenten kanssa ja hän saa osallistua yhdistyksen päätöksentekoon ja tutustua yhdistyksen asiakirjoihin. Varsinaisen jäsenen velvollisuuksiin kuuluu maksaa jäsenmaksu olla vahingoittamatta huomattavasti yhdistystä. Varsinaisen jäsenen velvollisuus on myös ilmoittaa omasta esteellisyydestään ja olla tekemättä päätösehdotusta ja osallistumasta äänestykseen asiassa, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Yhdistys noudattaa jäsenvalinnassaan tasavertaisuusperiaatetta, kuitenkin yhdistyksen mainetta ja imagoa suojellen. Kannatusjäsen Yhdistykseen kannatusjäseneksi voi liittyä jokainen yksityishenkilö, rekisteröity yhdistys ja yritys, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita, eikä vastuuta yhdistyksessä. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen eikä hänellä ole äänioikeutta. Kannatusjäseneksi liitytään maksamalla summaltaan vapaaehtoinen jäsenmaksu. Vaikuttajajäsen Vaikuttavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä vapaamuotoisesta hakemuksesta yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö, kaupunki, yritys tai muu instanssi, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Jos vaikuttava jäsen on muu kuin yksityishenkilö, on hänen nimettävä

3 oikeustoimikelpoinen henkilö edustajakseen. Vaikuttajajäsenenä voi toimia mm. kunnanviranhaltija tms. oikeustoimihenkilö. Henkilöllä ei ole päätösvaltaa hallituksessa mutta vaikuttajajäsenelle voidaan myöntää puheoikeus hallituksen kokoukseen. Vaikuttajajäsenellä ei ole automaattisesti oikeutta osallistua hallituksen kokouksiin. Vaikuttajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Vaikuttavat jäsenet ovat hallituksen alapuolella toimivia jäseniä joilla ei ole päätäntävaltaa, mutta jotka voivat tehdä hallitukselle esityksiä tuettavista kohteista ja yhteistyömalleista sekä pyytää yhdistystä osallistumaan tapahtumiinsa tai edustamaan ja/tai tukemaan operatiivista toimintaansa. Kunniajäsen Kunniajäsenyyden myöntää hallitus yksimielisesti valitsemalleen henkilölle. 6 Jäsenmaksut Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 7 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Halutessaan erota yhdistyksestä jäsenen on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai hän voi ilmoittaa erostaan yhdistyksen kokouksessa, mikä merkitään pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai, hän ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenelle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöstä, jos erottamisperusteena on muu kuin jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista

4 8 Hallitus koskeva päätös kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-5 varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet valitaan yhdeksi (1) kalenterivuodeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokouskutsu on toimitettava varsinaisille jäsenille, varajäsenille ja äänioikeudettomille jäsenille vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta kirjepostina, sähköpostina tai suullisesti. Kiireellisiä asioita varten hallituksen jäsenet voidaan kutsua koolle yhtä päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 9 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syysjoulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10)

5 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, vaikuttajajäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 10 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla, tai yhdistyksen internet-sivustolla julkaistavalla kokouskutsulla. 11 Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

6 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12 Hallituksen tehtävät Hallitus edustaa yhdistystä, hoitaa sen asioita sekä vastaa yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on: 1. Toteuttaa yhdistyksen kokousten päätökset. 2. Tehdä vuosittain ehdotus yhdistyksen kokoukselle toimintasuunnitelmasta ja tulo-menoarviosta. 3. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta huolellisesti. 4. Päättää yhdistyksen irtaimen omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta, kiinnittämisestä ja panttaamisesta. 5. Tehdä esitys yhdistyksen kokoukselle kiinteän omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta tai kiinnittämisestä tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden hankkimisesta tai luovuttamisesta. 6. Laatia kalenterivuosittain yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus ja jättää ne tilintarkastajalle tarkistettavaksi ja sen jälkeen esittää tilinpäätösasiakirjat yhdistyksen kokoukselle. 7. Pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen 8. Asettaa tarvittaessa asiantuntijaryhmiä ja määrittää niiden tehtävät. 9. Palkata yhdistyksen toimihenkilöt ja määritellä heidän tehtävänsä. 10. Päättää tarvittaessa henkilöstön palkkaamisesta. 13 Yhdistyksen nimenkirjoittajat

7 Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen määräämät henkilöt, aina kaksi yhdessä. Yhdistyksen nimenkirjoittajana ei voi olla alle 18-vuotias henkilö. 14 Tilikausi ja tilintarkistus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi, poikkeuksena ensimmäinen toimintakausi joka alkaa perustamispäivästä ja päättyy saman vuoden viimeiseen päivään. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 15 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Pätevän päätöksen aikaansaamiseksi sääntöjen muuttamiseksi tarvitaan vähintään kolme neljäsosa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.