Pienreaktori. Mitä ne ovat? Ville Sahlberg Research Scientist VTT Technical Research Centre of Finland. Aalto University Reaktori.
|
|
- Ahti Manninen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pieni Reaktori Pienreaktorit. Mitä ne ovat? Pienreaktori Ville Sahlberg Research Scientist VTT Technical Research Centre of Finland?????? Aalto University /68
2 Jos ajatuksia, mietteitä, kommentteja: 2/68
3 3/68
4 Sisältö Pienreaktorit: Mitä ja Miksi Kansainvälinen tilanne Suurin osa esityksen kuvista: Pienreaktorit: Kuinka ydinenergian sovelluskohteita voidaan laajentaa Kysymykset ja keskustelu 4/68
5 Mitä? 5/68
6 MODULAR SMALL SMR - pienreaktori REACTORS VTT beyond the obvious 6/68
7 Ydinreaktoreita on monenlaisia Tehon tuotantoon tarvitaan kaksi asiaa itse polttoaineen lisäksi Lämmönsiirto pois reaktorista (Jäähdyte) Ketjureaktion ylläpito (Korkea polttoaineen väkevöintiaste tai moderaattori) 7/68
8 Monia tapoja ratkaista ongelma: Jäähdyte voi olla: Vettä Kevytvesireaktori Raskasvesireaktori Moderaattori voi olla: Vettä Raskasta vettä Kaasua Sulasuolaa Korkean lämpötilan reaktori Sulasuolareaktori Grafiittia 18/03/2019 Sulaa natriumia Sulaa lyijyä Hyötö- tai polttoreaktori (ei ole) 8/68 8
9 Konseptien monimuotoisuus Reaktorin koko/lämpöteho, jäähdyte, polttoaineen muoto Englanniksi SMR on kattotermi. Suomeksi pienreaktori on hyvä Kevytvesiteknologia kypsintä ja testatuinta 9/68
10 Miksi? 10/68
11 Suuruuden ekonomia /MWh Sarjatuotanto? Mahdollisimman suuret laitokset Yksikkökoko 11/68
12 Yksinkertaisempien järjestelmien mahdollisuudet Pienempi yksikkökoko (reaktorin lämpöteho) riittävä turvallisuuden saavuttaminen yksinkertaisemmilla järjestelmillä Tuotettu teho on verrannollinen reaktorin tilavuuteen. Lämmönjohtuminen on verrannollinen pinta-alaan. Innovatiivisia ratkaisuja: Komponentteja integroivat paineastiat (ipwr) poistavat suuren jäähdytevuodon (LBLOCA) mahdollisuuden Tulevaisuudessa uusia reaktoriteknologioita Turvallisempia? ~ = 1 12/68
13 Turvallisuus: Kuolemantuottamuksia tai vakavia sairauksia per TWh energiaa The Lancet Volume 370, No. 9591, p , 15 September 2007
14 Sovelluskohteet Tutut Uusien alueiden valtaus Sähkö Kaukolämpö Suolanpoisto (desalinaatio) Vedyn tuotanto Sähköverkon tuki Teollisuuden prosessilämpö Off-grid sovellukset VTT beyond the obvious 14/68
15 Pienreaktoreilla on useita etuja lämmöntuotossa Lämpö Hankalaa siirtää paikallinen tuotanto tarpeen Rajallinen kysyntä ei tarvetta gigawateille gigawattien perään tehoa Hyvin rajallinen määrä vähähiilisiä vaihtoehtoja Matalia lämpötiloja voidaan tuottaa kevyemmin komponentein Kaukolämpöreaktorit 15/68
16 Kansainvälinen tilanne 16/68
17 Kanada: Reaktorikonsepteja lisensointiputkessa Tähtää pienreaktori-hubiksi Yhdysvallat NuScale -SMR lisensointiprosessissa Arvio: Ensimmäinen NuScale valmiina 2027 Iso-Britannia: Kehittyneiden modulaaristen reaktorien tuki-instrumentti Kansallinen osaamisen luonti pienreaktoreiden rakentamiseksi Ranska: Ranskalainen pienreaktoria kehittävä konsortio muodostettu Osa kansainvälisestä kehityksestä tiivistettynä Venäjä: Siirrettävä lauttareaktori RITM-200 laivareaktori soveltuu myös maalle Kiina: HTR-PM: Kahden reaktorin SMR (200 MWe) korkean lämpötilan reaktori rakennettu, ei vielä käytössä Kaukolömpöreaktorien demonstraatioita Useita muita pienreaktorikonsepteja Tähtää vahvasti kansallisiin ja kansainvälisiin markkinoihin Etelä-Korea SMART kevytvesi-smr
18 Venäjä 18/68
19 Venäjä Useita konsepteja eri kehitysasteilla Lauttareaktorit Hinataan syrjäseuduille energianlähteiksi Hyödyntävät muokattuja jäänmurtajien reaktoreita KLT-40S, RITM-200 Screenshot from 19/68
20 Siirtymä: KLT-40S RITM-200 Perinteisestä ipwr:ään 20/68
21 Yhdysvallat 21/68
22 Yhdysvallat Useita aloituksia ja keskeytyksiä pienreaktoriprojekteilla (ja muuten kehittyneillä reaktoreilla) viime vuosikymmenenä NuScale parhaillaan lisensointiprosessissa, ensimmäinen laitos suunniteltu Idahoon Viime aikoina tuki uusien reaktorien kehittämiseen ja lisensointiin kasvanut GAIN-ohjelma ja muu R&D rahoitus Tavoitteena mahdollistaa kehittyneiden reaktorien mielekäs lisensointi 22/68
23 NuScale Modulaarinen ipwr lisensointiprosessissa Source: free to use wikimedia figure eactor.jpg VTT 2018
24 Kanada 24/68
25 Kanada pienreaktorihubina Kanadalla useita etuja: Pitkä ydinvoimaperinne Kokemusta oman ydinteknologian kehittämisestä alusta asti Erityisiä off grid sovelluskohteita pienreaktoreille Painopiste epätavanomaisissa pienreaktoreissa Share-alike image, license information 25/68
26 Kanada pienreaktorihubina Canadian Nuclear Laboratory Globaali keskittymä pienreaktoritutkimukselle Demonstraatiolaitos rakennetaan CNL:n laitospaikalle 2026 mennessä Kutsunnat demonstraatioprojekteille menossa Kolme projektia tiedossa IMSR, StarCore ja Global First Power:n konsortio Kanadan valvova viranomainen: Canadian Nuclear Safety Commission Lisensointireitti, joka soveltuu uuden teknologian kehittymiseen Useita pienreaktoreita esilisensointi-prosessissa 26/68
27 Kanadan esilisensointiprosessien status Vendor Name of design and cooling type Terrestrial Energy Inc. IMSR Integral Molten Salt Reactor 200 NuScale Power, LLC Ultra Safe Nuclear Corporation / Global First Power NuScale Integral Pressurized Water Reactor MMR-5 and MMR-10 High Temperature Gas 5-10 Approximate electrical capacity (MW electrical) Applied for Phase1 Phase 2 50 per module Phase 2* Phase 1 Phase2 Westinghouse Electric Company, LLC evinci Micro Reactor Solid core and heat pipes Various outputs up to 25 MWe Phase 2* LeadCold Nuclear Inc. SEALER Molten Lead 3 Phase 1 Advanced Reactor Concepts Ltd. ARC-100 Liquid Sodium 100 Phase 1 URENCO U-Battery High-Temperature Gas 4 Phase 1 Moltex Energy Moltex Energy Stable Salt Reactor 300 Series Phase 1 and 2 SMR, LLC. (A Holtec International Company) SMR-160 Pressurized Light Water 160 Phase 1 StarCore Nuclear StarCore Module High-Temperature Gas 14 Series Phase 1 and 2 27/68 Source:
28 Integral Molten Salt Reactor 28/68
29 Westinghouse evinci Heat pipet: Sama idea kuin NASA:n Kilopower reaktorissa esim. Mars-missioita varten 29/68
30 Kanadan pienreaktorien tiekartta julkistettu Suosituksia: Pienreaktorien demonstroinnille Viranomaisvaatimuksille, regulaatiolle, politiikalle Yhteisöjen huomioimiselle, yleisön osallistamiselle, yleiselle hyväksyttävyydelle Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista ja kuvioista Oleellinen sanoma: Aika tehdä, ei jauhaa 30/68
31 Kiina 31/68
32 Kiina etenee usealla rintamalla Rakentaa suuria ydinvoimalaitoksia sähköntuotantoon Useita pienreaktoreita suunniteltu ja suunnitteluprosessissa, pääasiassa erityistarpeisiin Teollisuuden prosessilämpö Desalinaatio Kaukolämpö Laivat 32/68
33 Tarve puhtaalle kaukolämmölle Pohjois-Kiina lämmitetään kaukolämmöllä Hiili-CHP -laitoksia Paikalliset ilmansaasteet, sähköverkon pullonkaulat yhdistettynä kasvaneeseen tuulivoiman määrään Tarve puhdistaa lämmöntuotanto Image from W. Xiong et al., Energy Vol 81, 1 March 2015, Pages /68
34 HTR-PM High Temperature Reactor Pebble bed Modular Kaasujäähytteinen kuulakekoreaktori Teknologia alun perin Saksassa kehitetty Demontraatiolaitos lähes valmis Reaktorin ulostulossa: 750 C Sekundaaripiirin höyry: 565 C Kaksi reaktoria ajaa yhtä 200 MWe turbiinia HTR-PM:ää seuraa toinen vaihe: 3 x tupla-reaktoria ajaa 600 MWe turbiinia Plug-in korvaaja hiilivoimaloille, yhteistuotannolle. Tulevaisuudessa vedyn tuotantoon?
35 HTR-PM 35/68
36 Kiina: Kaukolämpöreaktorit Nykyiseen 4v energiasuunnitelmaan kuuluu demonstration of concept DHR-400 CNNC HAPPY200 SPICRI NHR200-II CGN Allasreaktori. Tuottaa 90 C vettä kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen laitos arvioitu valmistuvan VTT MPa paine reaktorissa, tuottaa ~120 C vettä Konsepti jonka suunnitelmia on iteroitu useita kertoja viimeisten vuosikymmenien aikana. Useita käyttökohteita nähtävissä. Soveltuvuustutkimus ensimmäisestä laitoksesta käynnissä.
37 DHR /68
38 Eurooppa 38/68
39 Pienreaktorit Euroopassa Useita lähestymistapoja Pienreaktorien kehittäjiä: Iso-Britannia, Ranska, Venäjä Mahdollisia hyödyntäjiä: Energoatom:lla (Ukraina) Memorandum of Understanding Holtec:n kanssa pienreaktoreista Puola mahdollinen VHTR -maa 39/68
40 Iso-Britannia Nuclear Sector Deal sisällyttää sekä kevytvesireaktorit että AMR:t (Advanced Modular Reactors) R&D tukea AMR:ien kehittämiseen 8 konseptin saamat apurahat julkistettiin 2018 puolessa välissä Uusi kehys pienreaktoreiden tuotannon mahdollistamiseen ja tukemiseen lähitulevaisuudessa Kantava idea: kotimaisen teollisuuden tukeminen ja uudelleen pystytys 40/68
41 Ranska Perinteisesti suosinut suuria ydinlaitoksia Konsortio ranskalaisen pienreaktorin suunnitteluun muodostettu Konseptisuunnitteluvaiheessa Ranskan ydinteollisuudelle strategic contract nyt tammikuussa Sisältää sitoumuksen uuden pienreaktorin kehittämiseen ranskalaisella teknologialla Nojaa vahvasti sukellusvenetekniikkaan 41/68
42 Entä Suomi? 42/68
43 Suomen sähkö on jo suhteellisen puhdasta ja puhdistuu koko ajan SUOMEN SÄHKÖN TUOTANTO 2016 Fossiilista 20% Noin kolmannes Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan ydinenergialla Vähähiilistä 80% Muita vähäpäästöisiä: vesivoima ~20%, biomassa ~20%, tuulivoima ~10%
44 Suurimmat yksittäiset hiilidioksidin päästäjät TONNIA CO2 PÄÄSTÖJÄ
45 Lämpö ei ole vain Suomen haaste - täällä vain ollaan hitusen muita edellä Asuntojen lämmitys, teollisuuden prosessilämpö tulevat olevaan ongelma maailmanlaajuisesti. 45/68
46 Suomen vuosittaista sähkönkulutusta EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS C C C C Lämpötila
47 Suomen vuosittaista sähkönkulutusta EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS Rakennusten lämmitys, paperitehtaat, jne C C C C Lämpötila
48 Kaukolämpö Keskustelu lämmityksen päästöistä käynnissä paraikaa Ydinkaukolämpö ei ole mitenkään uutta ~50 ydinreaktoria tuottaa myös lämpöä lähialueen yhteisöille Olkiluodossa 1 & 2 laitosalueita lämmitetään reaktorien hukkalämmöllä. OL3 sähkölämmitys. Suunnitelmia lämpöreaktoreille 1970-luvulla VTT /68
49 Tekno-ekonomiset analyysit VTT:ltä alustavia soveltuvuusarvioita ydinlämmön integroimisessa kaukolämpöverkkoon Kesän kysyntä on alhainen, Periaatteessa pääkaupunkiseudulle mahtuisi useiden satojen megawattien edestä reaktoreita Syrjäyttää polttamista VTT 2018
50 Suomessa on useita pieniä kaukolämmän tuottajia Tarve muutaman kymmenen MWth suuruusluokan reaktorille? 50/68
51 Suomen vuosittaista sähkönkulutusta EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS C C C C Lämpötila Kemianteollisuus, jalostamot
52 HTR-PM Kaasujäähdytteinen reaktori Hiilikattiloiden korvaaminen Teollisuuden lämpö
53 Suomen vuosittaista sähkönkulutusta EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS C C C C Lämpötila Teräksen, sementin, lasin, jne tuotanto
54 EU: NC2I Nuclear Cogeneration Industrial Initiative
55 Haasteita Regulaatio Mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäminen Kokonaisuuteen integrointi Pienreaktorit VTT 2018 Toimitusvalmius, alihankkijat Sidosryhmien aktivointi Yleinen hyväksyntä ja tiedon levitys
56 VTT:n projekti: Kasata suomalainen pienreaktoriekosysteemi Tarkoituksena määrittää pienreaktorien lähitulevaisuuden potentiaali Lämpöä erilaisiin käyttökohteisiin Suomalaisen teollisuuden kyvykkyys ja halukkuus Reactor concept Either existing commercial reactor or Finnish heat reactor Use case What is needed by user? Technical details, demands, limitations Business case What are commercial, regulatory, social requirements plant needs to fulfil Business case Global potential demand for the solution Finnish business Potential Finnish supply? Manufacturing, project management, etc
57 Kuinka tulevaisuuden energian saatavuus taataan? Paljon lisää ydinvoimaa Paikallinen tuotanto, vaihtelevat käyttökohteet ja/tai? Uusiutuvien ylituotanto Sekä keinoja kompensoida: Varastointi Power to X Lämpöpumput??? Kukaan ei oikein tiedä vielä. Jos minulta kysytään: molempi parempi 57/68
58 Pienreaktorit Laajentavat ydinenergian käyttökohteita Usein perinteisten, suurien ydinvoimaloiden rinnalle Lukuisia erilaisia konsepteja Tällä hetkellä menossa innovation death valley proof of conceptien ja kaupallistumisen välissä Auttaisivat tulevaisuuden vaikeissa haasteissa Vähähiilistä joustavaa sähköntuotantoa, asuinrakennusten lämmitys, teollisuuden prosessilämpö 58/68
59 Etukäteen tulleita kysymyksiä 59/68
60 Tsernobyl ja Fukushima Tsernobyl on huono verrokki nykyisiin ydinvoimalaitoksiin Tapahtui 1982 (32-33 vuotta sitten) Laitos rakennettiin Ikivanhaa tekniikkaa useammassa kuin yhdessä mielessä laitokset olivat muokattuja versioita Neuvostoliiton plutoniumin tuotantolaitoksista Fukushima mielenkiintoisempi vertailukohta pienreaktoreihin Tarkat Tsernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien kuvaukset: Fissioreaktori-blogi Kirjoittajina blogissa: Reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen (VTT) Reaktorianalyysin tutkimusryhmän tiimipäällikkö Ville Tulkki (VTT) 60/68
61 Tsernobyl Tsernobylin yhdessä yksikössä oli tarkoitus tehdä (hieman kyseenalaisia) käyttökokeita iltapäivällä Reaktori ajettiin toisenlaiseen tilaan (vajaateholle 50%) ajallaan, mutta Kiovan sähköverkon päävalvomosta tuli käsky jatkaa sähköntuotantoa tällä 50% teholla kokeiden suorittamisen sijaan Vajaalla teholla ajo muutti reaktorin tilaa (ns. Ksenon-myrkytys) Yöllä 0:28, kokeiden valmistelu ja suorittaminen aloitettiin Reaktorin muuttuneen tilan vuoksi säätösauvoja piti vetää huomattavasti pois reaktorista, jotta koe pystyi etenemään 61/68
62 Tsernobyl Lisäksi: Tsernobylin reaktori oli suunniteltu väärin: Oli olemassa reaktorin tiloja, joissa reaktorin kuumentuessa, reaktorin teho alkaa kasvamaan positiivinen lämpötilan takaisinkytkentä Nyt reaktori oli sellaisessa tilassa Kokeen edetessä, loput on historiaa Suunnitteluvirheen ja reaktorin muuttuneen tilan vuoksi, säätösauvojen työntäminen takaisin reaktoriin sai tehon nousemaan Fissioteho nousi nopeasti hyvin suureksi ja reaktori räjähti Ainakin höyryräjähdys tapahtunut. Myös vetyä vapautunut. 62/68
63 Tsernobyl Jos mikä tahansa mainituista yksittäisistä ongelmista olisi korjattu, onnettomuutta ei olisi tapahtunut: Turvallisuuskulttuuri: ydinvoimalan operaattorin ei pidä kuunnella sähköverkon käskyjä pyyntöjä ensisijaisina Reaktorisuunnittelu: nykyään positiivisen takaisinkytkennän reaktorit ovat globaalisti laittomia suunnitella ja rakentaa Jos kokeet olisi tehty ajallaan ei onnettomuutta Jos laitoksen operaattorit olisi koulutettu paremmin, he olisivat tajunneet, että reaktorin tila on muuttunut iltapäivän ja yön välillä, ja koetta ei voi tehdä Tärkein opetus: turvallisuuskulttuuri ja ihmiset 63/68
64 Fukushima Moderneissa ydinvoimaloissa turvallisuuskysymykset tiivistyvät lähes aina jälkilämmön poistoon Reaktori ei sammutettua ole heti nollateholla (fissiotuotteiden hajoamislämpö ajan yli) Fukushimassa tsunamiaalto kasteli varavoima-dieselit, jotka olivat laitoksen kellarissa jälkilämpöä ei onnistuttu poistamaan ilman näitä diesel-generaattoreita Ratkaisuja jotka olisivat toimineet: varavoima ylempään kerrokseen tai korkeampi tulvamuuri Fukushima Daiichi oli laitoksena samalta aikakaudelta kuin Tsernobyl 64/68
65 Fukushima ja pienreaktorit Fukushiman onnettomuus johti globaalisti siihen, että nykyisten laitosten kyky poistaa jälkilämpö ulkoisen sähköverkon puuttuessa varmistettiin Pienreaktoreilla jälkilämmön poisto on paljon helpompi ongelma: Aiempi tilavuus vs. pinta-ala kysymys Passiivinen turvallisuus: lämpö johtuu pois riittävän nopeasti, tai esim. veden luonnonkierto ilman pumppuja riittää Jos reaktori on suuressa vesialtaassa Vesi voi esim. riittää poistamaan jälkilämpöä niin kauan, että veden loppuessa ilmajäähdytys riittää 65/68
66 Sukellusvenereaktorit, jäänmurtajat, satelliitit, luotaimet Sukellusvenereaktorit, muut sotilasreaktorit: Yleensä korkeaväkevöityä uraania polttoaineena latausvälit pitkiä Voivat olettaa enemmän käyttäjiltä: sotilaita Korkea hinta per tuotettu energia ei ole ongelma Yleensä ei mielekästä siviilienergiantuotantoon Jäänmurtajat: Muistuttavat hyvin paljon perinteisiä ydinvoimaloita, mutta pienempiä Katso myös: Venäjän lauttareaktorit Lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin maalle tehdyt kiinteät laitokset Mutta siirrettäviä 66/68
67 Sukellusvenereaktorit, jäänmurtajat, satelliitit, luotaimet Satelliitit: Satelliiteissa ei nykyään hyödynnetä ydinreaktoreita Historiallisesti tätä on tehty pienimuotoisesti Luotaimet: Ydinreaktorin omaavia luotaimia ei ole Radioisotope Thermoelectric Generator, ydinparisto, Pu-238 Avaruudessa ongelma yleensä lämmönpoisto tai lämmitys Radioisotope Heater Unit (RHU) Ulommaksi aurinkokuntaan suuntaavissa aurinkopaneeliluotain konsepteissa tarvitaan yhä ydintekniikkaa lämpöparistoiksi 67/68
68 Keskustelua, kysymyksiä? 68/68
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet
LisätiedotPienet modulaariset ydinreaktorit
Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden
LisätiedotPienet modulaariset reaktorit
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Pienet modulaariset reaktorit Aalto 26.2.2018 Ville Tulkki, erikoistutkija, VTT Ydinvoima tulevaisuudessa Suuret kevytvesireaktorit Puhtaan sähköntuotannon työhevonen
LisätiedotPienillä ydinvoimaloilla eroon fossiilisista polttoaineista kaupunkienergiassa? VTT:n webinaari
Pienillä ydinvoimaloilla eroon fossiilisista polttoaineista kaupunkienergiassa? VTT:n webinaari 15.3.2018 VTT 2018 1 Puhujat Ville Tulkki, Erikoistutkija Reaktorianalyysi Tomi J. Lindroos Tutkija Energiajärjestelmät
LisätiedotSMR-selvitys. Tiivistetyt kohokohdat Lauri Mäkelä. Elokuu FinNuclear Ry
SMR-selvitys Tiivistetyt kohokohdat Lauri Mäkelä Elokuu 2019 FinNuclear Ry Esityksen ja selvityksen sisältö SMR:t (Small Modular Reactors) ja niiden laitokset esitelty Yleiskuva aiheesta, niihin liitettyjä
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuusajattelu, torstai 31.1.2019 Päivän aiheet Syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu Redundanssi, diversiteetti,
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotYDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA
YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotLämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotEnergia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotEuroopan ja Suomen kaasumarkkinat
Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat Energia-alan EU päivä Johtava asiantuntija kaasumarkkinat Energiateollisuus Ry Maailman kaasun kulutus 2017 Total 3670,4 bcm* 3670,4 TWh *1 bcm = 1 TWh @ 0 C Muu maailma
LisätiedotKATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA
KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus
LisätiedotUutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari
Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotToimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotNeljännen sukupolven fissioreaktorit
Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy
SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotKohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotYdinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla
Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen
LisätiedotAurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi
Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla
Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla Timo Partanen / 28.2.2018 Yhdessä kohti tulevaisuutta Älykkäät ohjausmahdollisuudet Digitalisaatio mahdollistaa uusia
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Gen IV, maanantai 29.2.2016 Loppukurssin aikataulu ja aiheet 29.2. Gen IV 3.3. Fortum 7.3. SMR 10.3. Fuusio 14.3. Fuusio
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotKaukolämpöreaktoreiden lisensiointi
Kaukolämpöreaktoreiden lisensiointi Minna Tuomainen / Säteilyturvakeskus ATS, 1 8/27/2019 Johdanto Kiinnostus pienreaktoreita kohtaan maailmalla ja Suomessa on kasvanut viime vuosina. Erilaisia konsepteja
LisätiedotKotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009
Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
Lisätiedot