ERÄÄN LUOKAN TARINA RELLUN I C 1955 VIII C 1963

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERÄÄN LUOKAN TARINA RELLUN I C 1955 VIII C 1963"

Transkriptio

1 ERÄÄN LUOKAN TARINA RELLUN I C 1955 VIII C 1963

2 LUKIJALLE Kun syksyllä 2012 kokoonnuimme ensimmäistä kertaa suunnittelemaan riemuylioppilasjuhlakokousta niin heräsi ajatus kerätä muistikuvia koulusta ja tarkastella, mitä tämän 50 vuoden aikana ylioppilastutkinnon jälkeen meille on tapahtunut. Luokkamme 28 oppilaasta on elossa 25, joille lähetimme joulun jälkeen ensimmäisen infokirjeen ja kyselykaavakkeen. Vastauksia vappuun mennessä oli tullut 16, joiden perusteella viimeisen kappaleen tiedot on kirjoitettu. Varsinaisia muistikuvia koulun aikaisista tapahtumista oli vastauksissa hyvin niukasti. Osa koulua kuvaavista tapahtumista ja opettajista onkin kerätty muista lähteistä, joiden anonymiteettia suojelemme tiukasti. Tampereella OP Sorma, Sakke Pajakkala, Rikhartti Tuimala

3 KOTIPIHOISTA KOULUTIELLE Luokkamme opintie alkoi 1950-luvun taitteessa pula-aikana. Jotkut elintarvikkeet ja käyttötavarat tarvitsivat vielä ostokupongit, jotka leikattiin kaupassa. Koululuokat olivat suuria ja unisex-malli hallitsi pukeutumista. Sisarukset kun käyttivät ikäjärjestyksessä toistensa vaatteita. Opettajan auktoriteetti oli ehdoton ja jos käytöshäiriöitä ilmeni, siirrettiin oppilas apukouluun, jollainen toimi mm. Aleksanterin kansakoulun piharakennuksessa. Kansakoulussa oli järjestetty kouluruokailu keittopohjalta. Ruokalistalla oli makaronivelliä, kauravelliä, helmivelliä, ohravelliä, hernekeittoa ja joskus lihasoppaa. Lukemaan ja laskemaan opittiin, yleisin viihdyke iltaisin oli lukeminen ja radion kuuntelu, joskin elettiin sähkönsäästön aikoja. Valokytkinten alla luki "Säästä sähköä" ja tarkoitus oli, että valot sammutettiin aina, kun niitä ei tarvittu. Valosaastetta ei ollut ja tähdet näkyivät kirkkaasti. Joukkuepelit tarjosivat pihoissa liikuntaa ja sosiaalista elämää. Yleisessä saunassa käytiin lauantaisin. Siellä, miesten puolella, kuunneltiin sotajuttuja, katseltiin arpia ja saunan jälkeen isä osti luukulta Pyynikin Helmeä tai Lakkajuomaa. Oppikouluun oli mahdollisuus pyrkiä kansakoulun 4.-6.luokilta. Suosituimmissa kouluissa oli pääsykokeet, osaan uusia yksityiskouluja pääsi suoraan ilman varsinaisia kokeita. Kuinka Relluun päästiin Tampereen Reaalilyseo eli Rellu oli hyvämaineinen valtionkoulu. Lukukausimaksu oli kohtuullinen ja menestyvillä oppilailla oli mahdollisuus saada vapautus lukukausimaksusta. Koulu oli kooltaan suuri, tuhatkunta oppilasta, ja sinne tultiin laajalti maakunnastakin. Koulu järjesti toukokuun loppupuolella sisäänpääsykokeet, joihin yksittäiset opettajat kaupungilla järjestivät valmennuskursseja. Valmennuskursseille otettiin myös hyvin kansakoulussa menestyneitä oppilaita vapaaoppilaiksi, koska sillä tavalla kursin vetäjä saattoi parantaa markkinointimielessä oppikouluun valmennuskurssilta päässeiden prosenttiosuutta. Sisäänpääsykokeiden jälkeen muutaman päivän kuluttua Rellun ulko-oveen ilmestyi koneella kirjoitettuja nimiluetteloita, josta saattoi käydä tarkistamassa, oliko päässyt kouluun. Valitusoikeutta kokeen tuloksesta ei ollut. Rellu ympäristöineen Ensimmäiselle luokalle kouluun tulevan oppilaan mielestä näytti koulu tavattoman suurelta, samoin oppilasmäärä. Pyynikintori oli vilkas liikenteen solmukeskus, sinne tuli ja sieltä lähti busseja Lempäälän, Pirkkalan, Ylöjärven ja Nokian suuntaan. Myös Härmälään menevä rollikkalinja nro 1 lähti sieltä. Pyynikintorin laidalla oli kauppoja: Pajusen pyöräliike, Tammelan meijeriliikkeen maitokauppa, kenkäkauppa, Tuotannon iso kauppa ja ravintola. Pirkankadun puolella oli A. P. Sirenin siirtomaatavaraliike, kemikaliokauppa, joka myi mm poltettua lakritsia, paperikauppa ja hautaustoimisto. Tahmelantiellä oli Valion maitokauppa. Heinätorilla oli autokatsastus SKF:n laakerikauppa, kenkätehdas ja automaalaamo. Ylempää Pirkankadulta löytyi Voiman maitokauppa, elokuvateatteri Pirkka, posti ja rengasliike. Veljeslinnan kivijalassa oli iso kirjakauppa ja K-kauppa. Pyynikintorin länsikulmassa sijaitsi Esso huoltoasema ja sitä vastapäätä Pirkankadun toisella puolella "Lankarullakioski", josta sai siirappinekkuja. Puutarhakadun yläpäässä oli monta osto- ja myyn-

4 tiliikettä. Koulun toisella puolella oli, kuten nykyäänkin, Pyynikin urheilukenttä ja toisella nykyisen konservatorion paikalla tyhjä kenttä, jossa pelattiin pesäpalloa. Opettajat pysäköivät autonsa suoraan koulun eteen, parkkipaikoista ei ollut ongelmia. Syksy 1955 I C aloittaa Syksyllä 1955 aloitti Rellussa kolme ensimmäistä luokkaa. Luokkakoot olivat suuria I C luokalla oli 40 oppilasta ja luokanvalvojana Aukusti Järvenpää. Opetusryhmien koosta ei tuohon aikaan juurikaan puhuttu. Luokkakoolle asettivat rajoituksensa lähinnä huoneen seinät. Luokanvalvojan tehtävänä oli kerätä tiedot oppilaista ja se tapahtui aakkosjärjestyksessä kyselemällä yleensä oppilaan nimi, syntymäaika, vanhempien nimet ja ammatit sekä osoitteet. Koulussa oli tuohon aikaan sotaorpojakin ja erään oppilaan kohdalla Aukusti tivasi oppilaan isän nimeä. Vastausta ei kuulunut ja Aukusti korotti ääntään nimen saadakseen. Tällöin oppilas viimein vastasi: "Ei minulla ole isää": Aukusti sulki suunsa hyvin nopeasti, mutta luokassa oli oppilaita, jotka käyttivät saamaansa tietoa myöhemmin hyväkseen Juhaa kiusatakseen. Tunneilla vallitsi kyllä hyvä opetusrauha, nurkkaan joutui helposti ja joillakin opettajilla oli tapana käyttää myös fyysisiä rankaisukeinoja. Seuraavan vuoden alkuvuotta leimasivat presidentin vaalit ja piirustustunneilla tehtiin vaalimainoksia. Kekkonen oli suosittu, koska hänet oli helppo piirtää kaljupäisyyden ja silmälasien vuoksi. Opettajat lausuivat mielipiteitä presidenttiehdokkaista ja varsinkin Kekkosesta kulki kaikenlaista juttua huonoista käytöstavoista. Vaalien jälkeen tuli suurlakko, jolloin ei kouluakaan ollut, mutta kaupungilla oli runsaasti nähtävää ja erilaisia tapahtumia. Varsinkin linja-autoaseman seudulla oli kahakoita, rikkuribussinkuljettajat karkasivat autonsa katolle ja väkijoukko yritti kaataa bussia. Ratsupoliisit karauttivat suoraan väkijoukkoon pamppujaan heilutellen. Tilanteen vakavuutta ei tuolloin tietysti ymmärtänyt. Parin viikon jälkeen päästiin takaisin normaaliin elämään. Oppikouluverkko oli harva ja koulujen arvostuskin erilainen. I C luokalla oli oppilaita Lempäälästä, Aitolahdelta, Ylöjärveltä, Viljakkalasta ja Kangasalta. Oppilaat tulivat työvuorobussien tai junien kyydissä Tampereelle hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Kaksi oppilasta oli kauempaa, toinen oli Juvalta ja toinen Sulkavalta. He asuivat sukulaisissaan kortteereissa. Tuolta I C luokalta selvisivät V III C luokalle Mauri Välimäki (sittemmin Rothovius) ja Risto Nieminen (sittemmin Tuimala). II C II C luokalla luokanvalvojana toimi edelleen Aukusti Järvenpää ja tässä vaiheessa tapahtui jako pitkän saksan (II B ja D) ja englannin (II A ja C) lukijoihin. Toiselle luokalle muodostettiin neljä vuosiluokkaa, joista II D tuli kouluun iltapäiväksi tilanpuutteen vuoksi. Jakoperusteena toimi koulumatkan pituus. Kauempaa tulijat saivat jäädä normaaliluokalle ja lähellä asuvat joutuivat iltavuoroluokalle, II D:lle. Tuohon aikaan käytettiin oppikirjat moneen kertaan ja siskoni oli pitkän englannin lukija. Häneltä olisin saanut kirjat, mutta minut aiottiin määrätä saksan lukijaksi koulumatkani, noin 2 km, lyhyyden vuoksi. Valintatilan-

5 teessa täytyi itkut tirauttaa ja rehtorin mieli heltyi. Näin sain jatkaa II C luokalla ja pystyin käyttämään siskoni vanhoja koulukirjoja, jolla oli tuohon aikaan suuri taloudellinen merkitys vapaaoppilaalle. II C luokalle tuli mukaan myös Taisto Brotkin, joten tulevalle ylioppilasluokalle oli nyt koossa kolme oppilasta. III-IV C Luokkien oppilaskoko vaihteli 39 ja 41 oppilaan välillä. Rellun järjestelmän mukaan luokkaasteen yletessä siirryttiin kohti koulun ylintä kerrosta. Täällähän olivat myös kemian ja luonnonhistorian luokat. Noihin aikoihin yritettiin kouluun kerätä kuoroa ja kuoroon määrättiin kaikki, joiden laulun numero oli 8 tai parempi. Kuoroharrastus ei oikein sytyttänyt ja laulutesteissä moni lauloi tahallaan väärin päästäkseen eroon kuoroharjoituksista. Muistaakseni kunnolla toimivaa kuoroa ei saatu aikaiseksi. Luokanvalvojana toimi noina vuosina ruotsinopettaja Marjatta Seppänen, joka oli asiallinen ja rauhallinen opettajatyyppi. Kolmannelta luokalta yo-porukkaan tuli mukaan Markku Heinänen. V C Oppilaita luokalla oli 35 ja luokanvalvojana toimi kemianopettaja Jorma Suonivaara, "Taika-Jim". Suonivaara oli hyvä opettaja ja hänellä oli oma huumorintajunsa. Hän teki oppilaille kaikenlaisia kompakysymyksiä. Erään kerran kemian luokkaan tullessamme pöydällä paloi bunsenliekki ja sen päällä kolmijalalla iso dekanterilasi, jossa oli violettia ainetta kiehumassa. Taika-Jim ilmestyi takahuoneesta ja rupesi tenttaamaan, mikä reaktio ja mitä ainetta mahtoi dekanterilasissa olla. Kaliumpermanganaatti tuli useimmille mieleen, mutta vastaus ei Taika-Jimiä tyydyttänyt. Hän sammutti bunsenliekin, otti dekanterilasin hyvin varovaisesti ja hörppäsi vielä varovaisemmin lasin kyljestä. Samalla hän totesi, että oikea vastaus on mustaviinimarjamehu, joka oli tarkoitettu Taika-Jimin alkavaan flunssaan. Viides vuosiluokka oli eräänlainen vedenjakaja, koska osa päätti opintonsa keskikouluun jatkaakseen muissa oppilaitoksissa tai siirtyäkseen suoraan työelämään. Viidenneltä luokalta mukaan ylioppilasluokalle tuli Sakari Pajakkala. VI C Lukion alku merkitsi taas melkoista oppilaiden sekoittumista, kun jakauduttiin kieli- ja matematiikkalinjoille. Rellussa oli tuolloin yksi kielilinjaluokka, VI A, ja kaksi matematiikkalinjaluokkaa, VI B ja VI C. Syksyllä VI C luokalla oli 40 oppilasta ja luokanvalvojana toimi Kai Uotila. Syyslukukaudella kuoli oppilas Mäkelä moottoripyöräonnettomuudessa ja kevätlukukaudella kaksi oppilasta, sittemmin Hymy-lehden päätoimittajana toiminut, Jorma K. Virtanen, ja Timo Nikkilä erosivat. Syyskauden 40:sta oppilaasta seitsemän tuli V C luokalta, yhdeksän tuli luokalle jääneenä ja 24 oppilasta tuli muilta luokilta tai muista kouluista. Lukion opiskelutahti oli huomattavasti tiukempi kuin vielä keskikoulussa. Opettajat alkoivat jo tähdätä tulevia ylioppilaskirjoituksia varten ja luokallejättämis-kynnys madaltui. Huonosti menestyville oppilaille ehdoteltiin siirtymistä muihin kouluihin. Luokan yleisilme muuttui, Rellupaitaa toki käytettiin, mutta pikkutakit valtasivat alaa ja solmion käyttö oli yleistä.

6 Luokkaretki tehtiin Paavo Kortekankaan johdolla Turkuun ja Naantaliin. Ennen luokkaretkelle lähtöä oli luokassa riehakas tunnelma ja allekirjoittanut tapaili säveliä saksofonista. Rehtori Kalela ilmaantui luokkaan moitiskelemaan metelistä ja otti saksofonia kiinni ylämutkasta, jolloin alaosa putosi lattialle ja soittimen pohja meni lyttyyn. Käytännössä kyseessä oli entinen soitin. Turun matka sujui kuitenkin iloisissa tunnelmissa, tuolloin ajoreitti kulki Vammalan ja Huittisten kautta. Turussa majoituttiin NMKY:n tiloihin toispual jokke ja ihmeteltiin suurkaupungin vilskettä. Uskaliaammat kävivät Uittamolla tansseissa, mutta Paavo Kortekangas piti tarkan huolen siitä, että majoitustiloihin ei tullut ylimääräistä väkeä. Kevätlukukauden päättyessä luokan oppilasmäärä oli 37. Luokalle jäi 11 oppilasta, mutta täydennystä saatiin VII-luokalle jääneistä yhdeksästä oppilaasta. Lisäksi yksi oppilas tuli muualta, näin ollen VII-luokalla aloitti sitten 36 oppilasta. Varsinaiselle ylioppilasluokalle VI C luokalta jatkoi 18 oppilasta. VII C Seitsemännellä luokalla opettajat kiristivät tahtiaan ja pyrkivät pudottamaan numeroita, jotta ahkerointi lisääntyisi. Luokanvalvojana toimi edelleen Kai "Nooke" Uotila, joka oli todella innokas opettaja. Hänellä oli veikeä tyyli tauluopetuksessa. Kun hän oli kirjoittanut taulun täyteen yhtälöitä ja tarkasteli lopputulosta, joka ei välttämättä täsmännyt, niin hän perääntyi kateederin reunalle, katseli taululle ja sanoi: "Tarkastelen tässä, missähän ME olemme tehneet virheen". Kokeet pyrkivät olemaan aika vaativia ja melko yleinen koenumero oli 5 tai huonompi. Kahdeksannella luokalla viimeisissä matikan kokeissa, joiden perusteella Nooke ilmoitti antavansa numeron ylioppilastodistukseen, luokan paras oppilas sai numerokseen 6+. Hieman paremman numeron hän kuitenkin ylioppilastodistukseen sai, kun oli kirjoittanut virheettömän pitkän matematiikan. Toinen vaativa opettaja oli englannin kielen lehtori Hannele Bergholm. Englannin arvosanat kokeista vaihtelivat yleisesti 3 ja 7 välillä. Osa reaaliaineiden opettajista, jotka tiesivät ketkä oppilaat kirjoittavat pitkän matematiikan, eivät näitä juuri kysymyksillään häirinneet. He keskittyivät tunneilla kyselemään niiltä, jotka aikoivat vastata muihin reaaliaineisiin, kuten historiaan tai maantietoon. Nooke Uotila hermostui joskus hiljaisempiin oppilaisiin. Hän tivasi Mikko Taubertilta: "Oletteko te vastannut minulle kertaakaan lukukauden aikana?" "Kyllä olen", vastasi Mikko, "silloin kun kysyitte nimeäni". Seitsemännellä luokalla pari porukkaa kulki säännöllisesti iltaisin Hämeenkadulla. Sinne kokoonnuttiin klo 19 tietämissä ja kuljettiin katua suuntaan jos toiseen. Saatettiin poiketa kahvila Tammerissa, Kustaa III:ssa tai Branderilla, ja myöhemmin oli tapana mennä Siilinkarin avattuun hampurilaisbaariin nauttimaan ranskalaiset perunat. Joskus valmistauduttiin joukolla Siilinkarissa seuraavan päivän kokeisiin. Erään kerran oli saksan kielen lehtori Eira Giss antanut vihjeen siitä, mitä saksan kokeen aihepiiri tulee käsittelemään. Haeskelimme joukolla sitten asiaan liittyviä sanontoja kirjoista Siilinkarissa ja joukkoon eksyi ilmeisesti yksi erikoinen ja vähän käytetty ilmaisu. Kokeen jälkeen luokan takariviä uhkasi syyte lunttauksesta, koska vierekkäin istuvat oppilaat olivat käyttäneet niin harvinaista ilmaisua kokeessa. Selitykset illan oppimistalkoista eivät oikein tahtoneet lehtoriin upota. Onneksi välissä oli yksi oppilas, joka ei ollut osallistunut tähän iltakokoukseen ja tämä väli ikään

7 kuin katkaisi lehtorin epäilemän viestiketjun eikä rangaistusta sitten tullut. Opettajien käsitykset siitä, kuka lunttaa keneltä, saattoivat mennä ristiin; Hannele Bergholm uskoi vakaasi, että takarivissä Mauri Välimäki lunttasi Reino Pajarteelta ja Eira Giss taas uskoi, että asia oli päinvastoin. Lukuvuosi sujui maailmanpolitiikan myllerryksistä huolimatta melko tasaiseen tahtiin. Keväällä luokan 36:sta oppilaasta kahdeksan jäi luokalleen, joten ylioppilasluokalle siirtyi 28 oppilasta.

8 VIII C VIII C Tammikuussa Äärimmäisenä oikealla luokanvalvoja Kai Uotila. Ahonen Matti 1 Antila Tapio 17 Brotkin Taisto 24 Halme Heikki 6 Heinänen Markku 14 Hämäläinen Erkki 27 Häyry Hannu 22 Järvinen Seppo 20 Järviniitty Seppo 18 Kaarela Kalevi 12 Kaitala Pentti 29 Kalin Tatu 5 Karimäki Veikko 23 Korpisaari Hannu 15 Nieminen Risto (Tuimala) 3 Pajakkala Sakari 16 Pajarre Reino 9 Porras Ilkka 7 Raitio Risto 26 Salminen Pekka 8 Salonen Matti 4 Sjögren Erik 11 Sorma OP 10 Talvio Markku 28 Taubert Mikko 21 Toiviainen Seppo 25 Tuominen Lasse 2 Välimäki Mauri 19 Olimme hankkineet rahoituksen penkinpainajaisia varten ostamalla Tampereen teatterista Carmen-oopperan koko näytöksen. Myimme näitä lippuja kaupungilla kiertelemällä kaupoissa jne. Myös vanhemmat luonnollisesti yleensä ostivat liput, jotka menivät hyvin kaupaksi olihan esitys suosittu. Saamamme voitto kattoi hyvin penkinpainajaisjuhlat Pyrinnön Pinsiön majalla, jonne mentiin vuokratulla linja-autolla, samoin kuin tultiin pois. Perillä oli hyvät tarjoilut ja mukana oli vakituisia ja satunnaisia tyttöystäviä. Valvojana toimi Nooke, joka kauhisteli Karimäen Veikon lievää humalatilaa.

9 Lähdössä penkkariajelulle helmikuussa 1963 Penkinpainajaisten jälkeen alkoi tenttikausi, osa tenteistä sujui mukavasti opettajien kotona. Maija Piispanen kuulusteli meiltä ruotsinkieltä Tampellan alueen eräässä kauniissa huvilassa. Näkymät Näsijärvelle olivat upeat ja tuntui, että ruotsinkielikin sujui siellä paljon paremmin kuin luokassa. Vuonna 1963 oli mahdollisuus kirjoittaa korkeintaan 6 ainetta ja ne kirjoitettiin samana keväänä. Arvostelu oli neliportainen; laudatur, cum laude approbatur, approbatur ja improbatur eli hylätty. Jos improbatur tuli äidinkielessä menivät kirjoitukset uusiksi seuraavaan kevääseen, muutoin saattoi yrittää uudelleen syksyllä. Kun varsinaiset kirjoitukset alkoivat äidinkielen kokeella, olimme päättäneet luokassa käydä edellisiltana elokuvissa saadaksemme virikkeitä ainekirjoitukseen. Menimme elokuvateatteri Kinamaan Satakunnankadulle, mutta elokuva olikin hieman erilainen siitä, mitä olimme ajatelleen. Kyseessä taisi olla lähinnä opetuselokuva sukupuolitauteja vastaan eikä sen perusteella kyllä pystynyt ainekirjoituksessa muodostamaan kauniita ja herkkiä lauseita. Kun kirjoitukset olivat ohi, tulimme vielä porukalla huhtikuussa Ponsaan, jossa lämmitimme rantasaunan, hakkasimme avannon ja nautimme siinä ohessa hieman rentouttavia virvokkeita. Pieni porukka kävi kylälläkin kyselemässä tytöistä ja paikallinen pikkunöösi tiesi kertoa, että kyllä kylältä löytyy yksi tyttö ja se käyttää huulipunaa ja polttaa tupakkaa. Sitten tulivat kirjoitusten tulokset. Luokallamme tuli laudatur-yleisarvosanoja 6, cum laudea 16, approbaturia 5 ja yksi improbatur. Hän kirjoitti menestyksekkäästi syksyllä. Kun valkolakki oli koulun juhlasalissa saatu, oli ohjelmassa koko kaupungin ylioppilaiden kokoontuminen ja marssi Kalevankankaan sankarihaudoille. Sinne vietiin kukkia. Joukosta erkaantui yksi, joka vei kukkansa punaisten muistomerkille. Rohkea teko yhteisön paineessa. Sunellista tuli myöhemmin sähköinsinööri. Itse kunkin kotona oli järjestetty ylioppilasjuhlallisuuksia, joiden jälkeen luokka kokoontui ensiksi klo 18 Aleksis Kiven kadulla olevaan suosittuun Kestinki baariin paukuille. Sieltä

10 suuntasimme ravintola Tammeriin, jossa varsinaiset ylioppilasillalliset maljoineen olivat. Illallisilla sovimme tulevista luokkakokouksista ja kokoonkutsujista viiden vuoden Ylioppilaslakin saadessamme luokan ikämediaani oli 19 v (18-21 v) Noin puolet luokasta oli tuplannut ainakin kerran, useimmat heistä lukiossa. Rellu oli käyty ja pohja myöhemmille opinnoille oli luotu. Vuosikertomuksessa luokallemme on merkitty vain 27 oppilasta, vaikka meitä oli 28. Toinen Seppo Järvinen on jätetty pois, emme vaan tiedä kumpi. KURINPITOA JA KOMMELLUKSIA Yleisin rankaisun aihe koulussa taisi olla myöhästyminen. Ovia vahdittiin tiukasti ja ne sulkeutuivat tasan klo 08. Ulkopuolelle jääneet joutuivat seisomaan rehtorin kanslian eteen ikään kuin näytille "jalkapuuhun". Kouluun oli kyllä keinoja tulla ikkunoiden kautta tiettyihin luokkiin, mutta valvovat opettajat pitivät näitäkin silmällä. Tupakanpoltosta kiinnijääminen oli toinen rangaistuksen aihe. Osa oppilaista tupakoi ja nikotiinituska saattoi olla niin suuri, että välitunnilla oli pakko vetää henkosia. Tähän käytettiin vessaa. Opettajilla oli tapana tarkastaa wc, mutta hajuhan jäi jäljelle ja filtteritupakka ei välttämättä mennytkään vetämällä alas wc:stä, joten todisteet jäivät. Seurauksena oli yleensä jälki-istuntoa. Koulussa oli tapana pitkään, että mennään juhlasaliin aamunavaukseen. Opettajat nojailivat sivuseiniin, oppilaat olivat tiiviissä muodostumassa seisomassa salin keskellä, Juhani Marjo-korpi soitti harmonilla virttä, jota veisattiin. Virren jälkeen aamunavauksen pitäjä nousi kateederille ja piti aamunavauksen. Sen jälkeen kateederille nousi rehtori, joka ilmoitti mahdollisista oppilaisiin kohdistuneista rangaistuksista. Huomautettavaa riitti mm. siitä, että lyseon opiskelijat rollhikka 1:n bussissa eivät olleet antaneet paikkojaan vanhemmille. Myös epäasiallinen käytös koulumatkalla huomioitiin. Oppilaiden vakavista sairastumisista ja mahdollisista kuolemista ilmoitettiin myös tässä tilaisuudessa. Erään kerran eräs oppilas oli jäänyt kiinni näpisteltyään elokuvateatteri Ilveksen kioskista tupakkaa. Syyslukukausi oli aluillaan. Rehtori erotti oppilaan loppulukukaudeksi, hänelle jäi mahdollisuus tenttiä aineet myöhemmin lukukauden aikana. Oppi oli ilmeisesti hyväksi, koska kyseisestä henkilöstä tuli myöhemmin lakimies. Toisen kerran keskikoulua päättävä oppilas oli juhlinut koulun päättymistä hieman liian aikaisin ja poliisi oli korjannut hänet kaupungilta talteen. Kouluun tuli tapauksesta luonnollisesti ilmoitus. Oppilas erotettiin koulusta päivää ennen kuin hän olisi saanut keskikoulun päästötodistuksen. Näin jäi todistus siltä erää saamatta, mutta hän sai todistuksen myöhemmin ja suoritti insinöörin tutkinnon Tekossa. Oppilaita peloteltiin myös karsserirangaistuksella, sellainen paikka koulussa oli, mutta siellä toimi koulun valokuvauskerho eikä karsseria tiettävästi ollut käytetty vuosikausiin. Jotkut opettajat käyttivät suoraa fyysistä väkivaltaa, kuten sormille lyömistä, jopa luunappien antoa alaluokilla ja liidulla tai sienellä heittämistä. Kerran "Simppa" Talvitie pesi Matti Ahosen naaman taulusienellä rangaistuksena kuiskaamisesta naapurille. "Junnu" Suomalalla oli tapana lyödä karttakepillä voimakkaasti kateederiin niin, että tuli iso ääniläjäys. Se kyllä herätti nukkuvat. Erään kerran hän sattui lyömään karttakepillä

11 hieman vinoon ja karttakeppi katkesi lyönnin yhteydessä. Avuliaat oppilaat sorvasivat tilalle noin 5 cm vahvan karttakepin, johon kyseinen opettaja oli hyvin tyytyväinen. Jossain vaiheessa kouluun hankittiin keskusradio ja aamunavaukset siirtyivät luokkiin. Erään kerran seurakuntanuorissa toimiva luokkamme oppilas Salonen piti aamunavauksen. Kun hän palasi luokkaan, seuraavan tunnin aikana Rehu-eville (Väinö Saravuori) moitiskeli aika tavalla Salosta siitä, että hän oli asettanut uskovaiset ja vähemmän uskovaiset avauksessaan eriarvoiseen asemaan. Teema tuntuu olevan kirkossa edelleenkin ajankohtainen. Välitunneilla mentiin pihalle alakerran kahdesta uloskäynnistä, joihin pyrki muodostumaan oppilaista tulppa ja suma seisoivat, vaikka opettajat valvoivat ulosmenoa. Auktoriteetti ei aina riittänyt. Kun "Piirakka" (Aino Piironen) oli valvontavuorossa ja hän lausahti opettajahuoneen ovelta kolmannessa kerroksessa "ULOS!" kuuluvalla äänellä, tyhjeni koulu salaman nopeasti, kun viesti "Piirakka" kulki poikajoukon läpi. Keskusradioon liittyy myös koulun pihaan suunnattu kaiutin, joka roikkui seinällä. Lähinnä rehtori esitti kuulutuksia tätä kautta koulun pihaan. Tekniikka toimi huonosti eikä kuulutuksista tahtonut saada selvää. Vuoden 1962 penkinpainajaisten aikaan oli tämän kaiuttimen alle ilmaantunut HMV:sta kopioitu kuva, jossa koira kuuntelee gramofonia ja alla lukee "His master's voice". Kuva kirvoitti iloista hörinää koulun pihalla ja asia valkeni tällöin rehtorillekin. Hän näytti tavallista punaisemmalta. Juliste vaan oli kovin hankalassa paikassa ja kesti pidemmän aikaa ennen kuin se hävisi seinältä. Helmikuussa Rellussa oli hiihtopäivä, jolloin hiihdettiin Kaupin hiihtomajalta Rustholliin ja takaisin. Hiihto ei ollut tuohon aikaan kovin suosittua ja vaihtoehtona oli kävely Kaupista Rustholliin. Samalla taipaleella kulki myös bussi ja kävelijät saattoivat tuntea kiusausta jossain vaiheessa hypätä bussin kyytiin. Opettajat olivat tähän valmistautuneet ja tekivät tarkastusiskuja busseihin myöhemmiltä pysäkeiltä käräyttäen näin oppilaat. Rapsujahan siitä tuli. Erään kerran Lasse Tuominen, joka asui Lielahdessa, ja Veikko Karimäki, joka asui Pispalassa, päättivät palata hiihtäen suoraan Näsin selän yli koteihinsa poikkeamatta ilmoittautumassa hiihtojamajalla. "Mokkeri" Saarnio toimi tällöin luokan voimistelunopettajana ja hän epäili oppilaiden käyttäneen vilunkipeliä paluumatkalla. Seurauksena oli urheilunumeron lasku todistukseen eivätkä siinä auttaneet mitkään selitykset tai todistelut. Oppilas Sakari Paloheimolla oli käytössään Citroen 2CV auto. Paloheimo oli ekstrovertti ja mukava poika, joka soitti myös klarinettia. Näin hänet huomattiin. Kerran 2CV nostettiin miesvoimin parin liikennemerkin väliin niin, että sitä oli mahdoton ajamalla saada paikalta pois. Kesti aikaa ennen kuin Sakari sai taas koottua nostoporukan ja näin vapauttamaan autonsa pinteestä. Koulussa pidettiin viikkoarpajaisia, lähinnä lukiolaisten keskuudessa, arpa taisi maksaa noin markan ja lauantaisin arvottiin päävoitto, joka oli yksi tähkäviinapullo. Alkoholikulttuurin edelläkävijöitä olivat ne oppilaat, jotka olivat kesätöissä Saksassa ja oppivat oluen ja snapsien käytön. Kemikaalikaupoissa, varsinkin nykyisen Kauppa-Hämeen paikalla ollessa puutalossa, myytiin melko vapaasti kurkkusuolaa, hiiltä ja rikkijauhetta. Jos näihin lisättiin vielä vaikkapa magnesiumia, tuli komeita ja näyttäviä jyskyjä. O-P Sorma jysäytti kerran sellaisen

12 keskellä Pyynikintoria, jysäys oli paljon odotettua suurempi liekojen kohotessa lähes 15 metrin korkeuteen niin, että lähiympäristön ikkunat helisivät, mutta kukaan ei sentään loukkaantunut eikä poliisikaan ilmaantunut paikalle. LEMPINIMISTÄ Varsinaisia lempinimiä luokkalaisilla oli huomattavan vähän. Käytettiin etunimiä hieman muunneltuna, kuten Reiska tai Reska Pajarre, Hanskit Häyry ja Korpisaari, Hessu Halme, Sakke Pajakkala, Kalle Kaarela, Mauriz Välimäki, Rikhartti Nieminen, Pena Kaitala, Veksi Karimäki ja Jallu Järvinen. Joskus lempinimi johdatettiin sukunimestä, kuten Tossu-Toiviainen, Hämppi-Hämäläinen, Välläri-Välimäki tai Sörkki-Sjögren. Saatettiin antaa myös tiettyyn tapahtumaan tai ominaisuuteen liittyviä nimiä, kuten Pluto, Pukki ja Gaselli. Markku Heinäsellä oli nimi "Doctor Casey" suositun TV-sarjan mukaan. Lääkäri hänestä sitten tulikin. Mauri Välimäki oli hyvä keksimään eräänlaisia tilannenimiä. Kun Sakke Pajakkala tuli tanssikursseilta, antoi Mauri hänelle nimeksi diplomitanssija. Oppilas Lehtonen kompastui kerran vesiesteen puomiin ja lensi nenälleen kuivan vesihaudan pohjalle kookosmatolle, jonka seurauksena nenä punoitti monta viikkoa, tuli lempinimeksi Kolvi punoittavan nenän vuoksi. Oppilas Nisula söi purukumia Simo Talvitien tunnilla. Simo heitti häntä liidulla ja sanoi, että Nisula märehtii kuin lehmä. Nisulalla oli tuohon aikaan lehmännahkainen iso nahkatakki ja välittömästi nimeksi tuli Lehmä, josta kyseinen oppilas ei lainkaan kyllä pitänyt.

13 FOLKLORISTIIKKAA OPETTAJISTA Rellun opettajakuntaa noin vuonna 1960 Koulun rehtori oli Jorma Kalela ("Porkkana, Potsi, Maskun herra Hemminki, Reksi"), joka opetti lukiossa äidinkieltä. Oli rehtorina hyvin itsetietoinen ja muiden yläpuolella. Hänellä oli tapana korostaa, että koulusta ovet aukeavat myös ulospäin kurittomille oppilaille. Talven pakkasilla, kun välitunnit oltiin sisällä, kulki reksi karttakeppi kourassa käytävillä ja läpsi meluavia alempien luokkien poikia karttakepillä ahteriin. Meteli hiljeni välittömästi. Ryhdikkyys aamuhartauteen menossa oli hänen tavoitteensa. Kerran oppilas Lehtonen käveli käsi housun taskussa aamuhartauteen ja reksi huomasi tämän rikkeen. Seurauksena oli viikko määräaikaista erottamista koulusta. Lehtosesta tuli sittemmin pappi. Varsinaisilla oppitunneilla Potsi saattoi hyvinkin herkistyä lukiessaan oppilaiden aineita. Hänellä oli Valiant-merkkinen amerikanrauta, jonka huoltotoimenpiteet oli uskottu Simo Korpisaarelle. Aino Piironen ("Piirakka") oli suurikokoinen kunnioitusta herättävä opettaja. Kerrotaan, että kun rehtori Kalela ei pärjännyt pahantapaisten oppilaiden kanssa niin Piirakka pani pojat järjestykseen. Ainolla oli myös vähemmän tunnettu puolensa; hän auttoi rahallisesti joitakin rahattomia ja hyvin menestyviä oppilaita. Väinö Saravuori ("Rehu-Ville") herätti oppilaissa mustavalkoisia tunteita. Jotkut pitivät häntä erinomaisena opettajana, toiset inhosivat. Rehu-Villellä oli taipumuksia suutahtaa jostakin asiasta ja tämä lienee ollut syypää joidenkin oppilaiden antipatiaan. Rehu-Ville oli käynyt lomamatkalla Espanjassa 50-luvulla, joka siihen aikaan ei ollut mikään tavallinen juttu. Kun oppilaat pyytelivät Villeä kertomaan jotain Espanjasta, hän totesi lakonisesti, että paukkuja ei kannata ottaa siellä ennen puolta päivää. Villellä oli tapana kertoa aina pojastaan, joita juttuja oppilaat sitten suurentelivat, kuten: "Ostin pojalle kaivinkoneen, hän kun kaivaa matoja". Puhuttiin, että Rehu-Ville olisi joutunut sodan aikaan ankaraan tykistökeskitykseen, ja tämä oli jättänyt häneen jälkensä.

14 Rehu-Villen seuraajana lukiossa oli Tauno Havu. Hänellä ei mitään erityisiä lempinimiä ollut, opettajana hän oli asiallinen ja rauhallinen ja hänestä tulikin rehtori Kalelan jälkeen. Havu sai monet oppilaat innostumaan biologiasta. Jorma Suonivaara ("Taika-Jim") opetti kemiaa. Jim oli entinen panssarimies ja aina tyylikkäänä pikkutakissa ja kissanrusetissa. Hän saattoi kirjoittaa samaan aikaan yhtälöitä taululle oikealla kädellä ja vasemmalla taas pyyhki sitä mukaa kaiken pois. Kirjallisia kokeita ei ollut, numerot annettiin muulla tavalla. Lasse Tuomiselta hän kysyi ensimmäisellä oppitunnillaan: "Mitä siinä läksyssä oli?", Lasse vastasi, että kun puu lahoaa, se on palamista. Taika-Jim antoi tästä vastauksesta todistukseen numeroksi 8 eikä kysynyt sen jälkeen Lasselta enää koskaan mitään. Jimillä oli myös pimeä puolensa, kun Nytky-Nyman ei jotain asiaa oivaltanut taululla ollessaan, tarttui Jimi häntä niskasta ja paukutti päätä tauluun kysyen: "Joko alkaa selvitä?". Räjähdyskaasua työtunnilla tehtäessä eräs oppilas pamautti koiranpommin samaan aikaan kun kaasuseoksia jysäyteltiin. Jimi huomasi tämän, tarttui kaveria hiuksista ja raahasi pojan ulos. Joskus hän sijoitti mielestään häiriköineen oppilaan kateederin alle tunnin ajaksi. Taika-Jim täytti lukiossa ollessamme 50 vuotta ja kävimme luokkana in corpore onnittelemassa häntä ennen koulun alkua eräänä aamuna Tammelassa. Olavi Valkeapää ("Olli, Pajamörkö, Pajarakki, Kusipään Olli") opetti puukäsitöitä. Hän oli kuulopuheiden mukaan haavoittunut sodassa ollen hyvin erikoinen tyyppi. Hän kirjoitti melkein joka tunnilla muistutuksia päiväkirjaan. Ne olivat varsin erikoislaatuisia. "Oppilas N. N. ympäröi minua." "Oppilas X. X. potkiskelee höylälastuja häiritsevästi.". Olli varoitteli poikia aina naisten houkutuksista. Hän kertoili siirtyvänsä kadun toiselle puolelle nähdessään vastaantulevan naisen, "jolla on punamultaa huulissa ja, joka haisee kissan virtsalle." Yllättäen Olli oli jo tuohon aikaan luonnonystävä ja Lapin kävijä. Veistotunnin lopuksi Olli piti aina puhuttelun, jossa hän korosti näitä tiettyjä elämänasioita. Sitten laskettiin kaapista työkalut ja jos luvut täsmäsivät niin sai lähteä. Vaikka Olli kirjoitteli muistutuksia pienestäkin asiasta niin suhtautui hän hämmästyttävän rauhallisesti asioihin silloinkin, kun pojat naulasivat hänen kalossinsa lattiaan. Muistutuksia ei tullut kenellekään. Ollin ruskea puuliima sai jutuissa legendaariseen maineen, väitettiin, että Olli lisää siihen aina nestettä omista lähteistään. Toisaalta Olli oli hyvin huolehtivainen. Kerran oppilas Nieminen veisti käteensä reilun haavan, josta tuli kunnolla verta ja naamakin kalpeni. Olli sitoi haavan ja lähetti Niemisen kesken veistotunnin kotiin, määräsi vielä saattajaksi oppilas Oksasen, josta sittemmin tuli muusikko Arno Gren. Matka sujui hyvin ja oppilas Nieminenkin parantui. Untamo Koski opetti uskontoa. Hän oli haavoittunut vaikeasti päähän ja toisen posken arpi ulottui suuhun, joka oli vinossa. Koski oli asiallinen, kuivahko ja toimi myös AY-liikkeessä ollen virkamiesliitossa. Otto Kuokkanen opetti myös uskontoa. Hänellä oli aina harmaa liivipuku ja hän seisoi kateederin vieressä keinutellen jaloillaan kädet taskussa. Kellonperät heiluivat liivin taskujen välissä. Otto piti myös rippikouluja seurakuntatalossa. Ne tuppasivat olemaan aika kuivia ja väsyttäviä koulupäivän jälkeen.

15 Simo Talvitie ("Simppa, Temppeli-Elvis") oli sitten värikkäämpi uskonnonopettaja. Hänellä oli yleensä punainen vakosamettitakki, valkoinen paita ja värikäs solmio. Hän piti Harjun seurakunnassa suosittua kerhoa ja oli kaikin puolin näkyvä persoona. Simppa laati julkaisun nuorison seksuaalivalistuksesta, joka tuohon aikaan aiheena oli varsin radikaali. Oppitunnin alussa hän saattoi pyytää luokanjärjestäjää hakemaan takkinsa taskusta opettajainhuoneesta Helsingin Sanomat. Hän nosti sitten molemmat jalkansa opettajanpöydälle ja alkoi selata lehteä. Oppilaat lukivat samaan aikaan ääneen Uutta Testamenttia järjestyksessä ja lehden takaa kuului sitten välillä: "Seuraava!". Tämä oli aika yksitoikkoista ja kerran Lasse Tuominen painoi päänsä pulpettiin miettien niitä-näitä. Kun Simppa huomasi yhden pään puuttuvan rivistä, hän pisti lehtensä syrjään, nosti sormensa suun eteen luokalle merkiksi ja hiipi kuin kissa Tuomisen viereen. Lassen herätti todellisuuteen rystysillä annettu napakka isku päähän sekä tervehdys: "Huomenta!". Ja luokalla oli tietenkin hauskaa. Simo Talvitiellä oli punainen kuplavolkkari, jolla hän kurvaili vauhdikkaasti koululle ja koululta. Lilli Heikkilä ("Happo-Lilli, Happo") opetti matematiikkaa olleen julmannäköinen ja tapainen parrakas maikka. Happo piti yleensä luokkaa seisomassa tunnin alussa filosofoiden yleisistä asioista. Hän toivotti huonosti matikkaa osaaville eroamista koulusta ja menoa monttutöihin. Hänellä oli tapana nostattaa luokka ylös ja antaa päässälaskutehtävä. Kun tiesi vastauksen, sai istuutua. Ne, jotka jäivät seisomaan, saivat osansa hänen pilkastaan. Kai Uotila ("Nooke") oli luokanvalvojamme lukiossa opettaen matematiikkaa ja fysiikkaa. Nooke oli kuiva, mutta pätevä opettaja, joka puhui ikään kuin eräänlaisella narisevalla kurkkuäänellä. Joskus hän kertoi vitsejä ja hymyili itse niille leveästi. Paavo Kortekangas, sittemmin piispa, opetti kirkkohistoriaa. Kun hän tuli kouluun, otettiin käyttöön jälleen yleinen aamuhartaus juhlasalissa. Paavo oli keskusteleva opettaja ja tunnit menivät aika usein kun Paavo, Seppo "Tossu" Toiviainen ja Jallu Järvinen kinastelivat. Hannu Pitkänen opetti lyhyttä saksaa lukion ekalla. Hän oli huumorintajuinen ja suositteli kielitaidon parantamiseksi iskelmätekstien opettelua mm. "Kriminal Tangosta". Hannu Pitkäsen jälkeen opettajaksi saksaan tuli Eira Giss. Hän oli tarmokas nainen, joka epäili herkästi oppilaita lunttauksesta. Hän kysyi Hämppi-Hämäläiseltä miten alkaa Loreleyn runo. Hämäläinen vastasi: "Ich weiss nicht". Kahdeksannella luokalla Eira oli raskaana ja herkässä mielentilassa pahastuen helposti oppilaiden hyvääkin tarkoittavista sutkauksista. Ulla Ventola opetti pitkää englantia keskikoulussa ja oli puberteetti-ikäisten poikien vaalea unelma. Hän opasti meidät heti ensimmäisellä tunnilla puddingin saloihin. Hannele Bergholm piti pitkän englannin tunnit lukiossa ja kokeet olivat vaikeita. Hänellä oli monistettuja kokeita, jotka saattoivat päätyä myös salaiseen tärppimappiin. Esko Suomala ("Junnu") pänttäsi meihin äidinkieltä keskikoulussa. Lempinimi johtui komeasta nenästä, jollainen oli sarjakuvahahmolla. Luokkaan tullessaan, jos luokasta kuului meteliä, hän saattoi talvella viskata karvahattunsa ovesta sisään hiljentymisen merkiksi. Hän antoi oppilaille vinkkejä kiinnostavista kirjoista tuomiten jotkut kohukirjat siitä, että niissä "piehtaroidaan naisten kanssa".

16 Kalle-Ville oli persoonallinen historianopettaja, jolla oli omintakeinen kuulustelutyyli. Oppilailta, jotka ilmoittivat kirjoittavansa pitkän matikan, hän ei juurikaan kysynyt, vaan keskittyi niihin, jotka kirjoittivat reaalin. Hän yritti opettaa meitä ymmärtämään historian käännekohtia, eikä pitänyt tärkeänä sotien ja vuosilukujen muistamista. Kalle-Villen sanontoja: "Mona Lisa, mutta ruotsalaiset ääntävät Muna-Lisa", "Turkin maista otettiin puolet pois ja niin siitä tuli puoliturkki". Lauri Kuusanmäki ("Korva-Late") oli kansantieteistä väitellyt historian lehtori. Hänellä oli musta pitkä palttoo, kävelykeppi ja koivistolainen päässään lokakuusta vappuun. Ollen hieman huonokuuloinen, hän pisti tunnilla käden korvansa taakse, käänsi hieman tätä puolta luokkaan päin ja komensi oppilasta: "Puhu kovempaa, emmää kuule sua!". Nimitys "Korva-Late" lienee tullut tästä. Hän puhui mielellään tutkimastaan kansantieteestä ja käytti silloin korvassa oudolta tuntuvia sanoja, kuten "haikutupa". "Pätkä" Voutilainen opetti musiikkia ja musiikin teoriaa. Laulukokeet tuntuivat inhottavilta. Antoi herkästi meluamisesta tms. rangaistuksia, joko jälki-istuntoa tai koulun ympärijuoksua. Kun musiikkiluokka oli nykyisen konservatorion puoleisessa siivessä ensimmäisessä kerroksessa, oli hänen ikkunasta helppo seurata, että määrätty kierrosmäärä tuli täytetyksi. Taidemaalari Tauno Hämeranta johdatti meitä kuvaamataidon saloihin keskikoulussa. Lempinimi Homekorva seurasi häntä toisiinkin kouluihin. Hän kävi oppilaiden kanssa taidemuseon näyttelyissä ja mieleeni on jäänyt Bernard Buffet, joka maalasi kauniita kukkatauluja. Paula Kivinen oli sitten lukiossa kuvaamataidon opettaja. Hän oli kaikin puolin mukava ja innostava. Paula teki myöhemmin väitöskirjan Tampereen tuomiokirkosta, jonka pohjalta on myös upea kirja: "Syntisen kaunis ja pyhä". Kuuno Honkasen hymyä on vaikea unohtaa samoin kuin kirkkaanpunaista kaulaliinaa urheilutunneilla. Hän siirtyi sittemmin kansanedustajaksi SKD:n listoille ja päätyi myöhemmin Berliinin suurlähettilääksi. Hänellä tuntui olevan aina kova kiire. Kun urheilutunnilla pelipaikat oli jaettu, sinne mentiin yleensä omine nokkinemme ja jossain vaiheessa Kuuno tuli kaulaliina liehuen katsomaan, että paikalla ollaan. Kun urheilukentälle juostiin 1000 m juoksua, hän kannusti huutamalla: "Käyttäkää käsiä, käyttäkää käsiä!". Arvo Jantunen ("Jantsa") oli mukava, rauhallinen voimistelunopettaja, joka pelasi koripalloa Pyrinnön edustusjoukkueessa. Huhuttiin, että hänellä ja Ulla Ventolalla oli jotain säpinää keskenään. Kaino-Vieno Kankare ("Kankku"), vanttera, tumma, lyhyehkö liikunnanopettaja, joka marssitti ja laulatti oppilailla "Kalle-Kustaan muoria" voimistelusalissa. Hän opetti myös terveysoppia. Pertti Saarnio ("Mokkeri, Kroppa") kehui omistavansa leuanvedon Suomen ennätyksen, joka oli lähelle 100 vetoa. Leveät hartiat ja laiha kroppa. Hän oli ollut Yhdysvalloissa ja saanut sieltä vaikutteita niin, että perusti Tampereelle ensimmäisen kuntokoulun ammattikoulun viereen. Luokaltamme ainakin Wälläri kävi siellä. Lempinimille "Hyppivä huuli", "Kusivispilä" ja "Soppaluu" ei muistitieto löytänyt kantajaa.

17 SOSIAALISTA ELÄMÄÄ Työ- ja kouluviikko olivat kuusipäiväisiä, joskin lauantaisin yleensä päästiin koulusta klo 13, ellei sitten ollut joutunut jälki-istuntoon. Ensimmäisen luokan oppilaita kutsuttiin nahkoiksi, toisen luokan oppilaat olivat karvoja ja sosiaaliseen elämään kuului, että lumen tullessa karvat yleensä pesivät nahkojen naamat. Keskikouluaikaan oli luokalla luonnollisesti kaverisuhteita, mutta mitään yhtenäisempää luokkaesiintymistä tai muuta vastaavaa ei vielä ollut. Tällaista alkoi esiintyä sitten myöhemmin, kun keskikoulun viimeisillä luokilla oppilaat otettiin teinikunnan jäseniksi, he saivat teinikortin ja oikeuden osallistua teinikuntien järjestämiin tanssiaistilaisuuksiin, joita oli eri kouluilla vuoroin miltei joka viikonloppu. Suuremmissa kouluissa, kuten Rellussa ja uudessa Kalevan yhteiskoulussa, saattoi teinihipoissa soittaa kuuluisa suomalainen orkesteri, mm. Ronnie Kranckin tai Olli Hämeen sekstetit. Svenska Samskolanissa saattoi soittaa Otto Donner. Pienemmissä hipoissa soittivat paikalliset yhtyeet, kuten Ismo Sajakorven, Arno Grenin tai Matti Vainion yhtyeet. Tanssitaidon hankkimiseksi monet kävivät Åke Blomqvistin tanssikoulun. Koulun tarkoituksenahan oli lähinnä antaa uskallus mennä tansseihin, harva varsinaisen tanssitaidon Blomqvistin peruskursseilta sai. Kouluhippojen lisäksi tansseissa käytiin VPK:lla, Konsussa, Tekulla, Raittiustalolla ja pienemmissä tanssipaikoissa. Kesäisin suosituimmat olivat Tampereella Pyynikin lava ja Reuhari. Tunnettuja yhtyeitä olivat Iskelmä-Pojat, Sini- Pojat, Pasu Renvall, Göran Ödner, Esa Pethman, Erik Lindström ja Pertti Metsärinne. Eräänlaisena valmentautumisena yliopistoon järjestettiin Rellussa joululomalla -62 vanhojen tanssien kurssi. Se taito oli myöhemmin tarpeen osakuntien tansseissa. Seurustelusuhteissa koulu oli tiukka. Kihlautumista ei nähdäkseni hyväksytty. Muutamalla oppilaalla oli vakituinen tyttöystävä ja oppilas Salonen esitteli sormustaan sanoen olevansa salakihloissa. Tyttöystävien raskauksista varoiteltiin, Potsi sanoi erottavansa koulusta, koska oppilaan piti mennä sitten töihin elättääkseen perheensä. Rehu-Ville taas suositteli "kivinavetan naimista", hänellä taisi olla maataloustuista oma näkemyksensä.. Seksuaalivalistusta ei suuremmalti ollut, noihin aikoihin sitä saatiin isommilta pojilta halkopinon takana. Luokassa kiersi kyllä Van de Velden kirja " Täydellinen avioliitto " ja suusta suuhun kulki tietoja kirjoista, joissa oli uskallettuja kohtia. Eräs sellainen oli Myklen kirjojen lisäksi R. Palomeren ( Raul Palmgren ) kirja " 30-luvun kuvia " Kondomipakkauksia ei myyty kauppojen kassoilla, niitä näki torikauppiailla sekä osto- ja myyntiliikkeiden ikkunoissa. Osa oppilaista harrasti urheilua eri urheiluseuroissa ja koulussa taas luontokerho Vuokon sekä valokuvauskerhon toiminta oli vilkasta. Myös seurakuntanuorten toiminta kiinnosti joitakin. Muutamalla luokkalaisista oli sivuharrastuksena musiikki ja sen myötä tulivat konserttikäynnit. Koululla järjestettiin koulun puolesta erilaisia tapahtumia, mm. runonlausuntaa ja puurojuhlia Tipalan vastaavien luokkien kanssa. Kävipä koululla kerran hypnotisoija Hakasalokin, jonka esitys teki kyllä vaikutuksen, kun näki kuinka hypnotisoidut pojat kiipeilivät tuoleille tulvaa välttääkseen. Kuusijuhlat joulun alla ja lukukauden lopettajaiset uusien ylioppilaiden lakituksineen olivat juhlavia tilaisuuksia näin jälkeenpäinkin ajatellen.

18 Lukuvuoden aikana pidettiin Aleksanterin kirkossa alkajaisjumalanpalvelus syyskuun 1. päivänä ja toinen sitten itsenäisyyspäivänä. Joinakin vuosina käytiin kirkossa kolmannen kerran pääsiäisen tietämissä. ELÄMÄ KOULUN JÄLKEEN OPPILAITOS / TIEDEKUNTA TUTKINTO VALMISTUMISVUOSI LUKUMÄÄRÄ TKK DIPLOMI-INSINÖÖRI TEKN. OPISTO OPISTOINSINÖÖRI LÄÄKET. TDK LÄÄKÄRI MAT. LUONN. TDK LuK, FK KADETTIKOULU UPSEERI TAMPEREEN YLIOPISTO YM, VARANOTAARI KAUPPAKORKEA EKONOMI PALO-OPISTO PALOMIES? 1 Jäljempänä olevat tiedot perustuvat palautettuihin kyselylomakkeisiin, joita oli 16 kpl, terveystietojen osalta 15 kpl. Näin ollen tiedot eivät luonnollisesti ole sovellettavissa koko luokkaan. Normaalin aseellisen asevelvollisuuden suorittivat kaikki luokan 28 oppilasta. Kyselyyn vastanneista 11/16 meni asepalvelukseen heti, neljä opintojen välissä ja yksi suoritti asevelvollisuutensa opintojen jälkeen. Tällä hetkellä näissä reserviläisissä on neljä vänrikkiä, kaksi luutnanttia, neljä lääkintäluutnanttia, kapteeni,ja majuri Aliupseeristoon kuuluvat korpraali, kaksi alikersanttia ja kersantti. Opinnot Opinnot alkoivat yleensä välittömästi ylioppilaaksi tulon tai asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Ainoastaan yksi oppilas piti välivuoden ollen töissä ja ansaiten rahaa tulevia opintoja ajatellen. Ensimmäiset korkeakoulujen loppututkinnot suoritettiin 2-3 vuoden kuluessa opintojen aloituksesta. Taulukkoon on koottu Rellun VIII C luokan kaikkien oppilaiden suorittamat perustutkinnot. Varsinaisia välivuosia opiskeluaikana ei kukaan pitänyt, mutta muutama oppilas kävi armeijan välitutkinnon jälkeen. Tuohon aikaan ei ollut opintotukia ja opintojen rahoitus perustui muihin lähteisiin. Kadettikoulu oli sisäoppilaitos ja opetus oli maksutonta. Osalla vanhemmat avustivat opintojen alkuvaiheessa, suurin osa joutui ottamaan lainaa ja tekemään ahkerasti töitä kaikkina vapaa-aikoina rahoittaakseen opintonsa. On myös muistettava, ettei asumistukia tai ateriatukia tunnettu tuohon aikaan. Jotkut saivat stipendejä, joilla saattoi rahoittaa puolen vuoden opinnot ja joillakin työssä käyvä vaimo rahoitti perheen toimeentuloa. Kaksi oppilasta vaihtoi opintoalaa, Kalevi Kaarela yhden vuoden ja Matti Ahonen kolmen vuoden opintojen jälkeen, jolloin molemmat tulivat lääketieteelliseen tiedekuntaan valmistuen lääkäreiksi.

19 Perustutkinnon jälkeen alkoi kaikilla työura, osa jatkoi työn ohessa korkeampiin tutkintoihin. Markku Talvio suoritti kauppatieteen kandidaatin tutkinnon ja opiskelee nyt Aalto-yliopistossa tohtorin tutkintoa. Filosofian tohtoreiksi ovat väitelleet Veikko Karimäki, Risto Raitio ja Seppo Toiviainen. Kalevi Kaarela on lääketieteen tohtori ja Risto Tuimala lääketieteen ja kirurgian tohtori. Kansainvälistä kanssakäymistä Jo kouluaikana jotkut oppilaat olivat olleet töissä ulkomailla. Lasse Tuominen sahalla Ruotsissa ja Tatu Kalin, Hannu Korpisaari ja Markku Talvio Mersun tehtaalla Saksassa. Opintojen jälkeen kansainvälisiä yhteyksiä on enemmän ylläpidetty, Risto Raitio ja O-P Sorma ovat työuransa aikana asuneet ja työskennelleet pitkään ulkomailla eri maissa. Useat luokkalaiset ovat tehneet lyhyempiä vierailuja eri tutkimus- ja tuotantolaitoksiin työuransa merkeissä. Eläköityminen ja terveystilanne Käytännössä kaikki luokan oppilaat ovat jo jääneet eläkkeelle, ensimmäisenä eläköityivät upseerit alkaen vuonna 1992 ja viimeksi varsinaiselle eläkkeelle on jäänyt Veikko Karimäki vuonna Muut ovat tässä välissä. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt kaksi kyselyyn vastanneista oppilaista. Terveydentilanne vaikuttaa kohtalaisen hyvältä, ylipainoiseksi itsensä katsoi 7/15 vastaajaa. Tupakkaa ei säännöllisesti polttanut kukaan, ainoastaan yksi henkilö ilmoitti silloin tällöin vetävänsä poskisavuja. Alkoholinkäyttö on kohtuullista. Lääkityksestä kolesterolilääkkeitä käyttää 6/15, verenpainelääkkeitä 9/15, sokeritautilääkkeitä 4/15 ja varsinaisia sydänlääkkeitä 3/15 vastaajaa. Yleisimpiä vaivoja ovat olleet nivustyrä, tuki- ja liikuntaelimistön vammat, kuten polvi- ja lonkkavaivat. Eräällä vastaajista oli kolmeen otteeseen ollut kallonmurtuma ja lisäksi nenämurtuma, kaikki tulivat polkupyöräonnettomuuksien yhteydessä. Eräs vastaaja taas oli ollut safarilla ja siellä tuli lannenikamamurtuma onnettomuuden yhteydessä. Pallolaajennus on tehty kahdelle ja ohitusleikkaus yhdelle vastaajalle. Harvinainen aivokuume on ollut yhdellä vastaajalla. Kuolleisuus on ollut 50 vuoden aikana noin 10 %. kaikki kolme edesmennyttä on sairaus vienyt. Jälkikasvu Kyselyyn vastanneilla on yhteensä 35 lasta, lapsiluvun vaihdellessa 1-5 / vastaaja. Kukaan ei ole lapseton. Lapsenlapsia on 40 ja lastenlastenlapsia 1. Perinteinen avioliitto on suosittu, ainoastaan yksi vastaaja elää sinkkuna.

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot