Onni on Likellä. LIKELLÄ - Kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) hankejulkaisu

Transkriptio

1 Onni on Likellä LIKELLÄ - Kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) hankejulkaisu

2 Sisällys Tiivistelmä... 1 Esipuhe Liikkuvat lähipalvelut tulevaisuuden suuntauksena Kokeilemalla kehittäminen LIKELLÄ-hankkeessa Liikkuvat palvelut Suomessa ja muualla Toimintaympäristön kuvaus Rovaniemi kylien kaupunki Toimintaympäristön muutokset Poliittinen toimintaympäristö Taloudellinen toimintaympäristö Sosiokulttuurinen toimintaympäristö Teknologinen toimintaympäristö Toimintaympäristön arvojen muutos LIKELLÄ -hankkeen vaikuttavuus Kustannukset Tulokset Palvelumallin kehittäminen Numeeriset tulokset Vaikutukset Vaikuttavuus Liikkuvien lähipalveluiden lappilainen malli Toimintaperiaatteet Monialainen tiimi Liikkuvien palvelujen organisointi Konkreettinen toimintamalli Johtopäätökset Lähteet... 64

3 1 Tiivistelmä Viime vuosikymmeniltä tutun palveluiden kuntakeskukseen keskittämisen seurauksena on harvaan asuttujen alueiden palveluiden saatavuus heikentynyt merkittävästi. Samanaikaisesti väestön nopea ikääntyminen pakottaa löytämään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja. Tähän on herätty 2010-luvulla myös Lapissa, jossa pitkät välimatkat ja nopeasti ikääntyvä väestö korostuvat. Ratkaisuna ongelmaan aloitettiin vuonna 2014 kehittämään Rovaniemen kylien asukkaiden aloitteesta liikkuvia lähipalveluita, jotka realisoituivat vuonna 2016 alkaneessa Rovaniemen kaupungin hallinnoimassa ja EU:n Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa LIKELLÄ kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) -hankkeessa. Liikkuvilla lähipalveluilla vastataan harvaan asuttujen alueiden palvelutarpeisiin tarjoamalla erilaisia terveyden- ja hyvinvoinninpalveluita. Lähipalveluilla myös mahdollistetaan ikääntyneiden kotona asumista. Tässä julkaisussa tarkastellaan LIKELLÄ kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) -hankkeen kehittämiskokemuksia ja vaikuttavuutta sekä luodaan näiden pohjalta liikkuvien lähipalvelujen lappilainen malli. Julkaisun koostamiseksi on haastateltu toiminnassa mukana olleita kehittäjiä, asiantuntijoita, työntekijöitä ja kylien asukkaita. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyysillä ja hankkeen toimintaympäristöä PESTEL -analyysillä. Tuloksia tarkastellaan Suopajärven (2013) vaikuttavuuden arvioinnin ketjumallia mukaillen. Julkaisu vastaa hankkeen kolmanteen tavoitteeseen tuottaa Lapin alueelle uudenlainen maakuntaa yhdistävä tapa toimia. Vaikuttavuus -arvioinnin tuloksista selviää, että LIKELLÄ -hankkeessa on kehitetty käyttäjälähtöisesti liikkuvan palvelun malli sekä uudenlainen oppimisympäristö, joilla on ollut useita myönteisiä vaikutuksia Rovaniemen kylien asukkaiden elämään. Liikkuvat lähipalvelut ovat parantaneet kylien asukkaiden palveluiden saatavuutta, ihmisten koettua terveyttä, yhteisöllisyyttä sekä yhdenvertaisuutta. Nämä kaikki yhdessä ovat lisänneet kylien elinvoimaisuutta sekä parantaneet kyläläisten elämänlaatua ja arjen turvallisuutta. LIKELLÄ -hankkeen kehittämiskokemuksien pohjalta on luotu liikkuvien lähipalvelujen lappilainen malli, jossa hankkeesta saatuja tuloksia on sovellettu koko Lapin mittakaavaan. Tulosten lisäksi mallissa on huomioitu LIKELLÄ -hankkeessa ilmenneet kehittämistarpeet sekä maakunta- ja soteuudistus. Liikkuvien lähipalvelujen lappilainen malli koostuu toimintaperiaatteista, monialaisesta tiimistä, liikkuvien palvelujen organisoinnista ja konkreettisesta toimintamallista.

4 2 Esipuhe Onni on LIKELLÄ Sohlman Eiri, Projektipäällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin tulee heikentämään palveluiden saatavuutta pienemmillä paikkakunnilla. Samoin etäisyyksien kasvaminen nostaa liikkumiskustannuksia. Sen vuoksi on tärkeää, että palveluita täydennetään etäpalveluina, liikkuvina palveluina tai virtuaalivastaanotoilla. (Honkatukia, Pekurinen, Rehunen, Reissell & Tiitu 2016.) Tähän haasteeseen on ollut vastaamassa Rovaniemen kaupungin hallinnoima ja EU:n Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama LIKELLÄ Kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) - hanke. Hyvinvointiautoon liittyvä selvitystyö aloitettiin kesällä Selvitystyössä kartoitettiin liikkuvaan palvelukonseptiin taustatekijöistä mm. maaseudun tilaa ja kehitystä. Selvityksessä kuvattiin liikkuvan palvelun toimintaedellytyksiä kartoittamalla kokemuksia muista valtakunnallisista liikkuvan palvelun konsepteista. Kartoitus toi esiin, että liikkuva palvelukokonaisuus voi olla vaikuttava ratkaisu palveluiden tuottamiselle ja palveluiden ulottamiselle laajassa kuntakehyksessä. Selvitystyön tuloksena todettiin, että liikkuvalle lähipalvelulle olisi tarvetta harvaan asutulla pohjoisella alueella. (Rovaniemen kaupunki LIKELLÄ - Kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ). Hankesuunnitelma.) Selvitystyö eteni syksyllä 2014 esiselvitysvaiheeksi, jonka aikana järjestettiin seitsemän asukasfoorumitilaisuutta, joissa asukkaat ideoivat ja suunnittelivat hyvinvointiautoa palveluineen, reitteineen ja aikatauluineen. Asukkaiden osallisuus hyvinvointiautokonseptin muotoilemisessa oli merkittävä. Konseptin kehittäminen toteutui käyttäjälähtöisesti osallisuuden periaatteen mukaisesti. Asukasfoorumipäivien tuloksena syntyi hyvinvointiauton ideaalimalli, jonka pohjalta kehittyi käyttäjälähtöinen monipalvelukokonaisuus. Hyvinvointiauton kehittämistä jatkettiin jatkoselvitysvaiheessa alkuvuodesta 2015, johon osallistuivat myös yritysten ja järjestöjen edustajat suunnittelemalla heidän omaa toimintaansa soveltuvaa liikkuvaa palvelukonsepti. (Rovaniemen kaupunki LIKELLÄ - Kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ). Hankesuunnitelma.)

5 3 Hankesuunnittelu eteni poikkihallinnollisesti ja sektorirajat ylittäen eri palvelualojen ja yhteistyötahojen yhteistyönä. Hankehakemus jätettiin rahoittajalle loppuvuodesta 2015 ja hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen vuoden 2016 alussa. Konkreettinen LIKELLÄ-hanketoiminta käynnistyi maaliskuussa Onni on liikkuvia lähipalveluja Rovaniemen kylillä Liikkuvalla monialaisella palvelulla edistetään palvelujen saatavuutta ja asukkaiden arjen hyvinvointia ja toimivuutta eteenkin harvaan asutulla alueella. Liikkuva palvelu luo maaseudun asukkaille paremmat mahdollisuudet elää maaseudulla tuntien olonsa turvalliseksi ja arkensa sujuvaksi. Edellä on kuvattu hankkeen päätavoite missiona. LIKELLÄ-hankkeen konkreettinen toiminta käynnistyi tutustumiskierroksilla Rovaniemen kylillä pääsiäisen molemmin puolin maaliskuussa 2016 hankkeen osatoteuttajan Lapin ammattikorkeakoulun ONNI-autolla. Rovaniemen kaupungin terveydenhoitaja toteutti aikuisvastaanottotoimintaa liikkuvana lähipalveluna aiemmin suunnitelluilla kyläreiteillä. Kuva 1 Onni-auto (Lapin amk) Parillisilla viikoilla toteutunut palvelutoiminta jatkui keväällä 2016 viikolle 22 saakka. Ensimmäisten viikkojen aikana Rovaniemen kaupungin aikuisvastaanoton terveydenhoitaja toteutti terveysneuvontaa ja -ohjausta ja erilaisia terveysmittauksia kylien ikäihmisille. Myös ikäihmisten palveluohjausta toteutettiin niin kevät- kuin syyskaudella yhden viikon ajan. Infotilaisuuksissa kylätaloilla palveluohjaaja tiedotti ajankohtaisista asioista, mm. edunvalvonnasta ja hoitotahdosta sekä

6 4 tarvittaessa antoi asiakkaille henkilökohtaista ohjausta. Lapin AMK:n opiskelijoille hanke mahdollisti uuden tulevaisuuteen tähtäävän oppimisympäristön. Hoitotyön opiskelijat ja fysioterapiaopiskelijat toteuttivat terveysneuvontaa, kuten ravitsemusohjausta, kuntotestauksia ja suosittuja keppijumppatuokiota. Kevätkauden toiminta päättyi KevätKimara-teemaviikon toteuttamiseen, jonka tarkoituksena oli markkinoida hankkeen toteuttamia liikkuvia lähipalveluja kyläreiteillä. Kevätkaudella 2016 terveydenhoitajan vastaanotolla kävi yhteensä 431 asiakasta. Syksyllä 2016 palveluvalikoima laajeni. Aikuisvastaanoton ja ikäihmisten palveluohjauksen lisäksi suuhygienisti työskenteli viikon ajan kyläreiteillä kertomassa suun terveyden tärkeydestä ihmisen kokonaisterveydelle. Järjestöistä syksyn aikana olivat mukana Reumayhdistys, Napapiirin Omaishoitajien yhdistys ja Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys. Hanke osallistui myös Seniorimessuille Rovaniemellä marraskuussa Tavoitteena oli LIKELLÄ-hankkeen markkinointi messuilla vieraileville ikäihmiselle. Samalla tapahtuma oli hyvä oppimiskokemus hoitotyön opiskelijoille, jotka mittasivat verenpaineita ja antoivat siihen liittyvää terveysneuvontaa. Syyskaudella terveydenhoitajan vastaanotolla kävi 519 asiakasta. Mainittavaa oli loppusyksyn influenssarokotusten suosio, yhteensä 295 asiakasta kävi hankkimassa rokotteen ONNI-autossa. Tärkeä edistysaskel kevätkauden 2017 monipuolisiin palveluihin oli terveydenhoitajan vastaanotolle hankittu sentrifuugi-laite, joka mahdollisti erilaisten verinäytteiden ottamisen ONNI-autossa. Palvelut tuotettiin edelliskausien mukaisesti monialaisessa yhteistyössä. Uutena palveluna oli kirjastotyöntekijän palveluviikko, jolloin kirjastotyöntekijä kertoi ajankohtaisista kirjaston kuulumisista ja esitteli sähköistä lainaustoimintaa ja äänikirjoja. Kevätkaudella 2017 yhteensä 474 asiakasta kävi ONNI-auton terveydenhoitajan vastaanotolla ja kylätaloilla järjestetyissä aktiviteeteissä. Eikä vähäinen merkitys ole ollut vuoden 2017 alusta lähtien työskentelyn aloittaneella ONNIn kuljettajapalvelumestarilla. Hän on toteuttanut turvallisen auton kuljettamisen lisäksi mm. erilaista digiohjausta kylätaloilla. Syyskaudella 2017 hankkeessa käännettiin uusi sivu, kun Rovaniemen kaupungin suun terveydenhuollon yksikkö aloitti kaikille kyläläisille tarkoitetut hammaslääkärin tarkastukset ONNI-autossa. Myös suuhygienistillä oli oma vastaanottopäivänsä. Yhteistyönä Toimiva Kotihoito Lappiin - hankkeen kanssa toteutettiin alkusyksystä ikäihmisille suunnattu digiviikko. Turvallisuutta lisäävät digilaitteet ja etäyhteyden kautta toteutetut aktiviteetit kiinnostivat kylien ikäihmisiä. Aikuisvastaanoton palvelut laboratorionäytteineen ja influenssarokotuksineen ja yhdellä viikolla toteutunut ikäihmisten

7 5 palveluohjaus sekä monipuolisten aktiviteettien toteuttaminen Lapin AMK:n opiskelijoiden toimesta ovat vakiinnuttaneet LIKELLÄ-hankkeen liikkuvat lähipalvelut osaksi Rovaniemen kylien arkea. Opiskelijoiden Suomi 100 vuotta - Muistoja Lapsuudesta tarinatuokiot kylätaloilla päättivät syyskauden hanketoiminnan viikolla 50. Jo syksyllä 2017 käynnistettiin lapsiperheviikkojen suunnittelu. ONNI ON LIKELLÄ - tapahtumaillat toteutettiin keväällä 2018 viikoilla 16 ja 20. LIKELLÄ-hanke ONNI-autoineen ja yhteistyökumppaneineen vei erilaisia terveys- ja hyvinvointiaktiviteetteja kylien lapsiperheille ja nuorille. Pysähtymispaikat olivat Narkauksen kylätalo ja Kivitaipaleen nuorisoseurantalo, Hirvaan koulu, Yläkemijoen koulu sekä Meltauksen koulu. Asiakkaita oli tapahtumailloissa seuraavasti: lapsia ja nuoria yhteensä 96 henkilöä ja vanhempia/aikuisia yhteensä 46 henkilöä. Myönteistä oli huomata, että usein koko perhe kävi tapahtumassa. Tapahtumailtojen toteuttajina olivat Rovaniemen seurakunta, Lapin ensi- ja turvakoti, Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapin piiri, LaPe (Perhetoimintakeskus Lappiin) -hanke, Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön ja liikuntaohjaajakoulutuksen opiskelijat sekä kyläyhdistykset / koulut ja koulujen vanhempainyhdistykset. Kevätkaudella 2018 ONNI-auton liikennöinti käynnistyi viikolla 2 ja loppui toukokuussa viikolla 22. Terveydenhoitajan vastaanotolla asiakkaita kävi kevätkauden aikana yht. 574 henkilöä. ONNIn pysähtyessä kylätalolla oli kylätalokävijöitä viikoilla 2-22 yhteensä 834 henkilöä. Peruspalveluiden, terveydenhoitajan vastaanottotoiminnan, viikolla 20 toteutuneen ikäihmisten palveluohjauksen (turvallinen vanhuus - teemaviikko) ja Lapin AMK:n opiskelijoiden lisäksi ONNI-autossa ja kylätaloilla oli mukana kaksi yritystä: Health-Ex Fysioterapia Oy ja Saarenkylän apteekki. Hoitotyön opiskelijat ovat toteuttaneet keväällä 2018 mm. ikäihmisten päihteiden käyttöön, kodin turvallisuuteen sekä uneen, lepoon ja ikääntyneen mielenterveyteen liittyvää ohjausta. Fysioterapiaopiskelijat ovat toteuttaneet yhteisiä jumppatuokioita, antaneet ryhmä- ja yksilöohjausta mm. tasapainosta ja toimintakyvyn edistämisestä sekä tehneet erilaisia mittauksia, kuten esimerkiksi kehonkoostumusmittauksia. Hankkeen viimeisenä toimintakautena ennen hankkeen lopettamista ONNI-auto aloitti liikennöimisen viikolla 34. Syksyn aikana ONNI tuo Rovaniemen kylille monipuoliset terveydenhoitajan palvelut ja Lapin AMK:n opiskelijoiden terveyttä ylläpitävät aktiviteetit.

8 6 Opiskelijoiden monipuolinen harjoittelu- ja kehittämisympäristö Liikkuvat hyvinvointipalvelut luovat täysin uudenlaisen palvelu- ja oppimisympäristön. Opiskelijat kuten työntekijätkin menevät kyläläisten omalle reviirille osittain avoimeen palvelutilaan (kylätalot) ONNI-auton lisäksi. Tämä edellyttää kaikilta palvelutoiminnassa mukana olevilta erityisen paljon avointa ja asiakaskeskeistä lähestymistapaa ja näkyvää kyläläisiä kunnioittavaa asennetta. Lapin AMK:n hoitotyön opiskelijat ovat laatineet hankkeessa edellä kuvattujen käytännön aktiviteettien toteuttamisen lisäksi kehittämisraportteja ja opinnäytetyötä ( Kohti uutta liikkuvaa palvelumallia Rovaniemen alueella, Ennaltaehkäisevät liikkuvat mielenterveyspalvelut, Kylien lapsiperheiden tarpeet liikkuville hyvinvointipalveluille ja Liikkuvissa hyvinvointiyksiköissä toimivien terveydenhoitajien kokemuksia omasta työstään ). Osa töistä valmistuu loppuvuodesta Tradenomiopiskelijat ovat laatineet raportteja myyntiosaamisen kurssilla siitä, miten yrityksiä voitaisiin rekrytoida mukaan LIKELLÄ-hankeyhteistyöhön. Lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat tekivät palvelumuotoilutehtävän "Monipalvelubussi 2.0" raportteineen ja videoesityksineen. Uusia avauksia ja yhteistyötä ennaltaehkäisevien lähipalveluiden tuottamiseen Vuoden 2017 alussa toteutettiin MetsienMiehet - terveyden edistämisen teemaviikko. Tapahtumaviikolle kutsuttiin Rovaniemen alueen metsästysseurojen jäseniä kartoittamaan omaa terveyttään. Viikko suunniteltiin hyödyntämällä Lapin AMK:n Kemin kampuksen Miehinen juttu - hankkeen ( ) hyviä käytäntöjä. Hoitotyön ja fysioterapian opiskelijat toteuttivat terveys- ja kehonkoostumusmittauksia ja antoivat em. liittyen terveysneuvontaa. Maaliskuussa 2017 toteutettiin tapaturmien ja kaatumisen ennaltaehkäisyyn liittyvä teemaviikko Lapin AMK:n opiskelijoiden toteuttamana. Mukana oli myös geronomiopiskelija esittelemässä erilaisia liukastumisesteitä. Tämä toteutettiin yhteistyössä Pikasuutari Paikka Oy:n kanssa. Toukokuussa 2017 SPR:n Terveyspiste toteutti ONNI-auton kyläreiteillä ensiapuun liittyvän teemaviikon. Joulukuussa 2017 ONNI-auton kyläreiteillä oli mukana Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja. Kylätaloilla pitämissään infotilaisuuksissa hän kertoi ikäihmisten kotiympäristön korjaus- ja muutostyömahdollisuuksista ja erilaisista korjaustöiden tuen muodoista. Hyvänä esimerkkinä yritysyhteistyöstä on keväällä 2017 ONNI-autossa ja kylätaloilla toteutunut yhteistyö Rovaniemen Silmäsairaalan kanssa. Sairaalaoptikko suoritti yhteensä 87 silmänpainemit-

9 7 tausta ja lähetteen silmälääkärille sai 12 asiakasta. Yhteistyötä toivottiin jatkettavan edelleen syyskaudella niin kyläläisten kuin sairaalaoptikon taholta, mutta aikataulullisesti palvelun jatkaminen ei ollut mahdollista. Keväällä 2018 Health-Ex Fysioterapia Oy:n fysioterapeutti suoritti kyläreiteillä luuntiheysmittauksia 53 henkilölle. Tämä yhteistyö jatkunee syksyllä Merkittävää oli, että mittauksissa tehtiin useampi alkava osteoporoosilöydös. Ko. asiakkaat ohjattiin jatkohoitoon. Viikolla 12 käynnistyi yhteistyö Saarenkylän apteekin kanssa. Kyläläisillä on mahdollisuus tilata puhelimitse resepti- ja käsikauppalääkkeitä apteekista. Lääkepaketti toimitetaan aina seuraavalla ONNI-auton kyläkierroksella ko. asiakkaalle. Myös tämä palvelu jatkuu syksyllä Kylien asukkaat pitävät tätä uutta apteekkipalvelua merkittävänä palvelujen lisäyksenä, joka on myös taloudellisesti järkevää. Lopuksi Syyskuussa 2017 pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa tuotiin esille tarve tuottaa hankejulkaisu, jossa kuvaillaan hankkeen kokeilevaa kehittämistoimintaa niin Rovaniemen kaupungin, Lapin sairaanhoitopiirin, Lapin maakunnan kuin kansallisen SOTE-kehittämistyön viitekehyksessä. Jo hankkeen nimi "Kiertävät lähipalvelut lappilaisille" luo tarpeen tarkastella, miten hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt voivat olla mallina etenkin Lapin maakunnan SOTE-kehittämistyössä. Hankejulkaisu rakentuu viidestä pääluvusta, joista ensimmäisessä tarkastellaan liikkuvia lähipalveluita Suomessa ja kansainvälisesti. Toisessa luvussa näkökulmana on laaja toimintaympäristö, jota analysoidaan PESTEL -analyysin avulla. Kolmannessa luvussa esitellään LIKELLÄ -hankkeen tuloksia Suopajärven (2013) tavoitteet-tuotokset-tulokset-vaikutukset-vaikuttavuus -ketjua mukaillen ja neljännessä luvussa tuloksien pohjalta kehitetty liikkuvien palveluiden lappilainen malli. Viimeisessä, viidennessä luvussa ovat julkaisun johtopäätökset. Minulla on ilo pyytää sinut mukaan monipuoliseen lukukokemukseen tutustumaan, miten ONNI on ollut LIKELLÄ Rovaniemen kylien asukkaita luoden heidän arjestaan terveempää ja turvallisempaa.

10 8 1. Liikkuvat lähipalvelut tulevaisuuden suuntauksena LIKELLÄ kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) hanke on Euroopan Unionin, Euroopan aluekehitysrahaston hanke (EAKR) ja se perustuu siten Euroopan alueellisen kehittämisen tavoitteisiin. LIKELLÄ -hankkeessa on toteutettu liikkuvien lähipalveluiden mallia ja hankkeen aikana ovat korostuneet yhdessä tekemisen ja kokeilevan kehittämisen teemat. LIKELLÄ kiertävät lähipalvelut lappilaisille ( ) hanke sai alkunsa Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmasta vuonna 2013, jolloin nousi esiin huoli lähipalveluista ja niiden järjestämisestä Rovaniemen kaupungissa. Tässä luvussa tarkastellaan sitä, miksi liikkuvien lähipalvelujen kehittäminen on mielekästä ja kannattavaa. Katsauksen tarkoituksena on ymmärtää, millaisia liikkuvia palveluita on aikaisemmin toteutettu sekä ottaa niistä oppia uusia palvelumalleja rakennettaessa. Samalla luodaan ymmärrystä siitä, millaisiin olosuhteisiin liikkuvat palvelut soveltuvat. Lähipalvelut ovat usein tai toistuvasti käytettyjä palveluita, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä aikana. Useimmiten lähipalvelut tarjotaan suoraan kuntalaisten arkeen ja ne ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. (Kuntaliitto, 2014.) Zitting ja Ilmarinen (2010) lisäävät arkipäiväisen palvelun määritykseen sen, että lähipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolle on tarpeeksi asiakkaita useamman tuhannen ihmisen väestöpohjalta. Lisäksi palvelulla on matala käyttökynnys sekä saavutettavuuden että asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Lähipalvelujen määrittämisessä on otettava huomioon useita eri näkökulmia, jotka liittyvät muun muassa palvelun tyyppiin, palvelun asiakasryhmään ja alueelliseen erityisyyteen. Lähipalvelut tarkoittavat usein erilaisia asioita eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa oleville kuntalaisille. Myös etäisyys lähipalveluihin vaihtelee. Näiden asioiden takia asukkaiden moninaisuus on huomioitava lähipalveluiden järjestämisessä. Ikääntyville ihmisille lähipalvelu on usein kotiin vietävää palvelua, kun taas esimerkiksi kouluikäisille lähipalvelu voidaan hakea hieman kauempaakin. Lähipalveluiden saatavuuden ohella tuleekin huomioida myös saavutettavuus. Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti usein ja pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille sekä asiakkaille, joiden on vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin. (Kuntaliitto, 2014.)

11 9 Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteista linjataan Rovaniemen kaupungin yleiset lähipalveluperiaatteet ja toimialakohtaiset periaatteet -asiakirjassa (2017), jonka mukaan Rovaniemellä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi järjestää lähipalveluita asiakaslähtöisesti ja eri verkostojen osaamista hyödyntäen. Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet korostavat lähipalveluiden asiakasnäkökulmaa: lähipalvelut mahdollistavat asukkaiden arkielämän sujuvuuden edistämällä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Lähipalvelut lisäävät asukkaiden yhdenvertaisuutta vähentämällä alueellisista erityisolosuhteista ja asukkaiden henkilökohtaisista tilanteista johtuvia eroja palvelujen käyttämismahdollisuuksissa. Lähipalvelu tuottaa käyttäjälleen enemmän lisäarvoa kuin vastaava keskitetty palvelu ja se on samalla kaupungille toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. (Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet, 2017.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2016) teettämän tutkimuksen mukaan kansalaiset odottavat sote-uudistukselta erityisesti palvelujen tuottamisen periaatteiden uudistumista. Toiveena ovat vahvat ja sujuvat peruspalvelut sekä yhdenvertaiset palvelut erityisesti saatavuuden näkökulmasta. Liikkuvilla palveluilla voidaan vastata tällaisiin palveluiden tarpeisiin ja ne palvelevatkin useimmiten parhaiten moninaisessa ympäristössä, jossa myös asukkaiden lähtökohdat ovat moninaiset. (Sirviö, Taskinen & Äijö, 2017.) Liikkuvat lähipalvelut vastaavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden asiakkaiden tarpeisiin tuottamalla yhdenvertaisia palveluja etäisyyksistä riippumatta. Liikkuva palvelukokonaisuus voi paikata palvelujen saatavuutta siellä, missä palvelupisteet ovat harvassa sekä toisaalta purkaa päällekkäisiä palveluja (Immonen, Koivuniemi, Natunen & Laaksonen, 2012). Liikkuvat yksiköt luovat kustannustehokkaita palvelujen tuottamisen ratkaisuja sekä mahdollistavat yhdenvertaiset palvelut koko kaupungin alueella. Samalla liikkuvat lähipalvelut huomioivat asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja toimivat hyvänä esimerkkinä matalan kynnyksen palvelusta. Liikkuvilla palveluilla voidaan helpommin tavoittaa myös palveluiden piiristä pudonneita, palveluita tarvitsevia asiakkaita ja ne kaventavat terveyseroja huomioimalla ennaltaehkäisevän työn roolin, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen. (Sirviö ym ) Liikkuvista yksiköistä voidaan luoda muuntautuvia, innovatiivisia ja uudenlaisia kokonaisuuksia, jotka pystyvät tarjoamaan moninaisia palveluita useilta eri sektoreilta. (Immonen, ym. 2012) Liikkuvat yksiköt myös tarjoavat mahdollisuuden yhdistää julkisen sektorin, yritystoiminnan ja kolmannen

12 10 sektorin. Samalla liikkuvissa yksiköissä voidaan yhdistää lähipalveluita monialaisesti ja moniammatillisesti. (Sirviö, ym ) Usein puhutaankin monipalveluautoista tai mixed-palveluiden tuottamisen mallista. 1.1 Kokeilemalla kehittäminen LIKELLÄ-hankkeessa LIKELLÄ-hankkeessa on toteutettu kokeilemalla kehittämisen toimintatapaa, joka on näkynyt läpileikkaavana teemana koko hankkeen ajan. Kokeilemalla kehittäminen on prosessi, joka etenee yksityiskohtaisesta ideasta laajempaan kokonaisuuteen. Prosessiin kuuluu, että kaikki ideat ovat mahdollisuuksia, vaikka niiden onnistumisesta ja toteuttamisesta ei siinä vaiheessa olisikaan mitään tietoa. Kokeilemalla kehittämisessä tavoitteena on synnyttää uusia innovatiivisia tuotteita tai palveluja sekä kehittää olemassa olevia toiminnan tapoja tai muotoja. Kokeilut alkavat nopeista ja helpoista, sekä matalakustanteisista kokeiluista, joista syntyy tietoa toiminnan kehittämisen tarpeista ja suunnista. Hassin, Pajun ja Mailan (2015) mukaan kokeilemalla kehittäminen on parhaimmillaan silloin, kun kehittämisen lähtökohtana on tietämättömyys. Kokeilemalla kehittämisessä voidaan kartoittaa ymmärrys siitä, mitä pitäisi tehdä sekä siitä, miten lopputulos saavutetaan. Tällöin tieto perustuu aitoihin kokemuksiin olettamusten sijaan. Kokeilemalla kehittäminen sopii erityisen hyvin kehittämisprojekteihin, joiden kaltaisia ei ole aiemmin toteutettu. LIKELLÄ-hankkeessa luotu liikkuvan palvelun yksikkö on ainutlaatuinen ja uniikki kokeilu Lapin alueella ja siksi LIKELLÄ-hankkeen toimintaa voidaan kutsua kokeilemalla kehittämiseksi. Kuvassa 2 on osoitettu kokeilemalla kehittämisen malli, joka on Mindtutkijaryhmän luoma konkretisointi toimintatavan vaiheista. (Mind: managing industry-changing innovations) Kuva 2 osoittaa, että kokeilemalla kehittämisessä ideoilla on suuri rooli toiminnan lopputuloksen kannalta. Yhden MIND-tutkijaryhmän jäsenen, Anssi Lähteenmäen (2015) mukaan jokainen uusi idea on kilpailuetu. Kuva 2 Kokeilemalla kehittämisen malli (Mind, 2013)

13 11 LIKELLÄ-hankkeessa kokeilemalla kehittämistä on toteutettu kaikilla toiminnan tasoilla. Kehittämistoimintaan on vahvasti otettu mukaan myös asiakkaat, ohjaus- ja projektiryhmän jäsenet sekä muut hankkeessa mukana olleet toimijat. Toimintaa on kehitetty jatkuvana prosessina ja huomiota on erityisesti kiinnitetty asiakaslähtöisyyteen. Asiakaslähtöisyys vaatii rohkeutta ja osaamista löytää asiakkaiden todelliset tarpeet sekä kykyä tarjota mahdollisimman yksilöllisiä ja tarvelähtöisiä palveluita. Asiakkaan tilanteeseen samaistuminen ja tilanteiden oikein tulkitseminen on tärkeää. Tällöin voidaan tunnistaa, mihin tarpeeseen asiakkaalle tarjotut palvelut vastaavat. LIKELLÄ-hankkeessa asiakkaat ovat olleet kehittämistoiminnan keskiössä sekä palveluiden tuottamisen ytimessä. Toimintaa on kehitetty dialogisesti ja vuorovaikutteisesti koko hankkeen ajan. Kokeilemalla kehittämisen ja asiakaslähtöisyyden yhdistäminen mahdollistaa sen, että uudet ideat tulevat osaksi toimintaa ruohonjuuritasolta alkaen. LIKELLÄ-hankkeessa on onnistuneesti yhdistetty eri toimijoiden näkemykset kokonaisuudeksi ja hanke on onnistunut toiminnallaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin suoraviivaisesti sekä jatkuvasti oppimaan kehittämisprosessin aikana. Hankkeessa on myös tuotettu uutta, arvokasta tietoa liikkuvista palveluista sekä Rovaniemen kaupungille että muille liikkuvista palveluista kiinnostuneille. Hanke on antanut vaikuttamisen mahdollisuuden harvaan asutulla alueilla asuville ihmisille sekä luonut toiminnallaan osallisuutta ja siten myös vastannut Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian 2025 linjauksiin. 1.2 Liikkuvat palvelut Suomessa ja muualla Liikkuvat palvelut eivät ole uusi keksintö, sillä autoja on käytetty jo pitkään palveluiden tarjoamisen tukena. Erilaisia liikkuvia palveluita voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri luokkaan: 1. Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa perusajatus on viedä asiakas palvelun luo. 2. Yhden palvelukokonaisuuden autot, kuten kirjasto-, kauppa- tai poliisin lupahallintoauto. 3. Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluita. (Immonen, Koivuniemi ja Laasonen, 2012.) Likellä-hankkeen ONNI-auto edustaa monipalveluautoa, joka on liikkuvien palveluiden historiassa uutuusarvo sinänsä. Monipalveluautoja on ollut käytössä verrattain vähän, sillä suurin osa liikkuvista yksiköistä edustaa joko kyyditys- ja asiointipalvelun autoa tai yhden palvelukokonaisuuden autoa.

14 12 Liikkuvien palveluiden tarjontaa on viime vuosina Suomessa kehitetty erityisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluiden osalta. Monet liikkuvista yksiköistä ovat jo varsin erikoistuneita, kuten punkkirokotetta jakava Punkkibussi. Varsinais-Suomen alueella toimii ambulanssi, Kotisairaala Luotsi, joka on erikoistunut mobiililääketieteeseen ja lääkärin toimesta tapahtuvaan potilaan reaaliaikaiseen etävalvontaan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella toimiva Mallu klinikka-auto palvelee haja-asutusalueiden asukkaita. Mallu-autossa toimii sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto, jossa asiakas saa terveysneuvontaa sekä pienimuotoisia toimenpiteitä. Lisäksi Mallun palvelutarjontaan sisältyy ikäihmisten palveluiden tarjoaminen palveluohjaajan kanssa sekä kausiinfluenssarokotteiden antaminen. Autossa on myös valmiudet hammashuollon palveluiden tarjoamiseen, mutta enimmäkseen suunterveydenhuollon toiminta on ennaltaehkäisevää palvelua. (Eksote.) Kuva 3 Mallu-auton logo (eksote) Linkku on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Kuva 4 Linkku hyvinvointibussi (Äinään seutu, 2014) Koulutuskeskus Salpauksen vastuulla toimiva ja Päijät-Hämeessä kiertävä Hyvinvointibussi. Linkku tarjoaa terveys- ja hyvinvointipalveluita alueen asukkaille. Tarjolla on terveyden edistämisen palveluita, terveyskioskityyppistä toimintaa, liikuntapalveluiden ohjausta sekä pienempiä terveydenhuollon toimenpiteitä, kuten verenpaineen ja verensokerin mittauksia. Autossa työskentelee terveydenhoitaja- tai sairaanhoitaja. (Lahden ammattikorkeakoulu.) Kansainväliset kokemukset liikkuvista yksiköistä ovat hyvin samankaltaisia kuin kotimaiset. Kansainvälisissä liikkuvissa terveydenhuollon yksiköissä korostuvat matalankynnyksen palvelujen tarjoaminen sekä ennaltaehkäisevä työ samaan tapaan kuin Suomessa. Liikkuvilla hyvinvointipalveluilla tavoitetaan muutoin palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääviä, mutta palveluja kipeästi tarvitsevia asiakkaita. Yhdysvalloissa terveydenhuollon järjestelmän ulkopuolelle jäävät helposti vähävaraisimmat, sillä hoitoon on vaikea päästä taloudellisen tilanteen ollessa heikko. Tämän vuoksi liikkuvat palvelut ovat

15 13 kohdistuneet erityisesti huono-osaisten ja vähävaraisten palveluiden lisäämiseen. Liikkuvien yksiköiden kehittäminen on perustunut erityisesti vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen aktiivisuuteen ja usein isossa roolissa ovat olleet myös opiskelijat. Monet liikkuvat yksiköt toimivat joukkorahoituksilla ja lahjoituksilla. Chicagossa toimiva Mobile Care tarjoaa edullista lääketieteellistä ja ennaltaehkäisevää hoitoa, koulutusta ja tukea pienituloisille lapsille ja perheille heidän kotiseudullaan liikkuvissa lääkäriklinikoissa. Mobile Care organisaatiolla on useampi liikkuva yksikkö, joista jokainen on erikoistunut yksittäisiin osa-alueisiin (hammashoito, astman hoito ja lasten yleisterveyden hoito). Liikkuvat yksiköt tarjoavat palveluita vähävaraisten alueiden naapurustoissa ja tekevät yhteistyötä yli neljänkymmenen ystävyyskoulun kanssa, joissa ne tarjoavat koulutusta sekä säännöllistä hoitoa lapsille ja lapsiperheille. Organisaation ensimmäinen auto, astma-auto (Asthma van) on osoittanut pitävän vähävaraisten perheiden lapset poissa sairaalasta, vähentäneen merkittävästi koululaisten poissaoloja ja jopa säästäneen henkiä. Mobile Caren tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 ensimmäistä kertaa tulleista potilaista 36% oli viettänyt aikaa sairaalassa tai ensiavussa astman takia edellisenä vuonna, ja 40% oli ollut yli 5 päivää poissa koulusta astman vuoksi. Myöhemmin tarkasteltuna vain 4% näistä lapsista oli ollut poissa koulusta yli viisi päivää astman takia, ja vain 3% joutui käymään sairaalassa tai ensiavussa. Kustannuksissa tämä näyttäytyi paikalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle 6,7 miljoonan euron taloudellisena säästönä. (Mobile Care Chicago.) Ruotsissa toimii kansanhammashoitolaitoksen (Folketandvården) yhteydessä mobiileja hammashoidon yksikköjä, joissa tarjotaan hammashuollon palveluita liikkuvasti, lähelle asukkaita. Länsi- Ruotsissa toimii kaksi hyvin varusteltua mobiiliklinikkaa, joita käytetään pääasiassa kouluissa ja vanhainkodeissa sekä pienissä kaupungeissa, joilla ei ole omaa kansanterveysklinikkaa. Mobiiliklinikat on rakennettu yhdistelmä rekka-auton perävaunuun ja ne koostuvat kahdesta hoitohuoneesta, sterilointitilasta, pienestä odotushuoneesta ja henkilökuntahuoneesta. (Folktandvården.) Mobiileissa hammashoidon yksiköissä hammashoidon saatavuus kasvaa entisestään. Pyörillä kulkevat klinikat luovat palveluiden järjestäjille mahdollisuuden tulla potilaiden luokse potilaiden matkustamisen sijaan. Yleensä mobiiliklinikka on kahdesta kolmeen viikkoa kussakin paikassa ennen siirtymistä. (Folktandvården.)

16 14 2. Toimintaympäristön kuvaus Tässä luvussa kuvataan LIKELLÄ -hankkeen toimintaympäristöä. Ensin tarkastellaan Rovaniemen kaupunkia erityisesti aluelautakunta-alueiden näkökulmasta ja tämän jälkeen laajennetaan näkökulmaa suurempiin toimintaympäristöön vaikuttaviin muutoksiin. Toimintaympäristön laajemmassa analyysissä on hyödynnetty PESTEL -analyysiä kuvaamaan toimintaympäristön eri ulottuvuuksia. 2.1 Rovaniemi kylien kaupunki Rovaniemen laaja alue koostuu kuudesta eri aluelautakunnasta, jotka ovat: Yläounasjoki, Alaounasjoki, Yläkemijoki, Alakemijoki, Sodankyläntien suunta ja Ranuantien suunta. Kuvasta 5 voidaan tarkastella alueiden, ja tarkemmin kylien etäisyyksiä ja sijoittumista suhteessa Rovaniemen kaupungin keskustaan. Kuva 5 Rovaniemen aluekartta (Rovaniemen kaupunki) Aluelautakunnat vastaavat yhteistyössä kaupungin kanssa toiminta-alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä toiminnoista sekä perusopetus-, varhaiskasvatus-, kulttuuri-,

17 15 liikunta- ja vapaa-ajan palveluista valtuuston talousarviossa hyväksymän budjetin rajoissa. (Rovaniemen kaupunki.) Aluelautakunnat myös huolehtivat alueen elinympäristön kehittämistehtävistä ja alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma määrittelee aluelautakuntien yhteisen tavoitteenasettelun sekä kehittämisen keskeisimmät painopisteet. Kehittämisohjelman tavoitteissa korostuvat osallisuuden vahvistaminen sekä yhdessä tekeminen. (Rovaniemen kaupunki.) Maaseudun tavoitetilan 2020 saavuttaminen edellyttää vahvaa kehitystyötä sekä uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. OSALLISUUS Osallisuus merkitsee yksilön mukanaoloa ja vaikuttamisen mahdollisuutta omassa yhteisössään. (STM, 2018) Se on kokemus, joka syntyy kun yksilö tuntee yhteenkuuluvuutta johonkin itselle merkitykselliseen ryhmään. Osallisuus perustuu keskinäiseen arvostukseen, vastavuoroisuuteen sekä luottamukseen. (THL, 2018 ) Kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen on osa julkisen hallinnon uudistusta. Asukkaiden suoran osallistumisen ja päättäjien sekä kaupungin johdon ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu ovat Rovaniemen kaupungin keskeisiä strategisia linjauksia (Rovaniemi 2025). Rovaniemen kaupunki kehittää osallisuutta ja vaikuttamista asukastupien ja kylätalojen strategialähtöisen ja toiminnallisen kehittämisen kautta. Kehittämistä on toteutettu verkostomaisesti ja korostaen kylätalojen merkityksellisyyttä asukkaiden sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Kylätalot ovat Rovaniemen maaseudun kylien kohtaamispaikkoja. Kylätaloilla on järjestetty monipuolisesti kyläyhdistysten, Rovaniemen kaupungin sekä yhteistyö- ja sidosryhmien tilaisuuksia, virike- ja harrastetoimintaa sekä Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston kursseja. Kylätalojen toiminnallisella kehittämisellä pyritään lisäämään kylätalojen merkitystä osana kylien asukkaiden elinympäristöä, hyvinvointia ja toimintakykyä. (Rovaniemen kaupungin laaja hyvinvointikertomus ) Rovaniemellä on asukkaita (2017), joista 13,2% (n=8 216) asuvat keskustan alueen ulkopuolella. Taulokossa 1 on esitetty suuraluekohtaiset väestömäärät vuonna Aluelautakunta-alueiden väestö on vahvasti ikääntyvää lukuun ottomatta Alakemijoen suuraluetta, jossa asuu paljon lapsiperheitä ja työssäkäyviä.

18 16 Taulukko 1 Rovaniemen väestö aluelautakunnittain. Väestö aluelautakunnittain Yläkemijoen suuralue Ranuantien suuralue Alakemijoen suuralue Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Väestörakenteet määrittelevät osaltaan aluelautakunta-alueiden palvelutarpeita ja -rakenteita, siksi myös maaseudun väestön ikääntyminen on yksi erityislaatuista huomiota vaativa asia. Jokainen alue on kuitenkin myös omalaatuinen väestörakenteista huolimatta. Aluelatakunta-alueiden ympäristö on monimuotoinen ja alueiden kylät ovat persoonallisia ja aktiivisia yhteisöjä. Sodankyläntien alue sijoittuu Rovaniemen keskustasta koilliseen. Alueella on yhteensä yhdeksän kylää: Ala-Nampa, Misi, Niesi, Olkkajärvi, Perunkajärvi, Tiainen, Vika, Vikajärvi ja Yli-Nampa. Sodankyläntien kehittämisen painopisteet keskittyvät asumisen ja liikenneyhteyksien parantamiseen sekä arjen turvallisuuden ja ympäristön kehittämiseen. Sodankyläntien alueella suurin osa asutuksesta on vapaa-ajan asuntoja ja se tuo paljon vaihtelua alueen asukkaiden määrään. (Rovaniemen kaupunki.)

19 17 Ranuantien alue sijaitsee Rovaniemen keskustasta etelään. Alueella on palvelukylä Kivitaipaleen lisäksi viisi kylää: Haukitaipale, Välijoki, Narkaus, Saari-Kämä ja Siika-Kämä. Ranuantien alueella asuu kohtalaisen paljon palkansaajia (34%) Alue sijaitsee vilkkaan Ranuantien ympärillä, joten alueen turvallisuus ja liikenneturvallisuus ovat isoja kehittämisalueita. (Rovaniemen kaupunki.) MISIN KYLÄ Misin kylä on noin 70 asukkaan kylä ja se sijoittuu 50 kilometrin päähän Rovaniemen keskustasta itään. Lähin palvelukeskus on Vikäjärvi, jossa on peruskoulu, kirjasto, päiväkoti ja kauppa. Alueen asukasmäärä tuplaantuu mökkikaudella vapaa-ajanasuntojen suuren määrän vuoksi. Misin kylässä toimii aktiivinen kyläyhteisö sekä useita eri yhdistyksiä. Kyläläiset järjestävät tapahtumia säännöllisesti. Esimerkiksi Misin majatalolla vietetään vuosittain perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto. Misin kylä elinympäristönä tukee luonnossa liikkumista sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Kuva 6 Rovaniemen aluekartta (Rovaniemen kaupunki) Alaounasjoen alue sijaitsee Rovaniemen keskustasta luoteeseen Ounasjoen molemmin puolin. Alaounasjoen alueella on kuusi kylää: Sinettä, Lehtojärvi, Tapionkylä, Sonka, Marraskoski ja Mäntyjärvi. Sinetästä löytyvät Alaounasjoen alueen palvelut. Sinettä on aktiivinen noin 630 asukkaan kylä. (Rovaniemen kaupunki.) Yläounasjoen alue sijaitsee Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Se sijoittuu Ounasjoen molemmin puolin ja alueen läpi kulkee Kittilään johtava kantatie. Tolonen, Patokoski, Lohiniva, Porokari, Törmänki, Osma, Mitkasvaara, Maijanen, Jääskö, Perttaus, Meltaus ja Marrasjärvi ovat Yläounasjoen kyliä. Kylien asukasluvut vaihtelevat noin 20 ja 150 välillä. Yläounasjoen palvelukylä on Meltaus, josta löytyy alueen peruspalveluja. (Rovaniemen kaupunki.)

20 18 Alakemijoen alue sijaitsee Rovaniemen keskustasta lounaaseen. Alueella on palvelukylä Muurolan lisäksi seitsemän kylää, joista useimmat sijaitsevat Kemijoen törmillä: Rautiosaari, Hirvas, Ruikka, Petäjäinen, Jaatila, Leive ja Pisa. Alakemijoella asuu Rovaniemen aluelautakuntien alueisiin verrattuna eniten työssä käyvää aikuisväestöä sekä kohtalaisen paljon lapsiperheitä. (Rovaniemen kaupunki.) Yläkemijoen alue sijaitsee Rovaniemen itäpuolella. Alueella on palvelukylä Vanttauskoski sekä Tennilä, Viiri, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotas, Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Alueen väestömäärä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä on vajaa 60 %. Alueella on paljon vapaa-ajan asuntoja ja alueen asukasmäärä tuplaantuu mökkikaudella. (Rovaniemen kaupunki.) Kuva 7 Lohinivan laavun rannasta kuva, kylän nuorin on pysähtynyt katsomaan heittämänsä kiven muodostamia renkaita. Lohiniva sijaitsee Rovaniemen pohjoisosassa Ounasjoen rannalla, n.90 km Rovaniemen keskustasta. (Kati Koukkula, 2018)

21 Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnallisesti tarkasteluna on havaittavissa monia yhtäaikaisia muutosten kokonaisuuksia, jotka näyttäytyvät myös kansainvälisesti. Näitä ilmiöitä voidaan kutsua megatrendeiksi. Megatrendit luovat tulevaisuuden kuvaa ja ne on huomioitava päätöksentekoprosesseissa sekä palveluiden kehittämisessä. Sitra on listannut megatrendejä, jotka luovat pohjaa tulevaisuuden palveluiden järjestämiselle myös Lapissa. Sitran megatrendilistauksessa esiin on nostettu hyvinvoinnin merkityksen korostuminen, teknologian integroituminen arkeen, eliniän venyminen sekä yhteisöjen voimaantuminen ja toisaalta eriarvoisuuden kasvaminen. (Sitra 2015 ja Sitra 2017) Tässä luvussa selvitetään näitä toimintaympäristössä vaikuttavia muutoksia sekä niiden vaikutuksia liikkuvien palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Toimintaympäristön muutoksia on analysoitu PESTEL-analyysin avulla, joka on hyvä ja yksinkertainen tapa selvittää niitä tekijöitä, jotka muuttavat toimintaympäristöä ja siten vaikuttavat organisaation toimintaan tai palveluiden järjestämiseen. PESTEL viittaa sanoihin Political, Economical, Sociocultural, Technological, Ecological and Legal. Eli analyysin avulla tutkitaan ympäristöä poliittisella, taloudellisella, sosiokulttuurisella, teknologisella, ekologisella ja juridisella tasolla. Analyysin avulla saadaan tietoa toiminnan kannattavuudesta toimintaympäristössä. (Vahvaselkä, 2009). Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty PESTEL-analyysin tulokset jokaisella analyysin tasolla erikseen. Kappaleen alaluvuissa analyysi on kirjoitettu auki kuvaamaan yhteiskunnallisia muutoksia. Yhteiskunnalliset muutokset ilmenevät paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, joten tässä analyysisissä niitä on tarkasteltu kaikilla näillä tasoilla. Erityisesti analyysissä on huomioitu ilmiöiden heijastuminen Rovaniemeen ja siten laajemmin juuri LIKELLÄhankkeen toimintaympäristön kontekstiin.

22 20 Taulukko 2 PESTEL-analyysi (Business to you, 2016) Poliittinen toimintaympäristö Suomessa on käynnissä laaja maakuntakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden muutos, jonka taustalla on lisääntyvä ikääntyvä väestö, taloustilanne, palveluiden saatavuuden epätasaarvoisuus ja tehottomat toimintamallit. Uudistus vaikuttaa merkittävästi palveluverkon rakenteellisiin ja sisällöllisiin järjestelyihin ja on yksi Sipilän hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. ( STM, 2016.) Tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia sekä kaventaa kansallisia terveyseroja, mutta myös luoda asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallit. (Maakunta- ja sote-uudistus.) Mikäli Sote-uudistus toteutuu, Suomeen perustetaan enintään

23 21 19 sote-aluetta. Ne vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen toteuduttua kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Uudistuksella haetaan erityisesti kansalaisten terveyserojen kaventamista ja palveluiden kustannusten hallintaa. Uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoishuollon palvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan jakaa saatavuuden perusteella lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Lisäksi lähipalveluita voidaan jakaa edelleen kotiin tarjottaviin palveluihin, liikkuviin palveluihin sekä sähköisiin palveluihin. Keskitetyt palvelut ovat maantieteellisesti kauempana sijaitsevia alueellisesti tai kansallisesti keskitettyjä palveluita, joiden käyttöaste on pienempi kuin lähipalveluiden. (STM, 2016.) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN TAVOITTEET: 1. Hallinnon ja rakenteiden on varmistettava hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. 2. Ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden kokemuksia on edistettävä. Samaan aikaan on havaittavissa julkisen hallinnon uudistuminen, jonka keskiössä on aiempaa avoimempi toimintakulttuuri. Koska julkisen sektorin tehtävä on palvella kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita yhteisöjä, vaaditaan valtiolta ja kunnilta uudistumista sekä ennen kaikkea avautumista. (Vehviläinen, 2017.) Tähän uudistumiseen liittyy myös julkisen talouden palveluvaltaistuminen, sillä julkisen talouden palveluvaltaistuminen sekä hallinnon avautuminen muuttavat erityisesti tulevaisuuden julkisten palveluiden suunnittelua ja tuottamista. 3. Yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on turvattava koko maassa. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja on vahvistettava. (STM, 2016.) Palveluiden tuottamisen tapa muuttuu entistä enemmän monitoimijamaiseksi ja siihen osallistuvat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä kansainväliset palvelutuottajat. Tehokkuutta ja palvelukykyä haetaan monipalvelupisteillä ja palveluiden järjestämisessä tavoitellaan monituottajamallia. Palvelut yhdistetään moniammatillisiksi kokonaisuuksiksi, joilla voidaan taata paremmin toimivia palvelukokonaisuuksia ja asiakaslähtöisempi toimintatapa. Monituottajamallissa julkisen ja yksityisen sektorin palveluntarjoajat yhdistyvät ja siten palvelujärjestelmän kokonaisuus koostuu sekä kun-

24 22 nallisten, järjestöjen, yhdistysten, vapaaehtoisten että yritysten tarjoamista palveluista. Monituottajamalli mahdollistaa palveluiden tehokkaamman kohdentamisen, asiakkaiden kuulemisen palveluiden järjestämisessä sekä palveluverkoston selkiyttämisen. (Rovaniemen kaupunkistrategia 2025.) Jatkossa myös kansalaiset on otettava entistä aktiivisemmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Valtioneuvosto, 2017.) Rovaniemen kaupunkistrategia 2025 korostaa vahvasti monituottajamallia ja asiakaslähtöisyyttä. Strategiassa tavoitellaan asiakaslähtöisiä palveluprosesseja sekä sujuvia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Taloudellinen toimintaympäristö Julkiseen talouteen syntyi viime vuosikymmenen lopussa alijäämä, joka on kasvattanut kansallista velkataakkaa. Ongelmana on, että julkiset menot kasvavat nopeammin kuin julkiset tulot ja siten tämän hetkinen julkisten palveluiden tuottamisen malli on taloudellisesti kestämätön. Talouskasvun nopeutumisen ja menosäästöjen takia julkistalouden tasapaino-ongelmat ovat jossain määrin lieventymässä. Erityisesti sote-uudistuksella pyritään tasaamaan kasvavia kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Velkaantuminen uhkaa kuitenkin uudelleen kiihtyä väestön ikääntymisen takia seuraavan vuosikymmenen lopulla. (Suomen pankki, 2018.) Julkisen talouden tilanne pakottaa julkisen hallinnon kiinnittämään huomiota myös palveluiden tuottavuuteen. Vain palveluiden tuottavuutta nostamalla on mahdollista ylläpitää laadultaan ja kattavuudeltaan entisen tasoiset julkiset palvelut. Ikääntyvän väestön lisääntymisen seurauksena nykyinen palveluiden järjestämisen malli ei ole taloudellisesti kestävää. Palvelut on myös kohdistettava tarvelähtöisesti asiakkaille niin, että hukkaan meneviltä ja päällekkäisiltä palveluilta voidaan säästyä. Suomi on taitekohdassa, jossa talouden kasvu on hiipunut ja työttömyys on korkealla. Uusia, lupaavia kasvualoja on vähän ja vienti on yhä suuryrityspainotteinen. Samalla myös tarve uusille innovaatiolle ja toimintatapojen uudistamiselle on mitä ilmeisin. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) Viime vuosiin asti innovaatiopolitiikka on painottunut vahvasti tiede- ja teknologiaosaamisen vahvistamista. TKI-rahoitusta on pyritty kehittämään voimakkaasti kilpailevampaan suuntaan ja toimintaa on alettu uudistaa niin julkisessa hallinnossa kuin kansallisestikin. (Työ- ja elinkeinoministeriö.)

25 23 Sosiokulttuurinen toimintaympäristö Suomen väestö on nopeimmin ikääntyvä väestö Euroopassa. Erityisesti seuraavan 20 vuoden aikana suomalaiset ikääntyvät nopeasti, sillä suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa muihin ikäryhmiin verrattuna nopeimmin ja samalla yli 75- vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa merkittävästi useimmilla paikkakunnilla Suomessa. Muuttuvan väestön ikärakenteen takia yhteiskunnan on pystyttävä mukautumaan ja varautumaan ikääntyneen väestön tarpeisiin. Rovaniemen kaupungin väestökehityksen ennusteet ovat samankaltaisia kuin valtakunnalliset ennusteet. Taulukosta 3 voidaan tarkastella väestönkasvua ikäluokittain Rovaniemellä. Taulukko osoittaa, kuinka yli 65-vuotiaiden ikäluokat tulevat kasvamaan vuoteen 2030 mennessä voimakkaasti. (Toimintaympäristön tilastot, 2018.) Taulukko 3 Rovaniemen väestökasvu (Rovaniemen kaupunki, toimintaympäristön tilastot, 2018) Lapissa ikääntyminen on voimakkaampaa kuin muualla Suomessa. Tulevaisuudessa hoitoratkaisuja on kehitettävä niin, että kaikista kallein hoidon muoto, laitoshoito, on mahdollisimman vähäistä. (Mikkola, Matinheikki-Kokko & Korkalainen, 2015.) Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien täytyy suunnitella iäkkäiden kuntalaistensa asumiseen, osallisuuteen, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen

26 24 liittyviä uudenlaisia ratkaisuja sekä löytää uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita. Tulevaisuudessa ikääntyvien palvelutarpeisiin vastataan yksilöllisemmin, kotona asumista tuetaan monimuotoisesti ja ikäihmisten omatoimisuutta ja osallisuutta vahvistetaan. Kuntoutus nähdään uudella tavalla osana palvelurakenteita: kuntoutuksessa pyritään jatkuvaan toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä sen vahvistamiseen. Kuntoutuksen uudistaminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Lapin sairaanhoitopiirin raportti (2016) Tulevaisuuden palveluprosessit määrittelee tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2020 Lapissa yli 75-vuotiaista 93-95% asuvat kotona. (Niskala, Räisänen & Martin, 2016.) Jotta kotona asumisen määrää voidaan lisätä, on jatkossa panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan sekä kansalaisten aloitteellisuuteen huolehtia omasta terveydestään. (Niskala ym ) Siksi Rovaniemen kaupunkistrategiassa 2025 kansalaisten omavastaisuus sekä ennaltaehkäisevän toiminnan roolit korostuvat. Tulevaisuudessa asiakkaat ovat itse enemmän vastuussa omasta terveydestään ja ihmisten on entistä enemmän otettava vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Parhaiten vastuunkantaminen onnistuu, kun tietoa on riittävästi ja helposti saatavilla ja kun ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Vaikuttamisen mahdollisuus tulee olla myös julkisen palvelutuotannon lähtökohtana. (Niskala ym ) Taulukko 4 Suomen väestö kaupungissa ja maaseudulla 20 % Suomen väestö Muuttoliike haja-asutusalueilta kaupunkiin työn, koulutuksen ja palveluiden perässä on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten ajan. 80 % Nuoret sukupolvet muuttavat kaupunkien Kaupungissa ja niiden lähialueilla asuvat keskittymiin ja ikääntyneet jäävät asumaan Maaseudun asukkaat harvaan asutuille aluille. Asukkaiden vähenemisen myötä myös palveluita on vähennetty. Laajemmassa mittakaavassa voidaan puhua kaupungistumisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa väestöstä asuu kaupunkien keskuksissa tai niiden lähialueilla. Suomessa väestö voidaan jakaa kaupunkien ja lähialueiden asukkaisiin (80%) sekä maaseudun väestöön (20%), kuten taulukossa 4 on esitetty. Suuri prosentuaalinen ero asumismuotojen välillä kertoo siitä, että maaseutu on suuressa muutoksessa. (Mikkola, ym )

27 25 Väestön kehittymisen suunnat aiheuttavat haasteita juuri Rovaniemen kaupungin suuralueiden näkökulmasta, sillä ikääntyminen koskettaa erityisesti maaseudun asukkaita. Taulukossa 5 kuvataan Rovaniemen väestön ikäluokkien osuudet suuralueilla vuonna Taulukko 5 Rovaniemen väestö kaupungin suuralueilla (Rovaniemen kaupunki, Toimintaympäristön tilastot, 2018) Taulukko 5 havainnollistaa hyvin sen, kuinka paljon enemmän prosentuaalisesti tarkasteltuna yli 65- vuotiaita asuu Rovaniemen kaupungin keskustan ulkopuolella. Samalla voidaan erottaa vahvasti ikääntyneet suuralueet ja siten kehittää toimintoja juuri näillä alueilla. Kaupungistumisen kanssa samanaikaisesti palveluverkostossa on tapahtunut muutos, jonka myötä palvelut ovat keskittyneet suurempiin tulosyksiköihin. Tällainen muutos on koettu taloudellisesti tehokkaampana mutta samalla sen on koettu heikentävän palveluiden saatavuutta. Keskittäminen on tuottanut palveluverkostoon ainakin hetkellisiä aukkoja ja nämä aukot ovat kohdistuneet juuri maaseudun asukkaille tarjottaviin palveluihin. Kaupunkilaisille ja maaseudun asukkaille pitäisi pystyä tarjoamaan yhdenvertaisia palveluita saatavuuden näkökulmasta.

28 26 Lapin alueellisen maaseudun kehittämisstrategian mukaan maaseudun muutokseen on pystyttävä vastaamaan suunnitelmallisilla toimilla. Perusinfrastruktuuria täytyy ylläpitää, jotta maaseudulla asuminen ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Maaseudun infrastruktuuria tukemalla ARJEN TURVALLISUUS Kaupungistuminen voi heikentää turvallisuuden tunnetta, kun viranomaistoiminta keskitetään taajamiin ja keskuksiin. Turvallisuuden tunteen heikkeneminen sekä ajatus siitä, että yhteiskunnan palvelut eivät enää kuulu omalle asuinpaikkakunnalle voi heikentää yksilön luottamusta yhteiskuntaan. Lähipalveluilla voidaan lisätä arjen turvallisuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. voidaan parantaa ympäristön viihtyvyyttä sekä palveluita. Samalla on panostettava muuhun ympäristöön, kuten tieverkostoon ja julkiseen liikenteeseen. Maaseudun elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi on myös tärkeää tehdä asioita, jotka lisäävät kylien yhteisöllisyyttä ja tukevat toimintakykyä sekä turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla. (Lapin ELY-keskus, 2015.) Rovaniemen kaupunkistrategiassa 2025 linjataan suuralueiden kylien elinvoimaisuuden puolesta. Kylien asukkaille kehitetään ja taataan riittävät ja yhdenvertaiset palvelut tarvelähtöisesti ja kylien elinvoimaisuus turvataan niiden vahvuuksia hyödyntäen. (Rovaniemen kaupunkistrategia 2025.) Kylien elinvoimaisuus ylläpitää suuralueiden asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, turvallisuutta sekä kylien yhteisöllisyyttä. Teknologinen toimintaympäristö Teknologia kehittyy nopeaa vauhtia ja kehityksessä otetaan isoja askeleita erityisesti digitalisaation, virtuaalisuuden, tekoälyn ja robotisaation osa-alueilla. Teknologian kehittyminen vaikuttaa syvällisesti yhteiskuntaan ja ihmisiin. Digitalisaatio vähentää palveluiden riippuvuutta ajasta ja paikasta. Erityisesti maaseudulla digitalisaatiolla on merkitystä palveluiden näkökulmasta, sillä siellä pitkät välimatkat korostuvat. (Valtioneuvosto, 2017.) Teknologian kehittyminen on kytkettävä vahvasti myös julkisen hallinnon rakenteellisiin muutoksiin ja siten huomioitava osana yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehitystä.

29 27 Teknologian kehitys täytyy huomioida myös palvelurakenteen kehittämisessä, sillä sähköinen asiointi ja hoitotyö verkossa tulevat olemaan teknologisen yhteiskunnan avaintekijöitä. Keskeistä yhteiskunnallisessa muutoksessa on sähköisten palveluiden lisääntyminen sekä asiakaspalvelun järjestäminen uudella tavalla. Sähköisissä järjestelmissä voidaan antaa ohjausta ja neuvontaa, sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotot voivat olla virtuaalisia ja potilaiden ajanvaraukset tapahtuvat sähköisesti. Tietojärjestelmät tukevat potilastietojen säilyttämistä sekä lisäävät tiedon jakamisen mahdollisuuksia. Teknologian avulla voidaan vahvistaa sähköisiä palveluita niin, että palveluihin hakeutuminen on asiakkaalle vaivatonta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Lisäksi teknologian kehittyminen lisää hoiva- ja turvateknologisia ratkaisuja. (Niskala ym ) Maakunta- ja soteuudistuksen kautta maakunnasta tulee yksi julkisen hallinnon tärkeimmistä digitaalisten palveluiden tarjoajista. Asiakkaan näkökulmasta sähköisillä palveluilla kannustetaan itse ylläpitämään omaa toimintakykyä ja terveyttä. Hallituksen linjauksen mukaan Maakunta- ja soteuudistuksessa on tärkeää toteuttaa uudella tavalla julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointi ja kehittää julkista hallintoa yhtenäisenä, asukkaiden ja yritysten sekä muiden yhteisöjen toimintaa edistävänä digitaalisena palvelualustana. (STM ja valtiovarainministeriö, 2016.) Toimintaympäristön arvojen muutos Hallinnon uudistumisen ja avautumisen myötä toimintaympäristössä on havaittavissa arvopohjainen muutos, joka vaikuttaa julkisten palveluiden järjestämiseen. Palveluita rakennetaan jatkossa entistä moninaisemmin ja useiden eri toimijoiden toimesta. Palveluohjauksen rooli korostuu, kun julkisista palveluista rakennetaan entistä monialaisempia. Tavoitteena on moniammatillisuuden lisääminen osaamisen takaamiseksi erilaisissa palveluissa. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskenteleviltä vaaditaan laaja-alaista osaamista ihmisten kohtaamisessa ja sosiaalisissa tilanteissa. Asiakkaan kohtaaminen ja asiakkaan kuulluksi tuleminen korostuvat entisestään, kun palveluiden muodot uudistuvat. Hoitotyön henkilökunnan on luotava nopeasti käsitys asiakkaan tilanteesta. Samaan aikaan yleinen ohjaus ja tiedottaminen lisääntyvät hoitajan työssä. Neuvonnan rooli korostuu, kun asiakkaat kantavat itsestään suurempaa vastuuta ja huolta. (Niskala ym )

30 28 Asiakkaan kuuleminen, ohjaus ja neuvonta korostuvat yhä edelleen, kun sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan yhä enemmän laitoshoidon vähentämiseen sekä toisaalta ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostamiseen. Palveluohjauksen on pystyttävä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin selkeästi. Ihmisiä ei voi kuljettaa luukulta luukulle, vaan on luotava palveluohjauksen verkosto, joka toimii tehokkaasti. Rovaniemen kaupungin strategiassa huomioidaan vahvasti myös kestävän kehityksen periaatteet. Julkisten palveluiden tuottamisessa pitäisi myös ottaa huomioon ympäristön kuormittaminen ja suunnitella kestäviä ympäristöystävällisiä palveluiden tuottamisen tapoja. (Rovaniemen kaupunkistrategia, 2025.) Kansalaisen hyvinvointi Kuntalain 1 määrää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia sekä alueensa elinvoimaa ja järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuva 8 Postilaatikot Misissä. (Marjut Järvinen, 2018)

31 29 3. LIKELLÄ -hankkeen vaikuttavuus Yhteiskunnallisesti vaikuttavien päätösten ja projektien arviointi on harvoin yksiselitteistä. LI- KELLÄ -hankkeen arviointi on ollut monialainen prosessi, johon on haastateltu laajasti toiminnassa mukana olleita kehittäjiä, asiantuntijoita, työntekijöitä ja kylien asukkaita. Haastattelut on tehty touko-kesäkuussa sekä elo-syyskuussa Tämän jälkeen haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Tässä julkaisussa arviointi ymmärretään Suopajärven (2013) kirjoittaman projektiarvioinnin oppaan tavoin projektin toiminnan ja toiminnan aikaansaamien tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden selvittämisenä (Suopajärvi, 2013, s. 9). LIKELLÄ -hankkeen arvioinnissa on sekä summatiivisia että formatiivisia piirteitä. Arvioinnin keskiössä ovat summatiiviselle arvioinnille tyypillisesti toiminnan tavoitteiden toteutumisen ja siten vaikuttavuuden arviointi. Toisaalta formatiivisen arvioinnin tapaan motiivina on myös etsiä parantamisalueita ja ehdottaa niihin liittyviä kehittämissuosituksia. Vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastellaan suunniteltujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös hankkeen mahdollisia yllättäviä vaikutuksia. (Virtanen, 2007.) Arviointityön lähtökohtana on ollut tarkastella vaikuttavuutta ketju-analyysin avulla. Ketjumallista on olemassa useita erilaisia sovellutuksia, mutta niiden pääperiaate on sama. Koska toiminnan päätehtävät ilmaistaan projektin tavoitteissa, on niiden toteutumisen arviointi erityisen tärkeää projektiluontoisessa kehittämistyössä (Suopajärvi, 2013). Suopajärvi (2013) käyttää oppaassaan mallia, jossa tarkastelun alla vaikuttavuuden arvioinnissa ovat tavoite-tuotos-tulos-vaikutus-vaikuttavuus. Tässä julkaisussa arviointia tarkastellaan Suopajärven ketjua mukaillen, sillä mukaan tarkasteluun on haluttu myös toiminnan kustannukset. (Suopajärvi, 2013.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty mukailtu ketju, joka koostuu tavoitteista, kustannuksista, tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

32 30 Kuvio 1 Tavoitteet-kustannukset-tulokset-vaikutukset-vaikuttavuus-ketju (mukailtu Suopajärvi, 2013) LIKELLÄ -hankkeen tavoitteet LIKELLÄ -hankkeen tavoitteet on määritelty jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja niiden pohjalla on ollut tarve kehittää liikkuvia palveluja asukkaiden, kunnan ja maakunnan näkökulmasta. Koska tässä julkaisussa tarkastellaan liikkuvia palveluita yhtenä tulevaisuuden palvelujen tuottamisen mallina, ovat vaikuttavuusarvioinnissa keskiössä hankkeen tavoitteiden lisäksi esimerkiksi myös Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategia (Rovaniemen kaupunkistrategia 2025) sekä muita Rovaniemen kaupungin ja Lapin maakunnan sosiaalija terveyspalveluita koskevia raportteja ja laajemmin toimintaympäristöön liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä suuntauksia. 1. Löytää uudenlaisia kustannustehokkaita mixed-mallisia palveluiden tuottamistapoja. 2. Kokeilla avoimen kumppanuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen tuloksena muotoutunutta palvelumallia. 3. Tuottaa Lapin alueelle uudenlainen maakuntaa yhdistävä tapa toimia. 4. Lisätä asiakkaiden sujuvaa arkea ja turvallisuuden tunnetta. 5. Edistää maaseutuasukkaiden hyvinvointia erilaisten hyvinvointitapahtumien ja teemapäivien kautta. 6. Luoda uusi autenttinen oppimisympäristö.

33 31 Tuloksilla tarkoitetaan tässä julkaisussa hankkeen toiminnasta aiheutuneita välittömiä tuloksia ja hankkeen aikana syntyneitä tuotoksia. Ne kertovat siitä, mitä kustannuksilla on saatu aikaan. (Virtanen, 2007, Suopajärvi, 2013.) Tuloksia on arvioitu määrällisesti asiakasmäärinä. Tämän lisäksi tulokset sisältävät hankkeessa konkreettisesti aikaan saadut tuotokset. (Suopajärvi, 2013.) Tässä tapauksessa tuotoksilla tarkoitetaan hankkeen toiminnan organisoitumista ja hankkeen toimintatapaa. Vaikutuksilla ja vaikuttavuudella tarkoitetaan sen sijaan vasta hankkeen loppupuolella ilmeneviä toiminnan seurauksia. Vaikutukset kertovat siitä, millaisen muutoksen projekti saa aikaan. Vaikutukset ovat konkreettisia muutoksia, jotka tulevat näkyviksi paikallisten ihmisten elämässä. Vaikuttavuudella tarkoitetaan hankkeen pitkäkestoisia ja pysyviä koko yhteisöön säteileviä vaikutuksia. Sekä vaikutusten että vaikuttavuuden arviointi hankkeen aikana tai juuri sen jälkeen voi olla vaikeaa, mutta haastatteluja tehdessä haastateltavia on pyydetty ennakoimaan hankkeen pitkäkestoisia vaikutuksia. (Suopajärvi, 2013.) Kuvio 2 LIKELLÄ-hankkeen vaikuttavuusanalyysi Yläpuolella olevassa kuviossa 2 on kuvattu kustannukset-tulokset-vaikutukset-vaikuttavuus -ketjua LIKELLÄ -hankkeessa. Tässä luvussa jokainen ketjun osa on avattu tarkemmin ja ketjussa ilmenevät käsitteet on selitetty auki. Haastatteluaineistoa havainnollistamaan on tekstiin sisällytetty aineistoesimerkkejä. Ketjun eri osat on käsitelty yllä olevassa järjestyksessä aloittaen ensin kustannuksista ja päättäen luvun vaikuttavuuden analysoimiseen.

34 Kustannukset Tässä alaluvussa käsitellään monipalvelu ONNI-auton toiminnan kustannuksia. Ne muodostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja monipalveluauton kustannuksista alla olevan kuvion 3 mukaisesti. Tässä alaluvussa esitetään laskelmat näistä kustannuksista. Kuvio 3 LIKELLÄ-hankkeen kustannukset Alla olevassa laskelmassa 1 esitetään monipalveluauton henkilöstön menoja vuositason kustannuksina. Laskelma perustuu vuoteen 2017, jolloin monipalvelu ONNI-auto kiersi kylillä koko vuoden ja toiminta oli laajimmillaan. Laskelmassa on eritelty eri alojen työntekijöiden henkilötyövuosia. Laskelmassa on huomioitu käytännön toimintaan liittyvät henkilöstötunnit, mutta sen ulkopuolelle ovat jääneet hankkeen hallinnon työntekijöiden henkilötyövuodet. Esiin on haluttu nostaa erityisesti monipalveluauton käytännön toimintaa tarvittavat henkilöresurssit. Henkilötyövuosia monipalveluauton toimintaan on yhteensä mennyt 1,19, joista 0,8 kuuluu vakituisesti mukana oleville työntekijöille. Monipalveluauton perustoiminnan ylläpitämiseksi ei vaadita suuria henkilöstöresursseja. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset sisältävät myös projektipäällikön palkkion. Ammattinimike Henkilötyövuodet Terveydenhoitaja & palvelumestari Terveydenhoitaja 0,36 Palvelumestari 0,44 Yhteensä 0,8

35 33 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 0,12 Hammaslääkäri 0,15 Yhteensä 0,27 Muut Ikäihmiset palveluohjaus 0,02 Lähihoitaja 0,07 Palveluvastaava 0,03 Yhteensä 0,12 Kaikki yhteensä 1,19 Henkilöstökustannukset yhteensä Alla olevassa laskelmassa 2 on eritelty monipalveluauton toimintamenoja vuositasolla. Laskelma perustuu vuoteen Laskelmasta selviää monipalveluauton vaatimat vuokra- ja polttoaineresurssit. Auton toimintamenot vuositasolla Auton vuokra Polttoaineet Tallivuokra 3 600

36 34 Muita hankkeessa syntyneitä menoja ovat hankkeen hallintoon ja organisointiin liittyvät menot sekä mainontaan ja markkinointiin liittyvät menot. Lisäksi autoon on hankittu hoitotarvikkeita sekä hammashuollon ja terveydenhoitajan työvälineitä. 3.2 Tulokset Palvelumallin kehittäminen Tässä osiossa tarkastellaan LIKELLÄ -hankkeen tuloksia, jotka jakautuvat hankkeen tuotoksiin ja määrällisiin tuloksiin. Kahtena ensimmäisenä tavoitteena hankesuunnitelmassa on mainittu uudenlaisen, kustannustehokkaan mixed-mallisen palvelun tuottamistavan löytäminen sekä avoimen kumppanuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen tuloksena muotoutuneen palvelumallin kokeilu. Näihin tavoitteisiin hanke on vastannut kehittämällä yhteistyössä kylien asukkaiden kanssa julkisia, yksityisiä ja järjestöpalveluja yhdistelevän toimintamallin, jonka keskiössä on monipalvelu ONNI-auto. Alapuolella olevassa kuviossa 4 on kuvattu hankkeessa aikaan saatuja tuloksia. Näitä ovat palvelumallin käyttäjälähtöisyys, toimintatavat monipalveluautossa, uudenlainen oppimisympäristö sekä toiminnan numeeriset tulokset. Kuvio 4 LIKELLÄ-hankkeen tulokset Avoin kumppanuus ja käyttäjälähtöisyys ovat olleet kaiken kehittämisen lähtökohtia jo hankkeen alkuvaiheista, sillä hanke vastaa kyläläisiltä tulleeseen tarpeeseen kehittää kylille liikkuvia palveluita. Projektivastaavan mukaan liikkuvien palvelujen kehittämisen aloittamisessa olennaista oli asukkaiden aktiivisuus ja aluelautakuntamallin kehittämisen luomat puitteet. Kyläläisten osallisuus hankkeen kehittämisessä on hankkeen aikana tapahtunut projektiryhmässä, johon on osallistunut vapaaehtoisia

37 35 kehittämisestä kiinnostuneita kylien asukkaita, hankkeen työntekijöitä sekä hankkeen yhteistyökumppaneita. Projektiryhmän jäsenet ovat kuvailleet toimintaa yhteistyökykyiseksi ja projektiryhmässä olevat kylien asukkaat itseään kylien sanansaattajiksi. Toiminnan onnistumisesta kertoo se, että projektiryhmän jäsenet kokevat tulleensa kuulluksi ja projektiryhmälle toivotaan jatkoa myös tulevaisuudessa. Alla olevassa lainauksessa projektiryhmän jäsen kertoo kokemuksiaan toiminnasta. Ryhmät on minun mielestä kokoontunut tasaisin väliajoin ja ne on ollut tuota että aina on käyty niinku etteenpäin että musta niinku semmosen selkeän kuva saanu siitä aina että missä mennään ja mitä suunnitellaan.. hyvin kattava osallistuminen että siellä on lähes kaikki ollut paikalla että se on niinku semmone hyvä että ihmiset on kokeneet sen tärkeäksi ettei sieltä olla pois. Projektipäällikön mukaan työnteko ilman projektiryhmän mukanaoloa olisi ollut ongelmallista. Jotta liikkuvista palveluista on mahdollista kehittää toimivia, on toiminnan kehittämisessä oltava mukana kylät ja niiden asukkaat tunteva kyläläinen. Esimerkiksi oikean pysähdyspaikan määrittämiseen tarvitaan hyvää paikallistuntemusta ja kokemusasiantuntijuutta (Sirviö ym. 2017). Kyläläisten panos on ollut merkittävä hankkeen ensimmäisen tavoitteen, uudenlaisten kustannustehokkaiden mixedmallisten palveluiden tuottamistapojen kehittämisessä. Hankkeessa kehitetyssä toimintamallissa on luotu toimivat reitit ja aikataulut, kehitetty monipalveluauton tarvikevalikoima kattavaksi, suunniteltu terveydenhoitajan palvelutarjontaa, sekä luotu pohja järjestöjen ja yksityisten yritysten mukana ololle. Vaikka auton toiminta on jo pääosin vakiintunut, on koko toiminnan ajan testattu esimerkiksi erilaisia reitti- ja aikatauluvaihtoehtoja kyläläisten ehdotuksia kuunnellen. Toimintamallin lisäksi monipalvelu ONNI-autossa on parin vuoden aikana kehitetty erilaisia työn toimintatapoja. Monipalveluauton toimintatavat sisältävät monialaisen yhteistyön, työntekijöiden sopeutumiskyvyn sekä asiakkaan kohtaamisen. Koska auton sisätilat ovat rajoitetut, autossa mukana olleet eri toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöstä on ollut hyötyä sekä palveluntarjoajalle että asiakkaalle, sillä monituottajamallissa asiakkaan tarpeita voidaan kartoittaa yksittäisen palveluntarjoajan resursseja laajemmin. Yhteistyön on autossa koettu sujuneen hyvin. Esimerkiksi autossa mukana olleiden opiskelijoiden ohjaus on tapahtunut osittain yhteistyössä. Koska autossa on paljon erilaisia toimijoita, on toiminnan organisoinnin oltava selkeää. Haastatteluissa nousi esiin, että toimintaa olisi hyvä organisoida siihen täysipäiväisesti rekrytoitu työntekijä. Työskentely autossa on vaatinut sopeutumista, sillä työn tekemisen luonne on erilainen kuin kiinteässä toimipisteessä. Koska työkaverit voivat olla useamman kymmenen kilometrin päässä ja auto

38 36 työskentelytilana vaatii sovittelukykyä, täytyy monipalveluautossa työskennelleiden mukaan työntekijällä olla laaja osaaminen ja halu kehittää omaa työtään. Samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet myös Sirviö ym. (2017), joiden mukaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa työntekijöiltä edellytetään sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Työn tekeminen monipalveluautossa koettiin palkitsevaksi, sillä työntekijä pääsee käyttämään osaamistaan laajemmin kiinteään työpisteeseen verrattuna. Toisaalta monipalveluauton koettiin asettavan rajoituksia. Kaikkien toimenpiteiden suorittaminen autossa ei ollut mahdollista ja sääolosuhteet asettivat omat vaatimuksensa. Seuraavassa lainauksessa monipalveluautossa työskennellyt kuvailee kokemuksiaan. Se auto ei oo ehkä meille se paras semmonen työskentelytila, että se on kuitenkin niin semmonen kaponen ja ahdas, mutta tokihan sieltä nyt kaikki tarvittava kuitenkin sitten löyty ja sitten pienellä venkslaamisella ja tämmöisella sitten saatiin niinku toimivaksi. Erityisen tärkeäksi monipalvelu ONNI-autossa työskennelleet kokivat asiakkaiden kohtaamisen. Kylien asukkaiden osaamistasojen ja halun ottaa tietoa vastaan koettiin vaihtelevan paljon, jolloin tärkeäksi muodostui ohjauksen ja neuvonnan antaminen asiakkaan lähtökohdista. Esimerkiksi autossa toteutetussa digiohjauksessa asiakkailla koettiin olevan digitaalisia laitteita kohtaan pelkoa ja turvattomuuden tunnetta. Ohjauksen toteuttaminen onnistuneesti vaatikin lämmittelyä ja tunnustelua. Seuraavassa esimerkissä tulee ilmi asiakkaan kohtaamisen tärkeys. Se oli enemmän semmonen tunnustelureissu että miltä kuulostaa tämmönen toiminta ja että kiinnostaisiko ja kyllä siellä saatto tulla että ei minä en tahdo ja että en tarvitse ja pärjään ilmankin. Niin sitten niinku muista asioista puhumalla heitä sai siihen sitten niinkö loppujen lopuksi siihen asian äärelle Hankkeen kuudennen tavoitteen mukaisesti on hankkeessa kehitetty uudenlainen oppimisympäristö, jossa mukana on ollut sairaan- ja terveydenhoitoalan opiskelijoita sekä fysioterapiaopiskelijoita. Opiskelijat ovat tuoneet monipalvelu ONNI-autoon lisää palvelutarjontaa. He ovat antaneet muun muassa ohjausta ja neuvontaa erilaisiin terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, tehneet mittauksia, luennoineet vaihtelevista teemoista ja pitäneet erilaisia liikkuvuuden parantamiseen tähtääviä jumppatuokioita. Kyläläiset ovat ottaneet opiskelijat vastaan lämpimästi.

39 37 Opiskelijoille vierailut kylätaloilla ovat tarjonneet uudenlaisen oppimisympäristön, jossa taito soveltaa kampuksella opittuja asioita sekä aidot vuorovaikutustilanteet ihmisten kanssa korostuvat. Opiskelijat kokevat, että toimiminen monipalveluautossa antaa valmiuksia myöhempiin harjoitteluihin. Monipalveluautossa mukana olo vahvisti opiskelijoiden käytännön osaamista esimerkiksi verenpaineen ja -sokerin mittausten tekemisessä. Autossa työskentely haastoi kertomaan aiemmin opituista asioista sekä kehitti ongelmanratkaisutaitoa ja opetti asiakkaiden kohtaamista. Tulevaisuudessa opiskelijat toivovat monipalveluautossa toimimiseen enemmän tukea ja ohjausta, sillä autossa ja kylätaloilla työskentely poikkeaa merkittävästi lähiopetuksesta. Ohjauksen ja sopivien teemojen valinnan avulla on mahdollista luoda vielä enemmän opiskelijan kehittymistä tukeva oppimisympäristö, jossa opiskelijalla on turvallinen olo toimia. Alla olevassa lainauksessa autossa mukana ollut opiskelija kuvailee omia oppimiskokemuksiaan. No onhan se ihan semmonen mielenkiintoinen ja erilainen kun mennään paikasta toiseen että tosiaan ollaan sillä lailla väljästi etukätteen suunniteltu se teema mutta sittenhän pittää niinku osata soveltaa ei että tuota joka paikassa voi olla että pittää vettää vähän erillä lailla ja olla tuntosarvet yllä että miten täällä nytten tämä homma on hyvä esittää tai miten nämä ihmiset haluaa ottaa tätä asiaa vastaan että sillä lailla. Numeeriset tulokset Tässä alaluvussa on analysoitu LIKELLÄ -hankkeen numeerisia tuloksia. Numeeriset tulokset koostuvat terveydenhoitajan asiakasmääristä ja kylätalojen kävijämääristä. Tämän lisäksi on arvioitu liikkuvien palvelujen terveydenhoitajan käyntikustannuksia kiinteään palveluun verrattuna. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon se, ettei muiden kuin terveydenhoitajan asiakkaista ole voitu pitää kirjaa. Tämän vuoksi todelliset asiakasmäärät ovat tilastoituja suuremmat.

40 38 Taulukko 6 Monipalvelu ONNI-auton terveydenhoitajan vastaanoton asiakasmäärät 700 Asiakasmäärät Kevät 2016 Syksy 2016 Kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Kylien asukkaat ovat kokeneet terveydenhoitajan vastaanoton tarpeelliseksi ja vastaanoton kävijämäärissä on selkeä nousujohteinen trendi. Lisääntyvät asiakasmäärät kertovat siitä, että yhä useammat asiakkaat ovat löytäneet liikkuvat palvelut ja niille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Terveydenhoitajan mukaan vastaanoton palveluille on vakiintunut asiakaskunta, mutta palvelut tavoittavat edelleen myös uusia asiakkaita. Koska palvelu toteutettiin hankkeena, suhtautuivat kylien asukkaat aluksi epäilevästi toiminnan jatkuvuuteen. Pelkona oli, ettei lakkautettujen seniorineuvoloiden tilalle tule uusia palveluita hankkeen loputtua. Hankkeessa mukana olleet työntekijät ovat kuitenkin havainneet muutaman vuoden aikana selkeää suhtautumisen muutosta. Palvelut ovat vakiintuneet osaksi kyläläisten rutiineja. Kun kyläläisten luottamus toiminnan jatkumiseen lisääntyy, on mahdollista, että asiakasmäärät kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Taulukossa 5 ilmeneviä kevään ja syksyn eroja asiakasmäärissä voi osaltaan selittää syksyisin annettavien influenssarokotteiden suuri kysyntä.

41 39 Taulukko 7 Monipalvelu ONNI-auton terveydenhoitajan kävijämäärät alueittain Asiakasmäärät alueittain Ylä & Sodankyläntie Yläkemijoki Alakemijoki Ranuantie Alaounasjoki Yläpuolella olevasta taulukosta 6 selviää monipalvelu ONNI-auton kävijämäärät alueittain koko tilastointiajalta. Alakemijoen vähäisiä asiakasmääriä selittää se, että alue tuli mukaan monipalveluauton reitille vasta keväällä Asiakasmääriä tarkasteltaessa on huomioitava, että toimintaa kehittäessä osa reiteillä olevista kylistä on jäänyt pois ja toisia kyliä tullut tilalle. Huomionarvoista taulukossa on Sodankyläntien suunnan merkittävästi muita suuremmat kävijämäärät. Tähän voi olla yhtenä syynä se, ettei Sodankyläntiellä ole ollut seniorineuvolaa lainkaan. Samanaikaisesti monipalveluauton kanssa seniorineuvolapalveluita on ollut tarjolla joillakin kylillä. Näillä kylillä kävijämäärät ovat olleet pienempiä kuin kylillä, joissa seniorineuvolaa ei ole ollut saatavilla. Alapuolella olevassa taulukossa 7 on kuvattu kylätalojen kävijämääriä suhteessa terveydenhoitajan kävijämääriin. Kaikista kävijöistä ainoastaan kylätaloille tulee vierailemaan noin kolmasosa. Tämä kertoo siitä, että saatavien palvelujen lisäksi monipalveluautolla on merkittävä osa kylien asukkaiden yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden kasvattamisessa. Ilman monipalveluautoa, ei useilla kylillä ole ollut yhteistä kokoontumisaikaa tai edes paikkaa, jonka aukiolo olisi sen mahdollistanut.

42 40 Taulukko 8 Kylätalojen ja terveydenhoitajan kävijämäärät syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Kylätalojen kävijämäärät Kylätalot Terveydenhoitaja Taulukko 9 Terveydenhoitajan käyntikustannus liikkuvassa yksikössä ja kiinteässä toimipisteessä. Terveydenhoitajan käyntikustannus Kustannukset käyntikertaa kohden Liikkuva yksikkö Kiinteä toimipiste Ylläolevasta taulukossa 8 on verrattu terveydenhoitajan käyntikustannuksia liikkuvana palveluna tuotettuna ja kiinteässä toimipisteessä tuotettuna. Kuten taulukosta käy ilmi, ovat liikkuvien palvelujen käyntikustannukset suuremmat kuin kiinteän toimipisteen käyntikustannukset. Kustannukset on las-

43 41 kettu siten, että molemmille palvelumuodoille on laskettu vuodelta 2017 todelliset toteutuneet kustannukset ja jaettu ne tämän jälkeen toteutuneilla kävijämäärillä. Koska koko monipalveluauton kustannukset tulevat tässä mallissa terveydenhoitajan katettaviksi, on tuloksia arvioitaessa otettava huomioon se, ettei terveydenhoitaja ole ainoa monipalveluautoa käyttävä työntekijä. Samalla summalla on harvaan asutulle alueelle viety myös opiskelijoita, ikäihmisten palveluohjausta ja monia muita palveluita. Palvelu on ollut siten vaikuttavampaa kuin terveydenhoitajan palvelut kiinteässä pisteessä olisivat olleet. Tämän lisäksi suurta eroa selittää se, ettei monipalveluauton terveydenhoitajalla asioineilta ole lainkaan peritty maksua toisin kuin kiinteässä toimipisteessä. Tämä tulisi muuttumaan, mikäli liikkuvasta palvelusta tulee kaupungin peruspalvelua. Inkeri 74 vuotta Inkeri, 74 vuotta, on asunut kotikylässään koko ikänsä. Kylästä on Rovaniemen keskustaan 40 kilometriä matkaa. Inkerin toimintakyky on vielä hyvä onhan hän ulkoillut lähialueen metsissä marjoja ja sieniä poimien sekä kalastaen koko ikänsä. Viime aikoina Inkeri on kuitenkin alkanut huolestua omasta terveydestään. Mitä tapahtuu, jos Inkeri ei enää jaksa hoitaa kotitalonsa pihaa? Inkeri haluaa asua kotonaan, sillä läheisen luonnon rauha ja aktiviteetit ovat tärkeä osa hänen elämäänsä. Inkerin kotikylällä käy monipalvelu ONNI-auto, jonka tullessa Inkeri näkee usein muita kyläläisiä. 3.3 Vaikutukset Tässä alaluvussa tarkastellaan hankkeessa aikaansaatuja lyhytaikaisia vaikutuksia, jotka ovat tulleet näkyviksi kyläläisten elämässä. Monipalvelu ONNI-auton sekä kylätalojen toiminnalla on ollut vaikutuksia paikallisten ihmisten koettuun terveyteen, yhteisöllisyyteen, Puoli vuotta sitten Inkerillä tuntui toisessa pohkeessa kuumotusta ja turvotusta. Koska kipu ei kuitenkaan ollut suuri, ei Inkeri ajatellut kaupunkiin lääkäriin lähtemisen olevan tarpeen. Sen sijaan Inkeri kävi näyttämässä jalkaansa tutulla terveydenhoitajalla monipalveluautossa, sillä hän oli joka tapauksessa menossa tapaamaan ystäviään kylätalolle. Terveydenhoitaja otti Inkeriltä verikokeet ja ohjasi Inkerin hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. Inkerillä todettiin laskimoveritulppa, jonka seurauksena hänen täytyi aloittaa verenohennushoito Marevan -lääkkeellä. Inkeri joutuu käymään mittaamassa INR-arvoaan säännöllisesti terveydenhoitajalla. Inkeri on onnellinen siitä, ettei hänen tarvitse lähteä kaupunkiin jokaista mittausta varten. Hoitotason vakiinnuttua Inkeri käy mittaamassa INR-arvoaan monipalvelu ONNI-auton terveydenhoitajalla ja vaihtaa samalla ystäviensä kanssa kuulumisia viimeisimmistä marjasaaliista. yhdenvertaisuuteen ja arjen sujuvuuteen. Sekä kyläläiset että ONNIauton toiminnassa mukana olleet työntekijät ja asiantuntijat ajattelevat palveluiden viemisen kylille olevan tarkoituksenmukaisempaa kuin jokaisen kyläläisen kulkemisen kaupunkiin omalla kyydillä.

44 42 Tässä kappaleessa esitetyt lyhytaikaiset vaikutukset vastaavat hankkeen laajimpaan, neljänteen tavoitteeseen, jonka tarkoituksena on lisätä kylien asukkaiden sujuvaa arkea ja turvallisuuden tunnetta. Alla olevassa kuviossa 5 on eritelty hankkeessa aikaansaatuja vaikutuksia. Kuvio 5 LIKELLÄ-hankkeen vaikutukset Monipalvelu ONNI-auto parantaa kyläläisten näkökulmasta palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta huomattavasti. Rovaniemen kylistä matkaa kertyy palvelujen piiriin paljon. Esimerkiksi Lohinivasta Rovaniemen keskustaan matkaa on 90 kilometriä. Liikkuvalle palvelulle on tarvetta, sillä kylien asukkailla on korkea kynnys lähteä kaupungin palveluihin esimerkiksi pitkien välimatkojen, kuljetusongelmien tai oman heikon kunnon vuoksi. Koska ikääntyvien asukkaiden liikkuvuus heikentyy helposti, on palvelujen saatavuus turvattava myös harvaan asutuilla alueilla (Immonen, Koivuniemi & Laasonen, 2015). Kulkeminen keskustan palveluihin omalla autolla on kallista, eikä kaikilla kylien asukkailla ole omaa autoa tai ajokorttia. Tällöin kyydin järjestyminen voi muodostua ongelmaksi ja palveluihin lähteminen lykkääntyä. Säännöllisesti käyvässä ONNI-autossa voi hoitaa useamman asian kerralla. Kylällä asuvan ikäihmisen mukaan kyydit voivat aiheuttaa myös huolta: et tiedä millä lähdet ja miten, yöunet mennee vanhalla ihmisellä. Seuraava lainaus kuvaa palvelun toimivuutta. Se oikeasti semmonen niinku hyöty että ei tarvi joka kerta lähteä yksittäistä juttua että se tullee sinne likelle että onhan siinä ihan niinku asukas ja asiakas ja kuntalaisen selkeä hyöty. Sehän voi olla ihan taloudellinenkin hyöty että eihän se ole ilmasta se kulkeminen täällä ja joillekin ikäihmisille voi oikeasti olla että kun se terveydenhoitaja tullee sinne lähelle niin se ikäihminen voi rauhallisin mielin mennä ja kerätä niitä asioita mitä on mielessä ja mennä sen tutun terveydenhoitajan luo kun että hän sitten tullee tänne kaupunkiin ja käy jossakin hätäsen lääkärin vastaanotolla joka on taas eri että on siinä.

45 43 Case Suunterveydenhuolto Rovaniemen kaupungin suun terveydenhuolto oli mukana LIKELLÄ -hankkeessa seitsemän viikon ajan syksyllä Monipalvelu ONNI-autossa kiersi tänä aikana yksi hammaslääkäri sekä suuhygienisti tai hammashoitaja. Liikkuvat suun terveydenhuollon palvelut koostuivat tarkastuksista, hammaskiven poistosta, väliaikaisesta paikkaushoidosta sekä ennaltaehkäisevästä valistuksesta. Hammaslääkärin palvelut olivat saatavissa ajanvarauksella ja suuhygienistille pääsi ilman ajanvarausta. Tämän lisäksi monipalveluautoa hyödynnettiin kuljetuskoululaisten tarkastuksissa. Koska auton tiloissa ei pystynyt suorittamaan kaikkia toimenpiteitä, annettiin suoritettujen tarkastusten perusteella asiakkaille hoidon tarvetta vastaavia jatkoaikoja hammaslääkärille Rovaniemen kaupungin hammashoitoloihin. Työ monipalvelu ONNI-autossa vaati suun terveydenhuollon henkilökunnalta sopeutumista ja kehittämisotetta. Suun terveydenhuollon mukana olo monipalveluautossa sai erittäin positiivista palautetta. Monipalvelu ONNI-autossa työskennelleiden suun terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan palveluiden viemisessä kylille etuna oli etenkin se, että se tarjosi palveluita sellaisille henkilöille, jotka eivät niitä muuten käyttäisi. Heidän mukaansa toiminnalla on kysyntää ja asiakkailla hoidon tarvetta. Hammaslääkärin vastaanoton täyttöaste kaikki kylät yhteenlaskettuna oli 44 %. Huomattavaa kuitenkin on, että joillain kylillä täyttöaste oli jopa 80 %, kun taas toisilla kylillä ei käynyt ketään. Hoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi tulisi kylien asukkaille pystyä tekemään suun terveyden pitkäaikaisseurantaa. Jatkossa liikkuvia suun terveydenhuollon palveluita voisikin olla harvemmin mutta säännöllisesti. Tulevaisuudessa myös ennaltaehkäisevän neuvonnan roolin toivotaan kasvavan.

46 44 Monipalvelu ONNI-auton palvelut on koettu kylillä matalan kynnyksen palveluina, joihin uskaltaa mennä kysymään kaikenlaisia mieltä painavia asioita. Palveluita ovat käyttäneet myös ne, joilta ne muuten voisivat jäädä käyttämättä. Sirviön ym. (2017) tutkimuksen mukaan liikkuvilla hyvinvointipalveluilla saadaan jo syrjäytyneitä henkilöitä takaisin palvelujen piiriin. Monipalveluautossa työskennelleiden henkilöiden mukaan monipalveluauton palvelut eivät ole ainoastaan itsessään matalan kynnyksen palveluita, vaan ne madaltavat kynnystä lähteä myös keskustan palveluihin. Kun auton kyydissä oleva työntekijä esittäytyy ja esittelee omia palveluitaan, on kyläläisen helpompi ottaa yhteyttä myöhemmin tarpeen vaatiessa. Kyläläisten rohkaiseminen avun hakemiseen edellyttääkin palvelun tuottajilta palvelujen markkinoimista ja näkyväksi tekemistä. (Laitinen, 2010). Alla olevissa aineistoesimerkeissä tulee ilmi monipalveluauton luonne matalan kynnyksen palveluna. Mun mielestä se on tarjosi aika hyviä mahdollisuuksia tarjota näitä suunterveydenhuollon palveluita semmoisille henkilöille, jotka ei niitä välttämättä käyttäisi tai käyttäisivät niitä hyvin harvoin. Se madaltaisi sitä kynnystä siihen että lähestytään sitä niinkun suunterveydenhuoltoa heidän puoleltaan. Yks tavoite on tehä tätä meidän palvelua tunnetuksi että niinku ne kasvot sieltä että on niinku helppo tulla sitten tänne ja ottaa meihin yhteyttä no mun mielestä me on päästy hyvin kun niitä yhteydenottoja on sitten tullu sen jälkeen että kun sä olit sillon siellä puhumassa siitä ja siitä niin laitatko nyt sitten semmosta ja semmosta hakemusta ja näin päin pois. Että minun mielestä me on onnistuttu siinä. Pääosa monipalvelu ONNI-auton toiminnasta keskittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, jonka keskiössä on ollut säännöllisesti tavattavissa oleva terveydenhoitaja. Terveydenhoitajan työ on hankkeen aikana painottunut merkittävästi ennaltaehkäisevään hoitotyöhön, sillä terveydenhoitaja on antanut paljon ohjausta ja neuvontaa sekä suorittanut esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin mittauksia. Monipalvelu ONNI-auton toimintaperiaatteet vastaavat siten tulevaisuuden suuntauksia, sillä Niskalan ym. (2016) raportin mukaan uuden sote-alueen palveluprosesseja laadittaessa on Lapissa kiinnitettävä erityistä huomiota ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön, palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä asiakaslähtöisiin matalan kynnyksen palveluihin (Niskala ym. 2016). Kun apua joudutaan harvaan asutulla alueella hakemaan vasta viime hetkellä, ovat viranomaisten tarjoamat palvelut usein kaukana (Laitinen, 2010.) Tämän vuoksi ennaltaehkäisevän työn merkitys

47 45 korostuu. Ennen monipalvelu ONNI-auton toiminnan alkamista toimi kuudella eri kylällä seniorineuvola. Tällä hetkellä monipalveluauto pysähtyy kaiken kaikkiaan 23 kylällä, joissa on kaikissa ollut hankkeen aikana asiakkaita. Mikäli ennaltaehkäisevää työtä ei olisi näille kylille tehty lainkaan, olisi radikaaleja terveysongelmia voinut ilmetä enemmän. Esimerkiksi muistisairauksista noin 30 % on mahdollista ennaltaehkäistä ruokavalion muutoksella, liikunnalla ja muistin jumppaamisella (THL, 2017). Merkitystä on myös sillä, että tarjotut palvelut ovat vastanneet asiakkaiden tarpeisiin. Tutkimusten mukaan harvaan asutulla alueella ikäihmiset kokevat palvelutarpeista tärkeimmäksi laboratoriopalvelut. Tämän lisäksi tärkeäksi koetaan terveysneuvonta, resepti- ja apteekkipalvelut, lääkärin vastaanotto, hoitotarvikepalvelut sekä apuvälinehuolto. (Immonen ym ) Monipalvelu ONNIautossa on ollut saatavissa laboratoriopalveluita, terveysneuvontaa ja apteekkipalveluita. Rovaniemen kylillä asuvan ikäihmisen mukaan: tämä palvelu lisää vanhusten turvallista asumista. Tietää kehen ottaa yhteyttä ja keneltä kysyä. Monipalvelu ONNI-autossa on poikkeuksia lukuun ottamatta joka viikko sama terveydenhoitaja, joten hän pystyy seuraamaan asukkaiden sairauksien etenemistä pitkällä aikavälillä. Auton terveydenhoitajan mukaan seuranta motivoi asiakasta hoitamaan itseään. Lisäksi liikkuvissa hyvinvointipalveluissa yksilöllisen asiakastarpeen arvioiminen on autossa toimivalle työntekijälle helpompaa, sillä hän tapaa asiakkaan tämän omassa elinpiirissään (Sirviö ym. 2017). Kylien asukkaat tiedostavat myös itse ennaltaehkäisevän työn merkityksellisyyden. Säännöllinen terveydenhoitajan vastaanotto on koettu kylillä yhdeksi monipalvelu ONNI-auton tärkeimmistä palveluista. Alla olevassa lainauksessa terveydenhoitaja kertoo kokemuksistaan ennaltaehkäisevän työn hyödyistä. No on kyllä sillai että ko siellä on ollu hoitamattomia tai ei oo tiedetty että ihminen ei itekkään tiedä että hän sairastaa esimerkiksi verenpainetautia sitten se saadaan kiinni siellä. Niin on se niinkun tosi tärkeää. Diabeetikkojakin sieltä on löytynyt ihan selkeästi, korkeita verensokereita ja sitten on niinku saatu lääkitys päälle. Niitä ei ois välttämättä löytynyt ennen ko sitten tulee jotain radikaalia. Jotakin semmosta vakavampaa niin. Se on kyllä se ennaltaehkäisy semmone tosi tärkeä. Ikäihmiset eivät ole ainoita palvelusta hyötyjiä, sillä toisin kuin seniorineuvolassa, monipalveluautossa voivat asioida myös työikäiset ja lapset. Lisäksi autoon ovat tervetulleita vapaa-ajan asukkaat, joiden määrä kylillä on ollut kasvussa. Esimerkiksi Perunkajärvellä pysyviä asukkaita kylässä on 68 ja vapaa-ajan asuntoja 193. (Sodankyläntien aluelautakunnan kehittämissuunnitelma). Monipalvelu-

48 46 auton etu verrattuna aikaisemmin kylillä palvelleeseen kiinteään seniorineuvolaan onkin se, että autossa voi asioida kaiken ikäisiä ihmisiä, eikä palvelu ole riippuvaista asiakkaan asuinkunnasta. Kylien tulevaisuuden kannalta palveluiden saatavuus on kyläläisten mukaan elintärkeää. Vaikka kylien asukkaista iso osa on tällä hetkellä ikäihmisiä, eivät kyläläiset koe kyliensä olevan autioitumassa. Vähentyvää kantaväestöä paikkaamaan on tullut vapaa-ajan asukkaita, eikä lapsiperheiden muuttaminen lähemmäs luontoa tunnu tulevaisuudessa mahdottomalta ajatukselta. Kylät koetaan toisistaan erilaisiksi ja ne voivat myös elää erilaisia vaiheita. Seuraava lainaus havainnollistaa tätä. Kaupungin sisälle mahtuu monia erilaisia kulttuureita ja kyliä jotka niinku on eri vaiheissa että toiset aktiivisempia tällä hetkellä ja toiset on ollu aktiivisia joskus aikaisemmin Kaikki kylät eivät ole autioitumassa, vaikka siitä valtamediassa paljon keskustellaankin. Osalla kylistä on aktiivista kylätoimintaa, jossa on mukana kaikenikäisiä ihmisiä. Esimerkkinä tästä on Sinetän kylä, jossa asuu tällä hetkellä noin 600 asukasta ja joka sijaitsee 20 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. (Rovaniemen kaupunki) Sinettään on syksyllä 2018 valmistunut uusi monitoimitalo, joka sisältää koulun, päiväkodin, omatoimikirjaston sekä kansalaisopiston toimintaa. Oppilaita koulussa on 212 ja päiväkotilapsia 63. (Sarjas/YLE, 2018.) Elinvoimaisille kylille yhteistä on kylillä työskennelleen haastateltavan mukaan aktiiviset kylätoiminnassa mukana olevat henkilöt: jos on aktiivinen kyläyhteisö, siellä se toimii, siellä sitä kehitetään, siellä saadaan kaikki irti. Kyläläisten mukaan liikkuvien palvelujen saatavuus luo mahdollisuuksia kylien kehittämiselle myös yritysten näkökulmasta. Kyläläiset kokevat, että palveluiden saatavuus luo turvaa kehittää kyliä tulevaisuudessa eteenpäin. Asiantuntijoiden mukaan liikkuvia palveluita tarkasteltaessa olennaisia ovatkin aluepoliittiset näkökulmat, sillä liikkuvien palveluiden kaltaisilla palvelukonsepteilla pystytään pitämään harvaan asutetut alueet ja kylät elinvoimaisina ja elinkelpoisina (Sirviö ym. 2017). Tämän lisäksi liikkuvat palvelut kokoavat asiakkaat yhteen, jolloin palveluiden tarjoaminen kylille on helpompaa myös ulkopuolisten yrittäjien näkökulmasta. Vaikka toimiminen monipalveluautossa ei yrittäjän näkökulmasta ole vielä taloudellisesti tuloksellista, on toiminnalla monia muita etuja. Hankkeessa mukana olleen yrittäjän mukaan asiakkaan etu, toiminnan markkinointi sekä verkostoituminen muihin yrityksiin, kaupungin työntekijöihin ja opiskelijoihin ovat toiminnasta saatuja konkreettisia hyötyjä.

49 47 Case Lapsiperheviikot LIKELLÄ -hankkeen aikana on kehitetty myös erityisesti lapsiperheille kohdennettuja palveluita. Suurin lapsiperheille suunnattu tapahtuma oli keväällä 2018 järjestetyt palveluviikot. Kouluille oli järjestetty erilaista lapsille sopivaa toimintaa ja yhdessäoloa koko perheelle. Ohjelmassa oli muun muassa piilevien sokereiden arvailua herkuista, tutustumista erilaisiin liikuntamuotoihin, osallistumista taidepajaan sekä tutustumista digipalveluihin. Paikalle tulleiden perheiden mukaan lapsiperheviikkojen ohjelma oli monipuolinen ja kokosi kyläläisiä yhteen. Tällaisia tapahtumia toivottiin lisää. Liikkuvista lähipalveluista monipalveluauton mukaan toivottiin erityisesti neuvolapalveluja, terveydenhoitajan ja lääkärin palveluja sekä ohjattuja liikuntapalveluja. Osittain nämä voitaisiin järjestää etäyhteyksin, sillä luotto digitaalisten palvelujen lisääntymiseen oli suuri. (Halonen & Hakulinen, 2018.) Mukana olleiden järjestöjen mukaan toiminnan rikkautena oli järjestö- ja opiskelijayhteistyö. Suunnitteluun käytettiin paljon yhteistä aikaa ja sen seurauksena saatiin toimiva yhdistelmä erilaisia lapsiperheille suunnattuja aktiviteetteja. Tulevaisuudessa vastaavat tapahtumat voisi sijoittaa jo olemassa olevien kylätapahtumien yhteyteen, jolloin osallistujamäärät voitaisiin saada suuremmiksi ja resurssit kohdennettua siten tehokkaammin. Nyt osalla kylätaloista osallistujia oli paljon ja osalla vähäisesti. Lisäksi on tärkeää panostaa viestintään, jotta tieto tapahtuman luonteesta ja ajankohdasta tavoittaa kohderyhmän.

50 48 Kylillä asuvat ikäihmiset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä on siinä mielessä hyvä asia, että aktiivisena pitävä ympäristö myös tukee ikäihmisen toimintakykyä. Toimintakykyä voi kehittää myös iäkkäänä esimerkiksi käyttämällä kehoa ja mieltä aktiivisesti ja monipuolisesti, osallistumalla ja tapaamalla ihmisiä sekä vaalimalla terveellisiä elintapoja. (THL, 2018.) Kyläläiset harrastavat esimerkiksi marjastusta, kalastusta ja metsästystä, ja heidän mukaansa eläkeläisillä on kylillä paljon paremmat oltavat kuin kaupungissa. He kokevat luontoympäristön aktivoivan heitä: kyllä me täällä halutaan asua. Täällä on viihtyisämpää, raikas ilma, rauhaa ja harrastuksia. Jotta kotona asuminen olisi mahdollista, on liikkumiskyvyn ylläpitäminen avainasemassa. Liikkumiskyvyn heikkeneminen on usein ensimmäinen merkki fyysisen toimintakyvyn rajoittumisesta. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi tärkeää on myös sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpito. Näillä on suuri merkitys, sillä yksilön suoriutumiseen arkipäivän toiminnoista vaikuttaa hänen subjektiivinen kokemuksensa fyysisestä kunnosta. (Arola, Mikkola, Heitto, Härkönen, Karihtala & Juntunen 2015.) Monipalveluauton toiminta on tukenut sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä kokoamalla kyläläiset yhteen. Kylien asukkaat suhtautuvatkin positiivisesti omaan kyläänsä. Erään kyläläisen mukaan hänen kotikylänsä sykkii hyvää mieltä. Huomionarvoista monipalvelu ONNI-auton vaikutuksissa kyläläisten elämään on se, että auton toiminta on merkittävästi lisännyt kyläläisten yhteisöllisyyttä. Osa kyläläisistä tulee kylätaloille monipalveluauton Juhani 68 vuotta ja Esteri 70 vuotta Juhani, 68 vuotta, asuu kylässä, joka sijaitsee noin 60 kilometriä Rovaniemen keskustasta. Vakituisia asukkaita kylässä on noin 70. Vapaa-ajan asukkaita kylälle on houkutellut kalaisa ja kirkasvetinen järvi, johon on saatu palautettua elinvoiva siikakanta. Palvelut ovat kylältä vetäytyneet jo vuosia sitten. Kylällä ei siten ole esimerkiksi kauppaa, jossa voisi tavata muita kylän asukkaita. Juhani tapaa toisinaan naapureitaan, mutta muutoin sosiaaliset suhteet rajoittuvat Esteri -vaimoon, 70 vuotta, sekä pari kertaa vuodessa vieraileviin lapsiin. Kylällä olevalla vanhalla kyläkoululla on järjestetty paikallisen metsästysseuran tapahtumia, mutta niihin ei Juhanin kalamiehenä tee mieli mennä. Monipalvelu ONNI-auton toimintaa Juhani ja hänen vaimonsa Esteri suhtautuivat ensin epäilevästi. Toiminta ei vaikuttanut pysyvältä, eikä kummallakaan ollut tarvetta terveydenhoitajan palveluille. Naapurissa asuva Antti kuitenkin kertoi pariskunnalle, ettei monipalveluautossa ole kyse ainoastaan terveydenhoitajan palveluista. Toisinaan vanhalla kyläkoululla vierailee myös digineuvoja ja opiskelijoita. Antti tiesi kertoa palveluista, koska on itse ollut mukana suunnittelemassa auton toimintaa LIKELLÄ -hankkeen projektiryhmässä. Antin rohkaisemana myös Juhani ja Esteri päättävät mennä kyläkoululle monipalveluauton tullessa. He yllättyvät positiivisesti, kun kyläkoululta kantautuu kahvin ja pullan tuoksu ja sisältä kuuluu iloinen puheensorina. Heidät toivotetaan iloisesti tervetulleeksi ja kutsutaan mukaan suunnittelemaan lähestyviä kevättalkoita. Samalla Juhani kysyy paikalla olevalta digineuvojalta apua kauan vaivanneeseen ongelmaan tablettitietokoneen kanssa. Kahvittelun loputtua Juhani ja Esteri jäävät odottamaan jo seuraavaa kertaa. Silloin on heidän vuoronsa keittää kahvit ja leipoa pullaa.

51 49 pysähdysajankohtana, vaikkei heillä ole erityistä asiaa terveydenhoitajalle tai muihin tarjottuihin palveluihin. Sen sijaan he haluavat tulla tervehtimään muita kyläläisiä sekä osallistumaan opiskelijoiden järjestämään toimintaan. Kyläläisen kokemuksen mukaan: tämä on kyläläisiä yhdistävää. Kaverit on kuollu ja lapset maailmalla. Ei ala pelkäämään ihmisiä. Ihan henkireikä. Yksilön terveyteen yhteisöllisellä toiminnalla monipalvelu ONNI-auton yhteydessä on suuri merkitys. Muiden ihmisten tapaamisella voi ennaltaehkäistä esimerkiksi muistisairauksia (THL, 2017). LIKELLÄ -hankkeen projektivastaavan mukaan monipalvelu ONNI-auton toiminta onkin verkottanut kyläyhteisöt uudella tavalla. Osassa kylistä ei ole ollut yhteisöllistä toimintaa ennen liikkuvia palveluita, mutta liikkuvien palvelujen myötä kyläläiset ovat alkaneet kokoontua yhteen. Tämä voi johtua siitä, ettei kaikilla kylillä ole ollut tilaa, jossa kohdata muita ihmisiä. Mikäli kylällä ei ole kauppaa tai huoltoasemaa ja kyläkoulun ovet ovat kiinni, ei muita ihmisiä tule tavanneeksi arkipäiväisiä asioita hoitaessa. Liikkuvat lähipalvelut ovat luoneet siten osalle kylistä paljon kaivatun kohtaamispaikan. Kyläläisten mukaan toiminta pitää kyläyhteisön kasassa. Muuten vain jokainen tuijottaa telkkaria kotonaan. Jotta muiden kyläläisten tapaaminen olisi mahdollista, kokevat kyläläiset ensiarvoisen tärkeäksi kylätalojen ja vanhojen kyläkoulujen ylläpidon. Kylätalot tilana tuovat lisätilaa myös monipalveluauton palveluiden järjestämiseen, sillä nykyisellään autoon mahtuu työskentelemään vain terveydenhoitaja. Kyläläiset ovat itse olleet aktiivisia palvelun kehittämisessä ja sen tiedottamisessa. He ovat jakaneet tietoa liikkuvien palvelujen saapumisajankohdista ja tarjolla olevista palveluista kylien Facebooksivuilla, kylätalojen ja kauppojen ilmoitustauluilla sekä vieneet muiden kyläläisten postilaatikkoihin paperisia tiedotteita. Monipalvelu ONNI-auton toiminta onkin ollut siten osallistavaa. Projektiryhmän jäsenet kuvailevat kyläläisten osallisuutta monipalveluauton toimintaan sanoin kylillä tehdään paljon töitä. Aktiiviset kyläläiset esimerkiksi järjestävät kylätaloille monipalveluauton saapuessa kahvit. Ongelmaksi asiakkaiden tavoittamisessa on noussut se, etteivät heikoimmassa kunnossa olevat tai autoa omistamattomat pääse kylätaloille käyttämään monipalvelu ONNI-auton palveluita. Merkittävänä apuna ovat olleet kyläläiset, jotka ovat auttaneet toisiaan tarjoamalla esimerkiksi kyytiä monipalveluauton pysähdyspaikalle. Kaikki tämä kuvastaa kyläläisten yhteistä tahtotilaa kehittää kyliä ja lisätä kylien elinvoimaa.

52 50 Kuva 9. Iloisia ihmisiä Vikajärven kevätauringossa. (Lapin materiaalipankki) Yhteisöllisyyden kasvamisen lisäksi monipalveluauton on koettu lisäävän rovaniemeläisten yhdenvertaisuutta monella eri tasolla. Kylien asukkaat kokevat olevansa oikeutettuja saamaan lähipalveluja vastineeksi verojen maksamisesta aivan kuten kaupungin keskustassakin asuvat ihmiset. Toisaalta monipalveluauton palvelut ovat avoimia kaikille, joten verrattuna seniorineuvoloihin, ne lisäävät myös yhdenvertaisuutta kyläläisten välillä: Monipalveluauton toiminta lisää yhdenvertaisuutta. Se on kaikille avoin. Laajemmin ajateltuna liikkuvat lähipalvelut mahdollistavat jokaiselle rovaniemeläiselle asumisen kuntakeskuksen ulkopuolella. Näiden lisäksi monipalvelu ONNI-auton toiminta kaventaa terveyseroja, sillä se tarjoaa palveluja sellaisille, jotka niitä todella tarvitsevat. Monipalveluauton suurin kohderyhmä on ikäihmiset, jotka tarvitsevat lähtökohtaisesti terveyspalveluita muuta väestöä enemmän. 3.4 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuuden arviointi on monivaiheista, sillä se ilmenee yleensä vasta hankkeen loppupuolella tai vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi arvioimme haastatteluissa ennakoivasti esiin tulleita pitkäkestoisia ja pysyviä koko yhteisöön säteileviä vaikutuksia. (Suopajärvi, 2013.) Haastattelujen perusteella hankkeella on jo ollut ja sen jatkolla olisi kylien yhteisöille elämän laatua, arjen turvallisuutta ja kylien elinvoimaisuutta parantava vaikutus. Alla olevassa kuviossa 6 on eritelty hankkeen vaikuttavuutta.

53 51 Kuvio 6 LIKELLÄ-hankkeen vaikuttavuus Kunnan elinvoimaisuus perustuu Kuntaliiton mukaan hyvinvoiviin kuntalaisiin ja uudistumiskykyyn. Sosiaali- ja terveyspalvelut parantavat kuntalaisten hyvinvointia, jolloin kunnan hyvinvoivat ihmiset jaksavat ylläpitää ja mahdollistaa hyvinvointia omalla alueellaan. (Kuntaliitto, 2017.) Monipalvelu ONNI-auton palvelut ovat lisänneet kylien asukkaiden hyvinvointia sekä fyysisestä että sosiaalisesta näkökulmasta tarjoten siten pohjan alueen kehittämiselle. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on ylläpitänyt kylien asukkaiden toimintakykyä ja yhteisölliset tapahtumat kannustaneet lähtemään liikkeelle. Koska palveluita on harvaan asutulta alueelta karsittu, on tämä useilla paikkakunnilla herättänyt ja toisaalta pakottanut kylien yhteisöjä organisoitumaan ja integroitumaan palvelujärjestelmän osaksi uudella tapaa (Kattilakoski, 2015). Vastaavaa organisoitumista on havaittavissa LI- KELLÄ -hankkeessa, sillä monipalvelu ONNI-auton suunnittelussa ja toteutuksessa ovat merkittävällä tavalla olleet osallisina kylien asukkaat. Monipalveluauton jo olemassa olevat palvelut luovat mahdollisuuksia kylien kehittämiselle myös yrittämisen kannalta. Kun harvaan asutun alueen ihmiset on kerran saatu yhteen esimerkiksi kylätalolle, on heille helpompi tarjota palveluita. Jotta harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuus säilyisi ja kehittyisi entisestään, on sosiaalisen hyvinvoinnin luominen tärkeää. Aktiiviset kylien asukkaat saavat uutta toimintaa aikaan ja vetävät puoleensa myös uusia asukkaita. (Kuntaliitto, 2017.) Yhteisöllisyyden kasvulla on myös kylän elinvoimaisuuteen positiivista vaikutusta. Kattilakosken (2017) mukaan elinvoimaisen kylän kehittämisen taustalla on usein yhteisöllinen toiminta. Esimerkiksi vuoden 2017 kylä -tittelin voittaneen Eskolan kylän toiminta rakentuu yhteisöllisyydelle ja omaehtoisuudelle sekä aktiiviselle yhteistyölle kunnan, muiden lähikylien ja naapurikuntien kanssa. LIKELLÄ -hankkeen tapaan myös Eskolassa alueelle tehdyllä hanketoiminnalla on ollut merkittävä rooli yhteisöllisen toiminnan kehittymisessä. (Kattilakoski, 2015.) Monipalvelu ONNI-auton toiminta on lisännyt harvaan asuttujen alueiden asukkaiden arjen sujuvuutta ja parantanut kylien asukkaiden mahdollisuuksia asua heidän arvoilleen sopivassa ympäristössä. Harvaan asutulla alueella julkista liikennettä ei ole saatavilla ja kulkeminen omalla autolla on

54 52 kallista. Palveluiden saatavuuden paraneminen vähentää kulkemisesta aiheutuneita huolia ja kuluja sekä parantaa harvaan asuttujen alueiden asukkaiden mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Koska monipalveluautossa on ollut käytössä monituottajamalli, on kylien asukkailla ollut saatavilla myös yksityisten yritysten ja järjestöjen palveluita monipalveluauton yhteydessä. Lisäksi autossa on ollut saatavilla myös kulttuuripalveluja, kuten musiikkiesityksiä. Lähipalveluiden lisääntymisellä on ollut siten kyläläisten elämänlaatua parantava vaikutus. He ovat kokeneet arvostuksen ja välittämisen tunteita. Kylien asukkaat ovat kokeneet monipalveluauton palveluiden lisäävän turvallista asumista kaukana keskustan palveluista. Esimerkiksi mahdollisuus hakea autosta lääkkeet sekä säännöllisesti otettavat mittaukset ja näytteet ovat merkittävä hyöty etenkin ikäihmisille, jotka eivät välttämättä säännöllisesti vieraile keskikaupungin palveluiden piirissä. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tukee kylien asukkaiden kotona asumista ja tutulta terveydenhoitajalta uskaltaa mennä kysymään kaikenlaisia mieltä painavia asioita. Harvaan asutuilla alueilla turvallisuusongelmat ovatkin usein erilaisia kuin kasvukeskuksissa. Koska rikoksia ei juuri tapahdu, merkittävässä osassa yksilön turvallisuuskokemusta harvaan asutuilla alueilla on hyvinvointiturvallisuus ja sosiaalinen turvallisuus. (SM, 2014.) Monipalvelu ONNI-auton toiminta tarjoaa kylien asukkaille pysyvää henkilökuntaa, yksinkertaista palvelujärjestelmää sekä parempaa saatavuutta. Kaikkien näiden puuttumisen on todettu kasvattavan etenkin ikääntyvän ihmisen turvattomuuden tunnetta. (SM, 2014.) Sosiaalista turvallisuutta monipalveluauton toiminta on parantanut luomalla kylien asukkaille kohtaamispaikan. Tämä on tarpeen, sillä yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta (SM, 2014). Luottamus lähipiiriin, naapureihin ja muihin kylien asukkaisiin on harvaan asutulla alueella turvaverkko, joka voi sen sijaan lisätä turvallisuuden tunnetta. Vaikka lähiyhteisöllä on suuri merkitys turvallisuuden tunteen muodostumisessa, eivät harvaan asututulla alueella olevat asukkaat silti halua lisätä järjestöjen ja lähiyhteisöjen vastuuta palveluiden tuottamisessa. Kylien asukkaat haluavat säilyttää olemassa olevan palvelumallin. Palveluiden kehittämiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä Laitisen (2010) Rovaniemellä ja Savukoskella tekemän tutkimuksen mukaan ainoastaan 15 % kylien asukkaista luottaa saavansa tarvitsemansa avun kunnallisista palveluista ja 27 % kylien asukkaista kokee, ettei kunnallisista palveluista saa tarvittua apua. (Laitinen, 2010.)

55 53 4 Liikkuvien lähipalveluiden lappilainen malli Visio liikkuvista lähipalveluista Lapissa pohjautuu asiantuntijoiden, monipalveluauton työntekijöiden ja kyläläisten haastatteluihin. Visiossa on huomioitu haastatteluissa ilmenneet kehittämistarpeet ja hankkeessa kehitetyt jo toimivat käytännöt, joita on eritelty yllä olevassa vaikuttavuus luvussa. Vision tarkoituksena on luoda tulevaisuuden kuvaa, joten visiossa vastataan ennakoivasti Lapissa tapahtuviin toimintaympäristön muutoksiin. Visio Lapin maakunnassa palvelee asiakaslähtöisesti rakentunut liikkuvan palvelun yksikkö, joka tarjoaa saavutettavasti ja tarvelähtöisesti monialaisia palveluita. Vision näkökulmana on luoda asiakkaan kannalta paras mahdollinen liikkuva palvelu, joka on toisaalta samanaikaisesti ajankohtainen myös toimintaympäristön muutosten suhteen. Visiossa esitetään liikkuvien lähipalvelujen pohjalla vaikuttavia toimintaperiaatteita sekä näiden varaan rakentuvia konkreettisia tulevaisuuden toimintamalleja. Koska haastattelut on järjestetty LIKELLÄ -hankkeen kontekstissa, peilataan niissä liikkuvien lähipalvelujen tulevaisuutta etenkin Rovaniemellä. Haastatteluita tehdessä on kysytty haastateltavilta kuitenkin sitä, minkälainen liikkuvien palvelujen malli voisi toimia koko Lapissa. Tämän lisäksi harvaan asutut alueet ovat myös muualla Lapissa saman tyyppisiä kuin Rovaniemellä, joten LIKELLÄ -hankkeessa kehitetty liikkuvien palvelujen malli voisi toimia alueen erityispiirteet huomioituna myös muualla Lapissa. Visiossa on pidetty kiinni LIKELLÄ -hankkeen aikana kehitetyistä jo hyviksi havaituista toimintamalleista. Näiden halutaan säilyvän myös jatkossa. Toisaalta visiossa on otettu keskiöön myös haastatteluissa ilmenneet palvelumallin kehittämistarpeet. Kehittämistarpeita on saatu niin asiantuntijoilta, monipalveluauton työntekijöiltä kuin kylien asukkailtakin. Vision rakentamista varten on myös

56 54 haastateltu asiantuntijoita Lapin maakuntauudistuksesta, jotta pystyisimme ennakoimaan mahdollista maakunta- ja soteuudistusta. Tämä luku rakentuu neljästä alaluvusta, toimintaperiaatteista, monialaisesta tiimistä, liikkuvien palvelujen organisoinnista sekä konkreettisesta toimintamallista. Näiden teemojen avulla luvussa luodaan tulevaisuuteen suuntaava liikkuvien lähipalveluiden lappilainen malli, joka vastaa yläpuolella määriteltyyn visioon. Toimintaperiaatteet Lappilaisessa liikkuvien palvelujen mallissa toimintaperiaatteena on asiakaslähtöisyys ja se ohjaa liikkuvien palvelujen suunnitteluprosessia ja toimintaa. Koska hallinto on uudistumassa ja avautumassa, tuotetaan palveluja tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tämä korostuu etenkin harvaan asutuilla alueilla, joille palveluita täytyy pienen väestömäärän vuoksi tarjota kohdennetusti ja tarvelähtöisesti. Näin palvelut säilyttävät käyttäjämääränsä ja pysyvät kustannustehokkaina. Myös Sirviön ym. (2017) mukaan monipalveluauton liikkuminen tarveperusteisesti ja siten kysynnän säilyminen edellyttää asiakkaiden palvelutarpeen selvittämistä. Tulevaisuuden palvelutarpeiden huomioon ottaminen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ovat liikkuvien palvelujen kehittämisen lähtökohtia. (Sirviö ym ) Lappilaisessa liikkuvien lähipalvelujen mallissa asiakaslähtöisyys taataan kolmella kehittämisryhmällä, joissa on edustajia alueen asukkaiden ja palveluiden tuottajien joukosta. Kehittämisryhmissä asiakkaan tarpeet ja palvelun tuottajan resurssit kohtaavat ja ovat neuvottelun alla. Kehittämisryhmässä suunnitellaan ja jatkuvasti kehitetään toimintaa asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Asukkaiden ollessa mukana palveluiden suunnittelussa he myös käyttävät palveluita aktiivisemmin. Liikkuvassa yksikössä tarjolla olevat palvelut ovat erityisesti matalan kynnyksen palveluita. Liikkuvien palvelujen yksikkö on helposti saatavilla, koska palvelut tuodaan asiakkaan omaan elinympäristöön. Tällöin palveluiden piiriin hakeutumisen kynnys on matalampi kuin kaukana sijaitsevan kiinteään palvelun käyttäminen. Palveluihin hakeutuminen on asiakkaan näkökulmasta vaivatonta, sillä asiakas säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa ja taloudellisia resursseja. Palvelujen saatavuuden merkitys on olennainen kansanterveyden näkökulmasta ja se tulisikin ottaa huomioon palvelurakenteita uudistettaessa. Vaikka lyhyellä aikavälillä nykyisen kaltaisten suurten yksiköiden tavoittelu saat-

57 55 taa olla taloudellisesti järkevää, voi pitkällä aikavälillä heikoksi koettu saatavuus johtaa terveyseroihin sosio-ekonomisten luokkien välillä. Terveyspalvelujen heikon saatavuuden on osoitettu kasvattavan kokonaiskustannuksia, sillä potilaan hakeutuminen hoitoon myöhemmin voi vaatia kalliimpien hoitomuotojen käyttämistä. (Immonen ym ) Lappilainen liikkuvien palvelujen malli täyttää palveluiden keskittämisestä aiheutuneita aukkoja palveluiden saatavuudessa. Lappilaisessa liikkuvan palvelun mallissa voi liikkuvaan palveluun mennä kaikenlaisten hyvinvointiin liittyvien asioiden kanssa. Matalan kynnyksen palvelu tukee kokonaisvaltaisessa ennaltaehkäisevässä hoitotyössä. Ennaltaehkäisevässä hoitotyössä saadaan kiinni hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, jotka voisivat myöhemmin vaatia radikaalia hoitoa. Koska laitospainotteinen hoito on taloudellisesti kestämätöntä, täytyy ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen rooli kasvaa kustannusten hillitsemiseksi. Perussairauksien hyvällä hoidolla voidaan ylläpitää toimintakykyä ja siirtää palveluihin joutumista. (Niskala ym ) Lappilainen liikkuvan palvelun malli on toiminnaltaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevää. Ennaltaehkäisevän työn tarkoituksena on vähentää syrjäytymistä. Liikkuvassa yksikössä tarjotaan yhdenvertaisesti palveluja kaikille lappilaisille. Liikkuvilla palveluilla voidaan tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneitä ihmisiä, jotka eivät muuten palveluita käyttäisi (Sirviö ym. 2017). Liikkuva palvelu harvaan asutuilla alueilla kiertäessään tavoittaa ihmisiä, joille palveluiden piiriin pääsy on vaikeaa. Yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi tulisi hyvinvointipalveluissa ensisijaisesti tavoitella sellaisia kohderyhmiä, jotka tarvitsevat hyvinvointipalveluja kipeimmin. Tämän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valittu kohderyhmä todella tavoitetaan. Muutoin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi lisätä eriarvoisuutta, sillä palveluita käyttävät helposti vain ne, joilla on voimavaroja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. (Lyytikäinen, Koivisto, Savolainen & Rotko/THL, 2017.) Lappilaisessa liikkuvien palvelujen mallissa aktivoidaan alueiden asukkaita sekä kehittämistyöryhmien että monipalveluauton konkreettisen toiminnan kautta. Kehittämistyöryhmät lisäävät alueen asukkaiden osallisuutta ja siten toiminta vaikuttaa myös alueiden yhteisöllisyyteen. Likellä -hankkeessa toteutettu yhteistyö on osoittautunut yhteisöllisyyttä lisääväksi toimintatavaksi ja tätä samaa toimintatapaa toteutetaan Lappilaisessa liikkuvien palvelujen mallissa. Muiden ihmisten tapaaminen on Likellä -hankkeessa koettu yhtä merkittäväksi kuin alueille liikkuvassa yksiköissä tarjotut palvelut. Yhteisöllisyyden kasvusta on hyötyä myös asukkaan fyysiselle terveydelle. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys pidentää yksilön elinikää ja terveyttä. Näyttäisi siltä, että yhteisöllisen osallistumisen

58 56 aktiivisuutta mittaava sosiaalinen pääoma edistää terveellisiä elintapoja, mutta sillä on myönteinen yhteys yksilön terveyteen elintavoista riippumatta. (Hyyppä, 2008, Kajanojan, 2010, mukaan.) Muiden ihmisten tapaamisella voi ennaltaehkäistä esimerkiksi muistisairauksia. Elämäntapamuutoksen ohella aivojumppa, harrastukset ja sosiaaliset kontaktit ovat merkittävin tapa ehkäistä muistisairauksia. (THL, 2017.) Lappilaisessa liikkuvien palvelujen mallissa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja rakennetaan yhteisöllisyyttä luomalla kohtaamispaikkoja alueiden asukkaille. Liikkuvat palvelut ylläpitävät Lapin alueiden pienempien paikkakuntien elinvoimaisuutta ja lisäävät alueiden turvallisuutta. Liikkuvat palvelut verkottavat alueiden eri toimijat ja aktivoivat alueiden asukkaita itse kehittämään omia kyliään. Monialainen tiimi Lappilaisen mallin liikkuvan palvelun yksikössä toimii monialaisesti eri palveluiden tuottajia. Liikkuva yksikkö on alusta, johon eri toimijat voivat tarjota asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluitaan. Liikkuvassa yksikössä toimii maakunnallinen liikelaitoksen alaisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä, järjestöjä sekä opiskelijoita. Maakunta on vastuussa harvaan asutun alueen hyvinvointi- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, joten liikkuva yksikkö on osa maakunnallista liikelaitosta. Konkreettisesti liikelaitos tarjoaa liikkuvassa yksikössä terveydenhoitajan palveluita, jonka taustatukena on monialainen tiimi. Tämän lisäksi liikkuvan yksikön palveluvalikoimaan liitetään joustavasti muita liikelaitoksen palveluita asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Liikkuva yksikkö rinnastetaan muiden kiinteiden yksiköiden toiminnan tasoiseksi palveluksi ja sille on selkeästi määritelty yhteistyötiimi. Terveydenhoitajalla on pääsy asiakastietojärjestelmiin kattavasti ja hänellä on tukenaan liikelaitoksen muut toimijat, kuten lääkäri tai sosiaalityöntekijä. Likellä -hankkeessa ongelmana on ollut toiminnan tunnistaminen muiden palveluiden verkostossa, joten lappilaisessa mallissa korostetaan eri terveyspalveluiden tarjoajien sisäisen viestinnän tärkeyttä. Tällöin liikkuva yksikkö tunnistetaan osaksi peruspalveluita. Tarkoituksena on, että terveydenhoitajan työ on tehokasta ja asiakas saa tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan riippumatta siitä, keneen hän ottaa yhteyttä.

59 57 Liikkuva yksikkö tarjoaa puitteet myös yksityisten yritysten ja järjestöjen toiminnalle. Palveluita tuotetaan monituottajamallin mukaisesti, jolloin päällekkäisiä palveluita voidaan karsia ja siten tuottaa ne kustannustehokkaasti. Asiakkaan näkökulmasta palveluvalikoima monipuolistuu, eikä asiakkaan tarvitse hakea kaikkia palveluja palvelukeskittymistä. Järjestöt tarjoavat liikkuvissa palveluissa tukea ja ohjausta, joihin yksityisillä yrityksillä ei ole resursseja. Tästä esimerkkinä on Likellä -hankkeessa testattu digikaveritoiminta. Järjestö- ja yritysyhteistyö luo mahdollisuuksia nähdä asiakas kokonaisvaltaisesti sekä tarjota asiakkaalle palveluita, jotka eivät ole maakunnan järjestämisvastuulla. Liikkuva yksikkö on innovaatioalusta, johon eri alojen opiskelijat tuovat innovaatiopotentiaalinsa. Liikkuva yksikkö tekee yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Lapin koulutuskeskus REDUn ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijat saavat käytännönläheisiä oppimiskokemuksia, jotka antavat valmiuksia työelämään. Opiskelijat pääsevät samalla osallisiksi liikkuvien palvelujen kehittämistä. Tällöin palveluiden tarjoamisessa säilyy myös ajankohtainen ammatillinen näkökulma. Opiskelijat tukevat muita tarjolla olevia palveluita tarjoamalla toiminnallisia tehtäviä sekä neuvontaa ja ohjausta useilta eri toimialoilta. Liikkuva yksikkö työympäristönä on erilainen kuin kiinteä toimipiste. Työ liikkuvassa yksikössä vaatii sopeutumiskykyä, sillä työskentelyolosuhteet ovat vaihtelevat ja asiakaskunta monipuolinen. Liikkuvassa yksikössä työskentelyssä korostuu asiakkaan kohtaaminen. Tutkimusten mukaan liikkuvien palvelujen palvelutilanne ja vuorovaikutus koetaan kiinteää pistettä rennommaksi ja vapautuneemmaksi. Tämä ilmenee hoitomyönteisenä ilmapiirinä. (Sirviö ym ) Likellä -hankkeessa työskennelleet työntekijät korostivat asiakaskohtaamisen merkitystä ja siksi se toimii lappilaisen liikkuvan palvelun mallin työn tekemisen lähtökohtana. Liikkuvassa yksikössä on yhtäaikaisesti monia eri toimijoita, joten työskentely vaatii hyviä vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja sekä selkeää työtehtävien organisointia. Liikkuvien palvelujen organisointi Lappilaisen liikkuvien lähipalvelujen mallin organisoimisesta vastaa maakunta. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kolmen alueellisen kehittämisryhmän kanssa ja käytännön toiminnasta vastaa liikkuvien lähipalveluiden koordinaattori. Uudelle maakunnalle vastuuksi tulee muun muassa sosiaali ja terveydenhuolto, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä

60 58 maaseudun kehittäminen (Maakunta- ja soteuudistus). Tämän vuoksi on luonnollista, että liikkuvien lähipalvelujen koordinoija toimii maakunnasta käsin. Koska monipalveluautossa on mukana lukuisia eri toimijoita, on palvelujen sujuvuuden kannalta tärkeää, että toimintaa koordinoi tehtävään osoitettu työntekijä. Tämä toive on tullut vahvasti esiin LI- KELLÄ -hankkeen toteutuksessa mukana olleilta asiantuntijoilta, työntekijöiltä sekä kylien asukkailta. Liikkuvien lähipalvelujen koordinoijan vastuulla on tulevassa maakunnassa koordinoida kaikissa kunnissa toimivia monipalveluautoja sekä viestiä palveluista sisäisesti ja ulkoisesti. Viestintä oli yksi tärkeimmistä LIKELLÄ -hankkeen kehittämiskohteista ja siksi lappilaisessa liikkuvien palvelujen mallissa panostetaan viestintään. Tällöin asiakkaat löytävät liikkuvat palvelut ja muut palvelun tarjoajat pystyvät ohjaamaan asiakkaat liikkuvien palvelujen yksiköihin. Ohjauksen ja neuvonnan lisääntyessä on tärkeää, että kaikki toimijat tietävät palveluverkon eri osa-alueet. Alla olevassa kuvassa 10 on tiivistetty liikkuvan yksikön toiminnan organisointi hallinnollisesti. Kuva 10 Lappilaisen liikkuvan yksikön toiminnan organisointi hallinnollisesti

61 59 Konkreettinen toimintamalli LIKELLÄ -hankkeessa on tullut vahvasti esiin tarve suuremmalle liikkuvalle yksikölle. Tämän vuoksi lappilaisessa liikkuvan palvelun mallissa on investoitu uuteen suurempaan liikkuvaan yksikköön. Monipuolisen palvelutarjonnan ja auton mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta on tärkeää, että liikkuvan yksikön tilat ovat vaivattomasti muunneltavissa useisiin erilaisiin tilanteisiin. Muunneltavat tilat vastaavat paremmin erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeisiin ja ovat siten houkuttelevammat sekä palveluntarjoajien että asiakkaiden näkökulmasta. Uudessa liikkuvassa yksikössä kiinnitetään entistä enemmän huomioita työskentelyolosuhteisiin ja esimerkiksi terveydenhoitajan työergonomiaan panostetaan. Liikkuvan yksikön tilat ovat esteettömät, viihtyisät ja helposti puhdistettavissa. Yksikössä on vähintään kaksi erillistä äänieristettyä tilaa, jotka pystytään halutessaan yhdistämään myös yhdeksi suureksi tilaksi. Näin autoon mahtuu työskentelemään terveydenhoitajan lisäksi Kuva 11 Liikkuvan palveluyksikön pohjapiirros myös muita palveluntarjoajia. Tarvittaessa tilaa voidaan muokata erilaisiin toiminnallisiin tarpeisiin, kuten fysioterapeutin ohjaukseen. ONNI-autossa ongelmana on ollut tilan kylmeneminen auton ovia avattaessa ja tästä johtuen uudessa autossa on oltava myös erillinen lämmin odotustila. Kuvassa 9 esitetään liikkuvan palveluyksikön pohjapiirros. LIKELLÄ -hankkeessa on todettu toimivaksi kylätaloverkosto, sillä kylätalot ovat mahdollistaneet toiminnan, jota pienessä autossa ei olisi muuten voitu järjestää. Lappilaisessa mallissa tätä toimintaa jatketaan, jotta liikkuvat palvelut säilyttävät yhteisöllisen luonteensa ja palveluiden kirjo laajenee entisestään. Uusi liikkuva yksikkö mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen myös kylätaloverkoston ulkopuolella, sillä tilat ovat entistä suuremmat ja lämpimämmät.

62 60 Lappilaisen mallin reittisuunnittelussa on hyödynnetty Sitran ja Oulun yliopiston (2016) julkaisua tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuvista. Julkaisussa on tutkittu liikkuvien palveluiden tarpeita Lapin maakunnassa väestörakenteiden sekä nykyisten terveyspalveluiden lähtökohdista. Julkaisussa nousi esiin kolme palvelualuetta, joille on kohdennettu omat liikkuvien palvelujen reittiverkostot. (Lankila, Kotavaara, Antikainen, Hakkarainen & Rusanen, 2016.) Lappilaisessa liikkuvien palveluiden mallissa otetaan käyttöön Rovaniemen, Kittilän ja Inarin palvelualueet. Kuvassa 7 esitetään liikkuvien palvelujen palveluverkot Lapissa. Kuva 12 Liikkuvien palvelujen palveluverkot Lapissa (Lankila ym. 2016) Lappilaisen liikkuvan toimintayksiön toiminta on suunniteltu siten, että liikkuva yksikkö kiertää jokaisella palvelualueella kerran kolmessa viikossa. Tällöin auto kiertää riittävän usein luottamuksellisen asiakassuhteen ylläpitämiseksi. Toisaalta säännöllinen aikataulu takaa liikkuvien palveluiden vakiintumisen sekä turvaa alueiden asukkaiden arkea. Kolmen viikon välein kiertävä yksikkö käy riittävän tiheästi yleisimpien säännöllisten terveysmittausten ottamiseksi. Esimerkiksi käypähoitosuositusten mukaan INR-mittaukset tehdään noin kerran kuukaudessa (Duodecim, 2017). Lappilaisessa liikkuvassa yksikössä on tarjolla monipuolisesti erilaisia palveluita, jotka vastaavat asukkaiden tarpeisiin. Liikkuvassa yksikössä jatkuvana palveluna tarjotaan hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Jokaisella palvelualueella on oma vakituinen terveydenhoitajansa, joka hoitaa liikkuvan palveluyksikön tehtäviä muiden työtehtäviensä rinnalla. Liikkuvassa yksikössä on tarjolla myös kansalaisopiston palveluja. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille erilaisia itsensä kehittämisen ja oppimisen