Asemakaavan selostus HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2536 PAIKKALAN TEOLLISUUSALUE

Transkriptio

1 1 Asemakaavan selostus HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2536 PAIKKALAN TEOLLISUUSALUE Asemakaava ja asemakaavanmuutos: 40.kaup.osa, korttelin 105 tontit 11-13, korttelit 111, sekä suojaviher- ja katualueet Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta xx.xx.201x Kaupunginhallitus xx.xx.201x Kaupunginvaltuusto xx.xx.201x

2 2 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö VALMISTELUVAIHEESSA SAATU PALAUTE KAAVAEHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA ETENEMINEN Lähtökohtatavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Laaditut alustavat rakennemallit ja niiden kautta tarkentuneet tavoitteet Asemakaavaluonnos Kaavan rakenne Asemakaavaehdotus ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24

3 3 Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa, työnro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavoitus koskee kiinteistöjä Käikäälässä, kaup.osa 40, , , , , , , , , , , ja katualuetta Asemakaavalla muodostetaan Hämeenlinnan kaupunginosan nro 40 korttelin 105 tontit 11-13, korttelit 111, sekä suojaviher- ja katualueet Kaava-alueen sijainti Sijainti on esitetty selostuksen kansilehdellä. Kohde sijaitsee Käikäälän kaupunginosassa, 4,8 km Hämeenlinnan keskustasta. Alueen pinta-ala on noin 9,1 hehtaaria, mutta varsinainen suunnittelu kohdistuu n. 6 hehtaarin alalle. Suunnittelualueena on rakentumaton joutomaa Paikkalantien varressa, Vanhanpappilantie ja siihen länsipuolella rajoittuvat kiinteistöt. Suunnittelualueen rajaus opaskartalla Kaavan tarkoitus Kaupungissa tarvitaan pieniä yritystontteja. Paikkalassa on ennestään teollisuutta ja kaupunki omistaa siellä maata. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät ja suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on osittain toteutumaton. Samalla kaavoitetaan Vanhanpappilantie siten, että se yhtyy tielle jo laadittuun asemakaavaan ja voidaan rakentaa jalankulku- ja pyörätie Kirkonkulman koulun suuntaan. Kirkonkulman koulu on mukana kaavassa, koska sen tontista otetaan siivu Vanhanpappilantien katualueeseen, mutta muuten ei ole tarkoitus muuttaa koulun tontin määräysiä. Vanhanpappilantien suojelua on tarkoitus jatkaa idän suunnasta Vanha-Pappilan kiinteistölle asti.

4 4 Teollisuusalueen viereiset ja Vanhanpappilantiehen rajautuvat kaksi omakotitalokiinteistöä otetaan sijaintinsa vuoksi mukaan asemakaavaan Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavakartan pienennös 2. Kaavamerkinnät ja määräykset 3. Poistuva asemakaava 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Alustava luonnos valmistellaan pidettävään kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen. Lautakunnan jälkeen järjestetään valmisteluvaiheen kuuleminen, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan olevan saatavilla sekä kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto laitetaan nähtäville. OAS ja luonnos lähetetään tällöin myös naapureille ja osallisille tiedoksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää OAS:in täydentämistä sekä esittää mielipiteitä nähtävilläoloaikana. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tai muu kannanotto verkkoyhtiöiltä, viranomaisilta ja kaupungin sisäisesti. Luonnos laaditaan ehdotukseksi ja kaupunkirakennelautakunta asettaa kokouksessaan xx.x.2018 asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolo pidetään x.x. x.x Osalliset voivat tehdä asiasta muistutuksen. Kaavaehdotuksesta pyydetään tässä vaiheessa tarvittaessa lausunnot viranomaisilta. Julkisen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaehdotukseen tehdään korjaukset ja viedään kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta hyväksyttäväksi. Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta Asemakaava Asemakaava muodostuu kahdesta erillisestä palasesta; Paikkalantien varren asemakaavamuutosalue sekä Vanhanpappilantien varren ensimmäistä kertaa asemakaavoitettava alue. Paikkalantien varteen asemakaavamuutoksessa osoitetaan neljä teollisuustonttia (T-16), suojaviheraluetta (EV) sekä umpiperäinen katu, joka on nimetty alustavasti Rosterinkaduksi. Voimajohtoalue merkitään osittain kaavaan. Konepajantien Paikkalantien ja Vanhanpappilantien risteysalue otetaan mukaan asemakaavaan siltä alalta, että risteyksessä voidaan tarvittaessa tehdä turvallisuutta parantavia järjestelyitä. Konepajantien ja Vanhanpappilantien väliin on osoitettu yksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuustontti (TY-6) ja rakentuneet omakotikiinteistöt on merkitty asemakaavaan erillispientalotonteiksi, joilla on sallittu ympäristöä häiritsemättömien työtilojen rakentaminen (AO-25). Vanhanpappilantie asemakaavoitetaan liittyväksi jo kaavoitettuun osuuteen ja sen suojelua jatketaan Vanha-Pappilan kiinteistölle asti (s-7). Voimajohtoalue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV) ja voimajohtoalueen reunat on osoitettu viiva- ja vs-merkinnällä. Teollisuustonttien koko vaihtelee m 2 välillä.

5 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Paikkalan kylä kuului ennen Vanajan kuntaan, joka liitettiin Hämeenlinnaan v Kulttuurihistorian kannalta merkittäviä rakennuksia lähistöllä on Vanajan kirkko, Vanajan kirkkoherranpappila ja Kirkokonkulman koulu. Viljelymaat ovat muuttuneet 1980luvulta lähtien rakennuspaikoiksi tai jääneet kesantopelloiksi. Paikkala on nykyisin teollisuustoimintojen aluetta, jossa on mm. metallialan yrityksiä. Alue liittyy laajaan Käikälän työpaikka-alueeseen. Jonkin verran alueen reunoilla on lähinnä 1950-luvulla rakentunutta omakotiasutusta. Näkyvä piirre maisemassa on sitä halkovat kantaverkkoon kuuluvat voimajohdot, jotka lähtevät Vanajan voimalaitokselta suuntautuen etelään ja pohjoiseen. Voimalinjat ovat olleet maisemassa 1940-luvulta lähtien. Vanajan voimalaitoksen ensimmäiset osat rakennettiin Myös päärata halkoo Paikkalan aluetta. Jyrkkärinteinen Kirkkokallio nousee Paikkalantien ja suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualue jakaantuu kahteen osaan: Paikkalantien varteen sekä Vanhanpappilantien varteen. Paikkalantien eteläpuolella oleva alue on joutomaata, joka jatkuu voimajohtoalueen alle. Suunnittelualue rajautuu linjojen toisella puolella olevaan rakentumattomaan teollisuuskiinteistöön. Vanhanpappilantien varren suunnittelualueella on kolme omakotitalon pihapiiriä, joista yksi on purettu. Vanhanpappilantie on otettu mukaan suunnittelualueeseen Kirkonkulman koululle asti. Kirkonkulman koulu on mukana rajauksessa kiinteistöteknisistä syistä johtuen. Suunnittelualueen rajaus kantakartalla.

6 6 Suunnittelualueen rajaus ortokuvassa Luonnonympäristö Paikkalantien eteläpuoli on pusikoitunutta joutomaata. Alue on entistä peltomaata ja maaperältään suurimmaksi osaksi silttiä, jossain määrin myös savea ja voimajohtojen alla on turvetta. Turvealue on ojitettu ja suunnittelualueen poikki kulkee myös ainakin kaksi isompaa ojaa kuljettaen hulevesiä radan alitse Paikkalanlahteen. Tehdasalueeilta ja Hongiston asuinalueelta tulee paljon hulevesiä suunnittelualueen kautta sekä avo-ojissa, että putkissa. Suunnittelualueen eteläpuolinen joutomaa on alavaa ja hyvin märkää. Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita tai alueita. Vanhanpappilantien varren osassa suunnittelualuetta ei ole juurikaan luonnontilaista kasvillisuutta. Alueella on kaksi omakotitalon pihapiiriä sekä yksi purettu omakotitalon piha. Vanhanpappilantietä reunustaa nuoret lehtipuut, jonkin verran on isohkoja kuusia ja koivuja. Pappilan ja Kirkonkulman koulun kohdalla on myös varttuneempaa mäntyä. Maasto viettää loivasti kohti lounasta. Suunnittelualueen korkotaso vaihtelee välillä mmpy. Vanajaveden korkeus Hämeenlinnassa on n. 79 mmpy.

7 7 Ote yleispiirteisestä maaperäkartasta (GTK) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Käikäälän Paikkalan elinkeinoalueella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sijaitsevat suunnittelualueeseen nähden sivummalla. Lähimmät omakotitalokeskittymät sijaitsevat Välitalontiellä ja Valimonkujalla. Välitalontien omakotialue on rakentunut 1950-luvulla ja Valimonkujan asuinrakennukset edustavat eri vuosikymmeniä luvuilta. Konepajantien ja Vanhanpappilantien väliin jäävältä kiinteistöltä on rakennukset purettu 2010-luvulla. Tilan nimi on Välitalo ja siitä on 1950-luvulta lähtien lohkottu omakotitalotontteja, mm. Välitalontien kiinteistöt ovat tästä emätilasta erotettu. Myös suunnittelualueen sisään jäävät kaksi omakotitalopihaa ( ja , joiden talot ovat rakentuneet vuosina 1963 ja 1966, ovat peräisin tästä samasta emätilasta (Välitalo).Tarpeeksi kauaksi kun katsoo Välitalon kiinteistönmuodostusta taaksepäin, tulee Pappilan kantatila vastaan.

8 8 Ote peruskartasta vuodelta Liikenne Suunnittelualueelta on katuyhteys Paikkalantietä Turun valtatielle (vt 10) ja Vanajantietä pitkin Hämeenlinnan keskustaan. Paikkalantie kulkee pääradan alitse, alituskohdan vapaa korkeus on 3,4 m ja se rajoittaa korkeita kuljetuksia tätä kautta. Harvialantielle (st 290) pääsee Konepajantien kautta. Harvialantie yhtyy vt 10:een, etelän suuntaan päästään kohti Turenkia. Paikkalantien ja Konepajantien varressa on toisella puolella jalankululle ja pyöräilylle osoitetut väylät, mutta ne molemmat päättyvät Vanhanpappilantien risteyksen kohdalla. Suojatie on Paikkalantien ylitse. Risteyksen ja Kirkonkulman koululle johtavan puistoreitin välin koululaiset kulkevat tien reunaa pitkin, välin pituus on n. 450 m. Risteysalue on nykyisellään hankalasti hahmotettavissa ja koulureitti on osittain turvaton.

9 Hämeenlinnan kaupunki on rakennuttanut vuonna 2017 SSAB:lle johtavan teollisuusradan perusparannuksen yhdessä SSAB Europe Oy:n ja Liikenneviraston kanssa. Sen yhteydessä Konepajantien tasoristeystä ja varoituslaitosta on ajanmukaistettu- Hankkeeseen kuului myös Paikkalantien liikenteen ohjauksen parantaminen. Kunnallistekniikka Paikkalan aluetta halkoo Fingrid Oy:n ja Elenia Oy:n 110 kv:n voimajohdot, niillä on yhteinen johtoalue. Voimalaitokselta etelään menee kolme 110 kv:n linjaa ja pohjoisen suuntaa kaksi 110 kv:n linjaa. 20 kv:n maakaapeli kulkee suunnittelualueella kahdessa kohtaa; Valimontien kohdalta kohti junarataa ja Konepajantien kohdalta niin ikään kohti junarataa. HS-Vesi Oy:n jätevesiputki tulee Valimontien ja Valimonkujan suunnasta Paikkalan peltoalueen reunaan, ja edelleen kohti peltoalueen keskellä olevaa pumppaamoa. Pumppaamon kapasiteetti on täysin käytössä. Vanhanpappilantien alla tai reunassa on jäte- ja puhdasvesiputki. HS-Veden putkia on myös Paikkalantien alla. Konepajantien ja Vanhanpappilantien kulmaan jäävän entisen pihamaan poikki kulkee maakaapeli, puhdasvesi- sekä maakaasuputket. Maakaasun jakeluputkistoa on Vanhanpappilantien ja osittain Paikkalantien alla. Maakaasun siirtoputkisto (DN 200) Vanajan voimalaitokselle kulkee lähimmillään 60 metrin päässä suunnittelualueen omakotitaloista. Kaukolämpö tulee suunnittelualueelle Konepajantien alla. Paikkalan alueen alavimmat kohdat on ojitettu. Tänne ohjautuu hulevesiä lähiympäristöstä, mm. Kirkkokallionmäeltä. Pohjoisemman suunnitteluosa-alueen läpi kulkee isompi oja kahdesta kohtaa. Lisäksi on myös pienempiä ojia. Katujen alla on sadevesiputkia. Hulevedet ohjautuvat kohti Vanajavettä, alittaen pääradan yhdestä kohtaa. Ympäristöhäiriöt Käikälä ja Paikkala kuuluvat Seveso II-konsultointivyöhykkeeseen. Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähellä olevia toiminnanharjoittajia ovat SSAB Europe Oy, Aga Oy Ab:n Hämeenlinnan vetytehdas sekä Elenia Lämpö Oy:n Vanajan voimalaitos Maanomistus Kaupunki omistaa rakentamattomat alueet. Asemakaavamuutoksen kohteena olevakaksi tonttia sekä Vanhanpappilantie suurelta osin ovat yksityisomistuksessa Suunnittelutilanne Asemakaavat Osa alueesta on asemakaavoittamaton. Asemakaavamuutosaluetta koskevat kaavat: nro 2370 ( ): EN-2, Energiahuollon korttelialue. Alueelle saa sijoittaa voimalaitokseen kuuluvia rakennuksia ja rakenteita. EN-3, Energiahuollon korttelialue. Alueelle saa sijoittaa sähköaseman. EV, Suojaviheralue. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu vaara-alueen raja sekä johtoja varten varattuja alueita sekä Paikkalan katualuetta. nro 1137 ( ): Pieni osa Konepajantien katualuetta. nro 1031 ( ) 9

10 10 Konepajantien ja Vanhanpappilantien alkuosan katualuetta. nro 2431 ( ) YO, Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Ote ajantasakaavasta ja siihen merkittynä suunnittelualue punaisella pisteviivalla. Harvialan ja Käikälän alueiden osayleiskaava ( ) Suunnittelualueella oleva osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue on merkitty teollisuusalueeksi (T) sekä Vanhanpappilantien varressa pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Kirkonkulman koulu on merkinnällä julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Lisäksi alueen halki on merkitty sähköjohdot sekä kaasujohto.

11 11 Ote Hämeenlinnan yleiskaavayhdistelmästä vuodelta Suunnittelualue on rajattu punaisella karttaan. Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavaehdotus 2035 ( ) Ote Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavaehdotuksesta. Suunnittelualue on rajattu punaisella karttaan. Kaava tuli vireille vuoden 2014 alussa. Yleiskaavassa määritetään alueen kantakaupungin yhdyskuntarakenne ja maankäyttö periaatteellisella tasolla. Yleiskaavatyössä keskitytään erityisesti liikenteen, palveluverkkorakenteen ja kaupan kysymyksiin. Yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on merkitty elinkeinoelämän alueeksi ja alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastorakentamiselle (T). Ehdotuksen mukaan alueelle saa sijoittaa myös teollisuutta palvelevaa kauppaa ja palveluita. Vanhanpappilantien varressa on pientalovaltainen alue (AP). Kirkonkulmankoulun ja Konepajantien välille on merkitty nuolimerkinnällä kevyen liikenteen yhteystarve. Aluetta halkoo voimalinja. Rakentaminen ja muu toiminta 110 kv voimalinjan läheisyydessä on rajoitettua.

12 12 Yleiskaavaehdotukseen on merkitty Paikkalantie ja Konepajantie kokoojakaduiksi, joilta on yhteys Vanajan eritasoliittymän kautta valtatie 10:lle. Suunnittelualue rajoittuu etelässä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Vanha-Pappila on lailla suojeltu rakennus tai rakennusryhmä. Osittain suunnittelualue kuuluu Seveso II konsultointivyöhykkeen sisään (sv). Maakuntakaava ( , ja ) Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä ( , ja ) suunnittelualue on osoitettu ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT). Lisäksi on merkitty voimajohtolinja, 110 kv. Teollisuusalueen kaakkoispuolella on Vanajan pappilan alue ja maisemakuvaltaan yhtenäinen viljelykäytössä säilytettävä pelto (MT). Pappila on erityisen merkittävä, arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla.

13 13 Ote maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. Maakuntakaava 2040 ehdotus ( ) Maakuntakaava 2040 luonnoksessa suunnittelualue on merkitty ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT). Lisäksi on esitetty voimajohtolinja, 110 kv. Vanhanpappilantie kulkee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Vanajan pappilan ja Kirkonkulman koulun ympäristö on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (sininen vaakaviiva). Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen ja sitä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Pohjakartta Rasterimuotoinen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset. Muut suunnitelmat Hämeenlinnan kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Vt 10:n parantaminen Katuman kiertoliittymän kohdalla, Hämeenlinna. Tiesuunnitelma saa lainvoiman arviolta huhtikuussa Tiesuunnitelman jälkeen on laadittu rakennussuunnitelma, jonka mukaisesti Hämeenlinnan kaupunki rakennuttaa kiertoliittymän perusparantamisen vuoden 2018 loppuun mennessä. Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2018 investointiohjelman, jossa on varattu hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat varat. Selvitykset Laaditut selvitykset / lähteet Rakennettu Häme, Hämeen liitto, Rakennustieto, Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto, internet-sivusto

14 14 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto, internet-sivusto Maaperäkairaukset v. 1993, 2005, 2014 Perustamistapaselvitys, Ramboll, 2005 Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Pääradan kuivatusjärjestelyn varmuuslaskenta 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kaupungin ja Linnan Kehitys Oy:n aloitteesta, jonka taustalla on tarve uusista pienistä teollisuustonteista Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat, Hämeen Ely-keskus ja Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö, verkostojen haltijat: HS- Vesi Oy, Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy, Fingrid Oyj, Gasum Oy, Sonera ja DNA. Osallisia ovat myös kuntalaiset ja yhteisöt, maanomistajat ja -haltijat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, yhteisöt ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. Asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä, se kuulutettiin Hämeen Sanomissa Hankkeesta on ilmoitettu myös vuosien 2016 ja 2017 kaavoituskatsauksissa. Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Luonnoksen valmistuttua viedään se kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn, joka asettaa valmisteluvaiheen kuulemisen (luonnoksen nähtäville). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman saatavillaolo sekä valmisteluvaiheen kuuleminen kuulutetaan Hämeen Sanomissa x.x Luonnos on nähtävillä x.x. - x.x.2018 välisenä aikana, jolloin kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä Palvelupiste Kastellissa sekä kaupungin internetsivuilla. OAS:in täydentämistä pyydetään ja mielipiteet luonnoksesta pyydetään esittämään x.x.2018 mennessä. Tieto suunnittelun käynnistymisestä sekä valmisteluvaiheen kuulemisesta lähetetään kirjeitse naapureille, kirjeen liitteenä on OAS ja asemakaavaluonnos. Mielipiteitä jätettiin täydentyy. Asemakaavaehdotus viedään kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn xx.xx.2018, jonka jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ajalla x.x.

15 x.x Ehdotuksen nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksia jätettiin... täydentyy. Mikäli julkisen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaehdotukseen tehdään paljon muutoksia, se viedään uudestaan kaupunkirakennelautakuntaan ja asetetaan uudestaan nähtäville. Kaavaehdotus viedään kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi loppukesästä Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa oli edustus Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Hämeen liitosta, Elenia Lämpö Oy:stä, Gasum Oy:stä sekä kaupungin omista yksiköistä. Viranomaisneuvottelussa ollut alustava suunnittelualueen rajaus käsitti Paikkalantien ja pääradan välisen alueen kokonaisuudessaan. Kokouksessa kuinkin todettiin, että maaperän pehmeydestä ja johtolinjoista johtuen alueelle ei saada tontteja todennäköisesti niin paljon kuin kaupunki toivoisi ja, että pohjoisosan turvealue jätettäneen rakentamisen ulkopuolelle. Laadittavista selvityksistä esillä olivat maaperäselvitys ja perustamisolosuhteiden tutkiminen eteläosaan, hulevesitarkastelu, liikenteellinen tarkastelu, junaradan melu ja tärinä sekä arkeologinen inventointi. Lisäksi keskusteltiin Vanajan pappilaan liittyvän maisemapellon näkymien huomioimisesta. Myös suunnittelualueen sisään jäävien kahden omakotitalojen historia esitettiin selvitettäväksi, miten ovat tulleet rakentuneeksi juuri tähän paikkaan ja liittyykö niiden tausta esim. alueella oleviin teollisuusyrityksiin. Suunnittelun käynnistymisestä tiedotetaan Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksia lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kun luonnos tulee nähtäville, pyydetään lausuntoa tai muuta kannanottoa ELY-keskuksilta, Museovirastolta, Hämeen liitolta, Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta ja Tukesilta, kaupungin hallintokunnilta ja Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:ltä, Elenia Oy:ltä, Elenia Lämpö Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Gasum Oy:tä, Soneralta ja DNA:lta. Asemakaavaehdotuksen valmistuttua pyydetään lausunnot samoilta viranomaisilta, mikäli muusta ei ole sovittu. Keskinäisiä palavereja pidetään tarpeen tullen. Yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista ja palautteen pohjalta asemakaavaan tehdyt muutokset esitetään kohdassa Valmisteluvaiheessa saatu palaute 15 Mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin Laatimisvaiheen kuuleminen xx.x. xx.x.2018 Mielipiteet Lausunnot 4.4. Kaavaehdotuksesta saatu palaute Muistutukset ja lausunnot sekä vastineet niihin

16 16 Ehdotusvaiheen kuuleminen x.x. x.x.2018 Muistutukset Kommentit Lausunnot 4.5. Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen Lähtökohtatavoitteet Tavoitteena on saada alueelle yrityksiä ja työpaikkoja. Huomioidaan suunnittelualueella olevat johtoalueet, hulevesien käsittely ja läheisten asuintonttien ympäristön laatu. Lisäksi tavoitteena on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden parantaminen.

17 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Laaditut alustavat rakennemallit ja niiden kautta tarkentuneet tavoitteet Liikkeelle lähdettiin suunnittelualueesta, joka olisi käsittänyt koko Paikkalantien- Vanhanpappilantie ja pääradan välisen alueen. Maksimivaihtoehdossa rakentamista olisi tullut voimajohtoalueen ulkopuolisille alueille kokonaisuudessaan. Tällöin alueen läpiajettavuus sisäisen kokoojakadun kautta oli myös toiveena. Ajo Vanhanpappilantielle olisi tarkoittanut myös Vanhanpappilantien saneerausta raskaan liikenteen kestäväksi.

18 18 Edellisen asemakaavan aikana (vuonna 2006) alueen pohjoisosasta oli tehty alustava perustamistapaselvitys kairauksineen. Tutkittujen pisteiden kohdilla kantava maaperä löytyi vasta 7-9 metrin syvyydeltä. Turvealueella rakennusten alustat sekä pihaalueet edellyttivät stabilointia tai massanvaihtoa sekä rakennusten paalutusta. Savialueella rakennukset pitäää paaluttaa ja pihat esikuormittaa. Silttialueella rakentaminen edellyttää myös paalutusta ja piha-alueiden esikuormitusta, mutta paikoin voivat myös maanvaraiset perustukset olla mahdollisia. Tässä vaiheessa pohjoisosan turvealueet päätettiin jättää rakentamisen ulkopuolelle. Tonttimaiden saaminen rakennettavaan kuntoon sekä myös kadun rakentaminen pehmeikölle olisi vaatinut isoja satsauksia sekä yksityisiltä yrittäjiltä ja kaupungilta.

19 19 Maankäytön suunnittelu ohjautui Paikkalantien varteen ja alueen eteläosaan. Pohjoisosan turvealueet on osoitettu suojaviheralueiksi. Sinisellä värjätylle alueelle on tuotu täytemaita, jotka tiettävästi ovat puhtaita täytemaita, mutta rakentaminen edellyttää kuitenkin maaperänäytteiden analysointia. Tonttiliittymät voidaan rakentaa korkeapaineisen kaasuputken yli (vihreät viivat), kunhan putki suojataan tonteille suunnitellun liikenteen edellyttämällä tavalla. DN 200 kaasulinja rajoittaa jossain määrin myös ympäröivää maankäyttöä ja rakentamista.

20 20 Rakentamisen aluetta on supistettu, mutta sitä on vielä mietitty radan varteen. Rakentaminen radan vieressä edellyttää junaradan melun ja tärinän selvittämistä. Huomioitava on myös lisäraidepari sekä radan huoltotie. Todennäköistä on, että tärinästä on haittaa ainakin alueen keskiosassa, jossa maa on pehmeää. Kyse on rakenteiden vaurioitumisriskistä, esim. Suosaaren alueella liikerakennuksille hyväksyttävä värähtelyluokka täyttyy silttialueella 50 m etäisyydellä radasta 1 kerroksisten rakennusten osalta. Tärinän ja rakennettavuuden selvittäminen edellyttää tarkennuskairausten tekemistä keskiosalle suunnittelualuetta. Tässä vaiheessa todettiin, että maankäyttöä ei saada ilma isoja kustannuksia radan varteen. Mikäli radanvarsi jätetään rakentamatta sisäinen katu palvelisi vain toiselle puolelle kaavoitettavia tontteja ja kaavasta tulisi tehoton. Lisäkustannuksia tulisi myös putkilinjojen siirrosta ja arkeologisesta selvityksestä. Päätetiin edetä asemakaavalla, joka tulisi vain Paikkalantien ja Vanhanpappilantien varteen. Kaavoitetaan vain alueille, mihin pystytään kohtuullisin kustannuksin menemään. Vanhanpappilantie haluttiin mukaan suunnittelualueeseen koulutien turvaamiseksi. Asemakaavaluonnos Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista toinen sijaitsee Paikkalantien varressa ja toinen Vanhanpappilantien varressa. Näiden väliin jää kolme teollisuustonttia, joiden asemakaavaa ei muuteta. Vanhanpappilantie on otettu mukaan koko pituudeltaan, siten että se yhtyy jo asemakaavoitettuun osaan Kirkonkulman koulun eteläpuolella. Katualueen varauksen vuoksi joudutaan hieman tarkistamaan Kirkonkulman koulun tontin sekä maisema-alueen rajausta ja tämän vuoksi on jouduttu ottamaan koko koulun tontti mukaan asemakaavaan. Tontin merkintöihin tehdä ei tehdä muita muutoksia.

21 Kaavan rajaus Paikkalantien varressa on osoitettu sen mukaisesti, että nykyisen asemakaavan sallima voimalaitos- ja sähköaseman tontit poistuvat. Tilalle kaavoitetaan lähiympäristössä olevien teollisuustonttien kaltaista toimintaa. Kaava rajautuu voimassaolevan asemakaavan mukaiseen voimajohtoalueeseen. Johtoalueen lounaispuolella oleva nykyinen asemakaava jää voimaan, mutta Paikkalantien vartta ja vanhaa aluetta ei yhdistetä uudella kadulla. Vanhanpappilantiehen rajautuva lounaispuolinen alue on maankäytön kannalta repaleinen. Voimajohto suoja-alueineen jakaa osa-alueen hankalasti hyödynnettäviin pieniin palasiin. Kaava-alueen kokonaisuuden kannalta sekä siltä kannalta, että tässä kohtaa maankäyttö vaihettuu teollisuusalueesta asuinympäristöksi, se kannattaa kuitenkin ottaa asemakaavaan mukaan. 21 Mitoitus Maankäyttö jakaantuu käyttötarkoitusten mukaan seuraavasti: pinta-ala rakennusoikeus tehokkuus T-16 2, ,5 TY-6 0, ,4 AO-25 0, ,1 YO 2, ,21 EV 1,7348 katua 1,3708 yhteensä 9,0975 ha k-m 2 Alueelle muodostuvien työpaikkojen lukumäärä riippuu tonteille sijoittuvista yrityksistä. Tarkemmin asemakaavan perustiedot on esitetty liitteessä 4. Aluevaraukset Paikkalantien varteen osoitetaan neljä teollisuus- ja varastorakennusten tonttia (T- 16). Tonttien rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liiketiloja varten. Kolme tonteista pienehköjä, n m 2 tontteja, yksi on isompi 8500 m 2 :n tontti. Kulkuyhteys kolmelle pienelle tontille on Paikkalantiehen liittyvän uuden umpiperäisen kadun kautta. Isolle tontille on ajateltu suoraa liittymistä Paikkalantieltä. Rakennusoikeutta on osoitettu samalla tehokuudella kuin naapurustossakin eli 0,5 tehokkuuden mukaan. Kerrosluku on II. Lisäksi edellytetään vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevien hulevesien viivyttämistä kiinteistöillä. Velvoite on 1,5 m 3 kutakin 100 päällystettyä m 2 kohti. Konepajantien ja Vanhanpappilantien väliin jäävälle alueelle on osoitettu yksi teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-6). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Tämä määräys tulee läheisten pientalorakennusten vuoksi. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan teollisuuslaitoksen toimistotiloja varten. Kaksi omakotitalon rakennuspaikkaa on osoitettu erillispientalojen tonteiksi (AO-25). Tonteille sallitusta kerrosalasta saa enintään 50 % käyttää työtiloina. Toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Tarkoitus on, että näillä tonteilla voidaan yhdistää työ ja asuminen, tai sitten voidaan rakentaa harrastustiloja. Voimajohtoalue rajoittaa tonttien käyttöä ja rakennusalat on määritelty sen reunaan. Rakennusoikeutta tonteilla on tehokkuusluvun 0,1 mukaisesti. Hulevesien viivytysvelvoite koskee myös näitä tontteja. Vanhanpappilantien katualueen varaus on 12 m. Kirkonkulman koulun tontin rajaa joudutaan siirtämään katualueen vuoksi. Enimmillään siirto on n. 5 m tontin kulmassa, mutta pääasiassa raja siirtyy n. 1 metrin verran. Tontin reunaa pitkin kulkevaa maisemaa kehystävää arvokasta metsäaluetta (ma-1) osoittavaa merkintää on vastaavasti siirretty, mutta muuten ei koulun tontin (YO) merkintöihin ole tehty muutoksia.

22 22 Vanhapappilantien suojelumerkintää on jatkettu idän suunnasta Pappilan kohdalle asti merkinnällä s-7, Suojeltava katualueen osa. Suojelumerkintää on tarkennettu: Historiallisesti ja / tai maisemallisesti arvokas katu / tie, jonka linjaus ja ajoradan leveys tulee säilyttää. Tien tasausta ei saa muuttaa. Tietä tai sen lähiympäristöä ei saa vahingoittaa. Kaivuu- ym. työt on tehtävä niin, että tie ja ympäristö palautetaan ennalleen. Rakentamisen ulkopuolella olevat alueet on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Voimalinjat kulkevat suojaviheralueella ja johtoalueen reunat on merkitty aluevarausviivalla, jonka hahmottamista helpottavat kirjaintunnukset, vs = voimansiirtoalue. Kaava-alueelle on osoitettu mm. seuraavat yleiset määräykset: - Hulevesien käsittelytapa tulee esittää erillisessä suunnitelmassa. Kiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta johtuvat hulevesien epäpuhtaudet on erotettava ennen vesien johtamista kaupungin hulevesijärjestelmään. - Tontin ostat, joita ei käytetä rakentamiseen, varastointiin tai liikenteeseen tulee säilyttää luonnontilaisina tai istuttaa. - Tontilla on osoitettava vähintään yksi autopaikka - kutakin teollisuus- ja varastorakennuksen 100 k-m 2 kohti. - kutakin liiketilana palvelevan kerrosalan 50 k-m2 kohti. - erillispientalotonteilla 2 ap / asunto. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 9,1 hehtaaria. Rakennusoikeuden kokonaismääräksi tulee k-m 2. Uusia teollisuustontteja kaava-alueella osoitetaan 5. Asemakaavaehdotus Täydentyy. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenteeseen Uudet tontit kaavoitetaan alueelle, jolla voidaan hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kadut ja kunnallistekniikka on alueella valmiina. Joutomaana ollut alue voidaan hyödyntää rakentamiseen. Toisaalta kaupungin omistamia, vieressä sijaitsevia ja todennäköisesti rakentamiseen soveltuvia alueita jää vielä hyödyntämättä. Aluetta kehitetään maankunta- ja yleiskaavan mukaisesti teollisuuden laajenemisalueena. Uudet työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Katualueen ja kevyen liikenteen verkostoa saadaan asemakaavan myötä täydennettyä. Kaupunkikuvaan Tulevalla rakentamisella jatketaan ympäristössä jo toteutunutta teollisuusrakentamista. Kadun varren pusikoituneet alueet muuttuvat rakennetuksi ympäristöksi. Maisemalliset vaikutukset eivät ulotu Vanajan pappilan tai Vanajan kirkon suojeltuun ympäristöön. Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Alueelle tulevien uusien työpaikkojen lukumäärää ei voi arvioida, koska Paikkalaan sijoittuvia yrityksiä ei tiedetä etukäteen. Mikäli tonteille rakennetaan varastoja, ovat työllisyysvaikutukset vähäisiä. Tyypillisesti alueella toimii kuitenkin konepajateollisuutta ja voidaan olettaa saatavan myös pysyviä työllisyysvaikutuksia. Kaavalla saadaan vähäistä helpotusta pulaan, joka koskeen pieniä yritystontteja Hämeenlinnassa.

23 23 Liikenteen järjestämiseen Vanhanpappilantien asemakaavoittamisella katualueeksi, kaupunki voi lunastaa katualueen ja jatkaa jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamista Kirkonkulman koulun suuntaan. Samalla mietitään Konepajantien Paikkalantien ja Vanhanpappilantien risteyksen järjestelyjä uudelleen. Kevyen liikenteen kannalta liikenneturvallisuus paranee. Vanhanpappilantien suojelumerkintää jatketaan idän suunnasta siten, että se ulottuu Pappilan kohdalle. Tien historiallinen ja maisemallinen painoarvo siten vahvistuu, eikä sille voi ohjata teollisuusaluetta palvelevaa raskasta liikennettä. Asemakaavan myötä liikenne lisääntyy Konepajantiellä ja Paikkalantiellä, mutta merkittävää vaikutusta tällä ei ole, koska myytäviä tontteja on vain viisi ja ne ovat kooltaan pieniä. Alueelle sijoittuvat yritykset edustava siten pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä. Raskas liikenne suuntautuu Konepajantien kautta Harvialantielle ja edelleen vt 10:lle. Ruuhkaisan Harvilalantien tilannetta helpottaa Katuman perusparannettu kiertoliittymä, jonka olisi tarkoitus olla käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Paikkalantieltä lähtevää uutta umpikatua voidaan tarvittaessa asemakaavalla jatkaa voimalinjojen alitse, jos maankäyttö siitä hyötyy. Tekniseen huoltoon Voimajohtolinjojen nykyiset johtoalueet on asemakaavassa huomioitu, eikä johtoalueelle tule rakentamista tai istutuksia. Tontit rajoittuvat johtoalueen reunaan ja rakennusalat reunasta 4 m päähän. Asemakaava ei ole esteenä kantaverkon kehittämiselle. Paikkalantieltä lähtevän umpiperäisen kadun kääntöpaikka on osoitettu rakennusrajoitusalueelle ja sen toteutuskelpoisuus arvioidaan tämä kaavaprosessin yhteydessä. Hulevesiä joudutaan ohjaamaan Paikkalantien varressa uudelleen suojaviheralueiden kautta kulkeviin ojiin, pois tonteilta. Kaava-aluetta on supistettu mm. hulevesien vuoksi. Turvealueet on luontevaa jättää hulevesien viivytykseen ja mahdollisesti rakennettavaa viivytysallasta varten. Rakentaminen lisää hulevesien määrää ja siitä aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään määräyksellä hulevesien viivytyksestä tonteilla. Pohjoisimman T-16 tontin läpi kulkevia painovoimaisia jätevesiputkia sekä Elenian 20 kv maakaapeli, joita pitää siirtää. TY-6 tontin läpi kulkevaa niin ikään Elenian 20 kv:n maakaapelia pitää myös siirtää läheiselle suojaviheralueelle. Putkien siirroista aiheutuu kaupungille kustannuksia. Luontoon Asemakaavan mukainen toteuttaminen edellyttää pusikoiden raivaamista ja luonnon kannalta tilalle tulee yksipuolisempaa ympäristöä. Toisaalta voimalinjojen lounaispuoli jää rakentamatta ja muutenkin ympäristöön jää luonnontilaisia alueita esim. Kirkkokallion rinteet, Vanajaveden ranta ja Vanhanpappilantien varren metsiköt. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen Tontit ja niiden rakennusalat on osoitettu siten, että rakentaminen voimalinjojen läheisyydessä voi tapahtua turvallisesti. Konepajantien ja Vanhanpappilantien väliin jäävä tontti on lähellä asumista ja toisaalta liittyy myös teollisuusalueeseen. Tontille sijoittuvan toiminnan laadulle on asetettu ympäristön huomioivia rajoituksia, siten ettei siitä aiheudu häiriötä asumiselle.

24 24 Kaava mahdollistaa katualueiden rakentamisen siten, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta voidaan parantaa. Onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Lähellä olevia onnettomuusriskejä aiheuttavia yrityksiä lähistöllä ovat Aga Oy Ab, jonka konsultointivyöhykkeen leveys on 0,5 km; Vanajan voimalaitos, jonka konsultointivyöhykkeen leveys on 0,5 km ja SSAB Europe Oy, jonka konsultointivyöhykkeen leveys on 1 km. Uudet tontit sijoittuvat SSAB:n konsultointivyöhykkeen sisään, mutta teollisuus ei ole sellaista herkkää toimintaa, jonka sijoittumiseen asialla pitäisi olla vaikutusta. Asia arvioidaan lausuntojen perusteella kaavaprosessin aikana. Yhdyskuntatalouteen Kunnalle syntyy kuluja katuverkon ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Uutta rakennettavaa ja kunnossapidettävää katua alueelle tulee yhteensä 120 m. Johdot ja kadut ovat kuitenkin liitettävissä viereisen rakentuneen alueen verkostoon. Tuloja kaupungille syntyy tonttien luovutuksesta sekä uusien yritysten ja työpaikkojen tuomista verotuloista. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava ja asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan tultua lainvoimaiseksi laaditaan kunnallistekniset ja katusuunnitelmat. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa kun maastomittaukset ja merkinnät on tehty. Rosterikadun kääntöpaikan toteuttaminen vaatii energiayhtiön lupaa. Hämeenlinnassa x.x.2018 Niklas Lähteenmäki, suunnittelujohtaja

25 LIITE 1 25

26 26 LIITE 2

27 LIITE 3 27

28 28 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Täydentyy.