OPINTO-OPAS Lukio ja kaksoistutkinto

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Lukio ja kaksoistutkinto Lukuvuosi Kylmänojankatu 3, NOKIA, Rehtori Juha Sainio Apulaisrehtori Hannele Korvanen Vararehtori Liisa Teiri Opinto-ohjaaja Tiia Viljakainen Opinto-ohjaaja Anu Jokinen Tekninen tuki Juha-Pekka Ruuska Toimistosihteeri Tuija Ansio Terveydenhoitaja Sanna Ojala Kuraattori Salla Lehtinen Koulupsykologi Laura Tuomaala Kiinteistönhoitaja Juha Mäkinen Keittiö Sähköposti KANSLIAN AUKIOLOAJAT MA - PE

2 Tämän opinto-oppaan omistaa Nimi Ohjantaryhmä Puhelinnumero Päivittäinen työaika Klo tunti tunti Ruokailu Ruokailu tunti tunti tunti ROTO pidetään torstaisin 1: : RUOKAILUVUOROT JA ROTO-RYHMÄT Jaksot 1-3 Ruokailu 1 16A, 17A, 17B, 17C, 17D, 17K, 18A, 18B Ruokailu 2 18C, 18D, 18K, 19A, 19B, 19C, 19D, 19E, 19K ROTO 1 ROTO 2 18C, 18D, 19A, 19B, 19C, 19D, 19E 16A, 17A, 17B, 17C, 17D, 18A, 18B Jaksot 4-5 Ruokailu 1 17J, 18A, 18B, 18C, 18D, 18K Ruokailu 2 19A, 19B, 19C, 19D, 19E, 19K ROTO 1 ROTO 2 19A, 19B, 19C, 19D, 19E 17J, 18A, 18B, 18C, 18D Seuraa päivittäin Wilmaa, ilmoitustaulua ja info-tv:tä! 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. LUKUVUOSI NOKIAN LUKION TUNTIJAKO OPISKELU LUKIOSSA Yleistä 3.2. Opiskelun nopeuttaminen 3.3. Kuunteluopiskelijat 3.4. Tukiopetus 3.5. Erityisopetus 3.6. Opinto-ohjaus (OPO) 3.7. Ryhmänohjaajan tuokio (ROTO) 3.8. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit 4. OHJEITA, SÄÄNTÖJÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Järjestyssäännöt 4.2. Ohje opiskelijalle hissikulkukortin saamiseen 4.3. Kurssitarjotin ja opetusryhmät 4.4. Kurssiarvostelu 4.5. Liikaa hylättyjä kursseja oppiaineessa 4.6. Uusintakokeet 4.7. Pitkän matematiikan oppimäärän vaihtaminen lyhyen matematiikan oppimäärään 4.8. Itsenäinen opiskelu 5. POISSAOLOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN Poissaolo oppitunneilta 5.2. Poissaolo kurssikokeesta 5.3. Eräitä poikkeuksia poissaolosäännöistä 5.4. Poissaololupa 6. YLIOPPILASTUTKINTO JA LUKION OPPIMÄÄRÄ Abiturienttien aikataulu Lukion oppimäärä ja päättötodistus Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 6.3. Kertaustilaisuudet ja korotustentit 6.4. Ylioppilastutkinto 6.5. Ylioppilastutkinnon hajauttaminen ja kurssivalinnat 7. OPISKELIJAKUNTA, TUTORTOIMINTA JA KERHOT LUOTTAMUSOPISKELIJAT KOULURUOKAILU TERVEYDENHUOLTO KURAATTORI JA KOULUPSYKOLOGI KOULUMATKATUKI JA OPINTOTUKI KOULUTAPATURMAT JA OMAISUUSVAHINGOT KAKSOISTUTKINO

4 1. LUKUVUOSI Lukuvuoden työaika ja lomat Lukuvuosi alkaa ja päättyy Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Pääsiäisloma Jaksot Työpäiviä Koeviikot palautuspäivä palautuspäivä palautuspäivä palautuspäivä palautuspäivä Koeviikolla pidetään koodien 1-8 kokeet, kuten koeviikkojen tuntikaavioihin on merkitty.. Uusintakokeet Päivä Klo Ilmoittautuminen klo 15 mennessä pe / ti pe / ti to / ma pe / ti ke / ma 1.6. Vanha OPS: Kesäuusinnassa voi yrittää myös kuluneen lukuvuoden aikana suoritetun hyväksytyn kurssiarvosanan korotusta. Vanhempainilta ykköset ti Vanhempainilta kakkoset ja abit ti

5 Sähköposti: Rehtori Sainio Juha (JSA), p Apulaisrehtori Korvanen Hannele (HKO) p Vararehtori Liisa Teiri (LTE), p Opettajat Attila Ursula (UAT) englanti Eriksson-Rossi Piia (PEK) musiikki Heiskanen Aleksi matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka Isoranta Kirsi (KIS) äidinkieli ja kirjallisuus, teatteri-ilmaisu (virka-vapaalla asti) Jalo Paula (PJA) äidinkieli ja kirjallisuus Jokinen Anu (AJO) opinto-ohjaus, erityisopetus Järvinen Leena (LJÄ) (virkavapaalla asti) terveystieto, maantiede, biologia Kaitainen Eveliina (EKA) englanti, venäjä Kaurala Sari englanti (kaksoistutkinto) Kellberg Anni (AME) matematiikka, kemia Korvanen Hannele (HKO), apulaisrehtori matematiikka Laakso Harri (HLA) liikunta Leinonen Kaisa (KLE) biologia, maantiede Määttä Kristiina (KMA) matematiikka 5

6 Nieminen Arto (ANI) fysiikka Parkkinen Jukka (JPA) matematiikka Paananen Reetta biologia, maantiede, terveystieto (Leena Järvisen sijaisuus asti) Peltonen Janne (JPE) äidinkieli ja kirjallisuus (kaksoistutkinto) Pessi Satu (SPE) ruotsi, espanja Pirttilahti Nina (NPI) liikunta, terveystieto Röppänen Seppo (SRÖ) ruotsi Sainio Juha (JSA), rehtori opinto-ohjaus Salonen Keijo (KSA) kemia, matematiikka, fysiikka Sjöberg Ramona äidinkieli ja kirjallisuus (Kirsi Isorannan sijaisuus asti) Teiri Liisa (LTE), vararehtori englanti, ranska Tiainen Leena (LTI) ruotsi, saksa Vehkasalo Lauri (LVE) historia, yhteiskuntaoppi Vesamaa Heli (HVE) kuvataide Viljakainen Tiia opinto-ohjaus Vuori Marjo (MVU) Sähköposti: uskonto, psykologia, filosofia, elämänkatsomustieto Vuorinen Eija (EVU) äidinkieli ja kirjallisuus, historia, teatteri-ilmaisu 6

7 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat 19A Anu Jokinen B Jukka Parkkinen C Leena Tiainen D Eveliina Kaitainen E Paula Jalo A Anni Kellberg B Eija Vuorinen C Nina Pirttilahti D Kaisa Leinonen A Marjo Vuori B Keijo Salonen C Juha Sainio D Satu Pessi/Liisa Teiri A Tiia Viljakainen 410 Opinto-ohjaajat ja ohjattavat ryhmät: Tiia Viljakainen 19C, 19D, 19E, 18B, 18D, 17B, 17C, 17D, 16A Anu Jokinen 19A, 19B, 18A, 18C, 17A Juha Sainio 17C Opiskelijat voivat varata aikoja henkilökohtaiseen ohjaukseen Wilma-viestillä. Kanslia Toimistosihteeri Tuija Ansio Keittiö Ruokapalveluesimies Päivi Kangasniemi Kokki Mirja Riekkola Ruokapalvelutyöntekijät Taija Heikkilä Tuija Lehtinen Tuula Viertokoski Kiinteistönhoitaja Juha Mäkinen Siistijät Eija Honkanen Kirsi Myllymaa Riitta Ågren Terveydenhoitaja Sanna Ojala Kuraattori Salla-Maria Lehtinen Koulupsykologi Laura Tuomaala

8 1. JAKSON KALENTERI To 8.8. Pe 9.8. Ma 12.8./vko 33 Ti Ke To Pe Ma 19.8./vko 34 Ti Ke Ryhmäytys + avaus + liikunta To Pe Ma 26.8./vko 35 Ti Ke Valokuvaus Valokuvaus To Pe Ma 2.9./vko 36 Ti 3.9. Ke 4.9. To 5.9. Pe 6.9. Ma 9.9./vko 37 Ti Vanhempainilta ykköset Ke To Pe Ma 16.9./vko 38 Yo-kirjoitusten sähköinen koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ti Ke To Pe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: äidinkieli, lukutaidon koe Koodin 4 koe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä Koodin 5 koe 8

9 Ma 23.9./vko 39 Ti Ke To Pe Koodin 3 koe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Koodin 1 koe ja koodin 8 koe Koodin 2 koe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Koodin 7 koe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: toinen kotimainen kieli, pitkä ja lyhyt Koodin 6 koe ti Palautuspäivä MUISTIINPANOJA: 9

10 Kurssitarjotin , 1. jakso Nokian lukio 1. jakso TO01KI.1 LI01.1 ET02.1 YH04.1 ENA10.3 Rsj, Spe NPI Mvu Lve Lte MAY01P.1 YH01.2 FY01.3 HI01.4 ÄI01.5 ENA04.1 FI02.2 RUB13.3 MAB08.2 KE04.1 VEB37.1 ENA08.2 GE Hko Lve Ksa Evu Pja Uat Srö Jpa Ake Eka Lte Kle FY01.1 KE01.2 PS01.3 ÄI01.4 FY01.5 HI03.1 YH03.2 ÄI04.3 UE02.4 MAA12.2 MAB08.1 RUB18.1 ENA10.2 Ani Ake Mvu Rsj Ksa Evu Lve Pja Hko Jpa Srö Uat RUB11.1 FY01.2 ÄI01.3 RUB11.4 MAY01L.2 ÄI04.1 MAA05.2 MAA05.3 MAB04.1 HI03.4 TE05.1 BI09.1 ENA08.1 ENA10.1 Lti Ani Pja Spe Jpa Rsj Ake Hko Ahe Evu NPI Kle Eka Lte , YH02.2 Lve P03 ÄI01.1 ÄI01.2 RUB11.3 FY01.4 TE01.5 RUB13.1 ÄI04.2 ENA04.3 ENA04.4 MAA12.1 MAB10.1 BI05.1 ENA Rsj Pja Lti Ksa NPI Srö Evu Lte Uat Ake Jpa Kle Eka KU01.1 MAY01P.2 MAY01P.3 MAY01L.1 MU01.5 MAA05.1 RUB13.2 FI02.3 RUB13.4 BI05.2 BI09.2 FY07.1 YH02.1 Hve Jpa Hko Ksa Pek Ake Spe Mvu Srö Ljä Kle Ani Lve P P EAB31.1 VEB31.1 LI01.2 SAA01.1 SAB34.1 PS02.1 ÄI10.1 FY04.1 ENA09.1 FY07.2 RUB19.1 Spe Eka NPI Lti Lti Mvu Rsj Ahe Lte Ksa Srö TT01.1 TI01.1 LI01.3 GE03.1 EAB34.1 LI09.1 BI08.1 Ahe Evu Hla Ljä Spe NPI Kle , AUD

11 1. JAKSON LUKUJÄRJESTYS JA KOEVIIKON AIKATAULU 1. jakso MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti KOEVIIKKO NRO 1 Päivä / klo To Pe Ma Ti Ke To Pe v 5v 3v 1v 2v 7v 6v jakson palautuspäivä ti palautus ruoka MUISTIINPANOJA: 11

12 2. JAKSON KALENTERI Ma /vko 40 Ti Yo-kirjoitusten sähköinen koe: Äidinkieli, kirjoitustaidon koe Ke To Pe Yo-kirjoitusten sähköinen koe: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Ma 7.10./vko 41 Ti Ke Palautuspäivä Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa alkaa. To Pe Ma /vko 42 Ti Ke To Pe SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA SYYSLOMA Ma /vko 43 Ti Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy Wilmassa klo 15. Ke To Pe Uusintakoe Ma /vko 44 Ti Ke To Pe Ma 4.11./vko 45 Ti Ke To Pe Uusintakokeiden arvosanat näkyvät Wilmassa iltapäivällä Ma /vko 46 Ti

13 Ke To Pe Ma /vko 47 Ti Ke To Pe Ma /vko 48 Ti Koodin 5 koe Koodin 7 koe Koodin 6 koe Koodin 2 koe Koodin 1 koe ja koodin 8 koe Koodin 3 koe Koodin 4 koe Vanhempainilta kakkoset, abit to Palautuspäivä MUISTIINPANOJA: 13

14 Kurssitarjotin , 2. jakso Nokian lukio 2. jakso YH05.1 ÄI08.4 EAB35.1 OP02.5 Lve Rsj Spe MAA02.1 MAA02.2 MAA02.3 FY04.2 KE02.1 TE02.1 ÄI07.1 RUB18.2 VEB38.1 YH Hko Jpa Ake Ani Ksa NPI Pja Srö Eka Lve , P ENA01.1 ÄI02.2 OP01.3 UE01.4 ET01.1 GE01.5 MAA16.1 ENA04.2 UE02.3 ÄI04.4 MAA13.1 RUB16.1 FY10.1 ÄI08.1 Eka Evu Ajo Mvu Mvu Kle Ake Uat Rsj Jpa Srö Ani Pja GE01.1 ENA01.2 UE01.3 ET01.2 ÄI02.4 OP01.5 ENA05.1 RUB14.2 HI03.3 MAB04.2 MAA13.2 MAB09.1 HI07.1 ÄI08.2 Kle Eka Mvu Mvu Evu Ajo Uat Srö Pja Ahe Hko Jpa Lve Rsj ÄI02.1 GE01.2 ENA01.3 OP01.4 ET01.3 UE01.5 RUB14.1 MAA06.2 MAA06.3 MAB05.1 ENA05.4 KE04.2 RUB17.1 ÄI Evu Kle Eka Ajo Mvu Mvu Spe Jpa Hko Ake Lte Ksa Srö Rsj UE01.1 ET01.4 OP01.2 GE01.3 ENA01.4 ÄI02.5 MAA06.1 BI02.2 RUB14.3 RUB14.4 KE05.1 HI07.2 ENA09.2 Mvu Mvu Ajo Kle Eka Evu Ake Ljä Lti Srö Ksa Lve Lte OP01.1 UE01.2 ET01.5 ÄI02.3 GE01.4 ENA01.5 ÄI05.1 MAA16.2 MAA16.3 YH03.4 ENA07.1 ÄI08.5 SAA07.1 Ajo Mvu Mvu Evu Kle Eka Rsj Jpa Hko Lve Lte Pja Lti TT01.2 EAB32.1 KU03.1 KU06.1 KU07.1 FY09.1 LI07.1 PS05.1 Ahe Spe Hve Hve Hve Ksa NPI Tutorhouse P01 P01 P

15 2. jakso MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti KOEVIIKKO NRO 2 Päivä / klo Ma Ti Ke To Pe Ma Ti v 7v 6v 2v 1v 3v 4v jakson palautuspäivä to palautus ruoka MUISTIINPANOJA: 15

16 3. JAKSON KALENTERI Ke To Pe Ma 2.12./vko 49 Ti Päivätyökeräys. Studiamessut. Ke To Pe Ma 9.12./vko 50 Palautuspäivä, Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa alkaa. Itsenäisyys- ja yo-juhla Itsenäisyyspäivä Ti Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa päättyy klo 15. Ke To Pe Uusintakoe Ma /vko 51 Ti Ke To Pe Syyslukukauden päätös JOULULOMA Ti 7.1./vko2 Ke 8.1. To 9.1. Pe Ma 13.1./vko 3 Ti Ke To Pe Ma 20.1./vko 4 Ti Lukioesittelyilta Ke

17 To Pe Ma 27.1./vko 5 Ti Ke To Pe Ma 3.2./vko 6 Ti 4.2. Koodin 3 koe Koodin 2 koe Koodin 4 koe Koodin 1 ja 8 koe Koodin 6 koe Koodin 7 koe Koodin 5 koe ti Palautuspäivä MUISTIINPANOJA: 17

18 Kurssitarjotin , 3. jakso Nokian lukio 3. jakso BI03.2 PS07.1 ENA10.5 VEB39.1 Kle Mvu Lte Eka MAA03.1 FI01.2 HI01.3 LI01.4 BI02.1 ENA05.2 YH03.3 MAA17.2 PS08.1 Ake Evu NPI Kle Uat Lve Jpa Mvu HI01.1 PS01.2 TE01.3 KE01.4 FI01.5 ÄI06.1 MAA07.2 MAA07.3 MAB06.1 BI02.4 HI08.1 FY11.1 RUB19.3 ENA10.4 ÄI09.1 Pja Mvu NPI Ahe Rsj Ake Hko Jpa Kle Lve Ksa Srö Uat Evu P BI01.1 TE01.2 ENA02.3 RUB12.4 HI01.5 ENA06.1 HI03.2 ENA05.3 MAB05.2 MAA17.1 MAB10.2 ÄI09.2 YH02.4 Kle NPI Eka Srö Pja Lte Evu Uat Ahe Hko Jpa Rsj Lve FI01.1 MAA03.2 MAA03.3 MAB02.1 RUB11.5 LI11.1 BI03.1 FY05.1 HI04.1 ENA09.3 ÄI10.2 ÄI09.3 MAA15.1 YH06.1 Mvu Jpa Ake Ksa Srö NPI Kle Ahe Pja Lte Rsj Evu Hko Lve ENA02.1 RUB11.2 BI01.3 MU01.4 KU01.5 MAA07.1 ÄI05.2 BI02.3 RUB15.4 PS09.1 ÄI09.4 KE Lte Lti Kle Pek Hve Ake Evu Ljä Srö Mvu Pja Ksa P02 P MU01.1 KU01.2 KE01.3 HI02.4 YH01.5 LI11.2 KE02.2 SAA02.1 SAB35.1 PS03.1 MAB07.1 FY11.2 RUB19.2 Pek Hve Ahe Pja Lve NPI Ake Lti Lti Mvu Jpa Ksa Srö P02 P FY02.1 VEB32.1 LI11.3 KU04.1 KU05.1 KU08.1 MAA15.2 TE03.2 SAA09.1 Ahe Eka NPI Hve Hve Hve Jpa Ljä Lti P01 P01 P

19 KOEVIIKKKO NRO 3 Päivä / klo Ma Ti Ke To Pe Ma 3.2. Ti v 2v 4v 1v 6v 7v 5v jakson palautuspäivä ti palautus ruoka MUISTIINPANOJA: 19

20 4. JAKSON KALENTERI Ke To 6.2. Pe 7.2. Penkkarit Vanhojen päivä Ma 10.2./vko 7 Ti Ke Palautuspäivä Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa alkaa. To Pe Ma 17.2./vko 8 Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy Wilmassa klo 15. Ti Ke To Uusintakoe Pe Ma 24.2./vko 9 Ti Ke To Pe Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Ma 2.3./vko 10 Ti 3.3. Ke 4.3. To 5.3. Pe 6.3. Ma 9.3./vko 11 Ti Uusintakokeiden arvosanat näkyvät Wilmassa iltapäivällä. Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: äidinkieli, lukutaidon koe Ke To Pe Ma 16.3./vko 12 Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: äidinkieli, kirjoitustaidon koe Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: toinen kotimainen kieli, ruotsi Ti Ke Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä To

21 Pe Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä Ma 23.3./vko 13 Ti Ke To Pe Ma 30.3./vko 14 Ti Ke 1.4. Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Koodin 4 koe Yo-kirjoitusten kirjallinen koe: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Koodin 1 koe Koodin 6 koe Koodin 7 koe Koodin 3 koe Koodin 5 koe Ti 7.4. Palautuspäivä Muistiinpanoja: 21

22 Kurssitarjotin , 4. jakso Nokian lukio 4. jakso TI02.1 BI04.2 OP02.1 OP Evu Kle 104, AUD MAA04.1 RUB12.2 HI02.3 YH01.4 BI01.5 UE02.1 MAA08.2 MAA08.3 ÄI05.4 Ake Srö Evu Lve Kle Jpa Hko Pja ÄI03.1 ENA02.2 RUB12.3 FI01.4 KE01.5 GE04.1 FY05.2 PS06.1 EAB36.1 LI02.2 Kis Uat Srö Ksa Kle Ahe Mvu NPI PS01.1 HI01.2 YH01.3 ENA02.4 MAB02.2 MAA14.1 MAA14.2 MAB07.2 LI02.1 Mvu Evu Lve Eka Ahe Jpa Ake Ksa NPI TE01.1 MAA04.2 MAA04.3 MAB03.1 ENA02.5 RUB15.1 ENA06.2 ÄI05.3 ENA06.4 NPI Jpa Ake Ahe Lte Lti Uat Kis Eka HI02.1 MU01.2 KU01.3 TE01.4 ÄI03.5 MAA08.1 RUB15.2 ENA06.3 FI02.4 Pja Pek Hve NPI Kis Hko Lti Lte Mvu 128 P02 P GE02.1 FY02.2 FY08.1 HI05.1 KE03.1 MU02.1 KU02.1 Kle Ksa Ahe Pja Ake Pek Hve P02 P01 MAA11.3 TO01KVK.1 KU02.2 KE06.1 TE04.1 LI02.5 Ake Lti Hve Ksa Ljä NPI P

23 KOEVIIKKO NRO 4 Päivä / klo Ke To Pe Ma Ti Ke 1.4. To v 1v 6v 7v 3v 5v 2v jakson palautuspäivä ti palautus ruoka MUISTIINPANOJA: 23

24 5. JAKSON KALENTERI To 2.4. Koodin 2 koe Pe 3.4. Ma 6.4./vko 15 Ti 7.4. Ke 8.4. Palautuspäivä Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa alkaa. To 9.4. Pe Ma 13.4./vko 16 Ti Pääsiäinen Pääsiäinen Ilmoittautuminen uusintakokeeseen Wilmassa päättyy. Ke To Pe Uusintakoe Ma 20.4./vko 17 Ti Ke To Pe Ma 27.4./vko 18 Ti Ke Uusintakokeiden arvosanat näkyvät Wilmassa iltapäivällä. To Pe 1.5. Vappu Ma 4.5./vko 19 Ti 5.5. Ke 6.5. To 7.5. Pe 8.5. Ma 11.5./vko 20 Ti Ke

25 To Pe Ma 18.5./vko 21 Ti Ke To Pe Ma 25.5./vko 22 Ti Ke To Pe La 30.5 klo 9:00 Koodin 3 koe Koodin 6 koe Helatorstai Koodin 2 koe Koodin 4 koe Koodin 5 koe Ilmoittautuminen uusintakokeeseen alkaa. Koodin 7 koe Koodin 1 koe ja koodin 8 koe Abikahvit ja yo-harjoitukset. Palautuspäivä. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy Wilmassa klo 15. Yo-juhla ke 3.6. ke Uusintakoe Uusintakokeiden arvosanat näkyvät Wilmassa iltapäivällä. 25

26 Kurssitarjotin , 5. jakso Nokian lukio 5. jakso YH01.1 MAA11.2 ENA07.4 OP02.3 OP02.4 Lve Jpa Lte MAA10.1 ÄI03.2 FI01.3 ENA03.4 ENA03.5 FI02.1 MAA09.2 MAA09.3 Ake Kis Eka Lte Mvu Jpa Hko ENA03.1 MAA10.2 MAA10.3 BI01.4 RUB12.5 YH03.1 UE02.2 ÄI06.3 ÄI06.4 Lte Jpa Ake Kle Srö Lve Kis Pja MAA11.1 HI02.2 ENA03.3 PS01.4 MAB03.2 HI06.1 KE03.2 BI04.1 ENA07.3 LI02.4 Jpa Evu Uat Mvu Ahe Lve Ake Kle Lte NPI KE01.1 BI01.2 ÄI03.3 ÄI03.4 HI02.5 SAA03.1 FY06.1 SAB36.1 GE05.1 PS04.1 LI02.3 Ake Ljä Kis Evu Pja Lti Ksa Lti Kle Mvu NPI RUB12.1 ENA03.2 MU01.3 KU01.4 PS01.5 MAA09.1 ÄI06.2 RUB15.3 MAB06.2 Lti Uat Pek Hve Mvu Hko Pja Srö Ahe P02 P GE02.2 FY03.1 FY03.2 LI01.5 FI03.1 RUB17.2 ENA07.2 MU02.2 Ljä Ahe Ksa NPI Mvu Srö Uat Pek P02 EAB33.1 VEB33.1 LI01.6 FY06.2 KU02.3 ENA09.4 Eka NPI Ksa Hve Uat P

27 5. jakso MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti Ruokatunti JAKSON LUKUJÄRJESTYS JA KOEVIIKON AIKATAULU KOEVIIKKO NRO 5 (v = viimeinen tunti) Päivä / klo Ti Ke Pe MA Ti Ke To v 6v 2v 4v 5v 7v 1v jakson palautuspäivä pe MUISTIINPANOJA: 27

28 2. NOKIAN LUKION TUNTIJAKO Pakolliset Valtakunnalliset syventävät Koulukohtaiset syventävät Valtakunnalliset soveltavat Koulukohtaiset soveltavat Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli, englanti A2-kieli, ranska, saksa B1-kieli, ruotsi B2-kieli, ra, sa, ve 8 1 B3-kieli, es, it, ra, sa, ve 8 1 Matematiikka yhteinen 1 Matematiikka, lyhyt Matematiikka, pitkä Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Musiikki Kuvataide Liikunta Tietotekniikka 2 Teatteri-ilmaisu 4 Opinto-ohjaus 2 4 Lukiodiplomit Teemaopinnot 3 28

29 3. OPISKELU LUKIOSSA 3.1. Yleistä Lukio on yleissivistävä keskiasteen oppilaitos, joka antaa opiskelijoille valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukio-opiskelu päättyy päättötodistuksen saamiseen ja ylioppilastutkintoon. Lukion suorittaminen kestää 2,5-4 lukuvuotta. Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 kurssista, joista on pakollisia ja vähintään 10 syventäviä. Jos opiskelija noudattaa kolmen vuoden opiskeluohjelmaa, on ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna suoritettava keskimäärin kurssia ja kolmannen vuoden aikana kurssia. Lukion opiskelija vastaa opiskelustaan ja kurssimääränsä toteutumisesta itse. Lukion lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden pituus on noin 7 viikkoa eli työpäivää. Oppiaineet on jaettu kursseihin, joiden määrä oppiaineittain vaihtelee. Tavallisesti yksi kurssi kestää yhden jakson ajan. Jotta opiskelu voidaan katsoa päätoimiseksi, on opiskelijan lukuvuoden aikana suoritettava vähintään 20 kurssia (ks. Opintotuki, kohta 12). Lukuvuonna käytetään kahdeksan koodin tuntikaaviota. Jakso päättyy koeviikkoon. Koeviikolla tuntikaavio on poikkeava. Kokeisiin on valmistauduttava ajoissa. Paras keino on säännöllinen opiskelu ja kotitehtävien tekeminen. Pääsääntöisesti koeviikon työpäivä muodostuu viimeisestä varsinaisesta oppitunnista (50 min) ja päivän kokeesta (2 h 45 min). Ruokailu koeviikolla on klo Jos koe on sähköinen, opiskelijalla on oltava oma tietokone mukana Opiskelun nopeuttaminen Opiskelija voi käydä lukion alle kolmessa vuodessa. Tällöin hänen on suoritettava osa kursseista itsenäisesti (ks. kohta 4.8.) Kuunteluopiskelijat Opiskelija voi hakea lupaa osallistua opetukseen ns. kuunteluopiskelijana kansliasta saatavalla lomakkeella, jolloin hän ei osallistu kokeeseen eikä häntä arvostella. Luvan antaa rehtori Tukiopetus Opiskelijalle voidaan antaa tukiopetusta. Opiskelija pyytää tukiopetusta joko häntä opettavalta opettajalta tai muulta ko. aineen opettajalta. Tukiopetuksen tarpeen ratkaisee opettaja. Opettaja ja opiskelija sopivat yhdessä opetuksen ajankohdan. Kun tukiopetuksen ajankohta on sovittu, opiskelija sitoutuu tulemaan paikalle Erityisopetus Moni opiskelija tarvitsee lukio-opinnoista selviytyäkseen lisätukea. Tavanomaisin oppimisen ongelma lukiolaisilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus eli lukivaikeus, mikä ilmenee muun muassa lukemisen hitautena ja virheellisyytenä, vaikeuksina luetun ymmärtämisessä sekä lauserakenteiden ja kieliopin hahmottamisessa. Selkeimmin lukivaikeus aiheuttaa lukiossa pulmia vieraitten kielten opiskelussa. 29

30 Opiskelijoiden erityisen tuen tarve kartoitetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijoille tehdään lukiseula, jonka avulla pyritään löytämään sellaiset opiskelijat, joilla on lukemisessaan ja/tai kirjoittamisessaan lukivaikeuden piirteitä. Erityisopettaja haastattelee lukiseulassa haaviin jääneet opiskelijat ja tekee tarvittaessa varsinaisen yksilötestauksen. Ylioppilastutkintolautakunnalta on mahdollisuus anoa erityisjärjestelyjä yo-kokeisiin lukilausunnon perusteella. Jos lukio-opinnot eivät ala sujua toivotulla tavalla tai opiskelijalla on ollut oppimisvaikeuksia jo aiemman kouluhistoriansa aikana, opiskelijan tai huoltajien kannattaa ottaa myös omaaloitteisesti yhteyttä erityisopettajaan. Yleensä tukea tarvitseva opiskelija tapaa erityisopettajaa säännöllisesti lukio-opintojen aikana Opinto-ohjaus (OPO) Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opintonsa omien voimavarojensa mukaiseksi ja seuraamaan niiden etenemistä. Päävastuu opinto-ohjauksesta on opinto-ohjaajalla, mutta myös rehtori, apulaisrehtori, ryhmänohjaajat sekä aineenopettajat osallistuvat ohjaukseen. Ohjaus toteutetaan opinto-ohjauksen kursseilla, pienryhmäohjauksena sekä ryhmänohjaajan tuokioina. Jokaisella opiskelijalla on lisäksi oikeus saada riittävä määrä henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan antama ryhmä- tai henkilökohtainen ohjaus painottuu opiskelijan opintoohjelman suunnitteluun, uranvalintaan sekä jatko-opintoihin ohjaamiseen. Ohjauksen aiheita ovat mm. muutokset opinto-ohjelmassa, oppimis- ja opiskeluvaikeudet, muualla suoritettavat kurssit, yo-tutkinnon hajauttaminen, yksilökohtaiset opintosuunnitelmat sekä jatko-opintosuunnitelmat. Opinto-ohjaajat ja ohjattavat ryhmät: Tiia Viljakainen 19C, 19D, 19E, 18B, 18D, 17B, 17C, 17D, 16A Anu Jokinen 19A, 19B, 18A, 18C, 17A Juha Sainio 17C Opiskelijat voivat varata aikoja henkilökohtaiseen ohjaukseen Wilma-viestillä tai oven pielessä olevasta ajanvarauslistasta (Juha Sainio) Ryhmänohjaajan tuokio (ROTO) Ryhmänohjaus on osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Ryhmänohjaustuokiot järjestetään ruokatunnilla niin, että syyslukukaudella ykköset kokoontuvat luokkamuotoisesti viikoittain ja muut ryhmät kerran kuukaudessa. Kevätlukukaudella ryhmänohjaaja pitää päivystyksiä sovittuna ajankohtana, haastattelee ja tapaa opiskelijoitaan esim. pareittain ro-tuokioilla Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opiskelija voi lukea hyväkseen muissa oppilaitoksissa hyväksytysti suoritetut kurssit. Hyväksi luettavista kursseista on sovittava ennen kurssin alkua sekä rehtorin että ao. aineen opettajan kanssa. 30

31 4. OHJEITA, SÄÄNTÖJÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ 4.1. Järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun sujumista ja kouluyhteisön turvallisuutta sekä viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt tukevat opetussuunnitelmassa hyväksyttyjen opetus- ja kasvatustoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rehellisellä käytöksellään pyrkiä ylläpitämään ja edistämään koulun työrauhaa. Sääntöjä tarvitaan, jotta päivittäinen työ sujuu rauhallisesti ja kouluyhteisön jäsenet viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Noudattamalla sääntöjä ja osallistumalla niiden kehittämiseen kouluyhteisöön kuuluvat kasvavat yhteistyökykyisiksi ja toisia ihmisiä arvostaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Järjestyssääntöjen noudattaminen Järjestyssääntöjä noudatetaan koulualueella kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa koulun ulkopuolella. Työjärjestyksessä mainittu koulutyö on järjestyssääntöjen alaista toimintaa. Koulualue Koulualue on Nokian lukion Kylmänojankatu 3:ssa sijaitseva määräala. Kouluaika Kouluajaksi luetaan työjärjestyksen mukainen päivä koulumatkoineen. Myös varsinaisen työjärjestyksen ulkopuolella koulun järjestämien tilaisuuksien, vierailuiden ja opintomatkojen koko kesto, niin kotimaassa kuin ulkomailla, katsotaan kouluajaksi. Päiväjärjestys Päiväjärjestys, jossa ilmoitetaan oppituntien, ruokailujen ja ryhmänohjauksen ajankohdat, vahvistetaan lukuvuosittain vuosisuunnitelmassa. Päiväjärjestykseen voidaan tehdä poikkeuksia lukuvuoden aikana esim. koulun tai ryhmän toimintaan liittyvän opintomatkan tai teemapäivien osalta, jos näitä ei ole voitu ottaa lukuvuoden alussa vuosisuunnitelmassa huomioon. Vapaatunti Järjestyssäännöt koskevat myös vapaatuntia koulualueella viettäviä. Turvallisuus Lukiolain (629/1998) 21 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on ehdoton oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, työskentelyyn ja opiskeluun ilman henkisen väkivallan uhkaa, sortamista tai syrjintää. Turvallisen ja motivoivan opiskeluympäristön edellytyksenä on suvaitsevainen, ymmärtävä ja kannustava ilmapiiri. Opiskelijan tulee omalla käyttäytymisellään edistää näitä tavoitteita. 31

32 Viihtyvyys Puhtaus ja siisteys ovat tärkeitä viihtyvyys- ja turvallisuustekijöitä. Opiskelija edistää omalla toiminnallaan näitä tavoitteita. Opiskelijan osallistuminen opetukseen, tehtävien suorittaminen, käyttäytyminen ja myöhästyminen oppitunneilta Lukiolain 25 :n mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan tulee saapua täsmällisesti oppitunneille. Päihteet Tupakkalain mukaan tupakointi sekä nuuskan käyttö kouluaikana koulualueella on kielletty. Päihdyttävien aineiden ja huumeiden tuonti, käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena oleminen koulualueella ja työjärjestyksen mukaisilla opintomatkoilla on kielletty. Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Koulun omaisuus Opiskelijan tulee käyttää koulun omaisuutta siten, ettei sille aiheudu vahinkoa. Vahingon tapahtuessa tutkitaan opiskelijan korvausvastuu tapauskohtaisesti. Tapaturma, onnettomuus tai uhkaava tilanne Tapaturman, onnettomuuden tai uhkaavan tilanteen sattuessa noudatetaan turvallisuuskansiossa annettuja ohjeita. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan tapaturmasta, onnettomuudesta tai uhkaavasta tilanteesta viipymättä opettajalle, kansliaan tai rehtorille. Kulkuvälineet Polkupyörät säilytetään niille osoitetuilla paikoilla koulun paikoitusalueella. Moottoriajoneuvoilla vain huoltoajo on sallittu opiskelijoille varatulla piha-alueella. Opiskelijan tulee pysäköidä moottoriajoneuvonsa virallisesti merkitylle pysäköintialueelle. Sähkötolppapaikat ovat varattuja paikkoja, eikä niille saa pysäköidä koulupäivän aikana. Kurinpito Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä, tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa 32

33 työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Jos rikkomus on vähäinen, opettaja ja/tai rehtori puhuttelevat opiskelijaa ja edellyttävät jatkossa häneltä asiallista käytöstä. Muut määräykset Rehtori voi antaa järjestyssääntöjä täydentäviä toimintaohjeita ja tulkintoja. Järjestyssääntöjen hyväksyminen ja muuttaminen Sivistyspalvelualueen delegointisäännön 8 :n mukaan rehtori hyväksyy koulun järjestyssäännöt kuultuaan koulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen mainita, noudatetaan voimassa olevaa lukiolakia (26 ), lukioasetusta sekä muita koulua koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Vilpin harjoittamisen seuraukset: Vilpin harjoittaminen kokeessa Vilpin harjoittajan kurssi katsotaan keskeytetyksi (K). Kurssi tulee käydä uudestaan eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kun opiskelija jää kiinni ensimmäisen kerran vilpin harjoittamisesta, 1) opiskelija saa huomautuksen rehtorilta 2) alle 18-vuotiaan huoltajalle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti. Seuraavalla kerralla opiskelijalle annetaan kirjallinen varoitus. Vilpin harjoittaminen kurssin aikana Jos opiskelija harjoittaa vilppiä kurssiin kuuluvassa työssä (esim. kopioimalla tekstiä suoraan internetistä), katsotaan tämä kurssiin kuuluva työ hylätyksi Ohje opiskelijalle hissikulkukortin saamiseen Jos opiskelijalla on liikkumista rajoittava vamma tai muu luvallinen syy käyttää hissiä koulupäivän aikana, toimitaan seuraavasti: Opiskelija käy kansliassa todistamassa hissikulkukortin tarpeen joko lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella, jossa näkyy myös hissikulkukortin käyttöön oikeuttava aika. Ilmiselvissä tapauksissa käynti kansliassa riittää. Opiskelija täyttää sopimuksen, jossa hän sitoutuu palauttamaan hissikulkukortin sovittuna aikana. Opiskelija maksaa 10 euron suuruisen pantin, jonka hän saa takaisin palautettuaan hissikulkukortin. Opiskelijoiden hissin käyttö on kielletty, jos siihen ei ole erityistä syytä. Vain hissikortin haltija 33

34 saa kulkea hissillä Kurssitarjotin ja opetusryhmät Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeeseen. Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssien suorittamisjärjestys näkyy Wilmassa kohdassa Opetussuunnitelma. Opiskelijoiden tekemien kurssivalintojen perusteella on laadittu kurssitarjotin lukuvuodeksi kerrallaan. Opiskelijat on sijoitettu opetusryhmiin, joiden muodostamiseen vaikuttavat mm. tehdyt kurssivalinnat, käytössä olevat resurssit ja ryhmän maksimikoko. Opiskelijan on varmistettava paikkansa opetusryhmässä ilmoittautumalla henkilökohtaisesti kurssin ensimmäisellä oppitunnilla tai etukäteen, jos poissaolo on ennakkoon tiedossa. Jos opiskelija ei varmista paikkaansa, hän voi menettää sen. Jos opiskelija keskeyttää kurssin, tulee hänen ilmoittaa asiasta opettajalle. Kaikkia aine- ja kurssivalintoja ei voida kurssitarjottimessa ottaa huomioon. Jos valinnat eivät ole toteutuneet (esim. ryhmää ei ole muodostunut tai kurssit ovat päällekkäin), opiskelijan on itse tehtävä tarvittavat muutokset työjärjestykseen ja varmistettava, että kurssimäärä on riittävä. Opetusryhmän vaihtaminen tehdään Wilma-ohjelmaa käyttäen. Wilman osoite on jonne pääsee myös lukion kotisivuilta. Jokainen opiskelija saa lukuvuoden alussa käyttäjätunnuksen ja salasanan Kurssiarvostelu Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Opettaja selvittää kurssin arviointiperusteet kurssin alussa. Arvosanan määräytymiseen vaikuttavat kokeen lisäksi jatkuva näyttö eli tuntiosaaminen ja tehtävien tekeminen. Jos opiskelija jättää kokeessa vastaamatta, hän saa kurssista K-merkinnän (keskeytetty kurssi). Keskeytetty kurssi täytyy käydä uudelleen eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Opettaja voi antaa kurssista T-merkinnän (täydennettävä), jos opiskelijalta puuttuu jokin kurssin suorittamiseen kuuluva osio. Opiskelijan tulee tehdä puuttuvat täydennykset seuraavan jakson aikana. Jos opiskelija ei täydennä suoritustaan, merkitään arvosanaksi K (keskeytetty). T-merkintä annetaan myös, mikäli opiskelija on poissa kurssikokeesta (ks. kohta 5.2.). Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelmaansa valitsemista kursseista seuraavalla tavalla: Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Soveltavien kurssien suoritukset voivat olla arvosanaan korottavasti vaikuttavia lisänäyttöjä. Pakollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: 34

35 Suoritettuja pakollisia ja syventäviä Hylättyjä enintään kursseja tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja syventävät kurssit eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Opiskelija voi mitätöidä jälkikäteen soveltavan kurssin hylätyn suorituksen. Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssin uudestaan tai suorittamalla kurssin itsenäisesti (ks. 4.8.) Liikaa hylättyjä kursseja oppiaineessa Kohdassa 4.4. on määritelty kuinka monta hylättyä kurssiarvosanaa opiskelijalla voi oppiaineessa enintään olla, että päättöarvosanan antamisen kriteerit täyttyvät. Mikäli taulukossa kuvattu hylättyjen kurssien maksimimäärä täyttyy, on suositeltavaa käydä joku hylätyistä kursseista heti uudelleen Uusintakokeet Opiskelija voi uusia korkeintaan kaksi kurssia yhden uusintapäivän aikana. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa. Katso aikataulut sivulta 4. Hylätyn (4) kurssiarvosanan uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus yhden kerran yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa. Tämä tulee pääsääntöisesti tehdä seuraavassa uusintakokeessa. Mikäli opiskelija haluaa yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa muuna kuin seuraavana uusintakoepäivänä, hänen tulee sopia asiasta ao. kurssin opettajan kanssa. Jos kurssiin ei kuulu koetta, opiskelijan tulee suorittaa opettajan määräämät tehtävät uusiakseen kurssin. Ilmoittautumisen jälkeen uusintakokeesta poisjäänti katsotaan suorituskerraksi ja arvosanaksi jää 4. Mikäli opiskelija peruu osallistumisensa ennen uusintaa, hänen uusintaoikeutensa säilyy. Opiskelija peruu osallistumisensa ilmoittamalla asiasta Wilma-viestillä opettajalle tai apulaisrehtorille. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa joko osallistumalla kurssin opetukseen tai suorittamalla kurssi itsenäisesti Pitkän matematiikan oppimäärän vaihtaminen lyhyen matematiikan oppimäärään Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeen noudattamalla alla mainittuja periaatteita. Opiskelija voi korvata pitkän matematiikan kursseilla lyhyen matematiikan kursseja seuraavasti: MAA MAB

36 Pitkän matematiikan kurssit merkitään arvosanoineen lyhyen matematiikan kursseiksi. Pitkän matematiikan kurssit, joille ei ole vastaavaa kurssia lyhyessä matematiikassa, merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Siirtyneen lyhyen matematiikan kurssin arvosanaa saa yrittää korottaa osallistumalla kyseisen kurssin kokeeseen tai käymällä kurssin uudelleen. Opiskelija neuvottelee asiasta kurssin opettajan kanssa. Opiskelijalla on yksi arvosanan korotusyritys kurssia kohti. Ne lyhyen matematiikan pakolliset kurssit, joita opiskelija ei saa korvatuksi pitkän matematiikan kursseilla, tulee pääsääntöisesti suorittaa opetukseen osallistuen. Opiskelija tekee matematiikan oppimäärän vaihdon apulaisrehtorin kanssa Itsenäinen opiskelu Erityistapauksissa opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti. Mikäli kurssi on mahdollista opiskella opetukseen osallistumalla, ei itsenäistä suoritusta suositella. Opiskelijan tulee opintoohjaajan kanssa ennen itsenäisen suorituksen anomista selvittää, löytyykö kurssi tarjottimelta niin, että opiskelijan on mahdollista osallistua opetukseen. Mikäli opetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, opiskelija sopii opettajan kanssa kurssin itsenäisestä suorituksesta. Opettaja harkitsee kurssiarvosanojen perusteella, onko opiskelijalla edellytyksiä itsenäiseen suoritukseen. Tämän jälkeen opiskelija pyytää luvan rehtorilta (allekirjoitus lomakkeeseen). Opiskelijalla on oikeus suorittaa enintään yksi kurssi/jakso itsenäisesti. Sopimus kurssin itsenäisestä suorituksesta on tehtävä vähintään 4 viikkoa ennen kuin suorituksen tulee olla valmis. Opiskelijan tulee täyttää lomake Sopimus kurssin suorittamisesta osallistumatta opetukseen. Lomakkeen saa kanslian vieressä olevasta lomakehyllyköstä. Hylättyä (4) ja keskeytettyä (K) kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa on mahdollisuus yrittää korottaa suorittaalla kurssi itsenäisesti. 5. POISSAOLOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN 5.1. Poissaolo oppitunneilta Oppitunneille osallistuminen on kurssin menestyksellisen suorittamisen edellytys. Opiskelijoiden poissaoloja seurataan Wilma-ohjelman avulla. Lukuvuoden alkaessa huoltajat ja opiskelijat saavat tarkemmat ohjeet poissaolojen selvityksestä. Periaatteena on, että poissaolot on selvitettävä viikon kuluessa ja aina ennen koeviikon alkamista. Jos selvitystä ei ole tehty, ryhmänohjaaja merkitsee poissaolon luvattomaksi (punaiseksi). Luvallisia (vihreitä) poissaoloja ovat vain sairauspoissaolot ryhmänohjaajan tai rehtorin etukäteen myöntämät lomapäivät lääkärikäynnit kutsunnat 36

37 Opiskelija voidaan jättää arvostelematta, jos luvattomia poissaoloja on 3 tai useampia/kurssi. Ratkaisun tekee kurssin opettaja. Jos poissaoloja on yli 1/3 oppitunneista, voidaan opiskelija jättää arvostelematta riippumatta poissaolojen syistä. HUOM. Myös koepäivän tunnit ovat kurssiin kuuluvia oppitunteja. Poissaolo ei vapauta vastuusta. Autokoulu tai työssäkäynti ei ole hyväksyttävä syy koulutyöstä vapauttamiseen. Jos opiskelija joutuu sairauden takia olemaan poissa koulusta, hänen tulee selvittää, mitä asioita on sinä aikana käsitelty, ja suorittaa tehtävät välittömästi. Näin tulee toimia kaikissa poissaolotapauksissa. Jos opiskelija käy terveydenhoitajalla, lääkärillä tai kuraattorilla oppitunnin aikana, on hänen tuotava todistus käynnistä aineenopettajalle. Opinto-ohjaaja voi merkitä poissaolon Wilmaan tai antaa todistuksen opinto-ohjaajalla käynnistä Poissaolo kurssikokeesta Jos opiskelija on poissa koepäivänä, täytyy hänen (tai huoltajan) välittömästi viimeistään koepäivän aamuna ilmoittaa Wilma-viestillä kyseisen aineen opettajalle, miksi hän ei saavu kurssikokeeseen, jotta osallistumisoikeus kokeeseen säilyy. Sairaustapauksissa on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Opiskelijan tulee hankkia kirjallinen todistus terveydenhoitaja Sanna Ojalalta ( ) tai hoitavalta lääkäriltä viimeistään koepäivänä. Takautuvasti todistusta ei kirjoiteta. Jos opiskelija on poissa kokeesta sairauden vuoksi (terveydenhoitajan tai lääkärintodistus), on hänellä oikeus suorittaa varsinainen koe seuraavassa uusintakokeessa ja sen jälkeen hänellä on mahdollinen uusintaoikeus. Jos opiskelija on muun syyn kuin sairauden takia poissa kokeesta, on hänellä mahdollisuus suorittaa koe seuraavassa uusintakokeessa, mutta hänellä ei ole enää uusintaoikeutta Eräitä poikkeuksia poissaolosäännöistä Seuraavat poissaolot oppitunneilta ovat selvitettyjä poissaoloja, jotka kirjataan kohtaan Muu eli muuta koulun toimintaa (oranssi). Selvitys tehdään sulkuihin merkityllä tavalla: opiskelijakunnan hallituksen kokoukset (puheenjohtaja tekee osanottajalistan ja opiskelijakunnan ohjaaja ilmoittaa asiasta opettajille Wilma-viestillä) opiskelijakunnan hallituksen ja rehtorien kokoukset (rehtori ilmoittaa) juhlaohjelmien harjoittelu (ohjaava opettaja ilmoittaa) koulun ulkopuolella tapahtuvat vierailut (opettaja ilmoittaa) OPO:n luona käynnit (OPO:n antama lappu tuodaan opettajalle) lukion lääkärin tai terveydenhoitajan tarkastus (terveydenhoitaja/ryhmänohjaaja laittaa merkinnän Wilmaan) koulun edustaminen (järjestävä opettaja ilmoittaa) tutortoiminta (ohjaaja ilmoittaa) osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin ja kertaustilaisuuksiin (opiskelija ilmoittaa opettajille) 37

38 5.4. Poissaololupa Poissaololupaa pyydetään ryhmänohjaajalta (enintään 5 päivää) tai rehtorilta (yli 5 päivää). Poissaololupa anotaan Wilmassa vähintään viikkoa ennen poissaoloa. Opiskelijan tulee selvittää, mitä asioita poissaolon aikana käsitellään. Laivaristeilyihin ei myönnetä lupaa. Koeviikolla myönnetään poissaololupa vain poikkeustapauksessa. 38

39 6. YLIOPPILASTUTKINTO JA LUKION OPPIMÄÄRÄ 6.1. Abiturienttien aikataulu SYKSYN YLIOPPILASKIRJOITUKSET KOROTUSTENTIT SYKSYLLÄ VALMISTUVILLE MARRASKUU YO-INFO KEVÄÄN 2020 KOKELAILLE VIIKKO 44 ILMOITTAUTUMINEN KEVÄÄN 2020 KIRJOITUKSIIN ILMOITTAUTUMISEN TARKASTAMINEN kokelas tulostaa Wilmaan tekemänsä ilmoittautumisen ja palauttaa allekirjoitetun lomakkeen opinto-ohjaajalle TUTKINTOMAKSUJEN MAKSAMINEN ARVOSTELUTAVAN (S / NUMERO) VALINTA KS. OPINTO-OPAS LOMAKE KANSLIASTA PENKKARIT 6.2. KEVÄÄ YLIOPPILASKIRJOITUKSET ILMOITTAUTUMINEN KOROTUSTENTTEIHIN KOROTUSTENTIT KURSSISUORITUSTEN OLTAVA VALMIINA KOMPENSAATION KIELTÄMINEN KOULU LÄHETTÄÄ YTL:LLE TIEDOT PÄÄTTÖ- TODISTUSTA VAILLE JÄÄVISTÄ JA KOMPENSAATION 5.5. KIELTÄVISTÄ YO-INFO SYKSYN 2020 KOKELAILLE VIIKKO 19 YO-TULOKSET KOULULLE viimeistään siirretään Wilmaan ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN 2020 KIRJOITUKSIIN ABIKAHVIT, STIPENDIT, LAKKIAISHARJOITUKSET KLO 17 LAKKIAISET KLO 9 39

40 6.2. Lukion oppimäärä ja päättötodistus Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää kaikkien pakollisten sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista hyväksytysti siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät. Kun opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, hänelle annetaan lukion päättötodistus, joka on edellytys myös ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi. Oppiaineen oppimäärän arviointi määritellään yksityiskohtaisesti opetussuunnitelmassa. Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Soveltavien kurssien suoritukset voivat olla arvosanaan korottavasti vaikuttavia lisänäyttöjä. Pakollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Suoritettuja pakollisia ja syventäviä kursseja Hylättyjä enintään tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat pakolliset ja syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Soveltavan kurssin hylätyn suorituksen opiskelija voi mitätöidä jälkikäteen. Soveltavista kursseista opiskelijan kokonaiskurssimäärään lasketaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Numeroarvosanan sijaan opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän (S) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, jos opiskelija on suorittanut vain kaksi kurssia. Opiskelijan on ennen päättöarvostelun antamista ilmoitettava kansliasta saatavalla lomakkeella, haluaako hän näissä aineissa päättötodistukseen numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään Kertaustilaisuudet ja korotustentit Kertaustilaisuuksia pidetään aineissa, joissa ei ole kertauskurssia. Kertaustilaisuuksien tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus kerrata ylioppilaskirjoituksiin. 40

41 Ennen lukion päättötodistuksen antamista opiskelija voi osallistua oppiaineiden korotustentteihin ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opintoohjelman (= suoritettu kurssimäärä ao. oppiaineessa) mukaan. Opiskelija saa päättöarvostelun varsinaisen koulutyön päättyessä helmikuussa. Päättöarvosanaa voidaan korottaa, jos opiskelija osoittaa korotustentissä suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssinumeroiden perusteella määräytyvä oppiaineen arvosana olisi. Yhtä oppiainetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran. Syksyllä valmistuvat ilmoittautuvat korotustentteihin suoraan ao. opettajalle Wilma-viestillä lokakuun aikana. Viimeinen ilmoittautumispäivä kevään 2020 korotustentteihin on Opiskelijat ilmoittautuvat suoraan aineenopettajalle Wilma-viestillä. Huom! Osallistumisen peruuttaminen tulee tehdä viimeistään tenttiä edeltävänä päivänä ao. opettajalle Ylioppilastutkinto Lukion opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Kokeen kirjalliseen osaan voi osallistua, kun on suorittanut kaikki ao. aineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua lyhyen kielen kokeeseen, kun hän on opiskellut kyseistä oppiainetta vähintään kolme kurssia. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Jos tutkintoa ei ole suoritettu määräajassa, se on kokonaisuudessaan uusittava. Ylioppilastutkinnon rakenne Kaikille pakollinen: Äidinkieli / Suomi toisena kielenä Kokelaan on valittava kolme pakollista koetta seuraavista: Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matematiikka Reaaliaineen koe Tutkintoon tulee sisältyä 4 pakollista koetta, joista yhdessä (vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka) täytyy suorittaa vaativampi koe. Tutkintoon voi sisältyä ylimääräisiä kokeita: Toinen kotimainen kieli Vieraan kielen kokeita Matematiikka Reaaliaineen kokeita Kaikkien kokeiden tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Yo-infot pidetään kevään kokelaille viikolla 44 ja syksyn kokelaille viikolla 19. Opiskelijalle annetaan ylioppilastutkintotodistus, kun hän on suorittanut hyväksytysti lukion oppimäärän ja ylioppilastutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet. 41