Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu:

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Julkaisu: C145 ISSN ISSN , sähköinen ISBN ISBN , sähköinen Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakuntakaavoitus Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Jyväskylä

3 0:\06\Toiminnan tilastointi, raportointi, viestintä, markkinointi\vuosikertomukset\2014\vuosikertomus 2014 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN YHTEINEN KEHITTÄMISTAHTO 2.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto vuonna Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Keski-Suomen liiton henkilöstö 2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys Media- ja sidosryhmäviestintä Vuoden 2014 tapahtumia 3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä 3.2 Keski-Suomen strategia Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi 3.4 Keski-Suomen strategian toteuttaminen Biotalous Digitalous Osaamistalous Hyvinvointi ja matkailu Aluerakenne ja saavutettavuus 3.5 Kehittämisrahoitus 3.6 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi 4. EDUNVALVONTA 4.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot 4.2 Keski-Suomen liikenteelliset kärkihankkeet 5. TOIMINNAN ARVIOINTI 6. TALOUS LIITTEET Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna

4 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2014 Vuosi 2014 ei tuonut Suomen talouteen odotettua nousukäännettä. Euroalueen elpyminen on ollut hidasta. Venäjän ja Ukrainan konflikti on lisännyt epävarmuutta ja heikentynyt rupla on iskenyt erityisesti matkailuun. Kuluttajien epävarmuus omasta taloudestaan ja työllisyystilanteestaan on näkynyt supistumisena vähittäiskaupassa ja palveluiden kysynnässä. Keski-Suomea kurittaa edelleen huippulukemissa oleva työttömyys ja lukuisia irtisanomisuutisia kuultiin vuoden aikana. Odotuksia ja myönteistä virettä maakunnassa nostattavat kuitenkin teknologiateollisuuden kasvaneet tilauskannat, kaupparakentaminen ja panostukset yrittäjyyteen laajalla rintamalla. Vuoden ilahduttavin investointiuutinen oli Äänekoskelle suunnitteilla oleva biotuotetehdas, joka toteutuessaan olisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Se tukisi merkittävällä tavalla työllisyyttä ja loisi uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Samalla se sysäisi maakunnan kehittämisen veturin - biotalouden - yhä kovempaan kiitoon. Odotukset suurinvestoinnista ovat kohentaneet näkymiä ja mielialaa koko maakunnassa. Keski-Suomen liitto on ollut vahvasti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa edistämässä investoinnin vaatimia liikenteellisiä valmiuksia, varmistamassa osaavan työvoiman saatavuutta sekä tukemassa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä hyödyntämään tuotannon sivuvirtoja. Kuntakentällä linjauksia valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta saatiin odotella pitkälle loppuvuoteen. Niin kutsuttu viiden SOTE-alueen malli kariutui, samoin kuin 19 alueen malli, perustuslaillisiin ongelmiin. Keski-Suomessa kuntien yhteistyöllä julkisen palvelurakenteen kehittämisessä on pitkät ja toimivat perinteet, joten maakunnan kokoisen tuottajatahon luominen on valmistelussa seuraavalle hallituskaudelle. Mahdollisimman hyvät palvelut turvaavan ratkaisun löytäminen edellyttää yhteistä näkemystä ja paljon työtä maakunnassa. Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin kesäkuussa Reilun vuoden kestäneessä strategiatyössä järjestettiin lukuisia erilaisia kokoontumisia ja valmisteluun osallistui paljon maakunnan toimijoita. Yhteisen vision mukaisesti tavoitteenamme on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Keski-Suomen liiton toimistossa organisoiduttiin strategian kärkiteemojen mukaisesti ja teemat ohjaavat osaltaan EU-rahoituksen kohdentamista maakunnassa. Vuoden 2014 aikana Keski-Suomen liitossa tehtiin paljon valmistelutyötä, kirjoitettiin lukuisia lausuntoja ja oltiin mukana eri yhteistyöverkostoissa ja foorumeilla maakunnassa ja sen ulkopuolella. Uuden EUohjelmakauden käyntiin saattaminen ja siihen liittyneet muutokset edellyttivät merkittävää valmistelua. Ensimmäiset uuden kauden rahoituspäätökset maakuntahallitus teki joulukuussa. Kevään 2014 valtuuston budjettileikkaus, EU- ohjelmien hallinnointiin tarkoitetun teknisen tuen romahdus noin yhteen neljäsosaan aikaisemmasta sekä kustannusten nousu aiheuttivat budjettiin noin 10 %:n tason laskun. Henkilövähennykset ovat toteutumassa ja sen myötä tekeviä käsiä on entistä vähemmän. Kunnille ja keskisuomalaisille toimijoille tärkeät sekä lakisääteiset tehtävät suoritetaan, mutta vähemmän tärkeät tehtävät jäävät nyt tekemättä. Into ja palo kehittää Keski-Suomea yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on roihuttava entistä voimakkaampana, sillä haasteita riittää. Anita Mikkonen maakuntajohtaja 3

5 2. YHTEINEN KEHITTÄMISTAHTO 2.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto vuonna 2014 Maakuntavaltuusto käytti ylintä päätösvaltaa Keski-Suomen liitossa. Se kokoontui kaksi kertaa vuonna Kevätkokous pidettiin 6. kesäkuuta Petäjäveden kulttuurikeskuksessa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen strategian. Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton vuoden 2013 tilinpäätöksen ja käsitteli vuoden 2015 talousarvion laadinnan perusteita. Maakuntavaltuustolle selostettiin Keski-Suomen strategiaa ja liiton toimintaa. Syyskokouksessaan 14. päivä marraskuuta Jyväskylän Paviljongissa maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton taloussuunnitelman sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Lisäksi maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallitukselle uuden puheenjohtajan vuoden 2015 alusta lukien. Maakuntavaltuustolle selostettiin Keski-Suomen aluehallinnollista asemaa sekä keskus- ja aluehallinnon virastoselvitystä. Maakuntavaltuusto antoi vastaukset kymmeneen edellisenä vuonna tehtyyn maakuntavaltuustoaloitteeseen. Kevätkokouksessa jätettiin 7 maakuntavaltuusaloitetta ja syyskokouksessa 3. Kevätkokouksessa valtuusto teki vielä kaksi kannanottoa. Toinen käsitteli Äänekosken biotuotetehtaan liikenneinvestointeja ja toinen Keski-Suomen aluehallinnollista asemaa. Lisäksi maakuntavaltuusto kokoontui Kuntaliiton maakuntakierrokselle ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaariin Jyväskylän Laajavuoreen. Aamupäivän aikana kuultiin esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamissuunnitelmista ja lainsäädännön valmistelun etenemisestä. Iltapäivällä perehdyttiin kuntatalouden ajankohtaisiin kysymyksiin. Maakuntavaltuusto asetti vuodelle 2014 seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Maakuntastrategia valmistellaan maakuntavaltuuston kevätkokoukselle 2014 ja sen jälkeen keskitytään tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen. 4

6 Maakunnan kilpailukyvyn arvioinnin työkalu on käytössä vuonna Keski-Suomen liiton EU-ohjelmakauden varat käytetään täysimääräisesti. Uuden maakuntakaavan sisältö ja ohjelmointi valmistuu vuonna Tilikauden ylijäämä on vähintään 0 euroa. Maakuntavaltuuston kokous Petäjävedellä Tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomuksessaan, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla oli neljä tilivuoteen 2014 kohdistunutta kokousta. Vuoden alussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati maakuntavaltuustolle arviointikertomuksen. Toimintavuoden aikana tarkastuslautakunta tutustui liiton toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin; muun muassa Keski-Suomen maakunnan yritystoiminnan ja aluetalouden tilanteeseen sekä rakennerahastokauden muutoksiin. Tarkastuslautakunta osallistui helmikuussa Keski-Suomen tarkastustoimen seminaariin sekä lokakuussa Arviointiseminaariin; Kuntarakenteet ja palvelut arvioinnin kohteena. Maakuntahallitus vastasi Keski-Suomen liiton operatiivisesta päätöksenteosta. Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa ja piti yhden epävirallisen sähköpostikokouksen. Sähköpostikokouksen aiheena oli valituksen laatiminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 3. vaihemaakuntakaavasta. Kokoukset pidettiin Keski-Suomen liitossa, ELY-keskuksessa, hotelli Laajavuoressa ja Kannonkosken Piispalassa. Tammikuun kokous oli Priimuksessa, jossa yhdessä kunnanjohtajien kanssa järjestetyssä olivat aiheina elinkeinopolitiikkaa ja nuorisotakuu nuorten ongelmien ratkaisijana. Maakuntahallitus: hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnoksesta antoi lausunnon kuntalaista (hallituksen esitysluonnos) antoi lausunnon kuntarakennelain muuttamisesta antoi lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta (selvitysmiehen luonnos hallituksen esitykseksi) 5

7 antoi 11 muuta lausuntoa ja neljä kannanottoa asetti oppilaitosten perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen hyväksyi sopimuksen rakennerahastojen välittävän toimielin tehtävien hoidosta Länsi- Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella hyväksyi Keski-Suomi -palkinnon raadin ja teemaksi 2014 Kunnossa koko maakunta liikuttavan hyvä Keski-Suomi nimesi edustajia yhteisöihin, joiden jäsenenä Keski-Suomen liitto on hyväksyi toimistolle Keski-Suomen strategian mukaisen organisaation myönsi EU:n rakennerahasto-ohjelmasta 1,6 miljoonan euron kehittämistuet myönsi maakunnan kehittämisrahaa 0,3 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoitusta 0,4 miljoonaa euroa Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän tehtävä oli ohjata maakunnan strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmä vastasi aluekehittämisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Yhteistyöryhmän kokoonpano uudistui toukokuussa Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä yritysten edustajien määrä lisääntyi ja viranomaisten määrä väheni. Pääluku säilyi ennallaan: jäseniä on 18 sekä puheenjohtaja ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhteistyöryhmään haluttiin edustajia biotalouden, palveluliiketoiminnan ja vientiyritysten sektoreilta. Maakunnan yhteistyöryhmällä oli rakennerahastovaroja ja muuta tukea myöntävien viranomaisten edustajista koostuva sihteeristö. Sihteeristön tehtävänä oli hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Uusi sihteeristö käsitteli hankkeet aiemmin toimineen hankeryhmän sijaan. Vuoden tärkein tehtävä oli ohjelmakauden käynnistäminen. Keskusteltavana olivat muun muassa maakuntien välinen rakennerahastovarojen jako, Saarijärven - Viitasaaren seudun erityisasema sekä kaupunkien kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen. Uusien EU-ohjelmien toteutusta ohjaa Keski-Suomen strategia, jonka kärkenä ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Yhteistyöryhmässä hyväksyttiin Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille ja käsiteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen jako. Maakunnan yhteistyöryhmä perusti kaksi määräaikaista työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi. Biotalouden metsätyöryhmän tavoitteena oli turvata hyvät metsävarat ja puun liikkuvuus maakunnassa sekä edistää yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä metsäbiotalouden elinkeinoissa. Ruokaketjun kehittämistä tukeva työryhmän tavoitteena oli vahvistaa maatalouden perustuotannon (maito, liha, vilja) edellytyksiä sekä edistää lähiruoan tuotantoa ja käyttöä. Työryhmien tarkoituksena oli toimia maaseudun kehittämisohjelman toteutuksen tukena. Työryhmien jäsenet ovat pääosin yrittäjiä Keski-Suomen liiton henkilöstö Hallintosäännön 5 :n mukaan: Liiton toimisto huolehtii asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen hyväksymien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Toimisto on tulosyksikkö, joka jaetaan vastuualueiksi, projekteiksi ja muiksi yksiköiksi maakuntahallituksen päätöksin. 6

8 Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan toimistolle uuden organisaation. Toimiston toiminta organisoitiin Keski-Suomen strategian mukaisten teemavastuiden mukaan. Maakuntajohtaja Anita Mikkosen johtaa liiton toimistoa luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa. Maakuntajohtajan tukena on teemojen vetäjistä ja viestintäpäälliköstä koostuva hallinnollinen johtoryhmä. Se valmistelee liiton luottamuselinten kokousasiat ja toimiston muita hallinnollisia sekä lähinnä sisäisiä asioita. Aluerakenne- ja saavutettavuus -teemasta vastaa suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi, Hyvinvointi ja matkailu -teemasta kehittämisjohtaja Hannu Korhonen ja hallintopalveluista hallintopäällikkö Pirjo Ahola. Korhonen vastaa myös Keski-Suomen strategian ja liiton hankerahoituksen koordinoinnista. Biotalouden teemavetäjäksi valittiin syksyllä 2014 maakunta-asiamies Hannu Koponen ja Osaamistalouden teemavetäjäksi koulutuksen kehittämispäällikkö Anu Tokila, molemmat liiton toimistosta. Digitalouden teeman koordinaatiosta päättäminen siirrettiin vuodelle 2015 liiton ICT-alan selvitysten valmistuttua. Vuoden 2014 lopussa liiton palveluksessa oli yhteensä 30 henkilöä; 20 naista ja 10 miestä. Määrä on vähentynyt edellisvuoden lopusta kolmella henkilöllä. Liitossa käytiin yt-neuvottelut syksyllä Vuoden lopussa päättyivät kolmen henkilön työsuhteet. Henkilöstö kokoontui keväällä yhteiseen suunnittelupäivään käsittelemään ilmapiirikyselyä, Keski- Suomen strategian vaikutuksia henkilöstön työtehtäviin ja mahdollisesti tulevia tulojen ja menojen leikkauksia. Syyskaudella henkilöstölle järjestettiin useita informaatio- ja keskustelutilaisuuksia meneillään olleen yt-prosessin vuoksi. 7

9 Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LIIKU aktivoi henkilökuntaa pitämään huolta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta. LIIKU organisoi henkilökunnan sählyvuorot, kahvakuulaharjoittelut ja muutamia yhteisiä kulttuuritilaisuuksia. Henkilökunnan käytössä oli liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Perinteinen talviliikuntailtapäivä oli Jyväskylässä. Henkilökunta vieraili myös Jyväskylän asuntomessuilla. Länsi- Suomen liittojen henkilöstön virkistyspäivä oli Vaasassa Lounasruokailua tuettiin lounassetelein ja Edenredin lounaskortein. Länsi-Suomen liittojen virkistyspäivänä vierailtiin Strömsössä. 2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys Media- ja sidosryhmäviestintä Keski-Suomen liiton luottamuselinten kokouksista ja päätöksistä sekä maakuntakaavoista tiedotettiin lainsäädännön, liiton sääntöjen ja toimiston työnjaon mukaisesti: luottamuselinten päätösten, lausuntojen ja kannanottojen virallinen tiedotus oli hallintopäällikön vastuulla, maakuntakaavan ja vaihekaavojen viranomaistiedotuksesta vastasi alueidenkäytön tiimi ja media- ja sidosryhmätiedotuksesta viestintäpäällikkö yhteistyössä asianomaisten valmistelijoiden ja tiimien kanssa. Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski- Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista julkaistiin ennen kokouksia ennakkotiedote esityslistoineen ja kokoustiedote keskeisistä päätöksistä ja muista keskeisistä asioista välittömästi kokousten jälkeen. Tavoitteena on ollut nopea ja avoin, maakunnan kaikki viestimet ja muut keskeiset sidosryhmät kattava tiedotus. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset olivat perinteisesti medialle avoimia. Vuonna 2014 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä yli 60 tiedotetta sähköpostijakelulla, joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta. Tiedotteet julkaistaan välittömästi myös Keski-Suomen liiton verkkosivulla. Verkkolehti Nokankoputuksia ( ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Keski-Suomen liiton blogissa ( julkaistiin eri 8

10 kirjoittajilta yhteensä 19 kirjoitusta vaihtelevista aiheista. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaan käyttivät NECL II hanke ja Creative Regions hanke sekä maakunnallinen ennakointiryhmä. Sosiaalista mediaa hyödynsivät Luovat alat, Keski- Suomi ennakoi ja Keski-Suomen päivä sekä Keski-Suomi palkintokampanjat Vuoden 2014 tapahtumia EU-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä kick off tilaisuus Rantasipi Laajavuoressa, Jyväskylässä, 180 henkilöä Eurooppa arjessa kansalaistapahtuma yhteistyössä UM:n Eurooppatiedotuksen kanssa kauppakeskus Forumissa ja Finnkino-elokuvateatterissa Aikajanan 1/2014 julkistus, Keski-Suomen liitto, Dioriitti. Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta, julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Aineeton ei ole arvotonta! oivalluspäivä! Infopäivä luovan alan yrityksille lisensoinnin taloudellisista mahdollisuuksista, 22 osallistujaa Sosiaalinen media myynnissä ja markkinoinnissa. Myynti- ja markkinointityöpaja käsityö- ym. pienyrittäjille, osa 1, 49 osallistujaa Tuotteistaminen ja oman tuotemerkin brändäys. Myynti- ja markkinointityöpaja käsityö- ym. pienyrittäjille, osa 2, 35 osallistujaa Keski-Suomen päivä. Liki 30 tilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Keski-Suomen liitto vastasi tapahtumien yhteisestä tiedottamisesta ja visuaalisesta ilmeestä sekä ohjelmaesitteen, ilmoitusten ja julisteiden tuotannosta. Keski-Suomen liitto järjesti Nuorten demokratiakeskustelun Jyväskylän kaupungintalon juhlasalissa. Paneelissa nuorten kysymyksiin vastasivat keskisuomalaiset kansanedustajat. Tilaisuus lähetettiin suorana netti-tv lähetyksenä maakuntaan ja taltio oli katsottavissa liiton nettisivuilla. Nuorten demokratiakeskustelu

11 Illalla oli Meiän mesta paras paikka nuorille -kampanjan päätöstilaisuus Jyväskylän Veturitalleilla, jossa palkittiin Keski-Suomi palkinnolla kampanjan voittaja, Taitava Karstula toiminta Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi, IT-Dynamo, Jyväskylä. Aiheena oli Luovuus Keski-Suomen kilpailutekijänä, 180 osallistujaa Keskipohjola-komitean kevätkokous, Jyväskylän Veturitallit, noin 40 osallistujaa eri puolilta Keskipohjolaa. Aiheena Keskipohjolan tulevaisuus EU-hankepäivä Keski-Suomen Talolla Jyväskylässä. Aiheina Itämeri-ohjelma, Interreg, Pohjoinen periferia ja Horisontti, osallistujia Jyväskylän Kesän avajaispäivän perinteinen kutsuvierasohjelma, seminaari ja Kesän avajaiskonsertti, järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin, yliopiston, Keskisuomalaisen ja Keski- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Seminaarin teema oli Arjen kyberturvallisuus. Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli noin Neste Oil Rallin kutsuvierastapahtuma yhdessä Jykes Oy:n ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Ohjelmassa seminaari, tutustuminen Paviljongin rallikeskukseen ja Jyväskylän Äijälänrannan asuntomessualueeseen sekä Harjun kaupunkierikoiskoe. Keski-Suomen liitolla oli 10 kutsuvierasta Länsi-Suomen maakuntaliittojen (WFA) henkilöstötapaaminen Vaasassa. Henkilöstöryhmien yhteisiä asioita käytiin läpi Pohjanmaan liiton toimistossa. Lisäksi tutustuttiin Strömsö-TVohjelman ympäristöön ja kuultiin Silver Beatles n konsertti elokuvateatteri Ritzissä Kuntaliiton maakuntakierros ja maakuntavaltuuston seminaari, Rantasipi Laajavuori. Aiheina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntatalous Aikajanan 2/2014 julkistus, Keski-Suomen liitto, Dioriitti. Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta TOPSU-kierros, maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelman pohjustusta Jyväskylässä, Keuruulla, Jämsässä, Joutsassa, Kannonkoskella ja Äänekoskella. Kierroksella seulottiin maakuntabudjetin laadintaa varten Keski-Suomen seutukuntien näkemyksiä kehittämiskohteista puolalaisdelegaation vierailu Jyväskylässä ja Äänekoskella. Tavoitteena saada aikaan uutta yritysyhteistyötä Puolan Świętokrzyskien alueen ja Keski-Suomen välillä. 10

12 Valtakunnalliset maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät, Rantasipi Laajavuori, sata osallistujaa Liikenneseminaari, Rantasipi Laajavuori. Ajankohtaista tietoa liikennepolitiikasta, liikennejärjestelmän kehittämisestä ja liikenneturvallisuudesta. Yhteistyössä Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä ja Keski-Suomen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä. Noin sata osallistujaa Energiaseminaari kunnan energia-asioiden vastuuhenkilöille Luhangassa. Aiheina energiaasiat, erityisesti tuulivoima ja metsäbiomassan hyödyntäminen. Yhdessä Keskipohjola-komitean kanssa. Noin 50 osallistujaa Tulevaisuusfoorumi Uusi työ haastaa talouden - pysyykö Keski-Suomi mukana muutoksessa? Jyväskylän aikuisopistolla, 150 osallistujaa Joukkorahoitusseminaari Ajankohtaista tietoa joukkorahoituksesta ja erilaisista joukkorahoitusalustoista. Jyväskylän Veturitallit, 91 osallistujaa Matkailuparlamentti, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 103 osallistujaa Yritysnimi - perustietoa tavaramerkistä ja lisensoinnista, Ilona Ukkosen luento luovien alojen yrityksille, 22 osallistujaa. 11

13 3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja muusta alueiden käytön suunnittelusta maakunnassa. Myös kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnanliiton vastuulla. 3.2 Keski-Suomen strategia 2040 Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan Keski-Suomen strategian. Keski-Suomen strategian valmisteluun osallistui mittava joukko maakunnan kehittäjiä. Elinkeinojen kehittämisen kärjiksi valikoituivat bio-, digi- ja osaamistalous, joiden toimeenpano perustui maakunnan toimivalle aluerakenteelle ja hyvälle saavutettavuudelle. Kehittyvien elinkeinojen katsottiin vahvistavan aluetaloutta ja luovat edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluiden kehittymiselle. Keski-Suomen strategiassa yhdistettiin maakuntasuunnitelma ja -ohjelma. Lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelut muodostivat kokonaisuuden. Biotalouden kehittämisessä kasvu perustettiin runsaisiin luonnonvaroihin, uusiin biopohjaisiin tuotteisiin ja niiden tuotantoon tarvittaviin laitteisiin, uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen maakunnan energiankulutuksesta, resurssiviisaaseen Keski-Suomeen, vahvoihin biotalousyrittäjiin sekä lähellä tuotettuun ja jalostettuun ruokaan. Digitalouden tavoitteissa pyrittiin edistämään nopean ja teknologioiltaan monipuolisen alueellisen laajakaistaverkon rakentumista, ICT-alan kehittymistä digitalouden pohjaksi, julkisten digipalveluiden kehit- 12

14 tymistä, kyberturvallisuuden rakentumista kilpailutekijäksi, digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä globaaleilla markkinoilla, ennakointitiedon hyödyntämistä sekä palveluinnovaatioiden poikkitieteellistä tutkimusta ja opetusta. Osaamistaloudessa toimenpiteet suunnattiin koulutusmaakunnan aseman turvaamiseen, alan yritysten kasvun tukemiseen, yrittäjyyden ja työelämätaitojen liittämiseen osaksi oppimista, yritystehtaan käynnistämiseen mahdollisimman pikaisesti sekä osaamisen viennin vauhdittamiseen. Aluerakenteen ja saavutettavuuden toimet kohdistettiin liikenteen kärkihankkeisiin, liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaistamiseen sekä puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Maakunnan väestön hyvinvoinnin edistämisessä tavoiteltuja kehittämisen suuntia olivat keskittyminen ennaltaehkäiseviin toimiin, valinnanvapauden edellytysten luominen palveluiden käyttäjille, toimivien osallistumismahdollisuuksien rakentaminen, sähköisten ja henkilökohtaisten palveluiden tarkasteleminen kokonaisuutena sekä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen osuvalla ennakoinnilla. Vuonna 2014 valmistui Keski-Suomen strategian ympäristöarviointi, joka on tehtävä SOVA-lain (Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki) mukaisesti maakunnallisille suunnitelmille ja ohjelmille. Työssä käytettiin hyväksi maakunnan yhteistyöryhmän asettaman ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän (YVA-ryhmä) asiantuntemusta. Maakuntastrategian ympäristövaikutusten arviointi sisälsi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnin. Keski-Suomen vision mukaan Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Keski-Suomen strategia sisältää maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 ja maakuntaohjelman vuosille Maakuntaohjelma toteuttaa ja konkretisoi maakuntasuunnitelman linjauksia. Maakuntaohjelman kehittämisalueiden, bio-, digi- ja osaamistalouden sekä hyvinvoinnin ja aluerakenteen ja saavutettavuuden, tavoitetilat ja toimintavuonna tehdyt toimet on esitetty vuosikertomuksen luvussa 3.4. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa kohdennetaan maakunnan kehittämistoimiin kumpanakin vuonna yhteensä noin 12 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen tukea. Tuki koostuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) 7 miljoonan ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) 5 miljoo- 13

15 nan euron rahoituksesta. Rahoituksesta 36,6 prosenttia eli noin 4,4 milj. kohdennetaan Saarijärven- Viitasaaren seudulle. Valtion kahden seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioihin suunnitelmassa esitetään kymmenien miljoonien määrärahoja tie- ja ratahankkeisiin sekä lisärahoitusta osaavan työvoiman varmistamiseen. Biotuotetehtaan yhteyteen syntyvät metsä- ja logistiikka-alan työpaikat tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa, jonka vuoksi suunnitelmassa esitetään 2,3 miljoonan euron lisärahoitusta koulutuksen järjestämiseen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. 3.3 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Maakunnallinen ennakointityö jatkui yhdessä 12 eri organisaation kanssa muodostetussa Keski-Suomen tulevaisuusryhmässä. Tulevaisuusryhmä julkaisi Tulevaisuuden uutiskirjeen vuoden aikana 8 kertaa. Uutiskirjeeseen on sisältynyt maakunnan tilan seuranta, tulevaisuusraadin kyselyn tulemat, globaali ilmiö ja heikko signaali sekä tulevaisuustyön ajankohtaiset asiat. Keski-Suomen Tulevaisuuskatsaus julkaistiin keväällä ja syksyllä. Maakunnan tilan seurannan ja ennakoinnin työkaluna toimii maakunnallinen tietopalvelusivusto Sosiaalisen median hyödyntämistä tulevaisuustyössä painotettiin vuoden aikana. Tulevaisuustyötä tuotiin esille Facebookissa Keski-Suomi ennakoi ja Twitterissä #kstulevaisuus. Tulevaisuusryhmä järjesti Keski-Suomen tulevaisuusfoorumit keväällä ja syksyllä. Kevään foorumin teemana oli Luovuus Keski-Suomen kilpailutekijänä. Foorumin työpajoissa tehtiin luovuuden teemoihin liittyviä lupauksia ja haastettiin maakunnan eri toimijoita tulevaisuustyöhön. Syksyn foorumi keskittyi teemaan Uusi työ haastaa talouden: pysyykö Keski-Suomi mukana muutoksessa? Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma -työtä (KESU) jatkettiin Keski-Suomen liiton koordinoimana alueellisella tasolla. KESU-työ sisältää alueellista vuoropuhelua koulutuksen laadusta ja määrästä, koulutus- ja työvoimatarve-ennusteiden laadintaa, maakuntien välistä yhteistyötä sekä edunvalvontaa ministeriöiden suuntaan. Keski-Suomen liitto kokosi säännöllisesti seurantatietoja väestöstä, alue- ja kuntataloudesta, koulutuksesta ja osaamisesta, työmarkkinoista sekä yritystoiminnasta. Vuoden aikana julkaistiin kaksi Keski- Suomen aikajana -katsausta, joiden erityisteemoina olivat seutukuntien kehitys sekä yritysten tilauskanta tulevaisuuden ennakoinnin tukena. 3.4 Keski-Suomen strategian toteuttaminen Biotalous Biotalouden keskeisimmät toimet vuonna 2014 kohdistuivat Äänekosken biotuotetehdas-investoinnin edistämiseen. Keski-Suomen liiton rooli oli tässä maakunnan eri toimijoita kokoava; liikenteellisten ja puun logistiikkaan liittyvien kysymyksien lisäksi olivat keskusteluissa mukana mm. mekaanisen metsäteollisuuden edustajat. Tavoitteena oli puun riittävyyden turvaaminen ja raaka-aineiden ja niistä jalostettujen lopputuotteiden sujuva liikkuminen määränpäihinsä. Vt 4 Äänekosken kohdan tulevien liikennejärjestelyjen edistäminen oli tässä keskeistä. Keski-Suomen liiton koollekutsumana koulutusorganisaatioiden edustajat valmistelivat suunnitelmaa osaavan työvoiman turvaamiseksi biotuotetehtaan osalta. Rakentamisen aikaisen työvoiman turvaaminen ja oppilaitosten mahdollisuudet osaavan käyttöhenkilöstön kouluttamiseen olivat yhdessä logistiikka-alan ja metsänkorjuualan opiskelijamäärien kasvattamisen lisäksi keskeisinä teemoina. Uusien biopohjaisten tuotteiden tutkimuksen ja tuotekehityksen osalta Keski-Suomen liitto rahoitti VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistä Kotva-hanketta (EAKR), tavoitteena vaahtorainaus-tekniikan ke- 14

16 hittäminen teolliseen mittakaavaan. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseksi Keskipohjola-komitea rahoitti 2014 Keski-Suomen energiapäivää sekä syksyllä järjestettyä uusiutuvaan energiaan keskittyvä seminaaripäivää kuntien energia-asioista vastaaville. Tämä toteutettiin yhdessä Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. Keski-Suomen liitto on ollut mukana SITRA:n ja Jyväskylän kaupungin kohti resurssiviisautta- hankkeessa. Hankkeen toimenpiteet, resurssiviisauden toimintamalli ja sen pohjalta syntynyt tiekartta ovat hyvänä pohjana resurssiviisauden edistämiseksi maakunnallisesti. Syntyvien jätteiden vähentämisen tavoite ja biohajoavan jätteen osuuden vähentäminen loppusijoituksessa mahdollistavat uudentyyppisiä liiketoiminnan muotoja ja samalla vaativat alueellisten jäteyhtiöiden kehittymistä ja verkottumista. Tässä Keski- Suomen liitolla oli selkeä rooli toimijoita kokoavana tahona. Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämishankkeessa haettiin toimintamalleja maakunnan biotalouden yritysvetoiseen edistämiseen. Ideapajat ja KasvuOpen kiitoratapäivät biotalousalan yrityksille olivat suuri menestys, kehittämishanke oli mukana KasvuOpen kiitoratapäivissä Keski-Suomen kauppakamarin, KasvuRoihu Oy:n, MetsäGroupin ja SSYP:n kanssa. Tarvaalan biotalouskampuksen MasterPlan in valmistelu käynnistettiin toimintavuonna. Tarvaalan biotalouskampus oli yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa mukana EU:n 7. puiteohjelman rahoittamassa BERST-hankkeessa ( ). Hankkeessa tuotettiin alueellisen biotalouden tunnuslukuja sekä työkaluja alueellisen biotalouden kehittämiseen. Laukaan tervetaimiasema, joka on osa 2015 vuoden alussa muodostettua Luonnonvarakeskusta, on merkittävä osa luonnonvaratutkimusta. Laukaan tervetaimiaseman jatkuvuus on ollut kyseenalaistettuna. Vuoden 2014 aikana saatiin tilanne vakiinnutettua yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa ja suurin uhka aseman toiminnan lakkauttamisesta väistyi Digitalous Digitalous-teeman tavoitteita ja niiden mukaisia toimenpiteitä konkretisoitiin jo aiemmin valmistuneessa Keski-Suomen ict-strategiassa. Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Keski-Suomen liitto osallistui ict-strategian toimenpidelinjausten ja hankkeiden toteuttamiseen erikseen sovittavien toteutusvastuiden mukaisesti. Keski-Suomen ict:n kehittäminen perustui viiteen ohjelmapilariin, joita olivat: Digitaalinen Keski-Suomi ICT-huippuosaamisen Keski-Suomi ICT-SOTE Keski-Suomi ICT-liiketoiminnan Keski-Suomi Kyberturvallisuuden Keski-Suomi Keski-Suomen liiton omat toimeenpanovastuut keskittyvät pääosin Digitaalinen Keski-Suomi ohjelmapilarin toimenpiteisiin. Muihin kokonaisuuksiin liitto osallistui aktiivisesti ja kohdisti niihin mm. hankerahoitusta. Liitto perusti Keski-Suomen ICT-strategian ohjausryhmän ja kutsui siihen jäseniksi strategian toteutusta vetävien organisaatioiden edustajia. Ohjausryhmä seuraa alan kehitystä, suunniteltuja ja meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteiden toteutusta sekä toimii strategian toteutukseen osallistuvien yhteistyön koordinoijana ja tiedonvaihtofoorumina. Lisäksi muodostettiin kuntien tietohallinto- ja ict-vastaavien yhteyshenkilöiden ryhmä. Sen avulla pidettiin yhteyttä kuntiin digitalouteen liittyvissä asioissa, organisoitiin yhteistyötarpeita koskevia kyselyitä, työpajatoimintaa sekä välitettiin kunnille tietoa maakunnallisesti ja kansallisesti kiinnostavista digitalouteen liittyvistä asioista. 15

17 Syksyllä 2014 käynnistettiin kuntien hankeyhteistyötä ja sen toimeenpanoa koskeva selvitys Keski- Suomen ict-strategian toteutus Keski-Suomen liitossa. Kuntien Tiera Oy:n tekemä selvitys valmistuu vuoden 2015 alkupuolella. Osana selvitystä valmisteltiin Sähköinen asiointipalvelu hanketta, jossa ensimmäisenä valmisteltiin sähköisen asiointialustan käyttöön ottamista yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien kanssa. Valtakunnallisen Laajakaista kaikille 2015 hankkeen toteuttaminen jatkui vuonna Toteutuksessa on mukana 17 maakunnan kuntaa. Hankkeen ulkopuolella ovat Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Keuruu, Kinnula ja Muurame. Keski-Suomen liitto avusti operaattorin omarahoitusongelmista kärsineiden ja pysähtyneiden hankkeiden rahoitusratkaisuiden löytämisessä. Liitto tarjosi neuvottelu- ja valmistelufoorumin sekä asiantuntija-apua. Sen tuloksena syntyi tukiviranomaisten vaatimukset täyttävä ratkaisu hankkeiden jatkamiseksi. Eräiden kuntien ja osuuskunnan välillä tehtiin ensimmäinen liiketoimintakauppa, jolla näitä kuntia koskevat osuuskunta Kuuskaistan hankkeet siirtyivät Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle. Samassa yhteydessä nämä kunnat liittyivät rahoitusta varten perustettuun Keski-Suomen Verkkoholding Oy:öön. Vuoden 2014 lopussa yhtiöissä on mukana kuusi kuntaa: Kannonkoski, Konnevesi, Kyyjärvi, Multia, Pihtipudas ja Toivakka. Muut laajakaistatukilain mukaisissa hankkeissa mukana olevat kunnat jatkavat verkkohankkeiden toteutusta aiemmin valittujen operaattoreiden eli TeliaSonera Oyj:n ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa. Liiketoimintakaupan allekirjoitustilaisuus Kuva Jarmo Koskinen 16

18 Toteutuksen pääpaino oli laajakaistatukeen oikeutetuissa runkoverkoissa. Vuoden lopun tilanteessa rakennetun runkoverkon hankekohtaiset pituudet (lisäksi tilaajayhteydet): Tilanne v lopussa: Rakennettua runkoverkkoa (km) rakennettu verkko (pl. Laukaa, Äänekoski) 1. Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi 0 5. Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Kinnula (ei valtak. hanke) 45 Yhteensä noin 1269 km Vuoden lopulla valmistui Viestintäviraston laatimat laajakaistatukilain mukaisista hankkeista sivussa olevien kuntien (Hankasalmi, Joutsa, Jämsä ja Keuruu) markkina-analyysit. Ne mahdollistavat em. kuntien niin halutessa verkkohankkeiden julkisten tukien uuden kilpailuttamisen vuonna Keski-Suomen liitto teki yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa kuntien langattomien tietoliikenneyhteyksien toimivuutta koskevassa kartoituksessa. Raportti: Langattoman ja kiinteän verkon saatavuus Keski-Suomessa. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, Loppuvuodesta valmisteltiin Kaista kaikille koordinaatiohanke. Se on kuuden Pohjois-, Itä-, ja Keski- Suomen maakunnan liiton yhteinen tiedonsiirtoverkkojen toteutuksen edistämishanke ja käynnistyy vuonna Loppuvuodesta aloitettiin Kaista käyttöön! kehittämishankkeen valmistelu. Kyseessä on kuuden maakunnan yhteinen tietoverkkojen hyödyntämisen ja ICT-strategioiden toimeenpanon edistämishanke. Sille tullaan hakemaan rahoitusta ELY-keskusten hankerahoista vuonna Syksyllä käynnistettiin SOTE alaa koskevan kehitysohjelman valmistelu. Tavoitteena on laatia Keski- Suomen sosiaali- ja terveysalan ict:n osaamisen, yritystoiminnan ja hyödyntämisen kasvattamiseksi konkreettinen ja vaikuttava kehitysohjelma. Jatkotyöohjelma valmistuu keväällä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa hankkeen toteutuksesta liiton osarahoituksella. Yritysten digitalouteen siirtymistä on edistetty DIGI DIGI - Digitaalisuus yritysten liiketoiminnassa hankkeella. Hanke auttaa pohjoisen Keski-Suomen alueen yrityksiä hyödyntämään uusia tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuja liiketoiminnassaan. Liiton osarahoittama hanke valmistuu vuodenvaihteessa 2014/2015. Hankkeen toteuttaja on Saarijärven seudun Kehitys Oy. 17

19 Syksyllä 2014 käynnistettiin digitalous-teemaa toteuttava konseptointi ja toimenpiteiden käynnistyshanke. Yhteistyön kohteena hankkeessa ovat pk- ja mikroyritykset. Työssä kartoitetaan ja esitellään lupaavimmat digitalisointi mahdollisuudet, konkretisoidaan niitä esimerkein ja jalostetaan yritysten aktivoinnilla mm. työpajoissa, laaditaan tiekartta ja toimenpiteiden suunnittelu vuosille , käsitellään rahoitusratkaisuja ja projektien käynnistysmahdollisuuksia. Hanke valmistuu keväällä Keski- Suomen liitto tilasi toteutuksen Suomen Yrityskehitys Oy:ltä. Maakuntastrategian yhtenä tavoitteena on kyberosaamisen ja -liiketoiminnan kehittäminen sekä luoda uusia alan yrityksiä ja houkutella ulkomaisia yrityksiä. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2014 asetettu tavoite INKA-ohjelman toimenpiteiden yhteensovittamiseksi maakuntastrategiaan toteutui kyberturvallisuuden osalta. Liitto myönsi vuosille erittäin merkittävän rahoituksen Jyväskylän ammattikorkeakoululle (JAMK) JYVSECTEC kyberturvallisuuslaboratorion rakentamiselle ja kyberosaamisen kasvattamiselle. Jamk tarjoaa laboratoriopalveluita mm. puolustushallinnon ja yritysten kyberturvallisuustestaukselle ja -harjoituksille. Jyväskylän yliopistolle annettiin osarahoitussitoumus kyberturvallisuutta koskevaan TEKES-hankehakemukseen. Keski-Suomen liiton toimintasuunnitelmassa tasapuolinen palveluiden saavutettavuus nähtiin tärkeänä painopisteenä. Tähän haasteeseen liitto vastasi osallistumalla mm. yhteispalvelupisteiden vuonna 2012 alkaneen etäpalvelu-pilotin jatkotyöhön. Kokeilu jatkui Keski-Suomessa etäpalveluiden valtakunnallisena käyttöönottona vuonna 2014, yhteensä neljässätoista palvelupisteessä. Etäpalvelu täydentää yhteispalvelupisteen palvelutarjontaa antamalla mahdollisuuden asioida viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. TE-toimisto, maistraatti, Kela, oikeusapu ja Verohallinto tarjoavat asiantuntijapalvelujaan myös etäpalveluna. Keski-Suomen liitto koordinoi palveluntarjoajien ja palveluneuvojien tapaamisia sekä toteutti 2014 syksyllä valtiovarainministeriön rahoituksella etäpalvelu-viestintäkampanjan. Keski-Suomen liiton ICT-strategian toteutushanke päättyy toukokuussa Sen jälkeen digitalousteemalle tullaan rekrytoimaan kehittämispäällikkö vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaisesti Osaamistalous Keski-Suomen liitto haki osaamisesta uutta yritystoimintaa. Liitto tuki Jyväskylän Yritystehtaan käynnistymistä. Tavoitteena on uusien yritysten kehittämisympäristö, joka yhdistää koulutuksen, osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän. Tehtaan toiminnot käynnistyivät Juomatehtaalla syksyllä Liitto tuki myös samoissa tiloissa aloittanutta Pelileipomoa. Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen yrittäjyysstrategia määrittelee tavoitteet sekä keinot yrittäjyyden lisäämiseksi. Strategian toteutus on lähivuosien merkittävin oppilaitosten yhteinen Keski-Suomen tulevaisuuteen vaikuttava kehittämishanke, johon tulee saada mukaan myös alueen muut oppilaitokset. Keski-Suomen liitto oli mukana tukemassa Jyväskylä Entrepreneurship Society Ry:n (JES Ry) toiminnan kehittämistä. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää ideoita tekijöihin ja tuo yrittäjyyden todelliseksi vaihtoehdoksi opiskelijalle. Yhdistyksessä on mukana sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. JES on esimerkki uudenlaisesta tavasta tuoda opiskelijoille esille yrittäjyyden vaihtoehtoa. Bisnesenkelitoiminta on Suomessa varsin uutta. Toiminta on kasvussa ja se tulee olemaan yksi merkittävä kasvuyritysten rahoituspalvelu. Keski-Suomen liitto tuki Opas enkelirahoituksen hakemiseen julkaisun tekemistä. Opas kertoo hyvin seikkaperäisesti bisnesenkelitoiminnasta ja se on hyödyllinen rahoitusta hakeville yrityksille sekä yrityskehittäjille. Pk-yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestettiin esittelytilaisuus. 18

20 Joukkorahoitus on uusi ja nopeasti yleistyvä mm. yrityksille soveltuva rahoitustapa, joka sopii erityisesti aloittaville yrityksille, yhteisöille ja uusille innovaatioille. Luovan talouden ja kulttuurin kasvun ja kansainvälistymisen tukitoimet (LUKAS) -hanke järjesti yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikoulun kanssa tilaisuuden, jossa avattiin rahoitusmuodon lainsäädäntöön liittyviä asioita ja esiteltiin erilaisia joukkorahoitusalustoja sekä käytännön kokemuksia rahoituskampanjoista. Tilaisuus suunnattiin keskisuomalaisille pk-yrityksille, uusille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville sekä yrityskehittäjille. Osaamistalouden teemasta nousi useita kansainvälisiä hankeaihioita, joita työstettiin rahoitettavaksi alkaneelle rahoituskaudelle. Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelman hakuun käynnistettiin hankevalmistelu, jonka teemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy luovuuden ja luovan osaamisen keinoin. Itämeri-ohjelmassa puolalaisen pääpartnerin vetämään muotoiluajattelun hyödyntämiseen liittyvään hankkeeseen laadittiin aihio pilotille, joka keskittyy muotoiluajattelun ja osallistavan kehittämisen käyttöön aluekehittämisen välineenä. Maakunnan koulutusvientitoimijat tiivistivät yhteistyötään ja elokuussa 2014 perustettiin Suomalaisen oppimisosaamisen verkosto ry, joka toimii Keski-Suomen liiton tukeman EduCluster Network - yritysverkoston seuraajana. Jyväskylään rekisteröity yhdistys toimii kansallisesti koulutusvientiasioiden edunvalvojana ja kouluttajana sekä markkinoi kansainvälisesti jäsentensä koulutuspalveluita. Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen oli yksi vuoden 2014 painopisteitä. Keski-Suomen liitto koordinoi ammatillisen koulutuksen alueellisen kehittämissuunnitelman Opetushallitukselle vuosille , jossa määritellään koulutuksenjärjestäjien yhteistyön teemat. Ammatillisen koulutuksenjärjestäjät kokoontuivat aktiivisesti liiton koollekutsumina ja syksyllä 2014 vastaava yhteistyö käynnistyi lukiokoulutuksessa. Tavoitteena oli varmistaa riittävä määrä opiskelupaikkoja maakuntaan sekä turvata tätä kautta toisen asteen koulutuksen saatavuus myös tulevaisuudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön testauslaboratorion 3D-tulostin 19