Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n Myllykosken PCC-tehtaan toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset ja ympäristöluvan raukeaminen,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2012/1 Dnro ESAVI/199/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n Myllykosken PCC-tehtaan toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset ja ympäristöluvan raukeaminen, Kouvola LUVAN HALTIJA Specialty Minerals Nordic Oy Ab Myllykosken PCC-tehdas Myllykoskentie 2 A MYLLYKOSKI TOIMINNAN SIJAINTI Specialty Minerals Nordic Oy Ab Myllykosken PCC-tehdas sijoittuu Kouvolaan Myllykosken teollisuusalueelle paperitehtaan itäpuolelle pääportin ja henkilökunnan parkkialueen välittömään läheisyyteen. Eteläpuolella metrin etäisyydellä sijaitsevat Myllykoski Oyj/UPM, Myllykosken terveysasema ja muita hallintorakennuksia sekä noin 100 metriä leveä varastoalue. Varastoalueella oleva varastorakennus peittää näkyvyyden Myllykosken taajamaan. Varastorakennuksen takana kulkee Myllykosken taajaman päätie ja sen takana on omakotialue. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 200 metriä. PCC-tehdas sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Myllykoskentie 2 A ja seulontahiekkavarasto kiinteistöllä Kiinteistöt omistaa Myllykoski Oyj/UPM, Myllykoski. Vuokra-alueen koko on m 2. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 ASIAN KÄSITTELYN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti, 31, 57 kohta 1 sekä 90 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 4 d) kohta sekä 5 :n 1 momentin kohta 4 d) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Ympäristölupa A 1007, KAS-2004-Y , Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, annettu Purkamislupa , Kouvolan rakennusvalvonta, annettu PCC-LAITOKSEN TOIMINTA Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n PCC-tehdas rakennettiin Se tuotti paperin täyteaineena käytettävää saostettua kalsiumkarbonaattia (PCC) paperiteollisuuden tarpeisiin. Vuotuinen tuotantomäärä vaihteli tonnin välillä. Prosessissa erottuvaa seulontahiekkaa muodostui keskimäärin tonnia vuodessa. Seulontahiekan määrä oli raakaainekalkista riippuvainen. Tehdas toimi kolmessa vuorossa läpi vuoden. Pääraaka-aineena olivat poltettu kalkki (CaO), hiilidioksidi (CO 2 ) ja vesi. Kalkin vuotuinen kulutus oli noin tonnia ja se varastoitiin ulkona olevissa kahdessa siilossa. Hiilidioksidin lähteenä käytettiin tehdasalueella olevan voimalaitoksen puhdistettua hiilidioksidipitoista savukaasua. Lisäksi prosessissa käytettiin pieniä määriä stabilointi-, säilöntä- ja dispergointikemikaaleja, jotka täysin sitoutuivat tuotteeseen. Kalkin sammutusvaiheessa muodostuneen kalsiumhydroksidilietteen seulonnassa kertynyt reagoimaton karkea jae, eli seulontahiekka sekä siihen yhdistetty kalsiumkarbonaattilietteestä erotettu karkea jae yhdistettynä toimitettiin välivaraston kautta maanparannusaineeksi. Alkalinen seulontahiekka oli rekisteröity sivutuotteeksi, jota Kasvintuotannontarkastuskeskus KTTK eli nykyinen Evira valvoi vuosittain. Tehtaan jätevedet johdettiin paperitehtaan jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Tehtaalla ei ole ollut päästöjä maaperään toimintavuosien aikana. TOIMINNAN LOPETTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Myllykosken PCC-tehtaan toiminta loppui joulukuussa Tehtaan ainoa asiakas UPM Myllykoski lopetti tuolloin paperinvalmistuksen Myllykoskella. Tehtaalle on pyritty löytämään jatkokäyttöä yhdessä UPM:n kanssa alkuvuoden Heinäkuussa 2012 on päätetty, että jatkokäyttöä ei löydy ja tontin omistajana UPM on määrännyt PCC-tehtaan purettavaksi. PCC-

3 tehtaan vuokraamalla kiinteistöllä sijaitsevat tuotantorakennus, varastorakennus sekä autotalli. Toinen tehtaan vuokraama kiinteistö on toiminut seulontahiekan varastoalueena. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet Purkutyösuunnitelma Tehtaan prosessissa käyttämät kemikaalit ja raaka-aineena käytetty kalkki on siirretty käytettäväksi yhtiön muille tehtaille. Tehtaan jätevesi johdettiin paperitehtaan jäteveden puhdistamolle. Jätevesien pumppaus on lopetettu tammikuussa 2012, pumput on tehty virrattomiksi ja putket suljettu. Tehtaan sisäiset jätevesikanaalit ja kaivo tyhjennetään kalkkijäämistä ja täytetään soralla purkuyrityksen toimesta. Osa prosessilaitteista on siirretty käyttöön muille tehtaille. Purkutöissä syntyvä metalliromu jää purkuyrityksen omaisuudeksi ja menee edelleen uusiokäyttöön. Tehdasrakennuksen, varastorakennuksen sekä autotallin purkamisesta ja materiaalin jatkokäytöstä on tehty sopimus purkuyrityksen kanssa. Purkuyritys on laatinut purkusuunnitelman, Purkamistyösuunnitelma, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Myllykoski, Tehdasrakennukset on oltava purettuna vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan läheisyydessä ollut toiminnan sivutuotteena syntyneen seulontahiekan välivarasto on tyhjennetty ja materiaalit viety jatkokäyttöön maanparannusaineeksi. Toiminnan loppumisen jälkeen Specialty Minerals Nordic Oy Ab on irtisanoutunut Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailusopimuksesta vuonna Kiinteistöllä ei ole tehty ympäristöntilaa koskevia erillisiä selvityksiä. Työ aloitetaan laitoksen sisäpurkutöillä. Sisäpurkutöiden päätyttyä siirrytään ulkoalueelle, josta puretaan säiliöt, putkistot ja putkisilta. Rakennukset puretaan maantasalle ja maanpinta jätetään siistiksi. Katokset, aidat ja perustukset puretaan viimeisenä. Purkutöiden yhteydessä tasoitetaan kaoliinialueella sijaitseva maavalli ja tarvittaessa ylimääräinen maa-aines viedään pois. Purkurajasta PCCtehtaan ja UPM Myllykosken paperitehtaan välissä on sovittu Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n ja UPM:n kanssa (putkisillan viimeinen kannake ennen PCC-tehdasta). Purkamisesta tuleva purkumateriaali pyritään kierrättämään mahdollisimman suurelta osin uusiokäyttöön ja jätteeksi menevä purkumateriaali pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. 3

4 Purkutyösuunnitelma sisältää luettelon purkutyömaalla huomioitavista työsuojelutoimenpiteistä. Urakoitsija huolehtii siitä, että purkutöistä mahdollisesti syntyvä pöly ei pääse leviämään purkutyömaa-alueen ulkopuolelle. Purkutyömaalta kertyvät jätteet ja niiden käsittely on esitetty seuraavassa taulukossa: 4 Jätejae Ongelmajäte, loisteputket Kipsilevyt Betoni Metalli Kaapeliromu Puutavara Eristysvilla Muu jäte Käsittelijä/Käsittely Lassila&Tikanoja Kymenlaakson Jäte Oy Pulveroidaan hyötykäyttöön Hyötykäyttäjälle Fincumet Oy, Parkano Viedään haketettavaksi Kymenlaakson Jäte Oy Kymenlaakson Jäte Oy HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa todennut seuraavan. Tehtaan alasajoon liittyvistä toimista on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa , kun tieto tehtaan toiminnan loppumisesta oli varmistunut. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen mukaan tehdasalueella sijaitsevilla nyt purettaviksi esitetyillä rakennuksilla ei ole sellaista käyttötarkoitusta ja -arvoa, että niiden kunnossapitoa ja säilyttämistä olisi järkevää jatkaa. Rakennusten purkamisen tarkoituksena on muun tehdasalueen kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Purku tulee suorittaa lajittelevana purkuna niin, että purkumateriaalista on erotettavissa hyödynnettäväksi kelpaava betoni- ja tiilijäte omiin lohkoihinsa, jolloin niiden hyötykäyttö jatkossa eri maanrakentamiskohteissa on mahdollista. Betoniraudat ja kaikki muut mahdolliset epäpuhtaudet käsitellään muualla ko. jätteen käsittelylle tarkoitetuissa asianomaisen luvan omaavissa käsittelypaikoissa. Jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisessa tulee toimia valtioneuvoston asetuksen /591 (muutos /403 ja muutos /1825) mukaisesti. - Rakennusten purkutyöt, purkujätteen käsittely, välivarastointi sekä loppusijoittaminen tulee toteuttaa nykyaikaisin työmenetelmin ja käytännöin niin, että työnaikaiset ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. - Työt on pyrittävä toteuttamaan ilman viivytyksiä ja saamaan päätökseen hakemuksen mukaisesti. Ympäristöä mahdollisesti melun ja pölyn osalta

5 Hakijan kuuleminen kuormittavat työvaiheet on rajattava mahdollisuuksien mukaan arkipäiviin (maanantai perjantai) klo Purkutoiminnan aloittamisesta ja päättymisestä on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ELY- keskukseen ja Kouvolan ympäristöpalveluille. - Tiedot purkutyön aikana kertyneistä lopullisista maanrakentamisessa hyödynnetyistä jätemääristä ja niiden käsittelymenetelmistä sekä muualle käsiteltäviksi tai loppusijoitettaviksi toimitetuista jätteistä tulee toimittaa em. viranomaisille kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Hankkeessa operoidaan teollisuusalueella ja työt toteutetaan arkipäivisin päiväaikaan eikä hanke ole kovin pitkäkestoinen. Huolellisesti toteutettuna hankkeesta ei ole odotettavissa kohtuutonta ympäristöhaittaa lähikiinteistöjen käytölle eikä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hakemuksessa mainitut rakennukset ovat Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen mukaan purettavissa esitetyn purkutyösuunnitelman mukaisesti. Tehtaan toiminnalle myönnetty ympäristölupa (KAS-2004-Y , ) voidaan rauettaa. Mitään erillisiä työnaikaisia eikä jälkitarkkailuja ei ole tarvetta esittää. Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut ei anna lausuntoa, mutta on toimittamassaan sähköpostissa todennut, että rauettamispäätöksessä tulisi kuitenkin huomioida ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 60 :n mukainen meluilmoituksen tekeminen, jos tehtaan purkutöistä aiheutuvan melun on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Hakija on ilmoittanut, ettei lausunnon johdosta ole mitään muutettavaa tai lisättävää. 5 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättää, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Specialty Minerals Nordic Oy Ab:lle päätöksellä nro A 1007, Dnro KAS-2004-Y , myöntämä Myllykosken PCC-tehtaan ympäristölupa raukeaa. Aluehallintovirasto antaa toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista seuraavat määräykset: Määräykset 1. Purkutyö on tehtävä lajittelevana purkuna niin, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön tai muutoin kierrättää tai hyödyntää. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräily ja hyödyntäminen tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) (myöhemmin jäteasetus) 16 :n mukaisesti. Hyödynnettäväksi kelpaava betoni- ja tiilijäte on eroteltava niin, että se mahdollistaa niiden hyötykäytön jatkossa eri

6 maanrakentamiskohteissa valtioneuvoston asetuksen jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisessa 591/2006 (muutos /403 ja muutos /1825) mukaisesti. Maanrakentamiseen hyödynnettäväksi toimitettavien betoni- ja tiilijätteiden osalta on oltava etukäteen yhteydessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Kouvolan ympäristönsuojeluviranomaiseen. 2. Rakennusten purkutyöt, purkujätteen käsittely, välivarastointi sekä loppusijoittaminen tulee toteuttaa nykyaikaisin työmenetelmin ja käytännöin niin, että työnaikaiset ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristöä melun ja pölyn osalta kuormittavat työvaiheet on rajattava mahdollisuuksien mukaan arkipäiviin (maanantai - perjantai) klo Muuna aikana tehtävistä ko. töistä on sovittava erikseen Kouvolan ympäristöpalveluiden kanssa. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) päiväaikaan (klo 7-22). Melutasojen alittuminen on osoitettava tarvittaessa mittauksin. 3. Työt on pyrittävä toteuttamaan ilman viivytyksiä ja saamaan päätökseen hakemuksen mukaisesti. Purkutoiminnan aloittamisesta ja päättymisestä on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukseen ja Kouvolan ympäristöpalveluille. 4. Purkutoiminnasta mahdollisesti kertyvät vaaralliset jätteet on toimitettava kiinteistöllä tapahtuvaa turhaa varastointia välttäen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden käsittely on hyväksytty. Jos niitä varastoidaan kiinteistöllä, varastoinnin on tapahduttava katetussa tilassa ja tiivispohjaisella alustalla erillään muista jätteistä. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. 5. Rakennus- ja purkujätteestä sekä vaarallisesta jätteestä on laadittava siirtoasiakirja, joka on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Siirtoasiakirjassa on oltava jäteasetuksen (179/2012) 24 :ssä vaadittavat tiedot muun muassa jätteistä, niiden määristä ja käsittelystä sekä vaarallisen jätteen pakkaamisesta, merkitsemisestä ja kuljettamisesta. Siirtoasiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. 6. Purkutyön aikana tulee pitää kirjaa kertyvistä jätteistä. Jätteiden luokittelussa tulee pyrkiä noudattamaan jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätenimekkeitä ja numerointia. Kirjanpitoon perustuva yhteenveto jätteistä, niiden määristä, käsittelystä sekä jätteen vastaanottajista tulee toimittaa em. viranomaisille kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. 6 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi

7 sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos toimintaa koskeva lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava tätä koskevat määräykset. Päätöksessä annetut määräykset perustuvat edellä mainittuun 90 :ään ja niitä annettaessa on otettu huomioon, mitä ympäristölupiin liittyen ympäristönsuojelulaissa on myös muuten määrätty. Hankkeessa operoidaan teollisuusalueella ja työt toteutetaan arkipäivisin päiväaikaan eikä hanke ole kovin pitkäkestoinen, minkä vuoksi aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena ympäristönsuojelulain 63 :n mukaista asianosaisten kuulemista. Määräysten mukaisesti toimittaessa ja huolellisesti toteutettuna purkutyöstä ei ole odotettavissa kohtuutonta ympäristöhaittaa lähikiinteistöjen käytölle eikä haitallisia ympäristövaikutuksia. Purkutyössä muodostuvien jätteiden käsittelyä koskeva määräys noudattaa uuden jätelain (646/2011) vaatimuksia. Betoni- ja tiilijätettä voidaan hyödyntää maanrakentamisessa joko siitä annetun asetuksen 591/2006 (muutos /403 ja muutos /1825) mukaisesti tekemällä siitä ilmoitus asianomaiselle ely-keskukselle tai hakemalla tarvittaessa erikseen ympäristölupaa. Yhteysviranomaisena asiassa toimii ely-keskus. (määräys 1) Jätelain ja ympäristönsuojelulain nojalla annetut määräykset 2, 4 ja 6 ovat tarpeellisia ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Pölyämisen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja voidaan tehokkaasti estää muun muassa välttämällä pölyä aiheuttavia työvaiheita asutukseen nähden epäedullisissa tuuliolosuhteissa. Ratkaisussa on annettu toiminnan lopettamiseen liittyen määräykset myös meluntorjunnasta eikä esitetystä toiminnasta ole siten tarpeen tehdä erillistä meluilmoitusta. Ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta ei ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan ei ole tarpeen tehdä meluilmoitusta. (määräykset 2, 4 ja 6) Purkutyölle on annettu hakemuksen mukainen kestoaika, jolloin merkittävistä poikkeamista olisi sovittava valvontaviranomaisten kanssa. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoittaminen on annettu valvonnallisista syistä. (määräys 3) Jätelain 121 edellyttää siirtoasiakirjan laatimista vaarallisen jätteen ja rakennus- ja purkujätteen luovuttamisesta ja sen säilyttämisestä. Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä on tarkemmin säädetty, mitä tietoja siirtoasiakirjaan tulee merkitä. (määräys 5) Kirjanpito sekä loppuraportointi ja niissä vaadittavat tiedot valvoville viranomaisille perustuvat jätelain 118 ja 122 :iin. (määräys 6) 7 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 43, 45, 46, 53, 54, 57, 90, 96, 97, 100, 105

8 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 118, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8, 9, 15, 16, 20, 24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2. mukaan muun ympäristöympäristölupa-asian käsittelystä perittään maksu, jonka suuruus on 50 /h. Maksu perustuu 30 tunnin työmäärään. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Specialty Minerals Nordic Oy Ab Äänekoski Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Harri Majander Hilkka Hirvikallio Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hilkka Hirvikallio HH/tv

10 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.