Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, 22.6.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2012/2 Dnro ESAVI/48/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, ), Heinola Asunto Oy Honkakoto Asunto Oy Honkakoto on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa lämpökaivojen rakentamiseen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, ), Heinola kaupungissa. SUUNNITELMA Asunto Oy Honkakoto on hakenut lupaa seitsemän lämpökaivon (7 x 190 metriä) poraamiseen Heinolan Kirkonkylässä olevalle rivitalokiinteistölle osoitteessa Vanhatie 10. Rakennus on pääasiallisesti asuinkäytössä. Hakijan tarkoituksena on muuttaa asunto-osakeyhtiön lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä maalämpöön. Tällä hetkellä kiinteistössä on toiminnassa alkuperäinen vuodelta 1973 oleva öljylämmityslaitteisto, joka on tullut elinkaarensa loppuun. Öljylämmityslaitteistoon kuuluu maan alla bunkkerissa sijaitseva litran öljysäiliö. Öljylämmityslaitteiston keskimääräinen öljynkulutus on ollut litraa vuodessa. Pohjavesialue ja vedenottamot Öljylämmityslaitteisto puretaan kokonaisuudessaan ja öljysäiliö tyhjennetään, puhdistetaan, tarkastetaan ja poistetaan lopullisesti käytöstä. Vanhan lämmityslaitteiston tilalle rakennetaan maalämpöä hyödyntävä lämmityslaitteisto. Hankealue sijaitsee Heinolan Kirkonkylän Il-luokan pohjavesialueella ( ). Pohjavesialue on osa pohjois-etelä -suuntaista pitkittäisharjua. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,71 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,92 km2. Kiinteistö sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Noin 700 m päässä kohteen koillispuolella sijaitsee Heinolan kaupungin Pikosen vedenottamo, josta otetaan pohjavettä nykyisin noin 430 m³/d vesijohtoverkostoon johdettavaksi. Kiinteistön lähialueella (alle 100 metrin etäi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Maaperä, kallio ja pohjaveden pinnankorkeus Pohjavesivaikutusten arviointi syydellä) on kaksi talousvesikäytössä olevaa sekä useita kasteluvesikäytössä olevia yksityiskaivoja. Hakijan kiinteistö sijaitsee alueella, jossa maaperä on vettä johtavaa harjuainesta (hiekkaa ja soraa). Kallio sijaitsee rivitalokiinteistön kohdalla painovoimamittausten perusteella tasossa noin eli noin metrin syvyydessä maanpinnasta. Harjun itä- ja länsipuolella kallion on havaittavissa avopaljastumina. Pohjavesi on lähimmissä havaintopisteissä rivitalokiinteistön koillispuolella tasossa noin +80 ja lounaispuolella tasossa noin +84,6. Kiinteistön kodalla pohjavesi arvioidaan olevan tasossa noin +82 eli vajaan 10 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesi virtaa alueella harjun suuntaisesti lounaasta koilliseen kohti Pikosen vedenottamoa. Maalämpökaivojen ja niiden rakentamisen mahdolliset pohjavesivaikutukset voidaan jakaa kaivon rakentamisen (porauksen) aiheuttamiin vaikutuksiin sekä käytönaikaisiin laadullisiin vaikutuksiin (lämmönsiirtonesteen vuoto). Seuraavassa on arvioitu mahdollisia pohjavesivaikutuksia molempien tekijöiden kannalta. Rakentamisen pohjavesivaikutukset Maalämpökaivojen rakentamisen pohjavesivaikutukset eivät käytännössä poikkea normaalien kallioporakaivojen rakentamisen vaikutuksista. Kaivon rakentamisesta voi aiheutua vaikutuksia pohjaveden virtausolosuhteisiin, mikäli esimerkiksi porauksella puhkaistaan vettä pidättävä maakerros, minkä seurauksena paineellinen pohjavesi pääsee purkautumaan maan pinnalle. Edellä kuvattu tilanne voisi olla mahdollinen esimerkiksi savipeitteisellä harjun reunavyöhykkeellä, jossa pohjavesi saattaa olla paineellista. Pahimmillaan pohjaveden purkautuminen voi olla vaikeasti hallittavaa ja tilanteen korjaaminen hankalaa. Vastaavasti kallioporaus saattaa synnyttää kallioperään uusia rakoyhteyksiä, minkä seurauksena kalliopohjaveden virtausolosuhteet voivat muuttua. Tästä voi olla edelleen seurauksena vaikutuksia esimerkiksi naapuruston kallioporakaivojen vedenantoisuuteen. Rannikkoseuduilla jääkauden jälkeisenä aikana meren peitossa olleiden alueiden kallioperässä saattaa esiintyä suolaista pohjavettä (ns. relikti merivesi). Uusien rakoyhteyksien syntymisellä saattaa siten olla myös laadullisia vaikutuksia, mikäli makeaan pohjaveteen pääsee sekoittumaan merivedestä peräisin olevia suoloja. Maalämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa myös väliaikaista pohjaveden samentumista porauspaikan välittömässä läheisyydessä. 2

3 3 Kiinteistö sijaitsee harjualueella, jossa maaperä on vettä johtavaa ja pohjavedenpinta esiintyy syvällä. Kaivojen poraukseen ei näin ollen liity riskiä pohjaveden haitallisesta purkautumisesta. Kohde sijaitsee sisämaassa, eikä poraukseen siten liity riskiä suolaisen meriveden sekoittumisesta pohjaveteen. Lähialueella olevat yksityiskaivot ovat rengaskaivoja, jotka saavat vetensä harjun hiekka- ja sorakerroksista. Maalämpökaivojen porauksessa irtomaakerros läpäistään työputkella. Kallioporauksesta ei aiheudu vaikutuksia irtomaakerroksen pohjaveteen eikä näin ollen naapuruston vedenhankinnalle. Huolellisesti toteutettuna maalämpökaivon rakentamisesta ei tässä kohteessa arvioida aiheutuvan muitakaan haitallisia pohjavesivaikutuksia. Käytönaikaiset pohjavesivaikutukset Maalämpökaivojen käytönaikaiset pohjavesiriskit liittyvät mahdollisiin lämmönsiirtonesteen vuototilanteisiin. Suuri vuotava lämmönsiirtonesteen määrä on epätodennäköinen. Käytössä on suljettujärjestelmä, jossa laitteisto pysähtyy, mikäli lämmönsiirtoputkistoon tulee vuoto. Näin vuoto myös havaitaan välittömästi. Lämmönsiirtonesteen vuodon aiheuttamat laatumuutokset pohjavedessä liittyvät lähinnä hapetuspelkistysolosuhteiden sekä ph -arvon muutoksiin, joista voi edelleen olla seurauksena metallien liukoisuuden lisääntymistä pohjaveteen. Mahdollisia laadullisia vaikutuksia voi myös aiheutua, mikäli pintavesiä pääsee kulkeutumaan pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden kautta. Pintaveden välityksellä aiheutuvia mahdollisia laatuvaikutuksia voidaan pitää kuitenkin merkitykseltään hyvin vähäisinä, niiden rajoittuessa kaivon välittömään läheisyyteen. Suunniteltujen maalämpökaivojen lämmönsiirtoneste on bioetanoli. Etanolia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Tässä kohteessa ei etanolin seassa käytetä korroosion estämiseksi tarkoitettuja lisäaineita, koska kohde sijaitsee pohjavesialueella. Mikäli lämmönsiirtonestettä pääsisi mahdollisen vuodon seurauksena kulkeutumaan pohjaveteen, kohdistuvat vaikutukset maalämpökaivon lähialueelle. Lämmönsiirtonesteissä käytettävät ainesosat ovat pääosin hyvin veteen liukenevia ja näin ollen pitoisuudet laimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa. Mahdollisessa vuototapauksessa haittavaikutukset voivat siten kohdistua lähinnä naapurikiinteistöjen kaivoihin. Suunnitellut maalämpökaivot sijaitsevat Heinolan kaupungin Pikosen vedenottamon valuma-alueella. Pikosen vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin päässä, joten suojaetäisyys on riittävä. Mikäli lämmönsiirtonestettä pääsisi pohjaveteen mahdollisen poikkeustilanteen seurauksena, ehtii lämmönsiirtoaine liueta ja laimentua pohjavedessä, eikä vedenottamon vedenlaadulle aiheudu riskiä. Lisäksi lämmönsiirtonesteen joutuminen irtomaakerroksen pohjaveteen on käytännössä mahdotonta, koska lämmönsiirto putkistot asennetaan irtomaaosuudella yhtenäisen teräsputken sisään, joka porataan kaksi metriä kallioon. Teräsputki tiivistetään ylä- ja alapäästä betonoinnilla pintavesien pääsyn estämiseksi sekä irtomaakerroksen ja kal-

4 Hankkeen toteutusaikataulu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN liopohjaveden sekoittumisen estämiseksi. Kiinteistön alueella olevat yksityiset talousvesikaivot ovat rengaskaivoja, jotka saavat vetensä irtomaakerroksen pohjavedestä, eikä niille katsota aiheutuvan laadullista riskiä. Suunniteltu maalämpökaivojen toteutus vähentää pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä, koska niiden toteuttamisen myötä voidaan luopua kiinteistöllä käytössä olevasta öljylämmityksestä ja poista öljysäiliöt sekä niihin liittyvä rakenteet pohjavesialueelta. Lämpökaivot on tarkoitus rakentaa mahdollisimman pian, taloyhtiön kanssa tehdyn urakkasopimuksen mukaan kuitenkin viimeistään huhti kesäkussa Poraustyöt oheistöineen vaativat noin kolmen viikon aikajakson. Poraustyö tullaan suorittamaan noudattaen kaikkia Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa sisältämiä erityisvaatimuksia. Lämmönkeruujärjestelmä tullaan varustamaan asianmukaisella vuodonilmaisimella. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Heinolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Heinolan kaupungilta sekä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 4 LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Asunto Oy Honkakoto hakee vesilain mukaista lupaa seitsemän 190 metrin syvän lämpökaivon poraamiseen liittyen lämmitysjärjestelmän muutokseen öljylämmityksestä maalämpöön. Maalämmöllä on tarkoitus korvata vuodelta 1973 oleva öljylämmityslaitteisto, johon kuuluu maanalaisessa bunkkerissa sijaitseva 10 m 3 :n öljysäiliö. Heinolan kaupungilta saadun tiedon mukaan kiinteistö on mahdollista liittää myös kaukolämpöön. Kohde sijaitsee Heinola KK-nimisellä ( ) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja Heinola kirkonkylän (Pikosen) pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, ). Suoja-aluemääräyksissä ei ole käsitelty maalämpöjärjestelmiä. Pohjaveden virtaussuunta on porauspaikalta koilliseen kohti noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsevaa vedenottamoa. Lisäksi alle 100 metrin etäisyydellä porauspaikasta sijaitsee kaksi talousvesikäytössä olevaa yksityiskaivoa. Pohjavesi on alueella noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Porauspaikat sijaitsevat harjun ja pohjavesimuodostuman ydinosassa, jos-

5 sa maaperä on soraa ja hiekkaa. Harju on muodostunut kalliopainanteeseen ja kallioperän heikkousvyöhykkeeseen, jossa kallio on todennäköisesti tavallista rikkonaisempaa. Hakemukseen on liitetty Ramboll Finland Oy:n lausunto lämpökaivojen pohjavesivaikutusten arvioinnista. Järjestelmässä käytetään lämmönkeruunesteenä 30 til-%:sta bioetanolia, jossa denaturointiaineena on metyyli-isobutyyliketonia ja metyylietyyliketonia. Lämmönkeruujärjestelmän määrää ei hakemuksessa ole ilmoitettu. ELY-keskuksen laskelmien mukaan keruunestettä tarvitaan noin litraa. Hämeen ELY-keskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyistä suojaustoimenpiteistä huolimatta järjestelmästä voi päästä lämmönkeruunestettä kaivoihin ja maaperään ja edelleen pohjaveteen. Pohjaveteen päästessään lämmönkeruuneste ja sen hajoaminen aiheuttaisivat pohjaveden laadun huonontumista. Lisäksi poraustyöstä voi aiheutua tilapäistä pohjaveden laadun heikkenemistä, lähinnä samentumista, porauspaikan lähistössä. Haittojen leviäminen myös kalliopohjavedestä irtomaakerroksen pohjaveteen on mahdollista kallioperän rakojen kautta. Kirkonkylän vedenottamolle saakka ulottuvia merkittäviä haittavaikutuksia ELY-keskus on pitänyt epätodennäköisenä. Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen vähentää pohjavedelle aiheutuvia riskejä. Alueella jo olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon liittyminen olisi kuitenkin pohjaveden suojelun kannalta maalämpöä parempi vaihtoehto. Edellä mainitun perusteella ELY-keskus on katsonut, että hankkeesta saatavat hyödyt eivät ole siitä aiheutuvaan, lähinnä pohjaveden laadun vaarantumiseen liittyviä, edun menetyksiä huomattavasti suurempia. Hankkeelle ei näin ole tule myöntää lupaa. 2) Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunut, että se ei puolla vesilain mukaisen luvan myöntämistä Asunto Oy Honkakodolle maalämpökaivojen rakentamiseen. Rakennuspaikka sijaitsee Kirkonkylän vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä ja pohjaveden virtaussuunta on rakennuspaikalta vedenottamolle päin. Vedenottamo tuottaa talousvettä Heinolan kirkonkylälle sekä kirkonkylästä pohjoiseen aina Pertunmaan kirkonkylälle saakka. Ottamo on siten tärkeä talousveden lähde Heinolan kaupungille. Seitsemän 190 metrin syvyisen maalämpökaivon rakentaminen ja käyttö voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Riskejä aiheuttavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle tulee pyrkiä välttämään niin pitkälle kuin mahdollista. Hakijan on öljylämmityksestä luopuessaan mahdollista liittyä kaukolämmön käyttäjäksi, sillä kaukolämpöputki kulkee hakijan kiinteistöön nähden Vanhatien toisella puolella noin 40 metrin päässä asuntoosakeyhtiön rivitalosta. 5

6 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 3) Heinolan kaupungin tekninen lautakunta on todennut, että se ei puolla vesilain mukaisen luvan myöntämistä hakijalle. Rakennuspaikka sijaitsee Kirkonkylän vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Pohjaveden virtaussuunta on rakennuspaikalta Pikosen vedenottamolle päin. Ottamo on tärkeä talousveden lähde. Maalämpökaivojen rakentaminen ja käyttö voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja riskejä aiheuttavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle tulee pyrkiä välttämään. 4) AA ja BB (kiinteistötunnus R) ovat vaatineet, että heidän talousvesikaivonsa vedenlaatu pitää tutkia ennen rakennustöiden aloittamista hakijan kustannuksella. 6 HAKIJAN SELITYS Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa on mainittu maalämpöjärjestelmän lämmönkeruujärjestelmän tilavuudeksi noin l. Todellinen tilavuus on tarkasti SENERA Oy:n toimesta laskettuna litraa. Lisäksi mainittu riski pohjaveden ja irtomaakerroksen välillä on huolellisen työputkituksen (2 metriä teräsputkea kiinteään kallioon ja tiivistebetonointi) on erittäin epätodennäköistä. Hakija huomauttaa myös lisäaineistetun kaukolämpöveden riskeistä (mm. korroosioinhibiitit) mahdollisen putkirikon yhteydessä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnoissa on mainittu valmisteilla oleva rakennusjärjestysehdotus, joka tulisi kieltämään maalämpökaivot vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Tämänhetkisen rakennusjärjestyksen mukaan luvan myöntäminen kaukosuojavyöhykkeelle on mahdollista. Hakijat ovat ilmoittaneet suostuvansa AAn ja BBn vaatimukseen veden laadun mittauksesta talousvesikaivosta ennen poraustöiden aloittamista. Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeelle on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos 5) kohdan mukaan olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavoin aiheuttaa vahinkoa tai haitta vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa haetaan seitsemän lämpökaivon sijoittamiseen Heinola KK-nimisellä ( ) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle ja Heinola

7 kirkonkylän (Pikosen) pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Pohjaveden virtaussuunta on porauspaikalta koilliseen kohti noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsevaa vedenottamoa. Lisäksi alle 100 metrin etäisyydellä porauspaikasta sijaitsee kaksi talousvesikäytössä olevaa yksityiskaivoa. Porauspaikat sijaitsevat harjun ja pohjavesimuodostuman ydinosassa, jossa maaperä on soraa ja hiekkaa. Harju on muodostunut kalliopainanteeseen ja kallioperän heikkousvyöhykkeeseen, jossa kallio on todennäköisesti tavallista rikkonaisempaa. Suojaustoimenpiteistä huolimatta järjestelmästä voi päästä lämmönkeruunestettä kaivoihin ja maaperään ja edelleen pohjaveteen. Pohjaveteen päästessään lämmönkeruuneste ja sen hajoaminen aiheuttaisivat pohjaveden pilaantumisvaaran. Haittojen leviäminen myös kalliopohjavedestä irtomaakerroksen pohjaveteen on mahdollista kallioperän rakojen kautta. Aluehallintovirasto viittaa lisäksi Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 33/92/1, ja sen kaukosuojavyöhykettä koskeviin säännöksiin. Aluehallintovirasto katsoo, että lämpökaivojen rakentaminen ja käyttäminen Pikosen vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeellä voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä merkittävästi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hankkeesta saatavat hyödyt eivät ole siitä aiheutuvia menetyksiä huomattavasti suurempia eikä vesilain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ole. 7 Lainkohdat Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 5) kohta ja 4 :n 1 momentin 2) kohta Lausuntoihin ja muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

8 8 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Asunto Oy Honkakoto Jäljennös päätöksestä Heinolan kaupunki Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.