Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva yrittäjyys P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P3 Uusiutuva teollisuus P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta LNG Satakunnan korkeakoulutus TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Selkämeren kansallispuisto Perustienpidon rahoitus 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Satakunnan toimintaympäristö ja aluekehityksen näkymät 4 3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä 7 Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys 7 Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta Elinvoimaa 10 Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus 10 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju 14 Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja 18 Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus 18 Painopiste 7 Hyvät yhteydet 20 4 Rahoitussuunnitelma 22 LIITE: Edunvalvonnan kärkihankkeet 25 2

3 1 Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Tämä asiakirja on ensimmäinen uuden lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) mukainen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat kehittämistoimet ja hanke-esitykset sekä mahdolliset kannanotot rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan hyväksymät toimenpiteet ja niiden alle toimeenpanovuosille tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelma sisältää EU-ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä ja esityksiä. Ajankohta toimeenpanosuunnitelman laatimiselle on haastava. Rakennerahasto-ohjelman toteutus ei ole ehtinyt käynnistyä. Ensimmäinen haku on päättynyt, mutta hankearviointi on keskeneräinen, eikä päätöksiä ole voitu tehdä. Tässä suunnitelmassa on esimerkinomaisesti esitetty joitakin EAKR:n toimintalinja kahteen vastaanotettuja hankeaihioita, vaikka valmistelua tai päätöksiä ei ole tehty. Yritysrahoituksen ja ESR:n osalta suunnitelmaan on kirjattu Satakunnan painopisteet. Myös mm. maaseutuohjelman, Leader - ohjelmien ja Central Baltic -ohjelman rooliin maakuntaohjelman painopisteiden toteuttamisessa on viitattu, koska ne päässevät käyntiin Valtakunnallisten rakennerahasto-ohjelmien teemat on määritetty, mutta niidenkään käytännön toteutus ei ole alkanut. Teemat ovat kuitenkin Satakunnan näkökulmasta aihepiiriltään kiinnostavia. Toivottavaa on, että niiden toimenpiteitä toteutetaan mahdollisimman aluelähtöisesti. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet kokouksessaan keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. ALKE-lain (7/2014) 28 :n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman

4 2 Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Satakunnan väestönkehitys on koko 2000-luvun ollut negatiivista luvun alkupuolella väestön vähennys oli erittäin voimakasta johtuen suuresta muuttotappiosta. Viime vuosina muuttoliike on kääntynyt lievästi positiiviseksi ja väkiluvun vuositasolla muutamalla sadalla pieneneminen aiheutuu luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Nuorten ja työikäisten osuus ikärakenteessa on vähentynyt ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut. Työelämästä poistuu vuositasolla noin 1000 henkeä enemmän kuin työelämään tulee aiheuttaen haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle ja kuntien taloudelle. Tarve työperäisen maahanmuuton ja alueen vetovoimaisuuden edistämiseen on jatkuva. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Teollisuuden ahdinko paheni Satakunnassa loppuvuodesta 2013, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Talouden suhdanteet ovat vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla pysyneet edelleen vaisuina ja liikevaihdon kehitys rakennusalaa lukuun ottamatta maan keskitason alapuolella. Syksyn 2014 PK- yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten suhdanneodotukset ovat lähes kautta linjan hieman heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Barometrin mukaan 79 % yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan tai pysyvän ennallaan. PK- barometrin lukujen valossa seuraavan vuoden aikana 70 % yrityksistä aikoo investoida enemmän tai saman verran kuin kuluvana vuotena. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat muuttuneet hieman positiivisemmiksi ja vastaavat koko maan keskiarvoa. Peräti 89 % kyselyyn vastanneista uskoo henkilöstön määrän vuoden kuluttua olevan yhtä suuri tai suurempi kuin nyt. Erityisen huolestuttavaa on investointien vähäinen määrä. Finnveran mukaan pk-yritysten investoinnit Satakunnassa ovat kooltaan melko pieniä ja korvausluonteisia. Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi sekä siihen liittyvät EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet eivät voi olla vaikuttamatta myöskään Satakunnan yritysten näkymiin, joskin kauppakamarien toteuttaman yrityskyselyn tulosten perusteella kriisin vaikutusten arvioidaan olevan enemmän epäsuoria kuin välittömiä. Satakunnassa Venäjän kauppaa käyviä yrityksiä arvioidaan olevan hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Epäsuorat vaikutukset näkyvät mm. Euroopan ja kotimaan talouden supistumisena Nopeimmin kriisin vaikutukset kohdistuvat elintarvikealaan ja kalastukseen, jotka kärsivät suoraan viennin tyrehtymisenä. Koska Satakunnan elintarvikeyrityksillä ei ole kovin merkittävää elintarvikkeiden vientiä Venäjälle, saattaa vaikutuskin olla lievää vientikiellon jäädessä lyhytaikaiseksi. Kriisin kriisi pitkittyessä, voivat mahdolliset vaikutukset investointihyödykkeiden kauppaan olla merkittäviä. Satakunnan maatalouden tilanne ei juuri poikkea koko maan tilanteesta, jossa globaalit vaikutukset näkyvät aivan reaaliajassa. Liian vähälle huomiolle viime aikoina on jäänyt se, että metsätalous on yksi harvoista tuotannonaloista, joka on koko ajan lisännyt tuotantoaan ja myös kannattavuuttaan. Puukauppa lisääntyi viime vuonna noin 17 % ja alkuvuoden tilastotkin näyttävät kasvua. Metsätalouteen panostaminen on tärkeää, jotta turvataan raaka-aineen saanti sekä perinteiseen metsäteollisuuteen että myös kehittyvään moninaiseen uusiutuvaan biotalouteen. Osalla teollisuutta näkymät ovat kaikesta huolimatta edelleen kohtuulliset, joskin yrityskohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistuksessa, robottiautomaatiossa ja metsäteollisuudessa on kasvuodotuksia. Myös elintarvikealan kehitys on Satakunnassa ollut pitkään vakaata, mutta Ukrainan ja 4

5 Venäjän välisellä kriisillä saattaa olla tilanteeseen vaikutusta ainakin epäsuorasti. OL 3:n käyttöönoton viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 700 henkilötyövuotta. Kaupan ja palvelualan yritysten kysynnässä talouden epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen näkyy tällä hetkellä selvästi. Tyhjiä liiketiloja on kaikissa maakunnan suurimmissa kaupungeissa. Yrityksiä on perustettu hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Konkursseja on ollut tämän vuoden alkupuolella hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja konkurssiin ajautuneet yritykset ovat olleet pienempiä kuin aiemmin. Työvoiman kysynnän näkymät Etlan alue-ennusteen mukaan lähivuosina työllisyyttä lisääviä toimialoja Satakunnassa ovat energia-, vesi- ja jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta sekä talonrakentaminen. Eniten työllisyyden puolestaan ennustetaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaupassa. Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina suuri määrä työvoimaa. Työvoimaa tarvitaan myös niillä aloilla, joilla työvoiman kokonaismäärän ei kasva. Poistuma on viime vuosina ollut noin henkilöä vuodessa. Vastaavasti työelämään tulevien määrä on noin henkilöä. Tilanne jatkuu suhteellisen samankaltaisena lähivuosina. Työvoiman kysyntä on edelleen hiipunut alkuvuonna. Uutta työvoimaa tarvitaan lähinnä vain korvaamaan eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuuden uskotaan hieman parantuneen työttömyyden kasvun myötä. Työvoimaa on tarjolla runsaasti rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä, kun sitä vastoin kysyntä suuntautuu eniten palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Työllisyys Vuoden 2013 merkittävän suuri irtisanottujen määrä (yli 1500 määrä) näkyy vasta kuluvan vuoden työttömyysluvuissa. Työpaikkoja menetettiin erityisesti teollisuudesta, mutta osin myös kaupan ja palveluiden aloilta. Koulutusalalla on menossa suuri murros. Alueen oppilaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa laskeviin menokehyksiin ja oppilaspaikkojen vähenemiseen, eikä irtisanomisilta ole koulutussektorillakaan vältytty. Korvaavia työpaikkoja syntyy erityisesti pk-yrityksiin, mutta talouden elpymisen viivästymisestä johtuen erittäin hitaasti. Erityisen haasteellinen tilanne on Porin ja Rauman seuduilla. Nuorten työttömien määrä on kasvanut alkuvuonna selvästi hitaammin kuin työttömien määrä keskimäärin. Tammi-maaliskuussa nuorten työttömien määrä on ollut jopa alempi kuin vuosi sitten. Nuorten aktivointiaste on suhteellisen korkea ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten osalta huolestuttavaa on, että alle 30-vuotiaista työttömistä työnhakijoista noin 30 % on ilman ammatillista koulutusta. Suhteellisesti eniten työttömien määrä on kasvanut vuotiaiden ryhmässä. Etlan alue-ennusteen mukaan työttömyyden pitäisi kääntyä laskuun Satakunnassa jo tänä vuonna. Tämä tuntuu kuitenkin liian positiiviselta ennusteelta. Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat sen verran epävarmat, että työllisyystilanne ei kohene nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. 5

6 3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat ovat kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. EU-ohjelmilla ja kansallisin toimenpitein edistetään maakuntaohjelman toteutusta. EU:n Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa kirjoitettaessa rakennerahastoohjelman ensimmäinen haku on päättynyt. Muut ohjelmat käynnistyvät vuoden 2015 aikana. EAKR -rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantech- ja ICTteknologiset ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus -, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Ensimmäisessä rakennerahastohaussa Satakuntaliitolle kohdistettiin 29 EAKR hankehakemusta toimintalinjaan 2, mikä on runsas 30 prosenttia kaikista Länsi-Suomen suuralueen hankkeista. Elyn yritystukien haku käynnistyy syyskuussa 2014 ja päätöksenteko pystytään aloittamaan joulukuussa Elyn rahoitus Satakunnassa painottuu suorien yritystukien rahoittamiseen. Sähköinen rahoitushaku on jatkuva. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laatiessa ei ole tiedossa, mikä on yritystukien kiinnostavuus tai suuntautuminen. Satakunnan ELY-keskuksen arvion mukaan tukia haetaan erityisesti tuotekehitykseen, uusien tuotantomenetelmien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä uusille markkinoille pääsyyn. ESR-rahoituksen painopisteitä Satakunnassa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen, uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen sekä palveluun ohjauksen tehostaminen. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista ja työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäiseviä kokonaisvaltaisia palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään. Lisäksi painopisteenä on asuinalueiden kansalaislähtöinen kehittäminen työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. ESR- haussa Satakuntaan kohdistui 23 hakemusta, joista toimintalinjaan 3 työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 10, toimintalinjaan 4 koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 8 ja toimintalinjaan 5 sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 5 hakemusta. Satakuntalaisten kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä halutaan edelleen rohkaista. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat 6

7 hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Muun muassa osana EAKR:n toimintalinja 2 toteuttamista Satakuntaliitto rahoittaa kansainvälisten hankehakujen valmistelua ja hakee näin synergiaa eri EU rahoitusmahdollisuuksien välillä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamisessa kansallisesti merkittäviä ratkaisuja ovat mm energiaan, maatalouteen ja teollisuuden toimintaympäristöön liittyvät kysymykset, äkillisen rakennemuutoksen tuet, liikenneinvestoinnit sekä osaamisen edistäminen ammattiopetuksesta korkeakoulutukseen. Tämän ohjelman liitteenä ovat Satakunnan maakuntaohjelmassa hyväksytyt edunvalvonnan kärkihankkeet. 3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Toisaalta Satakunnan potentiaalinen työvoiman määrä vähenee. Kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön. Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Satakunnassa on tehty pitkään vahvaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. Prizztechissä toimiva Satakunnan YES -keskus on aloittanut kansainvälisen yhteistyön yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Tähän haetaan rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Myös ESR:n toimintalinjalla 4 voidaan tukea yrittäjyyskasvatuksen laajentumista eri kouluasteille. Yrittäjyyskasvatuksen yksi työkalu, Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kehittämä yrityskylä -toiminta on saanut erinomaisen vastaanoton Satakunnassa ja toimintaa halutaan edistää edelleen. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. 7

8 Satakunnan Yrittäjien yhtenä painopistealueena kuntavaikuttamisessa on yrittäjyyskasvatus. Yhdistys arvioi ja palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan, jonka valintakriteereihin kuuluu käytössä oleva kunnan yrittäjyyskasvatuksen opintosuunnitelma. Paikallisyhdistysten yrittäjät käyvät pitämässä luentoja ja kertomassa oman yrittäjätarinansa kouluisssa, myös tet jaksojen harjoittelupaikkoja tarjotaan oppilaille. Satakunnan yrittäjät on mukana Satakunnan YES -keskuksen toiminnassa. Yritysten tukeminen EU-ohjelmilla EAKR tuella, toimintalinjalla 1 Satakunnassa painotetaan suoria yritystukia. Yritystuet kohdennetaan pienille ja keskisuurille yrityksille ja rahoituksen painopisteitä ovat uuden liiketoiminnan luominen, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä pk-yritysten energiatehokkuuden lisääminen. Rahoitusta kohdennetaan lisäksi vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, laajentamiseen ja uudistamiseen, innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. Investointien tukemista harkitaan tapauskohtaisesti. ESR toimintalinjalla 3 tuetaan myös pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa, mikä osaltaan edistää EAKR -rahoituksella tuettavaa pk-yritysten kehittämistä. Satakuntalaisten Leader-ryhmien kehittämisstrategioissa näkyy entistä vahvemmin yrittäjyyden sekä yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäminen. Ryhmillä ja Satakunnan ELY-keskuksella on yhteistyösopimus ohjelmakauden toimeenpanosta. Se sisältää mm. työnjaon yritysten tukirahoituksessa. Leader-ohjelmien kohderyhmänä ovat erityisesti 1-3 htv työllistävien ja toimintansa aloittavien yritysten investointi- ja kehittämishankkeet. Satakunnan maaseutuohjelmassa kohderyhmänä ovat erityisesti 3-10 htv työllistävien mikroyritysten investointihankkeet ja mikro ja pienten yritysten kehittämishankkeet. Yritysten perustamisavustukset rahoitetaan pääsääntöisesti maaseutuohjelmasta ja kokeiluhankkeet Leader-ohjelmasta. Toimenpiteiden toteutus käynnistynee vuoden 2015 aikana. Team Satakunta kokoaa yhteen Satakunnan kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Team Finlandin tapaan Team Satakunta tavoitteena on olla yhdessä enemmän. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimenpiteitä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan 8

9 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Elinikäisen oppimisen ohjauksen - ELO -yhteistyöryhmä Satakunnassa toimii Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana ELO-yhteistyöryhmä, joka käsittelee muun muassa Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Ryhmä on huolissaan valtion roolin heikentymisestä sivistyksen kehittämisessä. Kunnat eivät pysty vastaamaan kaikilta osin odotuksiin. Kouluverkkojen muutoksissa yksiköiden kasvun ja oppilaiden matkojen pidentymisen myötä ohjaukseen on panostettava enemmän, jotta keskeyttämiset eivät lisääntyisi. Toisella asteella matkakustannusten kasvun lisäksi yleistyvät asumiskustannukset. Nuorten on asuttava kodin ulkopuolella ala-ikäisinä, mikä osaltaan kasvattaa tuen ja ohjauksen tarvetta. Moniammatilliseen ohjaamisen osaamiseen tarvitaan lisäkoulutusta ja laatujärjestelmä. Aluelähtöisyyttä ammatillisen koulutusohjelmien sisällöissä ja suuntaamisessa tulisi vahvistaa. Lainsäädännössä on mahdollisuus joustoihin opinnoissa ja tutkintojen suorittamisessa, mutta käytännössä nykyinen oppilaitosten rahoitusmalli estää joustojen käytön. Yliopistot ovat nykyisellään liian autonomisia ja niiden rakenteet eivät tue siirtymisiä. Euroopan sosiaalirahaston - ESR -mahdollisuudet Ensimmäisessä rahoitushaussa vastaanotetut ESR-kehittämishankkeet arvioidaan ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään syksyn 2014 aikana. Toimintalinjalla 3 tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, uusien ratkaisujen, toimintamallien ja palveluiden sekä palveluohjauksen ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön kehittämistä. Toimintalinjalla 4 tuetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä ns. nivelvaiheiden sujuvuutta sekä oppimisympäristöjä. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin sekä ennakointijärjestelmän vahvistamista. Toimintalinjalla 5 tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyä ja purkua edistävien kokonaisvaltaisten palvelumallien kehittämistä sekä erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä. 9

10 3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan korkeakoulujen toiminta ja yhteistyö on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Kansainväliset yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima. Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus Toimenpiteitä Satakuntalaisen teollisuuden uusiutumiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energianosuutta kulutuksesta ja tuotannosta 10

11 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Meriklusteri ja teollisuuden kehitysympäristöt Satakunnan vahva meriklusteri on voimakkaassa muutoksessa. Näkymät perustuvat Satakunnan ELYkeskuksen koordinoiman alueellisten kehitysnäkymien aluepaneelin tilannearvioon. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä Välitön työpaikkamenetys on noin 600 ja välilliset vaikutukset merkittävästi suuremmat. Valtioneuvosto nimesi Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto Seaside Industry Park. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue kiinnostaa ulkomaita myöten. Omistusjärjestely, jolla valtio ja saksalaisen Meyer Werft ostavat Turun telakan STX:ltä ja telakan saamat uudet risteilijätilaukset vaikuttavat myönteisesti myös Satakuntaan, sillä alueella on merkittävä määrä telakan alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Porissa toimiva Technip Offshore Finland menetti viime vuonna suuren öljynporauslautan tilauksen ja sen seurauksena työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan. Meriklusteriin sisältyy kuitenkin uusia mahdollisuuksia kuten arktisten alueiden alukset, offshore-alukset, öljyn- ja kaasunporauksen tarvitsemat rakenteet, laitteet ja järjestelmät sekä kiristyvien ympäristösäännösten myötä tarvittavat ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmasta Prizztech Oy:lle keväällä 2014 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jolla edesautetaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia hyödyntää arktisten alueiden, öljy-, kaasu- ja offshore -teollisuuden tarjoamia markkinamahdollisuuksia mm. Norjan ja Venäjän kaasukentillä. Samasta ohjelmasta rahoitetaan Turun ja Rauman hanketta "Turku Seas 2020", jossa kehitetään meriteollisuudelle moderneja toimintaympäristöjä ja telakkateollisuutta korvaavaa meriteollisuusliiketoimintaa. Norilsk Nickel kasvattaa tuotantoa Harjavallassa. Boliden Harjavalta suunnittelee uuden rikkihappotehtaan rakentamista. Porissa Ahlaisten Peittooseen on valmistunut Suomen tähän asti suurin tuulipuisto ja useita pienempiä tuulivoimainvestointeja on tekeillä. Suomen Hyötytuuli Oy:n merituulipuistohanke Porin Tahkoluodossa on yksi kuudesta ehdokkaasta merituulivoiman demonstraatiohankkeeksi. Pori varmistui keväällä Suomen ensimmäisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin investointipaikaksi. Tahkoluotoon sijoitettavan terminaalin rakentaa Skangass. Tahkoluodosta rakennetaan putki Sachtleben Pigments Oy:lle, joka siirtyy maakaasun käyttäjäksi. LNG- terminaali ja Peittooseen rakentuva kierrätyspuisto ovat esimerkkejä uutta liiketoimintaa ja referenssikohteita mahdollistavista kehitysympäristöistä. Mäntyluodosta, Peittoosta ja Tahkoluodosta muodostuva M20 alue on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen teollisuuden toimintaympäristö Suomessa. Myös Raumalle on rakentumassa LNG terminaali, josta AGA on tehnyt alustavan sijoittumispäätöksen. Rauman mittavia investointeja on myös Lakarin yritysalue. Raumalla on käynnistymässä sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon milj.euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on mahdollisuus Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen. 11

12 Pohjois-Satakunnassa Taaleritehdas toteuttaa Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle mittavaa biokaasulaitosinvestointia. Laitos käsittelee pääosin kunnissa ja elintarviketeollisuudessa syntyvää biohajoavaa jätettä ja tarjoaa siten alueellisen jätehuoltoratkaisun. Jätteestä tuotetaan biokaasua sekä uudentyyppisiä orgaanisia lannoitetuotteita viljelijöiden käyttöön. Hanketta viedään eteenpäin Honkajoki Oy:n kanssa. Honkajoki Oy:n toiminta on kasvussa ja uudet investoinnit tarkoittavat myös merkittävää lisäenergian tarvetta. Kokonaisinvestointi on noin 9 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus on toiminnan aikana noin henkilötyövuotta. TKI-yhteistyön vahvistaminen EAKR -rahoituksella EAKR toimintalinjalla 2 vahvistetaan Satakunnassa erityisesti tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja kehittämistoimijoiden yhteistyötä. Ensimmäisessä hankehaussa rahoitusta on haettu useaan toimintaa edistävään hankkeeseen. Joitakin potentiaalisia hankkeita on nostettu esimerkinomaisesti tähän toimeenpanosuunnitemaan vaikka niiden rahoituspäätöksiä tai valmistelua ei ole vielä tehty. Turun yliopiston Porin yksikkö haluaa olla mukana maakunnan teollisuuden uusiutumisessa ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Suunnitellulla hankkeella luodaan erityisesti edellytyksiä teollisuusyritysten arvoketjujen uudistumiselle ja synnytetään alueelle uusia työpaikkoja. Toisaalta hankkeella myös tuetaan alueellisen kilpailukyvyn seurantaa kehittämällä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia indikaattoreita. Prizztechin hankkeen keskiössä on Satakunnan eri toimialojen välisen innovaatiotoiminnan aktivoiminen. Hankkeessa lisätään yhteistä innovaatiotoimintaa sellaisten toimialojen välillä, jotka muuten normaalissa liiketoiminnassaan eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. Pääpaino on teollisuustoimialoissa. Huittisten kaupunki ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus hakevat yhteishanketta "Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla". Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on rohkaista ja tukea Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan teollisia yrityksiä TKI -toimintansa edistämisessä, siihen panostamisessa ja tuote-, palvelu tai tuotantoinnovaatioiden syntyessä vientimarkkinoille suuntautumisessa. Hankkeella on yhteys Rauman vetämän seutupilotin toimintaan. TTY-säätio jatkaa kehittämistoimintaansa Kankaanpäässä. Tekstiilimateriaaleihin integroituvaa elektroniikkaa ja joustavaa elektroniikkaa on menestyksekkäästi tutkittu Suomessa ja erityisesti Kankaanpäässä. Uusi lupaava tutkimus- ja kehityskohde on venyvä tai elastinen elektroniikka. Hankkeen tavoitteena on luoda Kankaanpäähän kansainvälisesti tunnettu elastisen elektroniikan tutkimuskeskittymä. Raumalla TTY-säätiö kehittää Mekatroniikan tutkimusverkostoa. Hankkeen pyrkimyksenä on vastata Rauman alueen teollisuusyritysten tutkimustarpeisiin. Seaside teollisuuspuiston yritykset ovat nostaneet esille myös tutkimusyhteistyön tarpeen. Tutkimustarpeiden monialaisuuden vuoksi TTY:n yksittäiset etäyksiköt eivät pysty nykyisillä resursseilla vastaamaan niihin, vaan tarvitaan verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Winnova tekevät yhteistyötä aurinkoenergian mahdollisuuksien kehittämisessä. SolarLeap Satakunta -hankkeen tavoitteena on tehostaa aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseja, poistaa lupa- ja sopimuskäytäntöihin liittyviä pullonkauloja sekä parantaa järjestelmäasennuksien laatua. 12

13 Porin kaupungin SATAHIMA hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ja pk-yritysten hiilineutraaleja toimintoja ja palveluita sekä edistää sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta. Hankkeessa kehitetään tietoteknisiä sovelluksia yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja toteutetaan käytännön toimia yhteistyössä kuntalaisten, oppilaitosten, pk-yritysten ja energiayhtiöiden kanssa. Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta / Yhteistoiminta-alueen hanke Lounais-Suomen alue on valittu alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IPhankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M 6-8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE. Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maaaineskierrätystoiminnan kehittäminen/turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalien käsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski-Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin. Mikäli resurssit varmistuvat, alueellista toimintaa tullee vetämään maakunnan liitot. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle Porin INKA ja kasvusopimus Pori toteuttaa 12 muun kaupunkiseudun kanssa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmaa, jossa se Vaasan ja Lappeenrannan kanssa muodostaa Kestävät energiaratkaisut-kokonaisuuden. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Porin Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Rauman seutupilotti Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen. 13

14 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Toimenpiteitä Satakuntalaisen elintarvikeketjun kehittämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset EIP, European Innovation partnership ja ERIAFF -verkosto Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounionilippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksen mukaisesti EIP -yhteistyötoimenpide( art 36) lisää yhteistyötä maatalouden, elintarvikeketjun, metsätalouden, biotalouden muiden toimijoiden sekä kaikkien sellaisten toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteessä tuetaan maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien klustereiden ja yhteistyöhankkeiden perustamista sekä näiden ryhmien hankkeiden toteuttamista. Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kiinnostuneita olemaan mukana yhteistyötoimenpiteissä. Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, ERIAFFverkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) aikana osallistutaan aktiivisesti ERIAFF-verkoston toimintaan ja edistetään satakuntalaisen elintarvikealan kansainvälistymistä. ERIAFf-verkostokumppanuuden kautta koordinoidaan partnerihakuja avautuviin Horisonttihakuihin. Satakunnan elintarvikealan kannalta merkityksellistä hakuja seurataan ja niistä välitetään tietoa elintarvikealan toimijoille. ERIAFF verkoston koordinaattorina Toscanan alueen edustus on mukana keskusteluissa DGAgrin kanssa koskien mm Horisontti ohjelman tulevia työohjelmia. Satakunnan elintarvikealan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ajankohtaisista kokonaisuuksista keskustellaan ERIAFF-koordinaatioryhmän kanssa. Ruokalähettiläs-konsepti Satakuntaliitto on valmistellut ruokalähettiläs konseptia yhdessä satakuntalaisten elintarvikealan toimijoiden ja lähettilääksi ilmoittautuneiden Satakunta valtuuskunnan jäsenten kanssa. Lähettiläiden toimet kohdistuvat ensi vaiheessa kotimaan kaupan ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä alan kansainvälistymiseen. Konseptin toteutukselle ei ole erillisiä määrärahoja, vaan toiminta perustuu yhteisten linjausten pohjalta tehtävään vapaaehtoistyöhön. Ruokalähettiläs-konsepti on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Satakuntavaltuuskunnan jäsenet voivat omalla toiminnallaan edistää maakunnan kehittymistä ja elinkeinoelämää. 14

15 Maaseutuohjelma ja Leader Elintarvikeketjuun liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat yksi Satakunnan alueellisen maaseutuohjelman kautta kehitettävistä päätoimialoista kattaen elintarvikeketjun toimijoiden ammatillisen ja erikoistuneen osaamisen kehittämiseen, uusien ratkaisujen ja innovaatioiden sekä alan yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Leader-ohjelmissa painotetaan lähiruokaan liittyviä kehittämistoimia. Elintarvikeketjun vahvistaminen EAKR -rahoituksella Satafood kehittämisyhdistys Ry hakee EAKR-rahoitusta elintarvikealan kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena on asiantuntijatiedon soveltaminen yritysyhteistyössä, esim. elintarviketurvallisuuden ja tuotekehityksen edistämisessä sekä elintarvikealan teknologiainnovaatioiden hyödyntäminen. Tavoitteena on myös innovoida elintarvikealan yritysten kanssa uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Pyhäjärvi-instituutin elintarvike- ja vesistötoimialoille yhteistä järvikalarajapintaa hyödynnetään vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymän kehitysalustana. Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! -hankkeessa pilotoidaan vähähiilisten ja ekologisten järvikalatuotteiden tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueilla Pyhäjärvi-instituutti yhdessä Vesijärvisäätiön ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa hakee rahoitusta ympäristöministeriöltä ravinteiden kierrätystä koskevasta hausta (RAKI-ohjelma). Tavoitteena on uusien innovatiivisten menetelmien kehittäminen ja testaus. Valuma-alue ongelmia yritetään ratkoa myöhemmin myös Central Baltic -ohjelmasta haettavalla kansainvälisellä kehittämishankkeella. Satakunnasta on mukana alueita myös sisävesien kunnon parantamiseen tähtäävässä Life -hankekokonaisuuden valmistelussa. Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimenpiteitä Satakunnan vetovoiman vahvistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan kestävän matkailun kehittämistä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Satakunnan korkeakoulutus Satakunnan korkeakouluilla on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Satakunnan korkeakoulut ovat Porin yliopistokeskus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja 15

16 maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipiste sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Työperäisen maahanmuuton edistäminen Satakunnassa tarvitaan työperusteista maahanmuuttoa, jotta avoimiin työpaikkoihin löydetään tulevaisuudessakin ammattitaitoisia työntekijöitä. TE-toimisto seuraa systemaattisesti mm. ammattibarometrin avulla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työperusteista maahanmuuttoa kehitetään elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Työmarkkinoiden hallittu kansainvälistyminen ja maahanmuuton edistäminen edellyttää myös sen varmistamista, että ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus tulla kohdelluksi työelämässä yhdenvertaisesti toteutuu. Eurooppalaisen työnvälityksen (EURES) palveluvalikoima laajenee ja resursointi paranee kun EURES-palvelu muuttuu osittain ESR-rahoitteiseksi rakennerahastokaudella Satakunnan ja Varsinais-Suomen Työ- ja elinkeinotoimistot tuottavat yhdessä kansainvälistä rekrytointipalvelua Lounais-Suomen alueen työnantajien tarpeisiin. EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevan työvoiman käytölle tarvitaan lupa, jonka myöntämisperusteet määritellään alueellisessa työlupalinjauksissa. Maahanmuuttajien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt Satakunnassa voimakkaasti, tämä luo lisäresursoinnin tarvetta myös mm. kuntien kotouttamispalveluihin. Satakunnan maakuntaportaalin kehittäminen Satakunnan markkinoinnissa panostetaan maakuntaportaalin kehittämiseen, aktivointiin ja käytettävyyteen sekä maakunnan tunnetuksi tekemiseen tapahtumissa Satakunnassa ja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Markkinointia tulee suunnata myös ulkomaille (erityisesti Kiina, Venäjä ja lähialueet), jotta Satakunnan matkailumahdollisuudet ja muut toimialat saavat huomiota, asiakkaita ja siten maakunta tuloja. Markkinoinnissa keskitytään pääosin sähköiseen markkinointiin ja aineistoon. Satakunnan matkailun kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteistyötä koordinoidaan ja vahvistetaan. Matkailun strateginen kehittäminen perustuu Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa 2012 määriteltyihin kärkiteemoihin ja kokonaisuuksiin. Matkailuun liittyviä paikallisia kehittämishankkeita toteutetaan mm. Leaderkehittämisstrategioiden toimenpitein. Central Baltic -ohjelmasta tuetaan rajat ylittävää kestävää kulttuurija luontomatkailun kehittämistä. Asukashankinnan ja maaseutuasumisen edistäminen Satakunnan alueellisella maaseudun kehittämisstrategialla tuetaan Satakunnan maaseudun imagoa nostavia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään alueen vetovoimaisuutta. Satakunnassa toimivien Leaderryhmien maaseudun kehittämisstrategioissa on esitetty paikallislähtöisiä ideoita ja toimenpiteitä, joilla pyritään toteuttamaan mm. asukashankinnan toimia ja edistämään maallemuuttoa. Monet strategioiden haasteista, tavoitteista ja toimenpiteistä ovat sellaisia, joihin Leader-toimintatavalla on pystytty ja 16

17 pystytään vastaamaan. Todellisen kehittämisen ja uusien toimintamallien lentoonlähdön tiellä voi silti olla sellaisia lainsäädännöllisiä asioita tai rakenteita, jotka vaativat ylemmältä tasolta lähteviä, mm. YTR:n maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin liittyviä ratkaisuja toteutuakseen paikallislähtöisellä, tehokkaalla Leader-toimintatavalla. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen - Säpin satama Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Puisto kiinnostaa alueen sidosryhmien ja toimijoiden lisäksi myös matkailijoita ja virkistyskäyttäjiä. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin majakkasaaren kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma ja Metsähallitus laatii syksyllä 2014 lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Säpin lisäksi on edelleen voimakas tarve kehittää myös muuta Selkämeren kansallispuiston infrastruktuuria sekä alueen hoitoa. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillinen 1 miljoonan euron erillisrahoitus. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä. Valtion tulee panostaa aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Pohjanlahti-vuosi Vuonna 2017 toteutettavaksi suunnitellun Pohjanlahtivuoden keskeisiksi teemoiksi on alustavasti valikoitunut Pohjanlahden alueen elinkeino, liikenne sekä ilmastonmuutos. Pohjanlahti yhdistää Suomen ja Ruotsin sekä on väylä pohjoiseen. Tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä pohjoiseen sekä tuodaan esiin Pohjanlahden merkitys pohjoisessa ulottuvuudessa ja merenkulun muutospaineissa. Teemavuoden toteutusta koordinoi Turun yliopiston Porin yksikkö. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen ylimaakunnallinen luontomatkailun yhteistyö Pohjois-Satakunnassa on tehty puistoihin ja suojelualueisiin liittyvää kehittämistyötä pääosin maaseuturahaston turvin. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelma valmistui Alueella on parhaillaan käynnissä matkailun kehittämishanke, jossa tehdään ylimaakunnallista kehittämistyötä yhteistyötä ja laaditaan esiselvitys Geopark-konseptista. 17

18 3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle, mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin. Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitettyerityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on Satakunnassa tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on puutteita. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet. Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus Toimenpiteitä arjen palveluiden ja turvallisuuden varmistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään 18

19 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Hyvinvointiteknologian kehittäminen Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Prizztech Oy toteuttavat HYVÄKSI - hyvinvointiteknologian kehittämiseen liittyvää yhteishanketta. Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeessa luodaan satakuntalaisen hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia toimintatapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön ja linkittämiseen muihin palveluihin ja sidosryhmiin. Maakunnassa on tehty aiheeseen liittyvää vahvaa kehittämistyötä jo edellisellä ohjelmakaudella. Osaaminen on tunnustettu myös Euroopan komissiossa. Uudenlainen palvelujen tuottaminen ja kansalaislähtöisyys Satakunnassa toimivien LEADER -ryhmien kehittämisstrategiat sisältävät useita painopistettä toteuttavia toimenpiteitä, kuten uusien palveluntuotantomuotojen pilotointi ja yhteistyö ja innovaatiot palvelujen tuottamisessa sekä asukaslähtöisen suunnittelun ja asukasvaikuttamisen tukeminen. Leader - toimenpiteiden toteuttaminen käynnistynee Karhuseutu ry ja Ravakka ry ovat toimineet aktiivisesti yhdessä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa LEADER toimintatavan laajentamiseksi kaupunkialueille. ESR:n toimintalinjalla 5 voidaan tukea kansalaislähtöistä osallisuutta asuinalueilla. Yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen Satakunnan Yhteisökeskus järjestää syyskuussa 2015 Yhteistyön Satakunta - järjestöareenan. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestetyn tilaisuuden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta järjestökentän toiminnasta ja osaamisesta sekä lisätä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen sekä julkisen sektorin välillä. Osallistava kaupunkisuunnittelu Central Baltic -ohjelma tukee osallistavaa ja parempaa kaupunkisuunnittelua Keskisen Itämeren alueella. Muun muassa Alto korkeakoulusäätiö (Turun yliopisto, Porin yksikkö) yhdessä Porin kaupungin kanssa suunnittelee hanketta Porilaisten Pori kulttuurikartoitus ja taiteellinen tutkimus kaupunkitilan suunnittelussa Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla menetelmiä, joilla voi tehdä kulttuurivetoista kehittämistyötä joka ei vaadi suuria investointeja mutta joka on näkyvää ja vetoavaa, ja elävöittää kaupunkitilaa ja kykenee aktivoimaan ja osallistamaan kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen. Arjen turvallisuus Satakunnan maakunnallinen turvallisuussuunnittelu SamaaTurvaa käynnistyi Satakunnan kunnallisjohtajien kokouksessa vuonna 2013 Raumalla. Turvallisuussuunnittelussa kehitetään alueellista ja maakunnallista turvallisuussuunnittelun organisointia sekä työstetään paikallista turvallisuussuunnittelua kuntien yhteistyönä maakunnan alueella. Turvallisuusyhteistyön päämääränä on muodostaa ja ylläpitää maakunnallisen turvallisuuden yhteistyöverkosto. Arjen turvallisuuden edistämisessä ikäihmisten hyvinvoinnin kotikäyntien tavoitteena on korjata tai poistaa mahdollisia turvallisuusriskejä. Ennalta ehkäisevän toiminnan tehostamisessa poistumisharjoitusten järjestäminen kouluissa ja päiväkodeissa edistää oikeiden hätäpoistumismenetelmien oppimista ja yleistä turvallisuuskulttuuria. Syrjäytymiskehityksen estämisen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä myös lähisuhdeväkivaltaan, ja lisäksi tehdä ehkäisevää työtä. Leader-ryhmien kehittämisstrategioiden tavoitteissa on edistää paikallislähtöisin, vapaaehtoisuuteen perustuvin toimenpitein mm. turvallisuussuunnitelmien laatimista sekä arjen turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja valmiuksia kylissä ja maaseudulla. 19

20 Painopiste 7 Hyvät yhteydet Toimenpiteitä hyvien yhteyksien edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena palvelutasoa esitettiin vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa parannettavan 1. vaiheessa hallituskaudella yhteensä 102,5 miljoonan euron hankkeella, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta myöntövaltuudesta vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M. Rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna Vaiheeseen kuuluu kolme eri urakkaa. Satakunnassa Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Näiden urakoitsijat valitaan loppuvuodesta Hankkeeseen sisältyy myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Käytännössä hankekokonaisuutta ei voida kilpailuttaa ja toteuttaa kustannustehokkaasti, jos määrärahoja myönnetään hitaasti ja pienissä erissä. Koko myöntövaltuus 92,5 miljoonaa euroa tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Toisen vaiheen toimet uudelleen arvioidaan suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä Toisessa vaiheessa toteutettavien toimenpiteiden, joihin kuuluu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella, tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. 20

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma , sen seuranta ja päivitystarpeet. Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12.

Satakunnan maakuntaohjelma , sen seuranta ja päivitystarpeet. Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12. Satakunnan maakuntaohjelma 2014-17, sen seuranta ja päivitystarpeet Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12.2015 Satakunnan maakuntaohjelma 2014-20 Vastuunkanto ja välittäminen, terveys

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Teollisuuden kasvuohjelma Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma eli Teollisuuspilotti, on maakunnan yhteinen esitys teollisuuden kehittämisohjelmaksi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot