Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva yrittäjyys P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P3 Uusiutuva teollisuus P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta LNG Satakunnan korkeakoulutus TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Selkämeren kansallispuisto Perustienpidon rahoitus 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Satakunnan toimintaympäristö ja aluekehityksen näkymät 4 3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä 7 Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys 7 Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta Elinvoimaa 10 Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus 10 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju 14 Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja 18 Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus 18 Painopiste 7 Hyvät yhteydet 20 4 Rahoitussuunnitelma 22 LIITE: Edunvalvonnan kärkihankkeet 25 2

3 1 Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Tämä asiakirja on ensimmäinen uuden lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) mukainen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat kehittämistoimet ja hanke-esitykset sekä mahdolliset kannanotot rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan hyväksymät toimenpiteet ja niiden alle toimeenpanovuosille tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelma sisältää EU-ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä ja esityksiä. Ajankohta toimeenpanosuunnitelman laatimiselle on haastava. Rakennerahasto-ohjelman toteutus ei ole ehtinyt käynnistyä. Ensimmäinen haku on päättynyt, mutta hankearviointi on keskeneräinen, eikä päätöksiä ole voitu tehdä. Tässä suunnitelmassa on esimerkinomaisesti esitetty joitakin EAKR:n toimintalinja kahteen vastaanotettuja hankeaihioita, vaikka valmistelua tai päätöksiä ei ole tehty. Yritysrahoituksen ja ESR:n osalta suunnitelmaan on kirjattu Satakunnan painopisteet. Myös mm. maaseutuohjelman, Leader - ohjelmien ja Central Baltic -ohjelman rooliin maakuntaohjelman painopisteiden toteuttamisessa on viitattu, koska ne päässevät käyntiin Valtakunnallisten rakennerahasto-ohjelmien teemat on määritetty, mutta niidenkään käytännön toteutus ei ole alkanut. Teemat ovat kuitenkin Satakunnan näkökulmasta aihepiiriltään kiinnostavia. Toivottavaa on, että niiden toimenpiteitä toteutetaan mahdollisimman aluelähtöisesti. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet kokouksessaan keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. ALKE-lain (7/2014) 28 :n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman

4 2 Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Satakunnan väestönkehitys on koko 2000-luvun ollut negatiivista luvun alkupuolella väestön vähennys oli erittäin voimakasta johtuen suuresta muuttotappiosta. Viime vuosina muuttoliike on kääntynyt lievästi positiiviseksi ja väkiluvun vuositasolla muutamalla sadalla pieneneminen aiheutuu luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Nuorten ja työikäisten osuus ikärakenteessa on vähentynyt ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut. Työelämästä poistuu vuositasolla noin 1000 henkeä enemmän kuin työelämään tulee aiheuttaen haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle ja kuntien taloudelle. Tarve työperäisen maahanmuuton ja alueen vetovoimaisuuden edistämiseen on jatkuva. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Teollisuuden ahdinko paheni Satakunnassa loppuvuodesta 2013, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Talouden suhdanteet ovat vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla pysyneet edelleen vaisuina ja liikevaihdon kehitys rakennusalaa lukuun ottamatta maan keskitason alapuolella. Syksyn 2014 PK- yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten suhdanneodotukset ovat lähes kautta linjan hieman heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Barometrin mukaan 79 % yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan tai pysyvän ennallaan. PK- barometrin lukujen valossa seuraavan vuoden aikana 70 % yrityksistä aikoo investoida enemmän tai saman verran kuin kuluvana vuotena. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat muuttuneet hieman positiivisemmiksi ja vastaavat koko maan keskiarvoa. Peräti 89 % kyselyyn vastanneista uskoo henkilöstön määrän vuoden kuluttua olevan yhtä suuri tai suurempi kuin nyt. Erityisen huolestuttavaa on investointien vähäinen määrä. Finnveran mukaan pk-yritysten investoinnit Satakunnassa ovat kooltaan melko pieniä ja korvausluonteisia. Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi sekä siihen liittyvät EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet eivät voi olla vaikuttamatta myöskään Satakunnan yritysten näkymiin, joskin kauppakamarien toteuttaman yrityskyselyn tulosten perusteella kriisin vaikutusten arvioidaan olevan enemmän epäsuoria kuin välittömiä. Satakunnassa Venäjän kauppaa käyviä yrityksiä arvioidaan olevan hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Epäsuorat vaikutukset näkyvät mm. Euroopan ja kotimaan talouden supistumisena Nopeimmin kriisin vaikutukset kohdistuvat elintarvikealaan ja kalastukseen, jotka kärsivät suoraan viennin tyrehtymisenä. Koska Satakunnan elintarvikeyrityksillä ei ole kovin merkittävää elintarvikkeiden vientiä Venäjälle, saattaa vaikutuskin olla lievää vientikiellon jäädessä lyhytaikaiseksi. Kriisin kriisi pitkittyessä, voivat mahdolliset vaikutukset investointihyödykkeiden kauppaan olla merkittäviä. Satakunnan maatalouden tilanne ei juuri poikkea koko maan tilanteesta, jossa globaalit vaikutukset näkyvät aivan reaaliajassa. Liian vähälle huomiolle viime aikoina on jäänyt se, että metsätalous on yksi harvoista tuotannonaloista, joka on koko ajan lisännyt tuotantoaan ja myös kannattavuuttaan. Puukauppa lisääntyi viime vuonna noin 17 % ja alkuvuoden tilastotkin näyttävät kasvua. Metsätalouteen panostaminen on tärkeää, jotta turvataan raaka-aineen saanti sekä perinteiseen metsäteollisuuteen että myös kehittyvään moninaiseen uusiutuvaan biotalouteen. Osalla teollisuutta näkymät ovat kaikesta huolimatta edelleen kohtuulliset, joskin yrityskohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistuksessa, robottiautomaatiossa ja metsäteollisuudessa on kasvuodotuksia. Myös elintarvikealan kehitys on Satakunnassa ollut pitkään vakaata, mutta Ukrainan ja 4

5 Venäjän välisellä kriisillä saattaa olla tilanteeseen vaikutusta ainakin epäsuorasti. OL 3:n käyttöönoton viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 700 henkilötyövuotta. Kaupan ja palvelualan yritysten kysynnässä talouden epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen näkyy tällä hetkellä selvästi. Tyhjiä liiketiloja on kaikissa maakunnan suurimmissa kaupungeissa. Yrityksiä on perustettu hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Konkursseja on ollut tämän vuoden alkupuolella hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja konkurssiin ajautuneet yritykset ovat olleet pienempiä kuin aiemmin. Työvoiman kysynnän näkymät Etlan alue-ennusteen mukaan lähivuosina työllisyyttä lisääviä toimialoja Satakunnassa ovat energia-, vesi- ja jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta sekä talonrakentaminen. Eniten työllisyyden puolestaan ennustetaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaupassa. Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina suuri määrä työvoimaa. Työvoimaa tarvitaan myös niillä aloilla, joilla työvoiman kokonaismäärän ei kasva. Poistuma on viime vuosina ollut noin henkilöä vuodessa. Vastaavasti työelämään tulevien määrä on noin henkilöä. Tilanne jatkuu suhteellisen samankaltaisena lähivuosina. Työvoiman kysyntä on edelleen hiipunut alkuvuonna. Uutta työvoimaa tarvitaan lähinnä vain korvaamaan eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuuden uskotaan hieman parantuneen työttömyyden kasvun myötä. Työvoimaa on tarjolla runsaasti rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä, kun sitä vastoin kysyntä suuntautuu eniten palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Työllisyys Vuoden 2013 merkittävän suuri irtisanottujen määrä (yli 1500 määrä) näkyy vasta kuluvan vuoden työttömyysluvuissa. Työpaikkoja menetettiin erityisesti teollisuudesta, mutta osin myös kaupan ja palveluiden aloilta. Koulutusalalla on menossa suuri murros. Alueen oppilaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa laskeviin menokehyksiin ja oppilaspaikkojen vähenemiseen, eikä irtisanomisilta ole koulutussektorillakaan vältytty. Korvaavia työpaikkoja syntyy erityisesti pk-yrityksiin, mutta talouden elpymisen viivästymisestä johtuen erittäin hitaasti. Erityisen haasteellinen tilanne on Porin ja Rauman seuduilla. Nuorten työttömien määrä on kasvanut alkuvuonna selvästi hitaammin kuin työttömien määrä keskimäärin. Tammi-maaliskuussa nuorten työttömien määrä on ollut jopa alempi kuin vuosi sitten. Nuorten aktivointiaste on suhteellisen korkea ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten osalta huolestuttavaa on, että alle 30-vuotiaista työttömistä työnhakijoista noin 30 % on ilman ammatillista koulutusta. Suhteellisesti eniten työttömien määrä on kasvanut vuotiaiden ryhmässä. Etlan alue-ennusteen mukaan työttömyyden pitäisi kääntyä laskuun Satakunnassa jo tänä vuonna. Tämä tuntuu kuitenkin liian positiiviselta ennusteelta. Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat sen verran epävarmat, että työllisyystilanne ei kohene nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. 5

6 3 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat ovat kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. EU-ohjelmilla ja kansallisin toimenpitein edistetään maakuntaohjelman toteutusta. EU:n Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa kirjoitettaessa rakennerahastoohjelman ensimmäinen haku on päättynyt. Muut ohjelmat käynnistyvät vuoden 2015 aikana. EAKR -rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantech- ja ICTteknologiset ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus -, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Ensimmäisessä rakennerahastohaussa Satakuntaliitolle kohdistettiin 29 EAKR hankehakemusta toimintalinjaan 2, mikä on runsas 30 prosenttia kaikista Länsi-Suomen suuralueen hankkeista. Elyn yritystukien haku käynnistyy syyskuussa 2014 ja päätöksenteko pystytään aloittamaan joulukuussa Elyn rahoitus Satakunnassa painottuu suorien yritystukien rahoittamiseen. Sähköinen rahoitushaku on jatkuva. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laatiessa ei ole tiedossa, mikä on yritystukien kiinnostavuus tai suuntautuminen. Satakunnan ELY-keskuksen arvion mukaan tukia haetaan erityisesti tuotekehitykseen, uusien tuotantomenetelmien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä uusille markkinoille pääsyyn. ESR-rahoituksen painopisteitä Satakunnassa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen, uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen sekä palveluun ohjauksen tehostaminen. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista ja työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäiseviä kokonaisvaltaisia palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään. Lisäksi painopisteenä on asuinalueiden kansalaislähtöinen kehittäminen työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. ESR- haussa Satakuntaan kohdistui 23 hakemusta, joista toimintalinjaan 3 työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 10, toimintalinjaan 4 koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 8 ja toimintalinjaan 5 sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 5 hakemusta. Satakuntalaisten kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä halutaan edelleen rohkaista. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat 6

7 hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Muun muassa osana EAKR:n toimintalinja 2 toteuttamista Satakuntaliitto rahoittaa kansainvälisten hankehakujen valmistelua ja hakee näin synergiaa eri EU rahoitusmahdollisuuksien välillä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamisessa kansallisesti merkittäviä ratkaisuja ovat mm energiaan, maatalouteen ja teollisuuden toimintaympäristöön liittyvät kysymykset, äkillisen rakennemuutoksen tuet, liikenneinvestoinnit sekä osaamisen edistäminen ammattiopetuksesta korkeakoulutukseen. Tämän ohjelman liitteenä ovat Satakunnan maakuntaohjelmassa hyväksytyt edunvalvonnan kärkihankkeet. 3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Toisaalta Satakunnan potentiaalinen työvoiman määrä vähenee. Kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön. Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Satakunnassa on tehty pitkään vahvaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. Prizztechissä toimiva Satakunnan YES -keskus on aloittanut kansainvälisen yhteistyön yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Tähän haetaan rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Myös ESR:n toimintalinjalla 4 voidaan tukea yrittäjyyskasvatuksen laajentumista eri kouluasteille. Yrittäjyyskasvatuksen yksi työkalu, Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kehittämä yrityskylä -toiminta on saanut erinomaisen vastaanoton Satakunnassa ja toimintaa halutaan edistää edelleen. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. 7

8 Satakunnan Yrittäjien yhtenä painopistealueena kuntavaikuttamisessa on yrittäjyyskasvatus. Yhdistys arvioi ja palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan, jonka valintakriteereihin kuuluu käytössä oleva kunnan yrittäjyyskasvatuksen opintosuunnitelma. Paikallisyhdistysten yrittäjät käyvät pitämässä luentoja ja kertomassa oman yrittäjätarinansa kouluisssa, myös tet jaksojen harjoittelupaikkoja tarjotaan oppilaille. Satakunnan yrittäjät on mukana Satakunnan YES -keskuksen toiminnassa. Yritysten tukeminen EU-ohjelmilla EAKR tuella, toimintalinjalla 1 Satakunnassa painotetaan suoria yritystukia. Yritystuet kohdennetaan pienille ja keskisuurille yrityksille ja rahoituksen painopisteitä ovat uuden liiketoiminnan luominen, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä pk-yritysten energiatehokkuuden lisääminen. Rahoitusta kohdennetaan lisäksi vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, laajentamiseen ja uudistamiseen, innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. Investointien tukemista harkitaan tapauskohtaisesti. ESR toimintalinjalla 3 tuetaan myös pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa, mikä osaltaan edistää EAKR -rahoituksella tuettavaa pk-yritysten kehittämistä. Satakuntalaisten Leader-ryhmien kehittämisstrategioissa näkyy entistä vahvemmin yrittäjyyden sekä yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäminen. Ryhmillä ja Satakunnan ELY-keskuksella on yhteistyösopimus ohjelmakauden toimeenpanosta. Se sisältää mm. työnjaon yritysten tukirahoituksessa. Leader-ohjelmien kohderyhmänä ovat erityisesti 1-3 htv työllistävien ja toimintansa aloittavien yritysten investointi- ja kehittämishankkeet. Satakunnan maaseutuohjelmassa kohderyhmänä ovat erityisesti 3-10 htv työllistävien mikroyritysten investointihankkeet ja mikro ja pienten yritysten kehittämishankkeet. Yritysten perustamisavustukset rahoitetaan pääsääntöisesti maaseutuohjelmasta ja kokeiluhankkeet Leader-ohjelmasta. Toimenpiteiden toteutus käynnistynee vuoden 2015 aikana. Team Satakunta kokoaa yhteen Satakunnan kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Team Finlandin tapaan Team Satakunta tavoitteena on olla yhdessä enemmän. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimenpiteitä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan 8

9 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Elinikäisen oppimisen ohjauksen - ELO -yhteistyöryhmä Satakunnassa toimii Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana ELO-yhteistyöryhmä, joka käsittelee muun muassa Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Ryhmä on huolissaan valtion roolin heikentymisestä sivistyksen kehittämisessä. Kunnat eivät pysty vastaamaan kaikilta osin odotuksiin. Kouluverkkojen muutoksissa yksiköiden kasvun ja oppilaiden matkojen pidentymisen myötä ohjaukseen on panostettava enemmän, jotta keskeyttämiset eivät lisääntyisi. Toisella asteella matkakustannusten kasvun lisäksi yleistyvät asumiskustannukset. Nuorten on asuttava kodin ulkopuolella ala-ikäisinä, mikä osaltaan kasvattaa tuen ja ohjauksen tarvetta. Moniammatilliseen ohjaamisen osaamiseen tarvitaan lisäkoulutusta ja laatujärjestelmä. Aluelähtöisyyttä ammatillisen koulutusohjelmien sisällöissä ja suuntaamisessa tulisi vahvistaa. Lainsäädännössä on mahdollisuus joustoihin opinnoissa ja tutkintojen suorittamisessa, mutta käytännössä nykyinen oppilaitosten rahoitusmalli estää joustojen käytön. Yliopistot ovat nykyisellään liian autonomisia ja niiden rakenteet eivät tue siirtymisiä. Euroopan sosiaalirahaston - ESR -mahdollisuudet Ensimmäisessä rahoitushaussa vastaanotetut ESR-kehittämishankkeet arvioidaan ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään syksyn 2014 aikana. Toimintalinjalla 3 tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, uusien ratkaisujen, toimintamallien ja palveluiden sekä palveluohjauksen ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön kehittämistä. Toimintalinjalla 4 tuetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä ns. nivelvaiheiden sujuvuutta sekä oppimisympäristöjä. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin sekä ennakointijärjestelmän vahvistamista. Toimintalinjalla 5 tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyä ja purkua edistävien kokonaisvaltaisten palvelumallien kehittämistä sekä erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä. 9

10 3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan korkeakoulujen toiminta ja yhteistyö on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Kansainväliset yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima. Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus Toimenpiteitä Satakuntalaisen teollisuuden uusiutumiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energianosuutta kulutuksesta ja tuotannosta 10

11 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Meriklusteri ja teollisuuden kehitysympäristöt Satakunnan vahva meriklusteri on voimakkaassa muutoksessa. Näkymät perustuvat Satakunnan ELYkeskuksen koordinoiman alueellisten kehitysnäkymien aluepaneelin tilannearvioon. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä Välitön työpaikkamenetys on noin 600 ja välilliset vaikutukset merkittävästi suuremmat. Valtioneuvosto nimesi Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto Seaside Industry Park. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue kiinnostaa ulkomaita myöten. Omistusjärjestely, jolla valtio ja saksalaisen Meyer Werft ostavat Turun telakan STX:ltä ja telakan saamat uudet risteilijätilaukset vaikuttavat myönteisesti myös Satakuntaan, sillä alueella on merkittävä määrä telakan alihankkijoita ja tavarantoimittajia. Porissa toimiva Technip Offshore Finland menetti viime vuonna suuren öljynporauslautan tilauksen ja sen seurauksena työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan. Meriklusteriin sisältyy kuitenkin uusia mahdollisuuksia kuten arktisten alueiden alukset, offshore-alukset, öljyn- ja kaasunporauksen tarvitsemat rakenteet, laitteet ja järjestelmät sekä kiristyvien ympäristösäännösten myötä tarvittavat ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmasta Prizztech Oy:lle keväällä 2014 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jolla edesautetaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia hyödyntää arktisten alueiden, öljy-, kaasu- ja offshore -teollisuuden tarjoamia markkinamahdollisuuksia mm. Norjan ja Venäjän kaasukentillä. Samasta ohjelmasta rahoitetaan Turun ja Rauman hanketta "Turku Seas 2020", jossa kehitetään meriteollisuudelle moderneja toimintaympäristöjä ja telakkateollisuutta korvaavaa meriteollisuusliiketoimintaa. Norilsk Nickel kasvattaa tuotantoa Harjavallassa. Boliden Harjavalta suunnittelee uuden rikkihappotehtaan rakentamista. Porissa Ahlaisten Peittooseen on valmistunut Suomen tähän asti suurin tuulipuisto ja useita pienempiä tuulivoimainvestointeja on tekeillä. Suomen Hyötytuuli Oy:n merituulipuistohanke Porin Tahkoluodossa on yksi kuudesta ehdokkaasta merituulivoiman demonstraatiohankkeeksi. Pori varmistui keväällä Suomen ensimmäisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin investointipaikaksi. Tahkoluotoon sijoitettavan terminaalin rakentaa Skangass. Tahkoluodosta rakennetaan putki Sachtleben Pigments Oy:lle, joka siirtyy maakaasun käyttäjäksi. LNG- terminaali ja Peittooseen rakentuva kierrätyspuisto ovat esimerkkejä uutta liiketoimintaa ja referenssikohteita mahdollistavista kehitysympäristöistä. Mäntyluodosta, Peittoosta ja Tahkoluodosta muodostuva M20 alue on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen teollisuuden toimintaympäristö Suomessa. Myös Raumalle on rakentumassa LNG terminaali, josta AGA on tehnyt alustavan sijoittumispäätöksen. Rauman mittavia investointeja on myös Lakarin yritysalue. Raumalla on käynnistymässä sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon milj.euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on mahdollisuus Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen. 11

12 Pohjois-Satakunnassa Taaleritehdas toteuttaa Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle mittavaa biokaasulaitosinvestointia. Laitos käsittelee pääosin kunnissa ja elintarviketeollisuudessa syntyvää biohajoavaa jätettä ja tarjoaa siten alueellisen jätehuoltoratkaisun. Jätteestä tuotetaan biokaasua sekä uudentyyppisiä orgaanisia lannoitetuotteita viljelijöiden käyttöön. Hanketta viedään eteenpäin Honkajoki Oy:n kanssa. Honkajoki Oy:n toiminta on kasvussa ja uudet investoinnit tarkoittavat myös merkittävää lisäenergian tarvetta. Kokonaisinvestointi on noin 9 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus on toiminnan aikana noin henkilötyövuotta. TKI-yhteistyön vahvistaminen EAKR -rahoituksella EAKR toimintalinjalla 2 vahvistetaan Satakunnassa erityisesti tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja kehittämistoimijoiden yhteistyötä. Ensimmäisessä hankehaussa rahoitusta on haettu useaan toimintaa edistävään hankkeeseen. Joitakin potentiaalisia hankkeita on nostettu esimerkinomaisesti tähän toimeenpanosuunnitemaan vaikka niiden rahoituspäätöksiä tai valmistelua ei ole vielä tehty. Turun yliopiston Porin yksikkö haluaa olla mukana maakunnan teollisuuden uusiutumisessa ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Suunnitellulla hankkeella luodaan erityisesti edellytyksiä teollisuusyritysten arvoketjujen uudistumiselle ja synnytetään alueelle uusia työpaikkoja. Toisaalta hankkeella myös tuetaan alueellisen kilpailukyvyn seurantaa kehittämällä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia indikaattoreita. Prizztechin hankkeen keskiössä on Satakunnan eri toimialojen välisen innovaatiotoiminnan aktivoiminen. Hankkeessa lisätään yhteistä innovaatiotoimintaa sellaisten toimialojen välillä, jotka muuten normaalissa liiketoiminnassaan eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. Pääpaino on teollisuustoimialoissa. Huittisten kaupunki ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus hakevat yhteishanketta "Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla". Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on rohkaista ja tukea Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan teollisia yrityksiä TKI -toimintansa edistämisessä, siihen panostamisessa ja tuote-, palvelu tai tuotantoinnovaatioiden syntyessä vientimarkkinoille suuntautumisessa. Hankkeella on yhteys Rauman vetämän seutupilotin toimintaan. TTY-säätio jatkaa kehittämistoimintaansa Kankaanpäässä. Tekstiilimateriaaleihin integroituvaa elektroniikkaa ja joustavaa elektroniikkaa on menestyksekkäästi tutkittu Suomessa ja erityisesti Kankaanpäässä. Uusi lupaava tutkimus- ja kehityskohde on venyvä tai elastinen elektroniikka. Hankkeen tavoitteena on luoda Kankaanpäähän kansainvälisesti tunnettu elastisen elektroniikan tutkimuskeskittymä. Raumalla TTY-säätiö kehittää Mekatroniikan tutkimusverkostoa. Hankkeen pyrkimyksenä on vastata Rauman alueen teollisuusyritysten tutkimustarpeisiin. Seaside teollisuuspuiston yritykset ovat nostaneet esille myös tutkimusyhteistyön tarpeen. Tutkimustarpeiden monialaisuuden vuoksi TTY:n yksittäiset etäyksiköt eivät pysty nykyisillä resursseilla vastaamaan niihin, vaan tarvitaan verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Winnova tekevät yhteistyötä aurinkoenergian mahdollisuuksien kehittämisessä. SolarLeap Satakunta -hankkeen tavoitteena on tehostaa aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseja, poistaa lupa- ja sopimuskäytäntöihin liittyviä pullonkauloja sekä parantaa järjestelmäasennuksien laatua. 12

13 Porin kaupungin SATAHIMA hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ja pk-yritysten hiilineutraaleja toimintoja ja palveluita sekä edistää sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta. Hankkeessa kehitetään tietoteknisiä sovelluksia yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja toteutetaan käytännön toimia yhteistyössä kuntalaisten, oppilaitosten, pk-yritysten ja energiayhtiöiden kanssa. Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta / Yhteistoiminta-alueen hanke Lounais-Suomen alue on valittu alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IPhankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M 6-8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE. Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maaaineskierrätystoiminnan kehittäminen/turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalien käsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski-Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin. Mikäli resurssit varmistuvat, alueellista toimintaa tullee vetämään maakunnan liitot. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle Porin INKA ja kasvusopimus Pori toteuttaa 12 muun kaupunkiseudun kanssa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmaa, jossa se Vaasan ja Lappeenrannan kanssa muodostaa Kestävät energiaratkaisut-kokonaisuuden. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Porin Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Rauman seutupilotti Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen. 13

14 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Toimenpiteitä Satakuntalaisen elintarvikeketjun kehittämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset EIP, European Innovation partnership ja ERIAFF -verkosto Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounionilippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksen mukaisesti EIP -yhteistyötoimenpide( art 36) lisää yhteistyötä maatalouden, elintarvikeketjun, metsätalouden, biotalouden muiden toimijoiden sekä kaikkien sellaisten toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteessä tuetaan maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien klustereiden ja yhteistyöhankkeiden perustamista sekä näiden ryhmien hankkeiden toteuttamista. Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kiinnostuneita olemaan mukana yhteistyötoimenpiteissä. Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, ERIAFFverkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) aikana osallistutaan aktiivisesti ERIAFF-verkoston toimintaan ja edistetään satakuntalaisen elintarvikealan kansainvälistymistä. ERIAFf-verkostokumppanuuden kautta koordinoidaan partnerihakuja avautuviin Horisonttihakuihin. Satakunnan elintarvikealan kannalta merkityksellistä hakuja seurataan ja niistä välitetään tietoa elintarvikealan toimijoille. ERIAFF verkoston koordinaattorina Toscanan alueen edustus on mukana keskusteluissa DGAgrin kanssa koskien mm Horisontti ohjelman tulevia työohjelmia. Satakunnan elintarvikealan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ajankohtaisista kokonaisuuksista keskustellaan ERIAFF-koordinaatioryhmän kanssa. Ruokalähettiläs-konsepti Satakuntaliitto on valmistellut ruokalähettiläs konseptia yhdessä satakuntalaisten elintarvikealan toimijoiden ja lähettilääksi ilmoittautuneiden Satakunta valtuuskunnan jäsenten kanssa. Lähettiläiden toimet kohdistuvat ensi vaiheessa kotimaan kaupan ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä alan kansainvälistymiseen. Konseptin toteutukselle ei ole erillisiä määrärahoja, vaan toiminta perustuu yhteisten linjausten pohjalta tehtävään vapaaehtoistyöhön. Ruokalähettiläs-konsepti on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Satakuntavaltuuskunnan jäsenet voivat omalla toiminnallaan edistää maakunnan kehittymistä ja elinkeinoelämää. 14

15 Maaseutuohjelma ja Leader Elintarvikeketjuun liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat yksi Satakunnan alueellisen maaseutuohjelman kautta kehitettävistä päätoimialoista kattaen elintarvikeketjun toimijoiden ammatillisen ja erikoistuneen osaamisen kehittämiseen, uusien ratkaisujen ja innovaatioiden sekä alan yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Leader-ohjelmissa painotetaan lähiruokaan liittyviä kehittämistoimia. Elintarvikeketjun vahvistaminen EAKR -rahoituksella Satafood kehittämisyhdistys Ry hakee EAKR-rahoitusta elintarvikealan kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena on asiantuntijatiedon soveltaminen yritysyhteistyössä, esim. elintarviketurvallisuuden ja tuotekehityksen edistämisessä sekä elintarvikealan teknologiainnovaatioiden hyödyntäminen. Tavoitteena on myös innovoida elintarvikealan yritysten kanssa uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Pyhäjärvi-instituutin elintarvike- ja vesistötoimialoille yhteistä järvikalarajapintaa hyödynnetään vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymän kehitysalustana. Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! -hankkeessa pilotoidaan vähähiilisten ja ekologisten järvikalatuotteiden tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueilla Pyhäjärvi-instituutti yhdessä Vesijärvisäätiön ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa hakee rahoitusta ympäristöministeriöltä ravinteiden kierrätystä koskevasta hausta (RAKI-ohjelma). Tavoitteena on uusien innovatiivisten menetelmien kehittäminen ja testaus. Valuma-alue ongelmia yritetään ratkoa myöhemmin myös Central Baltic -ohjelmasta haettavalla kansainvälisellä kehittämishankkeella. Satakunnasta on mukana alueita myös sisävesien kunnon parantamiseen tähtäävässä Life -hankekokonaisuuden valmistelussa. Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimenpiteitä Satakunnan vetovoiman vahvistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan kestävän matkailun kehittämistä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Satakunnan korkeakoulutus Satakunnan korkeakouluilla on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Satakunnan korkeakoulut ovat Porin yliopistokeskus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja 15

16 maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipiste sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Työperäisen maahanmuuton edistäminen Satakunnassa tarvitaan työperusteista maahanmuuttoa, jotta avoimiin työpaikkoihin löydetään tulevaisuudessakin ammattitaitoisia työntekijöitä. TE-toimisto seuraa systemaattisesti mm. ammattibarometrin avulla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työperusteista maahanmuuttoa kehitetään elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Työmarkkinoiden hallittu kansainvälistyminen ja maahanmuuton edistäminen edellyttää myös sen varmistamista, että ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus tulla kohdelluksi työelämässä yhdenvertaisesti toteutuu. Eurooppalaisen työnvälityksen (EURES) palveluvalikoima laajenee ja resursointi paranee kun EURES-palvelu muuttuu osittain ESR-rahoitteiseksi rakennerahastokaudella Satakunnan ja Varsinais-Suomen Työ- ja elinkeinotoimistot tuottavat yhdessä kansainvälistä rekrytointipalvelua Lounais-Suomen alueen työnantajien tarpeisiin. EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevan työvoiman käytölle tarvitaan lupa, jonka myöntämisperusteet määritellään alueellisessa työlupalinjauksissa. Maahanmuuttajien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt Satakunnassa voimakkaasti, tämä luo lisäresursoinnin tarvetta myös mm. kuntien kotouttamispalveluihin. Satakunnan maakuntaportaalin kehittäminen Satakunnan markkinoinnissa panostetaan maakuntaportaalin kehittämiseen, aktivointiin ja käytettävyyteen sekä maakunnan tunnetuksi tekemiseen tapahtumissa Satakunnassa ja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Markkinointia tulee suunnata myös ulkomaille (erityisesti Kiina, Venäjä ja lähialueet), jotta Satakunnan matkailumahdollisuudet ja muut toimialat saavat huomiota, asiakkaita ja siten maakunta tuloja. Markkinoinnissa keskitytään pääosin sähköiseen markkinointiin ja aineistoon. Satakunnan matkailun kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteistyötä koordinoidaan ja vahvistetaan. Matkailun strateginen kehittäminen perustuu Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa 2012 määriteltyihin kärkiteemoihin ja kokonaisuuksiin. Matkailuun liittyviä paikallisia kehittämishankkeita toteutetaan mm. Leaderkehittämisstrategioiden toimenpitein. Central Baltic -ohjelmasta tuetaan rajat ylittävää kestävää kulttuurija luontomatkailun kehittämistä. Asukashankinnan ja maaseutuasumisen edistäminen Satakunnan alueellisella maaseudun kehittämisstrategialla tuetaan Satakunnan maaseudun imagoa nostavia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään alueen vetovoimaisuutta. Satakunnassa toimivien Leaderryhmien maaseudun kehittämisstrategioissa on esitetty paikallislähtöisiä ideoita ja toimenpiteitä, joilla pyritään toteuttamaan mm. asukashankinnan toimia ja edistämään maallemuuttoa. Monet strategioiden haasteista, tavoitteista ja toimenpiteistä ovat sellaisia, joihin Leader-toimintatavalla on pystytty ja 16

17 pystytään vastaamaan. Todellisen kehittämisen ja uusien toimintamallien lentoonlähdön tiellä voi silti olla sellaisia lainsäädännöllisiä asioita tai rakenteita, jotka vaativat ylemmältä tasolta lähteviä, mm. YTR:n maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin liittyviä ratkaisuja toteutuakseen paikallislähtöisellä, tehokkaalla Leader-toimintatavalla. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen - Säpin satama Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Puisto kiinnostaa alueen sidosryhmien ja toimijoiden lisäksi myös matkailijoita ja virkistyskäyttäjiä. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin majakkasaaren kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma ja Metsähallitus laatii syksyllä 2014 lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Säpin lisäksi on edelleen voimakas tarve kehittää myös muuta Selkämeren kansallispuiston infrastruktuuria sekä alueen hoitoa. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillinen 1 miljoonan euron erillisrahoitus. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä. Valtion tulee panostaa aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Pohjanlahti-vuosi Vuonna 2017 toteutettavaksi suunnitellun Pohjanlahtivuoden keskeisiksi teemoiksi on alustavasti valikoitunut Pohjanlahden alueen elinkeino, liikenne sekä ilmastonmuutos. Pohjanlahti yhdistää Suomen ja Ruotsin sekä on väylä pohjoiseen. Tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä pohjoiseen sekä tuodaan esiin Pohjanlahden merkitys pohjoisessa ulottuvuudessa ja merenkulun muutospaineissa. Teemavuoden toteutusta koordinoi Turun yliopiston Porin yksikkö. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen ylimaakunnallinen luontomatkailun yhteistyö Pohjois-Satakunnassa on tehty puistoihin ja suojelualueisiin liittyvää kehittämistyötä pääosin maaseuturahaston turvin. Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelma valmistui Alueella on parhaillaan käynnissä matkailun kehittämishanke, jossa tehdään ylimaakunnallista kehittämistyötä yhteistyötä ja laaditaan esiselvitys Geopark-konseptista. 17

18 3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle, mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin. Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitettyerityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on Satakunnassa tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on puutteita. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet. Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus Toimenpiteitä arjen palveluiden ja turvallisuuden varmistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään 18

19 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Hyvinvointiteknologian kehittäminen Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Prizztech Oy toteuttavat HYVÄKSI - hyvinvointiteknologian kehittämiseen liittyvää yhteishanketta. Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeessa luodaan satakuntalaisen hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia toimintatapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön ja linkittämiseen muihin palveluihin ja sidosryhmiin. Maakunnassa on tehty aiheeseen liittyvää vahvaa kehittämistyötä jo edellisellä ohjelmakaudella. Osaaminen on tunnustettu myös Euroopan komissiossa. Uudenlainen palvelujen tuottaminen ja kansalaislähtöisyys Satakunnassa toimivien LEADER -ryhmien kehittämisstrategiat sisältävät useita painopistettä toteuttavia toimenpiteitä, kuten uusien palveluntuotantomuotojen pilotointi ja yhteistyö ja innovaatiot palvelujen tuottamisessa sekä asukaslähtöisen suunnittelun ja asukasvaikuttamisen tukeminen. Leader - toimenpiteiden toteuttaminen käynnistynee Karhuseutu ry ja Ravakka ry ovat toimineet aktiivisesti yhdessä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa LEADER toimintatavan laajentamiseksi kaupunkialueille. ESR:n toimintalinjalla 5 voidaan tukea kansalaislähtöistä osallisuutta asuinalueilla. Yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen Satakunnan Yhteisökeskus järjestää syyskuussa 2015 Yhteistyön Satakunta - järjestöareenan. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestetyn tilaisuuden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta järjestökentän toiminnasta ja osaamisesta sekä lisätä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen sekä julkisen sektorin välillä. Osallistava kaupunkisuunnittelu Central Baltic -ohjelma tukee osallistavaa ja parempaa kaupunkisuunnittelua Keskisen Itämeren alueella. Muun muassa Alto korkeakoulusäätiö (Turun yliopisto, Porin yksikkö) yhdessä Porin kaupungin kanssa suunnittelee hanketta Porilaisten Pori kulttuurikartoitus ja taiteellinen tutkimus kaupunkitilan suunnittelussa Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla menetelmiä, joilla voi tehdä kulttuurivetoista kehittämistyötä joka ei vaadi suuria investointeja mutta joka on näkyvää ja vetoavaa, ja elävöittää kaupunkitilaa ja kykenee aktivoimaan ja osallistamaan kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen. Arjen turvallisuus Satakunnan maakunnallinen turvallisuussuunnittelu SamaaTurvaa käynnistyi Satakunnan kunnallisjohtajien kokouksessa vuonna 2013 Raumalla. Turvallisuussuunnittelussa kehitetään alueellista ja maakunnallista turvallisuussuunnittelun organisointia sekä työstetään paikallista turvallisuussuunnittelua kuntien yhteistyönä maakunnan alueella. Turvallisuusyhteistyön päämääränä on muodostaa ja ylläpitää maakunnallisen turvallisuuden yhteistyöverkosto. Arjen turvallisuuden edistämisessä ikäihmisten hyvinvoinnin kotikäyntien tavoitteena on korjata tai poistaa mahdollisia turvallisuusriskejä. Ennalta ehkäisevän toiminnan tehostamisessa poistumisharjoitusten järjestäminen kouluissa ja päiväkodeissa edistää oikeiden hätäpoistumismenetelmien oppimista ja yleistä turvallisuuskulttuuria. Syrjäytymiskehityksen estämisen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä myös lähisuhdeväkivaltaan, ja lisäksi tehdä ehkäisevää työtä. Leader-ryhmien kehittämisstrategioiden tavoitteissa on edistää paikallislähtöisin, vapaaehtoisuuteen perustuvin toimenpitein mm. turvallisuussuunnitelmien laatimista sekä arjen turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja valmiuksia kylissä ja maaseudulla. 19

20 Painopiste 7 Hyvät yhteydet Toimenpiteitä hyvien yhteyksien edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa : vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kehittämistoimet ja hanke-esitykset Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena palvelutasoa esitettiin vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa parannettavan 1. vaiheessa hallituskaudella yhteensä 102,5 miljoonan euron hankkeella, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta myöntövaltuudesta vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M. Rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna Vaiheeseen kuuluu kolme eri urakkaa. Satakunnassa Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Näiden urakoitsijat valitaan loppuvuodesta Hankkeeseen sisältyy myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Käytännössä hankekokonaisuutta ei voida kilpailuttaa ja toteuttaa kustannustehokkaasti, jos määrärahoja myönnetään hitaasti ja pienissä erissä. Koko myöntövaltuus 92,5 miljoonaa euroa tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Toisen vaiheen toimet uudelleen arvioidaan suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä Toisessa vaiheessa toteutettavien toimenpiteiden, joihin kuuluu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella, tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. 20

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ympäristöteema maakunnallisessa aluekehittämistyössä

Ympäristöteema maakunnallisessa aluekehittämistyössä Ympäristöteema maakunnallisessa aluekehittämistyössä Pyhäjärvi-instituutti 13.10.2015 Krista Tupala, Satakuntaliitto Kuvitus Taru Anttila Ympäristöteeman kytkeytyminen maakunnalliseen aluekehittämistyöhön

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot