ESPOO KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN ESIMERKKIKAUPUNGIKSI Kulttuurin vastauksia aikamme suuriin kysymyksiin

Transkriptio

1 ESPOO KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN ESIMERKKIKAUPUNGIKSI Kulttuurin vastauksia aikamme suuriin kysymyksiin Yhteisöllisyys, osallisuus, monikulttuurisuus, ympäristö, hyvinvointi, nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen, kotiseutuun juurtuminen, osallistuminen, matala kynnys, kaikki mukaan KULTTUURILAUTAKUNNAN SEMINAARI

2 SISÄLLYS Lautakunnan puheenjohtajan alkusanat Espoon kulttuuripolitiikan ydinkysymysten äärellä Seminaarin tuotokset Aikamme suuret yhteiskunnalliset kysymykset Kulttuurin vastauksia aikamme suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin Loppuluku ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

3 ESPOON KULTTUURIPOLITIIKAN YDINKYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ Espoon kulttuurilautakunta kirjasi lautakuntasopimukseen ensimmäisenä tärkeänä kehittämiskohteena, että Espoo tarvitsee ajanmukaisen kulttuurivision ja päätti, että lautakunta laatii sellaisen. Tällöin emme vielä tienneet, että nykyinen Espoon-strategia arvoineen, visioineen ja strategioineen tulee olemaan voimassa enää vuoden 2013 loppuun. Uuden kaupunginjohtajan myötä kaupungin visiota ajanmukaistetaan ja olemme keräämässä Espoo-tarinaan aineksia. Materiaalin pitäisi olla koossa ensi keväänä. Kerätystä materiaalista työstetään Espoon arvot, visio ja strategia, jotka valtuusto vahvistaa vuoden kuluttua. Tästä syystä kulttuurivision laatimisen sijaan teimme pohjatyötä tulevaa Espoo-tarina varten. Koska Espoo-tarina on vielä työn alla, lautakunnalla oli mahdollisuus vapaasti tarkastella asioita kulttuurin näkökulmasta, nostaa tärkeiksi katsomiaan asioita esiin ja ideoida ilman ulkoapäin annettuja raameja. Viime vuosina on tehty joukko tutkimuksia taiteen ja kulttuurin hyvää tekevistä vaikutuksista. Kulttuuri nähdään entistä enemmän osana ihmisen hyvinvointia ja kulttuurin puoleen käännytään apua hakien. Siksi alustusten jälkeen seminaarissa pidimme aivoriihen, jossa keräsimme ja kirjasimme ylös aikamme suuria yhteiskunnallisia ongelmia, haasteita ja kysymyksiä. Tämän jälkeen perillä Tallinnassa pääsimme tutustumaan Kumuun (Eesti Kunstimuseeum) johtaja Anu Liivikin johdolla ja kiersimme opastetun näyttelyn Vaikeat valinnat, virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen, missä näimme omasta ajastaan paljon puhuvaa ja aivan toisentyyppistä taidetta kuin kotimaisissa taidemuseoissa. Paluumatkalla pohdimme ryhmissä kulttuurin vastauksia esittämiimme aikamme suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Toivottavasti seminaarityön tuloksista löytyy helmiä, joita yhteisesti haluamme jalostaa ja kaupungin uudessa visiossa ja strategiassa kulttuuri näkyy vahvana mahdollistajana ja vaikuttajana. Suuret kiitokset seminaariin osallistuneille aktiivisesta ideoinnista! Jasminiitta Lumme Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

4 AIKAMME SUURET YHTEISKUNNALLISET KYSYMYKSET Ensimmäisessä ryhmätyössä keräsimme aivoriihissä aikamme suurimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä, ongelmia ja haasteita. Ryhmätöiden tuloksista koottiin neljä aihekokonaisuutta: YHTEISÖLLISYYTEEN JA OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET NUORTEN YHTEISKUNTAAN KIINNITTYMISEEN JA SYRJÄYTYMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET OMAN KULTTUURIN VAALIMISEEN, KOTISEUTUUN JUURTUMISEEN, MONIKULTTUURISUUTEEN JA KIELEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET YMPÄRISTÖKYSYMYKSET

5 KULTTUURIN VASTAUKSIA AIKAMME SUURIIN YHTEISKUNNALLISIIN KYSYMYKSIIN 1. YHTEISÖLLISYYTEEN JA OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET NYKY-YHTEISKUNTAA VAIVAA YHTEISÖLLISYYDEN PUUTE. TEHOKKUUSAJATTELU JA YKSILÖLLISYYDEN KOROSTAMINEN OVAT VÄHENTÄNEET YHTEISÖLLISYYTTÄ SEKÄ ARJESSA ETTÄ JUHLASSA. KULTTUURI ERI MUODOISSAAN TUOTTAA HENKISTÄ JA FYYSISTÄ HYVINVOINTIA SUOMALAISILLE. KULTTUURI TARJOAA MYÖS LUONTEVAN TAVAN YHTEISÖLLISIIN KOKOMUKSIIN JA OSALLISTUMISEEN YHTEISÖN JÄSENENÄ. Huomioitavia asioita ja toimenpide-ehdotuksia: -kaikille avoimet julkiset tilat kuten kirjastot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja -lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat kirjoittamaan kulttuurireseptejä -kaupungin työntekijöiden kulttuurisuihkuttaminen ja kulttuuritietoisuuden lisääminen, tiedon hyödyntäminen kaupunkilaisten hyväksi -kulps! aikuisille ja varhaiskasvatukseen, kulttuuriluotsit -ikäryhmien, esteettömyyden ja kieliryhmien huomioiminen -miesten ja perheiden huomioiminen ja aktivoiminen -aktiivipassi -työntekijä paikalla alueellisissa kulttuuritiloissa -kulttuuritoimijoille lisää mahdollisuuksia saada käyttöön edullisia tiloja alueilta -mahdollisuus ilmaisiin tiloihin, jos kulttuuritoimijat tarjoavat omaa osaamistaan yhteisön käyttöön -julkiset tilojen yhteisen käytön ja viihtyvyyden lisääminen -nuoriso, liikunta, tekninen toimi, kaupsu, kulttuuri yhteistyöhön aktiivipuistojen saamiseksi (tapahtumia, ympäristötaidetta, jalkapalloa, kukkia, koirien ulkoilutusta) -kaupunkipolkujen elvyttäminen, osittain virtuaalipolkuina -alueelliset kulttuuripoliittiset linjaukset, kulttuurisesti omaleimaiset aluekeskukset -Silkkiniitystä taidepuisto - Leppävaaran entinen työväenopisto/kirjastotontti takaisin kulttuurille, "kulttuuripiha -Espoonlahden kulttuuritilat ja aluekirjasto -viestinnän tehostaminen: kulttuuriportaalin perustaminen, myös printtimediassa kulttuuritieto samassa paikassa -kulttuuritoimien vasi ja kauku järjestäytyminen yhden kulttuurijohtajan alaisuuteen

6 2. NUORTEN YHTEISKUNTAAN KIINNITTYMISEEN JA SYRJÄYTYMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET EROT HYVÄ- JA HUONO-OSAISTEN NUORTEN VÄLILLÄ OVAT KASVANEET. KAIKKI NUORET EIVÄT PÄÄDY TYÖELÄMÄÄN TAI OPISKELEMAAN. OSA SYRJÄYTYY, MUTTA OSA JÄTTÄYTYY TARKOITUKSELLA SIVUUN. SYRJÄYTYMISELLÄ ON KOVA HINTA SEKÄ NUORELLE ETTÄ YHTEISKUNNALLE. KULTTUURIN AVULLA EDISTETÄÄN LASTEN JA NUORTEN HARRASTUNEISUUTTA JA OSALLISUUTTA KULTTUURIIN, LIIKUNTAAN, TAITEESEEN JA KULTTUURIPERIMÄÄN, JOTKA OVAT TÄRKEITÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ. Huomioitavia asioita ja toimenpide-ehdotuksia: -kaupunginjohtajan valtuustokauden mittaisen ohjelman aiheeksi nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen, nivelvaiheiden tukeminen ja syrjäytymisen estäminen (kaikki hallinnonalat osallistuvat, ohjelmalla vetäjä ja resurssit) -koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten auttaminen, myös kulttuurin kohtaamista edesautettava -nuoria kohtaavat kaupungin työntekijät huomioimaan myös nuoren kulttuuriset tarpeet -nuorille kulttuurikummit vapaaehtoistoimintana -laadukasta kulttuuritarjontaa, jonka kaikki nuoret voivat kokea omaksi -jotta kaikki voivat osallistua, tarjonnan pitää olla ilmaista tai edullista -ennaltaehkäisevän kulttuuritarjonnan tärkeys: partion, urheilun, taidekerhojen, taideoppilaitosten, bändipajojen merkitys suuri -kulttuurikahviloita nuorille -draama, larppaus, roolipelit - toteutusta yhteistyökumppaneiden kanssa -nuorten kulttuurikilpailu Espooseen -nuorten kuuleminen myös kulttuuritarjonnassa -koulutusmahdollisuudet ja työnvälitys toiminnassa esillä -edistetään nuorten mahdollisuuksia kansainväliseen vaihtoon ja työharjoitteluun (yhteistyössä CIMOn ja nuorisotoimen kanssa) -Tyttöjen talo Espooseen

7 3. OMAN KULTTUURIN VAALIMISEEN, KOTISEUTUUN JUURTUMISEEN, MONIKULTTUURISUUTEEN JA KIELEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET JUURETTOMUUDEN TUNNE JA VIERAIDEN KULTTUURIEN VASTUSTAMINEN OVAT YLEISIÄ ONGELMIA NYKY-YHTEISKUNNISSA. KULTTUURIN AVULLA OMA KULTTUURIPERINTÖ TULEE TUTUMMAKSI OMAN TAUSTANSA TUNTEMINEN JA ARVOSTAMINEN TUKEVAT HENKISTÄ HYVINVOINTIA JA ANTAVAT MAHDOLLISUUDEN TASAVERTAISEEN MONIKULTTUURISEEN VUOROVAIKUTUKSEEN. Huomioitavia asioita ja toimenpide-ehdotuksia: -kulttuuriperintökasvatus -monikulttuurisuusohjelman laatiminen -kansainvälisen kulttuurikeskuksen perustaminen Espooseen (vert. Caisa) -yhteiset kulttuurinautinnot valtaväestön kanssa -monikulttuurisuus rikastuttaa omaa kulttuuria ilman että tarvitsee luopua omista perinteistä -kulttuuri vahvasti mukaan uudistettaviin kaupunkipolkuihin - Afrikan tähti -tyylinen tutustuminen kulttuuriperintöön -vanhojen kulttuurimiljöiden vaaliminen esim. Pikku-Aurora ja Auroran kartano kuntoon, yhteistyö museon kanssa -netin hyödyntäminen -hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen

8 4. YMPÄRISTÖKYSYMYKSET YMPÄRISTÖN SAASTUMINEN HUOLESTUTTAA IHMISIÄ SEKÄ LÄHIYMPÄRISTÖN ETTÄ KOKO MAAPALLON OSALTA. TAITEEN JA KULTTUURIN KEINOILLA VOIDAAN PARANTAA IHMISTEN YMPÄRISTÖSUHDETTA JA VALMIUKSIA YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMISEEN. Huomioitavia asioita ja toimenpide-ehdotuksia: -kulttuuripalvelut joukkoliikenteellä saavutettavissa -ympäristötaide, taidekokemukset osaksi arkea -taiteen keinojen hyödyntäminen ihmisten ympäristösuhteen rakentamisessa -Keskuspuiston kohentaminen -Itämeri on meidän meremme, Itämeren tilanteen esille tuominen ja Itämeren kulttuuri- ja ympäristökeskuksen perustaminen -globaalien ongelmien esilletuominen -hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi

9 Lopuksi Kulttuurilautakunnan seminaarissa esille nousseet teemat ovat hyvin ajankohtaisia ja niitä on lähivuosina nostettu esiin useilla tahoilla. Monet keskeiset näkökulmat on koottu Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaan, jota toteutetaan vuosina Ohjelmassa pohditaan sitä, miten hyvinvointia ja terveyttä edistetään kulttuurin ja taiteen keinoin. Samoin pohditaan kulttuuria osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arjen toimintojen edistäjänä. Ohjelmassa korostetaan myös eri väestöryhmien ja alueiden saamista kattavien kulttuuripalvelujen piiriin. Kulttuuri on keskeinen elementti hyvän elämän ja arjen kokemiselle, kulttuurissa korostuu aineettoman hyvinvoinnin merkitys. Omat kokemukset, elämykset, luovat voimavarat, osallisuus ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa mahdollistavat voimaantumisen, itsensä kehittämisen ja toimintakyvyn ylläpidon. Kulttuuritoiminta ja sosiaalityö voivat toimia yhteistyössä rinnakkain yhteisön parhaaksi. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Sivistyksen suunta 2007 määrittelee kulttuurin peruspalveluksi, joka tukee yksilön positiivisia prosesseja, tuo alueelle elinvoimaisuutta ja ehkäisee terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Kulttuuripalvelut nähdään osana moniammatillisia verkostoja, joilla tuetaan myös monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kulttuuritoiminnan nouseminen marginaalista lähemmäs arkea ja elämää on tapahtunut monen kehitysvaiheen ja yhteiskunnan muutoksen seurauksena. Tärkeä kysymys on, miten saada ihmiset osallistumaan ja itse vaikuttamaan kulttuurin tuottamiseen ja sen sisältöön. Osallistamalla voidaan myös helpottaa kulttuurin saavutettavuutta. Nyt katseemme on suunnattava erityisesti nuoriin, niin että he saavat onnistumisen kokemuksia kulttuurin parissa, löytävät oman polkunsa ja paikkansa yhteisössä.

10 KIRJALLISUUTTA KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSISTA Bardy ym.(2007). Taide keskellä elämää. Helsinki: Like Kustannus Oy; Kiasman julkaisuja 106. Dolivo, Georg (2003): Kulttuuri kuuluu kaikille. Espoon kulttuurivisio. Espoon kaupunki. Hyyppä, Markku T. & Liikanen, Hanna-Liisa (2005): Kulttuuri ja terveys. Helsinki Johansson, K. (2008). Kultur - En del av hälsosamt liv? Kulturrådets Skriftserie 2008:4. Karisto, A. (1996). Invisible social policy. Teoksessa: Matarasso, F. & Hall, S. (ed.) The art of regeneration. Nottingham Concerence Papers. Gloucester: Comedia. Liikanen, Hanna-Liisa (2010). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010: 1 Nummelin, Sanna: Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Tutkimuskatsauksia 1/2011. Turun kaupunki. Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö ( Pirnes, Esa & Tiihonen, Arto: Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista. Kasvatus ja aika. Kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu 2/2010 ( Siivonen, Katriina & Kotilainen, Sirkku & Suoninen, Annika. Iloa ja voimaa elämään - Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 44. ISBN Helsinki Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Sivistyksen suunta (2007). von Brandenburg, Cecilia (2009). Art, health and wellbeing at work. Verkkolehti Synnyt 1/2009. Taidekasvatuksen tiedonala. Taideteollinen korkeakoulu von Brandenburg, Cecilia (2008). Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön. Opetusministeriön julkaisuja 2008:12.