Alueellinen seuratoimintapäivä Eerikkilässä

Transkriptio

1 Alueellinen seuratoimintapäivä Eerikkilässä MUISTIO Alueellisen seuratoimintapäivän avaus Aluekehittäjä Hanna Kanasuo avasivat seuratoimintapäivät toivottaen kaikki seurat tervetulleiksi! Esittäydyimme toisillemme, kerroimme kuulumiset ja yhden ihanan jutun arjesta. Joukkuejohtajatoiminnan tuotekehittely Tapio Saarni, LiikU:n seurakehittäjä Parityönä lähdettiin miettimään, miten pääsen vähemmällä ja saan itselleni enemmän aikaa? Pohdinnan tulokset: - JoJo johtaa - Pitää olla JoJo - Keino, miten saada uusia ihmisiä - JoJo on delegoinut kaiken - Vanhemmat saatava huomaamaan tilanne - Opetettava, mistä tiedon saa o kotisivut - JoJo:n tehtävä on oltava helppo - Tehtävät kuvattava auki - Kysy kaikilta -> face to face -> kahden kesken kahvitarjoilun kanssa - Koulutus/ perehdyttäminen - Sponsorit, kuka tuntee - Sitouttaminen -> tämä on minun juttu! Suomen Lentopalloliitto Lounais-Suomen aluejaosto Seuratoiminnan perusjako Seuran toimihenkilöt Lapset, kilpailijat ja vanhemmat Ohjaajat Valmentajat Pasi Koski 1 1

2 Roolit seuratoiminnassa Muukalaiset Turistit Aktiivit Insiderit Pasi Koski 2 Insaidereita pitää saada seuraan paljon! Toiminnan käsikirja auttaa, ettei pienemmät kuppikunnat ammu yli ja lähde sooloilemaan, vaan heille on selkeät toimintaohjeet käytännön toimintaperiaatteista. Printtiversio toimintakäsikirjasta helpottaa myös muukalaisten ja turistien tietoa siitä, miten seura toimii. Miten seura mielletään? (Pasi Koski) Palvelulaitos: Kuin mikä tahansa kunnan ilmainen toimi, kuten kirjasto Tuotantolaitos: Lapsi viedään sinne, ja siitä tehdään jokin tuote (NHL-pelaaja) Valintamyymälä: Paikka jossa lasten vanhemmat joilla on rahaa, ostavat palvelut, mutteivät osallistu toimintaan. Me: kun lapsi tulee, myös perhe tulee. Ei saa hyväksyä että lapsi vain tuodaan seuraan. Seura- ja Me-henki saadaan liikkeelle sen kautta, että ihmiset tulevat mukaan toimintaan. Kolmea ensimmäistä kohtaa ei saa hyväksyä. Urheiluseura on ry, se ei toimi niin, että asioita ei tehdä yhdessä. Vanhempien pitää myös tietää lajista ja lapsensa harrastuksesta sen verran, että kotona siitä voidaan keskustella lapsen kanssa. Seuratoiminnan avainjutut: - Suunnittelu o seuralla on hyvä olla visio ja strategia, jotta kaikki tietää minne ollaan menossa - Johtaminen o vapaaehtoisten johtaminen on vaikeaa, mutta tarpeellista - Viestintä 2

3 Kohtaamiset Seurassa eri sidosryhmien tulee kohdata säännöllisesti. - johtokunta- valmentajat - jaosto- lasten vanhemmat - johtokunta lasten vanhemmat - valmentajat lasten vanhemmat - ohjaajat keskenään - joukkueenjohtajat - jaosto keskenään - eri seurat keskenään - seuran ja kunnan liikuntatoimi Johtokunnan työnjako ja tiimit - Seurassa pitää olla paikkoja joihin ihmisiä voi tulla - Tiimit seuran/jaoston sisällä tulee olla hyvin johdettuja Organisointi seurassa - sisään heitto ryhmä - Kesäharjoitteluryhmä uusille harrastajille (tehotreeniä) - Tukitiimi joukkueelle (JoJo ja muita toimihenkilöitä) - Johtokunta nimeää valmentajat - Tukitiimien tehtävä on pyörittää kaikkea sitä toimintaa mitä tarvitaan jotta valmentajat voivat keskittyäharjoitusten, leirien ja kilpailujen suunnitteluun ja toteutukseen. - Tukitiimi toimii yhdyssiteenä urheilijoiden, valmentajan ja lasten vanhempien välillä JoJo Turnausvastaava Kotisivut Kuljetus Ruokailut Sponsorit Huoltaja Seuratoiminnan kaksoistavoite 1) asiatavoite (toiminta) Rahastonhoitaja 2) tunnetavoite (viihtyvyys) = menestys Hyvässä seurassa huomioidaan molemmat tavoitteet. Tulee olla tasapainossa, ainakin pidemmällä aikavälillä. Jos seurassa on tarve kehittyä ja kasvaa -> huomio viihtyvyyteen ja siihen että tuntee kuuluvansa johonkin. 3

4 Lentopallon joukkuejohtajan tehtävänkuva Pienryhmien tuotokset Ryhmä 1 Tarkoitus: Edustaa joukkuetta ja vastata joukkueen käytännön asioista, vapauttaen valmentajan ydintehtäväänsä -> valmennukseen Tarkoitus: Joukkueen johtaminen Tarkoitus: Johtaminen -> Kommunikaation joukkueen sisällä (valmentajat + muu joukkueen hallinto) valmentajat, organisoi joukkueen kokonaisvaltaista toimintaa Tarkoitus: Toimia organisaattorina Tehtävät: 1. Kotiturnausten organisointi 2. Joukkueen sisäinen tiedotus 3. Talkoiden organisointi 4. Uusien pelaajien ja vanhempien sisäänajo joukkueeseen 5. vierasturnauksine käytännön järjestelyt 6. varainhankinnan organisointi Tehtävät: 1. Vanhempainvartin koolle kutsuminen 2. Tehtäväkuvien jakaminen 3. Ajankohtaisten asioiden tiedottaminen 4. Seuran edustaminen 5. Hyvä kuuntelija/ Asian vieminen eteenpäin 6. Tiiminvetäjä 7. Hankinnat esim. peliasut 8. Yhteystietojen hankinta Tehtävät: 1. Sarjatoiminta / kotivierasturnaukset 2. Rahastonhoitaja/ Varainhankinta (organisointi) 3. Yhteydenpito/ Viestintä pehmentäjä 4. Varusteet 5. Seuran sisäinen yhteistyö 6. muut sidosryhmät, mm liikuntavirasto Tehtävät: 1. Jakaa tehtävät muille toimijoille 2. Viestintä JoJo <-> valmentaja Vanhemmat <-> JoJo 3. Turnauksen isäntä/emäntä Ideoita, vinkkejä ja hyviä toimintatapoja kiertoon Hanna Kanasuo, Aluepäällikkö Tässä osiossa Seuratoimintapäivän osallistujat jaettiin neljään pienryhmään, joissa oli 3-4 henkilöä. Ryhmiin jako suoritettiin pelaamalla postikortti-palapeliä. (4 postikorttia leikattu 3 tai 4 osaan, saman kortin palan saneet olivat yksi ryhmä ja aluksi palapeli piti koota). Tammelasalin seinille oli laitettu 4 fläppipaperia, joihin oli kirjoitettu kuhunkin yksi seuratoiminnan ongelma elävästä elämästä. Pienryhmät keskustelivat kunkin fläpin äärellä 10 min., kertoen oman seuransa toimintatapoja ja malleja ratkaista ko. ongelma. Valmiit ratkaisumallit ja uudet hyvät ideat kirjattiin fläpeille. Palapeli-pelissä jokaiseen joukkueeseen tuli esittelijä-henkilö, joka tuli istumaan tuolirinkiin jossa käytiin vielä jokainen ongelma läpi, ja tuotiin kaikille julki ne parhaimmat toimintamallit, joita pienryhmissä oli esitelty. Tässä 4 ongelmaa. Fläppien tuotokset löytyy muistion lopusta liitteestä: 1. Miten saada järkevästi, liikaa ihmisiä talkoilla rasittamatta rahaa seuran kassaan? 2. Mitä lisäarvoa seuran valmentajakerho tuo toiminnalle? 3. Miten kasvatamme ME-henkeä ja tunnetason viihtyvyyttä seurassa? 4. Mitä seura tarjoa vastineeksi sponsorille? 4

5 Huippu-urheilijan polku Tuomas Tihinen, Isku Volley Seuratoiminnan arjessa saatetaan usein ajatella että työ jota seurat tekevät, on kaukana huippu-urheilusta. Unohdamme, että jostain ne huippulentopalloilijatkin uransa aloittavat, ja tälläkin hetkellä meillä on kasvamassa monta tulevaa huippu-urheilijan alkua siellä tuiki tavallisessa urheiluseurassa. Pienenä saatu laadukas valmennus, hyvä ilmapiiri ryhmässä ja järkevät polkuvalinnat nuoruudessa mahdollistavat huippuurheilijaksi kasvamisen. Kutsuimme Tuomas Tihisen kertomaan seuraväelle, millainen hänen tiensä on ollut pikku-junnusta lentopallon ammattilaiseksi. Tuomas aloitti lentopalloharrastuksen Viialan Pyryssä ollessaan 9 -vuotias. Ilmeisen pitkällä ja lahjakkaalla pojalla oli myös muita harrastuksia: jääkiekko, jalkapallo ja koripallo. Vasta 13-vuotiaana Tuomas valitsi päälajikseen Lentopallon. Yksi syy lajivalintaan oli se, että Tuomas valittiin ikäluokkansa aluejoukkueeseen. Muina syinä mainittakoon A-Volleyn valmennuksen hyvä taso ja joukkueen menestys (SM-kulta C- junioreissa). Jo tuolloin aluejoukkuetoiminnassa mukana ollut Sami Mattila muisteli, että Tuomaksen ikäluokka oli poikkeuksellisen pitkä. Yläasteiässä Tuomas valittiin myös ikäluokkansa maajoukkueeseen, ja sen myötä hän suoritti myös maajoukkuerippikoulun 8. ja 9. luokan välissä. Lukioikäisenä oli aika tehdä valintoja lentopallouran suhteen ja Tuomas lähti opiskelemaan Varalan valmennuskeskukseen, Sammon urheilulukioon. Ensimmäisenä lukiovuonna Tuomas pelasi vielä Viialan A-Volleyn miesten 3-sarjan joukkueessa, ja osaa tänä päivänä arvostaa sitä, että seuralla oli tarjota järkevä väliporras aikuisten ja lasten lentopallomaailman välillä. Lukion toisella luokalla lahjakkaalle miehelle avautuikin jo tie Isku-Volleyn riveihin. Lukion jälkeen Tuomas joutui jälleen valintojen eteen. Vaihtoehtona oli ottaa vastaan opiskelupaikka Tampereen ammattikorkeakoulussa tai lähteä ulkomaille. Kotoa saadun tuen ja kannustuksen myötä mies otti vastaan opiskelupaikan, suoritti asepalveluksensa Hämeen rykmentissä, Lahden Urheilukoulussa, ja 6 vuoden pinnistyksen jälkeen valmistui vuonna 2006 sähkövoimatekniikan insinööriksi. Hoidettuaan itselleen ammatin, Tuomas päätti lähteä kokeilemaan siipiään ammattilaiskentille Ranskaan. Kausi kuitenkin päättyi surullisesti leikkauspöydälle, ja kotimaan kentille palasi karvan verran kokeneempi, mutta myös nöyrempi mies. Tuo vuosi opetti sen, että omasta kehosta on pidettävä huolta, jos se on työn väline. Paluuta Isku-Volleyn riveihin helpotti myös se, että Tuomas sai ammattiaan vastaavan työn Tampereelta. Muistellessaan nuoruusvuosiaan Tuomas toteaa, että "uhrauksia on tehty, mutta varmasti olen säästynyt paljolta murheilta". Tuomas kiittää moneen otteeseen junnu- ja nuoruusvuosiensa valmentajia, Kari Lehtimäkeä ja Hämäläisen Jullea, jotka ovat olleet paljon vartijoina siinä että Tuomaksesta on tullut Huippu-urheilija. Kun kysyimme Tuomakselta onko hänellä halukkuutta ryhtyä tulevaisuudessa valmentajaksi, vastaus on kuin poliitikon suusta. "Liigavalmentajana en itseäni näe, mutta junnuvalmentajaksi voisin ehkä lähteä. Toistaiseksi kuitenkin keskityn vielä pelaamiseen". 5

6 Support Media varainhankinta mahdollisuus seuroille Katariina Vedenkannas Support Media tarjoaa seuroille/joukkueille kanavan verkkokauppoihin, jonka kautta arkipäivän kulutustuotteita ostamalla voi kerryttää seuran/joukkueen tilille rahaa. Ostot tapahtuvat yritysten omissa verkkokaupoissa. Toiminnassa on mukana jo hyvinkin tunnettuja yrityksiä: BudgetSpor, Sanoma Magazine, Fotoyks ja TV-viihde jne Mukaan lähteminen on täysin maksutonta, mutta myös helppoa. Lisätietoa Support Median omasta dia-kalvosarjasta alueen nettisivuilla: Support Media S esittely ja Seuratoiminnan laatuarviointitukien jako Tänäkin vuonna Seuratoiminnan Laatuarviointitukea jaettiin Suomalaisille lentopalloseuroille yhteensä Tuosta potista Lounais-Suomalaisille lentopalloseuroille lohkesi Seuraavassa on lueteltu seurat, jotka saivat laatuarviointitukea, tukisumma sekä hakekokonaisuus josta tuki myönnettiin. Tarkemmat kuvaukset toimista, joiden johdosta seura on tukea saanut, löytyy muiston lopusta Liitteestä 2, sekä alueen nettisivujen liitteistä. Salon Viesti ry:lle on myönnetty Seuratoiminnan laatuarviointitukea kolmesta arviointikokonaisuudesta: 1) Ohjaus ja valmennus 2) Toiminnan Volyymi ja 3) Harkinnan varaiset. Tukisumma on Littoisten työväen urheilijat ry:lle on myönnetty Seuratoiminnan laatuarviointitukea kahdesta arviointikokonaisuudesta: 1) Ohjaus ja valmennus ja 2) Toiminnan Volyymi. Tukisumma on A-Volley ry:lle on myönnetty Seuratoiminnan laatuarviointitukea kahdesta arviointikokonaisuudesta: 1) Yhteisöllisyys ja 2) Toiminnan Volyymi. Tukisumma on

7 Ongelmia seuratoiminnan elävästä elämästä: Liite 1 Värit kuvaavat kutakin ryhmää. 1. Miten saada järkevästi, liikaa ihmisiä talkoilla rasittamatta rahaa seuran kassaan? Junnunen kausijulkaisu (ulkoistettu/ täysin oma tekijä) Yhteiset talkoot Talkoo ryhmä (ryhmä tekijöitä, jotka eivät osallistu valm.toimintaan jne) Tuotteen oikea hinnoittelu (harrastus maksaa sen mitä se kuluttaa) Kummijoukkue jollekkin yritykselle klikki.com maksujen korotus tuotteiden myynti/perhe i. lumilyhtyarvat ii. wc-paperi Sponsorit Pääsiäiskassi myynti (leivonnaisia) i. 5 /kassi joukkueelle Järjestää ulkopuolisille firmoille lentopalloturnauksia 2. Mitä lisäarvoa seuran valmentajakerho tuo toiminnalle? Yhdenmukaisuus i. jokainen tietää valmennuslinjat Laatu i. valmennuksen linjaus ja yhdenmukaisuus säilyy samana joka ikäryhmässä Säännölliset valmentaja meettingit i. vuorovaikutus Sitoutuminen/ Me-henki Valmennuksen tuki/koulutus Yhteistyö joukkueiden välillä Koko seuran toimintamallien jalkauttaminen (arvot, pelisäännöt, visio, strategia) Jussin baari Uusien valmentajien sisäänajo Aivoriihet, uudet ideat, valmennustoiminnan kehittäminen sääntömuutokset käydään läpi turnausten suunnittelu harjoitteluajat 7

8 3. Miten kasvatamme ME-henkeä ja tunnetason viihtyvyyttä seurassa? Yhteiset tapahtumat i. leikkimieliset kisat (lapset vast. aikuiset) Maaottelumatkat Vastuuhenkilöiden palkitseminen Jaoston/ hallituksen saunaillat Liikuntaleiri i. elämysleiri aikuisille ii. jaostojen välinen yhteistyö Yhteiset harrastus Yhtenäinen asustus/ verkkarit treeniasut Seuran VIP-katsomo Positiivisuus ja ennakkoluulottomuus toiminnassa! Asenne!!! Ei kuppikuntia 4. Mitä seura tarjoa vastineeksi sponsorille? Näkyvyyttä pelipaidoissa, lehdessä, kentän laidalla, nettisivuilla, laajalla alueella ohjaa asiakkaita talkooapua vapaa pääsy peleihin + kahvit imago; LASTEN JA NUORTEN ASIALLA Tyky-toimintaa i. lentopallo tutuksi päivä ii. FitVolley harrastusmahdollisuus Näkyvyyttä Kuuluvuutta (pelikuulutukset) Peli-isännyyttä Fanimatkat esim. maailman liigaan Kutsut joulujuhliin Sponsoreiden lentopalloturnauksen järjestäminen i. tuomarointi, kirjurointi, buffetti Rahaa/ -> ostoja jäsenistöltä Naisten-illat/ Miesten-illat Luottamuksellisesti hyvä mieli (yksityiset/yritysket) (sponsori antaa rahaa, muttei halua näkyä millään tavalla, ja seura kunnioittaa myös tätä lupausta) 8

9 Seuratoiminnan laatuarviointitukien saajat Liite 2 Salon Viestille on myönnetty seuratoiminnan laatuarviointitukea kolmesta arviointikokonaisuudesta: Toiminnan Volyymi; Ohjaus, valmennus ja koulutus, sekä Harkinnanvaraiset hankkeet. Tukisumma on yhteensä Salon Viestillä löytyy toimintaa tyttölentopalloilijoille kaikissa ikäluokissa. Monessa ikäluokassa joukkueita on useita. Esimerkiksi F-tyttöihin Salon Viesti lähti viime vuonna 5:llä joukkueella. Lisäksi salossa pyörii H- tytöt, jossa leikitään ja temppuillaan kerran viikossa pehmeän pallon kanssa. Viimekaudella Salon Viesti lähti kehittelemään hyvin kokonaisvaltaista valmennuksellista linjausta oman seuransa junioreille. Seuran kolme kokenutta valmentajaa toimivat hankkeen priimus mootoreina: Matti Juntura, Vesa Kujanpää ja Sami Heikkiniemi. Tämän tehokolmikon työn tuloksena seuraan saatiin luotua toimintamalli, jossa huipulle tavoitteleville lentopallojunioreille tarjotaan mahdollisuus edetä pelaajaurallaan SM-Liigaan saakka, mutta samalla tarjota vähemmän tavoitteellisille harrastajille harrastusmahdollisuudet omalla tasollaan. Tästä työstä teille tulee kertomaan lisää Salon Viestin lentopallojaoston puheen johtaja, Inga Heikkiniemi. Littoisten Työväen Urheilijoille on myönnetty seuratoiminnan laatuarviointitukea kahdesta arviointikokonaisuudesta: Toiminnan Volyymi sekä Ohjaus, valmennus ja koulutus. Tukisumma on yhteensä LTU:ltä löytyy miltei täydet värisuorat eri ikäluokissa. Toimintaa on tytöille F:stä B:hen ja pojissa F:stä C: hen + A-pojat. Seurassa on rakennettu valmennuksellinen linjaus, joka ohjaa valmentajia säilyttämään punaisen langan toiminnassaan. LTU:n valmennuksellisessa linjauksessa on huomioitu mitä fyysisiä ominaisuuksia, lentopallon lajitekniikoita ja pelillisiä asioita tulisi opettaa kussakin ikäluokassa. Kyseinen dokumentti löytyy seuran nettisivuilta, ja nyt meille tulee sitä esittelemään Olli Kaunonen. A-Volleylle on myönnetty seuratoiminnan laatuarviointitukea kahdesta arviointikokonaisuudesta: Toiminnan Volyymi sekä Yhteisöllisyys. Tukisumma on yhteensä Viialalaisessa lentopalloseurassa pyöritetään toimintaa kaikissa ikäluokissa, sekä tytöissä että pojissa. Tämä harvinaislaatuinen värisuora on saavutettu pitkäjänteisellä työllä. Ensikosketuksen lentopalloon A-Volleyssä saa Tutti-klubissa, johon nimensä mukaan otetaan jo imeväisikäisiä lapsia perheineen liikkumaan yhdessä. Seurassa on vuosittain laadittu tunnollisesti Operaatio pelisäännöt. Yhdessä sovituista periaatteista on kaikkien helppo pitää kiinni, ja tätä myötä seuraan on saatu synnytettyä toimintakulttuuri, jonka pohjalta seura kantaa kokonaisvaltaista vastuuta lasten ja nuorten kehityksestä. Seurassa muistetaan vuosittain seuratoimijoita, jotka rakentavat perustan laadukkaalle toiminnalle. Ei siis ihme, että A-Volley on lentopallon sinettiseura! A-Volleyn johtokunnan jäsen, Sari Pirttiluoto tulee kertomaan meille, miten A-Volleyssä huomioidaan perheet ja miten yhteisöllisyys seurassa rakentuu. 9