HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ

Transkriptio

1 HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ päihde ja mielenterveyspalveluketjujen, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittäminen Lapin ja Kainuun yhteistyönä

2 2 Sisältö Tiivistelmä Päihdetyön haasteet Lapissa ja Kainuussa Yhteydet kansallisiin linjauksiin Tavoitteet Toiminta Hankkeen toiminnallinen kokonaisuus Osallistujien kehittämistehtävät ja kumppanuus Järjestöjen rooli hankkeessa Korkeakoulujen rooli Oletetut vaikutukset Organisoituminen, rakenne ja aikataulu Hankkeen osapuolet Rakenne Koordinaatio Aikataulu Aikaisempi ja meneillään oleva kehittämistyö Lapissa ja Kainuussa Hankkeen valmisteluprosessi Käytäntöjen vakiinnuttaminen Riskien arviointi Juurruttaminen Viestintäsuunnitelma Arviointi ja vaikuttavuus Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Hankkeeseen palkattava henkilöstö ja toimenkuvat... 24

3 3 Tiivistelmä HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ päihde ja mielenterveyspalvelujen, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittäminen Keskeistä hankkeessa on Lapin ja Kainuun hanketoimijoiden välinen yhteistyö sekä hyvien käytäntöjen vaihto ja hyödyntäminen. Toiminta suunnataan peruspalveluissa ensisijaisesti päihdetyöhön ja erityspalvelujen peruspalvelujen yhteistyössä mielenterveys ja päihdepalvelujen kokonaisuuteen ja problematiikan yhteen nivoutumiseen. Perusteluna on se, että päihdepalvelut ovat pienissä kunnissa heikosti resursoidut tai niitä ei juurikaan ole. Hanke toteutetaan prosessikehittämisen konseptilla, josta Lapissa on kertynyt kokemusta aikaisemmissa KASTE ohjelman hankkeissa. Tässä hankkeessa: edistetään omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä, lisätään päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta, parannetaan työntekijöiden päihde ja mielenterveysosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta sekä vahvistetaan päihde ja mielenterveystyöntekijöiden saamen kulttuurin osaamista. Hankkeessa toteutetaan kehittämiskumppanuudessa seuraavia asioita: 1. Osallistavilla menetelmillä, kuten kehittäjäasiakastoiminnalla, edistetään palveluiden käyttäjien osallistumista palveluiden suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Kehitetään hyvinvointia edistävää ja riippuvuutta ehkäisevää ryhmätoimintaa. 2. Vahvistetaan ja kehitetään perustason mielenterveys ja päihdepalveluja: matalan kynnyksen palvelumalleja, yhteisöllisiä vertaistyömuotoja ja jalkautettua perhekuntoutusta. Laajennetaan verkko ja videopalvelua yhteistyössä järjestöjen kanssa. 3. Juurrutetaan sosiaali ja terveystoimen sekä päihde ja mielenterveystyön erityispalveluiden yhteisiä palvelu ja kuntoutussuunnitelmia ja kehitetään päihdepsykiatrista arviointia. 4. Kehitetään sosiaali ja terveydenhuollon peruspalveluihin päihdetyön työparimuotoja, esimerkiksi ikä ihmisten kotiin vietäviin palveluihin kotikatkomalli. 5. Kehitetään sosiaali ja terveysneuvonnan järjestämistä asiakkaille ja niihin liittyen lisätään terveyskeskuspäivystysten päihdeosaamista. 6. Luodaan Lapissa alueellinen päihdetyön palveluketjumalli (osana mielenterveys ja päihdetyön palveluketjua) ja Kainuussa organisaation sisäinen päihdeosaamisen kehittämisen geneerinen malli. 7. Vahvistetaan työntekijöiden osaamista saamen kulttuurissa sekä kehitetään kulttuurisensitiivisiä työmenetelmiä. Hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskus ja toteuttajana Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Yhteistyökumppanit muodostuvat monista eri toimijoista. Lapin kunnista päätöksen kumppanuudesta ovat tehneet: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kemi, Keminmaa, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Savukoski, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio sekä Lapin Sairaanhoitopiiri. Järjestöistä on mukana A kiltojen liitto ry, Irti Huumeista ry, Rovalan Setlementti ry, SámiSoster ry ja Sininauhaliitto ry. Kainuun maakunta kuntayhtymä, (vuoden 2013 alusta Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toteuttaa omaa toiminnallista kokonaisuuttaan ostopalveluna. Yhteistyö toteutuu kuntayhtymän ja kuntien Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi kanssa. Puolangan kunnan halukkuus osallistua hankkeeseen selvitetään ennen hankkeen alkamista. Kehittämisyhteistyö järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa toteutuu muun muassa Spartak Kainuun kanssa.

4 4 1 Päihdetyön haasteet Lapissa ja Kainuussa Pohjois Suomen Kaste alueella harvaan asuttuja alueita on erityisesti Kainuussa ja Lapissa. Tiheään asuttuja kuntia ja kaupunkeja on vähän. Lapin pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta, ja siellä on erityisen runsaasti harvaan asuttuja alueita ja pitkiä etäisyyksiä. Lapissa alkoholin myynti asukasta kohden on huomattavasti muuta maata suurempaa. Vuonna 2010 koko maassa 100 %:sta alkoholia myytiin 8,2 litraa asukasta kohden, Lapissa vastaava määrä oli 11,2 litraa. Erityisen paljon alkoholia myydään Utsjoella ja Kittilässä, mutta matkailu ei selitä kokonaan runsasta alkoholin myyntiä. Lapin kunnista ainoastaan Ranualla, Savukoskella, Simossa ja Tervolassa myydään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin. Lapissa käytetään siis alkoholia runsaasti, kun taas laitos ja avopalveluiden käyttö on pienempää kuin koko maassa keskimäärin ja näiden palveluiden käyttö on vähentynyt. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen käyttö on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta sekin on vähentynyt, mikä on ristiriidassa lisääntyneen kulutuksen kanssa. Työttömyydellä joka on hankkeen toimintaympäristössä korkea, on todettu olevan selvä yhteys päihteiden käyttöön, esimerkiksi päihdetapauslaskelmissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Saamelaisten kotiseutualueen muodostavat Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoinen osa. Suomessa on noin saamelaista, mutta heistä yli 60 % asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisalueella puhutaan kolmea eri saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamenkieltä puhuu noin puolet saamelaisista. Heistä % käyttää pohjoissaamea. Inarinsaamea ja koltansaamea käyttää kumpaakin noin 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Saamelaisilla on oikeus saada lakisääteiset hyvinvointipalvelut saamenkielellä. Saamenkielisten palveluiden tarjoaminen on haasteellista koska saamenkielentaitoista ammattihenkilöstöä on vähän. Lisäksi kohdennettua tutkimustietoa saamelaisväestön elinolosuhteista on toistaiseksi vain vähän. Kainuussa myyntiin 100 %:sta alkoholia v asukasta kohden 8,8 l (koko maassa 8,1 l) ja vuonna 2011 määrä oli 9,1 litraa (koko maassa 8,2, l) asukasta kohden. Alkoholikuolleisuus on Kainuussa yleisempää kuin maassa keskimäärin. Kainuun alkoholikuolleisuus/ asukasta kohden v oli 43,7 kun se koko maassa oli 36,6. Lukuihin sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa (2008) selvityksen mukaan erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa suurempia kuin koko Suomessa keskimäärin. Koko kainuulaisväestön terveyttä voidaan tehokkaimmin edistää kohdentamalla toimintaa ja palveluita niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasaantuvat, ja joiden tilanteen kohentamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. Perheiden työ ja asumisolosuhteet, taloudellinen tilanne ja lapsuusiän elinolosuhteet vaihtelevat. Elintavoissa on eroja ja

5 5 palvelujärjestelmä ei kaikilta osin kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Pelkästään palvelujärjestelmän toiminnalla ei terveyseroja voida poistaa. Tarvitaan osallistavaa terveyden edistämistä, joka kohdentuu entistä paremmin niihin ryhmiin, jotka ovat eniten tuen tarpeessa. Aikaisemmassa kehittämistyössä on painotettu hyvinvointiohjelmallista työtä ja suurimmassa osassa kuntia onkin mielenterveys ja päihdeohjelma tehty. Aiemmissa hankkeissa on myös koulutettu kuntien työntekijöitä ja menetelmäosaaminen on Lapissa lisääntynyt. Mielenterveystyössä jokaisessa kunnassa on työntekijä resursseja mutta päihdetyön tarvitsemaa asiantuntijuutta ei laajasta kehittämistyöstä huolimatta ole saatu ulotettua kaikkiin kuntiin (ks. kohta aikaisempi kehittämistyö s. 17). Perheiden ongelmat, köyhyys, päihteiden käyttö ja työelämän vaatimukset voivat rakentua monimutkaisiksi ongelmavyyhdeiksi, joiden ratkaisemisessa tarvitaan asiakasyhteistyössä rakennettuja jalkautuvia matalan kynnyksen sekä perhe ja ryhmämuotoisia tuen muotoja. Lapissa hankesuunnittelussa päihdetoimijoille tehdyn kyselyn ja puhelinhaastattelujen sekä yhteisten työpalaverien ja keskustelujen perusteella tarvetta kehittää päihde ja huumeriippuvaisten palveluja ja muita tuen muotoja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevalle aikuiselle väestölle. Päihteiden riskikäyttäjinä esiin nousivat kaikki ikäryhmät, mutta koska Lapissa on toiminut nuoriin aikuisiin ja lapsiperheisiin suunnattua kehittämistyötä (esitellään tässä suunnitelmassa myöhemmin), päädyttiin yhteisessä työpajassa siihen, että nyt kohderyhmänä olisivat erityisesti aikuiset ja ikääntyvä väestö, eli lapset ja nuoret tulisivat mukaan vanhemmuuden kautta, ei niinkään omana ryhmänään. Aikuisuuteen sisältyy vahvasti perhenäkökulma ja lisäksi tiedostetaan, että hyvinvoinnin muotoutuminen tapahtuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutteisessa suhteessa, joten hyvinvointi on yksilöllisen kokemuksen lisäksi yhteisöllinen ja rakenteellinen kysymys. Yhtenä laajana kehittämisen kohteena tehdyssä kyselyssä nousi esille yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Päihdekuntoutuksessa on useimmiten mukana ainakin sosiaali ja terveysalojen ammattilaisia ja monia eri toimijoita. Yhteistyö näiden toimijoiden välillä on osin sattumanvaraista ja sidoksissa yksittäisten työntekijöiden verkostoitumiseen. Virallisia ja pysyviä linkkejä ei yleensä ole. Yhteistyön parantumisen nähdään tehostavan työn vaikutuksia ja helpottavan koordinointia. Vastaajat pienistä kunnista toivat esille työntekijälle näyttäytyvän toivottomuuden ja voimattomuuden ongelman edessä, kun tuntuu, että asian kanssa painiskelee yksin. Sosiaalityön rooli ja sen näkyvyys päihdetyössä nostettiin esille huomioitavana kohtana. Joissain kunnissa olisi tarvetta erityisesti etsivälle työlle, sillä tilastojen valossa päihdeongelmaisia tulisi olla paljon enemmän kuin sosiaalityön piirissä olevia asiakkaita on tällä hetkellä. Useista kunnista nousi matalan kynnyksen päihdekuntoutuspalvelujen kehittämisen tarve monin tavoin. Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan tässä sekä alkoholin suurkäyttäjien että huumeiden käyttäjien ympärivuorokautista terveysneuvontaa, ympärivuorokautisia asumispalveluja ja päivätoimintapalveluja, mutta myös uusimpien innovaatioiden, kuten sosiaalisen median ja videopalvelun käyttöönottoa. Rovaniemi suurimpana kaupunkina on voimallisesti kehittämässä huumeiden käyttäjien hoitoa. Muiden kuntien vastauksissa huumeista ei juuri puhuttu. Jotkut vastaajat sivusivat aihetta ja esimerkiksi neulojen vaihtopisteiden vähyyttä Lapissa pohdittiin. Yhtenä riippuvuusongelmana nostettiin esille peliriippuvaiset. Heidän kohdallaan varhainen puuttuminen ja ryhmämuotoinen kuntoutus ja sen kehittäminen tuli esiin kehittämiskohteena. Kolmanneksi kehittämiskohteeksi nostettiin ennaltaehkäisevän työn menetelmät, niiden käyttö ja käyttöön kouluttaminen. Useista kunnista toivottiin konkreettisia keinoja varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön nimenomaan päihteiden käytön viitekehyksestä. Konkreettisten työmenetelmien soveltaminen ja henkilöstön kouluttaminen nähtiin tärkeimmäksi osaksi ennaltaehkäisevää työtä. Ennaltaehkäisevien työmenetelmien käyttö nähtiin erityisen tärkeäksi pienissä kunnissa, joissa työntekijän on otettava asiakas hyvin kokonaisvaltaisesti huomioon, sillä muuta kuin perustason sosiaali ja terveyspalvelua ei välttämättä ole tarjolla. Lapin pienissä ja harvaanasutuissa kunnissa ei ole mahdollisuutta tai järkevää järjestää erityisesti riskiryhmille suunnattuja palveluja, vaan olemassa olevien työntekijöiden moniosaamisen vahvistaminen nähtiin keinoksi turvata palvelujen riittävä saatavuus.

6 6 Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten päihdeproblematiikka nähdään laajana yhteiskunnallisena ongelmana, johon ei pelkästään resurssilisäyksellä tai yhden hallinnonalan (sote) toimin voida riittävästi vastata. Kouluterveyskyselyissä tulee esille terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreiden huolestuttava kehitys. Vuoden 2011 kyselyssä vastaajien viikoittainen alkoholin käyttö oli yleistä ja tosi humalaan juovien osuus 8. luokkakaisista oli 16 %, lukiolaista 21 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 40 %. Huumeiden käytössä on nähtävissä lisääntynyt päihdekäyttö, erityisesti ammattioppilaitoksissa opiskelleiden keskuudessa, heistä 21 % oli kokeillut ainakin kerran laittomia huumeita. Yleisenä havaintona on yhä nuorempien päihteiden käytön ja rikollisuuden lisääntyminen. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiväluvut pikkulasten ja nuorten kohdalla ovat muuta maat korkeimpia ja lastensuojelussa on nähtävissä lisääntynyt huostaanottojen määrä. Tieto toiminnaksi hankkeessa tehdyn Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittämislinjaukset (2012) selvityksen mukaan päihdetyön laajuudesta ja toimijoiden vajavaisesta sitoutumisesta johtuen olemme tilanteessa, jossa toimijoiden (kuntayhtymä, kunta, kolmassektori) vastuu ja työnjako näyttävät selkiytymättömiltä toiminnan eri tasoilla. Päihdehuoltolain velvoitteet jäävät vaille riittävää toteutumista ja päihdelaatusuositukset toteutuvat nuorten kohdalla huonosti. (ks. Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittämislinjaukset osoitteesta: Kainuun maakunta kuntayhtymän sisäinen vastuunjako ja työnjako ovat selkiytymättömät alle 18 vuotiaiden päihdepalvelujen osalta. Päihdeongelmista kärsivän perheen lapsi tai nuori ajautuu palvelujärjestelmästä johtuvista syistä raskaisiin ja kalliisiin erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen korjaavien palvelujen piiriin. Nuorten päihdepalvelujen resursoinnissa ei ole otettu huomioon päihteiden käytössä tapahtunutta määrällistä ja laadullista muutosta. Avohuollon toteutuminen ontuu ja nuorten päihdeselvittelyt jäävät pinnallisiksi. Päihdeosaaminen on puutteellista erityisesti peruspalveluissa. Tutkittuun tietoon perustuvien varhaisen tunnistamisen menetelmien ja mittareiden käyttö ja uusien käytänteiden käyttöönotto ontuu. Alueella on tarve kehittää päihdepalvelujen kokonaisuutta nykyistä asiakaslähtöisemmäksi ja kiinteämmin liittyväksi osaksi asiakkaan kokonaishoitoa ja palvelua. Sekä Kainuun että Lapin maakunnissa harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita palvelujen järjestämiselle. Lisäksi haasteena on vahvistaa saamelaisten kotiseutualueen päihdetyön peruspalvelujen ja erikoispalvelujen saamenkulttuurista osaamista. 2 Yhteydet kansallisiin linjauksiin Kaste II toimenpano ohjelman mielenterveys ja päihdesuunnitelman (s. 14) mukaisesti hankkeessa kehitetään kuntien ja kuntayhtymien mielenterveys ja päihdepalveluiden koordinaatiota ja yhteensovittamista siten, että palvelut muodostavat asiakaslähtöisen ja helposti saavutettavan palvelukokonaisuuden. Mielenterveys ja päihdepalveluja uudistetaan perus ja erityispalveluiden kehittämiskumppanuudella. Eri tahoilla otetaan käyttöön vaikuttavia menetelmiä mielenterveys ja päihdeongelmien varhaiseksi tunnistamiseksi ja hoidon/tuen tarjoamiseksi. Laitoshoidon tarvetta vähennetään kunnissa lisäämällä ja monipuolistamalla muun muassa päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja ja tämä toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa.

7 7 Yhteydet Kaste ohjelmaan I II IV Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Toimenpide 1: Tuetaan riskiryhmien selviytymistä kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja Toimenpide 2: Lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Toimenpide 4: Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Toimenpide 8: Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Toimenpide 9: Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus Saamenkielisten erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä (Kaste ohjelma s.19). Yhteydet kansalliseen päihde ja mielenterveyssuunnitelmaan Mielenterveys päihdetyön toimeenpanosuunnitelma l Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisinä toimijoina II Päihdepalvelut järjestetään avoja peruspalveluja painottavina, asiakkaan kannalta joustavina kokonaisuuksina lll Mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaan kieli ja kulttuuritausta Hankkeen tavoitteiden vastaavuus Kokemusasiantuntija ja kehittäjäasiakkaat ovat keskeisiä toimijoita hankkeen piloteissa ja alueellisen päihdemallin luomisessa sekä osallistuvat myös tiimi ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan tässä hankkeessa kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys tai päihdeongelmasta joko niitä sairastavana, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Hän toimii vertaistoimijana ja kokemuskouluttajana. Kehittäjäasiakas on henkilö, jolla on kokemusta asiakkuudesta sosiaali ja terveyspalveluissa mutta ei erityistä koulutusta kokemusasiantuntijuuteen vaan enemmänkin palvelujärjestelmän toimintaan ja arviointiin. Hän tukee työntekijöitä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tavoitteeseen pyritään yhteisillä perus ja erityistason palvelusuunnitelmilla, joiden yhdessä tekeminen tukee peruspalvelujen päihdeosaamisen vahvistumista. Perustasolle juurrutetaan muualla kehitettyjä päihdetyön käytäntöjä ja palvelumalleja sekä koulutetaan menetelmien käytössä. Palvelujärjestelmään vaikutetaan osallistumalla Lapin sairaanhoitopiirin kanssa alueelliseen mielenterveys ja päihdepalveluketjun mallintamiseen Lapissa ja luomalla Kainuun sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle päihdeosaamisen geneerinen malli. Hankkeella tuetaan saamenkielisten palveluiden saatavuutta. (Kansallinen päihde ja mielenterveyssuunnitelma, s. 18)

8 8 Hankkeessa toteutetaan KASTE ohjelman Pohjois Suomen alueellisen toimeenpanosuunnitelman esille nostamia neljää läpileikkaavaa teemaa, joita tulisi edistää kehittämistyössä kaikilla painopistealueilla. Näitä ovat asiakaslähtöisyys, hyvinvoinnin ja terveyden tasa arvo, monitoimijaisuus, ennakoiva työtapa ja vaikuttavuus. Asiakaslähtöisyys tarvitsee uutta näkökulmaa sosiaali ja terveyspalveluiden toteutukseen. Palveluiden käyttäjien tulisi olla tasavertaisia toimijoita ja asiantuntijoita oman palveluprosessinsa toteutuksessa entistä vahvemmin. Palvelu syntyy asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksen tuloksena palveluprosessin aikana. Asiakkaan osallisuutta tulee vahvistaa kaikissa palveluprosessin vaiheissa. Monitoimijaisuus liittyy palveluiden tuotantotapojen monipuolistumiseen (julkisen rinnalla yksityisiä palveluita, järjestöjen sekä vapaaehtoisten palveluja) ja palveluiden käyttäjien valinnanvapauden toteutumiseen. Ennakoiva, proaktiivinen tapa ajatella ja toimia varmistaa valmistautumista tulevaisuuteen. Tätä voidaan tukea kehittämällä tiedon tuotantoa ja hyödyntämällä tietoa strategisesti ja systemaattisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden tasa arvon toteutuminen on tärkeä näkökulma uudistettaessa sosiaali ja terveyspalveluja. Kehittämistyössä pyrkimyksenä on lisätä ihmisten välistä tasa arvoa hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. Vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tulee edellyttää myös kehittämistyöltä. Rajallisilla resursseilla tulisi pyrkiä tekemään mahdollisimman oikeita asioita. Palveluiden tulee tuottaa viime kädessä sekä yksilön että yhteisön kannalta hyvinvointivaikutuksia. Yhteys Kainuun maakunta kuntayhtymän päihde ja mielenterveysstrategiaan tavoitteena Edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti ja maakunnallisesti, tehostaa tiedottamista mielenterveys ja päihdetyöstä ja niihin liittyvistä palveluista sekä kehittää työntekijöiden ja toimijoiden mielenterveys ja päihdetyön osaamista. Kehittää lapsiperheiden ja nuorten ehkäisevän päihdetyötä kunnissa ja yhteistoiminta alueella. Rakennetaan nuorten päihdepalveluja perhepalveluissa tehtävän kokonaissuunnitelman pohjalta. Yhteys Kainuun kuntien ja Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän (alkaen ) perussopimuksen toiminta ajatukseen Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Toteuttaa väestön tarvitseminen palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Lapin hyvinvointiohjelmassa hyvinvointipalveluiden kehittämisen strategisia tavoitteita ovat: varmistaa palvelujen saatavuus koko maakunnan väestölle, ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä ja edistää väestön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointipalvelut pohjautuvat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja asiakaslähtöiseen palveluprosessien kehittämiseen. Kainuun maakuntaohjelman vuosien päätavoitteena on kainuulaisten hyvinvoinnin paraneminen ja Hyvinvointi toimintalinjassa (TL 4) keskitytään kainuulaisten hyvinvoinnin kasvattamiseen uusia palvelu ja toimintamalleja kehittäen. Keskeisiä teemoja ovat terveiden elintapojen edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelujärjestelmän kehittäminen.

9 9 3 Tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) (Lähteenmäki Smith & Terävä 2012) arvioinnin loppuraportin mukaan KASTE ohjelma on luonut täysin uudenlaisia kehittämis ja yhteistyöverkostoja ja vuorovaikutusta. Nyt voimassa olevassa ohjelmassa tulisi nostaa esille muutamia keskeisimpiä strategisia keihäänkärkiä, jotka nivotaan tiiviimmin osaksi sosiaali ja terveydenhuollon arkityötä. Tässä hankkeessa kehitetään ohjelmaa entistä käytännönläheisemmäksi ja valintoja tehden. Toiminta suunnataan ensisijaisesti päihdeongelmaisille, mutta tiedostetaan ja huomioidaan kehittämisessä koko ajan mielenterveys ja päihdeproblematiikan sekä palvelukokonaisuuden yhteennivoutuminen. 1. Lisätään päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta. Yhteiskunnallisen vastuun rinnalle ollaan nostamassa yhteisöjen vastuuta. Palvelujen kehittämisessä pyritään ennaltaehkäisyn ja yhteisöllisyyden korostamiseen. Kehittämistyössä palveluiden käyttäjät ovat tasavertaisia toimijoita ja asiantuntijoita oman palveluprosessinsa kehittämisessä. Palvelu syntyy asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksen tuloksena palveluprosessin aikana. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan kaikissa palveluprosessin vaiheissa. 2. Edistetään omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä. Palvelujen tuottajien määrä lisääntyy tulevaisuudessa ja teknologian kehittyminen mahdollistaa palvelujen tuottamisen fyysisen välimatkan päästä. Osa kansalaisista pystyy hankkimaan ja koordinoimaan osan palveluistaan itse. Hankkeessa vahvistetaan omaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa hyvinvoinnin lisäämistä. 3. Parannetaan työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tulevaisuudessa erityistä tukea tarvitsevat ne kansalaiset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai kykyä itsenäiseen selviytymiseen palveluiden kartoittamisessa, hankinnassa ja koordinoinnissa. 4. Kaikissa toimintalinjoissa huomioidaan saamelaisväestön palveluiden kehittäminen. Vahvistetaan päihde ja mielenterveystyöntekijöiden osaamista saamen kielessä ja kulttuurissa. 4 Toiminta Lisätään päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kuntayhtymän, kuntien, seurakuntien sekä järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ehkäisevää ja matalan kynnyksen verkostoimista toimintaa. Vahvistetaan ja kehitetään ennaltaehkäiseviä ja korjaavia perustason mielenterveys ja päihdepalveluja, kuten matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella toimivia palveluja. Levitetään järjestöjen kehittämiä matalan kynnyksen palvelumalleja, yhteisöllisiä vertaistyömuotoja ja jalkautettua perhekuntoutusta. Edistetään omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä Kehitetään hyvinvointia edistävää ja riippuvuutta ehkäisevää ryhmätoimintaa sekä vahvistetaan palvelujen käyttäjien osallisuutta. Osallistavilla menetelmillä kuten kehittäjäasiakastoiminnalla edistetään palveluiden käyttäjien osallistumista palveluiden suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen sekä arviointiin. Lapissa kehitettyä kehittäjäasiakastoimintakonseptia ja järjestöissä kehitettyä kokemusasiantuntijatoimintamallia käytetään julkisten ohjaus ja neuvontapalveluiden tukena sekä vertaistoiminnan kehittämisessä. Kehitetään sosiaali ja terveysneuvonnan järjestämistä asiakkaille. Tuotetaan verkko ja videopalvelua järjestöjen kanssa yhteistyössä, pilotoidaan oma apu mittareiden käyttöönottoa etäpalveluna.

10 10 Parannetaan päihdepalvelujen osaamista, saatavuutta ja saavutettavuutta Viedään käytäntöön ja juurrutetaan eri hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja korjaavista ja kuntouttavista päihdepalveluista organisaation olemassa oleviin rakenteisiin, johtamiseen ja käytäntöön. Kokeillaan sosiaalisen kuntoutuksen ja vastuutyöntekijän malleja, työkaluna sosiaali ja terveystoimen sekä päihdehuollon erityispalveluiden yhteiset palvelu ja kuntoutussuunnitelmat ja kehitetään päihdepsykiatrista arviointia. Kehitetään sosiaali ja terveydenhuollon peruspalveluihin päihdetyön työpariuden työmuotoja, esimerkiksi ikäihmisten kotiin vietäviin palveluihin kotikatkomalli. Jalkautetaan Rovaniemellä ja Kemissä aiemmin mallinnettuja raskaana olevien äitien kokonaisvaltaisen tuen malleja. Luodaan Lapissa alueellinen päihdetyön palveluketjumalli (osana mielenterveys ja päihdetyön palveluketjua) ja Kainuussa organisaation sisäinen päihdeosaamisen kehittämisen geneerinen malli, jota voidaan hyödyntää organisaation muissakin toiminnoissa. Organisaatiossa työskenteleville, perusterveydenhuollon, sosiaalityön, erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin henkilöstölle luodaan osaamisen kehittämisen malli päihdeosaamisen perus, erikois ja syventäville tasoille. Päihdekoulutuksen avulla lisätään organisaation henkilöstön päihdeosaamista palvelun ja hoidon eri tasoilla sekä vahvistetaan sovittujen menetelmien ja mittareiden systemaattista käyttöä, seurantaa, arviointia sekä sovittuja kirjaamis ja tilastointikäytäntöjä. 4.1 Hankkeen toiminnallinen kokonaisuus Alueellista päihdepalvelujen kehittämistyötä tukee vaikuttavuuden prosessiarviointi, sillä sen avulla pystytään perustelemaan kehittämistyön aikana tehtäviä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön ratkaisuja. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.

11 Osallistujien kehittämistehtävät ja kumppanuus Tarpeet/tavoite Kehittämistehtävän toteuttaminen Itä Lappi (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski) Länsi Pohja (Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio) Linja 1 Puheeksi ottaminen ja matalan kynnyksen tuki Ennaltaehkäisevä päihdetyö jokaisen työntekijän työksi Heti käyttöön otettavia malleja Etsivän työn tehostaminen Päihdetietoutta ikäihmisille Linja 2 Uudet toimintakäytännöt Linja 3 Katkaisuhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyön kehittäminen Päihdepalvelujen saatavuuden parantaminen ikääntyneiden ja eläkeläisten tarpeita vastaavaksi sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyönä seutukunnallinen yhteistyö Linja 1 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Linja 2 Vertaisryhmät (lapsille, nuorille, aikuisille, perheille, läheisille) Linja 3 Ikäihmisten päihdeongelmat Päihdenuorten ja perheiden kuntoutus avohoidossa yhteistyössä Koulutus dialogimenetelmiin huolipuheeksi leirit ja ryhmätoiminta Kehittäjäasiakasryhmä Ikäihmisten luonnollisiin ryhmiin jalkautuminen hyvinvointiryhmät Video ja verkkoneuvonta Oma apuryhmät Koulutus, konsultaatio ja työparityö/etämahdollisuus Mini interventio aktivointia koulutuksen käyneille Työparityö ja räätälöity kotikatkotoiminta TK ja sostyö työryhmät ja kehittäjä työntekijä Päiväkeskustoiminnan kehittäminen järjestöyhteistyö kehittäjäasiakastoiminta Järjestöyhteistyö ja työparityö Leirit ja ryhmät Oma apuryhmät Kotihoidon ja terveyskeskuksen henkilöstön päihde huolipuheeksi koulutus Kotikäynnit, leirit ja ryhmätoiminta Työparityö Tunturi Lappi (Kittilä, Muonio, Pello) Linja 1 Avohuollon palvelujen monipuolistamisen jatkaminen kunnan ja järjestöjen yhteistyönä Yhteistyö perhe ja päihdetyön välillä Katkaisuhoito on aika irrallaan sosiaalitoimen kautta järjestyvistä palveluista. Avokatkoa ei ole lainkaan saatavilla ja asumisen tukeminen Seudullisen kuntoutusmallin kehittäminen, ryhmäsekä leiritoiminta ja järjestöyhteistyö Kotikatko mallin kokeilu Asiakaskehittäjätoiminta Ostopalvelu/seutuyhteistyö? Linja 2 Etäpalvelu muodot Oma apuryhmä

12 12 Linja 3 Sosiaali ja terveydenhuollon tiimityön kehittäminen erityisesti ikääntyneiden kohdalla Kotipalvelun henkilöstön päihdeosaamisen lisääminen Mini intervention käyttöönotto erityisesti terveydenhuollossa (koulutettu on) ja työikäisten saaminen päihdepalvelujen piiriin Yhteisten kuntoutus ja palvelusuunnitelmien käyttöönotto Huoli puheeksi koulutusta Työparityö Tiimien työ /kehittämiskokouksia Hoitoonohjausprosessin etenemisen tukeminen Posio & Ranua Linja 1 Seutukunnallinen yhteistyö Linja 2 Hoitoonohjauksen kehittäminen Ryhmä ja leiritoiminta Ranuan osalta toimenpiteet sovitaan hankkeen alkaessa Oma apumittaristo Linja 3 Päihdetyön suunnitelman jalkauttaminen Tiimit ja kehittäjätyöntekijä Vuodeosastolle oma päihdepotilaan hoitopolku Terveyskeskuksen poliklinikan ja vuodeosaston ja kotihoidon henkilöstön päihdeosaamisen lisääminen Mallinnus Mini interventiosta ja päihdehuoli puheeksi koulutus Rovaniemi Linja 1 Päihdeasiakkaiden vertaistoiminnan kehittäminen Linja 2 Kunnassa on akuutein tarve päihdepalveluissa huumeiden käyttäjien palveluiden kehittäminen. Ryhmä ja leiritoiminta Sosiaali ja terveysneuvonnan järjestäminen päihdeasiakkaille Linja 3 Ikäihmisille suunnattujen päihdepalvelujen kehittäminen Hoito ja kuntoutusvastuiden selkiyttäminen; kohderyhmä sovitaan hankkeen alkaessa (nuoret aikuiset huumeiden käyttäjät tai päihdeäidit tai vakavat päihdeongelmat) Ikä ihmisten kotikatko pilotti ja mallinnus Päihteet puheeksi koulutusta Sosiaali ja terveydenhuollon yhteiset palvelu ja kuntoutussuunnitelmat Terveyskeskuspäivystyksen päihdeosaamisen lisääminen Kartoitus tarpeesta ja Päihteet puheeksi ja miniinterventio koulutusta ja menetelmien käyttöönottoa

13 13 Kolpeneen palvelukeskuksen ky Lapin päihdeklinikka LSHP psykiatrian tulosalue Linja 3 Päihde ja neuropsykiatrisen osaamisen lisääminen Neuropsykiatrisen osaamisen saatavuuden parantaminen (päihdeproblematiikkaan liittyen) Linja 3 Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Päihdeosaamisen lisääminen Linja 3 Päihdepsykiatrisen osaamisen lisääminen Päihdepsykiatrisen osaamisen saatavuuden paraneminen Yhteistyön kehittäminen kuntien tiimien kanssa Kuntoutussuunnitelma palaverit kuntien kanssa Konsultaatio ja työparityö kasvokkainen ja videovälitteinen Yhteistyön kehittäminen kuntien tiimien kanssa Kuntoutussuunnitelma palaverit kuntien kanssa Konsultaatio ja työparityö kasvokkainen ja videovälitteinen Yhteistyön kehittäminen kuntien tiimien kanssa Työparityöskentely seudullisten päihdetyöntekijöiden kanssa erikseen sovittavassa pilottikunnassa Päihdepsykiatrinen konsultaatio kasvokkainen ja videovälitteinen Kainuun Maakunta kuntayhtymä (Kainuun sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) Linja 1 Lisätään lapsiperheiden ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta. Linja 2 Parannetaan lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kokonaisuutta. Linja 3 Vahvistetaan päihdepalvelujen osaamista, saatavuutta ja saavutettavuutta. Alueella on monitoimijaisia ja moniammatillisia päihdepalveluja lapsiperheille ja nuorille. Lapsiperheiden ja nuorten palvelutarpeisiin vastataan ja heidän asema on vahvistunut. Lapsiperheiden ja nuorten päihdetyön kokonaisuuden kehittäminen on toteutunut. Päihdetyön toimintamalliin sisältyvät ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen toiminnot ja palvelut sekä nuorten päihdetyöryhmän palvelut. Selvitetään huumeita käyttäville tarkoitettua terveysneuvontapiste mallin käyttöönottoa. Toimintamalli otetaan käyttöön ja juurrutetaan organisaatioiden olemassa oleviin rakenteisiin, johtamiseen ja käytäntöön. Päihdetyön saatavuus ja saavutettavuus on parantunut. Hoidossa ja palveluissa toteutetaan tapauskohtaista ja tarpeenmukaista hoitomallia. Työmuodot ovat uudistuneet, sovitut varhaisen tuen menetelmät ja mittarit ovat systemaattisessa käytössä.

14 14 Henkilöstön ja toimijoiden osaaminen vahvistuu, jota tukemaan luodaan organisaation sisäinen päihdeosaamisen geneerinen malli. Selkiytetään eri toimijoiden roolia julkisten palvelujen sisällä sekä järjestöjen ja julkisten palvelujen välillä. Toteutetaan kehittämistyönaikainen prosessiarviointi /konsultointi. Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön toimijoiden vastuut ja roolit selkiytyvät. Hoito ja palveluketjut on kuvattu ja ne ohjaavat toimintaa. Arvioidaan kehittämistyön vaikuttavuutta. Prosessiarviointiin/konsultointiin liittyy sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön kokonaisuus yhteistoiminta alueella. Kehittämis rakenteessa (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) Linja 1 Linja 2 Linja 3 Parantaa päihdepalvelujen osaamista, saatavuutta ja saavutettavuutta Lisätään työntekijöiden saamen kulttuurin osaamista Kulttuurisensitiiviset vertaisryhmätyön menetelmät Video ja verkkoneuvonta Oma apumittarit Työparityö Koulutukselliset osiot 4.3 Järjestöjen rooli hankkeessa A Kiltojen Liitto nimeää tehtävikseen tukea päihteetöntä yhdistysmuotoista vertaistukitoimintaa ja edistää toipumiskulttuuria A killoissa sekä tehdä A kiltatoimintaa valtakunnallisesti näkyväksi. Lisäksi A Kiltojen Liitto toimii päihdetoipujien vaikutuskanavana, edunvalvojana sekä osallistuu yhteiskunnalliseen päihdekeskusteluun. A kiltojen Liiton osalta hankkeen myötä herätellään nukkuvien A kiltojen, eli jäsenyhdistysten toimintaa pilottikunnissa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Mikäli jollain pilottialueen paikkakunnalla herää tarve toiminnallisen vertaistukimuotojen kehittämiseen, A Kiltojen Liitto voi olla mukana toiminnan kehittämisessä. Pilottialueiden lähipaikkakuntien A kiltoja voidaan pyytää mukaan esimerkiksi Kummi A killan rooliin (riippuen heidän mahdollisuuksistaan osallistua/matkustaa/saapua paikalle). A kiltojen Liitto on mukana myös päiväkeskuksen toimintamallin suunnittelussa Länsi Pohjan pilotissa. Irti Huumeista ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen ehkäisevää ja korjaavaa yksilö sekä perhekeskeistä päihdetyötä tekevä kansalais ja vapaaehtoisjärjestö, joka toimii huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä tukena ja äänitorvena sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. Irti Huumeista ry osallistuu hankkeeseen perustamalla nuorille ja heidän vanhemmilleen alueellisia vertaistukiryhmiä, joiden toteuttamisessa hyödynnetään videoneuvottelua kasvokkaisten tapaamisten lisäksi. Rovalan Setlementin Lapin nuorten päihde ja huumeklinikka Romppu on päihdehuollon avopalveluyksikkö alle 25 vuotiaille lappilaisille nuorille ja heidän läheisilleen. Romppu kehittää hankkeessa jalkautuvam

15 15 paa työparitoimintaa kokonaisvaltaiseen nuorten ja lapsiperheiden kohtaamiseen ja hyödyntää yhtenä työmuotona myös videoneuvotteluja. Toiminta tähtää päihdetietouden, ehkäisevän toiminnan sekä varhaisen tuen osaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen nuorten, vanhempien ja nuorten parissa toimivien keskuudessa Lapin alueella. Pyrkimyksenä on dialogisessa vuorovaikutuksessa tuottaa, välittää ja vastaanottaa nuorten päihdetyöhön ja siihen läheisesti liittyvien ilmiöiden ajankohtaista tietoa nuorten formaaleille ja informaaleille verkostoille. Pyrkimyksenä on aktivoida alueellisten ja paikallisten verkostojen toimintaa ehkäisevän päihdetyön sekä varhaisen puuttumisen ja tuen käytäntöjen sisällön rakentamiseksi heidän omilla ehdoillaan ja tarpeistaan käsin. Tarkoituksena on vahvistaa näiden verkostojen olemassa olevia voimavaroja ja edistää heidän omia mahdollisuuksiaan ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia haittoja. Päämääränä on luoda entistä inhimillisemmät, selkeämmät ja asiakaslähtöisemmät toimintakäytännöt tarkoituksenmukaisen ehkäisyn, puuttumisen, tuen ja hoitoonohjauksen tehostamiseksi. Sininauhaliitto on valtakunnallinen, kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen (93 jäsenjärjestön) keskusliitto, joka palvelee diakoniselta arvopohjalta jäsenyhteisöjään, kristillisiä kirkkoja ja seurakuntia sekä tekee yhteistyötä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tutkimus ja kehittämistyön kautta Sininauhaliitto etsii uusia ehkäisevän päihdetyön muotoja, kehittää toimialansa koulutusta sekä tuottaa uusia riippuvuusongelmaisten hoito ja kohtaamismalleja. Sininauhaliitto osallistuu hankkeeseen konsultoimalla ja tukemalla mm. päivätoiminnan, ikääntyneiden päihdepalvelujen ja sosiaalisen isännöinnin kehittämistä sekä pelihaittojen ehkäisemistä koskevissa kysymyksissä. Sininauhaliiton Lapin alueen jäsenjärjestöissä pyritään kehittämään ja toteuttamaan konkreettisesti em. työmuotoja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SámiSoster ry yhdistyksen tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana sosiaali ja terveysalalla sekä hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys: seuraa saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen toteuttamista valtionsisäisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, tekee ensimmäisessä kohdassa mainituista asioista aloitteita ja antaa lausuntoja, järjestää omakustannushintaan saamenkielisiä sosiaali ja terveysalan palveluja ja harjoittaa saamelaisväestön sosiaali ja terveysalaan kuuluvaa kehittämis, kokeilu, koulutus, kuntoutus, tiedotus, julkaisu ja tutkimustoimintaa. SámiSoster ry:n kanssa tehdään yhteistyötä saamelaissensitiivisten päihdepalvelujen kehittämisessä. Lapin sosiaali ja terveysturvayhdistyksen hallinnoiman Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osallisuuden mahdollisuuksia tukemalla Lapissa toimivia sosiaali ja terveysjärjestöjä niiden perustehtävässä. Kehittämisrakenteessa tuodaan uusia työvälineitä Lapin sosiaali ja terveysjärjestöjen tueksi sekä järjestetään yhteistyöfoorumeita. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne kokoaa säännöllisesti kokoontuvan Lapin päihdejärjestöjen foorumin. Kainuussa yhteistyö järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa toteutuu nuorten parissa työskentelevien järjestöjen toimijoiden kanssa. Käydään kumppanuuskeskusteluja toimijoiden kanssa ja mahdollisuudesta yhteistyöhön. Spartak Kainuu on ilmaissut halukkuutensa osallistua yhteistyöhön ja kumppanuuteen hankkeen kanssa. Spartak ry. on maakunnallinen toimija, joka toimii varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja urheilun alueilla ja jonka toiminnan kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Spartakin toiminta kohdentuu muun muassa tilanteisin, joissa nuorella on päihdeongelmaa, psyykkisiä ongelmia, rikollista toimintaa ja vankilakierre. Spartak ry. hakee toimintansa kehittämiseen rahoitusta EU:n rakennerahastolta (ESR) vuosille ja on osaltaan mukana kehittämässä myös nuorten toimintojen ja palvelujen kokonaisuutta Kainuussa. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja erityisesti niiden alkaessa selkiytetään järjestöjen roolia ja toimintaa niissä kehittämistoimissa, jotka nivoutuvat julkisen toiminnan kehittämiseen.

16 Korkeakoulujen rooli Hankkeen piloteissa tiivistetään sosiaalialan koulutuksen ja käytännön työelämän yhteyksiä. Opiskelijoiden ja opettajien sitoutuminen kehittämistehtäviin, tiedonkeruu ja selvitykset sekä käytännönopetukseen ja työelämään integroituvat opinnäytetyöt. Opintojaksoja kytketään hankkeeseen, opiskelijat voivat toimia mm. lasten ja nuorten ryhmien vetäjinä ja apuohjaajina leireillä korkeakoulu ja käytännönopettajien ohjauksessa. Hankkeeseen pyritään kiinnittämään graduryhmä, jossa kerättäisiin eri aineistoja ja valotettaisiin päihteiden käyttöön liittyviä teemoja, kuten kuntoutustarpeita, niiden organisoitumista ja myös käyttäjien arjen tilanteita, joita lähdettäisiin tarkastelemaan tutkimuksellisesti. Kartoitetaan paikallisia ja alueellisia koulutustarpeita. Korkeakoulut suunnittelevat ja osittain toteuttavat koulutusta hankkeen toimijoiden kanssa. Korkeakoulut voivat tuottaa asiantuntijapalveluja päihdetyön työmenetelmien kehittämiseen: verkostotyö, dialogisuus, ryhmätyön menetelmät, puheeksi ottaminen, valokuvan ja draamamenetelmien käytössä. Kemi Tornion ammattikorkeakoulu toteuttaa oppisopimustyyppisenä ikääntyvien mielenterveys ja päihdetyön koulutuksen (30 op). Toimintasuunnitteluvaiheessa tarkennetaan korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön muotoja ja sisältöjä resurssien puitteissa. 5 Oletetut vaikutukset 1) Päihde ja mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä asema palvelujen käyttäjinä, kehittäjinä ja kansalaisina on vahvistunut 2) Verkkoneuvonta on laajentunut ja videoneuvonta on käynnistynyt 3) Perus ja erityistason yhteisiä palvelu ja kuntoutussuunnitelmia tehdään ja toteutetaan 4) Työprosessit ja työmuodot ovat uudistuneet 5) Palvelujen saatavuus on parantunut 6) Lapissa on mallinnettu päihdepalveluketju osana mielenterveys ja päihdepalveluketjua 7) Kainuun sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymään on luotu päihdetyön geneerinen malli 6 Organisoituminen, rakenne ja aikataulu 6.1 Hankkeen osapuolet Hallinnoijana ja myös hanketoimijana toimii Kolpeneen palvelukeskus ja toteuttajana Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lapin kunnista päätöksen kumppanuudesta ovat tehneet: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kemi, Keminmaa, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Savukoski, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio Lapin ja Länsi Pohjan sairaanhoitopiirit ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön, samoin Lapin korkeakoulut: Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Kemi Tornion ammattikorkeakoulu sekä järjestöistä A kiltojen liitto ry, Läheiset ja omaiset ry, Rovalan Setlementti ry, SámiSoster ry ja Sininauhaliitto ry. Kainuun maakunta kuntayhtymä, (vuoden 2013 alusta Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toteuttaa omaa toiminnallista kokonaisuuttaan ostopalveluna. Kainuussa yhteistyö toteutuu kuntayhtymän ja kuntien: Hyrynsalmi, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kanssa. Puolangan kunnan halukkuus ja mahdollisuus osallistua hankkeeseen selvitetään ennen hankkeen alkamista. Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän keskeisinä kehittämiskumppaneina ovat Kainuun kunnat, joiden kanssa on muodostunut tiivis toiminnallinen yhteistyö Kainuun hallintokokeilun vuosien 2005

17 aikana erikoissairaanhoidon, sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erityishuollon palveluissa. Kainuun sairaanhoitopiirin toiminta sisältyy Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Tiivis yhteistyö kuntien nuorisotoimen ja sen etsivään nuorisotyöhön sekä Aikalisä toimintaan nähdään tärkeänä. Yhteistyökumppaneina ovat myös Pohjois Suomen Aluehallintovirasto ja alueen korkeakoulut sekä nuorten parissa työskentelevät järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, kuten mm. koko Kainuun alueella toimiva Spartak. 6.2 Rakenne Hanke toteutetaan prosessikehittämisen konseptilla, josta Lapissa on kertynyt kokemusta aikaisemmissa KASTE ohjelman hankkeissa. Keskeisiä yhteisissä kehittäjäverkostoissa ovat kuntien sosiaali ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ja asiakkaat. Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palveluja asiakaslähtöisesti. Sosiaali ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ja asiakkaat ovat sijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta alueille ja osaamiskeskukseen. Hanketyötä tehdään koko alueella, seudullisesti ja kuntapiloteissa. Kuntien ja kuntayhtyminen tiimit toteuttavat tavoitteiden mukaisia kehittämistehtäviään omia tarpeitaan vastaavilla sisältöalueilla, oman kehittäjätyöntekijänsä koordinoimana. Pilotteja tarkennetaan hankesuunnitelmatyön edetessä, esimerkiksi saamenkieleen ja kulttuuriin liittyvät tarpeet saamelaisalueen kunnissa ja vahvan yhteistoiminnan rakentamiseksi järjestöjen kanssa. Kaikkiin pilotteihin liittyy kehittäjäasiakkaiden rekrytointi työmuodon tai palveluprosessin uudistamiseen. Projektipäällikkö koordinoi toimintaa kokoamalla toimijat verkosto oppimistapaamisiin ja videovälitteisiin tiedon jaon palavereihin. Keskeistä hankkeessa on Lapin ja Kainuun hanketoimijoiden välinen yhteistyö sekä hyvien käytäntöjen vaihto ja hyödyntäminen. Yhteistyön kautta voidaan hyödyntää tapaa ja malleja keittämistyön sisältöjen juurruttamiseen niin organisatorisesti kuin toiminnallisesti. Alueellista päihdepalvelujen kehittämistyötä tukee vaikuttavuuden prosessiarviointi, sillä sen avulla pystytään perustelemaan kehittämistyön aikana tehtäviä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön ratkaisuja. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon. 6.3 Koordinaatio Yhteisen koordinaatio osion keskeinen tarkoitus on tukea molempien osahankkeiden toimintaa ja huolehtia osahankealueiden välisen yhteistyön ja yhteisen: viestinnän, hankehallinnoinnin ja talouden seurannan ja raportoinnin tehtävistä. Hankkeen projektipäällikön 40 % ja toimistotyöntekijän 10 % työpanos katetaan koordinaatiobudjetista. Koordinaatiobudjetin kautta kustannetaan yhteinen esite ja videosiltamaksut. Myös projektipäällikön yhteisiin valtakunnallisiin Kaste tilaisuuksiin osallistumiset katetaan yhteisestä koordinaatiobudjetista. Hankkeen toteutuksen seurantaa tehdään osahankekohtaisissa ohjausryhmissä sekä koko hankkeen yhteisessä johtoryhmässä. Hankkeen toteutuksesta raportoidaan rahoittajalle ohjeistuksen mukaisesti. Hankkeen aikana järjestettävistä kokouksista pidetään pöytäkirjaa. 6.4 Aikataulu Hanke käynnistyy ja päättyy Projektipäälliköt rekrytoidaan ja he aloittavat toimintasuunnitelman täsmentämisellä. Kuntien ja seutujen kehittäjätyöntekijät aloittavat pilotit sovituilla kehittämistehtävillä Kehittäjätyöntekijät kokoavat kehittämistiiminsä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoista sekä rekrytoivat kehittäjäasiakkaat yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa. Pilottien toiminta aloitetaan yhteisellä kehittämisfoorumilla kesäkuussa Pilotointivaihe ajoittuu syksystä

18 syksyyn 2014, prosessiarviointi kulkee rinnalla. Alkukeväällä 2015 tehdään mallien kuvaukset Rea työkalulla ja arvioidaan mallien juurrutettujen ja sovellettujen mallien ja toimintakäytäntöjen toimivuutta. Syksyllä 2015 keskitytään juurruttamiseen, tiedottamiseen ja raportointiin. Tarkka aikataulutus tehdään toimenpidesuunnitelmatyön yhteydessä vuoden Aikaisempi ja meneillään oleva kehittämistyö Lapissa ja Kainuussa Lapissa Mielenterveys ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella hanke toteutettiin vuosina Mielenterveys ja päihdetyön seudullinen kehittäminen jatkui vuosina Hankkeessa jatkettiin työntekijöiden monipuolista koulutusta ja verkostoitumisen tukemista. Päihdepalveluiden kehittäminen Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdetyön kehittämisyksikkörakenteessa toteutettiin vuosina Hankkeen aikana on toiminut päihdetyön kehittämisyksikkörakenne, jossa on pyritty tukemaan kehittämistä suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja koordinoidusti, mutta kehittämisyksikkörakenteen rahoituspohjan varmistaminen on jäänyt tulevaisuuden haasteeksi. Tunturi Lapissa kokeiltiin seudullisen työntekijän avohuollon kotikäyntityötä, toimintamalli oli hyvä, mutta alueen maantieteellinen laajuus ei mahdollistanut toiminnan vakinaistamista. Kemijärvellä kokeiltiin yhteisöllisiä työmuotoja asumisen tukemisessa, jotka ovat osin vakiintuneet kunnan peruspalveluksi. Rovaniemellä kehitettiin raskaana olevien äitien tukimallia joka toimii nyt peruspalveluna. Kehittämistyötä jatkettiin Tervein mielin Pohjois Suomessa hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat olleet Keski Pohjanmaan, Pohjois Pohjanmaan, Länsi Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Kainuun kuntayhtymä. Hankkeessa on kehitetty myös monia erilaisia yhdessä tekemisen työmalleja ja yhden oven palvelumalleja, jotka niin ikään toteuttavat Mieli ohjelman toimenpide ehdotuksia. Hankkeen monista yksittäisistä tuotoksista ovat esimerkkeinä hoitoketjuraportit eri kohderyhmien mukaan (nuoret, ikääntyneet, masentuneet jne.), koulutukset (mm. mielenterveyden ensiapukoulutukset, masennustalkoot) ja laaditut potilasesitteet sekä ennen kaikkea eri sektoreiden työntekijöiden verkostoitumisen edesauttaminen työryhmien ja tapaamisten kautta. Lisäksi hankkeessa on saatu tavoitteiden mukaan vietyä rakenteisiin RAI järjestelmä sekä edesautettu sen levittämistä laajemminkin koulutusten kautta. Osa TMP S hankkeen tuottamista malleista ja työtavoista on jo saatu käytäntöön, mutta osa on pysähtynyt kuntatason päätöksentekoon, jonka paikoittainen jähmeys viedä hyviksi tunnustettuja malleja käytäntöön on ollut monille hanketoimijoille yllätys (loppuraportti/arviointi). Hankkeen loputtua johtoryhmän linjaus oli, että mielenterveys ja päihdetyön jatkamisen tulisi tapahtua erityisesti perusterveydenhuoltoon painottuen perusterveydenhuollon yksiköissä ja toisaalta kuntien hyvinvointiohjelmatyössä. Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Terveempi Pohjois Suomi (TerPS) hanke kehittää osahankkeineen (8) alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä hyviä johtamis ja toimintamalleja sähköisine työvälineineen. TerPS2 vaiheessa ( ) tuetaan näiden hyvien käytäntöjen laajaa kansallista käyttöönottoa. Hyvinvointistrategista työtä jatketaan Lapissa myös Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut (Pakaste2 vuosina ) hankkeessa, jossa toimitaan alueellisesti Lapin, Keski Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaan maakunnissa. Jokaisella alueella on omat hankekokonaisuutensa sisällöllisten kehittämistarpeiden osalta. Kaikki osa hankkeet ovat sitoutuneet myös yhteisiin kehittämistehtäviin 1) juurruttamiseen, 2) yhteiseen vaikuttavuuden arviointiin ja 3) yhteisen sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen muodostamiseen. Lisäksi PaKaste2 sisältää itsenäisen saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden osahankkeen, SaKasteen, jossa toimijatahoina ovat Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä.

19 19 Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen alueellinen kehittämistyö on aloitettu ja toteutunut vuosien (2013) aikana STM:n terveyden edistämisen valtionavun ja Kainuun maakunta kuntayhtymän omarahoitusosuuden turvin Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa arvoa hankkeessa. Tälle hankkeelle on haettu määrärahaa myös vuodeksi 2013, jona aikana kartoitetaan kuntien ehkäisevän päihdetyön rakennetta ja toimintaa. Tieto toiminnaksi hankkeessa on kuvattu kohderyhmän yleistä ja alueellista päihdetilannetta ja palvelujen tilaa sekä esitetty toimintamalli ja kehittämislinjauksia. Nämä nykytilakartoitus, toimintamalli ja kehittämislinjaukset, ovat lähtökohtina kyseessä olevassa Kaste rahoitusta haettavassa hankkeessa. Kainuussa on toteutettu useita mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä hankkeita, joista Kaste rahoitteisina on toteutettu Tervein mielin Pohjois Suomessa, Kainuun osahanke, joka tuotti Kainuun mielenterveys ja päihdestrategian vuosille STM:n rahoittamista hankkeista mainittakoon lisäksi Kainuun päihdetyön koordinointi , Päihdepalvelua nuorille, PÄRE , VAMP alkoholin suurkuluttajien mini interventio hanke ja Mielenterveyspalvelujen ja riippuvuuksien hoitopalvelujen maakunnallinen toimintamalli Hankkeessa toteutetaan Kansallista terveyserojen kaventamisen ohjelmaa (STM 2008) ja Terveys 2015 kansanterveysohjelmaa (STM 2001) ja niiden linjauksia. Kainuun maakuntaohjelman vuosien päätavoitteena on kainuulaisten hyvinvoinnin paraneminen ja Hyvinvointi toimintalinjassa (TL 4) keskitytään kainuulaisten hyvinvoinnin kasvattamiseen uusia palvelu ja toimintamalleja kehittäen. Keskeisiä teemoja ovat terveiden elintapojen edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelujärjestelmän kehittäminen. Kehittämistyöhön Kainuussa on käytettävissä runsaasti tutkittua väestötietoa, kuten Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa (Kaikkonen ym. 2008), Sikeästi terveyseroja vastaan Kainuussa (Hannikainen Ingman 2010), Lasten ja nuorten terveystutkimus, LATE (Mäki ym. 2010), Lasten ja lapsiperheiden terveys ja hyvinvointierot (Kaikkonen ym. 2012), Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus, ATH (THL 2010) sekä kouluterveyskyselyt (THL). 8 Hankkeen valmisteluprosessi 1) Opiskelijatyönä Kysely päihdetyön toimijoille kunnat, seurakunnat, järjestöt Haastattelut neljä keskeistä päihdetoimijatahoa A klinikka, Päihdeklinikka (LSHP:n laitoskuntoutus), sosiaalityö ja keskustelukahvilan ryhmäkeskustelu (kehittäjäasiakkaat) Yhteenveto analyysi ja indikaattoritiedot 2) Yhteiset työkokoukset (4) Kaste ohjelman, Mieliohjelman suositukset ja kuntien tarpeiden tarkastelu ja hankesuunnitelman työstäminen: kunnat, järjestöt ja korkeakoulut 3) Yksityiskohtaiset neuvottelut kuntien kehittämistehtävistä kuntien, kuntayhtymän, sairaanhoitopiirien ja järjestötoimijoiden kanssa 4) Lappi ja Kainuu yhteistyö 5 työkokousta 5) Konsultoinnit Pohjois Suomen Kaste ohjelmapäällikkö Margit Päätalo ja kehittämispäällikkö Airi Partanen, THL

20 20 9 Käytäntöjen vakiinnuttaminen 9.1 Riskien arviointi Hankkeen riskejä on arvioitu koordinaation näkökulmasta alla olevassa taulukossa. Kuviossa riskien toteutumisen todennäköisyys arvioidaan asteikolla 1 5, jossa 1 kuvaa pientä ja 5 erittäin suurta todennäköisyyttä. Riskit käytiin läpi kehittämiskumppaneiden kanssa työkokouksessa. Riskien arviointitaulukkoa käytetään työvälineenä riskien analysoinnissa henkilöstön ja ohjausryhmän työkokouksissa. Riski Todennäköisyys Varautuminen Hankealueen kuntatoimijat eivät sitoudu hankkeeseen. Läpiviemiseen tarvittavat tiedot ja taidot puuttuvat. 4 Kuntien päätös osallistumisesta, kumppanuus ja paikallinen omistajuus sekä säännöllinen palaute 3 Riittävä kehittämisosaamisen tuki ja vertaistukiverkosto Aikataulut eivät pidä. 3 Ennakkosuunnittelu ja säännöllinen arviointi Toimintamallit eivät juurru. 4 Osallistaminen ja paikallinen omistajuus Syntyy henkilöristiriitoja. 3 Varmistetaan avainhenkilöiden sitoutuminen hankkeeseen ja tarvittava tuki Hanke laajenee hallitsemattomasti. 2 Selkeä hankesuunnitelma ja sitä tukevat pilottikohtaiset suunnitelmat ja ohjausryhmän työskentely Asiakkaat eivät lähde mukaan kehittämistyöhön. 1 Hyötyä ja osallisuutta tuottava työskentely ja uudistuvat palvelumallit Hankkeen suunnittelussa mukana ollut toimijajoukko on vahvasti sitoutunut hankkeen totuttamiseen. Riskien hallintaan pyritään koko kehittämisprosessin ajan ja huomiota kiinnitetään: riskien tunnistamiseen sekä prosessilähtöisesti että osana toimintatavoitteita ja kriittisiä kohtia; riskien todennäköisyyteen ja vaikutusten arviointiin; riskien priorisointiin; korjaavien toimenpiteiden ja kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen; toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ohjausryhmälle. 9.2 Juurruttaminen Toimintatapoja juurrutetaan sitouttamalla kuntien henkilöstö aktiiviseen kehittämistyöhön toimintatapojen määrittely ja pilotointivaiheissa. Hankkeen aikana mallinnetut ja pilotoidut toimintatavat viedään kunnissa käytäntöön joko virkamies ja/tai poliittisen päätöksentekoprosessin kautta mukaillen kunkin kunnan tai kuntayhtymän omia päätöksentekokäytäntöjä. Hankkeessa huomioidaan myös hyvien käytänteiden jakaminen KASTEen päihde ja mielenterveystoimijoiden kesken. Kehittämisprosessi sisältää kehittämisaihioiden työstämisen kuntien monitoimijaisissa työryhmissä, kehittäjäasiakkaiden rekrytoinnin pilotteihin sekä projektin vastuuhenkilötyöryhmiin, pilotoinnin, arvioinnin ja seurannan sekä mallien levittämisen ja viennin käytäntöön kunnissa. Aiheeseen liittyen työstetään myös pro gradu tutkielmia yhteistyössä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa ja opinnäytetöitä Kemi Tornion ammattikorkeakoulun kanssa. Mallinnetut prosessit viedään Innokylään Rea työkalun avulla. Hankkeen aikana levitetään hyviä käytäntöjä seuraavilla tavoilla: 1)Tiedon jakaminen olemassa olevista hyvistä käytännöistä koko hankealueella sekä